Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston esityslista 31.1.2017..
RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto ESITYSLISTA 1/2017 _______________________________________________________________________________ KOKOUSAIKA 31.01.2017 klo 18:00 KOKOUSPAIKKA Sivistyspalvelukeskus, Kalevankatu 5-11 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Kokouksen osallistujat .................................................................................................................... 1 1 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ................................................................................. 2 2 § Pöytäkirjan tarkastajien valinta ................................................................................................ 3 3 § Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen ............................................................................... 4 4 § Vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalaisen esittäytyminen .............................................................. 5 5 § Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloitteeseen beachvolley -kenttien määrän lisäämiseksi Riihimäellä ................................................................................................ 6 - Valtuustoaloite beachvolley-kenttien lisäämiseksi ........................................................................ 8 6 § Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloiteeseen koskien uimakoulujen järjestämistä ............................................................................................................................... 9 - Valtuustoaloite uimakoulujen järjestämisestä ............................................................................. 11 7 § Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto Riihimäen yleiskaavasta 2035 ................................. 12 - Yleiskaava 2035 kaupunginhallituksen päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta ................. 13 - Yleiskaava 2035 lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet ........................................................... 28 8 § Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma ........................ 83 - Talousarvion 2017 täytäntöönpano-ohje .................................................................................... 85 - Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston käyttötalouden käyttösuunnitelma 2017 .................................... 89 - Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston investointiosan käyttösuunnitelma 2017 .................................... 90 - Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 2017 ............................... 91 9 § Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vuoden 2016 toimintakatsaus ................................................ 92 - Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston toimintakatsaus vuodelta 2016 .................................................. 93 10 § Liikuntatoiminnan ja nuorisotyön yksikköhinnat vuonna 2017 .............................................. 96 11 § Tulokset yhdistyksille tehdystä kyselystä lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnasta ............................................................................................................................... 97 - Yhdistyksille tehdyn kyselyn tulokset ......................................................................................... 98 12 § Osallistuminen Valtakunnallisille liikuntatoimen neuvottelupäiville 14.–15.2.2016 Jyväskylässä .......................................................................................................................... 107 13 § Ilmoitusasiat ....................................................................................................................... 108 - Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston käyttötalouden ta 2017 ............................................................ 110 - Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisten viranhaltijoiden päätökset ........................................... 122 14 § Valitusosoitukset ................................................................................................................ 124 ESITYSLISTA 1/2017 Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto KOKOUSAIKA 31.1.2017 klo 18:00 KOKOUSPAIKKA Sivistyspalvelukeskus, Kalevankatu 5-11 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Auvinen Pentti, puheenjohtaja Tauru Niina, varapuheenjohtaja Immonen Anne, jäsen Jormanainen Lauri, jäsen Liimatta Timo, jäsen Luoma Senja, jäsen Rauta Okariina, jäsen Sahlman Sami, jäsen Selenius Heidi, jäsen Sihvonen Mervi, jäsen Tuomi Ari, jäsen MUUT Hirviniemi Erja, kh:n edustaja Mattila Jere, nuorisovaltuuston edustaja Simovaara Neea, nuorisovaltuuston edustaja Laitinen Marko, sihteeri Koistinen Pasi, vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Santakallio Esa, sivistystoimenjohtaja Nevalainen Teija, vs. liikuntapäällikkö ASIAT §:t 1-14 PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTOIMITUS PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ § 4-6 ajan Pöytäkirjanpitäjä Pentti Auvinen Marko Laitinen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Tarkastusaika xx.xx.xxxx Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus xx.xx.xxxx vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen Sivu 1 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 1§ Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus/PJ: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Sivu 2 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 2§ Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Ehdotus/PJ: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto valitsee kaksi tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös: Sivu 3 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 3§ Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus/PJ: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto hyväksyy tämän kokouksen työjärjestyksen. Päätös: Sivu 4 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 5 Vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalaisen esittäytyminen 4§ 17.1.2017 aloittanut vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalainen esittäytyy. Ehdotus: vt.kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää tiedokseen. Päätös: merkitä esittäytymisen RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 6 Dno KH/181/00.02.00.00/2017 5§ Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloitteeseen beachvolley -kenttien määrän lisäämiseksi Riihimäellä Valtuutettu Pertti Mäkelä ym. ovat tehneet aloitteen beachvolley -kenttien määrän lisäämiseksi Riihimäellä. Aloite on LIITTEENÄ. Valtuustoaloitteessa esitetty ensisijainen uusien beachvolley -kenttien sijaintipaikka on tekonurmen nykyisten aitojen sisäpuolella. Aitojen sisäpuolelle tekonurmen yhteyteen on suunniteltu hiekkatekonurmipäätyjen ja juoksuradan rakentamista. Niiden rakentaminen on tärkeää erityisesti lähialueen kouluille. Sivistyslautakunta esittikin vuoden 2017 talousarvioon investointirahoja ko. keskusurheilukentän loppuunsaattamiseksi. Määrärahoja ei vuodelle 2017 kuitenkaan saatu. Investointimäärärahoja hiekkatekonurmipäätyjen ja juoksuradan rakentamiseen on tarkoitus esittää vuodelle 2018. Riihimäen kaupunki on uusinut Riuttan majan alueen vuokrasopimuksen Riihimäen Pyrkivä ry:n kanssa toukokuussa 2016. Sopimus on muuttunut aiemmasta sopimuksesta mm. siten, että Riuttan majan läheisyydessä sijaitseva beachvolley -kenttä ei kuulu enää vuokraalueeseen. Riihimäen Pyrkivä ry on rakentanut ja ylläpitänyt kenttää vanhan vuokrasopimuksen aikana. Kenttä tulee Riihimäen kaupungin liikuntapalveluiden ylläpitämäksi. Ennen käyttöönottoa, kesällä 2017 kenttään on tarkoitus lisätä hiekkaa ja turvallisuutta parannetaan lisäämällä huomiokylttejä alueella parkkeeraaville autoille. Kenttä myös mahdollisesti rajataan jollain tapaa parkkipaikasta. Kentästä tulee lähiliikuntapaikka, johon ei oteta liikuntapaikkavarauksia muutoin kuin isoimpiin tapahtumiin. Alueelle ei mahdu kenttiä yhtä olemassa olevaa kenttää enempää. Liikuntapalveluille tulee kuitenkin jo ylläpitämiensä beachvolley -kenttien määrään yksi Perheliikuntakeskus Riuttaan sijoitettava kenttä lisää kesällä 2017. Aloitteessa esitetään, että uudet mahdollisesti rakennettavat beachvolley -kentät (kaksi - kolme) rakentuvat samaan paikkaan Riihimäellä. Beachvolley –kentän, joka täyttää lajin vaatimat viralliset mitat, pelialue on 8 x 16 m + vapaa-alue 3 m. Sellaisen paikan löytäminen, joka on helposti kuntalaisten saavutettavissa, ja johon voi sijoittaa useamman kentän, on haasteellista. Yhtenä mahdollisena sijaintipaikkana voisi olla Tienhaaran kenttä, joka on muuten vähällä käyttöasteella. Muita mahdollisia sijoituspaikkoja voisi olla Palomiehenpuisto, raviradan kenttä, Peltosaari ja Vahteristo. Myös keskusurheilukentän muut mahdollisuudet kuin nykyisen aidan sisäpuolelle, tulee vielä tutkia. Käytännössä edellä mainitut paikat vaativat myös kentän ympärille rakennettavan aidan. Liikuntapalveluissa ei ole määrärahoja kenttien rakentamiseen vuodelle 2017. Kustannuksia kenttien rakentamisesta tulisi beachvolley -kentän alueella käytettävästä hiekasta (raekoko 0,006-2,00 mm), verkkojen tolpista (tulee pystyttää kiinteästi maahan), verkoista, rajoista sekä kylteistä ja muista turvamerkinnöistä. Kenttien läheisyyteen olisi myös mielekästä lisätä penkkejä tai pöytä- penkkiyhdistelmiä, joista pelejä RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 7 voisi seurata. Mikäli rakentamiseen löydetään toimija, joka kerää sponsorirahoitusta hankkeen toteuttamiseen, voi liikuntapalvelut olla mukana suunnittelussa ja työpanoksen kautta myös toteuttamassa hanketta. Kentät tulisivat liikuntapalveluiden ylläpitämiksi, joskin kenttien päivittäishuollosta on mahdollista sopia mm. aloitteessa mainitun Juju ry:n kanssa. Tuleville vuosille sopimukseen ja kenttien vuosihuoltoon (kyltit, rajat, verkot, tolpat, hiekka) tulee varata lisää määrärahoja liikuntapalveluiden käyttötalouteen (vuosihuolto noin 500 €/ kenttä). Rakentamiskustannukset yhdestä kentästä tulevat olemaan arviolta noin 5 000 - 8 000 euroa. Lisäksi tulee kustannuksia kentän ympärille mahdollisesti rakennettavasta aidasta. Liikuntapalveluissa aloitetaan niin Juju ry:n kuin myös muiden mahdollisten toimijoiden kanssa keskustelut kevään 2017 aikana sopivasta kenttien sijaintipaikasta ja hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta. Mikäli yksityistä rahaa kentän rakentamiseen ei löydy, voidaan kentän rakentamiseen palata vuoden 2018 liikuntapaikkarakentamisen talousarvion valmistelussa. Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja (lp): Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa otsikon mukaiseen valtuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon. Päätös: Täytäntöönpano kaupunginhallitus Oikaisuvaatimus ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL § 91) Lisätietoja antaa vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalainen, puh. 019 7584743 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 5 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 9 Dno KH/180/00.02.00.00/2017 6§ Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto valtuustoaloiteesta koskien uimakoulujen järjestämistä Valtuutettu Mauno Ovaskainen on tehnyt aloitteen uimakoulujen ja uimaopetuksen järjestämisen luopumisesta Riihimäen kaupungin liikuntapalveluissa. Aloite on LIITTEENÄ. Valtuustoaloitteessa uimakoulujen ja uimaopetuksen luopumista on perusteltu säästöinä uimaopetukseen varatun henkilön palkkakustannuksissa. Liikuntapalveluiden palvelurakenneuudistuksen toteutus on aloitettu vuonna 2015 ja se toteutetaan kokonaisuudessaan vuoden 2017 aikana. Palvelurakenneuudistuksen myötä henkilöstön moniosaamista lisätty ja toimenkuvia monipuolistetaan. Uimakoulujen ja -opetuksen toiminnan kannalta merkittävin muutos liikuntapalveluissa on, että liikuntapalveluissa ei ole 1.6.2017 alkaen enää erillistä uinninopettajaa. Uinninvalvojien ja uinninopettajan työnkuvaa monipuolistetaan ja 1.6.2017 alkaen uimaopetus toteutetaan ohjaaja-valvojien toimesta. Valtuuston vuoden 2017 talousarvion käsittelyn yhteydessä päätettiin uimavalvojien nimikkeenmuutos 1.6.2017 alkaen, jolloin uimavalvojien ja uinninopettajan nimike muutetaan ohjaaja-valvojiksi. Samassa yhteydessä uimalasta lakkautetaan tehtävän kuvien monipuolistamisen myötä myös yksi uinninvalvoja- kassan tehtävä. Uudelleenorganisoinnin ansiosta liikuntapalveluilta myös vapautuu resursseja perustoiminnan kehittämiseen, koska ohjaaja-valvojille siirtyy myös osa vesijumppien ohjauksista ja tuntiohjaajien käyttöä voidaan vähentää. Uimaopettaja ja uimavalvojat ovat suorittaneet vesitreenikurssin syksyllä 2016 ja uimaopettajan tutkinnon he suorittavat kevään 2017 aikana. Nykyinen järjestelmä jossa kaupunkimme alakoululaisten ja esikoululaisten uimaopetuksesta vastaa kaupungin omat työntekijät ja lasten vapaa-ajalla tapahtuvasta uimaopetuksesta kolmas sektori eli urheiluseura, on osoittautunut toimivaksi. Tämän lisäksi kaupungin liikuntapalvelut on järjestänyt lapsille kesäuimakouluja. Kesäuimakouluissa opettajina ovat toimineet liikuntapalvelun työntekijä sekä kesätyöntekijä. Kesäuimakoulun hinta kuntalaisille on pyritty pitämään sellaisena, että perheen taloudellinen asema ei olisi esteenä lapsen uimakouluun osallistumiselle. Ehdotus/ vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja (lp): Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa otsikon mukaiseen valtuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon Päätös: Täytäntöönpano kaupunginhallitus RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL § 91) Lisätietoja antaa vs. liikuntapäällikkö Teija Nevalainen, puh. 019 758 4743 Sivu 10 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 6 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 12 Dno TEKE/11/10.02.02.00/2017 7§ Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunto Riihimäen yleiskaavasta 2035 Kaupunginhallitus on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausuntoa Riihimäen yleiskaavaehdotuksesta 2035. Oheisena: 1) yleiskaava 2035, kaupunginhallituksen päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta 2) yleiskaava 2035, lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet. Riihimäen yleiskaava 2035 on kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston näkökulmasta lähtökohtaisesti hyvä. Edellisen lausuntokierroksen ja sen vastineiden osalta kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto lausuu seuraavaa: Ampumarata Vt:3 ja mt 130:n väliin yleiskaavassa merkitty ampumarata on tarkoitettu kaikille ns. pienikaliiberisille aseille (max. .22 cal.), niin pienoispistoolille kuin pienoiskiväärillekin. Tekstistä saattaa saada käsityksen että ampumarata tulisi vain ampumahiihdon harrastamiseen, johon alue sinänsä kyllä myös hyvin sopii. Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa kaupunginhallitukselle Riihimäen yleiskaavasta 2035 yllä mainitun lausunnon. Päätös: Täytäntöönpano kaupunginhallitus Muutoksenhaku ei muutoksenhakua (KuntaL § 91) Lisätietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen p. 019 758 4707 Riihimäen yleiskaava 2035; yleiskaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Tekla 24.05.2016 § 163 Khall. 30.05.2016 § 233 Kvalt. 06.06.2016 § 73 Yleiskaavan 2035 luonnos on ollut nähtävillä 25.1. - 23.2.2016 välisenä aikana. Sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa 27.1.2016 ja mm. kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle sekä useille lautakunnille tammihelmikuussa 2016. Yleiskaavaluonnoksesta on saatu 28 lausuntoa ja 14 mielipidettä. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät sekä vastineet ovat liitteenä. Mielipiteiden vastineet on laadittu yksityiskohtaisesti. Lausuntojen vastineita on laadittu niiltä osin, kuin niissä esitetään jatkosuunnitteluohjeita tai ne aiheuttaisivat muutoksen yleiskaavaluonnokseen. Lausunnoissa esitetään sekä yleiskaavaluonnoksen ratkaisuja tukevia että tarkistamista koskevia mainintoja. Mielipiteissä on pääosin tarkistamista koskevia mainintoja. Yleiskaavaluonnoksen esitystavasta on pääosin positiivisia kannanottoja, mutta samalla on todettu kokonaisuuden yhdyskuntarakenteellinen tarkastelu vaikeaksi, kun nykyiset maankäyttömuodot on osoitettu valkoisena alueena ja muutokset korostettuina. Hämeen liitto näkee, että uusien asuntojen tarve on mitoituksessa arvioitu jossain määrin niukaksi. Vastineessa todetaan, että asemakaavojen muutokset ja yksityisten omistamat rakentamattomat tontit mukaan lukien, uusien asuntojen tuotantomäärä on riittävä. Varuskunta-Kokko-Taipaleen asumisen kasvualueella Puolustusvoimat eivät näe lausunnossaan omalta osaltaan estettä kaavan jatkotyölle. Vastineena on todettava, että Riihimäen kaupungin olisi kuitenkin varmistettava asumisen kaavalliset edellytykset ennen yleiskaavatyön jatkamista varuskunta-alueella tapahtuvan harjoitusampumatoiminnan melun takia. Lausunnoista ja mielipiteistä johtuvat tarkistuskohteet Lukuisista laajoista kehittämisalueista ja tiemerkinnöistä on todettu ainoastaan jatkosuunnittelun tarve, jolloin olisi tarvetta selostaa niiden oikeusvaikutukset, kuinka ne vaikuttavat mahdollisiin rakennuslupiin sekä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. (ELY-keskus, mielipide 3) Seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä on todettu, että Läntisen kehätien tarve selvitetään. Periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista on syytä selvittää maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta. Kehittämisalue muutetaan esimerkiksi kehittämisvyöhykkeeksi ja määräystä muutetaan siten, että hankkeesta laaditaan tarveselvitys sekä mahdollisesti poistetaan ohjeellinen tielinjaus väliltä Hirvijärventie-kt 54. Ohjeellinen tielinjauksen merkintä säilyy Riihimäen sisäisen tieverkon osalla Arolammin etl- Hirvijärventie. (Ympäristölautakunta, ELY, Hämeen liitto, MTK) Työpaikka-alueita (TP) tarkennetaan ja supistetaan siten, että hyviä peltoalueita ei varata työpaikka-alueiksi. Haapahuhdassa kantatie 54:n pohjoispuolelle merkittyä laajaa työpaikka-aluetta pääradan itäpuolella supistetaan ja tarkistetaan. (Tekla) LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 Riihiviidantien itäpuolella, kantatien 54 pohjoispuolella, n. 19 ha peltoalue on osa yhtäjaksoista peltoaluetta, joka rajautuu Riihiviidanojaan. Tämä luonnoksen TP-alue muutetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. (MTK) Valtatien 3 Hyvinkään pohjoiseen liittymään merkitään eritasoliittymä, josta on yhteys moottoritien länsipuolelle Rappukallion alueelle. (Tekla) Suolijärven luoteispuolella on Hirvijärven rantaa seuraileva maakuntakaavan ulkoilureitti, joka suuntautuu Lopelle Ilvesreittiin. Tämän reitin puuttuvat osat voidaan lisätä yleiskaavaehdotukseen. Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee Riihimäen puolella Paalijoen kanjonin poikki ja yleiskaavaluonnoksessa luonnonsuojelualueeksi varatun alueen poikki. Ulkoilureitti voitaneen ottaa huomioon myös rauhoitusmääräyksissä. (Hyvinkään kaupunki) Varuskunnan sairaalanmäen asuinaluetta (A) laajennetaan, kuitenkin siten, että rautatien meluvyöhyke ja harjoitusampumatoiminnan melu otetaan huomioon. (Metsähallitus) Lasin paineenvähennysasemalle johtava maakaasuputki merkitään yleiskaavaehdotukseen. (Gasum Oy) Rappukallion alueen maankäyttömerkintää on syytä tarkentaa työpaikka-alueeksi EOk/EJ1/TP. Alueelle voi sijoittua myös ylijäämämaiden loppusijoitusta tai ympäristöteknologian toimintaa tai muuta työpaikkatoimintaa. (Mielipide 8 ja 12 Rudus Oy) Syrjäläntien päässä kantatien 54 eteläpuolella tilan 24:1 aluetta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa, että asuinalueille hyväksyttävät melutasot alittuvat (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992). (Mielipide 2) Taipaleen kaupunginosassa Auratien päässä tilan 2:72 aluetta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn Kokko VI tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut. (Mielipide 11) Taipaleentien varrella tilan 2:43 aluetta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn Kokko VI tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut. (Mielipide 10) Jatkosuunnitteluohjeet yleiskaavaehdotusta varten Sammalisto, selvitysalue 2 Kantatien 54 eteläpuoleisella alueella, yleiskaavaluonnoksen selvitysalueella 2, on maanomistaja esittänyt työpaikkarakentamista tai asumista. Liikenteen melu, AGA:n 1,5 km konsultointivyöhyke ja viereinen hevostalli rajoittavat uuden asutuksen sijoittamista tälle alueelle. Alueen maankäyttöä on selvitetty hulevesien hallinnan kannalta, kuten selvitysalueen 2 määräyksessä on edellytetty. Selvityksessä (Punkan valuma-alueen hulevesiselvitys. Sito 21.3.2016) todetaan, että alueelle jo muodostuneilla kosteikoilla ei ole hulevesien valumaaluemittakaavaisen hallinnan suhteen merkitystä. Kokonaisuuden kanLIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 nalta on oleellista, että selvitysalueella muodostuvista hulevesistä pidetään huolta myös jatkossa maankäytön mahdollisesti kehittyessä eikä alueelta purkautuvien hulevesien määrää ja hetkellistä esiintymistä merkittävästi äärevöitetä. Selvitysalueen sisäisten hulevesien hallinnan kannalta on tärkeää, että alueen pohjoisissa osissa sijaitsevista kosteikoista voitaisiin vähintään toinen säästää ja muodostaa osaksi alueelle mahdollisesti sijoittuvan uuden rakentamisen hulevesien hallintaa. Riihimäen linnustoselvityksessä 2013-2014 – loppuraportti (KantaHämeen lintutieteellinen yhdistys ry) todetaan, että Sammalistonsuo, myös kantatien eteläpuolinen osa, on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen sisämaan levähdysalueista. ELY-keskuksen 8.10.2015 tekemän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeellisuutta koskevan päätöksen johdosta Riihiviidanojan ja Pohjoisen Rautatienkadun välinen alue esitetään yleiskaavaehdotuksessa selvitysalueena, jossa alueen pohjoisosa säilytetään hulevesien hallinnan tarpeisiin ja linnustolle soveliaana kosteikkona. (Mielipide 13 Kekkilä Oy) Yleiskaavaluonnoksen selvitysalueen 2 eteläosa, Riihiviidanojan eteläpuoleinen alue siltä osin kuin perustamisolosuhteiden kannalta on edullista, voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa asuinalueille hyväksyttävät melutasot alittuvan (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992). Selvitysalueet 1 ja 5 Selvitysalueella 1 valmistuu elokuun 2016 loppuun mennessä vanhan Riihimäen Lasin kaatopaikan pilaantuneisuuden selvitys, jonka jälkeen alueen maankäyttöä voidaan suunnitella. Alueelle voidaan karttatarkastelun perusteella esittää sijoitettavaksi ampumahiihtorata. Selvitysalueelle 5 esitetään olemassa oleva asutus ympäristöineen maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi alueella vallitsevan liikennemelun takia. Asuinalueille hyväksyttävät melutasot ylittyvät (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992). Ekologiset yhteydet Riihimäen yleiskaavaluonnoksen ekologisia vaikutuksia koskevaa selvitystä vielä viimeistellään. Selvityksessä todetaan tärkeä pohjoiseteläsuuntainen ekologinen yhteys kantatien 54 yli Lopen rajan tuntumassa sekä koillis-lounaissuuntainen yhteys vt 3:n ja mt 130:n yli Arolammin seudulla. Selvityksen johdosta näille alueille yleiskaavaluonnoksessa esitettyjen työpaikka-alueiden sijaintia ja laajuutta tarkistetaan. Silmänkannon teollisuusalueeseen ja Sipiläntiehen tukeutuvat työpaikka-alueet kaventavat selvityksen mukaan luontaista ekologista yhteyttä. Sipiläntien varrelle merkitty TP-alue poistetaan ja kantatien varren pohjoispuolista TP-aluetta pienennetään. Arolammin koillis-lounaissuuntaisen ekologisen yhteyden toiminta varmistetaan jättämällä yhteyden kohdalle väljyyttä. Ekologinen yhteys varataan selvitysalueen 6 pohjoisosasta noin kilometrin levyisenä vyöhykkeenä rajautuen etelässä Heiniläntiehen ja Mäenalustantiehen. Alue merkitään maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 Arolampi, Etelä-Vahteristo Hämeen liiton lausunnossa mainitun Tallinna-Helsinki -tunnelin toteuttaminen saattaa vaikuttaa maankäytön tarpeisiin myös Riihimäellä. Riihimäen seutu saattaa tulla kyseeseen tunneliradan tavaraterminaalin potentiaalisena sijaintipaikkana, josta on mahdollista järjestää edelleen jatkoyhteydet raideliikenteellä eri puolille Suomea. Aluekokonaisuutta on tarpeen selvittää erityisesti niiltä osin, kuinka asuminen ja logistiset toiminnot sijoittuvat alueelle. (Hämeen liitto) Pasilan-Riihimäen välin liikenteen välityskyvyn nostamista koskevan ratasuunnitelman toisen vaiheen suunnittelualue käsittää välin Hyvinkää-Riihimäki. Alueella varaudutaan lisäraiteisiin ja tavararaiteeseen välille Hangonrata-Riihimäen ratapiha. (Liikennevirasto) Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyötä jatketaan yhdessä Hausjärven kunnan kanssa. Osayleiskaava-aluetta on tarvetta laajentaa Teerimäenkadun tasalle saakka. Ampumarata Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 perusselvityksenä on laadittu Hämeen liiton toimesta Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma, jota viimeistellään ja julkistetaan maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen. Selvitys käsittää maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä ampumaratoja. Kaupunginhallitus antoi päätöksessään 14.3.2016 teknisen lautakunnan tehtäväksi osoittaa pienoiskivääri- ja pistooliammunnalle soveltuva ampumarata-alue kaupungin maalle Riuttan ulkoilureitin tuntumaan, Vt 3:n ja Mt 130:n väliselle alueelle. Lisäksi kaupunginhallitus antoi sivistyslautakunnan kulttuuri- ja vapaa-aikajaoksen tehtäväksi valmistella kuluvan vuoden aikana teknisen lautakunnan osoittamalle alueelle ampumaratahanke. Kivääriradan ja ampumahiihtoradan sijoittamisesta Riihimäellä on laadittu alustava selvitys, jonka perusteella todetaan, että Riihimäen kaupungin alueella ei ole edellytyksiä melusuojaamattoman kivääriradan sijoittamiselle. Ampumahiihtoon käytettävä ampumarata on tarkoituksenmukaista sijoittaa olemassa olevan kuntoradan yhteyteen. Ampumahiihtoradan osalta tarkasteltiin sijoittamista varuskunnan, Vahteriston ja Riuttan kuntoratojen yhteyteen. Selvityksessä parhaat edellytykset ampumahiihtoradan sijoittamiselle on yleiskaavaluonnoksen selvitysalueella 1 Riuttan ulkoilureitin yhteydessä. Ampumaradan rakentaminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja mahdollista puhdistamista. Riuttan ulkoilualueella 1. luokan pohjavesialueella ampumaradan ampumaradaksi maastollisesti soveltuva alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja Herajoen vedenottamon valuma-alueella. Pohjaveden pinta GTK:n selvityksen mukaan vanhan ajoharjoitteluradan alueella on n. 1-5 m maanpinnasta. Teoreettisen melumallin mukaan sopivassa pohjoisenkoillisen ampumasuunnassa ampumamelu ylittää 65 dBAeq:n arvon pohjoispuolella sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla. Melun leviäminen voidaan selvittää tarkemmin vain mallinnuksen avulla. Herkän pohjavesialueen vuoksi radan sijoittamista Riuttan virkistysalueelle ei esitetä. Moottoriurheilukeskus LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 Pysyviä rakenteita sisältävän eri lajeja käsittävän moottoriurheilukeskuksen sijoitukseen sopivaa aluetta ei ole osoitettavissa kaupungin omistamilta alueilta. Moottoripyörien maastoajo voi kuitenkin tapahtua maanomistajan kanssa sopien ja myönteisen maastoliikennelain mukaisen luvan pohjalta sellaisilla alueilla, joita yleiskaavassa esitetään työpaikkarakentamiseen. Näiden alueiden asemakaavoituksen ja toteuttamisen välinen aika mahdollistaa tilapäisen käytön moottoriratana mikäli toiminnalle voidaan myöntää lupa. Ulkoilureitit Viheralueohjelmassa korostetaan Vantaanjokeen liittyviä kehittämisajatuksia. Yksi ulkoilun ydinalueista kytkeytyy Vantaanjokeen ja jatkuu retkeilyalueena alavirran suuntaan. Ulkoilun ydinalueita yhdistävät ulkoilureitit muodostavat tärkeän siteen kaikkiaan viiden ydinalueen välillä. Vantaanjoen varrella ulkoilureitit on merkitty korostetusti molemmin puolin jokea, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa reitit voivat sijaita paikoin etäämmällä, paikoin vain joen toisella puolella. Ulkoilureittimerkintä muutetaan rakennesuunnitelmassa käytettyyn merkintään: ”Vantaanjoesta kehitetään houkutteleva ympäristöelementti”: Yleiskaavaluonnokseen merkityt ulkoilureitit ovat ohjeellisia. Ulkoilureitin voi perustaa sopimalla maanomistajan kanssa tai laatimalla ulkoilulain nojalla ulkoilureittisuunnitelman, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa (4 §), minkä jälkeen ulkoilureittitoimituksessa maanmittauslaitos määrittelee mm. ulkoilureitin kulun ja korvaukset maanomistajalle (7 §). (Mielipide 4) Riihimäen kaupungin viheralueohjelmassa 2015-2035 esitetään laadittavaksi ulkoilureittien yleissuunnitelma v. 2017. Keskusta Riihimäen kaupunki on laatimassa ensimmäistä rakennetun ympäristön ohjelmaansa. Ohjelmassa määritetään Riihimäen rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet sekä toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Urban Zone III tutkimuksen tuloksena esitetään joukko kehittämisehdotuksia keskustan kaupunkiympäristön laadun parantamiseksi ja elävöittämiseksi. Elinvoimaisen keskustan kehittämistä asumisen, palveluiden ja liikenteen näkökulmista esitetään ratkaistavaksi yleissuunnitelman avulla tai osayleiskaavalla. Edellinen keskustan osayleiskaava laadittiin 30 vuotta sitten. Kulttuuriympäristöt Yleiskaavaluonnoskartalla on esitetty valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt tarkistetuin aluerajauksin. Lisäksi kartalla on esitetty maakunnallisesti merkittävät alueet, joiden aluerajauksia on tarkistettu. Museovirasto esittää, että kulttuuriympäristöä koskevat liitekartat tulee sitoa oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon ja yksityiskohtaisemman kaavoituksen pohjaksi on syytä laatia tarkempi selvitys alueiden ominaispiirteistä ja arvoista. Täydentävien kaavaselvitysten perusteella määritellään, mikä itse alueella ja sen ympäristössä on säilyttämisen arvoista ja miten aluetta on mahdollista kehittää sen kulttuurihistoriallisten arvojen vaarantumatta. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 Muinaisjäännöksiä ja muuta arkeologista perintöä koskevia määräyksiä kehitetään lausunnon perusteella. Yleiskaavan vaikutuksia muinaisjäännöksiin arvioidaan kaavaratkaisun tarkkuus huomioon ottaen. Kaavakartta ja teemakartat Lisäksi kaavakarttaa tarkennetaan olemassa olevien suunnitelmien ja käynnissä olevien hankkeiden mukaan. Yleiskaavaluonnoksessa valkoisina alueina esitettyjen asemakaavoitettujen alueiden maankäyttö esitetään yleiskaavaehdotuksessa yleistettynä. Laajemmat asemakaavojen muutoskohteet esitetään kaavakartalla, mutta muita teemoja esitetään teemakartoilla, joista osa voidaan sitoa oikeusvaikutteiseen kaavaaineistoon. Teemakartoilla esitettäviä teemoja voivat olla mm. väestökehitys, nykyiset lähipalvelut, asemakaavojen toteutumattomat tontit, tekninen huolto, keskustan laatuanalyysit ja kehittämisehdotukset, liikenneverkko, pyöräilyn tavoiteverkko, valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, kiinteät muinaisjäännökset ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat, maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, arvokkaat luontokohteet, moreenimuodostumat, kallioalueet, linnustoalueet, liito-oravaja lepakkoalueet ja viherrakenne. Yleiskaavaluonnokseen liittyvä aineisto on Riihimäen kaupungin luottamushenkilöiden ekstranetissä. LIITTEET: - Lausunnot ja mielipiteet yleiskaavaluonnoksesta, lyhennelmät sekä vastineet - Lausuntojen ja mielipiteiden kohdentuminen, kartta - Riihimäen yleiskaava 2035, yleiskaavaluonnoksen nähtäville asettaminen kh 18.1.2016 § 28 (si, rn) Ehdotus/kaavoituspäällikkö: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi edelleen kaupunginvaltuustolle, että 25.1.- 23.2.2016 nähtävillä ja lausunnoilla ollutta Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnosta koskien päätetään: 1. hyväksyä kaavoitusyksikön laatimat lausuntojen ja mielipiteiden vastineet 2. tarkistaa ja kehittää yleiskaavaluonnosta yleiskaavaehdotukseksi lausuntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvitysten että edellä esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteilla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta esittää yksimielisesti, että ampumarata sijoitetaan hiekkakuopalle Riuttan kuntoradan yhteyteen. Ekologisia yhteyksiä tulee suunnitella yhteistyössä naapurikuntien kanssa. _______ Khall. 30.05.2016 § 233 Ympäristöjohtaja Elina Mäenpää 26.5.2016: ”Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, jonka käsittelee Riihimäellä ympäristölautakunta. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 Ympäristölupaa ei ole mahdollista myöntää, jos toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tärkeällä pohjavesialueelle pohjaveden pilaamiskielto on lainsäädännössä ehdoton, edes riskiä pohjavedelle ei saa aiheutua. Pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi Riuttan pohjaveden muodostumisalueelle ei ole mahdollista puoltaa ympäristölupaa ampumaratatoiminnalle. Alueella harjoitetun maa-ainesten oton seurauksena pohjavesi purkautuu paikoin maanpinnalle muodostaen lammikoita, suojaava maakerros siis puuttuu paikoin kokonaan, mikä lisää pohjaveden pilaantumisriskiä.”. Nuorisovaltuuston lausunto yleiskaavasta 2015 ja kaavoitusyksikön vastine siihen on LIITTEENÄ. (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 25.1.23.2.2016 nähtävillä ja lausunnoilla ollutta Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnosta koskien päätetään: 1. hyväksyä kaavoitusyksikön laatimat lausuntojen ja mielipiteiden vastineet ja 2. tarkistaa ja kehittää yleiskaavaluonnosta yleiskaavaehdotukseksi lausuntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvitysten että edellä esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteilla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ______ Kvalt. 06.06.2016 § 73 Päätös: Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. ______ Khall. 480 § Kaupunginvaltuuston 6.6.2016 päätöksen mukaisesti yleiskaavaluonnosta on tarkistettu ja kehitetty yleiskaavaehdotukseksi lausuntojen ja mielipiteiden johdosta sekä valmistuneiden selvitysten että esitettyjen jatkosuunnitteluohjeiden periaatteilla. Liikenne Kehäteiden kehittämisalueista karttamerkintänä on luovuttu ja merkitty yleiskaavaan ohjeelliset tielinjaukset ja tieliikenteen yhteystarvetta osoittavat merkinnät. Eri tiejaksot: läntinen kehätie, Arolammin orsi ja itäinen kehätie on lisäksi numeroitu, jolloin niiden jatkosuunnittelutavoitteet, aikataulu ja kuvaus voidaan yksilöidä. Maantie 130:n liittymäselvitystyö on meneillään Uudenmaan Elykeskuksen, Hämeen liiton sekä Janakkalan, Hyvinkään ja Riihimäen yhteistyönä. Selvitys valmistuu keväällä 2017. Kantatie 54:n liittymien kehittämiseen vaikuttaa oleellisesti kantatien tuleva luokitus. Mikäli kantatie siirtyy liikennemääriensä perusteella valtatieluokkaan, turvallisuus- ja sujuvuusnäkökohdat tulevat uuteen tarkasteluun. Sammalisto, selvitysalue 2 Yleiskaavaluonnoksen selvitysalue 2 sijaitsee Sammaliston entisellä turpeen-/savenottoalueella kt 54:n eteläpuolella. Alueen länsiosa kt 54:n varrella merkitään mahdolliseksi työpaikka-alueeksi (TPres) ja itä- sekä LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 eteläosa virkistysalueeksi. Alueen kautta esitetään ulkoilureitti, joka yhdistyy Sammaliston ulkoilualueelle. Työpaikka-alueeksi merkityn alueen käyttöönotto vaatii alueen täyttämistä. Ely-keskuksen päätöksen 8.10.2015 mukaan maa-ainesluvan käsittelyn edellytyksenä on ympäristövaikutusten arviointi. Alueen täyttäminen ja käyttäminen rakentamiseen ei siis ole itsestäänselvyys. Ympäröivän alueen detaljikaavoituksessa on rakentamismahdollisuus otettava huomioon. Selvitysalueet 1 ja 5 Yleiskaavaluonnoksen selvitysalue 1 käsittää mm. Lasin vanhan kaatopaikka-alueen. Riihimäen Lasi Oy:n entisen kaatopaikan ”Jatkotutkimukset ja pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi” sekä ”Kunnostusvaihtoehtojen tarkastelu” raportit ovat valmistuneet (Ramboll, syyskuu 2016). Raporttien mukaan yleiskaavaluonnoksen selvitysalueen 1 eteläosan puhdistaminen on tarpeen kaikilla maankäyttövaihtoehdoilla. Alue merkitään mahdolliseksi työpaikka-alueeksi TPres ja viheralueeksi V-1. Riuttantien pohjoispuolella vain osa täyttöaineksesta on pilaantuneeksi luokiteltavaa. Aluetta kehitettäessä ulkona tapahtuvaan harrastustoimintaan soveltuvaksi pilaantuneiksi todetut maamassat voidaan sijoittaa maavalliin. Yleiskaavaehdotukseen alueelle merkitään jäljempänä mainittu ampumarata merkinnällä EA. Sipiläntien pohjoispuolinen, yleiskaavaluonnoksen selvitysalue 5 on osittain asumiskäytössä, mutta sen kaavoittaminen asumiseen ei ole mahdollista liikennemelun vuoksi. Alue merkitään mahdolliseksi työpaikka-alueeksi (TPres). Ekologiset yhteydet Riihimäen yleiskaavan ekologiset vaikutukset –selvitys (Sito 17.6.2016) on valmistunut. Selvityksen mukaiset ekologiset yhteystarpeet otetaan huomioon yleiskaavan rakentamisalueiden määrittelyssä ja tarkemmanasteisessa suunnittelussa. Tärkeät ekologiset yhteydet on merkitty yleiskaavakarttaan ja yhdyskuntarakenteen laajenemisalueen määräykseen. Sipiläntien varrelta on poistettu yleiskaavaluonnoksessa merkitty työpaikka-alue ja kantatien 54 varren pohjoispuolista Lopen Silmänkannon teollisuusalueeseen kytkeytyvää TP-aluetta on supistettu. Merkittävä ekologinen yhteys sijoittuu vt 3:n varrelle Arolammin eritasoliittymän työpaikka-alueiden ja Hyvinkään pohjoisen liittymän väliin Kouluntien ja Heiniläntien väliselle metsäiselle alueelle. Valtatien 3 ja maantien 130 eritasossa risteävä eläimille soveltuva kulkuyhteys tulisi sijoittaa tälle vyöhykkeelle. Toteuttajataho on lähtökohtaisesti Uudenmaan Ely-keskus / Liikennevirasto. Arolampi- Etelä-Vahteristo Riihimäen kaupunginhallituksen 5.5.2008 ja Hausjärven kunnanhallituksen samoihin aikoihin hyväksymän kaavarunkotasoisen yhteisen suunnitelman mukaisesti on merkitty työpaikka-aluetta Arolammin orren ja pääradan eritason molemmin puolin radan melualueelle. Radan itäpuolinen työpaikka-alue liittyy Riihimäen tavararatapihaan ja sinne voidaan keskittää raideliikenteeseen tukeutuvaa logistiikkatoimintaa. Liikenneviraston Pasila-Riihimäki hankkeen mukaisesti Riihimäen tavararatapihan ja Hangonradan välille syntyy uusi, sujuva tavararaideyhteys. Riihimäen raidelogistiikka-alue on mahdollisuus Riihimäelle ja saattaa muodostua tärkeäksi osaksi Etelä-Suomen raidelogistiikkajärjestelyitä. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyötä kuntien yhteistyönä tulee jatkaa ja sisällyttää työhön myös uuden asemanseudun tarkastelu. Tällöin riittävän asumisen sijoittelu mahdollisen aseman läheisyyteen on avainasemassa. Kuntaraja Arolammin seudulla on haaste suunniteltaessa toimivaa ja tasapainoista yhdyskuntarakennetta. Raidelogistiikka-alueen ja siihen liittyvien liikenneyhteyksien suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee varautua jo ennen Arolammin asemanseudun ja siihen liittyvän asumisen tarkempaa kaavoittamista; tarvittaessa seuraavalla yleiskaavakierroksella. Ampumarata Kaavoitusyksikössä on valmisteltu Riihimäen ampumarataselvitys, 8.8.2016. Selvityksessä käytettiin apuna Metropolia ammattikorkeakoulun insinöörityötä Ampumaratatoiminnan sijoittamismahdollisuudet Riihimäellä (Mäkelä 27.5.2016). Melutarkastelun ja ympäristölähtökohtien perusteella on sijoitettu ampumahiihdon harjoitteluun soveltuvan radan alue vt 3:n ja mt 130:n väliselle alueelle, Riuttantien pohjoispuolelle kuntoradan lähtöpaikan tuntumaan. Radalla on mahdollista harjoitella melutasoltaan enintään .22 kaliiperisten aseiden käyttöä. Yleiskaavakartalle on merkitty ampumarata-alue, EA. Kaavamääräyksellä rajoitetaan melun leviämismahdollisuutta ympäristöön. Ampumaratatoiminta vaatii ympäristöluvan, jonka hakeminen on mahdollista, kun yleiskaava on saanut lainvoiman. Rakentaminen vaatii suunnittelutarveratkaisun ja rakennusluvan. Moottoriurheilukeskus Riuttan ajoharjoittelurata merkitään moottorirata-alueeksi. Uutta pysyvää paikkaa moottoriradan sijoittamiselle yleiskaavaan ei ole merkitty. Kaupungin toimintatapana on ollut, että kaupunki vuokraa tilapäiseen toimintaan rakentumatonta tulevaa työpaikka-aluetta. Moottorirataharjoittelu sopii tilapäisenä toimintana tuleville työpaikka-alueille silloin, kun melulle herkkiä toimintoja ei ole lähistöllä. Ulkoilureitit Yleiskaavakartalle on merkitty ulkoilun ydinalueita yhdistävät ja seudulliset reitit sekä Vantaanjoen virkistyskäyttöön liittyviä reittejä. Merkinnät ovat ohjeellisia ja tarkentuvat asemakaavoituksen tai erillisen ulkoilureittisuunnitelman ja -toimituksen yhteydessä. Ulkoilureittien yleissuunnitelman tekeminen on ohjelmoitu Riihimäen viheralueohjelmassa vuodelle 2017. Ulkoilureittien yleissuunnitelma esitetään tehtäväksi seuraavalla yleiskaavakierroksella. Keskusta Keskusta-alueelle on merkitty uusia keskustatoimintojen alueita: Peltosaaren länsiosa, Jokikylä ja veturitallien alue. Näille alueille on tavoitteena sijoittaa keskustatyyppistä asumista, työpaikkoja ja palveluita. Peltosaaren länsiosassa on yleissuunnitelman mukaan kapasiteettia rakentamiseen n. 32 000 kem2 v. 2016 vahvistuneen asemakaavan (n. 15 000 kem2) lisäksi. Alue on kaupungin omistuksessa. Jokikylään on mahdollista sijoittaa alueen maanomistus ja nykyinen rakenne huomioiden arviolta n. 15 000 kem2 asuinrakentamista. Veturitallien alueella uuden rakentamisen reunaehtoja asettavat ennen kaikkea säilytettävät rakennukset ja pilaantunut maaperä. Alueelle mahtuu jonkin verran uutta asuin- tai liikerakentamista. Alueen käyttöönotto LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 keskustan osana edellyttää junien huollon ja tankkaamisen sekä pysäköinnin poistumista alueelta. Alue on pääosin Senaatin ja VR:n omistuksessa. Keskustan alueelle esitetään laadittavaksi keskustan yleissuunnitelma. Alueeseen voi kuulua sekä C-alueita radan molemmin puolin että Aalueita. Alueen rajaus määritellään yleissuunnitelmaa ohjelmoitaessa. Suunnitelmaan tulee sisältyä keskustan liikennejärjestelmän ja pysäköinnin sekä kevyen liikenteen ratkaisut. Selvitys- ja lähtöaineistona voi toimia Keskustan liikennesuunnitelma vuodelta 2013. Keskustan yleissuunnitelma esitetään tehtäväksi seuraavalla yleiskaavakierroksella. Keskustatoimintojen alueeseen liittyen Pohjois-Peltosaaren alueelle tulee laatia liikuntapaikkojen maankäytön yleissuunnitelma, joka on ohjelmoitu Riihimäen viheralueohjelmassa vuodelle 2017. Kulttuuriympäristöt Yleiskaavakartalla on esitetty valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja kiinteät muinaisjäännökset kohdemerkinnöin. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet on esitetty oikeusvaikutteisina kohteina teemakartassa. Lisäksi teemakartalla on esitetty Silmäkenevan muinaisjärvi. Yleiskaavatyöhön liittyen on tekeillä Riihimäen rakennetun ympäristön ohjelma, jonka yhteydessä on mm. tarpeen tarkistaa Riihimäen rakennuskulttuuria 2010 –selvitys. Ohjelmassa määritellään rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet ja niitä varten tarvittavat toimenpiteet sekä mahdolliset asemakaavoituksen tavoitteet. Rakennetun ympäristön ohjelma esitetään tehtäväksi seuraavalla yleiskaavakierroksella. Yleiskaavan maankäyttöluokat Asumisen alue A Asemakaavoitetut asuinalueet on merkitty yleistäen yleiskaavakartalle. Kadut, puistot, lähipalvelut ja muu asuinalueeseen sisältyvä maankäyttö on yhtenäisen aluemerkinnän alla samoin kuin mahdolliset pienet kaavamuutoskohteet. Taajamaa täydentävät asuinalueet on merkitty uusina asuntoalueina värillisellä reunaviivalla. Näille alueille tulee laatia asemakaava. Alueet on numeroitu tavoitteiden ja alueen kuvauksen yksilöimiseksi. Selostuksen liitteessä on esitetty näille alueille suunnittelusuositukset. Varuskunta-Kokko -alueen asemakaavoittaminen edellyttää sopimuksia ja maanomistusjärjestelyitä valtion eri toimijoiden ja kaupungin kesken. Alueen asemakaavoituksessa reunaehtoja asettavat mm. pääradan ja varuskunnan toimintojen (harjoitusammuntojen) aiheuttama melu ja tavaralogistiikka. Alueelle on tavoitteena sijoittaa monipuolista asumista ja asumisen lähipalvelut. Aikataulutavoitteena asuntotuotannon näkökulmasta on, että alue rakentuu vaiheittain 2025-2030 mennessä. Varuskunta-Kokko –alueelle esitetään laadittavaksi yleissuunnitelma vv. 2017-18. Kalmun osayleiskaava on voimassa koko kaupungin yleiskaavan osana. Kalmun rakentamisen aloitusta voidaan lykätä, mikäli Varuskunta-Kokko –alueelle ja taajamaa täydentäville alueille päästään rakentamaan uutta omakotiasutusta. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 Teollisuus- ja työpaikka-alueet T, TP ja TPres Asemakaavoitetut työpaikka- ja teollisuusalueet on merkitty yleistäen yleiskaavakartalle. Uudet, vielä asemakaavoittamattomat työpaikka-alueet on sijoitettu liikenneväylien solmukohtiin ja olevien työpaikka-alueiden tuntumaan. Laajimmat yhtenäiset uudet alueet sijoittuvat vt 3:n länsipuolelle Riuttan ja Riihimäen portin kohdalle, Arolammin eritason molemmin puolin ratapihan varrelle sekä pääradan ja kantatien risteysalueen läheisyyteen. Sammaliston ulkoilun ydinalueeseen sisältyvän työpaikka-alueen rakentaminen voi liittyä ulkoiluun ja virkistykseen. Työpaikka-alueita, joihin liittyy ympäristöstä johtuvia rajoitteita, on merkitty työpaikka-alueiden reservialueeksi (TPres). Keskustatoimintojen alue C C-alueeseen sisältyvät keskusta-alueet voivat sisältää asumista, työpaikkoja, palveluita, puistoja, katuja ym. kaupunkirakenteen elementtejä. Elinvoimainen keskusta on yleiskaavan keskeinen tavoite. Uusissa keskustan täydennysrakentamiskohteissa on runsaasti kapasiteettia keskusta-asumiselle palveluineen. Yhdyskuntarakenteen laajenemisalue Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyössä on tutkittava sekä Arolammin orren tarkempi sijoittuminen ja risteäminen radan kanssa että tulevan aseman ja asemanseudun asuinalueiden sijoittuminen. Tuleva asemanseudun kehittämisvyöhyke on pitkän aikavälin hanke. Tarkemmanasteisessa kaavoituksessa ja liikenteen suunnittelussa alueen kehittämismahdollisuus on otettava huomioon. Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemisalue Monnin taajaman maankäytön ja uuden rautatieseisakkeen suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttamisen ehtona edellytetään rautatieseisakkeen sitovaa toteuttamispäätöstä. Yleiskaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikköä Kaupan alueet KM ja KM-1 Uutta kaupan aluetta, KM-1 on merkitty Merkoksen alueelle ja vt 3:n Kormuntien liittymään. KM-merkinnät mahdollistavat kaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. Palveluiden alue PY Julkisten palveluiden laajemmat kohteet on merkitty PY –alueiksi. Alaasteen koulut ja päivittäistavarakaupat on merkitty kohdemerkinnöin. Erityisalueet EP, ET, EM, EA, EJ, EH ja EO Puolustusvoimien alue on merkitty EP-alueeksi. Alue on puolustushallinnon edustajien kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella rajattu puolustusvoimien tarpeiden mukaiseksi. Varuskunnan eteläosa on merkitty pääosin uudeksi asuinalueeksi. Jätevedenpuhdistamon alue on merkitty ET-alueeksi. Riuttan ajoharjoittelurata on merkitty EM-alueeksi. Ampumarata sijoittuu EA-alueelle Riuttantien pohjoispuolelle. Hautausmaa on merkitty EH –merkinnällä. Jätehuollon alueita (EJ) on Ekokemin alueella ja Rappukallion alueella kaupungin eteläosassa, jossa alue varataan maa-ainesten oton jälkeen jätehuollon tarpeisiin ja työpaikkaalueeksi (EO/TP/EJ). Kinturin maankaatopaikka on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ-1sel), jossa alueen jatkokäyttömahdollisuus on selvitettävä ennen ympäristöluvan päättymistä 2026. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 Virkistysalueet V ja VU Yleiskaavakartalla on esitetty viherrakenne, joka muodostuu asemakaavoitetun alueen viheralueiden verkostoa luovista osista ja taajaman ulkopuolella ulkoilun ydinalueista. Pienempiä viheralueita ei ole esitetty. Ne sisältyvät asuinalueisiin. Sammalistonsuon alueen kehittäminen virkistyskäytön tarpeisiin on mahdollista turpeenoton jälkeen. Viheralueohjelmassa osoitetun Vantaanjoen/Silmäkenevan ulkoilun ydinalueen kehittämisajatus painottuu liikuntaan ja retkeilyyn. Loma-asunto- ja matkailualue RA ja RM Loma-asuntoalueet on merkitty ranta-asemakaavojen mukaisesti (RA). Leirintäalue on merkitty matkailualueeksi (RM). Vantaanjoki Vantaanjoen alue merkitään pääasiassa virkistyskäyttöön tarkoitetuksi alueeksi, jonka saavutettavuutta parannetaan. Maa- ja metsätalousalueet M ja MUY Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) on merkitty alueet, joille ei aseteta erityisiä maankäyttötavoitteita. Nämä ovat kartalla valkoisia alueita. MUY-alueeksi eli maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja erityisiä ympäristöarvoja on merkitty luonnonoloiltaan arvokkaat ulkoiluun sopivat alueet. Kaavamerkintää koskee yleiskaavalla määrättävä Mrl 43 § 2. mom mukainen toimenpiderajoitus. Alueita ovat mm. Kytäjä-Järviseudun gabroalue, Kalmun eteläpuolinen vyöhyke ja Riuttanlukkojen alue. Riuttan alue on virkistyskäytön ohella edustava geologisesti sekä luonto- ja maisema-arvojen osalta. Kytäjä-Järviseudun alue on osa Hyvinkään puolelle ulottuvaa laajaa virkistys- ja ulkoilualuetta, joka tulisi säilyttää ja varata jatkossakin pääasiassa ulkoilun ja retkeilyn tarpeisiin. Luonnonsuojelualue SL Luonnonsuojelualuemerkinnällä on merkitty perustetut ja perustettavat suojelualueet. Joukossa on sekä vapaaehtoiseen suojeluun että maakunnalliseen ja paikalliseen inventointiin perustuvia kohteita. Arvokas geologinen kalliomuodostuma, ge Yleiskaavakartalle on merkitty arvokkaat geologiset kalliomuodostumat. Teemakartat 11 ja 12 Kaavakarttaa täydentää kaksi teemakarttaa, jotka sisältävät oikeusvaikutteisia osia. Osa karttojen kohteista on sellaisia, joista on jo muussa lainsäädännössä kuten muinaismuistolaissa tai luonnonsuojelulaissa säädetty tai jotka sisältyvät valtakunnallisiin tai maakunnallisiin tavoitteisiin tai suojeluohjelmiin. Liito-orava-alueet, lepakkoalueet ja arvokas moreenimuodostuma on esitetty oikeusvaikutteisina kohteina teemakartassa. Lisäksi teemakartalla on osoitettu arvokkaat linnustoalueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet (LUMOS). Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisempänä kuin edellinen kokonaismaakuntakaava ja kaavan on määrä olla otteeltaan strateginen. Maakuntakaavan joustavuutta ja nopeampaa uusimismenettelyä tavoitelLIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 laan. Luonnos on valmisteltavana ja ehdotus on määrä olla käsiteltävänä vuoden 2017 lopulla. Yleiskaavan oikeusvaikutukset Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Aiemmin hyväksytyt oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, ranta-asemakaavat ja asemakaavat säilyvät lainvoimaisina lukuun ottamatta Kuulojan ja Kapulan osayleiskaavaa, jotka tämä kokonaisyleiskaava korvaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n mukaisesti yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 § mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Tällä yleiskaavalla määrätään MRL 43 § 2. mom. mukainen toimenpiderajoitus MUY-alueille. Tämä yleiskaava ei oikeuta myöntämään suoria rakennuslupia asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle. Yleiskaavasta vahvistuva osa on yleiskaavakartta määräyksineen sekä teemakartat 11 ja 12 merkityiltä osiltaan. Yleiskaavalla ei voi syrjäyttää muussa lainsäädännössä olevia määräyksiä. Esimerkiksi luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat kohteet ja muinaismuistolain kohteet on rakentamisessa ja suunnittelussa otettava huomioon vaikka kohteita ei olisi yleiskaavassa esitettynä. Yleiskaavan hyväksymisen vaiheet MRL 65 §:n mukaisen nähtävillä olon jälkeen yleiskaavaehdotusta tarvittaessa tarkistetaan saadun palautteen perusteella. Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi em. tarkistukset. Näin muutettu yleiskaava selostuksineen viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä hyväksytään seuraavan valtuusto- / yleiskaavakauden päätavoitteet ja -tehtävät yleiskaavan osalta. Mikäli valituksia ei säädetyn määräajan sisällä tule, yleiskaavakartta määräyksineen tulee lainvoimaiseksi kuulutuksen kautta. Yleiskaavan toteutus- ja seurantaohjelma laaditaan seuraavan yleiskaavakauden alussa. Yleiskaava ja kaupungin strategia Yleiskaava toteuttaa kaupungin strategiaa ja on sen kuva. Siten strategiatyö ja yleiskaavan laatiminen kytkeytyvät yhteen. Molempia tarkistetaan valtuustokausittain. Edellinen valtuusto antaa seuraavalle ”eväät” yleiskaavan ja strategian muodossa. Aineisto LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 Yleiskaavaan kuuluu yleiskaavakartta määräyksineen ja yleiskaavan selostus teemakarttoineen. Tämä aineisto laitetaan nähtäville ja lausunnoille MRL 65 § mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetään tehtyjen selvitysten ja aikataulun osalta. Aineisto tulee nähtäville Riihimäen verkkosivuille osoitteeseen http://www.riihimaki.fi/palvelut/asuminen-jarakentaminen/kaavoitus/yleiskaavoitus/yleiskaava-2035/ sekä Riihimäen tekniikan ja ympäristön toimialan neuvontaan ja kaavoitusyksikköön Eteläinen Asemakatu 4, II ja III krs. Riihimäen yleiskaava 2035 ehdotuksen aineisto laitetaan luottamushenkilöiden extranettiin. Yleiskaavaa esitellään kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle ennen yleiskaavan nähtäville laittamista. Liitteet: - Riihimäen yleiskaava 2035 ehdotus, kaavakartta määräyksineen. - Riihimäen yleiskaava 2035 ehdotus, teemakartat 11 ja 12: Luonnonympäristön arvot, kartta ja taulukot sekä Kulttuuriympäristön vaaliminen, kartta ja taulukot. (rn, si, nm, ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää asettaa yleiskaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää siitä määräaikaan 10.3.2017 mennessä seuraavat lausunnot: Hausjärven, Janakkalan ja Lopen kunta sekä Hyvinkään kaupunki Riihimäen kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, sivistyslautakunta sekä kulttuuri- ja vapaaaikajaosto, sosiaali- ja terveyslautakunta, nuorisovaltuusto ja vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy Riihimäen Kaukolämpö Oy Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Hämeen liitto Uudenmaan liitto Museovirasto Liikennevirasto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Puolustusvoimien logistiikkalaitos Millog Oy Senaatti-kiinteistöt Metsähallitus Caruna Fingrid Oyj Gasum Oyj Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen Yrittäjät ry Riihimäki-Seura ry Riihimäen vanhusneuvosto Riihimäen vammaisneuvosto Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Maataloustuottajain Riihimäen yhdistys – MTK-Riihimäki ry Hausjärven-Riihimäen Riistanhoitoyhdistys LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 Ekokem Oyj Oy Aga Ab Wurth Oy Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys Metsäkeskus Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti muuttaa yleiskaavaehdotuksen Yleiskaavaratkaisu/Työpaikka ja yritysalueet -osion (s. 9) viimeisen kappaleen ”Keskustatoimintojen alueen eteläpuolella sijaitsevan teollisuus- ja varastoalueen T/C -merkinnällä osoitetaan mahdollinen muutos nykyisen toiminnan siirtyessä pois kaupungin keskustasta. Tällöin asemakaavalla on tarkoitus osoittaa alue palveluja, hallintoa sekä keskustaan soveltuvia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja ja asumista varten.” kuulumaan seuraavasti: ”Keskustatoimintojen alueen eteläpuolella sijaitsevan teollisuus- ja varastoalueen T/C -merkinnällä osoitetaan mahdollinen muutos, mikäli yritystoiminta alueella päättyy. Tällöin asemakaavalla on tarkoitus osoittaa alue palveluja, hallintoa sekä keskustaan soveltuvia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja ja asumista varten.”. Määräyksen muodossa edellä oleva kuuluu seuraavasti: ”Teollisuus- ja varastoalue. Alue on asemakaavoitettu teollisuus- ja varastotoimintoja varten. T/C -merkinnällä osoitetaan mahdollinen muutos keskustatoimintojen alueeksi, mikäli yritystoiminta alueella päättyy. Keskustatoimintojen alue on tarkoitettu palveluja, hallintoa sekä keskustaan soveltuvia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja ja asumista varten.”. ______ Täytäntöönpano Muutoksenhaku Lähempiä tietoja antaa kuulutus, nähtäville asettaminen lausuntopyynnöt ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL § 91) yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen, p. 019 758 4809 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 1 Riihimäen yleiskaava 2035 5.1.2017 Yleiskaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet (lyhennelmät) sekä kaavoitusyksikön vastineet niihin. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 25.1.-23.2.2016. Kaavoitusyksikkö on vastineiden kohdistamiseksi numeroinut mielipiteet. Erityisesti huomioon otettavat seikat on alleviivattu (L28 museoviraston lausunnossa viraston omat korostukset). Tähän koosteeseen ei ole sisällytetty liitteitä eikä mielipiteiden esittäjien henkilötietoa. Sisällys LAUSUNTOJEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET .................................. 3 L1 Ympäristölautakunta ............................................................................................................. 3 L2 Sivistyslautakunta ................................................................................................................. 5 L3 Sosiaali- ja terveyslautakunta ............................................................................................... 6 L4 Tekninen lautakunta ............................................................................................................. 7 L5 Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta ..................................................................................... 10 L6 Riihimäen Kaukolämpö Oy ................................................................................................. 11 L7 Hausjärven kunta ............................................................................................................... 11 L8 Hyvinkään kaupunki ........................................................................................................... 13 L9 Janakkalan kunta ............................................................................................................... 15 L10 Lopen kunta...................................................................................................................... 16 L11 Hämeen liitto .................................................................................................................... 16 L12 Uudenmaan liitto............................................................................................................... 19 L13 Liikennevirasto ................................................................................................................. 19 L14 Metsähallitus .................................................................................................................... 21 L15 Hyvinkään-Riihimäen kauppakamari................................................................................. 22 L16 Riihimäen Yrittäjät ............................................................................................................ 22 L17 Riihimäki-Seura ry ............................................................................................................ 23 L18 Vammaisneuvosto ............................................................................................................ 25 L19 Vanhusneuvosto ............................................................................................................... 25 L20 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry .............................................. 26 L21 Riistanhoitoyhdistys .......................................................................................................... 27 L22 Fingrid Oyj ........................................................................................................................ 28 L23 Gasum Oy ........................................................................................................................ 28 L24 Tukes ............................................................................................................................... 28 L25 MTK-Hausjärvi-Riihimäki .................................................................................................. 29 L26 Puolustusvoimien logistiikkalaitos, 2. Logistiikkarykmentti ................................................ 30 L27 ELY-keskus ...................................................................................................................... 31 L28 Museovirasto .................................................................................................................... 35 L29 Nuorisovaltuusto ............................................................................................................... 38 MIELIPITEIDEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET ................................ 39 Mielipide 1 ............................................................................................................................... 39 Mielipide 2 ............................................................................................................................... 39 Mielipide 3 ............................................................................................................................... 40 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 2 Mielipide 4 ............................................................................................................................... 41 Mielipide 5 ............................................................................................................................... 41 Mielipide 6 ............................................................................................................................... 42 Mielipide 7 ............................................................................................................................... 45 Mielipide 8 ............................................................................................................................... 45 Mielipide 9 ............................................................................................................................... 46 Mielipide 10 ............................................................................................................................. 48 Mielipide 11 ............................................................................................................................. 49 Mielipide 12 Rudus Oy ............................................................................................................ 49 Mielipide 13 Kekkilä Oy ........................................................................................................... 51 Mielipide 14 Arolampi-Seura ry................................................................................................ 53 LIITTEET (liitteitä ei ole sisällytetty tähän kosteeseen) Mielipide 1 Kirjelmä ja piirroksia Mielipide 12 Rudus Oy Kartta Mielipide 13 Kekkilä Oy Sammalistonsuon alustava kehitys- ja maankäyttösuunnitelma LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 3 LAUSUNTOJEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET L1 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on antanut lausunnon yleiskaavan 20135 rakennemalleista 28.5.2014 ja rakennesuunnitelmasta 29.4.2015. Lausunnoissa esitettyjä asioita on otettu huomioon yleiskaavaluonnoksessa ja siihen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa. Kaikilta osin lausuntoja ei kuitenkaan ole huomioitu. Näiltä osin ympäristölautakunnan kannanotot on syytä toistaa. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä ympäristövaikutuksia on tunnistettu ja selvitetty kiitettävästi. Yleiskaavaluonnoksesta on vaikea hahmottaa tulevan yleiskaavan rakennetta ja esitystapaa sekä sitä, mihin esitettyä muutosta asemakaava-alueen ulkopuolella verrataan, aiempaan yleiskaavaan vai maakuntakaavaan. Koska Riihimäellä ei ole aiempaa oikeusvaikutuksista yleiskaavaa, on tärkeää, että nyt laadittava yleiskaava ohjaa rakentamisen ja muun maankäytön lisäksi myös viheralueverkostoa ja turvaa luontoarvojen säilymisen myös asemakaava-alueiden ulkopuolella. Mikäli riittäviä kaavamääräyksiä ei yleiskaavassa anneta, ei luontoarvojen tai ekologisten yhteyksien säilymistä voida turvata. Luonnoksessa esitettyjen virkistysalueiden sekä luonnonsuojelualueiden lisäksi yleiskaavassa tulee osoittaa myös muut arvokkaat luontokohteet, merkittävät ekologiset yhteystarpeet sekä merkittäviä luontoarvoja sisältävät metsätalousalueet. Myös kalataloudellisesti arvokkaat pienvedet (Epranoja, Herajoki, Vantaanjoki) sekä arvokkaat kallioalueet on esitettävä. Laadittu viheralueohjelma ei riitä varmistamaan luontoarvojen säilymistä. Em. luonnoltaan arvokkaiden alueiden hoidosta on annettava yleiskaavassa määräykset, joilla luontoarvojen säilyminen turvataan (esim. maisematyöluvan hakeminen toimenpiteille). Kantatien 54 eteläpuolinen, turvetuotannosta poistunut kosteikkoalue on linnustollisesti arvokas. Jatkosuunnittelussa alueen luontoarvot on tärkeää pyrkiä säilyttämään. Viheryhteyksien toteuttamiseen ja suunnitteluun tulee kiinnittää yleiskaavassa erityistä huomiota, liian kapeina viherväylinä ekologiset yhteydet eivät ole toimivia. Riuttasta Kalmun kautta etelään suuntautuva seudullinen ekologinen yhteystarve on turvattava ja huomioitava jatkosuunnittelussa. Ekologisten yhteyksien toimivuus on varmistettava myös uuteen tielinjaukseen liittyen Varuskunta-KokkoTaipaleen alueella. Ekologisen verkon yhteystarpeen suunnittelu valtatien 3 ja maantien 130 poikki on merkittävä jatkosuunnittelussa huomioitava asia. Moottoritien reuna-alueiden rakentaminen liian tiiviiksi vyöhykkeeksi, saattaa estää toimivan ekologisen yhteyden syntymisen. Viher- ja virkistysalueet myös kaupunkirakenteen sisällä tulee säilyttää riittävinä, jotta elinvoimainen kaupunkiluonto säilyy ja asukkaiden virkistysmahdollisuudet turvataan. Hulevesien hallinnan vaatimat aluetarpeet on myös huomioitava. Ilmastonmuutoksen edetessä ja lisätessä sademääriä tulvariski on otettava huomioon erityisesti suunniteltaessa toimintojen sijoittumista tulvariskialueelle. Tulvaalueelle uutta asutusta osoitettaessa tulee huolehtia Vantaanjoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa maankäytön suunnittelulle esitetyistä toimenpiteistä. Ainakin tulva-alueella yleiskaavassa on syytä antaa rakentamista ja hulevesien hallintaa ohjaavia määräyksiä. Asemakaava-alueiden ulkopuolisille haja-asutusalueille on tässä vaiheessa hyvä antaa selkeät ohjeet rakentamiseen mm. suunnittelutarveratkaisujen ohjeistukseksi. Lisäksi haja-asutusalueilla tapahtuvat maisemaa muuttavat toimenpiteet tulee saattaa luvanvaraisiksi (esim. yli 1 hehtaarin avohakkuut). LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 4 Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma tulee huomioida yleiskaavan laadinnassa. Rakentaminen tulee ohjata pohjavesialueiden ja etenkin pohjaveden muodostumisalueiden ulkopuolelle. Käpälämäkeen pohjavesialueelle ja pohjaveden muodostumisalueelle sekä arvokkaalle luontokohteelle esitetty selvitysalue tulee poistaa. Rakentamista alueelle ei tule osoittaa, alue tulee säilyttää viheralueena. Myöskään uutta työpaikka-aluetta pohjavesialueelle ei tule osoittaa. Läntinen kehätie ja Arolamminorsi uusina tieyhteyksinä aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia ja luonnonalueiden pirstoontumista. Ilman todellista tarvetta ei kehäteitä tule toteuttaa eikä suunnitelmissa esittää. Kehätiet tuovat mukanaan maankäyttöä, joka on irrallaan muusta kaupunkirakenteesta, toteutuessaan tiet hajottavat kaupunkirakennetta. Yleiskaavaluonnoksen mukaisesti läntisen kehätien myötä rakentaminen saattaa laajentua Paalijärven pohjoispuolelle asti. Tällainen hajautunut kaupunkirakenne ei ole ekologisesti kestävä eikä siten ole kaupungin strategian mukainen. Mikäli kehätiet eivät ole toteutumassa vuoteen 2035 mennessä, ei niitä ole syytä esittää yleiskaavassa. Arolamminorsi on merkitty kulkemaan Herajoen pohjavesialueen varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle. Uusi tielinjaus aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Esitetty linjaus poikkeaa aiemmasta suunnittelusta. Jatkosuunnittelussa Arolamminorsi tulee linjata kulkemaan pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Pohjavesialueella.tien rakentaminen tulee edellyttämään pohjavesisuojauksien toteuttamista. Moottoritien ja Hämeenlinnantien välisellä selvitysalueella suoritetaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden lisätutkimuksia keväällä 2016 pilaantumisen laajuuden selvittämiseksi. Samalla selvinnee, onko alue kunnostettavissa ja millaista maankäyttöä alueelle voidaan osoittaa. Myös veturitallien alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee huomioida alueen pohjaveden ja maaperän pilaantuminen ja alueella todettu jätetäyttö. Tiedossa olevat pilaantuneen maaperän kohteet, jotka on huomioitava tulevassa asemakaavoituksessa/rakentamisessa, on syytä lisätä yleiskaavaan. Vastine: Lausunnossa esitetään jatkosuunnitteluohjeita yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten. Näistä kaavoitusyksikkö on alleviivannut erityisesti huomioitavia asioita: selvitysalueen-2 luontoarvot, ekologisten yhteyksien toimivuus, tulvariski ja hulevesien hallinta, haja-asutusalueille ohjeistus rakentamiselle ja määräykset toimenpiteille, pohjavesialueiden huomioon ottaminen, kehäteiden tarpeellisuus sekä pilaantuneiden maiden merkitseminen yleiskaavaan. Riihimäen yleiskaavaluonnoksen kehäväyliä on nimitetty seutu- ja tieverkkosuunnittelussa 1960-luvulta lähtien eri tavoin. Niiden toiminnallinen rooli on ollut pitkämatkaisen liikenteen välittäjinä, kuten Radanvarsitie Hämeenlinna-Järvenpää, poikittaisyhteys välille valtatie 3 ja Itäinen radanvarsitie sekä Riihimäen läntinen sisääntuloväylä. Yleiskaavaluonnoksessa kehäteiden rooli on ohjata pitkämatkainen liikenne taajaman reunoille pois keskustan katuverkosta. Niiden toteuttaminen on taloudellisista syistä jakaa vaiheisiin, jotka palvelevat tulevaa maankäyttöä, toistaiseksi kehittämisalueina osoitetuilla alueilla Eteläisen kehätien (Arolammin orsi) mahdolliset linjausvaihtoehdot sijoittuvat pohjavesialueelle. Ohjeellisen tielinjauksen kehittämisalue sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle, mutta vyöhykkeen sisällä linjauksen tarkemmassa suunnittelussa on mahdollisuus muodostumisalueen sivuuttamiseen. Yleiskaavaluonnoksen kehittämisaluemerkinnät mahdollistavat Riihimäen kehätien/ Arolammin orren linjauksen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 5 Läntinen kehätie on esitetty 2. vaihemaakuntakaavassa yhteystarvemerkinnällä, jota koskee suunnittelumääräys: Uuden tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Yleiskaavaluonnoksen ohjeellinen tielinjauksen kehittämismerkintä on pääsuuntaselvityksen mukainen. Hanke on perustunut Riihimäen läntisen sisääntulotien suunnitteluun. Tiehankkeen tarvetta, periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista selvitetään maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta. Lausunnon perusteella yleiskaavaratkaisua muutetaan läntisen kehätien osalta siten, että laaditaan yhteydelle vt 3 Arolammin etl-Launonen tarveselvitys. L2 Sivistyslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto pitää yleiskaavaluonnosta yleisesti ottaen hyvänä. Siinä on huomioitu liikkumisen ja kulttuurin näkökulmia hyvin. Erityisesti pyöräilyolosuhteiden parantaminen ja kaupunkia kiertävät, ulkoilun ydinalueet yhdistävät ulkoilureitit, parantavat kuntalaisten hyvinvointia edistävää liikkumista merkittävästi. Melua aiheuttavien liikuntapaikkojen, moottoriurheilun ja ammunnan, sijoittaminen yleiskaavaan on vielä kesken. Olisi toivottavaa, että moottoriurheilulle, vaikka se ei olisikaan täysimittainen moottoriurheilukeskus, osoitettaisiin tarkempi paikka yleiskaavaluonnoksessa. Ammunnan osalta tulisi huomioida ampumahiihdon lisäksi muut pienikaliiperisille aseella ampuvat ampumaurheilulajit. Peltosaaren urheilupuistoon rakennettu toinen jäähalli, skeittiparkki sekä rakenteilla on uusi palloiluhalli. Peltosaaren urheilupuiston kokonaissuunnitelma ei ole enää ajan tasalla. Yleiskaavaluonnoksessa tulisi ottaa huomioon myös Peltosaaren urheilupuiston tulevat tarpeet. Sivistyslautakunta Yleiskaavan laadinnan pohjaksi asetettu tavoite 0,7 %:n vuosittaisen väestönkasvun varautumiseen vastaa Riihimäen kaupungin pitkän aikavälin väestönkasvua ja soveltuu siten uusien asuinalueiden kaavoitustyön lähtökohdaksi. Sivistystoimen palvelumitoituksen näkökulmasta yleiskaavassa esitetty väestöennuste on kuitenkin ylimitoitettu seuraavan kymmenen vuoden periodilla. Yleiskaavaluonnoksessa Varuskunta-Kokko-Taipaleen alueen suunnittelun priorisointi yhdyskuntarakenteen ja palvelujen kannalta parhaana uuden asumisen alueena tukee lautakunnan linjauksia sivistystoimen palveluverkon kehittämiseksi ja tiivistämiseksi. Vastineet: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaos Moottoriurheilulle sopivaa aluetta ei ole voitu osoittaa tässä vaiheessa kaupungin omistamille alueille. Yksityisten omistamille alueille sijoittuville hankkeille on haettava ympäristölupa, jossa harkitaan soveltuvuus alueelle. Ampumarata-alueensijoittumista koskeva yleiskaavaselvitys on vireillä. Sivistyslautakunta Kaupunginvaltuuston päätöksen 8.6.2015 68 § mukaan uusien alueiden mitoituksessa varaudutaan 0,7 % vuosittaiseen väestönkasvuun. Väestönkasvun seuranta ja ennusteen tarkistaminen on mahdollista seuraavalla yleiskaavakierroksella, kuten muukin jatkuvaan yleiskaavaprosessiin perustuva seuranta ja tavoitteiden tarkistaminen. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 6 Lausuntojen perusteella yleiskaavaratkaisua ei ole tarvetta muuttaa. L3 Sosiaali- ja terveyslautakunta Yleiskaavaluonnos on täsmentynyt kaupunkirakennemallilausuntojen jälkeen väestönkasvun osalta siten, että suunnitelmassa varaudutaan 0,7 prosentin vuotuiseen väestön kasvuun. Uuden ennusteen mukaan väestö olisi vuonna 2035 noin 34500 henkeä, jossa on lisäystä 5200 henkeä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että tällä hetkellä Riihimäen seudun väkiluvun suunta on aleneva. Kasvutavoitteen toteutumista tuleekin seurata tarkoin, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelu voi pohjautua todelliseen ja realistiseen arvioon väestön kasvusta ja ikärakenteesta. Tällä hetkellä käynnissä oleva laajamittainen maahanmuutto voi jatkossa vaikuttaa väestön määrän kehitykseen myös Riihimäellä. Sen vaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida. Asuntotyyppijakaumaa on muutettu siten, että omakotitalojen ja rivitaloasuntojen suhteellista osuutta on hieman vähennetty, ja kerrostaloasuntojen osuutta on hieman lisätty. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää asuntotyyppijakauman muutosta oikean suuntaisena huomioiden erityisesti ikääntyvien palvelutarpeet keskustassa ja palvelujen välittömässä läheisyydessä. Ydinkeskustan maankäytön, palveluverkon ja liikenteen kehittämistä on katsottu hyväksi valmistella yhteistyössä asukkaiden ja keskustan yrittäjien kanssa. Erityisryhmien, ja etenkin ikäihmisten asumista ja asumispalveluja tulisi järjestää jatkossa keskustassa, missä niiden välittömässä läheisyydessä olisi monipuolisesti palveluja helposti saavutettavissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että keskustan palveluverkon ja liikenteen kehittämisen suunnittelussa otettaisiin sosiaali- ja terveystoimen edustajat mukaan suunnitteluun sekä kuultaisiin erikseen vanhus- ja vammaisneuvostojen näkemyksiä. Seudullisesti merkittävälle tilaa vievän kaupan yksikölle varataan alue valtatie 3 Riihimäen eteläisen liittymän luoteisneljännekseen. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että kaupan palveluja suunniteltaessa tulee huomioida myös ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuus käyttää palveluja. Siten isojen keskustan ulkopuolelle sijoittuvien liikekeskittyminen rinnalla tulisi luoda edellytyksiä palvelujen tuottamiselle myös lähipalveluina. Asuntostrategia- ja palvelustrategiatyö ovat olleet keskeytyksissä vuodesta 2013 lähtien. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että nämä suunnitelmat saatetaan ajan tasalle ja suunnittelutyöhön kutsutaan mukaan myös sosiaali- ja terveystoimen edustajat. Muilta osin sosiaali- ja terveyslautakunta viittaa aiemmin rakennemalleista antamiinsa lausuntoihin. Vastine: Kaupunginvaltuuston päätöksen 8.6.2015 68 § mukaan uusien alueiden mitoituksessa varaudutaan 0,7 % vuosittaiseen väestönkasvuun. Väestönkasvun seuranta ja ennusteen tarkistaminen on mahdollista seuraavalla yleiskaavakierroksella, kuten muukin jatkuvaan yleiskaavaprosessiin perustuva seuranta ja tavoitteiden tarkistaminen. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 7 Lausunnossa esitetään palvelujen, asumisen ja liikenteen kehittämiseen liittyvien intressiryhmien osallistumisesta suunnitteluun. Asuntostrategia kytkeytyy asuntotuotanto-ohjelmaan. Palvelustrategiaan liittyvä palvelujen nykytilan kuvaus (Palveluverkkoselvitys 2012-2035) on vuodelta 2012, joka tulee ajantasaistaa. Kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma on vuodelta 2013. Palvelustrategian valmistelussa tulee ottaa huomioon sosiaali- ja terveysalan valtakunnallinen uudistus. L4 Tekninen lautakunta Riihimäen yleiskaavaa 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena yleiskaavana, jota on tarkoitus tarkistaa, päivittää ja täydentää valtuustokausittain. Strategisen toimintatavan haasteena on epävarmuuden hallinta. Alueidenkäytön strategisessa ohjaamisessa haetaan tiettyä tavoitesuuntaa. Strategista ulottuvuutta korostetaan, kun yleiskaavaluonnoksessa on esitetty kehittämiskohteita ja ns. pysyvät alueet ovat valkoisia. Yleiskaavaehdotuksessa on tarkoitus esittää yleistäen myös ne maankäyttömuodot, joihin ei kohdistu muutostarvetta. Kaupunginvaltuuston rakennesuunnitelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä 8.6.2015 § 68 esitettyjä tavoitteita ja jatkosuunnittelun ohjausta on teemoitettu seuraavasti: väestönkasvu, asuminen ja palvelut, kaupunkikeskusta, elinkeinot, liikenne, viherrakenne, ympäristö, ulkoilu ja liikunta sekä seutu. Tekninen lautakunta arvioi yleiskaavaluonnosta erityisesti liikenteen, virkistyksen, yritysalueiden ja asumisen näkökulmista sekä kaupungin maanomistuksen ja – hankinnan kannalta. Väestönkasvu Yleiskaavan pohjaksi uusien alueiden mitoituksessa varaudutaan 0.7 %:n vuosittaiseen väestönkasvuun. Asumisen alueiden mitoitusta vuosille 2015-2035 on tarkistettu Kaupunkitutkimus TA:n laatiman tarkistetun ennusteen mukaisesti. Väestö v. 2035 olisi tämän mukaan noin 34500 ja uusien asuntojen tarve noin 2600. Tarkistetussa ennusteessa asuntotyyppijakaumaa on tarkistettu kerros- ja rivitalotalopainotteisemmaksi. Liikenne Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma työ toteutetaan kaksivaiheisena. Loppuvuodesta 2015 valmistui työn ensimmäinen vaihe, jossa tarkasteltiin olemassa olevan tie- ja katuverkoston tilaa maankäytön kehittyessä ennusteen mukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Tarkastelussa oli nykyisen tie- ja katuverkon lisäksi mukana Arolammen eritasoliittymä, jonka rakentamine käynnistyi 2015. Kaupunkiseudun liikenne ei mallin mukaan näytä ruuhkautuvan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Riihimäellä liikennevirroissa muutokset kohdistuvat maankäytön kasvualueiden ja työpaikkakeskusten väliseen liikkumiseen. Suurimmat liikennemäärien kasvut kohdistuvat kaupunkialueella V.I. Oksasen kadulle ja sen jatkeelle Uudelle Karhintielle, Kokonkadulle sekä Pohjoiselle Rautatienkadulle. Työssä tehtiin myös herkkyystarkasteluja, jossa katuverkkoa kuormitettiin ennustetta isommalla kasvulla ja näin tunnistettiin kohteet joiden käyttöaste nousee liian suureksi ja toimivuus heikkenee ensimmäisenä. Tällaisiksi kohteiksi nousi Siltakatu ja Arolammintien risteys sekä Mattilantie v. Herajoentie – Junttatie. Työn toisessa vaiheessa tarkastellaan sitä tie- ja katuverkkoa, joka toteutuessaan parantaa kaupungin kehittymisen edellytyksiä. Tarkasteltavaksi tulee mm. kt 54 kehittäminen seudullisena tienä ja siihen liittyminen Riihimäen katuverkosta, LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 8 vt 3 Arolammin liittymän ja Arolammintien välinen kehäyhteys edelleen Erkyläntielle ja Karhintielle sekä vt 3 Arolammin liittymän läntinen kehäyhteys. Viheralueet Yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskeva selvitys, Viheralueohjelma 2015– 2035, on huomioitu yleiskaavaluonnoksessa hyvin. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty viisi ulkoilun ydinaluetta ja niitä yhdistävät ohjeelliset ja kehitettävät ulkoilureitit. Viheralueohjelmassa on esitetty yleiskaavaa varten tarvittavia selvityksiä ja suunnitelmia, joista jatkosuunnittelun kannalta tärkeimpiä on lähdetty vuonna 2015 toteuttamaan mm. Punkanjoen valuma-aluekohtainen hulevesiselvitys ja Ekologisien yhteyksien selvitys. Laajoja viheraluekokonaisuuksia ja niitä yhdistäviä reittejä tulee suunnitella yleiskaavatasolla, jotta varmistetaan ulkoilureittien yhtenäisyys ja viheralueiden hyvä saavutettavuus ja sitä kautta koko viherverkon vetovoimaisuus. Työpaikka-alueet Yleiskaavaluonnoksessa on uusia työpaikka-alueita 580 ha, 100 ha enemmän kuin rakennesuunnitelmassa. Tavoitteena on tarjota monipuolisia mahdollisuuksia yritysten sijaintipaikoiksi pääliikenneväylien varrella. Yleiskaavaluonnoksen selvitysalueilla 1, 2 ja 6 on potentiaalia työpaikka-alueina. Selvitysten perusteella näiden alueiden maankäyttö voidaan ratkaista yleiskaavaehdotuksessa. Taajaman sisälle uutta toimitilarakentamista voidaan sijoittaa keskustatoimintojen muutosalueille Peltosaaren länsiosaan ja Veturitallien alueelle sekä jonkin verran, myös Jokikylään. Kehittämisalueita, jotka soveltuvat työpaikkarakentamiseen, on merkitty Siltakadun ja Tavara-aukion väliseen kortteliin, Etelän Viertotien keskustan puoleiselle jaksolle sekä Pohjois-Peltosaareen. Arolammin–Herajoen seudusta on kehittymässä Riihimäen tärkein elinkeinoalue. Alueella on vielä merkittävästi mahdollisuuksia tarjota sijoittumispaikkoja elinkeinoelämälle. Liittymän läheisyydessä on tällä hetkellä yhteensä noin 68 ha kaavoitettua kerrosalaa valtatie 3:n molemmin puolin. Kaupunki omistaa noin 18 ha maata Arolammin eritasoliittymän kaakkoissektorissa ja n. 7 ha luoteissektorissa. Liittymän lähialueelle on päätetty kaavoittaa noin 7 ha:n ja 4 ha:n alueet elinkeinoelämän tarpeisiin. Rakentaminen alueella on todennäköisesti lähdössä liikkeelle niin pian kuin kaava mahdollistaa. Maanhankinnan painopiste on tarpeen asettaa Herajoen ja Arolammin seudulle. Kaupungin ulkokehälle osoitetuille kehittämisalueille ja kehäväylien varsille voidaan sijoittaa liikennehakuisia työpaikka-alueita. Itäinen kehätie on osa Itäistä radanvarsitietä ja se on suurimmaksi osaksi Hausjärven kunnan alueella. Läntinen kehätien vyöhykkeellä olemassa oleva asutus tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Arolammin hyvät peltoalueet, jotka ovat maakuntakaavassa työpaikka- ja asuinalueita, ovat yleiskaavaluonnoksessa valkoisilla alueilla, toisin sanoen ne on tarkoitettu maa- ja metsätalouden käyttöön. Selvitysalue 6:n peltoalue ja itälänsisuuntainen ulkoilureitti katkaisevat alueen luontevasti niin, että eteläinen alue voi tukeutua Hyvinkään pohjoiseen liittymään ja pohjoinen Arolammin eritasoliittymään. Kantatie 54:n pohjoispuolelle on merkitty suhteellisen laaja työpaikka-alue pääradan itäpuolelle. Alueella on asutusta ja Karantien liittymä on jo nykyisellään kehittämisen tarpeessa. Alueen rajausta tulisi tarkentaa ja mahdollisesti supistaa. Käyttöönotto voi edetä vaiheittain. Sammaliston suon itälaidalle, pääradan varteen on mahdollisuus kehittää yritysalue, joka voi tukeutua viereisen virkistyskäytön tarpeisiin ja painottua vaikkapa LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 9 urheilun ja liikunnan sekä hevosurheilun rakentamiseen. Kantatien ylitys pääradan länsipuolella tukisi myös virkistysalueen käyttöä. Maakuntakaava sisältää kantatien ja Pohjoisen Rautatiekadun risteyksen eritasovarauksen. Riihimäen tavararatapihan eteläpuolinen yritysalue saattaa nousta kiinnostuksen kohteeksi jos mahdollisesti toteutuvan Rail Baltican tavaraliikenteen sisämaan ”satama-aluetta” haetaan. Tällöin pääradan alitus tai ylitys on välttämätöntä rakentaa. Arolammin orren rakentaminen toisi liikenteen suoraan Arolammin eritasoliittymään, mutta alkuun liikenteen järjestelyt onnistuvat myös Hyvinkään pohjoisen liittymän kautta. Rautatie-eritason paikka sekä Arolammin orren vaihtoehtoiset paikat on tutkittu Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan alustavassa luonnoksessa, jossa myös työpaikka-alueiden laajuutta on tutkittu. Hausjärven ja Riihimäen kunnanhallitus on v. 2008 tehnyt päätöksen alustavasta suunnitelmasta, jonka mukaisesti osayleiskaavoituksessa tulisi edetä. Arolammin seudun jatkosuunnittelu ei voi edetä ennen kuin orren ja eritason paikka on pääpiirteissään paikoillaan. Yleiskaavan jatkokäsittelyssä on syytä täsmentää työpaikka-alueiden profilointia niin, että asemakaavoituksessa ja yritysten sijainninohjauksessa voidaan muodostaa puoleensavetäviä, kiinnostavia ja synergiaetuja tuovia yritysalueita. Hyvinkään pohjoisen liittymän kehittäminen olisi hyvä merkitä yleiskaavaan. Riihimäen kannalta olisi hyvä, että liittymästä voisi liittyä myös valtatie 3:n länsipuolelle. Kaupan alueet Valtatie 3:n ja Kormuntien liittymän luoteisneljänneksessä ja Merkoksen itäosassa on alueet paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Alueille ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Vireillä olevan maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvityksen luonnoksessa on esitetty näille kohteille seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi 10000 k-m2. Liiketilatarpeen mukaiseksi Merkoksen mitoitusarvoksi esitetään 60000 k-m2 eli n. 31000 k-m2 uutta liiketilaa varten. Liiketilan lisätarpeeksi esitetään keskustassa 48000 eli n. 31000 k-m2 uutta liiketilaa. Asuminen Yleiskaavaluonnoksen asuinkerrostalokapasiteetti 2300 asuntoa osoittaa ylimitoitusta tarpeen ollessa koko kaupungin alueella väestökehityksen perusteella n. 850 asuntoa. Varuskunta-Kokko-Taipaleen alueen asuntotuotantomääräksi on laskettu n. 850 asuntoa, joista 250 kerrostaloissa. Rivitaloasuntoja alueelle tulisi n. 200 ja omakotitontteja n. 390. Kalmussa asuntotuotanto on kokonaisuudessaan samaa luokkaa, mutta jakauma pientalopainotteinen AK 0 /AR 380/ AO 490. Lisäksi kaupungin tonttivarannon ja asemakaavojen muutosten muodostama asuntorakentamisen potentiaali osoittaa mm., että Riuttan alueelle ei ole tarvetta osoittaa uutta asuntorakentamista tavoitevuoteen 2035 mennessä. Riuttan kehittämisalueella tulee kuitenkin varautua osayleiskaavan ja asemakaavan laatimiseen 2035 mennessä. Keskustan merkittävät muutosalueet Peltosaaressa, Jokikylässä ja Veturitallien alueella merkitsevät noin 900 uuden asunnon sijoittumista alle puolen kilometrin etäisyydelle asemasta. Keskustatoimintojen alueelle esitetään laadittavaksi keskustan osayleiskaava, jonka pohjaksi tulisi maankäyttöä, rakentamista, palveluita ja liikennettä tarkastella kehittämisen näkökulmasta ja osana vireillä olevaa rakennetun ympäristön ohjelmaa. Kaupungin maanomistus ja maanhankinta LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 10 Kaupungin tulee turvata tulevan maankäytön kehityksen kannalta riittävä maanomistus. Yleiskaava osoittaa kaupungin kehityksen kannalta keskeiset kasvusuunnat ja ohjaa siten maanhankinnan resursseja oikeisiin kohteisiin sekä toimii samalla perusteena maanhankintatarpeen toteuttamiselle. Yleiskaavaluonnoksessa esitetyillä asumisen alueilla Varuskunta-KokkoTaipaleen suunnalla sekä elinkeinoalueilla Herajoen ja Arolammin seudulla ei kaupungilla ole riittävästi maanomistusta alueiden kehittämisen varmistamiseksi. Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt kehittämisalueet tulee priorisoida raakamaan hankinnassa sekä tarvittaessa käyttää kaikkia kaupungin maapoliittisen ohjelman ja lain kaupungille sallimia maanhankintainstrumentteja raakamaatarpeen tyydyttämiseksi. Vastine: Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Haapahuhdassa kantatie 54:n pohjoispuolella kaupunki on hankkinut maata n. 60 ha. Tilat eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä aluetta. Alueella on mm. kaksi palstoitettua asuinaluetta ja kolme asuinkiinteistöä. Yleiskaavaluonnoksen työpaikka-alueeksi merkittyä aluetta tarkennetaan siten, että hyviä ja yhtenäisiä peltoja voidaan säilyttää. Riihiviidantien itäpuolella oleva n. 19 ha peltoalue on osa yhtäjaksoista peltoaluetta, joka rajautuu Riihiviidanojaan. Tämä TPalue muutetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Vielä luonnosvaiheessa olevan Riihimäen yleiskaavan ekologisia vaikutuksia käsittävän selvityksen mukaan Kytäjä-Usmin alueen ja kantatien 54 luoteis- ja pohjoispuolella sijaitsevien laidunalueiden välillä Kormun kohdalla on tärkeä ekologinen yhteys, joka ylittää kantatien 54. Lopen kunnan puolella Silmänkannon teollisuusalueeseen ja Sipiläntiehen tukeutuvat työpaikka-alueet kaventavat selvityksen mukaan luontaista ekologista yhteyttä. Sipiläntien varrelle merkitty TP-alue poistetaan ja kantatien varren TP-aluetta pienennetään. Arolammin koillislounaissuuntaisen ekologisen yhteyden toiminta tulee varmistaa jättämällä yhteyden kohdalle väljyyttä. Arolammin yhteys osoittautui selvityksen mukaan tärkeimmäksi ja samalla ainoaksi toimivaksi yhteydeksi Hämeenlinnanväylän moottoritien ylitse Riihimäen ympäristössä. Alueella on vireillä asemakaavan laatiminen. Valtatien 3 Hyvinkään pohjoiseen liittymään merkitään eritasoliittymä, josta on yhteys moottoritien länsipuolelle Rappukallion alueelle. L5 Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Yleiskaavassa ei ole varattu aluetta Riihimäen kaupungin alueelta syntyvien ylijäämämaiden läjittämiseen. Yleiskaavoituksessa tulisi varata riittävä määrä alueita ylijäämämaiden varastointiin ja läjitykseen kaupungin pitkän aikavälin tarpeisiin. Rakentamisen ylijäämämaa-ainekselle on tärkeä varata varastointi- ja läjitysalue Riihimäelle, koska ylijäämämaiden kuljetusetäisyyksien lyhentäminen vähentää kustannuksia ja energiankulutusta sekä kuljetusten ympäristöpäästöjä. Virallisten läjityspaikkojen puute voi johtaa jopa laittomaan läjitystoimintaan ja aiheuttaa vakavaa ympäristön turmeltumista, mm. pohjaveden pilaantumista. Vastine: Kinturin maankaatopaikan kapasiteetti riittää muutaman vuoden ajaksi. Tekniikan ja ympäristön toimialan asiantuntijat ovat selvittäneet v. 2014 puhtaiden ylijäämämaiden sijoituspaikkoja. Joitakin maisema- ja meluvalleja on luvitettu, mutta uutta ylijäämämaiden läjitysaluetta ei ole voitu osoittaa kaupungin omistamilta LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 11 mailta. Ylijäämämaiden kuljettamisessa on varauduttava kustannuksiin 1 €/m3/km. Mahdollisia maankaatopaikkoja on seuraavaksi selvitettävä yksityisten omistamien mailta ja naapurikuntien alueilta. L6 Riihimäen Kaukolämpö Oy Yhtiöllä ei ole huomauttamista yleiskaavan luonnokseen. Varsinkin kaupunkirakenteen täydennysrakentamiseen soveltuvien alueiden käyttöönotto ja keskustatyyppisen asumisen lisääminen edesauttavat yhtiön mahdollisuuksia palvella uusia kaukolämpöasiakkaita. Vastine: Asuntorakentamisen potentiaalia on selvitetty sekä kaupungin että yksityisten omistamien tonttien osalta, mutta suurin kapasiteetti syntyy asemakaavamuutosten ja laajennusten myötä. L7 Hausjärven kunta Kaavoitustyötä varten laadittiin aloitusvaiheessa rakennemallit, tavoitteet ja rakennesuunnitelma. Kaupunginvaltuusto on 8.6.2015/68 § päättänyt yleiskaavan tavoitteista ja antanut jatkosuunnitteluohjeet, joiden pohjalta yleiskaavakarttaan on tehty tarkennuksia. Kaavaluonnosvaihetta varten perusselvityksiä on tarkistettu, kaupunkirakenteen täydentämismahdollisuuksia on selvitetty ja uusien alueiden kapasiteettiä on arvioitu. Kaavakartalle merkityt muutoskohteet korostavat yleiskaavan strategista merkitystä. Alueisiin, joilla ei ole erityistä merkintää (valkoiset alueet), ei asemakaavaan tai ympäristöön kohdistu tiedossa olevaa muutostarvetta. Yleiskaavan laatimisessa on huomioitu Riihimäen kaupungin strategia 2015. Kaupungin strategisista päämääristä yleiskaavan tavoitteisiin limittyy erityisesti päämääristä Ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne. Riihimäen strategian 2015 painopisteisiin liittyvät toimenpiteet on tarkoitettu toteutettavaksi valtuustokauden 2013-2016 aikana. Uuden valtuustokauden alkaessa on yleiskaavan tavoitteita tarpeen tarkistaa uuden strategian mukaisiksi. Yleiskaavasuunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston 8.6.2015 hyväksymät tavoitteet, joista merkittävimmät koskevat väestöennustetta, uusia asumisen alueita, täydennysrakentamista, elinkeinoalueita, kehäteiden ja keskustan liikennettä sekä viherrakennetta. Lisäksi on esitetty mm. kaupungin asumista ja palvelujen järjestämistä sekä Arolammin asemanseudun kehittämistarvetta koskevia selvitystarpeita. Yleiskaavaluonnoksen alue-, kohde- ja muut merkinnät poikkeavat rakennesuunnitelmasta monella tavalla. Rakennussuunnitelmassa kuvataan Riihimäen yhdyskuntarakennetta kokonaisuutena. Siinä eri maankäyttömuodot palveluja ja maaseutua lukuun ottamatta muodostavat kokonaissuunnitelman. Yleiskaavaluonnoksessa pyritään esittämään vain se, mikä muuttuu. Tästä periaatteesta on kuitenkin poikettu esimerkiksi väylien ja pohjavesien kohdalla. Pyrkimyksenä on korostaa kehittämiskohteita. Yleiskaavaehdotus on tarkoitus laatia kokonaisyleiskaavana. Muutoksia peilataan nykyiseen asemakaavaan. Jos asemakaavaa ei ole esitetty muutettavaksi, se esitetään ilman merkintää "valkoisena alueena" samoin kuin laaja maaseutu, jonne ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa. Riihimäen yleiskaavan 2015 luonnoksessa uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet on esitetty havainnollisuuden vuoksi väritettyinä. Yleiskaavaluonnoksessa naapurikuntien rajapinnassa olevia kehittämisalueita on esitetty erivärisillä vinoviivoitettuina alueina. Hausjärven ja Riihimäen rajanseudun LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 12 kehittämisalueet on merkitty vihreällä, Lopen punaisella ja Janakkalan sinisellä viivoituksella. Hausjärven ja Riihimäen yhteiset kehittämisalueet käsittävät Arolammin orresta alkaen Pohjois-Monniin ja Riihimäen eteläosaan, jatkuen itäisen ohikulkutien linjauksen ympäristöä lähelle Kuulojan eteläosaan. Näille alueille on laadittava osayleiskaavatasoinen, liikenteen ja maankäytön ratkaisuja yhteen sovittava suunnitelma. Vastaavalla tavalla on esitetty Läntisen ja itäisen kehäteiden väylät. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty rataverkosta päärata, Lahdenrata ja näitä yhdistävä Kolmioraide sekä kaksi uutta asemaa Arolammi ja Hausjärven Monni. Arolammin aseman ympäristöön on osoitettu Riihimäen puolelle raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta oranssilla reunaviivoituksella rajatulle alueelle. Monnin aseman Riihimäen puoleiselle alueelle on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue ruskealla reunaviivoituksella täplämerkinnöin. Kaavamerkinnän määritetään että alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueen maankäytön ja uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Ehdotus: Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kunnanhallitukselle Riihimäen yleiskaava 2035 luonnoksesta seuraavaa: Riihimäen yleiskaava 2035 luonnoksessa on huomioitu kaupunkirakenteen sisäiset muutosalueet ja myös naapurikuntien kanssa yhteiset kehittämisaluekokonaisuudet. Hausjärven ja Riihimäen yhteinen kehittämisalue sisältää Pohjois-Monnin ja Etelä-Vahteriston samanaikaisesti laadittavaksi linjatun osayleiskaava-alueen ja lisäksi itäisen ohikulkutien ympäristön. Kaavamerkinnöissä ohikulkutie on myös omana kehittämisalueena, merkinnällä ohjeellinen tielinjaus, aikaisemmin laadittua väyläsuunnitelmaa tulee tarkistaa. Monnin aseman Riihimäen puoleiselle alueelle osoitettu raideliikenteen kehittämisalue tukee Monnin yhteistä maankäytön kehitystyötä. Yleiskaavaluonnoksen jatkotyössä Hausjärven kunta painottaa kuntien välistä rakentavaa yhteistyötä koko seutua kokonaisuutena kehittäen. Kunnanhallitus päättää, että Hausjärven kunta lausuu asiassa seuraavaa: Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnoksessa on huomioitu kaupunkirakenteen sisäiset muutosalueet ja myös naapurikuntien kanssa yhteiset kehittämisaluekokonaisuudet. Hausjärven ja Riihimäen yhteinen kehittämisalue sisältää Pohjois-Monnin ja Etelä-Vahteriston samanaikaisesti laadittavaksi linjatun osayleiskaava- alueen ja lisäksi itäisen ohikulkutien ympäristön. Kaavamerkinnöissä ohikulkutie on myös omana kehittämisalueena, merkinnällä ohjeellinen tielinjaus, aikaisemmin laadittua väyläsuunnitelmaa tulee tarkistaa. Monnin aseman Riihimäen puoleiselle alueelle osoitettu raideliikenteen kehittämisalue tukee Monnin yhteistä maankäytön kehitystyötä. Yleiskaavaluonnoksen jatkotyössä Hausjärven kunta painottaa kuntien välistä rakentavaa yhteistyötä koko seutua kokonaisuutena kehittäen. Vastine: Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan yhteisenä hankkeena on EteläVahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava käynnistynyt v. 2006. Itäisen radanvarsitien Hyvinkää-Riihimäki yleissuunnitelma on valmistunut v. 1995 ja siten LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 13 vanhentunut. Arolammin orresta on Riihimäenkaupungin ja Hausjärven kunnan v. 2007-2008 teettämä liikennesuunnitelma. Seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman laatimistyö valmistuu kesään 2016 mennessä. Se on samalla maakuntakaavan 2040 liikenneselvitys, jossa tarkastellaan mm. kehäteiden tarpeellisuutta. Yleiskaavaluonnoksessa esitetty Itäisen kehätien kehittämisalue osoittaa ohjeellisen linjauksen sekä meluvyöhykkeen laajuuden. Maakuntakaavan mukainen uusi tieyhteys Teerimäenkatu-Erkyläntie rajaa maakuntakaavan uutta asumisen aluetta etelästä. Yleissuunnitelma on myös maankäytön osalta vanhentunut ja sitä on syytä tarkistaa maantielain mukaisesti. Rautatie-eritasoristeyksen paikka sekä Arolammin orren vaihtoehtoiset paikat on tutkittu Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan alustavassa luonnoksessa, jossa myös työpaikka-alueiden laajuutta on selvitetty. Hausjärven ja Riihimäen kunnanhallitukset ovat v. 2008 tehneet päätöksen alustavasta suunnitelmasta, jonka mukaisesti osayleiskaavoituksessa tulisi edetä. Arolammin seudun jatkosuunnittelu ei voi edetä ennen kuin orren ja eritason paikka on pääpiirteissään paikoillaan. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaluonnoksen väyläratkaisua tulisi tarkistaa ja suunnittelualuetta laajentaa siten, että pääradan ylitys/alitus ja liittyminen Arolammintiehen voidaan ratkaista. Arolammin orren suunnittelu tulee kytkeä Arolammen alueen maankäytön suunnitteluun. Hämeen liitto esittää, että Tallinna-Helsinki -tunnelin toteuttaminen vaikuttaa maankäytön tarpeisiin myös Riihimäellä. Riihimäen seutu saattaa tulla kyseeseen tunneliradan tavaraterminaalin potentiaalisena sijaintipaikkana, josta on mahdollista järjestää edelleen jatkoyhteydet raideliikenteellä eri puolille Suomea. Arolammin aluekokonaisuutta on tarpeen kaavan jatkovalmistelussa selvittää erityisesti niiltä osin kuinka asuminen ja logistiset toiminnot alueelle sijoittuvat. Myös pääradan itäpuoli on tällöin syytä ottaa mukaan tarkasteluun. L8 Hyvinkään kaupunki Kaupunginhallitus on antanut lausunnon Riihimäen yleiskaavan 2035 kaupunkirakenne- suunnitelmasta 11.5.2015 § 99. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota tarpeeseen selvittää eri kehittämiskohteiden toteutusjärjestystä sekä sitä, missä määrin Hyvinkään rajan läheisyydessä olevat alueet tukeutuvat Hyvinkään kunnallistekniikkaan. Lisäksi todettiin, että uusilla asemaseuduilla ja kehämäisillä liikenneyhteyksillä on ylikunnallista ja seudullista merkitystä, mikä tulisi jatkosuunnittelussa ottaa huomioon. Rajaseutujen suunnittelussa tulisi tehdä yhteistyötä naapurikuntien, myös Hyvinkään, kanssa. Muina Hyvinkään kannalta tärkeinä asioina mainittiin Kapulan-Rappukallion alueen kehittäminen ympäristöteknologian alueena, Vantaanjoen varren kehittäminen houkuttelevana ympäristöelementtinä sekä ekologisen verkon itä-länsisuuntaisten yhteystarpeiden selvittäminen Hyvinkään, Riihimäen ja Hausjärven rajalla. Yleiskaavaluonnos Riihimäen osayleiskaavaa laaditaan strategisena osayleiskaavana ja se on tarkoitettu tarkistettavaksi, päivitettäväksi ja täydennettäväksi valtuustokausittain. Suunnittelualueena on koko Riihimäen kaupungin alue. Osayleiskaavan mitoitus perustuu 0,7 %:n vuosittaisen väestönkasvuun. Ennusteen mukaan väestö olisi noin 34500 vuonna 2035. Kalmun osayleiskaava-alueelle esitetään uutta sisääntulotietä Läntiseltä kehätieltä. Kapulan yleiskaavassa Hämeenlinnantiehen rajoittuva alue on muutettu suojaviheralueesta työpaikka-alueeksi. Erityisellä kaavamääräyksellä esitetään, että LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 14 edellä mainituin poikkeuksin osayleiskaavat jäävät voimaan oikeusvaikutteisina osayleiskaavoina. Uusiksi asuinalueiksi on osoitettu Varuskunta-Kokko-Taipaleen ja Kalmun alueet. Keskusta-alueen korttelialueiden asuntorakentamisen kapasiteetti on noin 1200 asuntoa ja asemakaavan muutoksilla ja laajennuksilla asuntoja voidaan saada noin 1500. Uusia työpaikka-alueita on osoitettu kantatien 54 pohjoispuolelle, Haapahuhdan nykyisen teollisuusalueen pohjoispuolelle ja valtatien 3 Arolammin liittymän länsipuolelle. Lisäksi luonnoksessa on osoitettu useita selvitysalueita, joiden potentiaalia elinkeinoalueiksi arvioidaan. Seudullisesti merkittävälle tilaa vievän kaupan yksikölle varataan alue valtatien 3 Riihimäen eteläisen liittymän luoteisneljännekseen. Kapulan-Rappukalllion aluetta kehitetään jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena. Vireillä olevan seudullisen osayleiskaavatasoisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä selvitetään kehäteiden tarpeellisuus, toteuttamisedellytykset ja toteuttamisjärjestys. Kaavakarttaan on merkitty kaupungin rajaalueille merkintöjä, joissa liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen tulisi ratkaista naapurikunnan kanssa yhteisellä osayleiskaavatasoisella suunnitelmalla. Rakennesuunnitelmasta puuttunut ja viheralueohjelmassa ulkoilun ja virkistyksen tarpeisiin esitetty Vantaanjoki/ Silmäkeneva -alue on esitetty yleiskaavaluonnoksessa. Vantaanjoen vartta kehitetään houkuttelevana ympäristöelementtinä mm. ulkoilureittien avulla. Hyvinkään kaupungin lausunto Osayleiskaavaluonnoksen arviointia vaikeuttavat useat laajat kehittämis- ja selvitysaluemerkinnät. Vain joihinkin näistä merkinnöistä sisältyy viitteitä tulevasta maankäyttömuodosta. Lisäksi kehittämisaluemerkinnät ovat osittain päällekkäisiä. Näin on esimerkiksi Monnin pohjoispuolella, jonne on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalue, kehittämisalue Hausjärven Pohjois-Monnin ja Riihimäen itäosan alueelle sekä kehittämisalue ohjeelliselle tielinjalle. Sinänsä ratkaisua, jossa maankäytön kehittämistä tutkitaan kuntien raja-alueilla yhteistyössä naapurikuntien kanssa, on pidettävä hyvänä. Toisaalta yleiskaavan kehittyessä yleiskaavaehdotukseksi on vaarana, että selvitys- ja kehittämisalueiden laajuuden vuoksi syntyy aluevarausten ylimitoitusta, joka pahimmillaan voi johtaa yhdyskuntarakenteen hajaantumiskehitykseen. Jatkosuunnittelussa tulisi selvittää, onko kahden uuden rautatieaseman/ seisakkeen toteuttamiselle olemassa edellytyksiä ja riittääkö asukaspohja tulevaisuudessakaan kahdelle uudelle asemalle. Kehäteiden tarpeellisuuden, toteuttamisedellytysten ja toteuttamisjärjestyksen selvittäminen ennen osayleiskaavan ehdotusvaihetta on tärkeää. Pääradan ja Riihimäentien (mt 2850) väliin, Hyvinkään rajaan kiinni osoitetun raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavassa Hyvinkään puolelle osoitettu maankäyttö. Muutoinkin kuntien raja-alueille sijoittuva maankäyttö pitäisi suunnitella yhteistyössä kuntien kesken. Yhteistyö on tärkeää myös siinä tapauksessa, että Hyvinkään rajan tuntumaan suunnitellut alueet tukeutuvat Hyvinkään kunnallistekniikkaan. Ulkoilureiteistä Uudenmaan puolella maakunnallinen Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee lyhyen matkan Riihimäen puolella. Tämä tulisi merkitä osayleiskaavakarttaan. Kytäjä-Usmi alueella ulkoilureitit tulisi sovittaa yhteen niin, että niihin ei tulisi epäjatkuvuuskohtia kuntarajalle. Itä-länsisuuntaisen ekologisen yhteyden selvittäminen Hyvinkään pohjoispuolella on tarpeen. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 15 Yleiskaavaluonnoksen selostuksessa mainittu Kapulan-Rappukallion alueen kehittäminen jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena sopii hyvin Hyvinkään kaupungin suunnitelmiin Hyvinkään puoleisten alueiden kehittämisessä. Vastine: Useita kehittämisaluemerkintöjä on tarpeen käyttää, jotta Arolammin raideliikenteeseen tukeutuvan alueen maankäytön ja liikenteen sekä yhdyskunta/aluerakenteen tulevaa kehitystä voidaan suunnitella oikea-aikaisesti. Yleiskaavaehdotuksessa on tavoitteena selvittää laajojen kehittämisalueiden tarve, niiden alustava mitoitus, vaiheistus, kehittämispolku ja aikataulu. Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma on vireillä, samoin Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 laatiminen, jolloin uuden asemanseudun merkitystä voidaan arvioida osana maakuntakaavan kaupunkikehityksen kohdealuetta. Riihimäen väestönkehityksen edellyttämä asuntotuotanto vuoteen 2035 voidaan toteuttaa asemakaavoitetuilla ja yleiskaavaluonnoksen asumiseen osoitetuilla alueilla. Hyvinkään Kytäjä-Usmin osayleiskaavaan merkittyjen ulkoilureittien Riihimäen puoleiset yhteydet on otettu huomioon kolmessa kohdassa. Suolijärven luoteispuolella on Hirvijärven rantaa seuraileva maakuntakaavan ulkoilureitti, joka suuntautuu Lopelle Ilvesreittiin. Tämän reitin puuttuvat osat voidaan lisätä yleiskaavaehdotukseen. Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee Paalijoen kanjonin poikki ja yleiskaavaluonnoksessa luonnonsuojelualueeksi varatun alueen poikki. Ulkoilureitti voitaneen ottaa huomioon rauhoitusmääräyksissä. Hyvinkään, Hausjärven ja Riihimäen radanvarsikuntien raja-alueiden maankäytön suunnittelun työryhmään esitetään nimettäväksi maankäytön ja liikenteen asiantuntijat näistä kunnista ja ohjausryhmään mm. maakuntaliiton sekä ELYkeskusten asiantuntijoita. L9 Janakkalan kunta Laadittavana oleva yleiskaava koskee koko kaupungin aluetta, mutta se sisältää merkitsemättä jätettyjä alueita (valkoiset alueet), joilla ei ole strategisena laadittavan kaavan kannalta muutostarpeita. Kaavahanke on käsittänyt useita vaiheita. Perusteellinen kaavan pohjatyö perustuu kaupunkirakennemalleihin, useisiin selvityksiin ja rakennesuunnitelmaan. Kaavan keskeisiä tavoitteita ja selvityksiä on vielä luonnosvaiheessa tarkistettu, joka vahvistaa luonnoksen valmiusastetta. Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt aluevaraukset ovat kasvuhakuiselle kaupungille ominaisia. Yhdyskuntarakenteen kehittymistä tuetaan sisältä päin mm. asumisen täydentämisrakentamisella, joka tukeutuu oleviin liikenneyhteyksiin sekä monipuolisiin palveluihin. Väestösuunnite on hyvin positiivinen, jonka kaavan tavoitteellisuus perustelee. Keskustatoimintojen aluetta (C) on käsitelty kaupallisen ja asumiskeskustan elinvoimaisuuden turvaaminen huomioiden. Erityistä huomiota on kohdistettu myös liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuuteen. Kaavaan liittyy aluerajaus Janakkalan kunnan alueella. Aluemerkintä, selvitysalue, tarkoittaa kuntien välistä yhteissuunnittelun aluetta, johon perustuen Riihimäen kaupunki ja Janakkalan kunta yhdessä laativat yleiskaavatasoisen maankäytön suunnitelman. Maakuntakaavassa on osoitettu vastaava merkintä Janakkalan ja Hämeenlinnan rajaseudulle Harvialassa. Janakkala on osallistunut toisten Riihimäen naapurikuntien ohella yhteiseen maankäytön ja liikenteen selvitysja suunnittelutyöhön. Työ on edennyt toisen osion suunnitteluvaiheeseen. Työn tuloksena syntyy em. aluemerkinnän mukainen runko yleispiirteiselle suunnitelmalle raja-alueella, eli Tervakoskesta etelään. Vastine: LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 16 Maakuntakaavassa Janakkalan kunnan alueelle on merkitty työpaikka-alueita valtatien ja Hämeenlinnantien väliselle alueelle ja valtatien 3 itäpuolelle. Molempia kuntia koskee Hämeenlinnantien (mt 130) liittymäjärjestelyt, jota koskeva selvitys on ajankohtainen. Valtatien itäpuolella Riihimäen kaupungin uutena suunnittelukohteena Riihimäenportti V rajautuu kunnan rajaan ja on kaavoitusohjelmassa arvioitu asemakaavoitettavaksi 2017-2018, jolloin yhteys Janakkalan kunnan puolelle tulee ratkaistavaksi. L10 Lopen kunta Yleiskaavan suunnittelualueena on koko Riihimäen kaupunki. Yleiskaavan alueella on kolme voimassa olevaa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa; Kalmu, Kapula ja Kuuloja. Kalmun ja Kapulan osayleiskaavat jäävät voimaan samanaikaisesti Riihimäen yleiskaava 2035:n kanssa. Suunnittelutyössä otetaan huomioon naapurikuntien maankäytön yhteensovittaminen. Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena yleiskaavana. Tarkoituksena on, että yleiskaavaa tarkistetaan, päivitetään ja täydennetään valtuustokausittain. Kaavaprosessin aloitusvaiheessa laadittiin rakennemallit, tavoitteet ja rakennesuunnitelma. Valmisteluvaiheessa (luonnos) on tarkistettu perusselvityksiä, selvitetty kaupunkirakenteen täydentämismahdollisuuksia ja arvioitu uusien alueiden kapasiteettia. Yleiskaavatyössä on hyvin huomioitu kaikki kaupunkirakenteen osatekijät, ja harkittu aluevaraukset realistisen mitoituksen kautta. Näin on löydetty todelliset tarpeet ja pystytty laatimaan suunnitelma, jolla on perusteet. Tiiviillä kaupunkialueella tämä on ehdottoman tärkeää. Projektiin lisätään myös toteuttamisohjelman laatiminen ja seurannan järjestäminen. Jatkuvan yleiskaavaprosessin kautta poikkeamiin voidaan reagoida riittävällä nopeudella. Suoranaisesti Lopen kuntaa koskee yleiskaavakartassa osoitettu ohjeellinen tielinjaus, ns. läntinen kehätie Arolammin liittymästä kantatie 54:lle Launosiin. Linjaus perustuu pääsuuntaselvitykseen vuodelta 2001. Yhteystarvemerkintä on esitetty myös Hämeen 2. vaihemaakuntakaavassa. Väylän tarve ja vaikutukset on arvioitava erikseen. Lopen kunnan puolelle on myös esitetty havainnollistavana Launonen–Kormu-osayleiskaavassa oleva merkintä kehitettävästä liittymästä Silmänkannon kohdalle. Vireillä olevassa seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa selvitetään mm. uusien liikenneyhteyksien tarvetta ja liikenteellisiä palvelutasopuutteita. Lopen kunnalla ei ole yleiskaavaluonnoksesta huomautettavaa. Vastine: Yleiskaavaluonnoksen ohjeellinen tielinjauksen kehittämismerkintä on pääsuuntaselvityksen mukainen. Hanke on perustunut Riihimäen läntisen sisääntulotien suunnitteluun. Tiehankkeen tarvetta, periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista selvitetään maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta. Yleiskaavaratkaisua muutetaan läntisen kehätien osalta siten, että laaditaan yhteydelle vt 3 Arolammin etl-Launonen tarveselvitys. L11 Hämeen liitto Hämeen liitto pitää erittäin hyvänä, että Riihimäen kaupunki on käynnistänyt koko kuntaa koskevan yleiskaavan laadinnan. Laadinta ajoittuu hyvin samaan aikaan valmisteilla olevan seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämisselvityksen kanssa. Näin myös naapurikuntien rajavyöhykkeiden maankäytölliset kysymykset LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 17 voidaan ottaa huomioon ja saattaa yhteisen tarkastelun piiriin. Yleiskaava toteuttaa yhdessä edellä mainitun seudullisen kehittämisselvityksen kanssa maakuntakaavassa esitettyä suositusta kuntien yhteisestä yleiskaavatasoisesta maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Mitoituksesta Riihimäen yleiskaavassa on väestön vuosittaiseksi kasvuksi arvioitu 0,7 %. Se on hyvin linjassa valmisteilla olevan maakuntakaavan 2040 väestösuunnitteen kanssa, joskin maakuntakaavan valmistelussa arvioitu vuosikasvu on hieman pienempi, 0,55 %. Riihimäen yleiskaava 2035 on mitoitettu siten, että vuonna 2035 asukkaita on noin 34500 ja uusien asuntojen tarve on runsaat 2600 asuntoa. Kyseinen mitoitus tarkoittaa noin 5200 asukkaan väestönkasvua vuoteen 2035. Uusien asuntojen tarve 2640 kpl on mitoituksessa arvioitu jossain määrin niukaksi. Se kattaa tarpeen vain kotitalouksien eli asuntokuntien nykyisen keskikoon mukaisena eikä riitä huomioimaan asuntojen poistumaa. Asuntokuntien keskikoko on Suomessa pienentynyt viimeiset vuosikymmenet ja sama kehitys tulee jatkumaan tosin yhä hitaampana. Asuntojen vuotuinen poistuma on Suomessa vaihdellut ja on noin 0,2-0,5 % asuntokannasta suhdanteista riippuen. Matalasuhdanteen aikana poistuma on alhaisempi. Riihimäen yleiskaavan asuntojen tarpeen mitoituksessa tulisikin huomioida väestökehityksen lisäksi myös kotitalouksien keskikoon pieneneminen ja asuntojen poistuma. Uusien asuntojen tarve on kyseiset seikat huomioiden todennäköisesti noin 1000-1500 asuntoa suurempi kuin yleiskaavan arvio vuoteen 2035. Yleiskaavan mitoituksen mukaan uusien asuntojen asuntotyyppijakauma on mielenkiintoinen kun otetaan huomioon Riihimäen tämän hetkinen asuntojakauma ja sen mennyt kehitys. Se kuvastaa tietyllä tavalla kysyntää ja tarvetta tähän asti. Riihimäen asuntokanta jakaantuu tällä hetkellä asuntotyyppeihin siten, että omakotiasuntojen osuus asuntokannasta on noin 35 %, rivitaloasuntojen osuus noin 11 % ja kerrostaloasuntojen osuus on noin 54 %. Vuonna 2000 kerrostaloasuntojen osuus oli noin 57 %. Osuuksien muutokset ovat vuosien mittaan olleet siten suhteellisen vähäisiä. Riihimäen yleiskaavan uusien asuntojen tarvelaskelman mukainen asuntotyyppijakauma on omakotiasunnot 41 %, rivitaloasunnot 27 % ja kerrostaloasunnot 32 %. Kyseisessä jakaumassa on mennyttä kehitystä ajatellen suhteellisen suuri ero. Se voi johtaa markkinointiin, joka ei tavoita kysyntää. Toteutuessaan kehitys muuttaisi koko asuntokannan jakauman seuraavasti: omakotiasunnot 36 %, rivitaloasunnot 14 % ja kerrostaloasunnot 50 %. Toteutus tarkoittaisi asutusrakenteen muuttumista nykyisestä enemmän pientalojen suuntaan. Asuinalueiden määrä on yleiskaavassa merkittävästi pienempi kuin nykyisissä maakuntakaavoissa. Tämä johtuu yleiskaavan mitoituksesta ja siitä, että maakuntakaavoissa on varauduttu suurempaan alueiden varaumaan ja vaihtoehtoihin. Yleiskaavaratkaisu Samanaikaisesti yleiskaavan laadinnan kanssa on käynnissä seudun kuntien: Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen sekä Janakkalan eteläosan yhteinen maankäytön ja liikenteen kehittämisselvitys. Tärkeätä on kytkeä prosessit yhteen siten, että seudun yhteisessä maankäytön ja liikenteen kehittämisselvityksessä linjatut ja ratkaistut asiat voivat aidosti heijastua yleiskaavaan. Yleiskaavaluonnos on ratkaisuiltaan ja myös esitystavaltaan strateginen. Kaavaluonnoksessa esitetään nyt pääsääntöisesti vain muuttuvat alueet ja kohteet. Kehittämiskohteita korostetaan. Esitystapa tuo havainnollisesti esille ympäristön muutokset. Uusia asuinalueita yleiskaavaluonnoksessa ovat Varuskunta - KokkoTaipale ja Kalmun alue vt 3:n länsipuolella. Nykyisessä maakuntakaavassa on LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 18 Riutan alue Kalmun pohjoispuolella osoitettu tulevaisuuden asuinalueena. Mitoituksesta johtuen Riihimäen yleiskaavan luonnoksessa ei aluetta esitetä vielä asumisen alueena. Alue osoitetaan yleiskaavassa kehittämisalueena, jolla tulee varautua osayleiskaavan laatimiseen vuoteen 2035 mennessä. Tallinna-Helsinki -tunnelin toteuttaminen vaikuttaa maankäytön tarpeisiin myös Riihimäellä. Riihimäen seutu saattaa tulla kyseeseen tunneliradan tavaraterminaalin potentiaalisena sijaintipaikkana, josta on mahdollista järjestää edelleen jatkoyhteydet raideliikenteellä eri puolille Suomea. Yleiskaavassa on osoitettu nykyisen ratapiha-alueen eteläpuolelle ”Raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalue”. Merkintä on tässä vaiheessa perusteltu. Arolammin aluekokonaisuutta on kuitenkin tarpeen vielä kaavan jatkovalmistelussa selvittää erityisesti niiltä osin kuinka asuminen ja logistiset toiminnot alueelle sijoittuvat. Myös pääradan itäpuoli on tällöin syytä ottaa mukaan tarkasteluun. Maakuntakaavassa on osoitettu uusi taajamajuna-asema Hausjärven Monniin. Riihimäen yleiskaavassa on osoitettu sitä tukevana ja aseman toteuttamiseen sidottuna asemanseudun kehittämisalue. Alue määräyksineen on tarkoituksenmukainen ja ottaa oikealla tavalla huomioon mahdollisen uuden asemanseudun muodostumisen. Yleiskaavaluonnos sisältää useita kehittämisalueita ja selvitysalueita. Selvitysalueiden tulevan maankäytön sisällön suuntaa olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä selkiyttää kaavaehdotusta laadittaessa. Kehittämisalueiden maankäytön täsmentäminen edellyttää yleiskaavaluonnoksen mukaisesti seudun kuntien yleiskaavallista yhteistyötä. Valmisteilla oleva seudun kuntien yhteinen maankäytön ja liikenteen kehittämisselvitys tuonee tähän osaltaan ratkaisupohjaa. Yleiskaava sisältää ohjeellisella rasterimerkinnällä (kehittämisalue) läntisen kehätien, ns. Arolammin orren ja itäisen kehätien. Näistä läntinen kehätie sisältyy 2. vaihemaakuntakaavaan yhteystarpeena. Muilta osin kehätiekokonaisuus on maakuntakaavassa ohjeellisella merkinnällä. Kaupunkiseudun maankäytön ja liikenneverkon johdonmukaisen kehittämisen kannalta olisi hyvä jos edellä mainittujen väylien sijainti ja toiminnallinen rooli voisivat tarkentua seudun kuntien yhteisessä maankäytön ja liikenteen kehittämisselvityksessä ja edelleen yleiskaavaehdotuksen laadinnassa. Hämeen liitto on käynnistänyt uuden kokonaismaakuntakaavan laadinnan. Yleiskaava mahdollistaa hyvän vuoropuhelun ja tietopohjan myös maakuntakaavan laadinnassa. Vastine: Maakuntakaavan 2040 väestönkasvusuunnitteen mukaan Riihimäen asukasmäärä 2035 on 33300, kun kasvuprosentti on 0,55. Yleiskaavaluonnos on mitoitettu n. 34500 asukkaalle, kun kasvuprosentti on 0,7. Riihimäen asuntojen poistumasta ei ole käytettävissä rekisteritietoa, mutta arvio on pienempi kuin lausunnossa esitetty 50-75 asuntoa vuodessa eli noin 10 asuntoa vuodessa. Yleiskaavan seurannan ohjelmoinnissa on syytä kiinnittää huomiota asuntojen poistuman rekisteröintiin. Uudet asumisen alueet, asemakaavojen muutokset ja yksityisten omistamat rakentamattomat tontit mukaan lukien vastaavat uusien asuntojen tuotantomääränä n. 4500 asuntoa, joka asukasmääräksi muutettuna vastaa n. 11000 asukasta. Asuntokuntien keskikokoina on mitoituslaskelmissa käytetty seuraavia arvoja: kerrostaloasunnossa 1,9 henkilöä, rivitaloasunnossa 2,2 henkilöä ja omakotitalossa 3,7 henkilöä. Asuntotyyppijakaumaa on tarkistettu kerrostalopainotteisemmaksi verrattuna viime vuosien toteutuneeseen trendiin. Ratapiha-alueen eteläpuolella raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalueen aluekokonaisuutta on tarpeen selvittää erityisesti niiltä osin, kuin- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 19 ka asuminen ja logistiset toiminnot alueelle sijoittuvat. Myös pääradan itäpuoli Hausjärven kunnan alueella on syytä ottaa mukaan tarkasteluun. EteläVahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavatyötä jatketaan yhdessä Hausjärven kunnan kanssa. Osayleiskaava-aluetta on tarvetta laajentaa Teerimäenkadun tasalle saakka. Selvitysalueiden tulevan maankäytön sisällön suuntaa voidaan selkiyttää niitä koskevien selvitysten valmistuttua. Läntinen kehätie on esitetty 2. vaihemaakuntakaavassa yhteystarvemerkinnällä, jota koskee suunnittelumääräys: Uuden tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Yleiskaavaluonnoksen ohjeellinen tielinjauksen kehittämismerkintä on pääsuuntaselvityksen mukainen. Hanke on perustunut Riihimäen läntisen sisääntulotien suunnitteluun. Tiehankkeen tarvetta, periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista selvitetään maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta. Yleiskaavaratkaisua muutetaan läntisen kehätien osalta siten, että laaditaan yhteydelle vt 3 Arolammin etl-Launonen tarveselvitys. L12 Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto ei anna lausuntoa Riihimäen yleiskaava 2035 luonnoksesta. L13 Liikennevirasto Yleiskaava-alue kattaa koko Riihimäen kaupungin. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena yleiskaavana. Yleiskaava-alueelle sijoittuu Pasila - Riihimäki, Riihimäki -Tampere ja Riihimäki - Lahti -rataosat sekä Riihimäen henkilö- ja tavararatapihat. Riihimäen henkilö- ja tavararatapiha Riihimäen ratapiha toimii henkilöliikenteessä lähiliikenteen pääteasemana ja kaukoliikenteessä vaihto- ja pysähdyspaikkana sekä tavaraliikenteen valtakunnallisena järjestelyratapihana. Tavararatapiha on myös yksi Suomen kolmestatoista vaarallisten aineiden kuljetusten ratapihasta (VAK-ratapiha). Riihimäen ratapiha toimii lisäksi radanpidon tukikohtana. Riihimäen ratapihan kehittämistarpeet tulee huomioida tulevaisuudessa ratapihan ympäristön maankäyttöä suunniteltaessa. Riihimäen henkilöratapihan parantaminen sisältyy Pasila - Riihimäki -hankkeen 1. vaiheeseen, jonka ratasuunnitelma valmistui vuonna 2014. Henkilöratapihan parantaminen sisältää mm. raide- ja vaihdemuutoksia, henkilölaitureiden korotuksen ja laiturikatosten peruskorjauksen. Parhaillaan Liikennevirastossa on käynnissä hankkeen 1. vaiheen rakentamissuunnittelu. Pasila - Riihimäki -hankkeen 2. vaiheen ratasuunnittelu on käynnistymässä kevään 2016 aikana. Ratasuunnittelu käsittää mm. uuden tavaraliikenneraiteen suunnittelun väillä Hyvinkää - Riihimäki. Yleiskaavaratkaisuun em. hankkeilla ei ole suuria vaikutuksia. Riihimäen henkilöratapihan läheisyydessä sijaitseva veturitallien alue on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu keskustatoimintojen muutosalueeksi. Yleiskaavan tavoitteena on, että veturitallien aluetta kehitetään osana kaupunkikeskustaa, kun alueella sijaitsevat nykyiset toiminnot väistyvät. Veturitallin alueella sijaitsee nykytilanteessa radan kunnossapidon toimintoja. Riihimäellä on myös jatkossa tarve radanpidontukikohdalle, mutta korvaavaa aluetta ei tällä hetkellä ole olemassa. Liikenneviraston hallinnassa olevan alueen vapauttaminen muuhun käyttöön edellyttää korvaavien raiteistojen selvittämistä ja toteuttamista uuteen sijaintiin. Edellä mainitut toimenpiteet tulisi toteuttaa muulla kuin valtion rahoituksella. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 20 Liikennevirastossa on tunnistettu myös tarve tavararatapihan kehittämiselle tulevaisuudessa. Muun muassa nykyisten raiteiden määrän riittävyyttä ja raiteiden pidentämistä on tarvetta tarkastella jatkossa. Yleiskaavaluonnoksessa tavararatapihan ympäristöön on osoitettu uusia työpaikka-alueita (TP). Tavararatapihan kehittäminen edellyttänee nykyisen raiteiston laajentamista yleiskaavaluonnoksen työpaikka-alueelle. Mahdolliset uudet työpaikka-alueet tulee jatkossa yhteen sovittaa tavararatapihan kanssa huomioiden myös VAK-ratapihasta alueen ympäristöön aiheutuvat riskit. Tavararatapihan itäpuolelle osoitetulle TP-alueelle tulisi olla mahdollista sijoittua pitkällä aikavälillä terminaali- ja logistiikkatoimintoja, jotka hyödyntävät raideliikennettä ja tavararatapihan raiteita. Riihimäen tavararatapihan yhteydessä sijaitsee myös nykyinen Riihimäen raakapuuterminaali. Yleiskaavaluonnoksessa raakapuuterminaalin alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Riihimäen raakapuuterminaali kuuluu Liikenneviraston vuoden 2018 raakapuuterminaalien ja raakapuun kuormauspaikkojen tavoitetilaan. Liikennevirasto pitää tärkeänä, että radan länsipuolella olevaa raakapuuterminaalia voidaan käyttää siinä tarkoituksessa pitkään. Lisäraidevaraukset Pasila - Riihimäki ja Riihimäki - Tampere -rataosilla tulee pitkällä tähtäimellä varautua kahteen lisäraiteeseen (yhteensä 4 raidetta). Pääradan lisäraiteiden tilantarve tulee huomioida radan vartta asemakaavoitettaessa. Yleiskaavaluonnoksessa on huomioitu Riihimäen kolmioraide. Arolammin ja Monnin uudet asemanseudut Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu Pasila - Riihimäki -radan varrelle uusia asemanseutuja Riihimäen Arolammelle ja Hausjärven Monniin. Asemanseudut on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue -merkinnöillä. Monnin alue on osoitettu uutena raideliikenneasemaan tukeutuvana alueena ja Arolampi pitkällä aikavälillä, pääasiassa yleiskaavan suunnittelukauden jälkeen toteutettavana, uutena raideliikenneasemaan tukeutuvana alueena. Hausjärven Monniin sijoittuvan aseman toteuttamisedellytyksiä on selvitetty Liikenneviraston selvityksessä (Esiselvitys lähiliikenteen uusista seisakkeista Kerava- Riihimäki ja Kerava-Lahti -väleillä, Liikennevirasto 2015). Selvityksessä on tutkittu uusien lähijunaliikenteen seisakkeiden toteuttamismahdollisuuksia pääradalle. Selvityksen perusteella Monniin on mahdollista toteuttaa uusi seisake alueen maankäytön kehittyessä riittävästi, mutta pientalovaltainen asuminen ei tue merkittävästi raideliikenteen kysyntää. Liikennevirasto toteaa, että Monnin seisake nähdään pitkän tähtäimen varauksena, jonka toteuttaminen edellyttää huomattavaa maankäytön tehostumista. Riihimäen Arolampi ei sisältynyt lähiliikenteen uusia seisakkeita tarkastelleeseen selvitykseen, eikä asemanseudusta Liikenneviraston tietojen mukaan ole muitakaan selvityksiä. Raideliikenteen melu, Kuten kaavaselostuksessa on todettu, tulee Arolammin uuden asemanseudun tarvetta, ajoitusta ja sen toteuttamisedellytyksiä selvittää tarkemmin jatkossa maakuntakaavoituksen yhteydessä. Runkomelu ja tärinä Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavahankkeiden yhteydessä tulee tehdä riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 21 Yleiskaavaan ei ole sisällytetty meluaja tärinää koskevia määräyksiä eikä kaava- aineistossa käsitelty raideliikenteestä aiheutuvia haittoja. Yleiskaavan tulisi sisällyttää melua ja tärinää koskevat yleismääräykset ohjaamaan asemakaavoitusta rautatien läheisyydessä. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. Vastine: Kun veturitallien alueella nykyisin sijaitsevat toiminnot, radanpitotukikohdan ja mm. dieselvetureiden tankkaus, siirtyvät muualle, aluetta kehitetään keskustatoimintojen alueena (C). Veturitallien alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen pohjaveden ja maaperän pilaantuminen ja alueella todettu jätetäyttö. Tiedossa olevat pilaantuneen maaperän kohteet, jotka on huomioitava tulevassa asemakaavoituksessa ja rakentamisessa, lisätään yleiskaavaehdotukseen. Riihimäen tavaraterminaali sijaitsee Arolammintiehen liittyen radan länsipuolella. Lausunnossa mainitulla tavararatapihalla tarkoitettaneen itäpuolella sijaitsevaa järjestelyratapihaa. Sen itäpuolelle on Suomen valtion omistamalle maalle esitetty työpaikka-aluetta (TP). Maankäyttömerkintään voidaan lisätä järjestelyratapihan laajentamista ja logistiikkatoimintoja koskevat määräykset, esim. TPlog/LR tai tavaraliikenteen terminaalialue (LTA). Riihimäen tavaraterminaalin alueelle lastataan raakapuuta ja kuljetetaan edelleen teollisuuden käyttöön. Vaunuista kootaan junat järjestelyratapihalla. Tavaraterminaalissa käsitellään myös haketta. Tavaraterminaalin alue voidaan merkitä logistiikka-alueeksi (TPlog ) tai tavaraliikenteen terminaalialueeksi (LTA). Pitkällä aikavälillä keskustaa pyritään rauhoittamaan läpiajoliikenteeltä ja raskaan liikenteen kulkua pyritään ohjaamaan keskusta väistäen. Pääradan lisäraiteisiin voidaan varautua merkinnällä merkittävästi parannettava päärata. Yleiskaavaluonnoksen Arolammen asemanseutu esiintyy ensimmäisen kerran Riihimäen yleiskaavan rakennemallissa ”Visio 2050” ja on huomattava, että kyseessä on yleiskaavaa 2035 pitempi suunnittelujakso sekä että rautatie sijaitsee Vahteriston eteläpuolella Hausjärven kunnan alueella, joten Riihimäen kaupunki ei voi yksin suunnitella ko. aluetta. Ennustetun väestökasvun perusteella yleiskaavaluonnoksen varausten lisäksi uusia Riihimäen kasvualueita tarvitaan vasta 2035 jälkeen. Hausjärven Monnin asemanseudun kehittämistä ohjaavan osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2015. Siinä esitetään keskustatoimintojen ja asumisen alueita 7000-9000 asukkaalle, mutta pääradan seisakkeen toteuttamista edellyttävä väestöpohja on mahdollista saavuttaa pitemmän aikavälin kuluessa. Lausunnossa viitataan liikenneviraston selvitykseen (Esiselvitys lähiliikenteen uusista seisakkeista Kerava- Riihimäki ja Kerava-Lahti -väleillä, Liikennevirasto 2015). Selvityksessä on tutkittu uusien lähijunaliikenteen seisakkeiden toteuttamismahdollisuuksia pääradalle, mutta Riihimäen kaupunkia ei pyydetty selvitykseen mukaan. Yleiskaavaehdotukseen lisätään melua ja tärinää koskevat yleismääräykset ohjaamaan asemakaavoitusta rautatien läheisyydessä. L14 Metsähallitus Kaavoitettavalla alueella sijaitsee Metsähallituksen hallinnassa olevia maaalueita. Kaavaluonnoksessa Metsähallituksen hallinnassa oleville alueille on osoitettu TP (työpaikka-alue), A (asuinalue), SL (luonnonsuojelualueeksi va- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 22 rattu alue), EP (Puolustusvoimine alue), uusi kokoojakatu merkintä ja ohjeellinen ulkoilureitti merkintä. Kaavaluonnoksessa esitetyt alue- ja reittivaraukset soveltuvat hyvin Metsähallituksen hallinnassa oleville maa-alueille. Metsähallitus esittää, että varuskunta-alueen luoteisosassa olevaa A-aluetta voitaisiin laajentaa etelään päin. Mahdollinen uusi A- alue sijaitsee hyvin uuden kokoojakadun läheisyydessä ja näin ollen alueen yhdistäminen liikenneverkkoon olisi myös luontevaa. Kaavaluonnoksen EP-alueen itäpuolella sijaitseva laaja A-aluevaraus jättää hieman tulkinnan varaa sen suhteen, onko tarkoituksena mahdollistaa myös lisärakentaminen Metsähallituksen hallinnassa olevalle alueelle vai onko tarkoituksena ollut se, että A- alue rajautuu vain Metsähallituksen hallinnassa olevaan maa-alueeseen. Metsähallituksen mielestä A-aluetta voidaan laajentaa enemmän Metsähallituksen hallinnassa olevalle alueelle. Metsähallituksella ei muilta osin ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Metsähallitus pyytää, että lausuntoon lähetetään vastine [email protected]. Vastine: Varuskunnan sairaalanmäen asuinaluetta (A) voidaan laajentaa, kuitenkin siten, että rautatien meluvyöhyke otetaan huomioon. Kokon asuinalueen (A) länsiosan maankäyttö ratkaistaan yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä. Peltosaaren ja Hatlamminsuon väliselle virkistysalueyhteydelle ja ulkoilureiteille on varattava riittävästi tilaa. Lausunnon johdosta varuskunnan sairaalanmäen asuntoaluetta pyritään laajentamaan. L15 Hyvinkään-Riihimäen kauppakamari Kaavaluonnos ilmaisee selkeästi Riihimäen kaupungin vahvan tahtotilan mahdollistaa elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet sujuvien liikenneyhteyksien varrella. Tämä ilmenee lukuisina työpaikka-aluemerkintöinä merkittävimpien väylien ja risteysalueiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi kaupunkirakenteen tiivistämistavoite ja Varuskunta-Kokko-Taipaleen asuinalueen priorisointi ovat luontevia strategisia valintoja, jotka osaltaan tukevat kaupallista että muuta palvelukysyntää. Vastine: Haapahuhdassa kantatie 54:n pohjoispuolella kaupunki on hankkinut maata n. 60 ha. Tilat eivät muodosta yhtenäistä aluetta. Alueella on mm. kaksi palstoitettua asuinaluetta ja kolme asuinkiinteistöä. Työpaikka-aluetta (TP) tarkennetaan ja supistetaan siten, että hyviä peltoalueita ei varata työpaikka-alueiksi. Valtatien 3 Hyvinkään pohjoiseen liittymään merkitään eritasoliittymä, josta on yhteys moottoritien länsipuolelle Rappukallion alueelle. L16 Riihimäen Yrittäjät Riihimäen Yrittäjät näkee hyvänä sen, että yleiskaavan valmistelun lähtökohtana on ollut Riihimäen kaupunkistrategia 2015 ja sen mukaiset päämäärät. Yksi tavoitteista on menestyvät yritykset ja osaavat ihmiset. Kaavoituksen tehtävä on tukea tätä mahdollistaen liiketoiminnan toteuttamisen siellä, missä se tuo kilpailuetua. Toisena tulokulmana on lähipalveluiden merkitys kaupunkirakenteelle, liikenteen vähentämisen ja toisaalta asukasviihtyvyyden kannalta. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 23 Riihimäen Yrittäjät näkevät, että yleiskaavaluonnos mahdollistaa tavoitteiden täyttymisen, mikäli maankäytön, palveluverkon ja liikenteen kehittämistä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Riihimäen Yrittäjien mielestä tämä valmistelu tulisi aloittaa jo nyt yhteistoimintakeskusteluiden muodossa. Tällöin keskustelun kohteena olisi samalla väliportaan suunnitelmataso, eli maakuntakaavan kokonaisuudistus sekä nyt päivittyvä yleiskaava suhteessa elinkeinojen tarpeisiin asemakaavoituksessa tai rakennusjärjestyksen päivittämisessä. Riihimäen Yrittäjät näkee kannatettavana myös kaavaluonnoksessa olevat viittaukset seudullisiin tavoitteisiin. Yhteistyö naapurikuntien kanssa ei ole näkynyt sujuvana ja seudun taajamarakennetta kokonaisuutena kehittävänä toimintana. Osayleiskaavatasoi sen suunnitelmatyön edistyminen erityisesti Hausjärven ja Lopen kanssa selkiinnyttäisi erityisesti elinkeino- ja työpaikka-alueiden kehittämistä sekä liikenneratkaisuja. Vastine: Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä säädetään, että alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä. Viimeksi mainittua koskeva lain muutos tuli voimaan 1.4.2015. Tässä yhteydessä toimivalla kilpailulla tarkoitetaan sitä, että alalla on elinkeinonharjoittamisen vapaus ja useampia keskenään kilpailevia yrityksiä, joilla on tasapuoliset toimintaedellytykset, eikä alalle tulolle, sieltä poistumiselle tai siellä toimimiselle ole perusteettomia esteitä. Tasapuoliset toimintaedellytykset tarkoittavat mm. sitä, että isompia toimijoita ei perusteettomasti suosita pienempien toimijoiden kustannuksella. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä kohta 6 säädetään, että on otettava huomioon yleiskaavaa laadittaessa kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Kaupunginhallitus on 1.6.2015 päättänyt, että elinkeinostrategian täytäntöönpanoa valvomaan muodostetaan elinkeinopoliittinen neuvottelukunta, johon tulee edustus Riihimäen kaupungilta, Riihimäen Yrittäjiltä, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarilta, riihimäen Tilat ja kehitys Oy:ltä, Hämeen Ammattikorkeakoululta, Hyria Koulutukselta ja yritysvoimala Oy:ltä. Hyvinkään, Hausjärven ja Riihimäen radanvarsikuntien raja-alueiden maankäytön suunnittelun työryhmään esitetään nimettäväksi maankäytön ja liikenteen asiantuntijat näistä kunnista ja ohjausryhmään mm. maakuntaliiton sekä ELYkeskusten asiantuntijoita. L17 Riihimäki-Seura ry Riihimäki-Seura ry haluaa nostaa yleiskaavaluonnoksesta 2035 esille seuraavat seikat: - Kaupunkirakenteen tiiviys - Kestävä kehitys, jossa luontoarvot ja hyvät liikenneyhteydet olennaisia - Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien asukkaiden huomioiminen - Keskusta on kaupungin sielu - Keskusta on kuva koko kaupungista Riihimäki-Seura ry haluaa lausunnossaan korostaa sitä, että kaupungin keskustan tiivistäminen on tärkeintä. Kaikille yhteinen kaupunki on vireä keskusta. Se syntyy asukkaista, jotka tuovat mukanaan yrittäjiä. Palvelut vetävät puoleensa ihmisiä taajamista. Jos keskusta autioituu, Riihimäki vetovoimaisena kaupunkina kuihtuu. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 24 Riihimäen vetovoimatekijöitä ovat pienen kaupungin viihtyisyys, palvelujen helppo saatavuus, kulttuuritarjonta ja hyvät liikenneyhteydet. Riihimäen keskustassa on selkeä ja hyvä asemakaava ja se muodostaa arkkitehtuurisesti arvostetun kaupunkimaisen keskustan, jonka ilmettä tulee vaalia ja kohentaa. Rautatiepuisto ja asemanseutu tulee säilyttää ja sitä kehittää yhtenäisenä kokonaisuutena. Asukkaita erityisesti huolestuttava kaupungin liiketilojen autioituminen pitää saada keskeytettyä. Kaupungin keskusta tarvitsee asukkaita, joiden lähipalvelujen keskustaan saaminen vireyttää kaupunkikuvaa. Kaikki mahdolliset asuntotuotantoon sopivat tontit tulee kaavoittaa asumiskäyttöön. Kerrosmäärää voi kasvattaa sekä vanhoissa että uusissa rakennuksissa. Puistot ja viheralueet tulee jatkossakin hoitaa laadukkaasti. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat asuntoja keskustasta palvelujen ja kulttuuritarjonnan ääreltä. Vapautuvien omakotitalojen määrä taajamissa tulee olemaan korkea. Tontteja ydinkeskustaan ja sen tiiviiseen läheisyyteen tulee kaavoittaa senioriasunnoille sekä uudentyyppiseen yhteisölliseen asumiseen. Tiivis keskusta on hyvä eri-ikäisille ihmisille ja se pitää kaupungin vireänä. Nuoret Riihimäelle kotiutuneet ihmiset haluavat kasvattaa lapsensa täällä ja tällöin suurilta ikäluokilta vapautuvat omakotitalot keskustan ulkopuolella löytävät ostajansa. Riihimäki sijaitsee metropolialueen laidalla lähiliikenneyhteyksien päässä pääkaupunkiseudulta. Tämä on Riihimäelle vahvin vetovoimatekijä. Pääkaupunkiseudulla työssäkäyvät ihmiset voivat asua kauniissa pikkukaupungissa hyvien palvelujen ja kulttuuritarjonnan äärellä ilman autoa. Maailmalla metropolialueitten laitamilla sijaitsevat kauniit pikkukaupungit ovat haluttuja asuinpaikkoja. Sen sijaan autioituneita, hoitamattomia taajamakaupunkeja uhkaa näivettyminen. Myös Suomessa pääkaupunkiseutu kasvaa. Pitämällä huolta kaupungin keskustan elinvoimaisuudesta ja tiiviistä kaupunkirakenteesta Riihimäki kuuluu niihin tulevaisuuden kukoistaviin kaupunkeihin, joissa asukkaat viihtyvät ja joihin myös matkailijat suuntaavat päiväretkille vireyttäen kaupunkikuvaa entisestään. Vastine: Riihimäen kaupunki on laatimassa ensimmäistä rakennetun ympäristön ohjelmaansa, joka on tarkoitus saattaa hyväksyttäväksi yleiskaavaehdotuksen yhteydessä. Ohjelmassa määritetään Riihimäen rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet sekä toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Ohjelmassa huomioidaan Riihimäen kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet ja aluekokonaisuudet. Ohjelmassa on mukana Riihimäen rakennetun ympäristön ominaispiirteitä koskeva osuus. Verkossa on huhtikuun alussa toteutettu avoin karttakysely, jossa vastaajat voivat esittää oman näkemyksensä kaupungille ominaisista rakennetun ympäristön piirteistä ja myös muun muassa kehittämistä kaipaavista paikoista. Yleiskaavaluonnoskartalla on esitetty valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet, joihin Riihimäen rautatieasema ja rautatienpuisto kuuluu yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi kartalla on esitetty maakunnallisesti merkittävät alueet. Riihimäki on mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Urban Zone III - hankkeessa, jossa tarkastellaan kaupunkirakenteen kehittymistä aina vuoteen 2030 saakka. Osana hanketta on julkaistu Riihimäen keskustaa koskeva kaupunkiympäristön monipuolisuus- ja laatuanalyysi. Tutkimuksen erityisenä näkökulmana ovat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet. Tutkimuksen tuloksena esitetään joukko kehittämisehdotuksia keskustan kaupunkiympäristön laadun parantamiseksi ja elävöittämiseksi. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 25 Nykyisten asemakaavojen toteuttamisen edistäminen on yksi tekeillä olevan yleiskaavan lähtökohdista. Aihetta tarkastellaan paikkatietoanalyysien avulla. L18 Vammaisneuvosto Yleiskaava on strateginen asiakirja, jossa ei sinänsä oteta kantaa rakenteiden yksityiskohtiin, jotka vammaispolitiikan kannalta ovat oleellisia arjen sujumisen suhteen. Silti yleiskaava on yksi tärkeimmistä kunnallisen suunnittelun asiakirjoista ja vammaisneuvosto haluaakin kiinnittää huomiota joihinkin suunnittelun keskeisiin periaatteisiin. Riihimäellä on päästävä siihen, että kaikessa suunnittelussa yhtenä keskeisenä tarkastelukulmana on esteettömän yhteiskunnan rakentuminen. Yleiskaavatarkastelussa se tarkoittaa ainakin seuraavia asioita: Keskustan täydennysrakentaminen. Kaikessa kaupungin keskusta-alueen uudisrakentamisessa, saneerauksessa ja remontoinnissa on suunnittelun ja toteutuksen yhtenä keskeisenä periaatteena oltava esteetön rakentaminen. Asunto- ja liikerakentamisessa yli kaksikerroksiset rakennukset on varustettava hissillä eikä sisääntuloissa ennen hissiä saa olla yhtään rappusta tai askelmaa. Myös kevyen liikenteen väylissä, jalkakäytävissä ja pyöräteissä on huolehdittava siitä, että risteyskohdissa reunakivet on viistetty niin, että reunus ei ylitä 10 mm. Liikenteen kehittämissuunnitelmassa on erikseen huomioitava ne kuntalaiset, joiden liikkuminen ei tukeudu oman auton käyttöön. Tämä tarkoittaa joukkoliikenteen ja ns. palveluliikenteen entistä tehokkaampaa suunnittelua. Asuntotuotanto-ohjelma. Asuntotuotanto-ohjelman yhteydessä on laadittava Riihimäen soveltamat esteettömyysohjeet ja normit koskien kaikkia rakentajatahoja. Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelussa on pyöräilyn edellytysten ohella tarkasteltava erikseen pyörätuolin, rollaattorin yms. apuvälineen avulla liikkumisen vaatimuksia. Viher- ja virkistysalue suunnittelussa on huomioitava myös esteettömien ulkoilureittien lisääminen. Väestön ikääntyminen koskettaa myös Riihimäkeä. Siksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että palvelut ja asuminen eivät kaavoituksessa eriydy liian kauaksi toisistaan. Palveluita on oltava saatavilla siellä, missä ihmiset asuvat. Vastine: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että keskustan palveluverkon ja liikenteen kehittämisen suunnittelussa otettaisiin sosiaali- ja terveystoimen edustajat mukaan suunnitteluun sekä kuultaisiin erikseen vanhus- ja vammaisneuvostojen näkemyksiä. Erityisryhmien asumista ja asumispalveluja tulisi järjestää jatkossa keskustassa, missä niiden välittömässä läheisyydessä olisi monipuolisesti palveluja helposti saavutettavissa. L19 Vanhusneuvosto Suunniteltu yleiskaava antaa ryhtiä tulevalle kaupunkisuunnittelulle ja on laadittu varsin huolellisesti maankäyttöä ajatellen. Yleiskaava painottuu lähinnä asuntorakentamiseen ottaen huomioon väestön kasvun alueella. Työpaikkojen kaavailtua kasvua ei ole määritelty. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 26 Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta toiminnallisuus ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita asukkaille, mutta ikäihmisten ja toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden elämässä niillä on ratkaiseva merkitys. Mahdollisuus liikkua, ulkoilla ja virkistyä lähellä kotia ja helposti eri vuoden aikoina sekä turvalliset kulkureitit edistävät hyvinvointia ja lisäävät turvallisuudentunnetta. Liikkumiseen aktivoivat riittävät ja toimivat kevyen liikenteen väylät, samoin yhteiseen käyttöön tarkoitetut aktiivipuistot sekä viheralueet. On hyvin tärkeää, että kaavoituksen keinoin edistetään em. toimintaa. Tämä tulee ottaa huomioon muun muassa reittien ja väylien suunnittelussa. Myös toimivat liikenneratkaisut helpottavat ikäihmisten kulkemisen sujuvuutta kodin ja palveluiden välillä. Ikäihmisten itsenäisen selviytymisen ja hyvän elämänlaadun kannalta on tärkeää myös, että asuinalueilla on tarjolla ainakin päivittäis- ja muita usein tarvittavia palveluita niin lähellä, että se mahdollistaa palveluiden käyttämisen myös henkilöille, joiden toimintakyky ja liikkumismahdollisuudet ovat alentuneet. Ennusteiden mukaan ikäihmisten määrä Riihimäellä kaksinkertaistuu jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hyvillä rakenteilla edistetään ikäihmisten elämänlaatua. Erityisesti tulee varmistaa ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamien rakenteiden luominen. Etäämpänä kaupunkikeskustasta asuville on taattava mahdollisuus vaivattomaan palveluiden käyttöön. Ikäihmisten palvelupisteiden kuvaaminen puuttuu yleiskaavaluonnoksesta. Lisäksi olisi toivottavaa, että olisi kuvattu myös mm. pururadat ja vastaavat ulkoilureitit. Vastine: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että keskustan palveluverkon ja liikenteen kehittämisen suunnittelussa otettaisiin sosiaali- ja terveystoimen edustajat mukaan suunnitteluun sekä kuultaisiin erikseen vanhus- ja vammaisneuvostojen näkemyksiä. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että kaupan palveluja suunniteltaessa tulee huomioida myös ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuus käyttää palveluja. Siten isojen keskustan ulkopuolelle sijoittuvien liikekeskittyminen rinnalla tulisi luoda edellytyksiä palvelujen tuottamiselle myös lähipalveluina. Erityisryhmien, ja etenkin ikäihmisten asumista ja asumispalveluja tulisi järjestää jatkossa keskustassa, missä niiden välittömässä läheisyydessä olisi monipuolisesti palveluja helposti saavutettavissa. L20 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry pitää Riihimäen kaupunginhallituksen yleiskaavaluonnosta monipuolisesti eri kaupunkirakenteen osatekijät hyvin huomioon ottavana. Yhdistys arvostaa Vantaanjoen merkityksen nostamista tärkeäksi Riihimäen virkistys- ja viheralueeksi, sillä joen tilassa on tapahtunut merkittävää paranemista ja edellytykset virkistyskäyttöön ovat myös kohentuneet. Myös yhtenäisten ulkoilureitistöjen luominen jokivarteen ja eri osiin kaupunkia on kannatettavaa. Yleiskaavaluonnoksessa on tuotu hyvin esiin valuma-aluelähtöiset hulevesisuunnitelmat. Riihimäki tulvariskialueena tulee kaavaluonnoksessa esiin mm. viheralueiden osalla. Suoalueet pidättävät ja viivyttävät hyvin tulvavesiä, joten rakentamista näille alueille on syytä rajoittaa. Taajama-alueiden täydennysrakentamisessa hulevesien määrää on pyrittävä rajoittamaan. Kaavaluonnoksessa on tarkasteltu toimintojen sijoittamista ottaen huomioon päivitetyt pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, joilla turvataan Riihimäen LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 27 vesihuolto. Yhdistys pitää kannatettavana kuntarajat ylittävää yhteistyötä kuntatekniikan osalta Hyvinkään suuntaan. Vastine: Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Punkanjoen alueellinen hulevesiselvitys on valmistunut maaliskuussa 2016. Vantaanjoen valuma-alueella on laadittu joitakin alueellisia hulevesiselvityksiä. Viheralueohjelmassa korostetaan Vantaanjokeen liittyviä kehittämisajatuksia. Yksi ulkoilun ydinalueista kytkeytyy Vantaanjokeen ja jatkuu retkeilyalueena alavirran suuntaan. Ulkoilun ydinalueita yhdistävät ulkoilureitit muodostavat tärkeän siteen kaikkiaan viiden ydinalueen välillä. Vantaanjoen varrella ulkoilureitit on merkitty korostetusti molemmin puolin jokea, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa reitit voivat sijaita paikoin etäämmällä, paikoin vain joen toisella puolella. L21 Riistanhoitoyhdistys Ekologisten käytävien sijoittaminen kulun kannalta oikeisiin paikkoihin kaavaa laadittaessa on erittäin tärkeää. Koska valtatie 3:n ylittävän ekologisen käytävän sijainti ei ole täsmällisesti tiedossa (SE-6), toteamme, että käytävän tulisi eläinten kulun varmistamiseksi sijaita siten, että moottoritien molemmin puolin on metsää. SE-6 selvitysalueen kulkureittiä suunniteltaessa on otettava huomioon myös käytävä Silmäkenevalta ja miten kulku ohjataan, Vantaanjoen vartta seuraten vai Herajoen teollisuusalueen reunaa kiertäen etelään vaiko kaakkoon radan suuntaan Hausjärven puolelle. Kun itäistä ohitustietä suunnitellaan, seudullisessa suunnittelussa on otettava huomioon, että idän radan ylittävä ekologinen käytävä kulkee Hausjärven puolella Hatlammin suolle päin. Pienikaliiperisten aseiden ampumaradalle on tarvetta ja siihen liittyvä selvitysalue on sijainniltaan mahdollinen, mikäli toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölle. Ulkoilualuereitistön tulisi suuntautua enemmän jo olemassa oleville teille, jotta häiriöt eläimistölle ja linnustolle pienenisivät. Vastine: Yleiskaavaluonnoksen muutosalueiden vaikutuksia on selvitetty ekologisen verkoston toimivuuteen. Selvitys valmistuu keväällä 2016. Pienikaliiperisten aseiden ampumarataa koskeva selvitys on vireillä yleiskaavatyön yhteydessä. Viheralueohjelmassa esitetään ulkoilureittien yleissuunnitelman laatimisen tarve. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty vain pääulkoilureitit. Kaupungin eteläosissa ulkoilureitit ovat pääosin nykyään käytössä ja ne yhdistyvät Hyvinkään puolella oleviin ulkoilureitteihin. Kaupunkirakenteen ulkopuolella ulkoilureittien ”ulkokehä” käsittää uusia yhteyksiä välillä Hirvijärventie-Teerimäenkatu. Vantaanjoen varteen välille Arolammi-Käräjäkoski ulkoilureitit on esitetty joen molemmille puolille. Viheralueohjelmassa korostetaan Vantaanjokeen liittyviä kehittämisajatuksia. Yksi ulkoilun ydinalueista kytkeytyy Vantaanjokeen ja jatkuu retkeilyalueena alavirran suuntaan. Ulkoilun ydinalueita yhdistävät ulkoilureitit muodostavat tärkeän siteen kaikkiaan viiden ydinalueen välillä. Vantaanjoen varrella ulkoilureitit on merkitty korostetusti molemmin puolin jokea, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa reitit voivat sijaita paikoin etäämmällä, paikoin vain joen toisella puolella. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 28 L22 Fingrid Oyj Riihimäen alueella on Fingridin 2x110 kV voimajohto Hikiä – Forssa (nk. Rautarouva), jota ollaan parhaillaan korvaamassa 400 + 110 kV voimajohdolla Hikiä – Forssa. Hanke valmistuu keväällä 2016. Olemme lausuneet kaavan osallistumisja arviointisuunnitelmasta 29.11.2013 ja esittäneet tiedot em. voimajohdoista. Lisäksi lausuimme 20.5.2014 rakennemallivaiheista ja 16.4.2015 kaupunkirakennesuunnitelmasta. Fingridillä ei ole huomautettavaa strategisen tason yleiskaavasta, jossa on otettu huomioon voimajohtoreitit. Fingridin edellisissä lausunnoissa mainitut periaatteet voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle on otettava huomioon kuitenkin maankäytön laajenemisalueiden kaavoituksessa ja muussa tarkemmassa suunnittelussa. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla myös esimerkiksi maanrakennus, tie, katu, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi osoitettu kaavassa. Risteämälausunnossa esitetään annettua kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan on voimajohdon kannalta otettava huomioon. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 § tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajilta. Vastine: Voimajohtojen ympäristön suunnittelua rajoittavat tekijät otetaan huomioon yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Asia voidaan ilmaista suunnitteluohjeessa ja paikkatietopohjaisen yleiskaavan voimajohdon ominaisuustietona. L23 Gasum Oy Gasum Oy on antanut yleiskaavan kaupunkirakennesuunnitelmasta lausunnon LAK-2015-0064-TMO. Korkeapaineiset maakaasun siirtoputket on merkitty yleiskaava luonnokseen ("korkeapaineinen maakaasuputki"). Yleiskaavaluonnoksesta puuttuu Lasin paineenvähennysasemalle johtava Riihimäen haara, joka pyydetään merkitsemään yleiskaavaan. Muilta osin Gasum viittaa aikaisemmin annettuun lausuntoon LAK-20150064-TMO. Vastine: Kaasujohtojen ympäristön suunnittelua rajoittavat tekijät otetaan huomioon yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Asia voidaan ilmaista suunnitteluohjeessa ja paikkatietopohjaisen yleiskaavan korkeapaineisen maakaasuputken ominaisuustietona. Lasin paineenvähennysasemalle johtava maakaasuputki merkitään yleiskaavaehdotukseen. L24 Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo laajamittaista vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia ja siihen liittyvää suuronnettomuusvaarallisten tuotantolaitosten lähellä tapahtuvaa kaavoitusta turvallisuusnäkökohdasta kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) nojalla. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 29 Tukesilla ei ole huomautettavaa yleiskaavaluonnoksesta. Tukes päivittää nettisivuillaan www.tukes.fi vuosittain paikkakunnittain luetteloa Kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet. Näillä konsultointivyöhykkeillä tapahtuvista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Kaavasuunnittelussa tulee ottaa huomioon suuronnettomuusvaarallisten tuotantolaitosten riittävät suojaetäisyydet erityisesti herkkiin kohteisiin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin sekä pyytää tulevissa kaavoituksissa lausuntoa sekä kyseiseltä tuotantolaitokselta että valvontaviranomaiselta. Vastine: Konsultointivyöhykkeellä tapahtuvaa suunnittelua rajoittavat tekijät otetaan huomioon yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Asia voidaan ilmaista suunnitteluohjeessa ja paikkatietopohjaisen yleiskaavan konsultointivyöhykkeen ominaisuustietona. Laajamittaisia vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia ja siihen liittyviä suuronnettomuusvaarallisia tuotantolaitoksia ja niiden konsultointivyöhykkeiden laajuuksia ovat: Aga Oy Ab (1,5 km), Ekokem Oyj (1 km), Würth Oy (0,5 km) ja Valio Oy (0,5 km) sekä Janakkalan kunnan alueella Helsingintie 2669 Moxom Oy (1 km). L25 MTK-Hausjärvi-Riihimäki Maatalouselinkeino Maatalouselinkeinon näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että maankäytön suunnittelulla ei vaikeuteta elinkeinon harjoittamista. Yleiskaavan elinkeinovaikutuksissa ei ole käsitelty lainkaan yleiskaavan vaikutuksia maatalouselinkeinoon, jonka yksi ja perustava tuotantotekijä on peltomaa ja jolle siten maankäytön suunnittelulla on eri tavalla ratkaiseva merkitys kuin muille elinkeinoille. MRA 1§:n muutoksella on lisätty selvitettäväksi myös vaikutukset kilpailuedellytyksiin, mikä on tehtävä, mikäli maatalousmaata jää kaavan alle muulla käyttötarkoituksella. Yleiskaavan ohjausvaikutus yksityiskohtaiseen kaavoitukseen on vahva, joten yleiskaavavaiheessa on todettava, että maatalouselinkeinon toimintaedellytykset turvataan. Elinkeinon kannalta on ensiarvoisen tärkeää maatalousyrittäjien elinkeinon harjoittamiseen välttämättömien maa- ja metsätalousalueiden säilyminen elinkeinon käytössä. Riihimäellä ei ole osoittaa korvaavia maita, joten aktiivikäytössä olevien maa- ja metsätalousmaiden säilyminen tulee turvata kaavassa. Esim. Arolammin/Monnin ja Riihiviidan alueilla, jotka on merkitty kehittämisalueiksi, on laajoja viljelyssä olevia alueita, joita ei saa pirstoa, vaan toiminnot tulee limittää siten, että peltoalueet on mahdollista säilyttää viljelykäytössä. Tämän tulisi näkyä jo yleiskaavassa. Arolammin kehätie tulisi rakentuessaan olemaan haittavaikutuksiltaan massiivinen kaupungin koko etelä- ja itäosan alueen asukkaille ja vaikeuttaisi myös maatalouden harjoittamista. Hanke vaatii toteutuessaan suuria maa-alueita ja jättää alleen myös nykyisiä aktiivisessa käytössä olevia peltoja. Länsisuuntaan Arolammilta kulkevan tielinjauksen vaikutukset ovat vastaavia myös Hiivolan laajalle viljelyalueelle. Ekologiset yhteydet, jotka on merkitty yleiskaavaan tässä vaiheessa selvitysalueina, tulee sijoittaa siten, että ne kulkevat metsässä, ei pellolla. Ulkoilureitit ja luonnonsuojelu/maanomistus Yksityisen maanomistajan velvollisuus ei ole ylläpitää ulkoilureittejä, luonnonsuojelualueita ja maisemia eikä niillä olevia laitteita tms. Ulkoilureitit tulisi osoittaa kul- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 30 kemaan kunnan omistamilla mailla ja esimerkiksi kyläteillä, jolloin linnuston ja nisäkkäiden pesimiselle aiheutuva häiriökin vähenisi. Muutoin aiheutuvista kustannuksista ja huollosta on kussakin tapauksessa tehtävä maankäyttösopimus. Yleiskaavaselostuksen liitteissä arvokkaiksi luontokohteiksi on merkitty alueita mm. liito-oravalle. Liito-oravan elinikä on lyhyt ja se vaihtaa usein paikkaa, joten pitkävaikutteisen kaavan yhteydessä mainintaa ei voine pitää ohjaavana ja sille ei ole tarvetta, koska liito-oravan elinalue suojataan Luonnonsuojelulain perusteella. Vastine: Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä säädetään, että alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä. Viimeksi mainittua koskeva lain muutos tuli voimaan 1.4.2015. Tässä yhteydessä toimivalla kilpailulla tarkoitetaan sitä, että alalla on elinkeinonharjoittamisen vapaus ja useampia keskenään kilpailevia yrityksiä, joilla on tasapuoliset toimintaedellytykset, eikä alalle tulolle, sieltä poistumiselle tai siellä toimimiselle ole perusteettomia esteitä. Tasapuoliset toimintaedellytykset tarkoittavat mm. sitä, että isompia toimijoita ei perusteettomasti suosita pienempien toimijoiden kustannuksella. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä kohta 6 säädetään, että on otettava huomioon yleiskaavaa laadittaessa kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä kiinnitetään huomiota siihen, että selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen vaikutukset, tässä yhteydessä ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden mukaan hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita. Elinkeinovaikutuksissa otetaan huomioon vaikutukset maatalouselinkeinoon. Haapahuhdan alueella ja Riihiviidantien varrella työpaikka-alueita (TP) tarkennetaan ja supistetaan siten, että hyvä peltoalueita ei varata työpaikka-alueiksi. Seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä on todettu, että Läntisen kehätien tarvetta, periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista on syytä selvittää maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta. L26 Puolustusvoimien logistiikkalaitos, 2. Logistiikkarykmentti Taustatietoa Yleiskaavassa ratkaistaan yhdyskuntarakenteellisia ja maankäytöllisiä asioita, jotka vaikuttavat vuosikymmeniä kaupunkirakenteen toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Se ilmentää kaupungin strategisia linjauksia maankäyttöä koskevien tavoitteiden osalta. Yleiskaava soveltuu erinomaisesti strategisen suunnittelun välineeksi. Riihimäen yleiskaava 2035 on strateginen yleiskaava. Ajantasaisen ja tavoitteellisen suunnittelun helpottamiseksi on perusteltua laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava koko kaupungin alueelle. 2. Logistiikkarykmentin (2LOGR) lausunto Riihimäen yleiskaavan 2035 yleiskaavaluonnokseen Puolustusvoimat ilmoittaa olevansa osallinen yleiskaavan laatimisessa. 2. Logistiikkarykmentti alueellisena edunvalvojana ei näe omalta osaltaan estettä kaavan jatkotyölle. Niin kutsutun ”Rautarouvan” sähkölinjan eteläpuolella varuskunnalta vapautuvat alueet on pääosin merkitty asumisen alueiksi (A) sekä työpaikka-alueeksi (TP). Alueelle on tarkoitus toteuttaa pientalojen lisäksi kerrostaloja alueen keskustaa LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 31 lähinnä oleviin osiin. Asutus / työpaikka-alue ei kuitenkaan saa asettaa rajoituksia eteläiselle alueelle jääville puolustusvoimien toiminnoille (SOTLK:n rakennukset ja PVTUTKL rakennuksen ”Orava” säilyttäminen niin kauan kuin puolustusvoimat niitä tarvitsevat). Puolustusvoimat tulee pitää tietoisena alueen tulevasta maankäytöstä ml. myös kaupungille vapautuvat alueet pohjoiselta alueelta. Puolustusvoimat haluavat olla myös mukana laadittaessa uutta itä-länsisuunnassa kulkevaa tielinjausta. Lisäksi liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että puolustusvoimille jäävälle alueelle pääsee myös raskaalla kalustolla. Puolustusvoimille jäävien alueiden EP-merkintä on säilytettävä kaavakartassa ja lisäksi kaavamerkintöihin lisättävä seliteosio. Jatkotyöt Rakennus- ym. töitä tehtäessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti olevat kaapelilinjat. Mahdollisten puolustusvoimia palvelevien kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (STUVE), jolta on myös pyydettävä kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen lausunto. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisen aikaisen suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Vastine: ”Rautarouvan” eteläpuolelle jäävien puolustusvoimien toiminnoille on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu merkinnät Puolustusvoimien alue (EP). Alueet tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Pohjoiselta alueelta puolustusvoimilta vapautuville asuinalueille ei yleiskaavaluonnoksessa ole osoitettu erityistä maankäyttömerkintää, mutta läheisen Riihimäen vankilan asuinkerrostaloalueen tavoin myös valtakunnallisesti arvokkaan varuskunta-alueen pohjoisosalle voidaan laatia arvot säilyttävä asemakaava. Pohjoiselta alueelta vapautuvista muista alueista ei ole toimitettu kaupungille yksilöityä tietoa. Liikennejärjestelyistä käytyjen neuvottelujen mukaan pääsy varuskunta-alueelle tapahtuu portin kautta. Raskaan liikenteen kulkua rajoittaa rautatien alikulkukorkeus 4,62 m. Pääsy varauskunta-alueelle turvataan myös etelästä ja uuden yleiskaavaluonnokseen merkityn kokoojaväylän kautta idästä. L27 ELY-keskus Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena, ja sitä on tarkoitus päivittää ja täydentää valtuustokausittain. Malli mahdollistaa sen, että yksityiskohtaisempi maankäytön suunnittelu ja päätöksenteko pohjautuu ajantasaiseen tietoon ja tavoitteisiin. Luonnos on selkeän ja johdonmukaisen prosessin tulos, jossa on laadittu vaihtoehtoiset rakennemallit, tavoitteet ja rakennesuunnitelma, ja jatkettu niistä saadun palautteen pohjalta selvitysten täydentämiseen ja tarkistamiseen sekä laadittu kaavaluonnos. Mitoitus perustuu laadittuun väestöennusteeseen ja toteutumattoman kaavavarannon tarkasteluun, joten esitetyllä maankäytöllä on realistiset lähtökohdat. Nykyiset maankäyttömuodot on osoitettu kaavaluonnoksessa "valkoisena alueena", mikä helpottaa muutosten tunnistamista, mutta vaikeuttaa kokonaisuuden yhdyskuntarakenteellista tarkastelua. Kaavaluonnoksessa on osoitettu useita alueita kehittämisalueiksi, joista on todettu ainoastaan jatkosuunnittelun tarve. Mikäli maankäyttöä ei haluta määritellä tarkem- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 32 min kaavamääräyksessä, olisi hyvä ainakin kuvata alueiden suunnittelun tavoitteita ja reunaehtoja siten, että muodostuu käsitys alueiden kehityssuunnasta. Jatkossa ontärkeää tarkentaa tarkoitetaanko kehittämisalueella MRL 110 § mukaista kehittämisaluetta vai tulisiko ne osoittaa selvitysalueiksi. Luonnonarvot, pohja- ja hulevedet, tulvariskialueet. ekologiset yhteydet ja viheralueverkosto sekä rakennettu kulttuuriympäristö on kaavaluonnoksessa huomioitu. Vaikutusten arviointi on huolellista, ja selkeä, taulukkomainen esitystapa helpottaa arviointia ja varmistaa tarpeellisten näkökohtien huomioon ottamisen. Vaikutusten arviointia on syytä hyödyntää kun luonnosta kehitetään ehdotukseksi, ja olemassa oleva yhdyskuntarakenne tulee siinä ottaa huomioon. Kaavaluonnos poikkeaa joissain kohdin voimassa olevasta maakuntakaavasta, mm. moottoritien länsipuolella ja Arolammintien varrella, mikä on tuotu selkeästi esiin selostuksessa. Kanta-Hämeen maakuntakaavan uudistaminen on käynnissä samanaikaisesti yleiskaavan laatimisen kanssa, joten ristiriitojen ratkaisemiselle on hyvät edellytykset. Uudenmaan ELY-keskus kommentoi kaavaluonnosta liikenteen ja liikennejärjestelmän kannalta: Riihimäen seudun kuntien, Hämeen liiton ja ELY-keskuksen kesken on ollut käynnissä Riihimäen seudun liikenteen ja maankäytön kehittämisselvityksen laadinta. Selvityksessä on tehty liikennemalli jonka avulla on pyritty arvioimaan liikenteen kuormittuneisuutta nyt ja vuonna 2035. Työtä on jatkettu palvelutasoselvityksellä. Yhdyskuntarakenne ja kaavan toteuttamisen taloudellisuus ja esitystapa Yleiskaavalla osoitetaan kaupungin tahtoa maankäytön järjestämiseksi. Liikenneturvallisuuden kannalta on keskeistä miten eri toiminnot sijoitellaan, millaiselle liikenneverkolle liikenne ohjautuu ja missä järjestyksessä liikennejärjestelmää, verkkoa ja maankäyttöä kehitetään. Joihinkin yleiskaavassa esitettyihin ratkaisuihin liittyy yhdyskuntarakenteen hajaantumisen riski. Yhdyskuntarakenteen ja sen liikennejärjestelmän toimivuus ja taloudellisuus tulee varmistaa. Samalla tulee osoittaa, että kaavan toteutumisella luodaan mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön. Yhdyskuntarakenteen tulisi kannustaa liikkumiseen kestävillä kulkutavoilla. Maankäyttömerkinnät Uutta asutusta kehitetään yleiskaavassa keskustaa täydentämällä ja kaavoittamalla uutta asuinaluetta Varuskunta-Kokko-Taipale alueelle, joka sijaitsee melko lähellä Riihimäen keskustaa, palveluiden ja yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisassa paikassa. Suuri alue asumiselle on varattu myös Kalmuun. Kalmu sijaitsee kuitenkin yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisessa paikassa moottoritien länsipuolella aiheuttaen paljon henkilöautoliikennettä ja kevyen liikenteen yhteystarpeita ja siten liikennevaikutuksia kustannuksineen. Mikäli Kalmun alueelle halutaan sijoittaa asumista, Riihimäen kaupungin tulee varmistaa, että Kalmun liikennejärjestelmä ei perustu yksinomaan yksityisautoiluun. Asumisen ja virkistysalueiden osalta tulee huomioida liikenteen melu- ja tärinäriskit/vaikutukset. Uusien asuinalueiden, palveluiden alueiden ja työpaikka-alueiden osalta tulee varmistaa jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus myös alueen sisäisten yhteyksien osalta. Merkoksen työpaikka- ja KM-alue (tilaa vaativan kaupan alue) moottoritien länsipuolella aiheuttaa kustannuksia liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä turvallisemmaksi. Moottoritien länsipuoliset alueet (Kalmu ja Merkoksen läntiset alueet) hajaannuttavat Riihimäen yhdyskuntarakennetta ja aiheuttavat paineita mm. maantien 130 liittymissä. Riihimäen tulee huolehtia, että moottoritien länsipuoliset alueet ovat saavutettavissa myös muulla tavoin kuin henkilöautolla. Kehittäes- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 33 sään maankäyttöä Riihimäen kaupungin tulee muuttaa Kormuntien kaduksi Mattilantieltä länteen ja vastata tarvittavien liikennejärjestelyiden kustannuksista. Työpaikka-alueet kantatien 54 pohjoispuolella tukeutuvat täysin kantatiehen 54 ja aiheuttaa lyhytmatkaisen ja pitkämatkaisen liikenteen sekoittumista, joka lisää Iiikenneonnettomuusriskiä. ELY-keskus on tehnyt selvityksen kantatien 54 ja valtatien 10 roolista liikennejärjestelmässä (raportteja 61/2014). Selvitys osoittaa, että kantatiellä 54 on merkittävämpi rooli kuin valtatiellä 10 pitkämatkaisen henkilöliikenteen ja kuljetusten kannalta Forssan ja lahden välillä. Tästä johtuen kantatien 54 varren ja erityisesti uuden pohjoispuolisen maankäytön kytkemistä kantatiehen 54 tulee selvittää tarkemmin ja tutkia liikenneturvallisuutta parantavat ratkaisut (mm. jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, alikulut) ja varautua riittävään rinnakkaistieverkkoon. Sipiläntien varren ja Lopen Silmänkannon teollisuusalueen itäpuoleisten työpaikka-alueiden toteuttamisessa tulee huomioida kulkuyhteyksien järjestäminen ensisijaisesti Lopen kunnan tai maantien 130 kautta. Arolammin uudet teollisuus- ja työpaikka-alueet valtatien 3 varressa ovat raskaan liikenteen kannalta hyvin saavutettavissa uuden eritason toteuttamisen myötä. ELYkeskus ehdottaa, että logistiikka- ja teollisuusalueiden sekä paljon raskasta liikennettä synnyttävien työpaikka-alueiden yhteyteen lisättäisiin kaavamääräyksiin, että alueilla varaudutaan myös raskaan liikenteen pysäköintiin ja levähtämiseen. Kehitettävät liittymät Kaavaluonnokseen on osoitettu Maakuntakaavan (2006) mukaiset kehitettävät liittymät sekä muut kehitettävät liittymät. ELV-keskus haluaa huomauttaa, että kehitettävien liittymien ja muiden kehitettävien liittymien osalta ei voida varmuudella sanoa voidaanko niitä parantaa nykyisillä paikoillaan. Kohteissa saattaa olla tarpeen toteuttaa mittavia rinnakkaistieratkaisuja, alikulkuja tms. Liittymien parantamistarpeet liittyvät keskeisesti uusiin maankäytön varauksiin, mutta nyt nähtävillä olleessa luonnoksessa alueiden tarkempaa rakennetta ei ole ratkaistu kaavan strategisuudesta johtuen. Selvitysalueet, kehittämisalueet ja ohjeellinen tielinjaus kehittämisaluemerkintä, ulkoilureitit ja ekologinen yhteys Kaikkien selvitysalueiden osalta tulee huomioida, että alueet sijaitsevat myös liikenteellisesti haastavissa paikoissa ja sen lisäksi, että selvitetään kaavamääräyksissä esitettyjä teemoja (kuten maan pilaantuneisuus, hulevedet, melu) ennen tarkempaa maankäytön suunnittelua, tulee myös niiden liikenteelliset edellytykset varmistaa ennen alueen tarkempaa suunnittelua. Yleiskaavaan on osoitettu kehittämisaluemerkinnällä ohjeellisia tienlinjauksia, joiden osalta on kirjattu, että ”aikaisemmin laadittua väyläsuunnitelmaa tulee tarkistaa". Tällaisella merkinnällä on osoitettu Riihimäen läntinen sisääntulotie kantatien 54 ja vt 3 välillä, yhteys valtatien 3 itäpuolella kantatielle 54 ja Arolammintien ja seututien 290 välinen yhteys sekä yhteys kantatieltä 54 kehitettävästä liittymästä Riihiviidantielle. ELY-keskus katsoo, että yhteyksien toteuttamiselle ei ole tarvetta valtakunnallisen liikennejärjestelmän kannalta kun tarkastellaan yleiskaavan aikajännettä, mutta esim. yhteyttä kantatieltä 54 Riihiviidantielle saatetaan tarvita kantatien 54 turvallisuuden parantamiseksi ohjaamalla valtakunnallinen ja paikallinen liikenne eri väylille. Liikenteen mallinnus osoitti, että nykyiset väylät (KT 54 ja VT 3) riittävät pitkämatkaisen liikennetarpeen tyydyttämiseen yleiskaavan aikajänteellä. Riittävään rinnakkaistieverkostoon kannattaa kuitenkin satsata päätieverkon turvallisuuden parantamiseksi. ELY-keskuksella ei ole näköpiirissään mahdollisuutta esitettyjen väylähankkeiden edistämiseen rahoituksellaan, mutta yhteyksien kehittämistä voidaan tutkia maankäytön suunnittelun yhteydessä. Uusien linjauksien tarve riippuu pitkälti uuden maankäytön aiheuttamista tarpeista. Arolammilla uusi raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 34 kehittämisalue ja rautatien itäpuoleiset työpaikka-alueet eivät ole liikennejärjestelmän kannalta optimaalisia alueita kyseisiin tarkoituksiin ilman nykyistä parempia tieliikenneyhteyksiä. Rautatien varren maankäytön osalta tulee huomioida erityisesti kaavaratkaisun taloudelliset vaikutukset (uusien väylien investointikustannusten ja uuden maankäytön synnyttämien hyötyjen suhteellisuus). Kaavaan on esitetty myös Hausjärven Monnin seisakkeeseen liittyen toinen ”raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue". Kaavaan on osoitettu ohjeellisia ulkoilureittejä jotka risteävät merkittävien pääteiden kanssa (KT 54 ja VT 3). Kaavan yhteydessä selvitetään ekologisen yhteyden sijaintia valtatien 3 Arolammin ja Hyvinkään pohjoisen liittymän välillä. Ulkoilureittien ja ekologisten yhteyksien osalta ei ole vielä luonnosvaiheessa esitetty, miten pääteiden estevaikutusta vähennetään. Viheryhteystarpeet ja ulkoilureitit on hyödyllistä määritellä, jotta ne voidaan ottaa huomioon jatkosuunnittelussa, mutta ELY-keskuksella ei ole valitettavasti erillistä rahoitusta ulkoilureittien ja viheryhteyksien toteuttamiseen. Vastine: Maankäyttö- ja rakennuslain 110 §:n mukaiseksi kehittämisalueeksi voidaan nimetä alue, milloin sen rakentaminen on asunto- tai elinkeinopoliittisista syistä tarpeen ja sen toteuttaminen maanomistuksen pirstoneisuudesta, kiinteistöjaotuksen hajanaisuudesta tai muusta vastaavasta syystä edellyttää erityistä kehittämis- tai toteuttamistoimenpiteitä. Yleiskaavaehdotuksessa kehittämisaluemerkintä muutetaan esimerkiksi kehittämisvyöhykkeeksi, jotta se eroaisi MRL:n kehittämisalueesta. Yhdyskuntarakenteen hajautumista voidaan arvioida mm. asukkaiden ja asuntojen sijoittumisella jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Palveluiden saavutettavuusanalyysissä voidaan selvittää alle 500 metrin etäisyydellä tärkeästä lähipalvelusta asuvien osuus nykyisin ja tulevaisuudessa. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä selvitetään parhaillaan Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeessa Urban Zone III. Kalmun osayleiskaavassa on arvioitu alueen tuottamien matkojen määrää, joista lähes 80 % arvioidaan tehtävän henkilöautolla, kun Riihimäellä keskimäärin henkilöautolla tehtävien matkojen määräksi on arvioitu 53 %. Joukkoliikenteen käytön edellytykset on esitetty paranevan alueen rakentumisen ja Kalmuun suuntautuvan paikallislinjan ajoreitin myötä. Liittymien parantamis- ja rinnakkaistieverkon tarvetta arvioidaan maankäytön ja liikenteen näkökulmista seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä. Lausunnossa esitetään, että työpaikka-alue ja tilaa vaativan kaupan alue moottoritien länsipuolella aiheuttavat kustannuksia liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä turvallisemmaksi, mutta tähän ei kaavoitusyksikkö voi yhtyä. Alue sivuaa Kormuntietä, jossa on kevytliikenteen väylä. Kalmun alueen yhdyskuntarakenteen eheyttä ja kytkeytymistä olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen on arvioitu Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailussa (Riihimäen kaupungin tekninen virasto. WSP LT-Konsultit Oy 15.11.2005), jossa todetaan, että toteutuessaan Kalmun osayleiskaavan mukaiset asuinalueet sijoittuvat hienoisesti irti Riihimäen nykyisestä yhdyskuntarakenteesta. Yleiskaavaluonnokseen on osoitettu kehittämisaluemerkinnällä ohjeellisia tienlinjauksia neljä, joiden osalta on kirjattu, että ”aikaisemmin laadittua väyläsuunnitelmaa tulee tarkistaa", mutta tällaisella merkinnällä ei ole osoitettu Riihimäen läntistä sisääntulotietä kantatien 54 ja vt 3 välillä, joka on kumottu myös maakun- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 35 takaavasta. Sen sijaan yhteyden vt 3/Arolammin eritasoliittymä-Launonen tarveselvitys esitetään laadittavaksi. Arolammilla uusi raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue ja rautatien itäpuoleiset työpaikka-alueet edellyttävät vanhentuneiden väyläsuunnitelmien tarkistamista ja mm. arkeologisia tutkimuksia museoviraston edellyttämällä tavalla, josta on esimerkkinä aikaisemmin laadittu tutkimussuunnitelma vuodelta 2008. Toisaalta väyläsuunnitelmia ei voi laatia ilman niihin liittyvää maankäytön suunnittelua. Strateginen yleiskaava ei ole yksityiskohtainen suunnitelma, vaan yhdistävä tekijä, joka antaa suunnan toiminnalle ja päätöksille. Täsmällisesti määritellyn lopputuloksen sijaan alueidenkäytön strategisessa ohjaamisessa haetaan tiettyä tavoitesuuntaa. Strategisen toimintatavan haasteena on epävarmuuden hallinta ja erityisen haasteellista on tässä kahden kunnan yhteinen suunnittelu. Lausunnon johdosta yleiskaavaratkaisua tarkistetaan nimeämällä raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalue esimerkiksi kehittämisvyöhykkeeksi erotuksena MRL 110 § mukaisesta kehittämisalueesta. Yleiskaavaehdotukseen lisätään melua ja tärinää koskevat yleismääräykset ohjaamaan asemakaavoitusta väylien läheisyydessä. L28 Museovirasto Museovirasto on osallistunut useaan kaavaa koskevaan viranomais- ja työneuvotteluun ja kuuluu Riihimäen rakennetun ympäristön ohjelman ohjausryhmään. Yleiskaavatyöhön liittyvä ohjelmatyö on hyvä tapa koota yhteen kulttuuriympäristötietoa kaavatyön pohjaksi. Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena kokonaisyleiskaavana. Tarkoituksena on, että yleiskaavaa tarkistetaan, päivitetään ja täydennetään esimerkiksi osayleiskaavojen avulla valtuustokausittain. Yleiskaavan pohjana on Riihimäkistrategia 2013–2016. Kaavaluonnos perustuu aloitusvaiheessa laadittuihin rakennemalleihin, tavoitteisiin ja rakennesuunnitelmiin. Yleiskaavaluonnoksessa keskitytään esittämään muutoksia ja kehittämiskohteita. Tämä painotus tuo selkeästi esiin sen, mitä muutoksia kunnan alueelle on suunnitteilla, mutta tekee kokonaisuuden hahmottamisesta hankalaa. AINEISTOJEN TÄYDENNYSTARPEET Yleiskaavaluonnokseen on merkitty Hämeen liiton julkaisuun Rakennettu Häme (2003) pohjautuvat maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet, joiden rajauksia on luonnosta varten tarkennettu. Tarkennukset on kaavaselostuksen mukaan tarkoitus selvittää rakennetun ympäristön ohjelman yhteydessä. Tarkennukset tulee liittää kaavan aineistoihin siten, että niihin on mahdollista tutustua ja ottaa kantaa muun kaava-aineiston ohella. Riihimäen rakennetun ympäristön ohjelman ohjausryhmän kokousmuistion liitteestä (14.12.2015) käy ilmi, että alustavasti on suunniteltu maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajausten tarkistamista kaavatyötä varten. Maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön sekä maisema-alueiden päivitysten suhteen on syytä huomioida, että Kanta-Hämeen maakuntakaavan uudistaminen on alkanut ja aineistojen päivitys lienee ajankohtaista myös maakunnan liitossa. Aineistojen pitäminen ajan tasalla on kannatettava tavoite ja mahdollistaa kulttuuriympäristön vaalimisen osana maankäytön suunnittelua. Museovirasto pitää hyvin tervetulleena tavoitetta paikallisesti arvokkaiden kohteiden ja alueiden selvittämisestä rakennetun ympäristön ohjelman yhteydessä. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 36 Kaavan nettisivuille tulee linkittää kaavan laadinnan kannalta olennaiset selvitykset ja aineistot, jotta niiden riittävyyttä ja ajantasaisuutta on mahdollista tarkastella. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta keskeisiä, jo valmistuneita selvityksiä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella esimerkiksi seuraavat Riihimäen kaupungin kaavoitusyksikön tuottamat aineistot: Riihimäen maisemaselvitys (Carita Uronen 2013) sekä Riihimäen rakennuskulttuuria 2010. RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA MAISEMAN HUOMIOIMINEN KAAVASSA Yleiskaavassa on esitetty valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) rajauksiltaan monin paikoin muutettuina. Tarkennuksia ei ole perusteltu, vaan on todettu, että perustelut tarkennuksille on tarkoitus selvittää rakennetun ympäristön ohjelman yhteydessä. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Inventoinnin alueiden kuvauksissa tuodaan esiin kunkin kohteen valtakunnallisesti merkittävät erityispiirteet. Koska kuvauksiin eivät sisälly kaikki ne tekijät, joista kohteen merkitys muodostuu, on yksityiskohtaisemman kaavoituksen pohjaksi syytä laatia tarkempi selvitys alueen ominaispiirteistä ja arvoista. Myös rajauksen ulkopuolella voi olla ympäristöä, joka on arvokasta samalla perusteella kuin kohteen rajojen sisällä olevat ympäristöt. Täydentävien kaavaselvitysten perusteella määritellään, mikä RKY- alueella ja sen ympäristössä on säilyttämisen arvoista ja miten aluetta on mahdollista kehittää sen kulttuurihistoriallisten arvojen vaarantumatta. RKY-alueet merkitään kaavakartalle inventoinnin mukaisessa laajuudessaan. Kulttuuriympäristöä koskevat liitekartat tulee sitoa oikeusvaikutteiseen kaava- aineistoon. Nyt kaavakartalla on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, mutta maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset eivät ole mukana oikeusvaikutteisessa aineistossa. Kaavaan sidottavilla liitekartoilla tulee osoittaa myös erityislainsäädännön nojalla suojellut ja rautatiesopimuksen mukaiset kohteet. Esitystapaan voi hakea ideoita esimerkiksi Jyväskylän strategisesta yleiskaavasta. Valtakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöalueiden merkintää kaavakartalla tulee kehittää havainnollisemmaksi. Nyt valtakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat alueet eivät erotu toisistaan kaavakartalla. Lisäksi yksittäiset kohteet tai pinta- alaltaan pienet alueet erottuvat heikosti tai eivät ollenkaan. Arvokasta kulttuuriympäristöä koskevia kaavamääräyksiä tulee kehittää siten, että ne sisältävät seuraavat asiat: ”Aluetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa lähtökohdaksi on otettava kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö, jonka arvot säilytetään. Asema- ja osayleiskaavoitettavilla alueilla suojelu ratkaistaan tarkemman kaavoituksen yhteydessä. Aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä on museoviranomaiselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.” RKY-alueiden kaavamääräyksessä on lisäksi hyvä olla viittaus Museoviraston laatimaan ja valtioneuvoston vahvistamaan inventointiin, kuten luonnoksessa on esitettykin. Maakunnallisesti arvokkaiden maisemien ominaispiirteet eivät käy kaavaaineistosta ilmi. Koska kaava parhaimmillaan paitsi ohjaa maankäytön suunnittelua, myös antaa käsityksen alueen ominaispiirteistä, on maisema-alueet hyvä nimetä. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 37 Kulttuuriympäristön arvoalueiden kanssa päällekkäisten tai niihin rajautuvien aluevarausten sisältöä ja kaupunkikuvallista merkitystä on syytä avata kaava- aineistossa tarkemmin. Kaavaselostuksessa tai -määräyksissä tulee kuvata selvemmin esimerkiksi sitä, mitä muutoksia kaupunkikuvaan aiheuttaa Riihimäen kasarmialueeseen rajautuvaksi suunniteltu työpaikka-alue. KIINTEIDEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN JA MUUN ARKEOLOGISEN KULTTUURIPERINNÖN HUOMIOIMINEN KAAVASSA Muinaisjäännökset ja muu arkeologinen kulttuuriperintö on otettu Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnoksessa huomioon tavalla, joka on niin puutteellinen, ettei Museovirasto voi sitä hyväksyä. Esimerkiksi kaavaselostuksessa muinaisjäännökset mainitaan vain kaksi kertaa: sisällysluettelossa Liitteen 3 yhteydessä ja sivulla 13, jossa viitataan tuohon liitteeseen. Mainitulla selostuksen liitteellä 3, joka on kartta kulttuuriympäristöstä, on esitetty kiinteät muinaisjäännökset punaisin ympyröin ja selityksellä ”Muinaisjäännös”, ilman viittausta muinaismuistolakiin (295/1963). Muinaisjäännökset tulee merkitä asianmukaisella kohdemerkinnällä joko itse kaavakartalla tai siihen liitetyllä oikeusvaikutteisella liitekartalla (3). Kohdemerkintään tulee liittää määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto) lausunto”. Jos liitekarttaa ei sidota oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon, tulee vähintään laatia muinaisjäännösten suojelun huomioiva yleismääräys. Museovirasto, kuten myös Ympäristöministeriö (opas 2003), suosittelee, että kohdemerkinnät varustetaan numeroindeksillä, jolla viitataan kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Kaavaselostuksen luonnoksesta muinaisjäännösten kohdeluettelo puuttuu. Muinaismuistolakia ei myöskään mainita kaavaselostuksessa tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaselostuksessa lain sisältö, muinaisjäännösten ja muun arkeologisen kulttuuriperinnön merkitys tulee esitellä. Mistään ei selviä, mihin liitteen 3 muinaisjäännösten paikkatiedot perustuvat (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri?), ja milloin päivitys on tehty. Yleiskaavassa on hyvä huomioida, että joissakin tapauksissa tarkemman suunnittelun yhteydessä (osayleiskaavat, asemakaavat, tiesuunnittelu) pitää järjestää MML 13§:n mukainen neuvottelu. Koska muuttuvan maankäytön alueilla ei ole tehty arkeologista inventointia, tulee yleiskaavassa mainita, että arkeologiset selvitykset tulee tehdä tarkemman suunnittelun yhteydessä. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Liitteistä löytyvä taulukkomuotoinen vaikutusten arviointi on rakenteeltaan selkeä, mutta sen sisältöön tarvitaan kulttuuriympäristön osalta lisää syvyyttä. Kaavan mukanaan tuomia muutoksia todetaan, mutta niiden vaikutusta kulttuuriympäristöön ei tuoda esiin. Vaikutusten arvioinnissa on syytä pohtia yleisten linjausten lisäksi yksittäisiä konkreettisia muutoksia, kuten uuden rautatielinjauksen ja kokoojakadun vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen Riihimäen kasarmialueeseen, korkeapaineisen kaasuputken ohjeellisen linjavarauksen vaikutuksia Hiivolan kulttuurimaisemaan, ohjeellisen tielinjauksen vaikutuksia maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin sekä raideliikenteeseen tukeutu- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 38 van asemanseudun kehittämisalueen vaikutuksia maakunnallisesti merkittävään Arolammin Rauhasaareen. Kaavan vaikutuksia muinaisjäännöksiin ei ole lainkaan arvioitu, vaikka esim. nk. Arolamminorren rakentaminen välille vt 3 ‒ Arolammintie tulee vaikuttamaan suuresti Silmäkenevan ja Arolammen alueen muinaisjäännöksiin ja niiden ympäristön olosuhteisiin. Vastine: Lausunnossa esitetään jatkosuunnitteluohjeita yleiskaavaehdotusta varten. Näistä lausunnon laatija on korostanut erityisesti huomioitavia asioita. Lausunnon vastine on laadittu niiltä osin, kuin ne aiheuttaisivat muutoksen yleiskaavaluonnokseen. Museovirasto esittää, että kulttuuriympäristöä koskevan liitekartat sidotaan oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon sekä yksityiskohtaisemman kaavoituksen pohjaksi on syytä laatia tarkempi selvitys alueiden ominaispiirteistä ja arvoista. Täydentävien kaavaselvitysten perusteella määritellään, mikä itse alueella ja sen ympäristössä on säilyttämisen arvoista ja miten aluetta on mahdollista kehittää sen kulttuurihistoriallisten arvojen vaarantumatta. Muinaisjäännöksiä ja muuta arkeologista perintöä koskevia määräyksiä kehitetään lausunnon perusteella. Yleiskaavan vaikutuksia muinaisjäännöksiin arvioidaan kaavaratkaisun tarkkuus huomioon ottaen. L29 Nuorisovaltuusto Yleiskaavan suunnittelussa on otettu hyvin huomioon virkistysalueiden riittävyys. Virkistysalueista täytyy pitää huolta ja niitä täytyy kehittää. Esimerkiksi roskaastioita ja istumapaikkoja on lisättävä. Ulkoilureittien lisääminen on tarpeellista ja kannattavaa. Väestön kasvaessa on otettava huomioon koulujen määrä ja riittävyys. Ryhmäkokojen kasvua tulee ehkäistä. Peltosaaren yhteiskoulun ja Uramon alueelle suunnitellun alakoulun toteutuminen ehkäisisivät ryhmäkokojen kasvua. Päiväkoteja on kattavasti Riihimäen alueella. Yleiskaavassa näkyvät reitit asuinalueilta kouluihin sekä keskustaan ovat toimivat. Melua aiheuttavien liikuntalajien harrastuspaikkojen sijoitusta on harkittava tarkoin, jottei meluhaittoja aiheudu asukkaille. Nuorisotiloja on kehitettävä sekä nuorisolle suunnattua toimintaa ja tapahtumia lisättävä. On tärkeää ettei harrastusmahdollisuuksia vähennetä. Kaupungin keskustan toimivuutta olisi hyvä kehittää. Alueelle voisi aueta uusia työpaikkoja. Myös kauppakeskus Liikeradan hyötykäyttöä tulisi miettiä. Yleiskaava 2035 on looginen ja pulmiin on keksitty hyviä ratkaisuja. Vastine: Lausunnossa esitetään jatkosuunnitteluohjeita yleiskaavaehdotuksen laatimista ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten. Virkistysalueiden kehittämisestä huolehditaan Riihimäen viheralueohjelmassa 2015-2035 esitetyllä tavalla. Jatkosuunnittelua varten esitetään selvitettäväksi mm. ulkoilureittisuunnitelma koko kaupungin alueelle ja liikuntapaikkojen maankäytön yleissuunnitelma. Moottoriurheilukeskukselle ei ole osoitettavissa aluetta kaupungin alueilta, mutta mahdollisuuksia moottoripyörien tilapäiselle maastoajolle ovat mm. yleiskaavassa esitetyt uudet tai rakentamattomat työpaikka-alueet, kun maanomistajan kanssa voidaan asiasta sopia ja toiminnalle voidaan myöntää lupa. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 39 Pienikaliiberisten aseiden ampumaradalle esitetään paikkaa moottoritien, Hämeenlinnantien ja Riuttantien väliselle alueelle. Ampumaradan rakentaminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja mahdollista puhdistamista. Elinvoimaisen keskustan kehittämiseksi esitetään laadittavaksi yleissuunnitelma tai osayleiskaava. Vireillä olevassa rakennetun ympäristön ohjelmassa määritetään rakennettua ympäristöä koskevat laatutavoitteet. Riihimäen kaupungin nuorisotoimi laatii valtuustokausittain nuorisotyön toimenpideohjelman Nuorten Riihimäki. Nuorisotiloja koskevia tavoitteita ovat olleet nykyaikaiset ja mielekkäät nuorisotilat, lähipalveluperiaatteen toteuttaminen ja nuorisotilat näyttävät nuorisotiloilta. Toimenpideohjelman päivittäminen seuraavaa kautta varten alkaa syksyllä 2016. MIELIPITEIDEN LYHENNELMÄT JA KAAVOITUSYKSIKÖN VASTINEET Mielipide 1 Kannanottoja Peltosaaren tonttien käyttöön ja pysäköinnin järjestämiseen. Ehdotettu rajaus on osoitettu liitteessä: Saturnuksenkadun länsipää, Otavankatu (Otavankadun etäosa ja Otavankadun tontit 6 ja 8) sekä Venuksenkatu. 1. Peltosaaren yleissuunnitelmaan tontti ja paikoitusalueiden järjestelyihin. 2. Yleiskaava Liite. Kirjelmä ja piirroksia. Vastine: (1) Asemakaavassa on osoitettu pysäköintialueiden (LPA) korttelit, joiden käyttöön ne on tarkoitettu. Peltosaaren yleissuunnitelmassa (maankäyttösuunnitelma 20.3.2013) autojen paikoitusalueita on esitetty myös korttelialueille. Asemakaavojen uudistaminen on käynnistynyt alueen luoteisosasta. (2) Yleiskaavaluonnoksessa Peltosaaren yleissuunnitelman mukainen muuttuva länsiosa on esitetty keskustatoimintojen muutosalueena (C); kaupunkikeskustan osana kehitettävä alue, jolle voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteen sopivia työpaikkatoimintoja. Alueen asemakaava tulee uudistaa. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua ei ole tarvetta tarkistaa. Mielipide 2 Akuutein asia koskee tilaa 694-403-0005-0024-1. 1. Kyseisen maa-alueen huomioon ottaminen a) rivitalo b) pienkerrostalotyyppiseen asuntorakentamiseen. 2. Vaihtoehtoisesti kyseisen maa-alueen huomioon ottaminen pienimuotoisen teollisuuden tai palvelun tarpeisiin. Vastine: (1) Tila sijaitsee kantatien 54 eteläpuolella Kirjauksen ja Uramon kaupunginosien välissä. Tilalle on tieoikeus Kilinkulmankujalta ja alueeseen rajoittuu Syrjäläntie niminen pihakatu asemakaava-alueelta. Kantatielle ei ole liittymää. Riihimäen meluselvityksen 2008 melutason ennuste vuodelle 2020 osoittaa, että asuinalueelle hyväksyttävät melutasot alittuvat osalla aluetta. Jos liikennemelun voidaan osoittaa alittuvan myös pitemmällä aikavälillä, osa alueesta voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi voimassa olevan Riihimäen yleiskaava 2010 mukaisesti. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa asuinalueille hyväksyttä- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 40 vät melutasot alittuvan (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992). (2) Asuinalueelle soveltuvia työpaikkatoimintoja tulee arvioida niiden vaikutusten perusteella. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua voidaan tarkistaa kohdissa 1 ja 2 esitetyllä tavalla. Mielipide 3 1. Läntisen kehätien (ns. Arolammin orsi) tarve tulee perustua realistisiin kustannus- ja hyötylaskelmiin. Logististen toimintojen hajauttaminen sivuun Suomen kasvukäytävältä (VT3) pääradan itäpuolelle ei ole järkevää. Arolammin junaseisake siihen liittyvine asutusalueineen vaikuttaa täysin epärealistiselta, varsinkin jos Monniin kaavailtu asutuksen keskittymä lähtee toteutumaan. Mikäli kuitenkin läntisen kehätien aluevaraukseen päädytään, on luontainen ja taloudellisin radan ylityspaikka nykyisen radan ylikulkusillan kohdalla. Siihen voitaneen kaikkein parhaiten järjestää ns. viheralueyhteys radan yli. Kehittämisaluemerkinnät ja tievaraukset ovat tarpeettoman laajoja. Kaavaselostukseen tulee lisätä selkeät maininnat siitä, kuinka aluevaraukset vaikuttavat kehittämisalueiden maankäyttöön, mahdollisiin rakennuslupiin ja tavanomaiseen maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. 2. Näkisimme, että Arolammin, Vahteriston ja Pohjois-Monnin aluetta voitaisiin kehittää maaseutumaisen, laadukkaan ja maisema-arvot huomioonottavan asumisen alueena. 3. Mielestämme Korttionmäen länsipuolelle Silmäkenevan suolle suunniteltu virkistysalue on tarpeeton tai ainakin liian suuri. Onko kaupungilla varaa uuden alueen perustamiseen ojitetulle suolle? Vieressähän on radan itäpuolella Vahteriston laaja suojelualue, joka hyvin ja riittävästi palvelee kaupunkilaisten tarpeita. Vastine: (1) Läntinen kehätie käsittää yhteyden valtatien 3 Arolammin liittymästä länteen Lopen Launosiin. Tätä kehittämisvyöhykettä mielipide ei näytä kuitenkaan koskevan. Arolammin orsi käsittää nykyisin yhteyden valtatien 3 Arolammin liittymästä itään pääradan tuntumaan Arolammintielle saakka. Alun perin sen tehtävänä on ollut yhdistää Itäinen radanvarsitie valtatiehen 3. Vuosikymmenten saatossa sen sijainti on vaihdellut mm. seutukaavoissa. Vahvistetussa maakuntakaavassa Arolammin orren merkintänä on uusi tielinja, ohjeellinen merkintä. ”Mikäli suunniteltu maankäytön kasvu kohdentuu Riihimäen etelä- ja itäpuolelle, on Itäiseen kehäväylään ja Arolammin orteen syytä varautua”. Arolammin alue on maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jossa suunnittelumääräys: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämisperiaatteet ja turvata raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet”. kehittämissuosituksena esitetään: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella”. Yleiskaavaluonnoksen laajaan kehittämisaluemerkintään liittyy määräys: ”Alueelle tulee laatia maankäytön ja liikenteen osayleiskaavatasoinen suunnitelma”. ja ohjeellisen tielinjauksen merkintään liittyy määräys: ”Aikaisemmin laadittua väyläsuunnitelmaa tulee tarkistaa”. (2) Vahteriston ja Arolammin alueita koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: ”Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee edetä siinä järjestyksessä, että otetaan riittävästi huomioon peruspalveluiden saavutettavuudelle, hyvälle LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 41 energiataloudelle ja maaperän rakentamiskelpoisuudelle asetettavat kohtuulliset vaatimukset sekä suoritettujen kunnallisteknisten investointien mahdollisimman suuri hyödyntäminen. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee osoittaa ensisijaisesti virkistys- ja puistoalueiksi. Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tulee turvata ja uudisrakentaminen sovittaa maisemaan. Rautateiden ja tiestön melu- ja tärinävaikutukset tulee ottaa suunnittelussa huomioon”. (3) Silmäkenevan pohjoisosaan merkitty virkistysalue on Riihimäen viheralueohjelman 2015-2035 mukainen ulkoilun ydinalue, joka jatkuu Vantaanjoen myötäisesti retkeilykohteena. Alueen kehittämisessä tulee ottaa huomioon hulevesien hallinta, mm. hidastus- ja viivytysmahdollisuudet viivytysaltaiden ja kosteikkojen avulla, kalasto sekä veden rooli osana virkistyskäyttöä. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua ei ole tarvetta tarkistaa. Mielipide 4 1. Omistamalleni maalle (Lehtola 1:100 ja Ojala 1:5, Herajoki), keskelle yhtenäistä peltoaluetta, on merkitty yleiskaavassa 2035 ohjeellinen linjavaraus korkeapaineista maakaasuputkea varten. Koska peltojeni ja moottoritien väliin on merkitty uusi TP-alue, maakaasuputken linjaukselle olisi luontaisempi reitti ja peltoalueelle vähemmän haitallista sijaita pitkin TP-alueen reunaa pohjoista kohti ja siitä edelleen länteen. 2. Koskien ulkoilureittiä omistamallani maalla (Yli-Laurila 3:706) vastustan sen rakentamista jo pelkästään roskaamisongelmien vuoksi, mutta erityisesti, mikäli se tuottaa rakennelmia tai rakennettua kulkureittiä. Vastine: (1) Maakaasuputken Mäntsälä-Turku linjaus perustuu vuonna 2002 valmistuneeseen yva-lain mukaiseen selvitykseen. Gasum Oy on luopunut maakaasuputkihankkeen toteuttamisesta, mutta jos siirtoputkiston länsisuunnan laajennussuunnitelmaa halutaan tarkistaa, tulee se tehdä Riihimäen kaupungin toimesta erillisen selvityksen pohjalta. (2) Viheralueohjelmassa korostetaan Vantaanjokeen liittyviä kehittämisajatuksia. Yksi ulkoilun ydinalueista kytkeytyy Vantaanjokeen ja jatkuu retkeilyalueena alavirran suuntaan. Ulkoilun ydinalueita yhdistävät ulkoilureitit muodostavat tärkeän siteen kaikkiaan viiden ydinalueen välillä. Vantaanjoen varrella ulkoilureitit on merkitty korostetusti molemmin puolin jokea, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa reitit voivat sijaita paikoin etäämmällä, paikoin vain joen toisella puolella. Yleiskaavaluonnokseen merkityt ulkoilureitit ovat ohjeellisia. Ulkoilureitin voi perustaa sopimalla maanomistajan kanssa tai laatimalla ulkoilulain nojalla ulkoilureittisuunnitelman, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa (4 §), minkä jälkeen ulkoilureittitoimituksessa maanmittauslaitos määrittelee mm. ulkoilureitin kulun ja korvaukset maanomistajalle (7 §). Riihimäen kaupungin viheralueohjelmassa 2015-2035 esitetään laadittavaksi ulkoilureittien yleissuunnitelma v. 2017. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua voidaan tarkistaa kohdassa 1 esitetyllä tavalla. Mielipide 5 Vastustan yleiskaavaluonnoksessa esitettyä tielinjausta moottoritieltä Vahteristoon ja tiehanketta kokonaisuudessaan useiden painavien syiden vuoksi: LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 42 1. Toteutuessaan hanke tuhoaisi satoja vuosia jatkuneen elinvoimaisen maaseutuelinkeinon. 2. Suunnitellun linjauksen alle jäävällä alueella on tehty arkeologista tutkimusta ja merkittäviä arkeologisia löytöjä. alueen kulttuurihistoriallinen arvo on kiistaton. 3. suunniteltu tielinjaus kulkee pohjavesialueen läpi. 4. alueen maaperä on pehmeää eikä sovellu tiepohjan rakentamiseen. 5. alueella tulvii usein ja runsaasti, ja vesimassat peittävät alleen suuria maaalueita. 6. suunnitellun tielinjauksen alueella on huomattava riistanhoidollinen merkitys riistan elin- ja lisääntymisalueena. 7. Vastustan myös ohjeistusta käyttää jokivartta yleisenä ulkoilureittinä, pitkälti yllä lueteltuihin syihin vedoten. Lisäksi joen ranta- alueet ovat merkittäviä lintujen pesimäpaikkoja, ja pesimärauha häiriintyisi, mikäli kulku alueella lisääntyisi. 8. Merkittävä kaavaluonnoksen tielinjausta vastaan puhuva seikka on se tosiasia, että yleiskaavaluonnoksen tielinjaus moottoritieltä Vahteristoon ei vastaa maakuntakaavassa esitettyä. Vastine: (1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 8) Arolammin orsi käsittää tieverkossa nykyisin yhteyden valtatien 3 Arolammin liittymästä itään pääradan tuntumaan Arolammintielle saakka, kun alun perin sen tehtävänä on ollut yhdistää Itäinen radanvarsitie valtatiehen 3. Vuosikymmenten saatossa sen sijaintikin on vaihdellut. Vahvistetussa maakuntakaavassa Arolammin orren merkintänä on uusi tielinja, ohjeellinen merkintä. ”Mikäli suunniteltu maankäytön kasvu kohdentuu Riihimäen etelä- ja itäpuolelle, on Itäiseen kehäväylään ja Arolammin orteen syytä varautua”. Arolammin alue on maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jossa suunnittelumääräys: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämisperiaatteet ja turvata raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet”. Kehittämissuosituksena esitetään: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella”. Yleiskaavaluonnoksessa laajaan kehittämisaluemerkintään liittyy määräys: ”Alueelle tulee laatia maankäytön ja liikenteen osayleiskaavatasoinen suunnitelma” ja ohjeellisen tielinjauksen merkintään liittyy määräys: ”Aikaisemmin laadittua väyläsuunnitelmaa tulee tarkistaa”. (7) Yleiskaavaluonnokseen merkityt ulkoilureitit ovat ohjeellisia. Ulkoilureitin voi perustaa sopimalla maanomistajan kanssa tai laatimalla ulkoilulain nojalla ulkoilureittisuunnitelman, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa (4 §), minkä jälkeen ulkoilureittitoimituksessa maanmittauslaitos määrittelee mm. ulkoilureitin kulun ja korvaukset maanomistajalle (7 §). Riihimäen kaupungin viheralueohjelmassa 2015-2035 esitetään laadittavaksi ulkoilureittien yleissuunnitelma v. 2017. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua ei ole tarvetta tarkistaa. Mielipide 6 1. Strategisen yleiskaavan oikeusvaikutukset on syytä esittää luonnoksen selostuksessa. Kehittämisalue tai kehätielinjaus ei saa rajoittaa asukkaan tai maanomistajan omistusoikeutta. Virkamiehet ja poliitikot eivät saa evätä esim. rakennuslupaa haja-asutusalueelle vain sillä perusteella, että vuosikymmeni- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 43 en kuluttua lähistölle saattaa tulla kehätie. Kehittämisalue ei ole myöskään peruste kunnan etuosto-oikeudesta yksityisten välisissä maakaupoissa. Hyvänä mallina on Heinolan strateginen yleiskaava; katso selostuksen kohta 1.4. 2. Asukasmäärän kehitys esitetään selostuksessa ennusteiden mukaan toteutuneena. Todellisuudessa kehitys on ollut vaatimatonta, reilusti alle 0,7% ja viimevuonna Riihimäki oli muuttotappiokunta. Uudellamaalla on runsas tonttivaranto jo valmiina asemakaavoina. Hyvänä esimerkkinä tulevaisuuden asuinpaikasta on Palopuron alue Hyvinkäällä, johon kaavoitetaan 10.000 asukkaan taajama pääradan varteen. Mielestäni Riihimäen kaavoituksen tulisi perustua huomattavasti pienempään väestönkasvuennusteeseen kuin 0,7%. 3. Läntisen kehätien linjaus ja uusi tieyhteys Kalmun alueelle romuttaa Kalmun liikennesuunnitelman ja palvelualueen sijainnin. Kalmun alueesta muodostuu henkilöautoiluun perustuva satelliittikaupunki. Läntisen kehätien tarpeellisuus ja tulevat liikennemäärät eivät ole esitetty luonnoksessa. Tuliko läntisen kehätien tarve vain siksi, että Valion Arolammin moottoritieristeys saisi valtion rahoitusta. Läntisen kehätien linjaus pirstoo yhtenäiset pelto- ja metsäalueet sekä tuhoaa viimeisen hiljaisen alueen Riihimäellä. Läntisen kehätien linjaus on tarpeettoman leveä. Linjauksen alle jäävät mm. Valion hulevesialue, Kassoskivet ja sen viereinen jylhä kallio, Takalan tilan rauhoitettu metsä ja vanhat kiviaidatut pellot ja asukkaiden kaivot. Kehätien linjaus tulisi sijaita etelämpänä, mikäli kehätie on pakko ottaa kaavaan. 4. Vanhan Kormuntien linjaus ja tien läheinen laaja yhtenäinen peltoaukea sekä Epranojan ympäristö on esitetty jo 1600-luvun kartoissa. Kyseinen kulttuuriympäristö on havaittu jo Kalmun kaavoituksen yhteydessä ja myös museovirasto pitää sitä arvokkaana. Yleiskaavaluonnoksessa tulee huomioida tämä kulttuuriperintö. 5. Yleiskaavaluonnoksessa ei huomioida alkutuotantoa. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen halutaan lopettaa esittämällä laajoja kehittämisalueita ja kehäteitä jopa naapurikuntien alueille. Mielestäni tämä aiheuttaa kohtuutonta haittaa alkutuotannolle. Ilman kotimaista tuotantoa ei ole Valion, Ullan Pakarin, Versowoodin eikä monen muun Riihimäkeläisen työpaikkaa! Vastine: (1)Yleiskaavan oikeusvaikutuksia on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteessä. (1) Asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Asianomainen ministeriö voi antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa myös maakuntakaavan otetun alueen tai sen käyttöoikeuden supistamisen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten. Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suoja-aluetta (MRL 99 §). LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 44 (1) Maankäyttö- ja rakennuslain 43 § mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Yleiskaavassa voidaan myös erityisellä määräyksellä määrätä alueita, joita koskee rakentamisrajoitus tai toimenpiderajoitus. Määräaikaisella rakentamisrajoituksella voidaan lisäksi säädellä yleiskaavan toteuttamisaikataulua siten, että säädetään rakennustoimintaan tarkoitetuille alueille enintään 5 vuoden rakennuskielto, jolla kielletään muu kuin maatalouden ja siihen verrattavien elinkeinojen tarpeisiin rakentaminen. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolinen alue on suunnittelutarvealuetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 44 § mukaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan kyläalueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. (1) Kunnan etuosto-oikeus ei lähtökohtaisesti edellytä kaavaa. Etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuostolain 1 momentissa asetetusta pinta-alarajoituksesta 5000 m2 riippumatta kunnalla on etuosto-oikeus maankäyttö- ja rakennuslain 110 § mukaisella kehittämisalueella, jossa kunta tai useampi kunta voivat yhdessä nimetä rajatun alueen kehittämisalueeksi, jolla voidaan päättää sovellettavaksi erityisjärjestelyjä. Heinolan strategisen yleiskaavan kehittämisalueet eivät ole MRL 110 §:n mukaisia. (2) Kaupunginvaltuuston päätös vuosittaiseksi keskimääräiseksi väestönkasvuksi on 0,7 %. Jos maankäytön aluetarpeita mitoitetaan pienemmälle kasvulle, vaikutukset kohdistuvat nykyisten asemakaavojen pienempään muutostarpeeseen ja yksityisten omistamien tonttien toteuttaminen ei olisi tarpeen. Kaupunginvaltuusto päätti, että Varuskunta-Kokko-Taipale on ensisijainen asumisen laajentumissuunta. Pientaloaluealueita olisi kuitenkin toteutettava 2035 mennessä myös Kalmun osayleiskaava-alueella, jossa on arviolta 870 asunnon kapasiteetti. (3) Läntisen kehätien tarpeellisuutta selvitetään vireillä olevissa seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa ja Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2040. Läntinen kehätie on esitetty 2. vaihemaakuntakaavassa yhteystarvemerkinnällä, jota koskee suunnittelumääräys: Uuden tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Yleiskaavaluonnoksen ohjeellinen tielinjauksen kehittämismerkintä on pääsuuntaselvityksen mukainen. Hanke on perustunut Riihimäen läntisen sisääntulotien suunnitteluun. Tiehankkeen tarvetta, periaatevaihtoehtoja ja hankkeen ajoittumista selvitetään maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden pohjalta. Yleiskaavaratkaisua muutetaan läntisen kehätien osalta siten, että laaditaan yhteydelle vt 3 Arolammin etl-Launonen tarveselvitys. Sisääntuloväylä Läntiseltä kehätieltä Kalmun pientaloalueelle sivuaa julkisten palvelujen aluetta. Tämä on ollut myös Kalmun osayleiskaavan maankäyttövaihtoehdon A periaate. (4) Vanhan Kormuntien, valtatien 3 ja Kormuntien välinen alue on merkitty yleiskaavaluonnokseen kehittämisalueeksi, jossa tulee varautua osayleiskaavan ja asemakaavan laatimiseen 2035 mennessä. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 45 (5) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita. Joitakin hyviä peltoalueita, jotka rajoittuvat valtatiehen, kantatiehen ja päärataan, on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu muuhun kuin maa- ja metsätalouden käyttöön. Yleiskaavaratkaisua tarkistetaan läntisen kehätien ja eräiden kantatien 54 varrella olevien peltoalueiden osalta. Mielipide 7 Kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämisessä etusijalla on olemassa olevien asemakaava-alueiden tiivistäminen ja niihin välittömästi liittyvät mahdolliset asumisalueet. 1. Kyseessä oleva omistamani alue siirtyy todennäköisesti kaupungin omistukseen jossain vaiheessa. Siksi esitän, että nyt ”omituisesti” TP merkitty alue (n. 7 ha) sekä kaupungin omistama TP merkinnällä varustettu alue yhteneväisesti muutettaisiin asuntorakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. 2. Kyseinen aluekokonaisuus muodostaa jo olemassa olevan asuinalueiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden, kun huomioidaan myös Juppalan alueen rakentamisesitys. Vastine: (1) Mielipiteessä esille tuotu kaupungin omistaman TP-merkityn alueen asemakaavoitus on ollut vireillä vuodesta 2012 lähtien (Petsamonkadun pohjoispää). Petsamonkatu on tarkoitus liittää pohjoispäästään Pohjoiseen Asemakatuun ja tarkoitus on kaavoittaa kolme – neljä teollisuustonttia. Muistuttajan omistuksessa oleva alue on Riihimäen yleiskaavassa 2010 ympäristöhäiriöttömän teollisuuden aluetta (TY). Alueen hankkiminen kaupungille ei ole ajankohtaista. (2) Tilan etäisyys rautatiestä on 100-320 m ja se on kokonaan junaliikenteen melualueella (Riihimäen meluselvitys 2008), jonka perusteella sitä ei voi suunnitella asumiseen ilman melusuojausta. Alue sijaitsee Aga Oy Ab:n konsultointivyöhykkeen sisällä (1,5 km). Tilan länsipuolella sijaitsee hevostalli yli 60 hevoselle. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua ei ole tarvetta tarkistaa, mutta koko tila voidaan merkitä yleiskaavaehdotuksessa työpaikka-alueeksi voimassa olevan Riihimäen yleiskaava 2010 mukaisesti. Mielipide 8 1. Moottoritien länsipuolella on merkitty Hyvinkään rajalle uusi TP-alue, jonka alle on jäänyt maakuntakaavassa mainittu yhdistetty kallioaineksenottoalue ja ylijäämämaiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen varattu alue EOk/EJ1. Yleiskaava-arkkitehdilta saadun tiedon mukaan alue on TP-alueen alla, vaikka sitä ei ole karttaan merkitty. Esitän, että merkintä tulee saattaa näkyviin myös yleiskaavassa. Kallioaineksen oton kaavamerkintä on osaltani hyvin merkityksellinen, koska merkintäalue ulottuu omistamalleni kallioalueelle. Sillä on merkitystä erityisesti, koska alueella on jo olemassa olevaa kallioaineksen ottoa. 2. Moottoritien reunoille on merkitty selvitysalueet SE-6 mm. ekologista käytävää varten. On luonnollista ja hyvä, että alueen riistaeläimille taataan kulku moottoritien yli. Kuitenkaan, kun ei ole vielä tietoa käytävän sijainnista, ei voi ottaa kantaa käytävän aiheuttamiin mahdollisiin haittoihin. Totean siten, että käytävän sijainnilla ei saa aiheuttaa haittaa maatalouselinkeinolle. 3. Yleisellä tasolla pitkän tähtäimen maankäytön suunnittelussa maatalouselinkeinon kannalta on ensiarvoisen tärkeää päätoimisten maatalousyrittäjien elinkeinon harjoittamiseen välttämättömien maa- ja metsätalousalueiden säilyminen elinkeinon käytössä. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 46 Kaikki maatalouden käytössä oleva peltomaa on joko elinkeinon omistuksessa tai vuokrattuna elinkeinon käyttöön. Riihimäen alueella, jossa ei ole osoittaa korvaavia peltomaita, tulisi maankäytön suunnittelulla mahdollistaa aktiivikäytössä olevien peltoalueiden säilyminen. Vastine: (1) Maakuntakaavassa Rappukallion alue on merkitty yhdistetyksi kalliokiviainesten ottoalueeksi ja ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatuksi alueeksi (EOk/EJ1). Nykyiselle ottotoiminnalle on myönnetty maa-aineslupa vuoteen 2027 asti ja ympäristölupa toistaiseksi voimassa olevana. Yleiskaavan tavoitteita koskevassa kaupunginvaltuuston päätöksen 8.6.2015 § 68 pohjalta Kapula-Rappukallion aluetta kehitetään jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena. Ylijäämämaiden loppusijoitus ja ympäristöteknologia ovat jätehuollon eri näkökulmia, mutta ympäristöalan liiketoiminnan näkökulmasta alueen maankäyttömerkintää on syytä tarkentaa myös työpaikka-alueeksi EOk/EJ1/TP. (2) Yleiskaavan suhdetta ja vaikutuksia ekologisen verkoston toteutumiseen maankäytön muutosalueilla selvitetään koko kaupungin alueella. Valtatien 3 selvitysalueella selvitetään ekologisen yhteyden sijoittaminen ja aluetarpeet sekä selvitetään itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys Hyvinkään, Riihimäen ja Hausjärven rajalla yhteyksiä selvitetään yleiskaavan muutosalueilla. Selvitys valmistuu keväällä 2016. (3) Arolammin hyvät peltoalueet, jotka ovat maakuntakaavassa työpaikka- ja asuinalueita, ovat yleiskaavaluonnoksessa valkoisilla alueilla, toisin sanoen ne on tarkoitettu maa- ja metsätalouden käyttöön. Hämeen liitolla on tarkoitus selvittää Kanta-Hämeen maakuntakaavaa 2040 varten maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet. Selvityksen laadintaa ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua voidaan tarkistaa kohdassa 1 esitetyllä tavalla. Mielipide 9 1. Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisaluemerkinnät tulee poistaa. Merkinnän alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (Kaavaselostuksen liite 3), ja sen sisällä on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Rauhasaari ja Erkylän metsästysmaja (Selostuksen liite 4), lisäksi siellä on arvokas luontokohde (Selostuksen liite 5). Kaavamerkintä aiheuttaa alueella sijaitsevan maatilan toiminnalle ja kehittämiselle merkittävää haittaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että pääradan Helsinki-Riihimäki varrelta lähes kaikki viljelymaisemat on rakennettu. Jäljellä olevat peltoaukeat Riihimäen eteläpuolella tulee säilyttää ensisijaisesti maa- ja metsätalouskäytössä. 2. Pääradan varrelta on lakkautettu useita asemia ja osaa jäljellä olevista asemista ollaan lakkauttamassa. Lakkautettaviksi suunniteltujen asemien sijainti on huomattavasti parempi, kuin luonnoksen Monnin ja Arolammin asemien. Tällä perusteella voi kysyä, kuinka realistisia kaavaluonnoksen kaksi uutta asemaa ovat? Uusia asemia tulee suunnitella pääradan varteen yhteistyössä maanomistajien kanssa siten, että asemat suunnitellaan paikkoihin, joissa maanomistajat molemmilla puolilla rataa ovat halukkaita aseman vaativan väestöpohjan mukaiseen rakentamiseen. Lisäksi uudet asemat tulee sijoittaa siten, että ne tukeu- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 47 tuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja ensisijaisesti mahdollisimman lähelle pääkaupunkia. Uuden Monnin taajaman rakentaminen keskelle peltoa hajauttaisi olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Sen sijaan tulisi pyrkiä tiivistämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta nykyisten asemien lähellä. Monnin asema hyödyttäisi lähinnä Uudenmaan elinkeinoelämää. Hämeen maakunnalle siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Riihimäen tulee aktiivisesti vastustaa Monnin aseman rakentamista. Asema tulee poistaa maakuntakaavasta meneillään olevan Maakuntakaava 2040 laatimisen yhteydessä. 3. Vaihtoehtoina Monnin ja Arolammin asemille voi harkita uusien asemien sijoittamista Lahden radan varteen, sekä pääradan ja 54-tien risteykseen. Riihimäen kannalta Riihimäki-Lahti rata on erityisen tärkeä yhteys. Riihimäen tulisi edistää matkustajamäärän lisäystä tällä välillä. Muussa tapauksessa liikenne lakkautetaan tai vähenee olemattomiin. Päärata sen sijaan säilyy varmuudella ilman uusia asemiakin. 4. Asema pääradan ja 54-tien risteyksessä olisi samalla etäisyydellä suunnitellun Arolammin aseman kanssa, mutta tukeutuisi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen paremmin, eikä vaatisi uusien tieyhteyksien rakentamista. 5. Kapulan ja Rappukallion alueelle lisätyt työpaikka-alueet tulee poistaa. Selostuksen mukaan niitä kehitetään jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena. Tälle on vaikea ymmärtää tarvetta ja perustelua. Riihimäellä on samaan käyttöön Ekokemin Kiertotalouskylän alue, jonka kehittäminen on huomattavasti järkevämpää kuin samankaltaisten toimintojen hajauttaminen toiselle puolelle kaupunkia. 6. Kehittämisalue/Ohjeellinen tielinjaus merkinnät tulee poistaa tarpeettomina. Kolmostieltä on olemassa oleva erinomainen yhteys 54-tielle. Uusille oikoteille ei kaavaselostuksessa ole osoitettu tarvetta eikä riittäviä perusteluja. 7. Työpaikka-alueiksi (TP) merkittyjä alueita tulee muuttaa siten, että 3-tien länsipuolella olevan KM-1 alueen pohjoispuolella olevalle TP-alueelle, 54-tien varren TP-alueille ja Pohjoisen rautatienkadun TP-alueille on mahdollista sijoittaa myös asuinalueita. Alueet tulisi suunnitella yhdessä mahdollisten muiden maanomistajien kanssa siten, että työpaikat sijoittuisivat lähinnä valtatien varteen ja asuinalueet kauemmaksi tiestä. 8. Selostuksessa on otettu lähtökohdaksi asuntotyyppijakauma asuinkerrostalot 32%, rivitalot 27% ja omakotitalot 41%. Kerrostalojen osuutta tulisi lisätä, mm. väestön ikääntymisen takia. Kerrostalojen rakennusluvissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota lapsiperheiden perustarpeisiin, esim. lastenvaunuille luonteva paikka asunnon eteisessä ja mahdollisuus viedä vaunut helposti parvekkeelle. Omakotialueet tulisi suunnitella nykyisiä huomattavasti tiiviimmiksi. 9. Yleinen kommentti koskien kaikkia luonnoksen kaavamerkintöjä: Yleiskaavaan tulee lisätä kaavamerkintä ainoastaan siinä tapauksessa, että kaavamerkinnälle on maanomistajan suostumus. Vastine: (1, 2, 3 ja 4) Monnin asemanseutu on maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jossa suunnittelumääräys: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämisperiaatteet ja turvata raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet”. Kehittämissuosituksena esitetään: ”Kaupunkikehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella”. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 48 Yleiskaavaluonnoksessa raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisaluemerkintään liittyy määräys: ”Alueen maankäytön ja uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden aseman sitovaan toteuttamispäätökseen”. Hämeen liitolla on tarkoitus selvittää Kanta-Hämeen maakuntakaavaa 2040 varten maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet. Selvityksen laadintaa ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita. (5) Rappukallion alue täydentää seudun jätehuollon tarpeita. (6) Useita kehittämisaluemerkintöjä on tarpeen käyttää, jotta maankäytön ja liikenteen sekä yhdyskunta-/aluerakenteen tulevaa kehitystä voidaan suunnitella oikea-aikaisesti. Yleiskaavaehdotuksessa on tavoitteena esittää laajojen kehittämisalueiden tarve, alustava mitoitus, vaiheistus, kehittämispolku ja aikataulu. Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma on vireillä, samoin Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 laatiminen. (7) Järjestäytynyttä asutusta varten on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittava asemakaava. Yleiskaava osoittaa kaupungin kehityksen kannalta keskeiset kasvusuunnat ja ohjaa siten maanhankinnan resursseja oikeisiin kohteisiin sekä toimii samalla perusteena maanhankintatarpeen toteuttamiselle. Kaupungin maapoliittinen ratkaisu kaavoittaa raakamaan ensimmäinen asemakaava pääsääntöisesti vain kaupungin omistamalle maalle rajoittaa merkittävästi yksityisessä omistuksessa olevan maareservin kasvua ja korostaa kaupungin oman toiminnan merkitystä asumiseen varattujen tonttien riittävyyttä arvioitaessa. (8) Asemakaavoitettuja kerrostaloasuntoja on nykyisin noin 800, mikä vastaa tarvetta 20 vuodeksi. Asemakaavojen muutokset mahdollistavat lisäksi noin 1200 asunnon rakentamisen, minkä lisäksi Varuskunta-alueelle on esitetty 250 asunnon kaavoittamista kerrostaloihin. (9) Maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat esittää mielipiteensä kaavamerkintöihin ja –määräyksiin. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua ei ole tarvetta tarkistaa. Mielipide 10 Taustaa: Omistamme veljeni kanssa Karhin alueella perintötilan 2:43 (2550m2). Voimassaolevassa yleiskaavassa 2010 omistamamme tila on merkitty virkistysalueeksi (VR). Viereinen tontti 2:27 on kaavassa ja on rakennettu. Uudessa yleiskaavaluonnoksessa kolmioalue Karhintien ja Uuden Karhintien välissä näyttäisi olevan merkitty asuinalueeksi. 1. Kannanottonamme haluamme esittää, että Karhintien länsipuoli nykyiseltä kaava-alueelta Uudelle Karhintielle kaavoitetaan asuinkäyttöön niiltä osin kun maasto-olosuhteet sen sallivat. Omistamamme tilan osalta maasto asuinrakennustontiksi on erinomainen. 2. Karhintien itäpuolella (M alueella) on jo rakennus- ja asuntokantaa. Miksi Karhintie vastakkainen länsipuoli jätettäisiin "tyhjäksi"? Vastine: (1)Tila 2:43 on voimassa olevassa yleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Tila rajoittuu asemakaavoitettuun omakotitonttiin. Riihimäen kaupungin kaavoitusohjelmassa 2016 tila sijoittuu kohteeseen Kokko VI, joka on arvioitu ajoittuvan vuosille 2017-2018. Yleiskaavaluonnoksessa tila sijoittuu kehittämisalueelle: Hausjärven Pohjois-Monnin ja Riihimäen itäosan alueelle tulee laatia yhteinen LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 49 maankäytön ja liikenteen osayleiskaavatasoinen suunnitelma. Tilan pohjoispuolelle kaupungin omistamalle alueelle on merkitty asuinaluetta. Tila 2:43 voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut. (2)Tilan 2:43 kohdalla Karhintien itäpuolella oleva asutus on muodostunut ilman asemakaavaa ja sijoittuu kaavoitusohjelmassa 2016 kohteeseen Kokko VI. Kokko VI suunnittelualue voidaan osoittaa kokonaisuudessaan yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi. Mielipide 11 Liittyen Yleiskaava 2035 luonnokseen toivomme että alueen Kokko VI "pientalovaltainen omakotialue" sisältäisi myös tilan 694-406-2-72 kaavoittamattoman osuuden. Vastine: Tila 2:72 on voimassa olevassa yleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Tila rajoittuu asemakaavoitettuun virkistysalueeseen. Riihimäen kaupungin kaavoitusohjelmassa 2016 tila sijoittuu kohteeseen Kokko VI, joka on arvioitu ajoittuvan vuosille 2017-2018. Yleiskaavaluonnoksessa tila sijoittuu kehittämisalueelle: Hausjärven Pohjois-Monnin ja Riihimäen itäosan alueelle tulee laatia yhteinen maankäytön ja liikenteen osayleiskaavatasoinen suunnitelma. Tilan pohjoispuolelle kaupungin omistamalle alueelle on merkitty asuinaluetta. Tila 2:72 voidaan osoittaa yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi, koska se täydentää yhdyskuntarakennetta ja on siten kaavoitusohjelmassa esitetyn tavoitteen mukaista. Tilan rakentamismahdollisuudet ovat rinnemaaston vuoksi rajoitetut. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua voidaan tarkistaa vastineessa esitetyllä tavalla. Mielipide 12 Rudus Oy Olemme tutustuneet 19.1.2016 päivättyyn Riihimäen yleiskaavaa 2035 koskevaan luonnokseen. Maanomistajana sekä kiviaines- ja betoniliiketoimintaa Riihimäen kaupungissa harjoittavana yrityksenä esitämme mielipiteenämme kaavaluonnoksesta seuraavaa: Rudus Oy:n omistamat ja hallitsemat kiinteistöt 1. Rudus Oy omistaa Riihimäen kaupungissa sijaitsevat kiinteistöt 694-401-6-10 (Rappukallio) ja 694-401-13-21 (Mäkikalllo). Rudus Oy on lisäksi 30.11.2012 solminut kalliokiviainesten otto-oikeuden luovutussopimuksen kiinteistöllä 694-401-6-6 (Koivula) olevien kalliokiviainesten hyödyntämisestä. Kyseisillä kiinteistöillä yhtiö harjoittaa kalliokiviainesten ottamis- ja hyödyntämistoimintaa. Toiminnalle on myönnetty maa-aineslupa 25.5.2027 asti ja ympäristölupa toistaiseksi voimassa olevana. 2. Kiinteistön 694-401-13-21 (Mäkikallio) noin 2,5 ha:n suuruisella määräalalla, jota koskevan hallintaoikeuden Rudus Oy on luovuttanut 26.11.2007 päivätyllä maanvuokrasopimuksella, toimii lisäksi NCC Roads Oy:n asfalttiasema. Edellä mainittujen kiinteistöjen alueet (jäljempänä yhdessä "Rappukallion alue") on osoitettu oheisessa liitekartassa (Liite 1). 3. Rudus Oy omistaa myös Riihimäen kaupungissa sijaitsevat kiinteistöt 694401- 2-54 (Hinka 1) ja 694-401-8-33 (Hlnka II), joilla sijaitsee Rudus Oy:n betoniasema. Tehtaalla on toistaiseksi voimassa oleva rakennuslupa sekä tois- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 50 taiseksi voimassa oleva ympäristölupa, jonka luvanmukainen tarkistus on tehtävä 31.12.2020 mennessä. Kaavoitustilanne Rappukallion alue on 28.9.2006 vahvistetussa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu kaavamerkinnöin EOk/ej ja MYg. Riihimäen kaupunginvaltuuston 9.6.1997 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Riihimäen yleiskaavassa 2010 Rappukallion alue on osoitettu kaavamerkinnöin EO, SL ja MT. Nyt nähtävillä olevassa Riihimäen yleiskaavaa 2035 koskevassa luonnoksessa sanottu alue on varattu osin työpaikka-alueeksi (TP). Rudus Oy:n esitys ja perustelut 4. Em. Kanta-Hämeen maakuntakaavan mukaiseen aluevaraukseen (EOk) viitaten Rudus Oy esittää, että Helsinki-Tampere moottoritien länsipuoleinen TP aluevaraus, johon osa em. Rappukallion alueesta sisältyy, muutetaan maakuntakaavan kaavamerkinnän kanssa yhdenmukaiseksi EOk/TP- aluevaraukseksi oheisen karttaliitteen (Liite 1) mukaisesti. Esitystämme perustelemme myös sillä, että Rappukallion alueella on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa jo vuosien ajan ja että se sijaitsee moottoritien välittömässä läheisyydessä tien länsipuolella ja on myös raskaan liikenteen vaatimukset huomioiden varsin hyvin saavutettavissa. Sanotun olemassa olevan ottoalueen toiminta- ja laajentumismahdollisuuksien turvaaminen vähentää uusien neitseellisten maa-ainesalueiden avaamistarvetta muualla. On myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista hyödyntää olemassa olevat maa- ainesten ottoalueet mahdollisimman tehokkaasti. Rappukallion alueen osalta haluamme myös tähdentää, että Rappukallion alueella tulee jatkossa olemaan huomattava merkitys Hyvinkää-Riihimäki talousalueen ja osin koko pääkaupunkiseudun kiviaineshuollon turvaamiselle. Rappukallion kiviaines on ns. Usmin Gabroa, tummaa ja kulutuskestävää kiviainesta, jonka erityiskäyttökohteita ovat mm. asfalttipäällysteet sekä tummat pesubetonirakenteet. Mainituista syistä korostamme, että em. kaavavarauksen (EOK/TP) mukainen alueen jälkikäyttömuoto tulee Rappukallion alueen osalta käytännössä mahdolliseksi vasta sen jälkeen, kun yhtiömme on omien tuotanto- ja markkinointiaikataulujensa sekä luontaisen markkinakysynnän puitteissa hyödyntänyt mainitulla alueella olevat kalliokiviainekset siinä laajuudessa, että se mahdollistaa ko. alueen tai sen osan käyttöönottamisen työpaikka-alueena. 5. Ilmoitamme kuitenkin olevamme kiinnostuneita kehittämään omistamiemme Rappukallion kiinteistöjen aluetta kaavaluonnoksen mukaisena pidemmän tähtäimen työpaikka-alueena yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa. 6. Rudus Oy haluaa vielä lausuntonsa lopuksi todeta, että kiviaineshuolto on kuntarajat ylittävä ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävä sekä välttämätön koko yhteiskuntaa ja kaikkia sen yksilöitä koskeva toiminto, jonka asianmukainen järjestäminen edellyttää myös sen huomioon ottamista kaikissa kaavoituksen vaiheissa. Kiviaineshuollon huomioiminen jo maakunta- ja yleiskaavatasolla antaa hyvät ja pitkäjänteiset perusteet yksityiskohtaisempien kaavojen suunnittelulle ja tukee harkittua ja todellista kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakenteen suunnittelua sekä mahdollistaa varsin pitkäaikaiset ja hitaasti etenevät kiviaineksen ottotoiminnan edellyttämät luvitusprosessit sekä usein vuosikymmeniä kestävän varsinaisen ottotoiminnan. Liite Kartta Vastine: LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 51 (1, 2 ja 3)Yleiskaavaluonnoksen työpaikka-alue, johon kyseisten tilat liittyvät, rajautuu moottoritiehen ja Hyvinkään kaupungin rajaan. Kaupunginvaltuuston päätti 8.6.2015, että Kapulan-Rappukallion aluetta kehitetään jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena. Hyvinkääntiehen rajoittuva betoniaseman alue on yleiskaavaluonnoksen valkoisella alueella. (4, 5 ja 6) Maakuntakaavassa Rappukallion alue on merkitty yhdistetyksi kalliokiviainesten ottoalueeksi ja ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatuksi alueeksi (EOk/EJ1). Nykyiselle ottotoiminnalle on myönnetty maa-aineslupa vuoteen 2027 asti ja ympäristölupa toistaiseksi voimassa olevana. Yleiskaavan tavoitteita koskevassa kaupunginvaltuuston päätöksen 8.6.2015 § 68 pohjalta Kapula-Rappukallion aluetta kehitetään jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena. Ylijäämämaiden loppusijoitus ja ympäristöteknologia ovat jätehuollon eri näkökulmia. Ympäristöalan liiketoiminnan näkökulmasta alueen maankäyttömerkintää tarkennetaan työpaikka-alueeksi EOk/EJ1/TP. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua voidaan tarkistaa kohdassa 4 esitetyllä tavalla. Mielipide 13 Kekkilä Oy Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnokseen / Sammalistonsuon alueen (pinta- ala 203,68ha) huomioiminen Riihimäen 2035 yleiskaavassa Olemme tutustuneet 25.1.2016 nähtäväksi asetetun Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnokseen ja haluamme ohessa tuoda esille mielipiteemme luonnokseen Kekkilä Oy:n omistaman Sammalistonsuon turvetuotantoalueen (kiinteistötunnus: 694-410-26-2) osalta. 1. Mielestämme Sammalistonsuon alue tulisi huomioida yleiskaavasuunnittelussa ja pohtia sen mahdollisia käyttömuotoja myös muiden käyttötarkoituksien kuin virkistysalueen osalta, joka yleiskaavaluonnoksessa esiintyy vallitsevana käyttötarkoitusmuotona Sammalistonsuon maa-alueella. Kekkilä Oy on tehnyt yhdessä GSP Group Oy:n kanssa Sammalistonsuon alustavan kehitys- ja maankäyttösuunnitelman syksyllä 2013 (liitteessä luonnoskuvia suunnitelmasta). Suunnitelmassa on huomioitu hyvin Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnoksessa Sammalistonsuon osalta esitetty alueen käyttö virkistysalueena, sillä 75 % yli 200ha:a käsittävästä maa-alueesta on luonnosteltu ulkoilu-, viher- ja vapaa- ajankäyttöä palveleviksi alueiksi jakautuen seuraavasti: Ulkoilu- ja virkistysalue sis. tekojärven 133,5ha Viljelypalstat 10 ha Siirtolapuutarha-alue 10ha Yhteensä 153,5ha 2. Koska kyseessä on pinta-alaltaan varsin suuri maa-alue (yli 200ha), katsomme että maanomistajan näkökulmasta olisi kohtuullista suunnitella alueelle myös muitakin kuin virkistystoimintoja. Kekkilän laatimassa suunnitelmassa muita alueita ovat: Yritysalue 22,5ha Green Living pientaloalue 27ha Yhteensä 49,5ha Riihimäen yleiskaava 2035 luonnokseen on kuvattu selvitysalue Sammalistonsuon kantatie 54:n eteläpuoleiselle alueelle. Heti alueen länsipuolella on kehittämisalue sekä lounaispuolella työpaikka-alue. Haluaisimme, että asumi- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 52 sen mahdollisuus Sammalistonsuon alueella (joko kantatie 54:n eteläpuolella tai Sammalistonsuon Itä- tai Länsilaidalla) otettaisiin myös mukaan tarkasteluun. Perusteluna tälle mm. että Sammalistonsuon alue sijaitsee mm. lähempänä olemassa olevaa kouluverkostoa ja muita lähipalveluja kuin esim. nyt kaupunkirakenneluonnoksessa esiintyvä, Sammalistonsuon länsipuolelle sijoittuva kehittämisalue. Lisäksi Visio 2050 –mallissa on aivan Sammalistonsuon (’Sammalisto garden’) välittömään läheisyyteen suunniteltu Resort style living –asumista. Suunniteltu asumistyyppi soveltuisi näkemyksemme mukaan Sammalistonsuon alueelle paremmin. Tällöin alue olisi hieman etäämmällä pääjunaradasta sekä lähempänä olemassa olevaa infra- ja palveluverkostoa. Lisäksi Visio 2050:ssä osoitetulla alueella ei ole vettä lähistöllä. Sipti Infra Oy on keväällä 2014 laatinut alueen maaperä- ja rakennettavuusselvityksen, jonka mukaan alueelle on mahdollista rakentaa tekojärvi, joka osaltaan lisäisi viher- ja ulkoilualueen viihtyisyyttä ja käyttöarvoa sekä tukisi Resort style living -asumista. Kaupungin edustajille on esitelty edellä mainittua Sammalistonsuon kehityssuunnitelmaa useissa tilaisuuksissa viime vuosina. Sipti Infra Oy:n laatiman alueen maaperä- ja rakennettavuusselvityksen mukaan alueen rakentaminen on toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin kun maa-alueen esikuormitetaan ja rakennettavuutta parannetaan suunnitelman mukaisesti ja toimenpiteeseen on käytettävissä riittävästi aikaa. 3. Kekkilä Oy:n tekemän suunnitelman mukaan Sammalistonsuon turvetuotanto loppuu alueelta vaiheittain ja tämän hetkisen arvion mukaan viimeiset alueet poistuvat turvetuotannon käytöstä vuoden 2035 tienoilla. Alueen rakennettavuuden parantamiseksi tarvittavat maan esikuormitus- ja täyttötoimenpiteet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti vaiheistetusti ja esim. kantatie 54:n eteläpuoleisella alueella, josta turvetuotanto on jo loppunut (mm.) esikuormitustoimenpiteet voitaisiin käynnistää jo pikaisesti tarvittavan luvituksen saamisen jälkeen. 4. Nyt esitetyn Riihimäen yleiskaavan 2035 mukaisen kaupunkirakennemallin perusteella Sammalistonsuon esikuormitusta ei ole järkevää toteuttaa kuin mahdollisesti selvitysalueena olevan kantatie 54 eteläpuoleisen alueen osalta. Mikäli kaupunki harkitsisi ja indikoisi alueen kaavoittamista osittain myös asumistarkoitukseen, olisi Kekkilä Oy halukas luomaan edellytykset puhtaan, esikuormittamiseen soveltuvan maa-aineksen vastaanottopaikalle. Em. johdosta voitaisiin esikuormitustoimenpiteet alueen rakennettavuuden parantamiseksi aloittaa välittömästi maan vastaanoton käynnistyttyä. Tällöin alue olisi rakentamiskelpoinen ja rakentaminen voitaisiin aloittaa osalla Sammalistonsuon alueesta (etelä- ja itälaidalla) jo ennen lopullista turvetuotannon loppumista. Vastine: (1) Kaupungin viherrakennetta, virkistysalueverkostoa, viherpalveluita ja mm. hulevesien hallintaa on selvitetty Riihimäen viheralueohjelmassa 2015-2035, jossa Sammalistonsuo on uusi ulkoilun ydinalue. Luonto, erityisesti linnusto, on alueen vetovoimatekijä. Kohde sopii myös opetuskäyttöön. Kohteen kehittämisessä korostuu luontoarvojen huomioiminen ja niiden esiin tuominen. Riihimäen linnustoselvityksessä 2013-2014 – loppuraportti (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry) todetaan, että Sammalistonsuo on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen sisämaan levähdysalueista. Sammalistonsuo on tärkeä kohde myös lintuharrastajille. Raportin mukaan Sammalistonsuolla on hyvät edellytykset lintukosteikoksi ja virkistysalueeksi. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 53 (1) Kekkilän laatimassa Sammalistonsuon kehittämissuunnitelmassa on esitetty 160 omakotitonttia, 50-100 siirtolapuutarhamökkiä, n. 10 ha puutarha- ja pienviljelypalstoja, n. 130 ha virkistys- ja ulkoilualueita, jossa mm. tekojärvi. Yritysalue on esitetty kantatien eteläpuolelle. Alueesta on selvitetty rakennettavuus ja toteuttamisen rakennuskustannukset. Maaperän heikot pohjaolosuhteet edellyttävät asuinrakennusten perustusten paalutusta ja kunnallistekniikan rakentaminen edellyttäisi mittavaa esirakentamista painumien hallitsemiseksi. Pientaloasutusta ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa yhdyskuntarakenteen laidalle ja kantatien pohjoispuolelle, jossa lähipalvelujen järjestämiseksi ei ole riittävää väestöpohjaa. Suunnitelmassa esitetyt siirtolapuutarha- /ryhmäpuutarhamökkialue sekä puutarha- ja pienviljelypalstat voidaan sijoittaa yleiskaavan virkistysalueelle. (2) Yleiskaavan 2035 rakennemallin Visiossa 2050 on Sammalistonsuon (’Sammalisto garden’) läheisyyteen suunniteltu Resort style living –asumista, joka tarkoittaa vapaa-ajan ja asumisen yhdistävää asumista. Yleiskaavaluonnoksessa asumista ei ole enää esitetty mm. junaliikenteen melun vuoksi. Yleiskaavaluonnoksessa Sammalistonsuon maankäyttö on virkistysalue. Kantatien 54 eteläpuoleisella alueella turpeen otto on loppunut ja jälkihoidolle on esitetty työpaikkarakentaminen tai asuminen. Liikenteen melu, AGA:n 1,5 km konsultointivyöhyke ja viereinen ratsutila rajoittavat uuden asutuksen sijoittamista tälle alueelle. Alueelle soveltuvaa maankäyttöä on selvitetty hulevesien hallinnan kannalta. Osalle aluetta voidaan sijoittaa työpaikkarakentamista. (3 ja 4) Hämeen ELY-keskus on 8.10.2015 tehnyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeellisuutta koskevan päätöksen Sammalistonsuon eteläisimmän osan täytöstä maa-aineksella alueen korkotason nostamiseksi ympäröivän maanpinnan tasolle ja maan tiivistämiseksi esikuormittamalla rakentamista varten. Päätöksen mukaan hankkeessa on tarpeen soveltaa yva-lain mukaista arviointimenettelyä. Yva-menettelyn ja kaavoituksen olisi hyvä edetä samanaikaisesti, yva-menettely hieman kaavoitusta edellä. Hankkeen vesistöön liittyviä vaikutuksia voidaan tunnistaa Riihimäen kaupungin teettämän Punkanjoen alueellisen hulevesiselvityksen (21.3.2016) pohjalta. Vaikka alue sijaitsee sekä Punkanojan että Riihiviidanojan päävirtausreittien välittömässä läheisyydessä, ei alueelle jo muodostuneilla kosteikoilla ole hulevesien valuma-aluemittakaavaisen hallinnan suhteen merkitystä. Kokonaisuuden kannalta on oleellista, että selvitysalueella muodostuvista hulevesistä pidetään huolta myös jatkossa maankäytön mahdollisesti kehittyessä eikä alueelta purkautuvien hulevesien määrää ja hetkellistä esiintymistä merkittävästi äärevöitetä. Selvitysalueen sisäisten hulevesien hallinnan kannalta on tärkeää, että alueen pohjoisissa osissa sijaitsevista kosteikoista voitaisiin vähintään toinen säästää ja muodostaa osaksi alueelle mahdollisesti sijoittuvan uuden rakentamisen hulevesien hallintaa. Kaavoitusyksikkö esittää, että Riihiviidanojan ja Pohjoisen rautatiekadun välinen alue esitetään yleiskaavaehdotuksessa selvitysalueena, jossa alueen pohjoisosa säilytetään hulevesien hallinnan tarpeisiin ja linnustolle soveliaana kosteikkona. Mielipide 14 Arolampi-Seura ry Riihimäen yleiskaava 2035 on valmisteilla ja tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi todennäköisesti ensi vuoden aikana. Yleiskaava on koko kaupungin kattava yleispiirteinen suunnitelma, jossa osoitetaan alueiden pääasiallinen käyttö asemakaavoituksen pohjaksi. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi. 1. Yleiskaavasuunnitelmiin liittyvä Arolammin kehätie (orsi) on alueen asukkaiden mielestä epärealistinen ja tarpeeton. Vuonna 2008 tiehanke saatiin estettyä kuntalaisten voimakkaan vaikuttamisen ansiosta. Alueen asukkaat ovat LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 54 kuitenkin edelleen huolestuneita kyseisen hankkeen suunnittelun ja toteutuksen suhteen. 2. Arolampi – seura ry:n kanta on, että Arolammin seudulle ei tarvita kehätien kaltaista tieratkaisua ja rakennushankkeesta aiheutuisi kohtuutonta haittaa asutukselle. 3. Arolammilla asukkaat haluavat säilyttää alkuperäisen luonnon. Kehätie aiheuttaisi valtavia ympäristöhaittoja. Paikallinen luonto on ainutlaatuinen, ja alueella sijaitsee kivikautisia asuinalueita. Alueella on kuuluisa melulle altis lintujärvi. Liikenteen äänet haittaisivat myös asutusta laajalti. Arolammin kehätien linjalla on lisäksi ensimmäisen luokan pohjavesialue. 4. Silmäkenevan ylitys ei millään tavoin olisi järkevää. Mahdolliselle kehätielle tulisi myös kaksi radan ylitystä tai alitusta. Erityisesti Suomen pääradan ylitys tai alitus johtaisi suuriin kustannuksiin ja massiivisiin rakennelmiin. Riihimäen kaupunki joutuisi yksin kustantamaan kehätien rakentamisen ja ylläpidon. Riihimäen kaupungin taloustilanne on jo nyt todella tukala. 5. Arolammin kehätie ei ole järkevä vaihtoehto muun muassa ympäristöhaittojen sekä vaadittavien alhaisten ajonopeuksien vuoksi; asutusta on lähellä ja maasto on hankalaa. Ammattiliikenne valitsee automaattisesti helpoimman reitin ja vaihtoehdon. Suorin tieyhteys ei ole aina nopein ja mukavin. Arolammin kehätiellä ratojen ylitykset ja alitukset sekä asutuksen läheisyys hidastaisivat matkan tekemistä. 6. Kaavoituksessa tulee ottaa oppia muista maista, joissa osa luonnosta on jätetty asukkaiden virkistyskäyttöön. Arolammin idyllinen kyläyhteisö on malliesimerkki säilyttämisen arvoisesta alueesta, jota ei saa pilata kehätien rakentamisella. Arolampi edustaa Hämeen kulttuuriperintökohteita. Arolammin kehätietä ei voida mitenkään pitää välttämättömänä. Hanke on tarpeeton ja paikalliset asukkaat vastustavat voimakkaasti tien rakentamista. Vastine: (1, 2 ja 4) Maakuntakaavassa esitettyjen uusien ohjeellisten kehäväylien kuormitusta selvitetään yleiskaavatyössä uusien maankäyttöajatusten pohjalta. Edellinen selvitys Riihimäen kehätien osalta (Itäinen radanvarsitie ja Arolammin orsi) vuonna 2007 laadittiin yhdessä Hausjärven kunnan kanssa Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten. Riihimäen kaupunginhallitus on 8.5.2006 tehnyt kaavoituspäätöksen Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan laatimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 15.3.2007 alkaen. Arolammin orren linjausvaihtoehtoja on selvitetty v. 2008 ja kaupunginhallitus on valinnut radan alittavan vaihtoehdon 5.5.2008. Pääradan itäpuolelle suunniteltiin yhdistettyjen rautatie- ja maantiekuljetusten logistiikkakeskusta ja länsipuolelle logistiikka-aluetta tukevaa yritystoimintaa. Arolammin orren ja logistiikka-alueen suunnittelun johdosta museovirasto on laatinut tutkimusohjelmat muinaisjärven kivikauden muinaisjäännösten arkeologisia selvityksiä varten. Tutkimussuunnitelmat ovat valmistuneet 2007-2008. (3) Arolammin kehätien ympäristövaikutuksia on selvitetty vuosina 2007-2008 rajatulta Etelä-VAhteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava-alueelta. muita vaikutusselvityksiä ei ole tehty. Luontotekijöiden perusteella vaikutusten kuvaaminen ilman ajankohtaisia linjausvaihtoehtoja antaa vain yleispiirteisen käsityksen alueella mahdollisesti sijoittuvista toiminnoista, kuten teistä, asumisesta tai työpaikka-alueista. (5) Hämeen liiton johdolla Riihimäen kaupunkiseudulle (mukana myös Hausjärvi, Loppi ja Janakkala) laaditaan seudullinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma, joka valmistuu kesällä 2016. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 55 (6) Virkistys- ja muita viheralueita on selvitetty Riihimäen viheralueohjelman laatimisen yhteydessä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita. Mielipiteen johdosta yleiskaavaratkaisua ei ole tarvetta tarkistaa. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 7 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 83 Dno KH/15/02.02.00.00/2017 8§ Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma Sivi § 18/24.1.2017 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2017 talousarvion 14.11.2016. Talousarviossa valtuusto hyväksyi toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat sekä tuloarviot. Riihimäen kaupungin hallintosäännön mukaan toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Lautakuntien tulee käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä vastuuttaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttaminen sekä määrätä ne viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja päättää, mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi ja että ne riittävät lakisääteisten tehtävien hoitoon. OHEISEN vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan toimielimet jakavat käyttösuunnitelmilla valtuuston myöntämän käyttötalouden sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Toimielin päättää, millä tasolla käyttösuunnitelma toimielimen osalta hyväksytään. Käyttösuunnitelma laaditaan myös investointiosasta. (mv) Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää, että: - sivistyslautakunnan sitovuustaso on tulosalue. - sivistyslautakunta hyväksyy LIITTEEN 1 mukaisen tulosaluetasoisen käyttötalousosan ja LIITTEEN 2 mukaisen investointiosan käyttösuunnitelman. - sivistystoimenjohtaja vahvistaa kustannuspaikkatasoisen käyttösuunnitelman. - toimintayksiköiden päälliköt vastaavat oman yksikkönsä osalta tavoitteiden saavuttamisesta ja määrärahojen käytöstä sekä seurannasta. - sivistyslautakunta hyväksyy LIITTEEN 3 mukaisen vastuutuksen valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden saavuttamisesta vuodelle 2017. - sivistyslautakunta käsittelee tavoitteiden ja määrärahojen toteutumista tulosaluetasolla toukokuussa ja syyskuussa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. - sivistyslautakunnalle annetaan toimialan tulosaluetasoinen, kulttuurija vapaa-aikatoimen sisältävä toimialakatsaus sekä toimielintasoinen talouskatsaus jokaisessa kokouksessa. Päätös: Esittelijä totesi, että talousarviokirjaan on jäänyt virheellinen teksti strategiaan liittyvien kehittämiskohteiden 2017 – 2019 ja niihin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden kohtaan 1.2 Painopiste talouden RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 84 tasapainottaminen ja toiminnan kustannustehokkuus: ”Varhaiskasvatuksessa nostetaan päivähoidossa 1.8.2017 alkaen lapsi/aikuissuhdetta lain sallimalle enimmäistasolle, jolloin päiväkotihoidossa voi laskennallisesti yhtä hoitajaa kohden olla kahdeksan yli kolmevuotiasta lasta.” Kaupunginvaltuuston 14.11.2016 tekemän päätöksen mukaisesti päiväkotien varhaiskasvatuksen kasvattajien ja lasten välinen suhde pidetään ennallaan. Jatkossakin yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmän lapsi-aikuinen suhde säilyy 1:7. Ehdotus hyväksyttiin. Kuvajaosto § 8/31.1.2017 Sivistyslautakunta on hyväksynyt 24.1.2017 § 18 sivistyslautakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisen toiminnan käyttösuunnitelmat. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ovat OHEISENA 1. Ehdotus/SiTJ (kuvaj.): Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää - merkitä tiedokseen kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisen toiminnan OHEISEN 2 mukaisen käyttötalousosan ja OHEISEN 3 mukaisen investointiosan käyttösuunnitelmat - merkitä tiedokseen kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisen toiminnan OHEISEN 4 mukaisen vastuutuksen valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden osalta vuodelle 2017 - että, jaostolle annetaan jaoston alaisen toiminnan tulosaluetasoinen käyttötalouden toteumaraportti jokaisessa kokouksessa. Päätös: Täytäntöönpano kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalueiden päälliköt Muutoksenhaku ei muutoksenhakua (kuntaL § 91) Lähempiä tietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen p. 019 758 4451 Dnro 182/2016 Rahoitus/Talousarvio 2017/Täytäntöönpano/Täytäntöönpano-ohjeet 2017/30.11.2016 Jakelu: Hallintokunnat VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Riihimäkistrategia, taloussuunnitelmakauden kehittämiskohteet ja talousarviovuoden sitovat toiminnalliset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2017 talousarvion 14.11.2016. Talousarviossa valtuusto hyväksyi toimielimille (=keskushallinto ja lautakunnat) sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu hallintosäännössä, talousohjeissa ja hankintaohjeissa. Riihimäki strategia on esitetty kokonaisuudessaan omana kohtanaan talousarviokirjan alussa. Strategisiin päämääriin liittyvät taloussuunnitelmakauden kehittämiskohteet ja niistä johdetut talousarviovuoteen kohdistuvat sitovat tavoitteet on esitetty yhteenvetona käyttötalousosan alussa. Nämä yhdessä muodostavat raportoitavan kokonaisuuden. Sitovien tavoitteiden vastuutuksen tekee kukin toimielin käyttösuunnitelmassaan. Käyttösuunnitelmat Hallintosäännön mukaan toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää päätösvaltaa alaisilleen viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirjassa. Käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot ovat pääsääntöisesti sitovia toimielintasolla. Toimielimet päättävät harkintansa mukaan toimialan erityisasiantuntemusta käyttäen miten toimielimelle myönnetty kokonaismääräraha käytetään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimielimet voivat harkintansa mukaan järjestää toimintansa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla määrärahojen puitteissa ilman, että yksityiskohdissa noudatetaan esim. talousarviossa hahmoteltuja talouden sopeuttamistoimia. Toimialojen tulee kuitenkin sitovuustasonsa sisällä huolehtia siitä, että valtuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet saavutetaan. Esimerkiksi valtuusto päätti, että Riihimäen kaupunki maksaa myös vuonna 2017 Riihimäki-lisää ja varasi tarkoitukseen määrärahan. Tämä asia sisältyy myös valtuuston päättämiin toiminnallisiin tavoitteisiin. Riihimäen kaupunki Konserni- ja hallintopalvelut PL 125, 11101 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 8 Toimintamenoihin sisältyy vuonna 2017 koko kaupunkia koskeva 0,5 milj.euron ja taloussuunnitelmavuodelle 2018 1.5 milj.euron toimintamenovähennys. Vähennys koskee kaikkia toimialoja, mutta on nyt budjetoitu keskushallinnon talousarvion vastuualueelle ”Konserni- ja hallintopalvelut”. Tavoitteena on tasapainottaa kaupungin taloutta vuosina 2017 – 2018 yhteensä 2 milj.eurolla henkilöstömenoja vähentämällä tai muilla säästötoimenpiteillä. Vähennys kohdistetaan myöhemmin toimialojen talousarvioihin tehdyn suunnitelman mukaisesti. Toimielimet jakavat käyttösuunnitelmilla valtuuston myöntämän käyttötalouden sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Toimielin päättää, millä tasolla käyttösuunnitelma toimielimen osalta hyväksytään. Käyttösuunnitelma laaditaan myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä on toimielimelle esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi ja että ne riittävät lakisääteisten tehtävien hoitoon. Toimielinten tulee huolehtia, että valtuuston asettamien linjausten, vuoteen 2017 kohdistuvien toimenpiteiden sekä taloudellisten tavoitteiden toteuttamiseksi ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vastuuttaa ja aikatauluttaa tavoitteiden toteuttaminen sekä määrätä ne viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja päättää, mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso. Viranhaltijat voivat jakaa edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien vahvistamisesta ja muuttamisesta on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä ja toimitettava taloushallintoon taloussuunnittelusihteeri Tarja Lumme-Virtaselle 31.1.2017 mennessä. Muutokset talousarvioon Lähtökohta on, että vuoden 2017 talousarvioon ei tehdä toimintamenoja lisääviä muutoksia. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää, että toimielinten on seurattava budjetin toteutumista kuukausittain. Tällöin on määrärahoja tarkasteltava kokonaisuutena ja haettava sisäinen ratkaisu toimielinten määräraha- ja tuloarviomuutoksille. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutosesitysten yhteydessä on esitettävä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty toiminnan sopeuttamiseksi olemassa oleviin resursseihin. Samalla tulee selvittää muutosten vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Nämä ns. toimielimen sisäiset muutokset on saatettava tiliöintitunnisteineen tiedoksi taloushallintoon taloussuunnittelusihteeri Tarja Lumme-Virtaselle muutosten kirjaamiseksi talousarviopohjaan. Kaikki muutokset talousarvioon tulee esittää talousarvioesitysten tapaan 100 euron tarkkuudella. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen raportointi Talousarvion toteutuminen raportoidaan kaupunginhallitukselle vähintään viisi kertaa vuodessa. Raportit sisältävät ennusteen talousarvion toteutumiseksi. Kaupunginvaltuustolle taloudesta raportoidaan neljä kertaa vuodessa. Kuukausiraportit LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 8 Kuukausiraporteissa esitetään tulos- ja rahoituslaskelma sekä yhteenveto käyttötalousosasta ja investointiosasta. Hallintokunnilta raporttiin tarvittavat tiedot ja ennusteet antavat toimialajohtajat. Osavuosikatsaukset Osavuosikatsauksia laaditaan kaksi, ensimmäinen ajalta 1.1. – 30.4. ja toinen ajalta 1.1. – 31.8. Talousarvion toteutumisraportti ajalta 1.1. – 31.12. esitetään vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Kaupunginhallitus korostaa sitä, että mikäli talousarvion määrärahat näyttävät ennusteen mukaan ylittyvän tai tuloarviot alittuvan, raportissa tulee aina esittää ne toimenpiteet, mihin hallintokunnat ovat ryhtyneet tai aikovat ryhtyä toiminnan sopeuttamiseksi olemassa oleviin resursseihin. Tekninen lautakunta ja kuukausiraporttien osalta tekninen johtaja vastaa investointien raportoinnista lukuun ottamatta seuraavia investointikohteita, joiden raportointivastuu on seuraava: - osakkeet, jotka eivät liity kiinteistö- ja asuntoyhtiöihin / konserni- ja hallintopalvelukeskus ja kuukausiraportit hallintojohtaja - perusparannukset / kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto/ kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto ja kuukausiraportit kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja - muut kuin teknisen lautakunnan kalustohankinnat / ao. toimielin ja kuukausiraporteissa ao. toimialajohtaja Raportoinnin käytännön toteutus ohjeistetaan erikseen. LIITTEENÄ. Raportointiaikataulu on Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään sekä meno- että tulomäärärahojen kuin myös tavoitteiden toteutumisen osalta. Rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi hallintokuntien tulee pitää myös kassasuunnitelmat ajan tasalla annettujen ohjeiden mukaisesti. Omistajaohjaus Kaupunginvaltuusto on antanut osana talousarvioprosessia merkittävimmille konserniyhteisöille toimintalinjaukset vuosille 2017 – 2019. Ao. vastuutoimielin seuraa toimintalinjojen toteutumista ja käsittelee ne muiden hallinnonalansa tilinpäätösraportoinnin yhteydessä. Virkojen ja toimien täyttäminen Virkojen ja toimien täyttämiseen voidaan ryhtyä aikaisintaan tammikuussa 2017 tai tätä myöhemmin valtuuston päätöksen mukaisesti. Virkojen ja toimien täyttämisessä tulee noudattaa kaupunginhallituksen täyttölupamenettelyä koskevaa päätöstä. Menojen hyväksyjät ja kirjaaminen Toimielinten on heti vuoden alussa, kuitenkin viimeistään 31.1.2017 mennessä, ilmoitettava RHL-Data Oy:lle/Nina Åström ne henkilöt, jotka on oikeutettu hyväksymään menotositteet toimielimen puolesta. Menotositteiden hyväksyjissä ja ostolaskujen sähköisen käsittelyjärjestelmän (Rondo) käyttäjissä kesken vuotta tapahtuvat muutokset tulee myös välittömästi ilmoittaa RHL-Data Oy:lle/Nina Åström. Hyväksyjiä koskeviin ilmoituksiin on aina liitettävä nimikirjoitusnäytteet. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 8 Hyväksyjän vastuulla on, että ostolaskut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan eli laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. Tilikartta Vuoden 2017 tilikartta päivitetään Palvelukeskuksen toimesta intranettiin ”Taloushallintopalvelut” kohtaan ”Kirjanpito”. Täytäntöönpano-ohjeista tiedottaminen Toimielinten tulee huolehtia siitä, että nämä ohjeet toimitetaan hallintokunnassa kaikille ohjeita tarvitseville henkilöille. Ohjeet löytyvät intranetistä ”Taloushallinto” kohdalta ”Taloussuunnittelu”. Talousarviokirjan tilaukset Vuoden 2017 talousarviota ja vuosien 2017 - 2019 taloussuunnitelmaa voi tilata kaupungintalon monistamosta. Tilaukset tulee tehdä sähköpostilla monistamoon 31.12.2016 mennessä. RIIHIMÄEN KAUPUNGINHALLITUS Sami Sulkko kaupunginjohtaja Aila Ylioja talousjohtaja LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 8 TALOUSARVIO 2017: SIVISTYSLAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Sivistystoimenjohtaja vahvistaa kustannuspaikkatasoisen käyttösuunnitelman ja toimintayksiköiden johtajat vastaavat oman kustannuspaikkansa osalta määrärahojen käytöstä sekä seurannasta Kustannuspaikkatasoinen vastuu 2017 määrärahojen käytöstä ja seurannasta Päävastuu Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kulttuuri-, matkailu- ja tukipalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Nuorisopalvelut Nuorisotoimenjohtaja Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja 83 600 -1 180 900 -1 097 300 Nuorisotoimenjohtaja 77 900 -684 200 -606 300 Liikuntapalvelut Liikuntapäällikkö Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Liikuntapäällikkö 989 900 -4 268 000 -3 278 100 Suomen lasimuseo (netto) Museonjohtaja Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE 138 500 -853 200 -714 700 Riihimäen kaupungin museot (netto) Johtava intendentti Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE 35 800 -659 800 -624 000 Museonjohtaja Johtava intendentti Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE 1 325 700 -7 646 100 -6 320 400 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 8 TALOUSARVIO 2017 SIVISTYSLAUTAKUNNAN INVESTOINTIOSAN KÄYTTÖSUUNNITELMA INVESTOINTISUUNNITELMA 2017-2021 INVESTOINTIKOHDE Kustan- Edell. nusarvio vuosien veroton käyttö TA 2016 TA 2016 + muutos Ennuste 2016 Ta 2017 Ts 2018 Ts 2019 Luonnos jatkovuosiksi 2020 2021 TILAHANKKEET Perusparannukset/kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto - uimahallin kulunvalvonta sisäinen sitovuustaso: kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Menot Tulot Netto 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 100 000 30 000 70 000 50 000 0 50 000 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 Tilahankkeet yhteensä Menot Tulot Netto 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 100 000 30 000 70 000 50 000 0 50 000 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto - jäänhoitokone 120 000 euroa - erittelemättömät kalustohankinnat 60 000 euroa sisäinen sitovuustaso: kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Menot Tulot Netto 30 000 0 30 000 30 000 0 30 000 30 000 0 30 000 180 000 0 180 000 Kalustohankinnat yhteensä Menot Tulot Netto 30 000 0 30 000 30 000 0 30 000 30 000 0 30 000 180 000 0 180 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot Tulot , joista Netto 130 000 0 130 000 130 000 0 130 000 130 000 30 000 100 000 230 000 0 230 000 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 100 000 0 100 000 KALUSTOHANKINNAT LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 8 STRATEGIAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 2017 - 2019 JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Strategisten päämäärien alla on esitetty kaikki valtuuston päättämät ko. päämäärään liittyvät painopisteet ja toimenpiteet. Toimialat ovat asettaneet toiminnalliset tavoitteet kuhunkin toimenpiteeseen liittyen. Jokaisen toimenpiteen kohdalle ei ole asetettu toiminnallista tavoitetta. Toiminnallisia tavoitteita asetetaan koko kaupungin tasolla enintään 30 - 40, jolloin niitä voi olla suurimmilla lautakunnilla enintään 5 - 7 tavoitetta/lautakunta ja pienimmillä 2 - 3 tavoitetta/lautakunta 1. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ TOIMIVAT PALVELUT 1.1. PAINOPISTE KUNNAN PALVELUTUOTANTO Sivistyslautakunta - Nuorisotoimessa kehitetään palveluja opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä sidosryhmien kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on lisätä nuorisotyöntekijöiden suoraan asiakkaisiin kohdistuvan työn suhteellista määrää, vahvistaa nuorisovaltuuston asemaa kunnallisessa päätöksenteossa sekä lisätä etsivän nuorisotyön vaikuttavuutta Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 1.1.1. Toimenpide/ Kaikki toimialat: Kaupungin keskeisten palveluprosessien tarkistaminen ja uudistaminen niin, että prosessit ovat optimaaliset ja kustannustehokkaat • Keskeisten vuonna 2016 kuvattujen palveluprosessien hallintokuntarahat ylittävät prosessit käydään läpi ja tarkistetaan hallintokuntien kanssa yhdessä. Mittari: Keskushallinnon keskeiset hallintokuntarajat ylittävät prosessit on käyty läpi ja tarkistettu yhdessä hallintokuntien kanssa 31.12.2017 mennessä. Sivistyslautakunta • Nuorisoasuntojen avustus säilytetään vuonna 2017 vuoden 2016 tasolla. Raportointivastuu: nuorisotoimenjohtaja • Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston avustukset yhdistyksille säilytetään vuoden 2016 talousarvion tasolla . Raportointivastuu: kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja 1.1.2. Toimenpide: Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityksen hillitsemiseksi Sivistyslautakunta • Nuorisotoimessa kehitetään palveluja opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä sidosryhmien kanssa yhteistyössä. Mittari: Nuorisotyön vaikuttavuuden lisääminen yhteisöllisen, yhteiskunnallisen ja kohdennetun nuorisotyön keinoin. Tavoitteena on, että nuoriso-ohjaajien työpanoksesta 65 % kohdistuu suoraan nuorten kanssa tehtävään työhön. Lisäksi etsivässä nuorisotyössä tavoitteena on, että asiakaskontaktit ja eteenpäin ohjattujen asiakkaiden määrä etsivää nuorisotyöntekijää kohden pysyy vähintään vuoden 2016 tasolla (vähintään 110 asiakasta/etsivä nuorisotyöntekijä). Raportointivastuu: nuorisotoimenjohtaja LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 8 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 92 Dno KH/10/02.02.02.00/2017 9§ Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vuoden 2016 toimintakatsaus Sivi § 17 /24.1.2017 Kaupungin konserni- ja hallintopalveluiden antaman vuoden 2016 tilinpäätöksen laadintaohjeen mukaan hallintokuntien on jätettävä vuoden 2016 toimintakatsaukset toimintakertomukseen 31.1.2017 mennessä. Katsauksessa on oltava olennaiset ja merkittävät tiedot vuodelta 2016. Sivistyslautakunnan vuoden 2016 toimintakatsaus on LIITTEENÄ. Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä vuoden 2016 toimintakatsauksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kuvajaosto § 9/31.1.2017 Sivistyslautakunta on hyväksynyt 24.1.2017 § 17 sivistyslautakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisen toiminnan toimintakatsauksen vuodelta 2016. Ehdotus/kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto merkitsee tiedokseen OHEISEN kulttuurija vapaa-aikajaostoin alaisen toiminnan toimintakatsauksen vuodelta 2016. Päätös: Täytäntöönpano - Muutoksenhaku ei muutoksenhakua (KuntaL § 91) Lähempiä tietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen p. 019 758 4707 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2016 Yleistä Uuden sivistystoimen hallinto- ja johtamisjärjestelmän kehittämistyötä jatkettiin, tavoitteena uuden hallintomallin käyttöönotto 1.6.2017. Riihisalon toiminta matkailukeskuksena päättyi 31.12.2016. Riihisalon ylläpidosta ajalla 1.2 - 31.12.2016 vastasi Lissun Kahvio. Kulttuuritoiminta Kulttuuripalvelut järjesti vuoden aikana lähes 40 tapahtumaa ja tilaisuutta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tapahtumia tuotettiin monille eri kohderyhmille niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Kokonaisyleisömäärä tapahtumissa oli n.13 680 hlöä. Perinteisiin tapahtumiin kuuluivat ystävänpäiväjuhla, kansallisen veteraanipäivän juhla, Asematapahtuma ja Urpo&Turpo –näytökset Riihimäki-viikolla sekä itsenäisyyspäivän tilaisuudet. Suurponnistuksena tuotettiin samaan aikaan Riihimäen pääsiäinen ja valtakunnalliset Spotti Lastenteatteripäivät yhdessä Riihimäen Nuorisoteatterin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa. Lisäksi järjestettiin valtakunnallinen kunta-, alue- ja yhteisötaiteilijaseminaari Riihimäen Teatterilla yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteenedistämiskeskuksen ja Humakin kanssa. Kulttuurialan keskinäistä yhteistyötä kehitettiin säännöllisesti sekä seutukunnallisessa kulttuuriyhteistyöryhmässä, kaupungin omille kulttuuritoimijoille suunnatussa Kulttuuriklubissa että lastenkulttuuritoimijoiden LAKU-työryhmässä. Yhdistystoimijoiden yhteistyötä viritettiin myös kahdessa Suomi100 -juhlavuoden infotilaisuudessa. Peltosaaren lähiöaluetta elävöitettiin asukkaille suunnatulla monipuolisella kulttuuritoiminnalla Kulttuurivirityshankkeessa. Hanke tuotti Peltosaareen mm. laskiaistapahtuman, katutaidetapahtuman ja Taiteiden yön toritapahtuman sekä osallistui juhannusjuhlien järjestelyihin. Hanke tuotti kaikkiaan 21 tapahtumaa ja sen toimintaan osallistui yli 1200 henkilöä. Tavoitteista haastavin oli toiminnan vakiinnuttaminen osaksi kaupungin omaa toimintaa. Vuoden 2017 osalta tavoite saavutetaan yhteistyössä Tekniikan ja ympäristön toimialan Peltosaari-projektin kanssa. Projekti mahdollistaa sosiokulttuurisen lähiökehittämisen ja asukastoiminnan koordinoinnin hankkimisen ostopalveluna, johon sisältyy myös hankkeen jatkokehittäminen ja uusien rahoituslähteiden hyödyntäminen. Kulttuuripalvelut isännöi myös Suomen kasvukäytävän alueella toimivaa Yhteiskuntataiteilija-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää kuntien yhteisiä taiteen asiantuntijapalveluita ja edistää taidetta rakennetussa ympäristössä. Taidekonsepteja kehitettiin seitsemässä kunnassa ja verkostotilaisuuksia järjestettiin yksi. Hanke sai myös jatkorahoituksen vuodelle 2017. Kulttuurimatkailuun kehittämiseksi tuotettiin Riihimäen Kulttuurikesä-esite, jota jaettiin kulttuurilaitoksissa, hotelleissa ja matkailuinfoissa. Culture Finland –kulttuurimatkailun aluekoordinaatiohankkeessa tuotettiin Riihimäelle kulttuurimatkailupaketteja lasi- ja metsästysteemojen ympärille. Nuorisotoiminta Nuorisotyön prosesseja on kuvattu sekä työkuvia tarkasteltu. Organisaatiossa on uudistettu tiimejä ja palaverikäytänteitä jakaen yksikkö yhteisöllisen nuorisotyön (ent. perusnuorisotyö) ja kohdennetun nuorisotyön (erityis- ja etsivä nuorisotyö) tiimeihin. Kolmantena osa-alueena on yhteiskunnallinen nuorisotyö, joka käsittää nuorisovaltuuston toiminnan ja nuorten vaikuttamisen. Etsivä nuorisotyö kotiutettiin osaksi kaupungin nuorisopalveluita vuoden 2016 alusta ja tehtäviä hoitaa kolme etsivää nuorisotyöntekijää. Säännöllistä yhteistyötä tehdään oppilaitosten ja seurakunnan kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen kanssa yhteistyö on tiivistynyt. Sivistyspalveluiden sisällä yhteistyö on lisääntynyt opetuspalveluiden kanssa kouluissa tehtävän työn vakiinnuttua ja yhteishankkeiden myötä esim. Tajua Mut -hanke. Nuorten elinoloja ja nuorten palvelujen indikaattorien kokoamista ja kehittämistä on jatkettu. Nuorisopalvelut on koordinoinut lakisääteistä nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyöryhmää, joka on kokoontunut säännöllisesti. Kaupunginhallitukselle tuotettiin kesäkuussa raportti nuorisotakuun toteutumisesta. Nuorisovaltuuston järjestämään nuorten ja päättäjien tilaisuuteen osallistui 60 keskustelijaa. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 9 Nuorisokeskus Monarin ilmastointi- ja tilaremontin myötä työhyvinvointi ja tilojen käytettävyys parani. Nuorisotilojen käyttöaste on pysynyt hyvällä tasolla Jukolan nuorisotilaa lukuun ottamatta. Peltosaaren nuorisotilan tarveselvitystä on tehty ja tulevaisuudessa siintävän koulun peruskorjauksen suunnitteluun on otettu osaa nuorisotilojen osalta. Avoin Nojatuoli -toiminta peruskoulun päättäneille ja 18-vuotta täyttäneille on vakiintunut Peltsin Clubilla ja laajentunut myös Monarille. Kaikilla nuorisotiloilla on vuoden aikana toiminut entiseen tapaan avoin- ja kerhotoiminta, joissa on tarjontaa ala- ja yläkoululaisille. Suosittuja kerhoja olivat kokkikerho, mediapaja, kansainvälisyyspaja, Mimmis -tyttökerho, AniManga-kerho, Ilmaisutaito -paja, pienten poikien Junnuklubi. Jukolan tila saatiin myös syksyllä toimimaan ja suosittu kokkikerho toimi viikoittain. Monarilla on bänditilojen lisäksi ollut käytössä studio, jossa on voinut ohjatusti tehdä tallenteita Kesätoimintaa oli päiväleirien muodossa kesäkuun 2 ensimmäistä viikkoa: 2 leiriä, yhteensä 76 lasta. Sisältö tuotettiin yhteistyössä kulttuurin ja liikunnan kanssa. Yhteisöllinen ja kohdennettu nuorisotyö toteuttivat muuta kesätoimintaa mm. tarjoamalla yläikärajatonta avointa toimintaa ulkotiloissa, kaikille avoimia askartelu- ja pihaleikkipäiviä sekä ”ikärajoitettua” (7.luokka-17 vuotta) avointa toimintaa. Talvilomatoiminnassa osallistujia oli 252. Syyslomatoiminta neljännen kerran järjestettyine taidetehtaineen kokosi 130 osallistujaa. Syksyn toimintakausi alkoi kymmenennen kerran järjestetyllä Beach Party -tapahtumalla, joka kokosi noin 3 000 kävijää. Liikuntatoiminta Liikuntayksikössä jatkettiin palvelutoiminnan rakenteen kehittämistyötä. Johtamisjärjestelmää selkeytettiin ja työntekijöiden toimenkuvia tarkistettiin. Uimalan lipunmyyntipalvelut ulkoistettiin Hyvinkään-Riihimäen seudun Ammattikoulutusäätiölle, joka tuottaa myös uimalan kahviopalvelut. Nuorten lähiliikuntapaikka, skeittiparkki Peltosaaren liikuntapuistossa valmistui. Peltosaaren urheilupuiston Riutan maastopyörärata on opastauluja vaille valmis. Riuttan juoksuportaat valmistuivat. Ilves-reitin kartoitus ja kunnostus aloitettiin. Keskusurheilukentän aidoitus ja juoksuportaat valmistuivat. Vahteriston ulkoilureittiä kunnostettiin. Uimala on vakiinnuttanut kävijämääränsä edellisvuosien tasolle, ollen näin suosituin yksittäinen liikuntapaikka. Uimalassa vuoden 2016 aikana on järjestetty liikuntatoimen ohella myös muita tapahtumia, joista suurimpina mainittakoon Beach party ja Halloween uinti. Terveysliikunnan tarjonta on pysynyt vakiona ja toimintaa on kohdistettu erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Uusina aikuisten liikunnanohjauksen toimintoina olivat mm. syvän veden vesijumpat sekä osallistuminen Unelmien liikuntapäivään ja Liikkujan viikolle. Hyvinvointineuvontapiste jatkoi toimintaansa uimahallilla ja liikuntaneuvontaa sai aikavarauksella terveyskeskuksella. Kortteliliikunta ikääntyville – toimintaan tuli mukaan uusi taloyhtiö kattaen nyt 7 taloyhtiötä. Uutena ikääntyvien toimintana oli heikkokuntoisten aktivoimiseen suunnattu Sakilla salille -kampanja. Isoimpina liikuntatapahtumina olivat Pyörillä ilman moottoreita -kampanja, Ikääntyneiden messut, lasten temmellyspäivät, Halloween-uinti, lasten ja nuorten harrastemessut ja Riksu on ice -tapahtuma. Liikuntapalvelut järjesti vuoden 2016 aikana yhteensä 20 maksutonta liikuntamaailmaa/peuhapäivää perheille, joissa on ollut kussakin 25 - 250 kävijää. Liikuntapalvelut oli mukana toteuttamassa lasten kesäleiriä 2016. Hankkeissa painottui terveyden edistäminen, omaehtoinen liikunta ja koulupäivien liikunnallistaminen. Eloisa Riksu -hankkeen ensimmäinen toimintakausi käynnistyi ja se jatkaa edelliskausien hyvinvoiva lasten ja nuorten Riihimäki sekä Ensi Askel -hankkeita. Hankkeessa käynnistettiin nuorille suunnatun harrastepassisovelluksen suunnittelu, jonka tavoitteena on tarjota nuorille tietoa Riihimäellä olevasta harrastustoiminnasta sekä aktivoida harrastamaan. Hankkeessa luotiin yhteistyöpolku liikuntaneuvonnan osalta kaupungin työterveyshuoltoon, josta liikuntareseptilähetteellä ohjataan asiakkaita maksuttoman liikuntaneuvonnan piiriin. Perheliikuntaa edistettiin aloittamalla uusi perheen hyvinvointikurssi ja erityistoimia vaativien väestöryhmien liikuntaa edistettiin järjestämällä työttömille suunnattu maksuton kuntopiirikurssi. Hankkeen avulla jatkettiin edellisessä Ensi Askel -hankkeessa aloitettua TEO -ohjausryhmän toimintaa ja päivitettiin hyvinvointikertomus vuodelle 2015. Hanke toteutti syksyllä paikallisten yhdistysten kanssa harrastemessut lapsille ja nuorille. Eloisa Riksu ja Sportti Steppi- Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeet olivat mukana toteuttamassa lasten kesäleiriä 2016. Sportti Steppi jatkoi toimintaansa edellisen toimintavuoden tavoin järjestäen toimintakaudella mm. Nuorten liikuntakerhon, maahanmuuttajien oman kerhon, naisten ryhmätoimintaa, yksilöohjausta, mielenterveyskuntoutujien sählyä, Peltosaaren ip- toimintaa ja Olohuone does sporttoimintaa. Liikkuva koulu -hankkeen ensimmäinen toimintakausi käynnistyi syyskuussa ja hankkeen alkuvaiheessa panostettiin Riihimäen peruskoulujen sitouttamiseen hankkeeseen ja koulukohtaisten kehittämistarpeiden kartoittamiseen. Museotoiminta Suomen lasimuseon näyttelyohjelma toteutui suunnitellusti. Erikoisnäyttelyitä oli yksitoista, joista päänäyttely oli Accident, 10 suomalaisen lasitaiteilijan yhteisnäyttely. Näyttely toi esiin taidelasia tuoreesta ja erilaisesta näkökulmasta. Töiden taustalla liikkuvat ideat, tekijät ja teosten valmistumisprosessien avaaminen katso- LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 9 jalle teki tunnetuksi tämän päivän lasintekijöiden maailmaa. Näyttelyn tuloksena syntyi ’lasipolku’ Suomen lasimuseolta entiseen Riihimäen Lasin kiinteistöön. Vaikuttava näyttelyjulkaisu tukee näyttelyn pohjalta syntyvän kiertonäyttelyn järjestelyjä. Slovakialaisen taiteilijan Palo Machon taideteokset ovat ainutlaatuisia. Teokset oli suunniteltu lasimuseon suureen näyttelytilaan, mikä näkyi näyttelyn poikkeuksellisena vaikuttavuutena. Hän käyttää teostensa valmistamisessa lukuisia eri tekniikoita, mm. piirtämistä ja maalaamista. Johtajan valinta -näyttely liittyi julkaisuineen kirjaimellisesti museonjohtaja Heikki Matiskaisen eläkkeelle jäämiseen. Kansainvälinen Gravur on Tour -kiertonäyttely esitteli hienolla tavalla kaiverretun lasin nykyaikaa. Salaisuus-näyttely puolestaan oli jurytetty lasimaalausnäyttely. Pienemmät taiteilijakohtaiset näyttelyt täydensivät monipuolista näyttelytarjontaa. Kannattaa mainita erikseen ylimääräisenä näyttelynä esitelty Lasivoltteja 31.5.–21.8.2016. Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat ja Ammattiopisto Tavastian lasinpuhallusopiskelijat näyttivät Nuutajärvellä, että perinteinen muotoilija-lasinpuhaltajayhteistyö sujuu myös nykypäivänä. Ulkomaisista kiertonäyttelyistä Tapio Wirkkala -näyttely Grassi-museossa Leipzigissa 2.6. - 3.10.2016 oli todellinen menestys. Kotimainen kiertonäyttely Taidetta ja arkitavaraa, suomalaista lasia 1950-luvulta oli esillä Rosenlew-museossa Porissa 2.4.2016–28.8.2016. Suomen lasimuseon valtakunnallinen erikoismuseotoiminta tarkoitti vuonna 2016 mm. yhteistyötä alan oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa, sekä asiantuntija-apua lukuisille suomalaisille ja ulkomaisille museoille. Riihimäen kaupunginmuseon näyttelyt, kokoelmatoiminta ja muu toiminta toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Kaupunginmuseossa järjestettiin kaksi omaa tuotantoa olevaa näyttelyä: Koivistonmäki -valokuvanäyttely ja Leikkimään! Päivähoitoa Riihimäellä. Riihimäkeläinen Petruska Design-Studio Kiema Ky järjesti museon aulaan näyttelyn Petruska 40 vuotta. Museossa vieraili 12 521 kävijää. Virallisia avoinna olopäiviä 100, asiointipäiviä 185, asiantuntijapalveluita annettiin 55 kertaa. Näyttelyihin liittyvien oheistapahtumien lisäksi museo osallistui paikallisten tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumia oli yhteensä 21. Yhteistyötä tehtiin riihimäkeläisten yhdistysten, yritysten, museoiden, päiväkotien, liikuntapalveluiden ja yksityishenkilöiden kanssa. Museorakennuksen ulkopuolelle rakennetuissa näyttelyissä vieraili arviolta n. 20 000 kävijää Esineiden aika -hankkeella pyrittiin esinekokoelmien hallinnan ja hoidon parantamiseen kokoelmien inventoinnin, täydennysluetteloinnin, arvoluokittelun ja varastoinnin optimoinnin avulla. Hanke auttoi tuomaan kokoelman paremmin näkyväksi ja saavutettavaksi sekä palvelee paremmin asiakkaita. Riihimäen Sussex kuntoon! -hanke käynnistyi syyskuussa. Sen taloudellisina tukijoina on riihimäkeläisiä yrityksiä ja Mesenaatin kautta järjestettyyn joukkorahoituskampanjaan osallistuneet 100 mesenaattia. Kaupunginmuseo osallistui edellisen vuoden tavoin kansalliseen TAKO-projektiin. Riihimäen taidemuseon näyttelyt, kokoelmatoiminta ja muu toiminta toteutettiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Riihimäen taidemuseossa järjestettiin kolme näyttelyä: Inari Krohnin laaja retrospektiivinen näyttely, Kati Mikolan näyttely Tule kaunis päivä sekä kokoelmanäyttely Kutojat, jonka yhteydessä oli esillä riihimäkeläislähtöisten taiteilijoiden Katja Luodon ja Justus Kantakosken teoksia. Kokoelmanäyttely Helenen puutarhassa sekä Riihimäellä asuneen Ilmari Grytan näyttely Kadonnut aika jatkuivat vuodelta 2016. Inari Krohnin näyttelyn yhteydessä julkaistiin kirja, jonka mahdollisti Suomen Kulttuurirahaston myöntämä apuraha. Taidemuseoon asetettiin esille myös kokonaisuus Helene Schjerfbeckin teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista. Vuonna 2016 museossa kävi enemmän kävijöitä kuin kahdeksaan edelliseen vuoteen, yhteensä 10 576. Riihimäen taidemuseon kokoelman teoksia oli lainassa yhdeksässä taidemuseossa Suomessa ja kahdessa taidemuseossa Japanissa. Lisäksi valokuvia kokoelman teoksista tilattiin runsaasti erilaisia julkaisuja varten. Taidemuseossa panostettiin koululaisille ja päiväkoti-ikäisille kohdennettuun taidekasvatukseen ja työpajoihin sekä koko perheelle suunnattuihin tapahtumiin ja oheistoimintaan sekä ikäihmisille suunnattuun toimintaan esim. v. 2016 aloitetut Tiistain tarinatuokiot. Lisäksi museossa järjestettiin mm. taiteilijatapaamisia, teemaopastuksia, asiantuntijatapaamisia, vauvojen värikylpytoimintaa ja työpajoja, konsertteja, teatteriesityksiä ja yksityistilaisuuksia sekä lanseerattiin Taiteiden yö-tapahtuma. Yleisötapahtumia ja tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 32, joista muutamat yhteistyössä muiden riihimäkeläisten toimijoiden kanssa. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 9 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 96 Liikuntatoiminnan ja nuorisotyön yksikköhinnat vuonna 2017 10 § Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt vahvistaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 33 §:n nojalla liikuntatoimen ja 34 §:n nojalla nuorisotyön yksikköhinnat vuodeksi 2017 seuraavasti edellyttäen, että eduskunta hyväksyy valtion vuoden 2017 talousarvioesityksen. Liikuntatoimen yksikköhinta vuodelle 2017 on 12,00 euroa asukasta kohden ja nuorisotyön 15,00 euroa kunnan alle 29 -vuotiasta asukasta kohden. Yksikköhinnat ovat samat kuin vuonna 2016. Riihimäen kaupungin liikuntatoimen laskennallinen peruste vuodelle 2017 on 351 228 euroa, joten Riihimäen kaupungille maksetaan vuonna 2017 valtionosuutta liikuntatoimintaan 105 368 euroa. Riihimäen kaupungin nuorisotyön laskennallinen peruste vuodelle 2017 on 147 045 euroa, joten Riihimäen kaupungille maksetaan vuonna 2017 valtionosuutta nuorisotyöhön 44 113 euroa. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua opetus- ja kulttuuriministeriöltä kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto merkitsee tiedokseen liikuntatoiminnan ja nuorisotyön yksikköhinnat vuodelle 2017. Päätös: Täytäntöönpano kaupunginhallitus; tiedoksi/talousjohtaja Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL § 91) Lisätietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen, p. 019 758 4707 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 97 Dno 11 § Tulokset yhdistyksille tehdystä kyselystä lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnasta Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto on § 97/27.9.2016 päättänyt, että syksyllä 2016 tehdään kysely paikallisille yhdistyksille kulttuuri- ja vapaaaikajaoston alaisista toiminnoista ja selvitetään yhdistysten tukitoiveet lasten ja nuorten matalan kynnyksen maksuttomaan/edulliseen harrastetoimintaan. Kysely toteutettiin 9.-22.12.2016. Kyselyllä kartoitettiin yhdistysten tämän hetkistä tilannetta lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnan järjestämisessä, mahdollisuutta järjestää toimintaa tulevaisuudessa sekä tukitoiveita toiminnan järjestämiseen. Kyselyn vastaanotti 59 kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoyhdistystä, joista kyselyyn vastasi yhdeksän. Kyselyn vastaukset ovat OHEISENA. Kaikki kyselyyn vastanneet yhdistykset toivoivat kohdeavustusta lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnan järjestämiseen sekä mahdollisuutta käyttää kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston hallinnoimia tiloja maksutta. Kyselyn tulokset otetaan huomioon valmisteltaessa sivistystoimen avustusääntöä vuodelle 2018. Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää merkitä kyselyn tulokset tiedokseen. Päätös: Täytäntöönpano - Muutoksenhaku oikaisuvaatimus Lisätietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen, puh. 019 758 4707 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 12 § Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 107 Osallistuminen Valtakunnallisille liikuntatoimen neuvottelupäiville 14.– 15.2.2016 Jyväskylässä Kuntaliitto järjestää vuosittaiset valtakunnalliset liikuntatoimen neuvottelupäivät Jyväskylässä 14.-15.2.2017 Jyväskylässä. Neuvottelupäivien aiheita ovat mm. liikunnan merkitys yhteiskunnan ja kuntien muutoksessa, valmistautuminen sote-uudistukseen sekä lasten ja nuorten tulevaisuuden kunta. Neuvottelupäivät ovat tarkoitettu kuntien viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille. Riihimäen kaupungilta on viime vuosina osallistunut liikuntatoimen neuvottelupäiville kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja, liikuntapäällikkö sekä yksi luottamushenkilö. Ehdotus/ vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää valita keskuudestaan yhden osallistujan liikuntatoimen neuvottelupäiville vuonna 2017. Päätös: Täytäntöönpano - Muutoksenhaku oikaisuvaatimus Lisätietoja antaa vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen, p. 019 758 4707 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 108 Ilmoitusasiat Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston tietoon saatetaan seuraavat asiat: 13 § 1. Riihimäen vanhusneuvoston muistio 8.12.2016 2. Sivin ote § 249/13.12.2016; Ilmoitus sivistyslautakunnalta, että se ei ota käsiteltäväkseen kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston kokouksen 7.12.2016 pöytäkirjalla ilmeneviä otto-oikeuden alaisia asioita 3. Liikuntapalvelut 14.12.2016; Lähtenyt Aluehallintovirastolle liikuntapaikkarakentamista koskevan valtionavustuksen maksatuspyyntö, Keskusurheilupuiston rakentamista tekonurmen aitaaminen (dno 1495/2015). 4. Liikuntapalvelut 14.12.2016; Lähtenyt Aluehallintovirastolle liikuntapaikkarakentamista koskevan valtionavustuksen maksatuspyyntö, Skeittiparkki (dno 8/2014) 5. Liikuntapalvelut 14.12.2016; Lähtenyt Opetus- ja kulttuuriministeriölle valtionavustushakemus Sportti Spurtti – Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla –hankkeeseen (dno 1775/2016). 6. Kh:n ote § 490/15.12.2016; Ilmoitus kaupunginhallitukselta, että se ei ota käsiteltäväkseen kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston kokouksen 7.12.2016 pöytäkirjalla ilmeneviä otto-oikeuden alaisia asioita. 7. Nuorisopalvelut 15.12.2016; Lähtenyt Opetus- ja kulttuuriministeriölle valtionavustushakemus lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (dno 1778/2016). 8. Nuorisopalvelut 21.12.2016; Lähtenyt Aluehallintovirastolle selvitys etsivän nuorisotyön valtionavustuksen käytöstä (dno 1546/2014). 9. Sivistyspalvelut 22.12.2016; Lähtenyt Aluehallintovirastolle valtionavustushakemus liikuntapaikan perustamishankkeeseen, Uramon koulu ja päiväkoti (dno 1810/2016). 10. Liikuntapalvelut 22.12.2016; Lähtenyt Aluehallintovirastolle valtionavustushakemus liikuntapaikan perustamishankkeeseen, Uimalan kulunvalvontajärjestelmä (dno 47/2017). 11. Talousjohtajan päätös § 13/2017; Riihisalon ja Riuttan käteiskassojen lopettaminen 12. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastokatsaus; Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 13. Valtuuston hyväksymä kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston käyttötalouden talousarvio vuodelle 2017 (OHEINEN) 14. Luettelo kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisten viranhaltijoiden päätöksistä (LIITTEENÄ). RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 15. Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan toimintakatsaus sekä kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajien puheenvuoro. Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Ilmoitusasiat merkitään tiedoksi. Päätös: Sivu 109 Talousarvio 2017 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO Tp 2015 - 7 305 691 1 490 128 - 5 815 563 Ta 2016 - 7 145 900 1 330 200 - 5 815 700 Ta 2016 + muutos - 7 127 000 1 330 200 - 5 796 800 Ta 2017 - 7 646 100 1 325 700 - 6 320 400 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Tp 2015 95 956 539 620 306 191 501 199 47 162 1 490 128 Ta 2016 89 300 529 500 155 800 551 200 4 400 1 330 200 Ta 2016 + muutos 89 300 529 500 155 800 551 200 4 400 1 330 200 Ta 2017 100 300 518 500 192 100 506 900 7 900 1 325 700 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut - 2 824 611 892 865 302 440 171 132 - 3 082 095 32 548 - 7 305 691 - 2 805 500 770 000 278 700 174 900 - 3 097 500 19 300 - 7 145 900 - 2 786 600 770 000 278 700 174 900 - 3 097 500 19 300 - 7 127 000 - 2 617 900 791 700 257 500 711 800 - 3 246 900 20 300 - 7 646 100 Toimintakate - 5 815 563 - 5 815 700 - 5 796 800 - 6 320 400 Menot Tulot Netto TULOSLASKELMA Muutos € vrt Muutos % vrt Ta 2016+m Ta 2016+m 519 100 7,3 4 500 0,3 523 600 9,0 Muutos € vrt Ta 2016+m 11 000 11 000 36 300 44 300 3 500 4 500 Muutos % vrt Ta 2016+m 12,3 2,1 23,3 8,0 79,5 0,3 - - - 168 700 21 700 21 200 536 900 149 400 1 000 519 100 - 523 600 Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset on esitetty kunkin vastuualueen kohdalla LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 6,1 2,8 7,6 307,0 4,8 5,2 7,3 9,0 Talousarvio 2017 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO VASTUUALUE Menot Tulot Netto KULTTUURI-, MATKAILU- JA TUKIPALVELUT - TULOSLASKELMA Tp 2015 521 257 67 702 453 555 Tp 2015 1 530 54 124 4 734 7 314 67 702 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Ta 2016 9 200 9 200 - Ta 2016 - Ta 2016 + muutos 518 300 57 600 460 700 Ta 2017 - 1 180 900 83 600 - 1 097 300 Muutos € vrt Muutos % vrt Ta 2016+m Ta 2016+m 662 600 127,8 26 000 45,1 636 600 138,2 Ta 2016 + muutos 52 000 5 600 57 600 Ta 2017 11 000 67 000 5 600 83 600 Muutos € vrt Muutos % vrt Ta 2016+m Ta 2016+m 11 000 15 000 26 000 45,1 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut - 247 254 105 263 18 584 47 785 96 766 5 605 521 257 9 200 9 200 - 252 300 117 400 11 200 45 900 82 400 9 100 518 300 259 200 84 900 11 700 582 800 233 200 9 100 - 1 180 900 Toimintakate - 453 555 9 200 - 460 700 - 1 097 300 - 6 900 32 500 500 536 900 150 800 662 600 636 600 - 2,7 27,7 4,5 1 169,7 183,0 127,8 138,2 Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Jaoston toiminta loppuu 31.5.2017, mistä syystä kokouspalkkioista on vähennetty 7.800 euroa. Harkinnanvaraisesta markkinointirahasta leikataan 5.700 euroa. Kaupungin järjestämiin tapahtumiin on varattu 15.000 euroa, joka on 20.000 euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Granitin yhteistyösopimus lakkaa, mistä aiheutuva säästö on 3.000 euroa. Yhteistyösopimuksella Pompoti on pitänyt yllä Granitin varauslistaa ja järjestänyt palvelut (tilojen avaukset ja neuvonta) tapahtumajärjestäjille. Toimintamenoista on vähennetty vuoden 2016 kertaluonteinen meno Spotti Lasten teatteripäivän tapahtuman järjestelykulut 3.000 euroa. Riihimäen Teatterille myönnettävä avustus on vuonna 2017 500.000 euroa ja Riihimäen Kesäkonserteille 35.000 euroa. Määrärahat on siirretty keskushallinnon talousarviosta kuvajaoston talousarvioon. Metsästysmuseon vuokra on 147.600 euroa ja avustus Työväen Perinteen ry:lle on 1.900 euroa. Määrärahat on siirretty keskushallinnon talousarviosta kuvajaoston talousarvioon. Henkilöstömuutokset - LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 Talousarvio 2017 Hankkeet Hanketoiminnan menot kuin myös tulot kasvat 26.000 euroa kuluvasta vuodesta. Hankkeiden menot ovat yhteensä 78.000 euroa ja tulot 78.000 euroa. Henkilöstömenoihin sisältyy Yhteiskuntataiteilija hankkeeseen palkattujen projektityöntekijöiden palkkakustannukset 68.000 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet”. Kertaluonteiset menot Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 3 3 3 3 Muut tunnusluvut: Kulttuuripalveluiden järjestämät tapahtumat ja -tilaisuudet - tapahtumien ja tilaisuuksien määrä - kävijämäärä 8 - 9 - 10 12 300 7 10 000 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 Talousarvio 2017 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO VASTUUALUE Menot Tulot Netto RIIHISALO (netto) - TULOSLASKELMA Tp 2015 149 401 70 430 78 971 Ta 2016 126 200 75 800 50 400 - Tp 2015 12 374 58 055 1 70 430 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut - Toimintakate - Ta 2016 18 000 57 800 75 800 - - 91 658 15 480 34 140 7 873 250 149 401 - 78 971 Ta 2016 + muutos 125 800 75 800 50 000 Ta 2017 - Muutos € vrt Ta 2016+m 125 800 75 800 50 000 Ta 2016 + muutos 18 000 57 800 75 800 Ta 2017 - Muutos € vrt Muutos % vrt Ta 2016+m Ta 2016+m 18 000 100,0 57 800 75 800 100,0 - - - - - 35 600 34 400 46 600 9 600 126 200 - 35 200 34 400 46 600 9 600 125 800 - 50 400 - 50 000 - - Muutos % vrt Ta 2016+m 100,0 100,0 100,0 - - 35 200 34 400 46 600 9 600 125 800 - 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 - 50 000 - 100,0 - - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Riihisalon toiminta osana kulttuuri- ja vapaa-aikatoimea lakkaa. Kiinteistön hallinta siirtyy teknisen toimen alaisuuteen. Henkilöstömuutokset Lakkautetaan siivoojan ja ulkoilualueenhoitajan vakanssit 1.1.2017 alkaen. Hankkeet Kertaluonteiset menot Tunnusluvut Tp 2014 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Muut tunnusluvut: Kausipaikat Majoitusvrk Saunat/h Tilauskävijät Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 2 2 2 0 63 514 622 950 61 518 584 1 160 75 600 600 800 0 0 0 0 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 Talousarvio 2017 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE Menot Tulot Netto NUORISOPALVELUT - TULOSLASKELMA Tp 2015 669 265 63 112 606 153 - Tp 2015 1 855 37 548 3 427 20 282 63 112 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Ta 2016 708 900 77 600 631 300 - Ta 2016 3 300 68 800 3 600 1 900 77 600 Ta 2016 + muutos 707 600 77 600 630 000 - Ta 2016 + muutos 3 300 68 800 3 600 1 900 77 600 Ta 2017 684 200 77 900 606 300 Muutos € vrt Muutos % vrt Ta 2016+m Ta 2016+m 23 400 3,3 300 0,4 23 700 3,8 Ta 2017 3 300 69 100 3 600 1 900 77 900 Muutos € vrt Muutos % vrt Ta 2016+m Ta 2016+m 300 0,4 300 0,4 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut - 358 738 79 364 20 517 53 714 154 680 2 252 669 265 - 425 900 67 700 23 700 48 000 141 500 2 100 708 900 - 424 600 67 700 23 700 48 000 141 500 2 100 707 600 - 398 600 72 600 26 400 48 000 136 300 2 300 684 200 - - - 26 000 4 900 2 700 5 200 200 23 400 - 6,1 7,2 11,4 3,7 9,5 3,3 Toimintakate - 606 153 - 631 300 - 630 000 - 606 300 - 23 700 - 3,8 - - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Nuorisotyössä keskeistä on kasvatuksellinen ja ennaltaehkäisevä työ, jonka taloudellinen merkitys realisoituu korjaavien - ja erityispalvelujen tarpeiden määrän maltillisuutena. Nuorten kasvun tukemiseen, hyvinvointiin, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen on kohdistettava huomiota. Etsivää nuorisotyötä ja erityisnuorisotyötä kehitetään. Toimintamenoihin sisältyy sisäisen vuokran 5.200 euron vähennys sekä hanketoiminnan 5.100 euron ja sisäisen siivouksen 3.800 euron lisäykset. Nuorisopalvelujen tuntityöntekijöiden määrä vähenee merkittävästi eli 10.000 eurolla vuodesta 2016. Tämä aiheuttaa kesäleiritoiminnan sisältöön merkittäviä muutoksia supistuksia sekä muutoksia nuorisotilojen palveluihin. Henkilöstömuutokset Etsivään nuorisotyöhön on saatu valtionavustusta kolmen henkilön palkkauskuluihin ajalle 1.10.201630.9.2017. Yhden määräaikaisen etsivän nuorisotyöntekijän toimen määräaikaisuus päättyy 31.12.2016 ja toimea esitetään jatkettavaksi ajalle 1.1.2017-31.12.2019. Toimen palkkauskustannus on 35.200 euroa, josta hankerahoituksen osuus on 28.500 euroa ja omarahoituksen 6.700 euroa. Toimi täytetään hankekausittain, mikäli hankkeelle saadaan jatkorahoitusta. Hankkeet LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 Talousarvio 2017 Hankkeiden menot ovat 74.100 euroa ja tulot 69.100 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet. Kertaluonteiset menot - Tunnusluvut Tp 2014 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Muut tunnusluvut: Kävijät - tilaisuudet ja tapahtumat - Nuorisokeskus Monari - Peltosaaren nuorisotila - harrastekerhojen kävijät Etsivän työn asiakasmäärä/etsivä nuorisotyöntekijä Nuorisovaltuuston kokousten lkm Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 7 7 9 9 5 742 13 558 3 755 1 709 - 5 921 13 793 3 793 1 404 - 5 000 12 000 2 500 1 200 - 5 000 12 000 3 000 600 110 9 9 10 10 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 Talousarvio 2017 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT Tp 2015 - 4 179 149 964 150 - 3 214 999 Ta 2016 - 4 217 800 926 900 - 3 290 900 Ta 2016 + muutos - 4 210 700 926 900 - 3 283 800 Ta 2017 - 4 268 000 989 900 - 3 278 100 Muutos € vrt Muutos % vrt Ta 2016+m Ta 2016+m 57 300 1,4 63 000 6,8 5 700 0,2 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Tp 2015 160 464 570 65 902 431 022 2 496 964 150 Ta 2016 445 400 481 500 926 900 Ta 2016 + muutos 445 400 481 500 926 900 Ta 2017 455 400 40 000 494 500 989 900 Muutos € vrt Muutos % vrt Ta 2016+m Ta 2016+m 10 000 2,2 40 000 13 000 2,7 63 000 6,8 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut - 1 377 261 398 785 148 664 68 433 - 2 181 541 4 465 - 4 179 149 - 1 321 400 408 300 165 800 81 000 - 2 238 600 2 700 - 4 217 800 - 1 314 300 408 300 165 800 81 000 - 2 238 600 2 700 - 4 210 700 - 1 231 600 524 800 187 300 81 000 - 2 240 100 3 200 - 4 268 000 - 82 700 116 500 21 500 1 500 500 57 300 - 6,3 28,5 13,0 0,1 18,5 1,4 Toimintakate - 3 214 999 - 3 290 900 - 3 283 800 - 3 278 100 - 5 700 - 0,2 Menot Tulot Netto TULOSLASKELMA Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Liikuntapalveluiden palvelurakenneuudistuksen toteutus aloitettiin vuonna 2015. Uudistus toteutetaan koko laajuudessaan vuoden 2017 aikana, jolloin toimintaan tulee muutoksia. Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö hoitaa uimalan kassapalveluita 5.9.2016 alkaen. Ostopalvelusopimuksen mukainen kustannus lisää palvelujen ostoja 78.000 euroa. Liikuntapalveluiden henkilöstön moniosaamista lisätään ja toimenkuvia monipuolistetaan. Henkilöstöresurssit saadaan kohdennettua tarpeen mukaan eri liikuntapaikoille. Palvelurakenneuudistuksen myötä henkilöstömenoista säästyy 68.400 euroa. Toimintamenoista on vähennetty vuoden 2016 kertaluontoinen erä 7.500 euroa. Sisäiset vuokrat ja siivouskustannukset kasvavat 29.400 euroa. Liikuntapaikkojen kunnossapitoa vähennetään viikonloppuisin, mistä aiheutuu 5.000 euron säästö. Hanketoiminnan menot kasvavat 76.000 euroa ja tulot 40.000 euroa. Liikuntatilojen tulojen tarkistuksen johdosta tulot kasvavat 23 000 euroa. Henkilöstömuutokset Liikuntapalveluiden palvelurakenneuudistukseen liittyen yhteensä neljä toimea lakkautetaan liikuntapalveluissa vuonna 2017. Uimalasta lakkautetaan yksi lippukassanhoitajan, yksi laitosmiehen ja yksi osa-aikaisen kassa-valvojan vakanssi. Säästö lakkautettavista vakansseista on yhteensä 76.400 euroa. Lisäksi lakkautetaan liikuntapaikanhoitajan vakanssi, jonka palkkauskustannus 36.400 on vähennetty jo vuoden 2016 talousarviossa. Henkilöstöresurssien uudelleen järjestelyt lisäävät henkilöstökuluja 8.000 euroa. LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 Talousarvio 2017 Liikkuva koulu –hankkeeseen on saatu 70.000 euron valtionavustus ajalle 1.8.2016-31.7.2017. Hankkeen jatkumisen edellytyksenä on koululiikuntakoordinaattorin määräaikaisen toimen perustaminen hankekaudelle 1.1.2017-31.7.2019. Toimen palkkauskustannus on 36.000 euroa, joka on osa hankkeen omarahoitusosuutta. Toimi täytetään hankekausittain, mikäli hankkeelle saadaan jatkorahoitusta. Hankkeet Hankkeiden menot ovat 61.000 euroa ja tulot 40.000 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet” Kertaluonteiset menot - Tunnusluvut Tp 2014 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Muut tunnusluvut: Käyttäjät - jäähalli - Peltosaaren liikuntapuisto - urheilupuisto - urheilutalo Kävijät - uimahalli - maauimala Liikunnanohjaus (asiakasmäärä) - hyvinvointineuvonta - työikäisten liikunnanohjaus - lasten ja nuorten liikunnanohjaus - erityisliikunnanohjaus - liikuntatapahtumat Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 29,6 29,6 29,6 26 73 607 27 068 16 671 87 440 110 426 27 085 49 200 90 800 85 000 30 000 25 000 110 000 110 000 30 000 50 000 110 000 160 900 36 850 152 704 26 520 155 000 30 000 155 000 35 000 - - 300 10 000 15 000 7 000 6 000 300 10 000 15 000 7 000 6 000 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 Talousarvio 2017 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE Menot Tulot Netto SUOMEN LASIMUSEO (netto) Tp 2015 - 1 057 971 261 832 796 139 TULOSLASKELMA - Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Tp 2015 78 957 49 739 118 935 3 087 11 114 261 832 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut 419 581 219 280 47 558 1 200 358 345 12 007 - 1 057 971 - Toimintakate - 796 139 Ta 2016 894 400 153 500 740 900 - Ta 2016 73 200 46 100 29 000 2 700 2 500 153 500 Ta 2016 + muutos 893 600 153 500 740 100 - Ta 2016 + muutos 73 200 46 100 29 000 2 700 2 500 153 500 - - 456 600 79 700 14 700 341 600 1 800 894 400 - 740 900 Ta 2017 853 200 138 500 714 700 Muutos € vrt Ta 2016+m 40 400 15 000 25 400 Ta 2017 73 200 46 100 14 000 2 700 2 500 138 500 Muutos € vrt Muutos % vrt Ta 2016+m Ta 2016+m 15 000 51,7 15 000 9,8 - - - 455 800 79 700 14 700 341 600 1 800 893 600 - 434 600 48 100 14 700 354 000 1 800 853 200 - 740 100 - 714 700 Muutos % vrt Ta 2016+m 4,5 9,8 3,4 - - 21 200 31 600 12 400 40 400 - 4,7 39,6 3,6 4,5 - 25 400 - 3,4 Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Suomen lasimuseolle johtosäännössä määritetyt perustehtävät ja valtakunnalliselta erikoismuseolta vaadittavat tehtävät toteutetaan talousarvion puitteissa. Vuonna 2016 tehdyt säästöt vaikuttavat edelleen toimintaan siten, että toiminta on talousarvion puitteissa vuoden 2016 tapaan aikaisempaa haastavampaa. Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi ja näyttely 100 lasissa on hyväksytty osaksi juhlavuoden ohjelmaa. Toimintamenoihin sisältyy sisäisen vuokran 12 400 euron lisäys sekä hanketoiminnan 15 000 euron ja sisäisen siivouksen 16 600 euron vähennykset. Toimintatulot vähenevät johtuen hanketoiminnan 15 000 euron vähennyksestä. Henkilöstömuutokset Hankkeet Kertaluonteiset menot - LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 Talousarvio 2017 Tunnusluvut Tp 2014 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Muut tunnusluvut: Kävijät Kävijät, ulkomailla järjestetyt näyttelyt Näyttelyt Tutkimukset Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 10 10 10 10 16 983 40 000 11 1 19 358 45 000 11 3 17 500 40 000 9 1 20 000 45 000 11 1 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 Talousarvio 2017 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE Menot Tulot Netto RIIHIMÄEN KAUPUNGIN MUSEOT (netto) - TULOSLASKELMA Tp 2015 728 545 62 889 665 656 - Tp 2015 15 306 11 080 29 680 871 5 952 62 889 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut - Toimintakate Ta 2016 671 100 38 800 632 300 - Ta 2016 16 100 16 700 6 000 38 800 - - 330 100 74 649 32 949 282 886 7 961 728 545 - 665 656 Ta 2016 + muutos 671 000 38 800 632 200 - Ta 2016 + muutos 16 100 16 700 6 000 38 800 - - 304 500 62 500 16 700 283 800 3 600 671 100 - 632 300 Ta 2017 659 800 35 800 624 000 Ta 2017 16 100 13 700 2 000 500 3 500 35 800 - - 304 400 62 500 16 700 283 800 3 600 671 000 - 632 200 Muutos € vrt Ta 2016+m 11 200 3 000 8 200 Muutos % vrt Ta 2016+m 1,7 7,7 1,3 Muutos € vrt Muutos % vrt Ta 2016+m Ta 2016+m 3 000 18,0 4 000 66,7 500 3 500 3 000 7,7 - - 293 900 61 300 17 400 283 300 3 900 659 800 - - 10 500 1 200 700 500 300 11 200 - 3,4 1,9 4,2 0,2 8,3 1,7 - 624 000 - 8 200 - 1,3 - - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Riihimäen kaupungin museoille johtosäännössä määriteltyjen perustehtävien hoito. Molemmat museot ovat mukana valtakunnallisessa Suomi 100 –ohjelmassa. Vuonna 2016 tehdyt säästöt vaikuttavat edelleen näyttelyiden ja tapahtumien toteuttamisresursseihin. Toimintaa sopeutetaan käytettävissä oleviin resursseihin, oheispalveluita lisätään ja tiivistetään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toimintamenot vähenevät johtuen hanketoiminnan siivouskustannusten 700 euron vähennyksistä. 3 000 euron sekä sisäisten vuokra- Toimintatulot vähenevät johtuen hanketoiminnan 3 000 euron vähennyksestä. Henkilöstömuutokset Hankkeet Kertaluonteiset menot - LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 ja Talousarvio 2017 Tunnusluvut Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Muut tunnusluvut: Kävijät - Riihimäen kaupunginmuseo - Riihimäen taidemuseo, joista maksaneita Näyttelyt - Riihimäen kaupunginmuseo - Riihimäen taidemuseo Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 6 6 6 6 9 505 9 463 2 484 9 130 9 144 2 538 5 000 7 000 2 400 9 000 9 000 2 400 4 4 2 3 2 2 4 3 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 LIITE § 14, kohta 14 Luettelo kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisten viranhaltijoiden päätöksistä Vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja § 30/19.12.2016 Liikuntapäällikön sijaisuus 17.1.-31.5.2017 § 31/20.12.2016 Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan ratkaisuvallan siirtäminen, Riihimäen kaupungin museot johtavan intendentin tehtävät ja ratkaisuvalta § 32/20.12.2016 Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan ratkaisuvallan siirtäminen, Suomen lasimuseon museonjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta § 33/20.12.2016 Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan ratkaisuvallan siirtäminen, liikuntapäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta § 34/20.12.2016 Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan ratkaisuvallan siirtäminen, nuorisotoimenjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Vs. liikuntapäällikkö § 263/12.12.2016 Liikkuva koulu –hankkeeseen toiminnallinen oppitunti/-luokkahuone välineiden ja varusteiden hankinta § 264/19.12.2016 Sirkus Tähden Palomiehen puiston käyttölupa 28.5.2017 Käyttöoikeus myönnetty hinnaston mukaisella maksulla. § 265/20.12.2016 Kehonkoostumusmittarin hankinta Eloisa Riksu –hankkeelle § 266/20.12.2016 Ville Viidan valinta Liikkuva koulu –hankkeeseen koululiikuntakoordinaattoriksi ajalle 9.1.-31.7.2017 § 267-268/20.12.2016 Erityisliikuntakortin/-alennuksen myöntäminen § 269/27.12.2016 Nuorten vapaa-ajan esite/kausijulkaisun suunnittelun ja toteutuksen hankinta § 270/27.12.2017 Pomppulinnan hankinta liikuntapalveluihin Eloisa Riksu –hankkeen avustusmäärärahoista § 1-5/17.1.2017 Erityisliikuntakortin/-alennuksen myöntäminen § 6/17.1.2017 Teemu Koskimäen valinta projektikoordinaattoriksi Eloisa Riksu – terveydenedistämishankkeeseen ajalle 17.1.-31.3.2017 § 7 ja 9/20.1.2017 Erityisliikuntakortin/-alennuksen myöntäminen § 13/25.1.2017 Tarja Sahlstedtin valinta liikkunnanohjaaja/projektikoordinaattoriksi Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla –hankkeeseen ajalle 30.1.31.3.2017 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 § 17-19/25.1.2017 Erityisliikuntakortin/-alennuksen myöntäminen Nuorisotoimenjohtaja § 20/16.12.2016 Monarin bändiharjoitustilan vuokraaminen § 2/2.1.2017 Äänitekniikkahankinnat Johtava intendentti § 13/16.12.2016 Riihimäen taidemuseo on suljettu yleisöltä lauantaina 17.12.2016 ja sunnuntaina 18.122.016 sekä loppiaisena 6.1.2017 LIITE: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 31.01.2017 / 13 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 124 Dno 14 § Valitusosoitukset OIKAISUVAATIMUSOHJE Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Riihimäen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedonantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 125 Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Riihimäen sivistyslautakunta. Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoitteet ovat: Postiosoite: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Kirjaamon aukioloaika Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki [email protected] 019 758 4000/vaihde, 019 758 4014/kirjaamo ma-to 8-15, pe klo 8-14.30 Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan, sekä millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona on ilmoitettava myös sähköpostiosoite. Pöytäkirja Päätöstä koskevia maksullisia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Riihimäen kaupungin kirjaamosta. Tämä päätös on lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 §). Annettu postin kuljetettavaksi ____/____/____/_________________ tiedoksiantaja Tämä päätös on lähetetty tiedoksi sähköisesti ___.___.______. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 126 VALITUSOSOITUS OIKAISUVAATIMUSOHJE Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapun päivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoitteet ovat: Postiosoite: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Kirjaamon aukioloaika: Birger Jaarlin katu 15, PL 150, 13101 Hämeenlinna [email protected] 0295 016 000 ma-pe klo 8.00 - 16.15 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 127 Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan, sekä millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona on ilmoitettava myös sähköpostiosoite. Pöytäkirja Päätöstä koskevia maksullisia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Riihimäen kaupungin kirjaamosta. Postiosoite: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Kirjaamon aukioloaika Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki [email protected] 019 758 4000/vaihde, 019 758 4014/kirjaamo ma-to 8-15, pe klo 8-14.30 Tämä päätös on lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 §). Annettu postin kuljetettavaksi ____.____.____/___________________ tiedoksiantaja Tämä päätös on lähetetty tiedoksi sähköisesti ___.___.______ RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 128 Valitusosoitus KUNNALLISVALITUS Päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella valituksella se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusaika Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedonantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 129 Valitusviranomainen Kunnallisvalitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hallintooikeuden asiointiosoitteet ovat: Postiosoite: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Puhelinnumero: Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna [email protected] 029 56 42269 029 56 42200 ma-pe 8-16.15 Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 130 Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu (250 euroa 1.1.2016). Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Pöytäkirja Päätöstä koskevia maksullisia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Riihimäen kaupungin kirjaamosta. Kirjaamon asiointiosoitteet ovat: Postiosoite: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Kirjaamon aukioloaika Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki [email protected] 019 758 4000/vaihde, 019 758 4014/kirjaamo ma-to 8-15, pe klo 8-14.30 Tämä päätös on lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 §). Annettu postin kuljetettavaksi ____.____.____/___________________ tiedoksiantaja Tämä päätös on lähetetty tiedoksi sähköisesti ___.___.______. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 131 Valitusosoitus HALLINTOVALITUS Valitusoikeus Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista lukuunottamatta Perusopetuslain 36 §:n nojalla oppilaalle annettavaa varoitusta ja oppilaan määräaikaista erottamista koskevaa päätöstä, jolloin valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedonantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden asiointiosoitteet ovat: Postiosoite: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Puhelinnumero: Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna [email protected] 029 56 42269 029 56 42200 ma-pe 8-16.15 Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 132 Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona on ilmoitettava myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksut Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu (250 euroa 1.1.2016). Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Pöytäkirja Päätöstä koskevia maksullisia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Riihimäen kaupungin kirjaamosta. Postiosoite: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Kirjaamon aukioloaika Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki [email protected] 019 758 4000/vaihde, 019 758 4014/kirjaamo ma-to 8-15, pe klo 8-14.30 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 133 HANKINTAOIKAISU- JA OIKAISUVAATIMUSOHJE HANKINTALAIN 25 §:N MUKAISISSA, KANSALLISET KYNNYSARVOT ALITTAVISSA HANKINNOISSA Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa tehtyyn kunnan viranomaisen (hankintayksikkö) päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä annettuun ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintayksikölle hankintalain 81 §:ssä tarkoitetun vaatimuksen hankintaoikaisusta hankintalain perusteella tai kuntalain 89 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen kuntalain perusteella. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi lisäksi tehdä kunnan jäsen. Määräaika oikaisua koskevien vaatimusten tekemiselle: Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimuksen tekijä on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Hankintaoikaisun ja oikaisuvaatimuksen sisältö: Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Valitukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jos ne eivät jo ole hankintayksikön hallussa. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 134 Toimitusosoite: Hankintayksikön yhteystiedot: Riihimäen sivistyslautakunta PL 125, 11101 Riihimäki käyntiosoite: Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki puh. 019 758 4000/vaihde sähköposti: [email protected] Tämä päätös on lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 §). Annettu postin kuljetettavaksi ____.____.____/______________________ tiedoksiantaja Tämä päätös on lähetetty tiedoksi sähköisesti ___.___.______. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 135 HANKINTAOIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 §:n mukaisen kynnysarvon1. I Hankintaoikaisuohje Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain132-133 §:ien mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjoaja, ehdokas tai muu taho, jota asia koskee (asianosainen). Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä. Päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös postitse kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jos ne eivät jo ole hankintayksikön hallussa. 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus ilman arvonlisäveroa on: - 60 000 € tavara- ja palveluhankinnat ja suunnittelukilpailut - 150 000 € rakennusurakat - 400.000 € sosiaali- ja terveyspalvelut (hankintalain liite E 1-4 kohdissa tarkoitetut hankinnat) - 300 000 € muut erityiset palvelut (hankintalain liite E 5-15 kohdissa tarkoitetut hankinnat) - 500 000 € käyttöoikeussopimukset RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 136 Toimitusosoite Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Riihimäen sivistyslautakunta PL 125, 11101 Riihimäki käyntiosoite: Eteläinen Asemakatu 2 puh. 019 758 4000/vaihde sähköposti: [email protected] Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. II Valitusosoitus markkinaoikeuteen Tarjoaja, ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen 130 §:n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä. Päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös postitse kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 137 Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan ja dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevan hankintayksikön ratkaisun osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 §:ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 163 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Hankintalain 146 §:n mukaan 42 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan tai 51 §:ssä tarkoitettuun dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevaan hankintayksikön ratkaisuun ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Kokouspäivämäärä 31.01.2017 Sivu 138 Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 148 §:n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen. Oikeudenkäyntimaksu Markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksu on 2.000 euroa. Jos markkinaoikeudessa käsiteltävässä julkisia hankintoja koskevassa asiassa hankinnan arvo on vähintään 1 miljoona euroa, maksu on 4.000 euroa. Jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, maksu on 6.000 euroa. Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa. Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki puh. 029 564 3300 fax 029 564 3314 sähköposti: [email protected] Tämä päätös on lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 §). Annettu postin kuljetettavaksi ____.____.____/___________________ tiedoksiantaja Tämä päätös on lähetetty tiedoksi sähköisesti ____.____.______.
© Copyright 2024