Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku”
Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A ar niv alk eant ie 9, 0 2100 Esp oo Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus 24.1.2017 Työnro 31 9099.14 Rkm Timo Ekola RTA Terttu Rönkä 2 (27) Yhteenveto Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Aarnivalkean koulussa sivurakennusten ”Liekki” ja ”Tuikku” osalla rakenne- ja kosteusteknisin tutkimuksin rakenteiden kuntoa sekä arvioida sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Sivurakennuksissa on vuosien varrella koettu sisäilman laatuun liitettyjä oireita. Tutkimukset on aloitettu marraskuussa 2016 tilanteessa, jossa ns. pääkoulussa on meneillään sisäilmakorjauksina rakenteiden tiivistämistyöt. Vastaavantyyppiset tiivistämistyöt ovat käynnissä myös Liekki rakennuksessa. Käynnissä olevien korjaustoimenpiteiden aikana terveysvalvonnan suosituksesta koulun toiminta siirtyi väistötiloihin joulukuussa 2016. Tutkimukset on pääosin suoritettu rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten, rakennekosteusmittausten, pintakosteushavaintojen, rakenteista otettujen mikrobinäyteanalyysien sekä aistinvaraisten arvioiden avulla. Tutkimustulosten, havaintojen ja näyteanalyysien perusteella merkittävimpänä sisäilman laatuun vaikuttavana haittatekijänä on Liekki rakennuksen sokkeli- ja ulkoseinärakenteiden lämmöneristeiden (toja-eriste) mikrobivauriot. Rakenteisiin on etenkin ikkunoiden alapuoliselle sokkeliosuudelle muodostunut laajamittaisia kosteus- ja mikrobivaurioita, joiden syynä on puutteellinen ulkopuolinen kosteudenhallinta sekä mahdollisesti ennen peruskorjauksia ja ulkopuolisten rakenteiden kunnostamistoimenpiteitä rakenteisiin muodostuneet vauriot. Kyseinen sokkelirakenne on tyypillinen riskirakenne. Aistinvaraisten havaintojen perusteella mikrobivaurioituneista seinärakenteista sekä alapohjan täyttömaasta on mahdollista sekoittua ilmaa ja mahdollisia mikrobiepäpuhtauksia korvaus- / vuotoilman mukana sisätiloihin päin epätiiviiden rakenneliittymien kautta. Edellä mainituilla vaurioalueilla rakenteet vaativat kosteus- ja lämpöteknisen uudelleensuunnittelun. Samassa yhteydessä tulee korjata mm. sokkelien vedeneristyksiä. Tuikku rakennuksen osalla on sokkeliosien alkuperäiset sisäpuoliset tojalevyeristeet purettu, joten sokkeliosille osalle ei aiheudu laajamittaisia uusimistarpeita. Merkittävimmät korjaus- ja parannustarpeet ovat rakenteiden ilmatiiveyden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka vaativat kuitenkin osittaisia sisäpintarakenteiden avauksia. Havaintojen perusteella poikkeavaa maakellarimaista hajua ja epäpuhtauksia voi kulkeutua huonetiloihin kanaalirakenteesta ja avoimien sähkökeskustiloihin kulkevien asennusputkien kautta. Rakennuksen uusituissa alapohjarakenteissa (tai välipohjissa) ei kosteusmittausten perusteella havaittu rakenteen toimimattomuuteen viittaavia laajamittaisia kosteusvaurioita. Edellä mainitut rakenteelliset vauriot, mikrobivauriot ja erilaiset sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua. Korjaussuunnittelussa on huomioitava myös talotekniikan kuntoarviossa esiin tulleet seikat. A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO ● HELSINKI ● KUOPIO ● OULU ● PORI ● TAMPERE ● TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 3 (27) Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” Aarnivalkeantie 9, 02100 Espoo SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto .............................................................................................................................. 2 1 2 Yleistä ........................................................................................................................... 5 1.1 Tilaaja ................................................................................................................ 5 1.2 Työn sisältö ....................................................................................................... 5 1.3 Kohde ja lähtötiedot .......................................................................................... 5 1.4 Paikannuskaavio ............................................................................................... 6 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta ....................................................... 7 2.1 3 4 5 6 7 8 Tutkimusmenetelmät, annetut viitearvot ja analyysilaboratorio ........................ 7 Alapohjarakenteet, kanaalit ja maanvastaiset seinät ................................................... 8 3.1 Rakenne ............................................................................................................ 8 3.2 Havainnot .......................................................................................................... 9 3.3 Kosteusmittaukset ........................................................................................... 11 3.3.1 Pintakosteusmittaukset ja suhteellisen kosteuden mittaukset ........... 11 3.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi .............................................. 11 Ulkoseinärakenteet ..................................................................................................... 12 4.1 Rakenne .......................................................................................................... 12 4.2 Havainnot ........................................................................................................ 13 4.3 Mikrobinäytteet ................................................................................................ 17 4.4 Haitta-aineet .................................................................................................... 18 4.5 Ulkovaipparakenteiden tiiveyden tutkimukset, merkkiainekokeet ................... 19 4.6 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi .............................................. 19 Välipohjarakenteet (rakennus Tuikku) ........................................................................ 20 5.1 Rakenne .......................................................................................................... 20 5.2 Havainnot ........................................................................................................ 20 5.3 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi .............................................. 20 Yläpohja- ja vesikattorakenteet .................................................................................. 20 6.1 Yleistä .............................................................................................................. 20 6.2 Rakenne .......................................................................................................... 20 6.3 Havainnot ........................................................................................................ 21 6.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi .............................................. 24 Muut havainnot ........................................................................................................... 24 7.1 Alapohjaläpiviennit .......................................................................................... 24 7.2 Havaintoja alakattojen päältä .......................................................................... 25 7.3 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi .............................................. 25 Suositukset jatkotoimenpiteistä .................................................................................. 26 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO ● HELSINKI ● KUOPIO ● OULU ● PORI ● TAMPERE ● TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 4 (27) 8.1 Vesikatot ja yläpohjarakenteet ........................................................................ 26 8.2 Alapohjarakenteet, kanaalit ............................................................................. 26 8.3 Ulkoseinärakenteet ......................................................................................... 26 8.4 Muut havainnot ................................................................................................ 27 LIITTEET Liite 1 Pohjapiirustukset, merkinnät ja havaintopisteet Liite 2 Kosteusmittauspöytäkirja Liite 3 Materiaalinäytteen mikrobianalyysivastaus 346927, MB16- 02352, Työterveyslaitos, 01.12.2016 Liite 4 Materiaalinäytteen mikrobianalyysivastaus 346936, MB16- 02355, Työterveyslaitos, 01.12.2016 JAKELU Heikki Kääriäinen [email protected] Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 5 (27) Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” Aarnivalkeantie 9, 02100 Espoo Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Espoon kaupunki, Tilapalvelut-liikelaitos Heikki Kääriäinen Virastopiha 2C, Espoo PL 6200, 02070 ESPOON KAUPUNKI 1.2 Työn sisältö Toimeksiantona oli selvittää rakenne- ja kosteusteknisin tutkimuksin Liekki- ja Tuikku -rakennusten sisäilman laatuun mahdollisesti vaikuttavia haittatekijöitä, toteutettuja rakenneratkaisuja sekä arvioida korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi korjausta vaativat rakenteet ja rakenneosat. Tehtävistä tutkimuksista on laadittu tarjouspyynnön mukaisesti 3.10.2016 päivätty tarjous. Rakenneavauspisteitä ja materiaalinäytemääriä tarkennettiin ja määriteltiin kohdetutkimusten yhteydessä. Tutkimukset kohteessa suorittivat marras-joulukuussa 2016 rakennusmestari Timo Ekola ja rakennusterveysasiantuntija Terttu Rönkä. 1.3 Kohde ja lähtötiedot Perustiedot on kerätty tilaajan toimittamista asiakirjoista. Rakennus Kohde Osoite Pääasiallinen rakennusmateriaali Rakennusvuosi Kerrosala Kokonaistilavuus Kerrosluku Ilmanvaihtojärjestelmät: Liekki Aarnivalkean koulu Aarnivalkeantie 9, 02100 Espoo Betoni, puu 1957, peruskorjaus 1990 luvun loppupuoli 326 m² 881 m³ 1 Koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä Rakennus Kohde Osoite Pääasiallinen rakennusmateriaali Rakennusvuosi Kerrosala Kokonaistilavuus Kerrosluku Ilmanvaihtojärjestelmät: Tuikku Aarnivalkean koulu Aarnivalkeantie 9, 02100 Espoo Betoni, puu 1957, peruskorjaus 1990 luvun loppupuoli 224 m² 850 m³ 1 + osittainen kellarikerros sivuosalla Koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 6 (27) Käytettävissämme oli mm. seuraavia asiakirjoja: - Alkuperäisiä arkkitehtipiirustuksia vuodelta 1956, Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Siren - Alkuperäisiä rakennepiirustuksia vuodelta 1956, Insinööritoimisto P. Simula - Kosteus- ja homevaurioiden kartoitus, Aarnivalkean koulun opettajien asuntorakennukset 9.2.1999, Espoon kaupunki, Tekninen keskus - Kosteus- ja homevaurioiden kartoitus, Aarnivalkean koulun opettajien asuntorakennukset 19.2.2008, Espoon kaupunki, Tekninen keskus - Mittausraportti, sauna, varastorakennus 16.1.2012. WD kuivaus - Sisäilmakatselmus 4.5.2012, Espoon kaupunki - Tilaajan laatima koosteraportti päärakennuksessa tehdyistä tutkimuksista, kooste vuodelta 2015 - Tarkastuskertomus 1.9.2015, Espoon kaupunki, Espoon seudun ympäristöterveys - Asbestikartoitusraportti, 15.9.2016. Hometec Oy - Terveyshaitan arviointi, 14.11.2016, Espoon seudun ympäristöterveys Saatujen lähtötietomateriaalien sekä kohteessa käyttäjiltä saatujen tietojen perusteella molemmissa sivurakennuksissa on esiintynyt vuosien varrella erilaisia sisäilman laatuun liitettyjä oireita. Kohdetutkimusten aikana Liekki rakennuksessa on käynnissä rakenteiden tiivistämistoimenpiteet. 1.4 Paikannuskaavio Tuikku Liekki Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 7 (27) 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta Tutkimukset aloitettiin tilanteessa, jossa varsinaisella kouluosalla on meneillään sisäilmakorjauksiin liittyvät tiivistystyöt. Myös Liekki -rakennuksessa suoritetaan vastaavantyyppisiä mm. lattia- ja seinäliittymien sekä ikkunaliittymien tiivistämiskorjauksia. Rakennuksissa on suoritettu asbesti- ja haitta-ainetutkimus, jonka tutkimustulokset on käsitelty tarkemmin erillisessä 30.12.2016 päivätyssä Asbesti- ja haitta-ainekartoitus raportissa (A-Insinöörit Suunnittelu Oy). Tutkinta-alueilla tilat tarkastettiin aistinvaraisesti. Alapohja-, ulkoseinä- ja vesikattorakenteiden toteutustapoja selvitettiin pistokokeenomaisesti suoritettujen aistinvaraisten havaintojen ja rakenneavausten avulla. Vaurioituneiksi epäillyistä rakenteista otettiin materiaalinäyteitä mikrobianalyyseihin. Tutkimukset tarkemmin ja näytteenottopisteiden lukumäärät: 2.1 Julkisivurakenteiden eristeiden mikrobimateriaalinäytteitä - 14 tutkimuspistettä Pintakosteushavainnot - yleisesti sekä lattiapinnat, että seinien alaosat Rakennekosteusmittaukset, (ns viiltomittauksin) - 7 mittauspistettä Ulkoseinien rakenneavaukset ja tarkastuspisteet - 6 pistettä Alapohjien rakenneselvitykset - 1 piste Liekki-rakennuksen tekniikkakanaalin tarkastus aistinvaraisin havainnoin Yläpohjien tarkastus pistokokeenomaisesti aistinvaraisesti vesikatolla olevien tarkastusluukkujen kohdilta Tutkimusmenetelmät, annetut viitearvot ja analyysilaboratorio Tutkimus Näytteenottomenetelmä Viitearvot Käytetty analyysilaboratorio Materiaalien mikrobit Suoraviljelymenetelmä Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = 20-49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja) ++++ ≥ 200 pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Työterveyslaitos Yllä mainittua asteikkoa käytetään sekä mikrobien kokonaismäärän että tunnistettujen mikrobien määrän arvioimiseen. Jos homeiden ja hiivojen ja aktinomykeettien kokonaismäärät ovat pieniä (-/+/++), lasketaan ja ilmoitetaan kosteusvaurioindikaattorien pesäkemäärä. Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++/++++). Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 8 (27) Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira, 8/2016) Ulkoseinärakenteiden tiiveyden tutkimus Merkkiainetutkimus Merkkiainetutkimusten avulla selvitetään rakenteiden ilmatiiveyttä sekä rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien kulkeutumisreittejä. Merkkiainekokeessa merkkiainekaasua (5 % vety+ 95 % typpi) johdetaan tutkittavan rakenteen sisään ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan rakenneliittymien ja läpivientien kautta tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Merkkiainelaiteanalysaattorin herkkyyttä voidaan säätää tasoille 1-10. 3 Alapohjarakenteet, kanaalit ja maanvastaiset seinät 3.1 Rakenne Rakennepiirustusten perusteella Tuikku -rakennuksen kellarikerroksessa alapohja on yleisesti seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnoite - pintabetonilaatta 50 mm - kosteuseristys; 2* kylmä ja kuumabitumi - betonilaatta 80 mm - alapohjatäytöt Kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennusten pääasiallinen alapohjarakenne on maanvarainen lämmöneristetty betonilaatta. Rakenne on uusittu 1990 -luvulla suoritetun saneerauksen yhteydessä: Rakennuksesta Liekki (tila 113) tehdyn alapohjarakennetarkastuksen perusteella rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 9 (27) - lattiapinnoite - pintabetonilaatta 90 mm (lattia on varustettu vesikiertoisella lattialämmityksellä) - lämmöneristys 100 mm (styrox) - alapohjan hiekka- / soratäyttö Alkuperäinen alapohjarakenne on uusittu 1990 -luvun lopun saneerauksessa Rakennepiirustusten perusteella Tuikku -rakennuksen kellarikerroksessa maanvastainen seinärakenne on yleisesti seuraava sisältä ulospäin mentäessä: - verhousmuuraus - ilmaväli - teräsbetoni perusmuuri 300 mm Kohteessa tehtyjen havaintojen / rakennepiirustusten perusteella Liekki -rakennuksessa sijaitsee tekniikkakanaali. Kanaalin kansi on uusittu liittolevyn päälle 1990 -luvun lopun tekniikka-asennusten ja lattian uusinnan yhteydessä 3.2 Havainnot Tehtyjen havaintojen ja uusittujen teknisten järjestelmien perusteella (vesikiertoinen lattialämmitys) voidaan todeta, että molempien rakennusten alapohjarakenteet on todennäköisesti kattavasti uusittu 1990 -luvun lopulla ja uusimisen yhteydessä lattiat on varustettu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Alapohjarakenteen toteutustapaa tarkastettiin pistokokeenomaisesti Liekki -rakennuksen tilassa 113. Kyseisessä tarkastuspisteessä vanhoja alkuperäisiä alapohjarakenteita ei havaittu. Rakenteessa on lattialaatan alapuolinen lämmöneriste vahvuudeltaan 100 mm. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 10 (27) Liekki -rakennuksen alapohjassa rakennuksen keskellä sijaitsee putkikanaali. Kanaaliin on tarkastusluukku luokan 101 päätyalueella. Luukussa on korvausilmaventtiili. Kanaalissa on jonkin verran rakennusjätettä ja maakellarimainen haju. Kanaalista voi kulkeutua tilaan poikkeavaa hajua ja epäpuhtauksia, mikäli kanaali ei ole kokoajan huonetiloihin nähden alipaineinen. Kuva 1. Yleiskuva Liekki rakennuksen opetustilasta. Alapohjarakenne on pintakuiva, rakenne on uusittu 1990 luvun lopulla ja lattiaan on asennettu vesikiertoinen lattialämmitys. Kuva osalta B1. Kuva 3. Yleiskuva Liekki rakennuksen opetustilasta. Tila 113. Alapohjarakenne on pintakuiva, rakenne on uusittu 1990 luvun lopulla ja lattiaan on asennettu vesikiertoinen lattialämmitys. Kuva osalta B2, tila 113. Tilassa on meneillään rakenteiden tiivistämistyöt Kuva 2. Kuva 4. Yleiskuva Liekki rakennuksen opetustilasta. Alapohjarakenne on pintakuiva, rakenne on uusittu 1990 luvun lopulla ja lattiaan on asennettu vesikiertoinen lattialämmitys. Kuva osalta B1. Rakennus Liekki, vaatehuoltohuone Lattialaatan ja seinän rajataiteessa lattian painuman seurauksena lattiapinnoitteen ylösnosto on haljennut. Rakennuksen alapuolisesta täyttömaasta voi sekoittua ilmaa ja hajuja sisäilmaan päin. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11 (27) Kuva 5. Liekki rakennus, opetustila 101, pääty. Kanaalin tarkastusluukku. Luukussa korvausilmaventtiili. Kanaalista saattaa sekoittua huonetiloihin päin epäpuhdasta ilmaa, mikäli kanaali ei pysy jatkuvasti alipaineisena. Kuva 6. Tekniikkakanaalissa on havaittavissa jonkinverran rakennusjätteitä, betonikappaleita, putkieristeitä ja kanaalissa on maakellarimainen haju. 3.3 Kosteusmittaukset 3.3.1 Pintakosteusmittaukset ja suhteellisen kosteuden mittaukset Pintakosteushavainnot Rakennusten alapohjarakenteita sekä seinien alaosia havainnoitiin pintakosteudentunnistimella n 2 - 3 metrin mittapistevälillä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että lattiarakenteissa ei esiinny poikkeavaa kosteutta. Suhteellisen kosteuden mittaukset Pistokokeenomaisesti tehtiin pintakosteushavaintojen tueksi kosteusmittauksia ns. viiltomittauksin lattiapinnoitteen ja betonilaatan välisestä ilmatilasta. Myös viiltomittausten perusteella lattiarakenteet ovat kuivia (41,1…57,4% Rh, lämpötilan vaihdellessa välillä 22,3 - 26,0 °C). Viiltomittausten tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 1 olevissa pohjapiirustuksissa ja liitteessä 2 olevassa kosteusmittauspöytäkirjassa. 3.4 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Rakennusten Liekki ja Tuikku alapohjarakenteet on taloteknisen saneerauksen yhteydessä 1990 -luvun lopulla uusittu. Alapohjarakenteet ovat yleisesti kosteusteknisesti toimivia eivätkä vaadi rakennusteknisiä perusparannustoimenpiteitä. Liekki -rakennuksessa sijaitsevan tekniikkakanaalin pohjalla on jonkinverran rakennusjäteitä ja kanaalissa on osin maakellarimainen haju. Kanaali ei välttämättä jatkuvasti pysy alipaineisena huonetiloihin nähden, jolloin mm. B1 päädyllä luokkahuoneessa olevan kanaalin luukun Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 12 (27) korvausilma-aukon kautta voi sekoittua ilmaa, poikkeavia hajuja ja epäpuhtauksia huonetiloihin päin. Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: 4 Ulkoseinärakenteet 4.1 Rakenne Liekki rakennuksessa tekniikkakanaali suositellaan puhdistettavaksi mahdollisuuksien mukaan. Kanaali tulee järjestää jatkuvasti alipaineiseksi huonetiloihin nähden ja alipaineisuus tulee seurantamittauksin (paine-eromittaukset) varmistaa. Kaikki kanaalista sisätiloihin nousevat läpiviennit ja tarkastusluukut tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Rakennepiirustusten ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella sivurakennusten (Liekki ja Tuikku) pitkien sivujen ulkoseinärakenne ikkunoiden alapuolella (sokkeli-/ perusmuuri) on seuraava sisältä ulospäin mentäessä: - maali - rappaus 20 – 30 mm - tojalevy 125 mm - betoninen perusmuuri 110 mm - maali Huom: Tuikku rakennuksessa etupihan puolen ikkunoiden alapuolella olevat ulkoseinärakenteet on uusittu (tojalevyeriste on poistettu). Ko. rakenne on seuraava sisältä ulospäin mentäessä: - maali - rappaus, tasoite - kevytsoraharkko 125 mm - betoninen perusmuuri 110 mm - maali Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 13 (27) Rakennepiirustusten ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksen Liekki päätyseinien ja takapihan puolen pitkän julkisivun ulkoseinärakenne on sisältä ulospäin mentäessä: 4.2 - seinäpinnoite - kaksinkertainen kipsilevytys - tervapaperi (osin höyrynsulkumuovi) - puurunkorakenteet 150 mm ja puhallusvillaeristys - bitulit tuulensuojalevy - ilmarako 20–50 mm - betoninen perusmuuri 110 mm Havainnot Rakennus Liekki Rakennuksen pitkien sivujen ulkoseinärakenteena on ikkunoiden alla alkuperäinen tojalevyeristeinen, sisäpinnoiltaan rapattu seinä (sokkeli betonia). Takapihan puolella on vastaavantyyppinen rakenne, mutta alueella on mm. vanhoja oviaukkoja ummistettu puurakenteisina sekä vanhat kylmävarastot on muutettu lämpimäksi tilaksi. Päätyseinät ovat puurunkorakenteisia, ulkoseinän ulkopuolen alaosa on betonia. Puurunkoisella osalla on lämmöneristeet ja runkorakenteita uusittu. Kosteusteknisenä puutteena voidaan pitää sokkelin vedeneristämättömyyttä. Sade- ja lumen sulamisvesiä voi imeytyä mm. sokkelihalkaisun lämmöneristeeseen. Alkuperäisten ulkoseinien tojalevyeristeisiin on muodostunut mikrobivaurioita. Ikkunat on uusittu edellisten korjausten yhteydessä 1990 -luvun lopulla. Ikkunat ja vesipellitykset ovat yleisesti hyväkuntoisia. Uudet Ikkunat on kiinnitetty vanhojen ikkunakarmien sisäpuolelle. Ulkoseinän ja vanhan karmin väli on tilkitty pellavariveellä. Riveitä on osin poistettuja ja tilalla on uretaani, mutta myös alkuperäisiä eristeitä todettiin ikkunoiden välissä. Ikkunan päällä olevan seinän sisäpuoleisilla osin todettiin, että rakenteessa ei ole kattavaa ilman / höyrynsulkua. Rakennus Tuikku Rakennuksen sisäänkäyntien puoleiset pitkät ulkoseinärakenteet on uusittu (ikkunoiden alla alkuperäinen tojalevyeristeinen seinä on uusittu). Tojalevyeristeet on purettu pois ja eriste on korvattu 125 mm harkolla, erillistä lämmöneristekerrosta ikkunoiden alapuolisella seinäosalla ei havaittu. Takapihan puolella ja päädyissä on sisäpuolinen puurunkorakenne. Puurunko lähteen lattiatasosta harkkorakenteen päältä. Seinät on todennäköisesti uusittu 1990 -luvun saneerauksen yhteydessä. Puuseinärakenne on eristetty puhallusvillalla, ilmansulkuna on tervapaperi. Rakenteista otettujen materiaalinäytteiden perusteella puhallusvillassa ei todettu mikrobikasvua. . Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 14 (27) Kuva 7. Yleiskuva Liekki -rakennuksen ulkoseinärakenteesta. Ikkunoiden alapuolella on alkuperäinen tojalevyeristeinen seinä. Kaikissa tutkituissa pisteissä tojalevyeristeissä todettiin materiaalin mikrobivaurioita. Kuva 8. Yleiskuva Liekki rakennuksen päädyn ulkoseinärakenteesta. Betonisokkelin taustalla on puuseinärakenne, rakenteessa puhallusvillaeriste. Puurunkorakennetta on uusittu 1990 -luvun lopun saneerauksen yhteydessä. Kuva 9. Yleiskuva rakennuksen Tuikku takapihan puolen ulkoseinärakenteesta ja sokkelin vierustasta. Betonissokkelin taustalla on uusittu puuseinärakenne joka on lämmöneristetty puhallusvillalla. Tutkimuspisteissä puhallusvillaeristeissä ei todettu mikrobivaurioita. Kuva 10. Liekki rakennus, ulkoseinänvierustaa. Kosteusteknisenä puutteena todettiin sokkelin kosteuseristyksen puuttuminen. Sokkelihalkaisussa on lämmöneristeenä tojalevy. Tojalevyeristeessä todettiin mikrobivaurioita. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 15 (27) Kuva 11. Yleiskuva Tuikku -rakennuksen sisäänkäynnin puoleiselta julkisivulta. Ikkunoiden alapuoliselta osalta on tojalevyeriste poistettu ja eriste on korvattu harkolla (ei erillistä lämmöneristettä). Kuva 12. Kuva 13. Yleiskuva Liekki -rakennuksen takapihan puoleiKuva 14. selta julkisivulta. Sokkelin vedeneristystä ei ole havaittavissa. Yleiskuva Tuikku -rakennuksen sisäänkäynnin puoleiselta julkisivulta. Ikkunoiden alapuoliselta osalta on tojalevyeriste poistettu ja eriste on korvattu harkolla (ei erillistä lämmöneristettä). Yleiskuva rakennuksen Liekki takapihan puoleiselta julkisivulta. Sokkelin vedeneristystä ei ole havaittavissa. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 16 (27) Kuva 15. Liekki rakennus, tila 113. Rakenteiden tiivistämistyöt meneillään. Päätyalueella on uusittu puuseinäosuus. Ikkunoiden alla on alkuperäinen tojalevyeristeinen / rapattu sisäpinta. Analyysitulosten perusteella alkuperäisessä tojalevyeristeessä esiintyy mikrobivaurioita. Kuva 16. Rakennus Liekki, tila 113. Rakenteiden tiivistämistyöt meneillään. Rakenteiden sisältä on mikrobiepäpuhtauksilla mahdollisuus sekoittua sisäilmaan päin. Rakenneliittymät eivät ole ilmatiiviitä. Kuva 17. Liekki rakennus, tila 113. Yleiskuva päätyseinän alaosasta. Päätyulkoseinä on puurunkorakenteinen, eristetty puhallusvillalla. Puurakenteissa ei havaittu näkyviä vaurioita. Rakenteen ilmatiiveys ?, höyrynsulku päättyy lattiapintaan. Kuva 18. Liekki Rakennus, tila 113. Yleiskuva päätyseinän alaosasta. Päätyulkoseinä on puurunkorakenteinen, eristetty puhallusvillalla. Rakenteen ilmatiiveys ?, höyrynsulku päättyy lattiapintaan. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 17 (27) Kuva 19. 4.3 Tuikku -rakennus. Yleiskuva seinän alaosasta. Takapihan puolen pitkä julkisivu. Kuva 20. Tuikku rakennus, Yleiskuva seinän alaosasta. Takapihan puolen pitkä julkisivu. Puurakenteet ovat aistinvaraisesti terveitä. Materiaalinäytteissä (puhallusvilla) ei ollut viitettä materiaalin mikrobivaurioista. Seinärakenne on uusittu 1990 -luvun lopulla. Alajuoksu on harkkorakenteen päällä. Mikrobinäytteet Sivurakennusten (Liekki ja Tuikku) ikkunoiden alapuolisiin rakenteisiin tehtiin rakennetarkastuspisteitä rakenteiden toteutustavan ja kunnon määrittämiseksi, rakenteista otettiin yhteensä 14 materiaalinäytettä mikrobianalyyseihin. Näytteistä yhdeksän otettiin alkuperäisestä rakenteesta, jossa on tojalevyeriste. Näytteistä neljä otettiin ulkoseinäön puurunkoisilta osilta, jossa on eristeenä puhallusvillaa, kyseiset puuseinärakenteet on uusittu 1990 -luvun saneerausten yhteydessä. Analyysitulosten perusteella: - Seinän alaosien tutkimuspisteissä kahdeksassa näytteessä neljästätoista (8/14) on vahva viite materiaalin mikrobivauriosta. Huom; kaikki pisteet, jossa tojalevyeriste on vahva viite materiaalin mikrobivauriosta. - Kahdessa näytteessä neljästätoista (2/14) on viite materiaalin mikrobivauriosta (seinien puhallusvillaeristeet) ja neljässä näytteessä neljästätoista (4/14) ei ole viitettä materiaalin mikrobivauriosta (seinien puhallusvillaeristeet). - Ikkunoiden alapuolella ulkoseinän toja-levyissä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Aspergillus ochraceus, Aspergillus penicillioides, Aspergillus sydowii, Aspergillus ustus, Aspergillus versicolor, Engyodontium, Geomyces, Tritirachium) ja Penicillium- homesientä sekä runsaasti sädesieniä (Streptomyces). Analyysitulokset on esitetty tarkemmin liitteissä 3-4. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 18 (27) Kuva 21. Liekki rakennus. Tila 113. Seinärakenne ikkunan alla, materiaalinäytteenottopiste. Tojalevyeristeistä otettiin materiaalinäytteitä ikkunoiden alapuolelta ja läheltä lattianrajaa. Kaikissa tojalevyeristeisissä seinissä on vahva viite materiaalin mikrobivauriosta. Kuva 22. Liekki rakennus. Tila 113. Seinärakenne ikkunan alla, materiaalinäytteenottopiste. Tojalevyeristeistä otettiin materiaalinäytteitä ikkunoiden alapuolelta ja läheltä lattianrajaa. Kaikissa tojalevyeristeisissä seinissä on vahva viite materiaalin mikrobivauriosta. Kuva 23. Yleiskuva Liekki rakennuksen seinien alaosista ja materiaalinäytteiden ottopisteistä ikkunan alla ja lattianrajassa. Tojalevyeristeistä otettiin materiaalinäytteitä. Kaikissa näytteissä tojalevyeristeissä materiaalin mikrobivaurioita Kuva 24. Yleiskuva Liekki rakennuksen seinien alaosista ja materiaalinäytteiden ottopisteistä ikkunan alla ja lattianrajassa. Tojalevyeristeistä otettiin materiaalinäytteitä. Kaikissa näytteissä tojalevyeristeissä materiaalin mikrobivaurioita. 4.4 Haitta-aineet Asbesti- ja haitta-ainetutkimusten tulokset on tarkemmin esitetty erillisessä Asbesti- ja haittaainekartoitusraportissa. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 19 (27) 4.5 Ulkovaipparakenteiden tiiveyden tutkimukset, merkkiainekokeet Merkkiainekokeita ei rakenteille erikseen suoritettu. Aistinvaraisten arvioiden avulla voidaan todeta, että mm. alkuperäisen sokkelin sisäpuoliset rakenteet eivät ole ilmatiiviitä kuten on jo aiemmin varsinaisen kouluosan merkkianekoissa todettu. Tiivistämistyön aikaiset havainnot Liekki rakennuksessa tukevat myös havaintoja. Ikkuna- ja seinäliittymissä on runsaasti erilaisia epäjatkuvuuskohtia, joiden kautta voi ulkoseinän lämmöneristeistä sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. 4.6 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Liekki -rakennuksessa ulkoseinärakenteiden alaosissa on (alueet, joissa ikkunoiden alapuolinen rakenne on tojalevyeristeinen) kosteusteknisiä puutteita. Ulkopuoliset sade- ja lumen sulamisvedet ovat kastelleet sokkelirakennetta (sokkelihalkaisu). Lisäksi ulkopuolinen kosteus voi imeytyä sokkelissa olevien halkeamien kohdilta rakenteisiin. Pitkäkestoisen kosteusrasituksen seurauksena ulkoseinän alaosan rakenteisiin on muodostunut mikrobivaurioita. Vaurioita on todennäköisesti voinut muodostua jo ennen 1990 -luvun lopun saneerauksia, lisäksi kyseinen tojalevyeristeinen rakenne on ns. riskirakenne. Rakenneavausten ja tiivistämistöiden yhteydessä avattujen seinärakenteiden osalla voidaan todeta, että rakenteiden ilma-/ höyrynsulkurakenteissa on epäjatkuvuuskohtia ja tiiveyspuutteita (lattialiittymät, ikkunaliittymät, kattoliittymät). Tuikku -rakennuksessa sisäänkäynnin puoleisilla julkisivuilla ikkunoiden alapuolinen rakenne on saneerausten yhteydessä uusittu eli alkuperäinen tojalevy on sokkelirakenteesta poistettu ja sisäpuoli on korvattu harkkorakenteella, erillistä lämmöneristekerrosta ei seinärakenteessa ole. Muilta osin seinärakenteet ovat sisäpuolelta uusittuja puurunkorakenteita, joissa lämmöneristeenä puhallusvillaeristys. Eristeistä otettujen materiaalinäytteiden perusteella seinien lämmöneristeissä ei esiinny mikrobivaurioita. Havaintojen perusteella ulkoseinärakenteen ilmatiiveys on puutteellinen liittymissä (lattia- ja seinäliittymä, väliseinäliittymät), minkä johdosta epätiiveyskohtien kautta voi sekoittua ilmaa sisäilmaan päin. Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: Liekki rakennuksen osalla suositellaan ulkoseinärakenteiden ikkunoiden alapuolista uusintaa niiltä osin kuin seinärakenteessa on alkuperäistasoinen, tojalevyllä eristetty sokkelirakenne. Uusitaan sokkelirakenne kosteus- ja lämpöteknisesti toimivaksi rakenteeksi. Betonisokkelirakenne avataan sokkelihalkaisun alapintaan saakka ja rakenne uusitaan (ikkunat ja ovet hyödynnetään). Uusimisen mahdollistamiseksi ulkoseinän vierustat kaivettava auki riittävässä laajuudessa ja kaivuutöiden yhteydessä routasuojaukset, salaojat sekä perusmuurin vesieristystä korjataan / osin uusitaan. Rakennetaan sisäpuolelta sisäkatto-, ikkuna- ja lattialiittymät ilmatiiviiksi luotettavia menetelmiä käyttäen. Tuikku -rakennuksessa suositellaan lattia-, seinä-, ikkuna- ja sisäkattoliittymien tiiveyttä parannettavaksi, edellyttää osin sisäpintarakenteiden avausta. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 20 (27) 5 Välipohjarakenteet (rakennus Tuikku) 5.1 Rakenne Rakennepiirustusten perusteella Tuikkurakennuksen osalla (alue jossa kellaritilat) välipohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä seuraavanlainen: 5.2 - lattiapinnoite - pintabetonilaatta - lastuvillalevy 4” - kantava teräsbetoniholvi Havainnot Kellarista tehtyjen havaintojen perusteella välipohjarakenteessa holvin päällä on styrox eriste, mikä viittaa siihen, että holvin päällä olevaa lattiarakennetta on uusittu. Kerhotilan kohdalla olevan kellaritilan päällä on myös vesikiertoinen lattialämmitys, mikä myös viittaa rakenteen uusimiseen. Pintakosteudentunnistimella holvin päällä olevan pintalattiassa ei todettu poikkeavaa kosteutta ja viiltomittaustenkin perusteella rakenne on kuiva. 5.3 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Havaintojen / arvion perusteella Tuikku -rakennuksen välipohjaosuudella ei arvioida esiintyvän sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavia tekijöitä, jotka vaatisivat korjaustoimenpiteitä. 6 Yläpohja- ja vesikattorakenteet 6.1 Yleistä Tehtyjen havaintojen ja saatujen lähtötietojen perusteella rakennusten vesikatteet on 1990 luvun lopulla peruskorjausten yhteydessä uusittu ja vesikatteiden alle on asennettu aluskatteet. Havaintojen perusteella vanhat yläpohjaeristeet on uusittu ja eristeeksi on asennettu puhallusvilla. 6.2 Rakenne Rakennepiirustusten ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella Liekki ja Tuikku -rakennusten yläpohjarakenne on yleisesti seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 21 (27) Uusi rakenne 6.3 - saumattu teräspeltikate - ruodelaudoitus - aluskate muovipohjainen (Liekki), kartonkipohjainen (Tuikku), - tuuletusväli 100 mm - alkuperäinen ruodelaudoitus - paikallatehdyt puurakenteiset kattoristikot - yläpohjaeriste, puhallusvilla - tinapaperi - laudoitus - kasinkertainen kirsilevytys tai alakattorakenteet Havainnot Rakennusten uusitut teräspeltikatteet varusteineen ovat yleisesti hyvässä kunnossa ja niissä ei havaittu korjausta tai kunnostusta vaativia vaurioita. Vesikatteiden uusinnan yhteydessä katteiden alle on asennettu aluskatteet; Liekki -rakennuksessa on muovipohjainen ja Tuikku rakennuksessa kartonkipohjainen aluskate. Vesikatolla olevien huoltoluukkujen kohdilta tehtyjen tarkastusten perusteella yläpohjissa ei havaittu näkyviä kosteusvaurioita. Yläpohjatilan puutteelliseen tuulettuvuuteen viittaavia näkyvä rakenteellisia vaurioita ei havaittu, mutta koska yläpohjat ovat matalia ja etenkin räystäsreuna-alueilla lämmöneristeen ja katealustan väli jää melko pieneksi. Vapaan tuuletusvälin toiminta tulee erikseen tarkastaa. Kuva 27. Yleiskuva Liekki rakennuksen vesikatolta. Vesikate on uusittu, vesikate varusteineen on yleisesti hyväkuntoinen. Kuva 28. Yleiskuva Liekki rakennuksen vesikatolta tarkastusluukun kohdalta. Vesikate on uusittu, kate on yleisesti hyväkuntoinen. Katteen alla on muovipohjainen aluskate. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 22 (27) Kuva 29. Yleiskuva Liekki rakennuksen yläpohjatilasta. Vanhat yläpohjaeristeet on poistettu ja korvattu uudella puhallusvillaeristeellä. Nähdyillä osin ei havaittu näkyviä kosteusvaurioita Kuva 30. Yleiskuva Liekki rakennuksen yläpohjatilasta. Vanhat yläpohjaeristeet on poistettu ja korvattu uudella puhallusvillaeristeellä. Nähdyillä osin ei havaittu näkyviä kosteusvaurioita Kuva 31. Yleiskuva Tuikku -rakennuksen vesikatoilta. Vesikate on uusittu, kate on yleisesti hyväkuntoinen. Kuva 32. Yleiskuva Tuikku -rakennuksen vesikatoilta. Vesikate on uusittu, vesikate varusteineen on yleisesti hyväkuntoinen. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 23 (27) Kuva 33. Yleiskuva Tuikku -rakennuksen vesikatoilta tarkastusluukun kohdalta. Uudet kattorakenteet on rakennettu vanha ruodelaudoituksen päälle. Rakenteeseen on asennettu kartonkipohjainen aluskate Kuva 34. Yleiskuva Tuikku -rakennuksen vesikatolta yläpohjaan tarkastusluukun kohdalta. Nähdyillä osin ei havaittu näkyviä kosteus- tai puutteelliseen tuulettumiseen liittyviä vaurioita. Kuva 35. Yleiskuva Tuikku -rakennuksen yläpohjasta. Nähdyillä osin ei havaittu näkyviä kosteus- tai puutteelliseen tuulettumiseen liittyviä vaurioita. Kuva 36. Yleiskuva Tuikku -rakennuksen yläpohjasta. Nähdyillä osin ei havaittu näkyviä kosteusvaurioita. Tuuletusvälin toiminta räystäsreunalla ? Kuva 37. Liekki -rakennus, tila 113. Yleiskuva yläpohjarakenteen alapuolisesta avauspisteestä. Rakenne sisältäpäin 2*kipsilevy, laudoitus, tinapaperi, uusittu yläpohjaeriste puhallusvilla. Kuva 38. Liekki -rakennus, tila 113. Yleiskuva yläpohjarakenteen alapuolisesta avauspisteestä. Rakenne sisältäpäin 2*kipsilevy, laudoitus, tinapaperi, uusittu yläpohjaeriste puhallusvilla. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 24 (27) Kuva 37. 6.4 Liekki, tila 113; Höyryn-/ ilmansulkujen toiminta ? uusien ja vanhojen rakenteiden liittymien kohdilla Kuva 38. Liekki: tila 113; Höyryn-/ ilmansulkujen toiminta ? uusien ja vanhojen rakenteiden liittymien kohdilla. Ikkunan yläpuolella ei toimivaa ilmansulkua. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Rakennusten uusituissa vesikatteissa (saumattu teräspeltikate) ei todettu vaurioita, jotka vaatisivat laajamittaisia korjaustoimenpiteitä. Yläpohjassa ei tarkastusluukkujen kohdilta tehtyjen havaintojen perusteella merkittäviä kosteus- tai puutteelliseen tuulettumiseen viittaavia vaurioita. Yläpohjaan liittyviin alkuperäisiin ilman- / höyrynsulkurakenteisiin liittyen todettiin puutteita mm. uusittujen seinien ja kattoliittymien kohdilla. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin. Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: Yläpohjan räystäiden osalla on tarkastettava toimivien ilmavälien olemassaolo lämmöneristeiden ja vesikattorakenteen välissä. Sisäkaton ja seinärakenteiden sekä ikkunoiden väliset rakenneliittymät tulee rakentaa ilmatiiviiksi luotettavalla menetelmällä. 7 Muut havainnot 7.1 Alapohjaläpiviennit Molempien rakennusten sähkökeskustilojen lattioissa todettiin johto - / kaapeliläpivientien suojaputkien avoimuus. Putket saattavat olla maaperäyhteydessä tai kulkevat likaisemmista tiloista, jolloin on mahdollista, että niiden kautta sekoittuu epäpuhdasta ilmaa sisätiloihin päin. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 25 (27) Kuva 39. 7.2 Rakennus Liekki, sähkökeskus. Kaapelien syöttöputket ovat avoimia, maaperäyhteys ?. Vuoto- / korvausilmaa saattaa sekoittua maaperästä sisätilaan päin avoimien syöttöputkien kautta. Kuva 40. Rakennus Tuikku, sähkökeskus. Kaapelien syöttöputket ovat avoimia, maaperäyhteys ?. Vuoto- / korvausilmaa saattaa sekoittua maaperästä sisätilaan päin avoimien syöttöputkien kautta. Havaintoja alakattojen päältä Alakattojen päältä tehtyjen yksittäisten havaintojen perusteella todettiin, että mm. rakennuksen Tuikku käytävillä olevien alakattojen päällä on osin pinnoittamattomia mineraalivillaeristeitä, joista voi irrota mineraalikuituja sisäilmaan. Yksittäisessä pisteessä rakennuksen Liekki sisäkatossa on näkyvä kosteusvauriojälki. Kuva 37. 7.3 Liekki, paikallinen kosteusvauriojälki alakaton päällä yläpohjaa vasten olevassa levyssä Kuva 38. Liekki: kuva alakaton päältä yläpohjaa vasten, ilmatiiveys ? Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden arviointi Alakattojen päällä todettiin yksittäisiä avoimia mineraalivillapintoja sekä yksittäisiä kosteusläikkiä. Mineraalivillakuidut voivat aiheuttaa ärsytystyyppisiä oireita. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 26 (27) Jatkotoimenpiteinä suositellaan seuraavaa: 8 Alakattojen päällä olevat avoimet mineraalivillat tulle poista ja pinnoittamat reunapinnat tulee käsitellä, jotta niistä ei irtoa mineraalivillakuituja sisäilmaan. Alakattojen päältä mahdolliset ylimääräiset tai avoimet läpiviennit yläpohjaan tulee kartoittaa tarkemmin, läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Suositukset jatkotoimenpiteistä Tutkimustulosten perusteella rakenteissa, erityisesti alkuperäisessä tojalevyeristeisissä sokkelirakenteessa esiintyy mikrobivaurioita, jotka ovat sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Kyseiset vauriot on todettu Liekki -rakennuksessa. Sisäilman laatuun vaikuttavat lisäksi rakenteissa todetut hallitsemattomat korvaus - / vuotoilmareitit, joiden kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin. Sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua. 8.1 8.2 Vesikatot ja yläpohjarakenteet Yläpohjan räystäiden osalla on tarkastettava toimivien ilmavälien olemassaolo lämmöneristeiden ja vesikattorakenteen välissä. Sisäkaton ja seinärakenteiden sekä ikkunoiden väliset rakenneliittymät tulee rakentaa ilmatiiviiksi luotettavalla menetelmällä. Alapohjarakenteet, kanaalit 8.3 Rakennuksen Liekki osalla tekniikkakanaaliosuus suositellaan puhdistettavaksi mahdollisuuksien mukaan. Kanaali tulee järjestää jatkuvasti alipaineiseksi huonetiloihin nähden ja alipaineisuus tulee seurantamittauksin (paine-eromittaukset) varmistaa. Kaikki kanaalista sisätiloihin nousevat läpiviennit ja tarkastusluukut tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Ulkoseinärakenteet Liekki rakennuksen osalla suositellaan ulkoseinärakenteiden ikkunoiden alapuolista uusintaa niiltä osin kuin seinärakenteessa on alkuperäistasoinen, tojalevyllä eristetty sokkelirakenne. Uusitaan sokkelirakenne kosteus- ja lämpöteknisesti toimivaksi rakenteeksi. Betonisokkelirakenne avataan sokkelihalkaisun alapintaan saakka ja rakenne uusitaan (ikkunat ja ovet hyödynnetään). Uusimisen mahdollistamiseksi ulkoseinän vierustat kaivettava auki riittävässä laajuudessa ja kaivuutöiden yhteydessä routasuojaukset, salaojat sekä perusmuurin vesieristystä korjataan / osin uusitaan. Rakennetaan sisäpuolelta sisäkatto-, ikkuna- ja lattialiittymät ilmatiiviiksi luotettavia menetelmiä käyttäen. Tuikku -rakennuksessa suositellaan lattia-, seinä-, ikkuna- ja sisäkattoliittymien tiiveyttä parannettavaksi. Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27 (27) 8.4 Muut havainnot Alakattojen päällä olevat avoimet mineraalivillat tulee poistaa ja pinnoittamat reunapinnat tulee käsitellä, jotta niistä ei irtoa mineraalivillakuituja sisäilmaan. Alakattojen päältä mahdolliset ylimääräiset tai avoimet läpiviennit yläpohjaan tulee kartoittaa tarkemmin, läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Yleistä kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkamisesta Kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkutöissä syntyvien epäpuhtauksien leviäminen muihin tiloihin tulee estää riittävällä suojauksella (purkutyöalueen osastointi muoviseinin ja alipaineistus) sekä huolehdittava työntekijöiden suojauksesta. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöissä on huomioitava työturvallisuuslain 738/2002 sekä Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 säännöstöt. Korjaustöistä on laadittu ohje Ratu-kortti 82-0383 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Tampereella 24.01.2017 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Rkm. Timo Ekola korjaussuunnittelu Saija Korpi Projektipäällikkö Rakennusterveysasiantuntija Korjaussuunnittelu Aarnivalkean koulu, ”Liekki ja Tuikku” A-Insinöörit Suunnittelu Oy RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Liite 1 1 (2) Sijaintikaavio (Rakennus Liekki) 15.US 12.US 16.US 18.US 3.US RAK US RAK YP RAK AP 2 : 51,8% / 22,7°C, vm 1 : 50,9% / 22,3°C, vm RAK US 13.US 14.US A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO ● HELSINKI ● KUOPIO ● OULU ● PORI ● TAMPERE ● TURKU 17.US 20.US 19.US 21.US 22.US p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Liite 1 2 (2) Sijaintikaavio (Rakennus Tuikku) Alla kellaritilaa 1.US 2.US RAK US 5 : 57,4 % / 26.0 °C, vm 6 : 53,1 % / 22.0 °C, vm 4 : 46,1 % / 24,4 °C, vm 3 : 41,4 % / 25.0 °C, vm Alla kellaritilaa A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO ● HELSINKI ● KUOPIO ● OULU ● PORI ● TAMPERE ● TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Liite 2 1 (1) Mittaaja: Timo Ekola, Terttu Rönkä Aloituspäivä: 8.11.2016 Mittalaiteet: VAISALA HMI41 + HMP42 päiväys mittauspiste nro tila rakenne materiaali mittaus- anturi suhteellinen lämpötila absoluuttinen syvyys kosteus °C kosteus mm Rh % g/m3 9.1. Sisäilma, Liekki tila 101 35 20,8 6,3 9.1. 37 20,9 6,7 8.11. Sisäilma, Tuikku, kerhotila Ulkoilma 89 -2,5 3,6 9.11. Ulkoilma 87 -6,0 2,7 9.1. V1 Liekki, tila 101 Alapohja 2 50,9 22,3 10,0 9.1. V2 Liekki, tila 110 Alapohja 2 51,8 22,7 10,5 9.1. V4 Tuikku, kerhotila Välipohja 2 41,1 25,0 9,5 9.1. V5 Tuikku, opetustila Alapohja 2 46,1 24,3 10,2 9.1. V6 Tuikku, opetustila Alapohja 2 57,4 26,0 14,0 9.1. V7 Tuikku, jaettu päätyhuone Alapohja 2 53,1 22,0 10,3 Lisäykset: Viiltomittaus: Mittaukset V1-V15 lattiapinnoitteen ja tasoitteen välisestä ilmatilasta Mitta-antureiden tasaantumisaika: vaihteluväli 25-35 min Perusalapohjarakenne mitattavilla alapohja-alueilla (rakenne tarkastettu Liekki, tila 113) - lattiapinnoite betoni 90 mm lämmöneriste 100 mm (styrox) alapohjatäytöt A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO ● HELSINKI ● KUOPIO ● OULU ● PORI ● TAMPERE ● TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Liitteet 3-4 1 (5) © A-Insinöörit Suunnittelu Oy Espoon kaupunki, Aarnivalkean koulu, Rakennukset: Liekki ja Tuikku Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus Liitteet 3-4 2 (5) © A-Insinöörit Suunnittelu Oy Espoon kaupunki, Aarnivalkean koulu, Rakennukset: Liekki ja Tuikku Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus Liitteet 3-4 3 (5) © A-Insinöörit Suunnittelu Oy Espoon kaupunki, Aarnivalkean koulu, Rakennukset: Liekki ja Tuikku Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus Liitteet 3-4 4 (5) © A-Insinöörit Suunnittelu Oy Espoon kaupunki, Aarnivalkean koulu, Rakennukset: Liekki ja Tuikku Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus Liitteet 3-4 5 (5) © A-Insinöörit Suunnittelu Oy Espoon kaupunki, Aarnivalkean koulu, Rakennukset: Liekki ja Tuikku Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus
© Copyright 2024