1. No category

TIEN&KIINTEISTÖNHOITO
Tienhoidossa suuri muutos tieterien ja kone
Reikäterä muutti koko
Kiinteistönhoitokoneita, traktoreita ja kuorma-autoja käytetään
yhä monipuolisemmin
tienhoidossa. Järkevillä tieterävalinnoilla
saadaan kilometrikustannuksia laskettua.
HÄMEENLINNA
Jorma Yrjölä
20 KONETYÖ-LEHTI 8/2016
T
eitä hoidettiin yksinkertaisilla auroilla ja tiehöylillä 30 vuotta sitten. Nyt
on kuorma-autoissa ja traktoreissakin alusteriä ja auroja monen
eri mallista ja moneen tarkoitukseen. On tavallista jäykkäsiipistä
ja nivelauraa, siipiauraa, zoomauraa, leviävää auraa.
Miten tähän on tultu ja kuinka
tieterät ovat kehittyneet, tätä avaa
markkinointipäällikkö
Hannu Aalto Metsätyö Oy:stä, joka
tuo maahan ja myy ruotsalaisen
Olofsforsin valmistamia tieteriä.
Tasaterien ja hammasterien
aika
Tienhoidossa 1980-luvulla
käytettiin paljon tasaterää ja koveraa hammasterää, koska ne olivat ainoat terät, jolla sai polannetta irti.
- Silloisella Tielaitoksella oli
parhaimmillaan noin 700 tiehöylää, joilla lunta ja polannetta jyrsittiin. Uusia höyliä hankit-
tiin 40-50 kappaletta vuodessa,
muistelee Aalto.
- Silloin auroissa käytettiin lähinnä tasateriä ja höylissä hammasteriä ja niissä oli pääosin
käytössä 290 ja 200 millin reikäjako.
Vuonna 1991 silloinen Tielaitos siirtyi kokonaan 305 millin
reikäjakoon.
- Kaikki tiehöylät muutettiin
tähän reikäjakoon sopivaksi ja
tämä otettiin käyttöön myös alusterissä. Auroja ei enää valmistet-
TIEN&KIINTEISTÖNHOITO
Tyytyväinen asiakas haki ison määrän Sharq kumireikäteriä. Tämä
tekee siistin jäljen ja se on hiljainen,. Näitä otetaan koko lavallinen,
tuumaa kuljettaja Matti Hiltunen Hyvinkään kaupungilta.
ekaluston myötä
tienhoidon
tu vanhalla reikäjaolla.
Samana vuonna Olofsfors rakensi tehtaalle uuden tieterälinjan Nordmalingiin Vaasan korkeudelle.
- Se on vieläkin Euroopan ellei maailman tehokkain tieterätehdas ja kapasiteetiltaan suurin.
Olofsforsissa on käsitelty terästä
vuodesta 1762 lähtien ja se työ
varmasti osataan.
Reikäterä muutti koko
talvitienhoidon
Reikäterän tulo markkinoille vuonna 1984 toi muutoksia ja
paljon uutta koko talvitienhoitoon – teriin ja työmenetelmiin.
- Reikäterän yleistymisen
myötä 1980-luvun lopulla kilpailijoilla ei ollut muuta keinoa, kuin myydä koveraa hammasterää tosi halvalla. Tässä ne
eivät onnistuneet, vaan Metsätyön maahantuoma reikäterä otti
oman osuutensa markkinoista,
Aalto muistaa.
Reikäterä on ruotsalaisen tie-
höyläkuljettajan keksintö, jonka
Olofsfors otti tuotantoonsa. Tämän jälkeen reikäterä on ollut
suosituin talviterä Pohjolassa.
- Vaikka kilpailijoitakin on
tullut markkinoille, reikäterän
suosio on kestänyt vaikka patenttikin loppui jo vuonna 2004.
- Tänä päivänä perinteinen
kovera hammasterä on mielestäni epäedullinen, siitä joutuu heittämään paljon hukkaan. Se on terävä vain uutena ja terävä kärki
kuluu nopeasti pois. Sen jälkeen
se on purevuudeltaan huonompi
kuin reikäterä, jossa on myös selkeästi enemmän kulutuspintaa.
Hammasterien käyttö onkin vähentynyt huippuvuosista selvästi.
Reikäterät olivat ensin paksuudeltaan 8 millisiä ja koveria,
korkeus oli 300 milliä.
- Pian huomattiin, että terä
voi olla suorakin ja lisättiin paksuutta millin verran, edelleen 300
milliä korkeana ja siksi terää käytettiinkin pääasiassa tiehöylissä.
- Reikäterä tekee siistin ja karhean jäljen. Vaikka se kuluukin
vähän nopeammin kuin tasaterä, niin reikäterässä on enemmän
kulutettavaa, Aalto vertaa.
Entistä kovemmat ja
sitkeämmät teräuutuudet
saatavilla
Muutaman vuoden sisällä
Olofsfors on tuonut markkinoille entistä kovemmat ja äänettömämmät tieterät, joissa kulutuskestävyys on parempi ja hinta
edullisempi.
- Uudet kovat tieterät on paras
uudistus tieterissä sitten reikäterän. Olofsforsin uusilla kovilla
ja sitkeillä tieterillä saadaan kilometrikustannuksia alas, innostuu Aalto.
- Tasaterissä ja reikäterissä on
päästy 600 brinelliin, paksummissa tasaterissä ja niin sanotussa HD DUO -terässä on päästy
550 brinellin kovuuteen karkaistuna.
- Jotkut uudet terämallit kestävät jopa pitempään kuin vastaavat kovametalliterät, mutta hankintahinta on selvästi halvempi.
Näillä voidaan korvata kovaäänisiä kovametalliteriä.
Kovametalliterissä kovuus on
KONETYÖ-LEHTI 8/2016 21
TIEN&KIINTEISTÖNHOITO
Kuorma-auton käyttö tienhoidossa on tuonut suuria muutoksia tieteriin ja työmenetelmiin.
parempi, mutta ne ovat jo nyt kalliita ja niiden hinta nousee edelleen.
- Kovametalli on valmistettu useamman metallin seoksesta. Vaikka teräksen hinta ei ole noussut,
niin seosaineiden hinta sen sijaan
on noussut melkoisesti.
Tappiterällä saa helposti
tuhoa aikaan
Aikanaan tappiterä tuli meille
Ruotsista 1990-luvulla ja Tielaitos kokeili sitä. Johtopäätös: tappiterä on ihan surkea, sillä ei tee
mitään.
- Tapit oli pistetty lanaan ja ne
olivat ihan pystyssä. Eihän tappiterä voinut silleen toimia, ei ollut tarkoituskaan. Vaasan tiepiirin miehet – ruotsia kun osaavat
– olivat Ruotsin kollegoihin yhteydessä ja ihmettelivät miten tällainen tulos voi olla mahdollista.
Heidän vastauksensa oli: tappiterää oli käytetty väärin. Jos käytätte sitä oikeassa kulmassa niin
se toimii hyvin, muistelee Aalto.
Tämän Vaasan tiepiiriin tiedon
myötä tappiterä levisi muuallekin Suomeen.
- Tappiterä on hyvä sorateiden hoitoon, mihin se on alun
perin kehitettykin. Myös kovan
polanteen poistoon höylällä se
on hyvä, mutta varovainen sen
kanssa täytyy olla. Ei tappiterän
kanssa voi toimia niin, että lasketaan terä maahan, nostetaan eturenkaat ilmaan ja annetaan mennä – silloin tulee vahinkoa, summaa Aalto.
Tappiterällä saa myös polannetta hyvin irti silloin, kun sitä
22 KONETYÖ-LEHTI 8/2016
oikein käytetään. Toisaalta sillä
saa myös helposti suurta vahinkoa aikaan.
- Tiehöylässä tappiterän pystyy aina pitämään oikeassa asennossa. Terän kärjen kartion sivun
pitää olla tienpintaa vasten: silloin se ei raavi niin herkästi jälkiä ja tappi pyörii. Ja silloin kun
se pyörii, niin terä kuluu tasaisesti ja tappi kestää pitempään.
Silti asfalttipinnoilla tappiterä on
tunnoton, varsinkin tiehöylässä,
Aalto selvittää.
- En oikein ymmärrä tappiterän käyttöä kuorma-auton ja
traktorien alusterissä. Niissä tappeja ei saa helposti oikeaan leikkuukulmaan, vaan tappi on liian pystyssä. Silloin teho huononee, terä ei pure polanteeseen ja
– syntyy vain raavintajälkiä. Terä
ei pyöri, eikä kulu tasaisesti, luettelee Aalto sen huonoja puolia.
Mikä on tienhoidon kokonaiskustannus, esimerkkinä
tappiterän käyttö
Tappiterällä tekee monasti
enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Perinteisillä terillä ei saa asfalttipintoja rikki, eikä lähde kestomerkinnät tien pinnasta.
- Kun ajelee keväisin maanteitä, näkee joskus hirveät jäljet
asfaltissa tappiterän käytön jäljiltä. Siitä pääsee vesi helpommin läpi ja tie rupeaa routimaan.
Myös routapatit lähtevät tappiterällä tehokkaasti ja tie on rikki.
Mutta tulihan homma hoidettua.
- Uskomatonta joskus tämä
tienhoito meillä: ei ole väliä, mitä
se maksaa. Nyt se voi olla halpaa,
mutta myöhemmin maksaa moninkertaisesti.
- Nyt kun Destia on osakeyhtiö ja pitäisi toimia kustannustehokkaasti, niin pitäisi suunnitella ja laskea kokonaiskustannukset pidemmällä aikavälillä. Kun
teräkulut otetaan yhdestä taskusta, maalauskulut toisesta ja teiden korjauskulut kolmannesta,
niin kukaan ei laske kokonaiskustannuksia.
- Jos alun pitäen käytetään oikeanlaisia teriä, säästetään myöhemmin maalaus- ja teiden korjauskustannuksissa. Tästä pitäisi
veronmaksajienkin olla kiinnostuneita – mihin meidän veroeuroja oikein käytetään.
- Jos tappiterän käyttö lopetetaan, niin teiden kunnostuksen kustannukset pienevät paljon
enemmän, mitä tappiterien kustannus on vastaavilla kilometreillä, uskoo Aalto.
Kuorma-auton käyttö
tienhoidossa tuonut suuria
muutoksia
Tienhoito on siirtynyt tiehöylistä muihin tienhoitolaitteisiin,
valtateillä pääasiassa kuormaautoihin.
- Kuorma-autojen alusterien käytön lisääntymisen myötä
tienhoidossa reikäterien leveyttä
(korkeutta) madallettiin 240-milliin, jotta ne saatiin sopimaan tähän käyttöön, Aalto kertoo.
Myös kumitus lisättiin reikäteriin, mikä entisestään lisäsi sen
käyttöä. Se on parhaimmillaan
taajamissa: kumipäällysteinen
reikäterä on hiljaisempi, ei täri-
se niin paljon, kestää pidempään
ja sillä saa erittäin siistin jäljen.
Idea kumin käytöstä reikäterässä on tullut käyttäjiltä.
- Reikäterässä on mahdollista terä kiinnittää ylempää kiinni, jottei tarvitse siirtää terää niin
usein. Varsinkin kuorma-autokäytössä alusterästä pääsi tavaraa läpi reikien kautta, kun terä
oli asennettu näin. Reiät haluttiin tukkoon, ettei näin ”väärin”
asennettuna päässyt tavaraa läpi
terästä. Näin syntyi kumitettu reikäterä, mikä on sittemmin
yleistynyt muihinkin, kuin alusteräkäyttöön.
Vuosituhannen vaihteessa alkoivat kovametalliterät yleistymään kuorma-autoissa ja nyt
niillä kolistellaan valtateillä.
- Mielestäni kovametalliterä
on tavallaan ”laiskan miehen”
terä. Se on äänekäs ja kallis, tosin
sitä ei tarvitse vaihtaa niin usein.
Kuskit eivät maksa tieteriä ja siksi he tykkäävät ajaa terillä, jotka
kestävät pitkään. Kuskit istuvat
mieluummin auton hytissä kuin
vaihtavat teriä ulkosalla – tämänkin ymmärtää, tuumaa Aalto.
Tiehöylän käyttö romahtanut
ehkä liikaakin
Tielaitos muuttui ensin Tieliikelaitokseksi ja sitten Destiaksi.
Nykyisin Destia Oy on Ahlström
Capitalin omistuksessa vuodesta 2014 lähtien. Tämä kehitys on
saanut isoja muutoksia aikaan
koko tienhoidossa.
- Jo silloin, kun vanhasta Tielaitoksesta tuli liikelaitos, rahan
käyttöä alettiin seuraamaan tarkemmin. Myös yksityisten urakoitsijoiden käyttö tienhoidossa
on lisääntynyt, näkee Aalto.
Kuorma-auto korvaa paljon
muutakin kuin tiehöylän työt ja
tiehöylän käyttö on vähentynyt
radikaalisti.
- Muistelen kun Turussa ja
Tampereen kaupungilla oli toistakymmentä tiehöylää ja Helsingin kaupungillakin 16-17. Nyt
melkein jokaisessa tienhoitoautossa on alusterä, ja tällä pystytään tekemään osa tiehöylän töistä - paljon nopeammin ja arvaten
myös edullisemmin.
Toki vieläkin on kohteita, missä tiehöylää ei korvaa mikään.
- Kun oikein kovaa tai paksua
polannetta pitää poistaa, ei tiehöylää korvaa mikään – kuormaauton alusterässä ei painatus tähän riitä. On selvää, kun tiehöylä
painaa 18 tonnia, niin kyllä sillä
polanne lähtee.
- Sorateiden kunnostami-
TIEN&KIINTEISTÖNHOITO
sessa tiehöylä on paras ja niitähän meillä vielä riittää. Tiehöylä
puoltaa paikkaansa myös murskeen levityksessä ja asfalttipohjien teossa. Tiehöylällä on vielä
paikkansa tienhoidossa ja mielestäni niiden käytöstä on luovuttu vähän liikaakin.
- Kallis laitehan tiehöylä on
kun ajatellaan ympärivuotista käyttöä. Autokaluston hyötykäyttö ympärivuotisesti on paljon suurempi tiehöylään verrattuna.
Metsätyö palvelee tieterissä
Vuosikymmenten myötä tieterissä on mallien ja vaihtoehtojen määrä kasvanut.
- Tieterissä Olofsfors on ollut selvä markkinajohtaja ja pitänyt asemansa kilpailun kasvusta huolimatta. Menestyksen
tekijöistä Aalto mainitsee hyvät
tuotteet: ensin oli reikäterä ja nyt
nämä entistä kovemmat ja sitkeämmät tieterät, joilla erotumme kilpailijoista.
- Tehtaalla on lisäksi tehokas
tuotanto ja riittävä kapasiteetti
koko Pohjois-Euroopan tarpeisiin. Silloin toiminta on kustannustehokasta ja hinnat kilpailukykyisiä.
Tieterät saa Metsätyöltä lisäksi lyhyellä toimitusajalla.
- Asiakkaamme ovat tottuneet
nopeisiin toimitusaikoihin, koska meillä on paljon tavaraa varastossa – tuli talvi sitten ennemmin
tai myöhemmin. Tämä on tietysti
yksi kilpailuetu ja hyvää asiakaspalvelua.
- Meillä on neljä myyjää itseni lisäksi, jotka ovat perehtyneet
tieteriin. Asiakaspalvelu toimii ja
varastot ovat kolmessa eri toimipisteessä: Hämeenlinna, Jyväskylä ja Rovaniemi.
- Henkilökuntamme on pitkäaikaista ja tuntee hyvin tienhoidon tarpeet, käytetyt laitteet
ja tieterät Suomessa – osaamme
myös neuvoa asiakkaita tieteräasioissa.
- Metsätyöltä saa tieterissä
laadukasta tavaraa, hyvän palvelun ja nopeat toimitukset, lupaa
Hannu Aalto. n
Kattavasta tieterävalikoimasta on mistä valita käyttöön sopiva.
Sharq RAM 550 HB (vas.) ja P300 HD DUO.
Uutuus P300 reikäterä on karkaistu kovemmaksi myös kumitettuna.
Perinteinen tasaterä karkaistuna 600 HB.
Ruotsalaisen Olofsfors AB:n sisaryritys, joka myy
Olofsfors -tuotteita Suomessa. Metsätyö Oy:llä on
toimipisteet Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja
Rovaniemellä.
Yritys tuo maahan ja markkinoi myös MV-kaivinkynsiä, iDig-kaivuavustimia, Hultdins -kouria,
kourasahoja, erillisiä ketjusahayksiköitä,
Indexator -kääntäjiä, Nordchain -pyöränketjuja,
X-tappeja, Iggesund -laippoja, Carlton-teräketjuja,
Turvatankki -säiliösarjoja, jne.
KONETYÖ-LEHTI 8/2016 23