SILMÄMELANOOMA Potilasopas maa o o n a l e m ä silm nen ä h a j e l l a v sairasta omaisilleen Silmäkasvainpoliklinikassa olemme erikoistuneet tutkimaan ja hoitamaan hyvän- ja pahanlaatuisia silmän kasvaimia. Silmämelanooman hoito on harvinaisuutensa vuoksi valtakunnallisesti keskitetty Hyksiin. Toivomme, että tämä opas auttaa sinua ja omaisianne ymmärtämään paremmin sairauttanne, siihen liittyviä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä sekä niiden vaikutuksia elämääsi. SILMÄMELANOOMA Silmämelanoomalla tarkoitetaan silmän pinnalle sidekalvolle tai silmän sisälle suonikalvostoon syntyvää tummasolusyöpää. Suonikalvossa esiintyvä muoto on yleisin. Melanooman muita esiintymispaikkoja silmässä ovat värikalvo ja sädekehä. Uusia silmämelanoomia löytyy Suomessa vuosittain 65−75. Tässä oppaassa keskitytään suonikalvon ja sädekehän melanoomaan, muista muodoista kerrotaan lyhyemmin oppaan jälkipuolella. Silmämelanooman toteaminen Neljäsosa kasvaimista löytyy silmän terveystarkastuksen kuten esimerkiksi silmälasien uusimisen yhteydessä ja kolme neljäsosaa potilaista hakeutuu hoitoon oireiden perusteella. www.hus.fi Oireet Silmämelanooman oireita voivat olla näöntarkkuuden heikkeneminen, kuvan vääristyminen ja näkökenttäpuutos, jos verkkokalvo irtoaa kasvaimen suurenemisen seurauksena. Punoitusta, kipua tai särkyä ei yleensä esiinny. Joskus oireena on nokisademainen tai salamaniskumainen näköhäiriö. Nämä oireet ovat yleisiä silmän toimintahäiriön oireita eivätkä suoraan viittaa silmämelanoomaan. Oireiden ilmetessä on syytä hakeutua silmälääkäriin niiden syyn selvittämiseksi. Oireiden ilmaantuminen riippuu kasvaimen sijainnista. Silmänpohjan reunalla kasvain voi ehtiä suureksikin ennen oireiden havaitsemista. Alustavat tutkimukset Alustavan kasvainepäilyn perusteella silmätautien erikoislääkäri tai terveyskeskuslääkäri lähettää potilaan tutkimuksiin oman piirinsä keskussairaalaan. Keskussairaalassa tutkitaan näöntarkkuus ja silmän etuosat. Tämän jälkeen molemmat mustuaiset laajennetaan tipoin, jotta silmälääkäri voi tutkia silmänpohjat. Kasvaimen sijainnista riippuu, mitä muita tutkimuksia tehdään. Yleensä silmästä ja silmänpohjista otetaan valokuvat. Lääkäri valitsee yksilöllisesti muut tarvittavat tutkimukset. Hoitoon ohjautuminen Kun epäillään pahalaatuista kasvainta tai diagnoosi on epäselvä, silmälääkäri lähettää sinut tutkimuksiin Hyksin silmäkasvainpoliklinikkaan diagnoosin varmistusta ja mahdollista hoitoa varten. Pahanlaatuisuuteen viittaavat mm. • kasvaimen suuri koko • kohottaako kasvain • tihkuuko nestettä • oranssit läikät • epäsymmetrinen muoto 3 TUTKIMUSKÄYNTI Silmäkasvainpoliklinikassa tapaat ensin sairaanhoitajan. Hoitaja käy kanssasi läpi tutkimuskäynnin kulun ja tarvittavat esitiedot. Tiedot lääkityksestä, allergioista, pitkäaikaissairauksista sekä aikaisemmista kasvaimista itsellä ja lähisukulaisella ovat tärkeitä tutkimusten ja hoidon suunnittelua varten. Tutkimukset saattaa aloittaa erikoistuva silmäkasvaimiin perehtyvä lääkäri, ja niitä jatketaan yhdessä erikoislääkärin kanssa. Lääkäri kysyy miten ja milloin kasvaimesi havaittiin ja mitä aikaisempia tutkimuksia on tehty. Hän keskustelee kanssasi myös terveydentilastasi ja etenkin mahdollisista aikaisemmista muista kasvaimista sekä toimenpiteistä ja hoidoista. Suvussa esiintyneet kasvaintaudit ovat myös oleellinen tieto. 4 Suonikalvoston melanooman aiheuttaja on vielä tuntematon. Noin 15 %:lla on ollut silmässä aikaisemmin luomi, noin 2 %:lla periytyvä sairastumisalttius (BAP1-syöpäalttiusoireyhtymä) ja 1 %:lla synnynnäisesti eriväriset silmät (melanosytoosi). Lääkäri mittaa näöntarkkuuden ja tutkii mikroskoopilla silmän etuosat. Sen jälkeen molemmat mustuaiset laajennetaan tipoin, jotta lääkäri voi tutkia silmänpohjat. Erikoislääkäri määrittää kasvaimen koon ja kohottavuuden ultraäänilaiteella ja mittaa silmän pituuden mahdollista toimenpidettä varten. Tutkimuspäivänä tehdään myös kuvantamistutkimuksia, kuten verkkokalvon valokerroskuvaus (OCT) ja otetaan erilaisia laajakulmavalokuvia silmänpohjista. Kuvaukset tapahtuvat poliklinikan yhteydessä olevissa tutkimushuoneissa. Silmän etuosa ja silmänpohjakuvia voidaan kuvata myös tutkimuspoliklinikalla. Kuvat ovat välittömästi erikoislääkärin arvioitavissa. Kuvia käytetään kasvaimen diagnosointiin ja hoidon suunnitteluun. Hoitopäätös Tutkimusten jälkeen hoidosta vastaava erikoislääkäri keskustelee kanssasi eri hoitovaihtoehdoista ja niiden todennäköisistä hyödyistä ja haitoista sekä antaa sen perusteella hoitosuosituksen. Hoitopäätös tehdään usein jo tutkimuskäynnin yhteydessä. Sinulla on mahdollisuus harkita hoitopäätöstä ja halutessasi ilmoittaa päätöksestäsi myöhemmin. Mikäli hoidon valinnassa päädytään sädelevy- tai muuhun leikkaushoitoon, toimenpideajasta ilmoitetaan myöhemmin kotiin puhelimitse leikkausajan varmistuttua. Toimenpideajan ilmoittamisen yhteydessä osaston sairaanhoitaja käy kanssasi läpi osastolle tuloon liittyvät asiat, esitutkimushaastattelun, mahdolliset tarvittavat laboratoriotutkimukset ja leikkausvalmistelut. Yleistutkimukset ennen hoitoa Ennen hoitoa sinulle järjestetään tarvittavat yleistutkimukset kotipaikkakunnalla. Tutkimuksilla halutaan selvittää, ettei tauti ole levinnyt muualle kehoon. Näihin tutkimuksiin kuuluvat ylävatsan ultraäänitutkimus eli kaikututkimus, keuhkokuvaus ja maksaverikokeet (ASAT, ALAT, AFOS ja LD). Levinneen taudin poissulkemiseksi tehdään tarvittaessa myös magneetti- tai tietokonekerroskuvauksia. Mahdolliset etäpesäkkeet löytyvät yleisimmin maksasta. www.hus.fi 5 6 SUONIKALVOMELANOOMAN HOITOVAIHTOEHDOT Sädelevyhoito Sädelevyhoito on yleisin suonikalvon ja sädekehän melanooman hoito. Kasvaimen koon perusteella erikoislääkäri arvioi ja valitsee sopivan levyn ja tarvittavan annoksen, jotta kasvain saadaan kuolemaan. HYKS Syöpäkeskuksen sädehoito-osaston fyysikko laskee hoitoajan ja valmistaa levyn. Hoitoaika on 1−14 vuorokautta. Hoitoajan pituuteen vaikuttavat levyn aktiivisuus (säteilevän aineen puoliintumisaika), annoksen suuruus ja kasvaimen korkeus. Säteilevä aine voi olla joko jodi (I-125) tai rutenium (Ru-106). Ruteniumisotoopit on kiinnitetty howww.hus.fi peisen ja jodi kultaisen hoitolevyn sisäpintaan. Ruteniumia käytetään yleensä pienempien kasvainten (korkeus alle 6 mm) ja jodia isompien kasvainten (korkeus yli 6 mm) hoidossa. Sädelevyn asetus Sädelevy asetetaan silmään paikallispuudutuksessa tehtävässä leikkauksessa. Ennen toimenpidettä silmän mustuainen laajennetaan tipoin. Lisäksi annetaan tarvittava esilääkitys. Sädelevyn kiinnittämiseen kasvaimen kohdalle silmän ulkopinnalle käytetään ompeleita. Silmää ympäröiviä lihaksia voidaan joutua tilapäisesti siirtämään, jos ne ovat kasvaimen kohdalla. Levynlaittoleikkaus kestää noin tunnin ajan. Potilas on toimenpiteen jälkeen osastolla seuraavaan aamuun. Silmä pidetään peitettynä sideharsotaitoksella. Säteilystä Ruteniumlevy säteilee tehokkaasti 6 mm etäisyydelle, mutta hajasäteilyä voi kantautua vielä 40 cm päähän. Jodilevyn tehokas säteily kantaa n. 20 mm päähän, mutta hajasäteilyä esiintyy vielä 2 metrin etäisyydellä sädelevystä. Silmäkuopan suuntaan säteilyä ei kohdistu. Silmän sädelevyhoidossa on huomioitava säteilysuojaus. Säteilyä ympäristöön voi vähentää kasvattamalla etäisyyttä säteilevään levyyn, käyttämällä säteilysuojaimia ja pienentämällä altistusaikaa. Hoitajat ovat toistuvasti tekemisissä sädelevypotilaiden kanssa leikkaussalissa, jossa levyä joudutaan käsittelemään, kuten myös heräämössä ja osastolla. Sinua hoitava henkilökunta käyttää siksi sädesuojaa ja pyrkii tekemään lähellä tapahtuvat toimenpiteet nopeasti välttääkseen toistuvaa säteilyä. 7 Samasta syystä sädelevypotilaat pyritään sijoittamaan eri huoneeseen kuin muut potilaat. Kahden sädelevypotilaan väliin jätetään yksi tyhjä vuode. Sädelevypotilas saa liikkua vapaasti osastolla ja matkustaminen yleisissä kulkuneuvoissa on sallittua. Tehty toimenpide ei estä lentämistä. Kotihoito toimenpiteen jälkeen Toimenpiteen jälkeen silmä puhdistetaan ja siihen tiputetaan sinulle määrättyjä silmätippoja ohjeiden mukaan. Silmä voi olla arka leikkauksen jälkeen, mutta yleensä kipu ei johdu itse sädelevystä. Levy saattaa olla osittain näkyvissä, mikäli kasvainkohta sijaitsee silmän etuosassa. Ompeleet ja levy saattavat aiheuttaa roskantunteen silmään. Erityisesti, jos silmälihas on tilapäisesti siirretty, saatat myös nähdä kahtena. Kyyneleet voivat olla alkuvai8 heessa verisiä. Joskus voi esiintyä särkyä tai pahoinvointia, jos silmänpaine nousee. Mikäli levyn hoitoaika on useampia päiviä tai yli viikon, voit olla väliajan levyn kanssa kotona. Säteilyn vähentämiseksi on syytä välttää nukkumista samassa vuoteessa muun perheenjäsenen kanssa. Pienten lasten syliin ottamista ja oleskelua raskaana olevien naisten läheisyydessä on myös vältettävä niin kauan kuin levy on silmässä. Yli tunnin oleskelua alle 3 metrin etäisyydellä muista on syytä välttää. Sinulle määrätyt mustuaista laajentavat tipat voivat vaikuttaa silmien yhteistoimintaan. Sädelevyn poisto Sädelevy poistetaan paikallispuudutuksessa leikkaussalissa. Toimenpide kestää yleensä 15−25 minuuttia. Sädelevyn poistaa leik- kausvuorossa oleva verkkokalvokirurgi päivisin tai päivystysvuorossa oleva silmäkirurgi iltaisin ja viikonloppuisin. Kotiutuminen tapahtuu levynpoistoajasta, voinnista ja kotipaikkakunnan sijainnista riippuen leikkauspäivän iltana tai seuraavana päivänä. Leikattua silmää hoidetaan silmätipoilla kuukauden ajan. Levyn poiston jälkeen silmä ei säteile, vaikka levyn vaikutus silmässä jatkuukin kasvaimen tuhoutumisena kuukausien ajan. Hoidon jälkeinen seuranta Sairasloman pituus on kuukausi levyn poistosta. Kuukauden kuluttua toimenpiteestä tarkistetaan silmän toipuminen lähimmällä silmätautien poliklinikalla. Samalla lääkäri ottaa kantaa työkykyyn ja jatkolääkityksen tarpeeseen. Sädelevyhoidolla saavutettua tulosta arvioidaan kolmen kuukauden kuluttua. Tämä tarkistus tapahtuu yleensä silmäkasvainpoliklinikassa silmän kaiku- ja kuvantamistutkimuksin. Seuraava tarkastus on kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta silmäkasvainpoliklinikassa. Vuositarkastus on aina silmäkasvainpoliklinikassa. Sitä edeltävät levinneisyystutkimukset, joiden avulla voidaan varmistaa, että etäpesäkkeitä ei ole havaittavissa. Näihin tutkimuksiin kuuluvat ylävatsan alueen kaikututkimus ja maksaverikokeet. Mikäli ylävatsan kaikututkimuksessa herää epäilys etäpesäkkeestä, lisätutkimuksena ohjelmoidaan maksasta otettava neulanäyte (biopsia). Mikäli muutos osoittautuu pahanlaatuiseksi, hoitona on leikkaus, solunsalpaajahoito tai maksan sisäinen sädehoito (SIRT) syöpätautien yksikössä. www.hus.fi Levinneisyystutkimukset toistetaan yleensä vuosittain. Tarkastuksista sovitaan yksilöllisesti. Seuranta jatkuu yleensä 15 vuotta levinneisyystutkimuksin. Hoitotulos Yhdeksän kymmenestä kasvaimesta tuhoutuu yhdellä sädelevyhoitokerralla. Yksi kymmenestä tarvitsee täydennyshoidon myöhemmin. Mikäli seurannassa havaitaan uudelleen kasvua, voidaan sädelevyhoito uusia tai käyttää täydennyshoitona esimerkiksi lämpölaserhoitoa. Lämpölaserhoito Lämpölaserhoidolla eli transpupillaarisella termoterapialla tarkoitetaan mustuaisen kautta silmän sisään annettavaa infrapunalaserhoitoa. Sitä käytetään yleensä sädehoidon jälkeen. Silmän mustuainen laajennetaan ennen paikallispuudutuksessa tehtävää toimenpidettä. Puudutus tapahtuu leikkaus- salin heräämössä, mutta toimenpide tehdään silmäkasvainpoliklinikassa. Tyypillisesti hoito kestää 20 minuuttia. Lämpölaserhoito on yleensä tarpeen uusia 2−4 kertaa täyden vaikutuksen saamiseksi. Laserhoito soveltuu pienten alueiden hoitamiseen, sillä lämpö leviää enintään 3 mm syvyyteen. Toimenpide on polikliininen, eikä vaadi jälkihoitoa. Puudutuksesta johtuen silmäluomet eivät kotiutuessa vielä toimi normaalisti, siksi silmään laitetaan kostutusgeeliä ja silmän päälle silmäluomet sulkeva sidos, jonka voi itse poistaa illalla. Silmän poisto Silmä poistetaan nykyisin vain harvoin. Silmän poistoa suositellaan edelleen, jos silmän näkökyky on pysyvästi menetetty, silmässä on jatkuvaa voimakasta kipua tai kasvain on levinnyt silmäkuoppaan. Silmän poisto voi olla henkisesti 9 raskas asia, koska silmä on kehonkuvassa tärkeä. Silmää ei poisteta ilman potilaan kirjallista suostumusta. Kahden todistajan läsnä ollessa potilaan allekirjoittama suostumus silmän poistoon kirjataan sairaskertomukseen. Silmänpoistoleikkaus tehdään yleensä nukutuksessa. Poistetun silmän tilalle laitetaan muovinen istutepallo, johon silmän liikuttajalihakset kiinnitetään. Silmä peitetään leikkauksen jälkeen sidoksella verenvuodon ehkäisemiseksi ja pään ympäri laitetaan kierreside. Sidosta pidetään seuraavaan aamuun asti. Kipulääkkeitä annetaan tarvittaessa. Seuraavana aamuna lääkäri poistaa sidoksen, tutkii silmäkuopan ja määrää silmäkuopan paikallishoitoon silmätipat. Leikkauksessa laitettu istutepallo jää silmäkuoppaan. 10 SILMÄPROTEESEISTA Osastolla potilaalle kerrotaan alustavasti silmäproteeseista ja niiden hoidosta. Silmäkuopan paraneminen tarkistetaan silmäkasvainpoliklinikassa kuukauden kuluttua silmän poistamisesta ja sen jälkeen potilas käy yleensä samana päivänä proteesin sovituksessa proteesipajassa. Ajan proteesin sovitukseen voi tilata itse. Proteesi valmistetaan tavallisesti muovista. Jos muovi ärsyttää, se voidaan tehdä myös lasista. Kaikki silmäproteesit valmistetaan käsityönä tarkaksi kopioksi toisesta silmästä. Proteesin valmistus kestää kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä tehdään vahamalli potilaan silmäkuopasta. Iltapäivällä valetaan akryylimuovinen runko, johon upotetaan mustuais- ja värikalvolevyt. Seuraavana aamuna sovitetaan malliproteesi, ja kun se on saatu sopivaksi, maalaa taiteilija sen asiakas mallinaan. Maalaamisen asemesta saatetaan käyttää valokuvaustekniikkaa. Maalauksen päälle valetaan läpinäkyvä muovikerros. Silmäproteesia pidetään silmässä koko ajan, myös nukkuessa ja peseytyessä. Proteesi pestään alussa päivittäin, myöhemmin tarpeen mukaan puhtaalla vedellä ja nestesaippualla. Mikäli silmäproteesin pinta on kulunut, se voi hangata ja aiheuttaa rähmimistä. Proteesia voidaan tällöin kiillottaa koneellisesti. Eräissä tapauksissa kosmeettisia ns. kuoriproteeseja voi käyttää oman ulkonäöltään poikkeavan silmän edessä, vaikka silmää ei ole poistettu. www.hus.fi 11 Silmä- ja kuoriproteesia käytetään 5−7 vuotta. Yleensä silmäkuoppa muuttuu sen verran, että proteesin uusiminen on sen jälkeen tarpeen. MELANOOMAN MUUT ESIINTYMISPAIKAT JA HOITOMUODOT Silmäproteesia voidaan sekä suurentaa että pienentää. Liian iso proteesi voi aiheuttaa esim. rähmimistä, koska luomet eivät sulkeudu kokonaan. Liian pieni proteesi voi pudota silmäkuopasta. Proteesi joudutaan uusimaan, kun muovimateriaali kellastuu, eikä kestä suurentamiseen vaadittavaa kuumennusta. Sidekalvomelanooma Useimmat sidekalvokasvaimet ovat hyvänlaatuisia. Sidekalvomelanoomat ovat kymmenen kertaa harvinaisempia kuin suonikalvomelanoomat. Pienet kasvaimet voidaan poistaa poliklinikan leikkaussalissa. Silmä puudutetaan puudutusaineella ennen toimenpidettä. Tarvittaessa vointia seurataan heräämön puolella. Silmäproteesin maksaa kotipaikkakunnan terveyskeskus tai keskussairaala, tapaturmissa vakuutusyhtiö. Silmän toivuttua noin yhden kuukauden kuluttua toimenpiteestä saatetaan määrätä solunsalpaajasilmätippoja (mitomysiini) täydennyshoitona, jos kasvain on pahanlaatuinen. Kookkaammat sidekalvokasvaimet hoidetaan päiväkirurgisena toimen- 12 piteenä paikallispuudutuksessa leikkaussalissa. Toimenpiteen suorittaa silmäkasvainten hoitoon erikoistunut lääkäri tai silmäplastiakirurgi. Jos poistettava muutos on kookas eikä sidekalvo kasvaimen poiston jälkeen riitä peittämään silmää, käytetään sidekalvosiirrettä toisesta silmästä tai amnionkalvosiirrettä (istukkakalvoa). Kasvaimesta lähetetään aina näyte patologin tutkittavaksi. Koska sidekalvomelanooma saattaa lähettää etäpesäkkeitä imuteitse, kaulan alueen imusolmukkeet tunnustellaan poliklinikkakäynnin yhteydessä. Värikalvon melanooma Värikalvon melanooma on harvinainen. Värikalvokasvaimet ovat yleensä pieniä. Muutos näkyy paljaallakin silmällä tummempana alueena tai laikkuna värikalvossa. Kasvainta on helppo seurata esimer- kiksi valokuvien avulla. Värikalvon melanooma kasvaa yleensä hitaasti ja lähettää harvoin etäpesäkkeitä. Hoitona on yleensä leikkaus, jossa kasvainkohta poistetaan kirurgisesti paikallispuudutuksessa tai sädelevyhoito. Sädekehän melanooma Sädekehän melanooma hoidetaan useimmiten levysädehoidolla, kuten suonikalvomelanooma. Se voidaan joskus myös poistaa yleisanestesiassa. Sädehoitolevyksi valitaan erikoismuotoiltu levy, joka suojaa sarveiskalvoa säteilyltä. Muuten sädelevyhoidossa noudatetaan samoja toimintatapoja kuin suonikalvon melanoomassa. MITEN ETEENPÄIN? Syöpään sairastuminen tarkoittaa usein muutosta, joka vaikuttaa eri elämänalueisiin. Mielessä herää www.hus.fi monia kysymyksiä. Diagnoosin varmistuttua ihmiset suhtautuvat eri tavoin saamaansa tietoon ja edessä oleviin hoitoihin. Herää huoli, miten omaiset suhtautuvat ja miten itse jaksaa eteenpäin. Selviytyjä on se, joka elää läpi ne päivät, jotka hänelle on annettu. Joskus tarvitsemme toisten hoivaa ja tukea, toisinaan taas yksinäisyyttä ja etäisyyttä selkiyttämään omia tuntemuksia ja ajatuksia. Anna aikaa itsellesi ja ota apua vastaan, kun sitä tarvitset. Olemme tukenasi Sinulla on mahdollisuus aina soittaa silmäkasvainpoliklinikkaan (p. 09 471 76520 tai 09 471 73150 virka-aikaan), kun sinulla on kysyttävää. Jos emme ehdi vastaamaan puheluusi heti, voit jättää soittopyynnön hoitajalle. Hoitaja soittaa sinulle heti, kun se on mahdollista. Silmäkasvainpoliklinikan sairaan- hoitajan puhelinvastaanotto on keskiviikkoisin klo 10–11 ja 14–15, p. 050 428 8010. Psykologi Mikäli sinusta tuntuu siltä, että kaipaat heti alkuvaiheessa välitöntä keskustelutukea, voitte olla yhteydessä HYKS Silmätautien psykologiin Marika Kajanderiin: p. 09 471 77889 tai sähköpostitse [email protected]. Hän voi auttaa sinua tai tarvittaessa olla yhteydessä oman paikkakuntasi terveydenhuoltoon, joka voi järjestää sinulle keskusteluapua omalta paikkakunnaltasi. Syöpäjärjestöt Syöpäjärjestöt (www.cancer.fi) tarjoavat monenlaista toimintaa, josta sinulle voisi olla apua. Heidän kauttaan voit myös löytää vertaistukea omaan tilanteeseesi. Huomaat, että et ole yksin! 13 Suomen Syöpäjärjestöjen maksuton neuvontapuhelin: 0800 19414 ma klo 10–14 ja 16–18, ti–pe 10–14. Opi ymmärtämään sairauttasi Käytännön tietoja ja ohjeita saat myös Suomen Syöpäpotilaat ry:stä (www.syopapotilaat.fi). Sinulla on mahdollisuus saada puhelinneuvontaa ja vertaistukea. Suomen Syöpäpotilaat ry julkaisee monenlaisia hoitoa tukevia potilasoppaita, kuten Selviytyjän matkaopas, jossa kerrotaan mm. miten tulla toimeen sairauden kanssa ja mitä tunteita ja tuntemuksia sairaus voi sinussa herättää. Kirja opastaa myös siihen, miten kerrot esimerkiksi lapsille sairaudestasi. Opas on maksuton potilaalle ja hänen lähiomaisilleen. Voit ladata sen myös internetistä itsellesi pdf-tiedostona. Toimeentulo Sosiaalihoitaja neuvoo sinua sairauteesi liittyvissä käytännön asi14 oissa. Voit sopia hänen kanssaan tapaamisen jo sairaalassa ollessasi, niin saat tietoa sairauteesi liittyvistä etuisuuksista. Kansaneläkelaitos järjestää myös silmämelanoomaan sairastuneille potilaille ja heidän omaisilleen Kelan kuntouttavan kurssin, johon valitaan 12 potilasta kerrallaan. Lääkäri voi suositella sinulle kurssia, kun hoidosta on kulunut n. 6–12 kk. Kurssi on kaksiosainen: 1. osa syksyisin ja 2. osa seuraavana keväänä. Kurssi on maksuton potilaille ja heidän omaisilleen. Omaisella on mahdollisuus hakea tukea ansionmenetyksestä, jos kurssi sijoittuu loma-aikaan. Tarkempaa tietoa kurssista ja kurssille hakeutumisesta saat Kelan internetsivuilta (www. kela.fi) tai silmäkasvainpoliklinikan vastaanotolla käydessäsi lääkäriltä tai sairaanhoitajalta. www.hus.fi HYÖDYLLISIÄ YHTEYSTIEDOJA Silmäproteesit Lehto ja Sohlberg Oy Mikonkatu 19 B, 4. krs 00100 Helsinki p. 09 621 1117 www.silmaproteesit.fi/ Aukioloaika: ma−pe klo 8.00−16.00 Asiantuntija Lea Kemppinen: 050 522 1125 Sairaanhoitaja Liisa Sohlberg: 040 594 7405 Silmäkasvainpoliklinikka Sairaanhoitaja: p. 050 428 8010 ke klo 10–11 ja 14–15 Kanslia: p. 09 471 76520 Silmätautien päivystys p. 09 471 73170 Lasiais- ja verkkokalvoyksikkö S7 Päivystyksellisissä asioissa: p. 09 471 73114 Silmäsairauksien vuodeosasto Sairaanhoitaja arkisin klo 13–15: p. 09 471 73178 T:mi Laura Routa Timpurinkuja 3, 02650 Espoo p. 040 583 2356 www.laurarouta.fi/silmaproteesit/ HYKS Silmätaudit Silmä-korvasairaala Haartmaninkatu 4 C/E, Helsinki PL 220, 00029 HUS 15 www.hus.fi Stenbäckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS puh. 09 4711 • www.facebook.com/HUS.fi • twitter.com/HUS_uutisoi • www.linkedin.com/company/hospital-district-of-helsinki-and-uusimaa-hus• www.youtube.com/HUSvideot • www.issuu.com/husjulkaisut HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja 24 jäsenkunnan yli 1,6 Tuotamme palveluja lähes 1,5 miljoonalle asukkaalle miljoonalle asukkaalle ja vastaamme monien ja vastaamme joidenkin erityisalojen sairaanhoidosta erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti. valtakunnallisesti. Vuosittain noin puoli miljoonaa Vuosittain puoli miljoonaa erikoissairaanhoidon potilasta saa hoitoa 22 sairaalassamme. HUS:n liikepotilasta saa hoitoa 23 sairaalassamme. vaihto on yli 1,7 mrd. euroa ja palveluksessamme HUS:n liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa ja on noin 21 000 ammattilaista. HUS on savuton. palveluksessamme on noin 22 500 ammattilaista. Tekijät: Tero Kivelä, Martin Täll, Sirpa Nyyssönen-Jaser, Hellevi Saturi Valokuvat: Timo Löfgren, • Kopio Niini Oy, 1/2016
© Copyright 2024