1. No category

1 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
FINGRID OYJ
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
1.1.2016 ̶ 31.12.2016
2 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Sisällysluettelo
1
TOIMINTAKERTOMUS ......................................................................................................................... 4
1.1
1.1.1
Taloudellinen tulos .................................................................................................................. 4
1.1.2
Investoinnit .............................................................................................................................. 6
1.1.3
Sähköjärjestelmä ..................................................................................................................... 9
1.1.4
Sähkömarkkinat..................................................................................................................... 10
1.1.5
Rahoitus ................................................................................................................................ 12
1.1.6
Osakepääoma ....................................................................................................................... 13
1.1.7
Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät ..................................................................................... 13
1.1.8
Hallitus ja ylin johto................................................................................................................ 13
1.1.9
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ........................................................................................ 13
1.1.10
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät yhteiskunnalle ja Fingridille ................................. 15
1.1.11
Yritysvastuu ........................................................................................................................... 15
1.1.12
Ympäristöasiat....................................................................................................................... 16
1.1.13
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.............................................................................. 17
1.1.14
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä .......................... 17
1.1.15
Hallituksen voitonjakoehdotus ............................................................................................... 17
1.1.16
Yhtiökokous 2017 .................................................................................................................. 18
1.2
2
3
Hallituksen toimintakertomus .......................................................................................................... 4
Tunnusluvut .................................................................................................................................. 19
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) ....................................................................................................... 21
2.1
Tuloslaskelma .............................................................................................................................. 23
2.2
Konsernitase ................................................................................................................................ 25
2.3
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ........................................................................ 27
2.4
Konsernin rahavirtalaskelma ........................................................................................................ 28
KANTAVERKKOTOIMINNAN ESIKUVA ............................................................................................. 30
3.1
Yleiset tiedot konsernista ja yleiset laadintaperiaatteet ................................................................. 30
3.2
Yhtiön yleiset riskienhallintaprosessit ja periaatteet ...................................................................... 31
3.3
Liikevaihdon ja tuloksen syntyminen ............................................................................................. 31
3.4
Tuottoihin liittyvät saamiset ja luottoriskin hallinta ......................................................................... 34
3.5
Liiketoiminnan kulut, velat ja ostojen luottoriskin hallinta .............................................................. 35
3.6
Vaihto-omaisuus........................................................................................................................... 37
3.7
Sähkön hinta- ja volyymiriskin hallinta .......................................................................................... 38
3.8
Henkilöstö - toiminnan tukipilari .................................................................................................... 38
3.9
Verot ............................................................................................................................................ 39
3 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
4
5
6
7
8
17.2.2017
PITKÄJÄNTEINEN INVESTOIJA......................................................................................................... 41
4.1
Kantaverkko-omaisuus ................................................................................................................. 41
4.2
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ........................................................................................... 44
4.3
Vuokrasopimukset ........................................................................................................................ 47
VAHVA RAHOITUKSELLINEN ASEMA .............................................................................................. 48
5.1
Pääoman hallinta.......................................................................................................................... 48
5.2
Rahoitustoiminnan tavoitteet ja organisointi ja rahoitusriskien hallinnan periaatteet ..................... 48
5.3
Rahoitusvelat, rahoituskulut sekä velkojen rahoitusriskien hallinta ............................................... 49
5.4
Rahavarat ja muut rahoitusvarat ................................................................................................... 58
5.5
Oma pääoma ja osingonjako ........................................................................................................ 59
5.6
Yhteenveto rahoitusvaroista, rahoitusveloista ja johdannaisista ................................................... 61
MUUT TIEDOT .................................................................................................................................... 65
6.1
Konserniyhtiöt ja lähipiiritapahtumat ............................................................................................. 65
6.2
Muut liitetiedot .............................................................................................................................. 67
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)..................................................................................................... 69
7.1
Emoyhtiön tuloslaskelma .............................................................................................................. 69
7.2
Emoyhtiön tase............................................................................................................................. 70
7.3
Emoyhtiön rahavirtalaskelma........................................................................................................ 72
7.4
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ............................................................................................... 73
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET ......................................... 93
4 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
1
TOIMINTAKERTOMUS
1.1
Hallituksen toimintakertomus
17.2.2017
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial
Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden
vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.
1.1.1
Taloudellinen tulos
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2015.
Konsernin liikevaihto oli 586,1 (600,2) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat 382,4
(333,0) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja
sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Kuluneen vuoden sähkön kulutus oli 85,1 (82,5)
terawattituntia. Fingrid siirsi verkossaan sähköä 68,6 (67,9) terawattituntia, joka on 77,5 (77,1)
prosenttia kokonaissähkönsiirrosta Suomessa. Tasesähkön myynti oli 153,9 (137,1) miljoonaa
euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli seurausta lisääntyneestä tasesähkön määrästä ja
nousseesta tasesähkön hinnasta. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä
yhteydeltä 24,0 (11,2) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta käyttöönotetusta uudesta
dynaamisesta tariffirakenteesta ja Venäjän tuonnin kasvusta. Fingridin saamat
pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 37,5 (86,8) miljoonaan
euroon, sillä heikentynyt pohjoismainen vesitilanne pienensi merkittävästi pullonkaulatuntien
määrää. Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuottoja 2,4 (4,2)
miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottoja ei enää raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta
alkaen. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 12,7 (5,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden
tuottojen kasvu johtui pääasiassa 6,3 miljoonan euron pullonkaulatuottojen tuloutuksesta, joka
on tehty rajakapasiteetin ylläpidosta ja vastakaupasta syntyneitä kustannuksia vastaan
sääntelyn mukaisesti.
Konsernin kulut olivat 442,2 (418,6) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat
viimevuotisesta tasosta 121,7 (98,2) miljoonaan euroon tasesähkön määrän ja hinnannousun
seurauksena. Häviösähkökulut olivat 57,6 (68,6) miljoonaa euroa. Häviösähkökulujen laskuun
on vaikuttanut alhaisempi häviösähkön hankintahinta ja laskenut häviösähkön määrä.
Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 43,87 (48,22) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon
käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 50,5 (54,7) miljoonaan euroon. Syynä
kulujen laskuun olivat automaattisen taajuudenhallintareservin hankinnan keskeyttäminen
elokuun lopulle asti sekä taajuusohjattujen käyttö- ja häiriöreservien hankintakulujen lasku
hyvän markkinasaatavuuden seurauksena. Poistot olivat 99,2 (94,1) miljoonaa euroa.
Kantaverkon kunnonhallintakulut kasvoivat 24,1 (19,2) miljoonaan euroon. Kunnonhallinnan
kuluja nostivat sähköasema-alueiden kunnossapitohakkuut ja johtokatujen reunapuiden
käsittely. Henkilöstökulut kasvoivat henkilöstömäärän kasvaessa uusien liiketoimintojen sekä
lisääntyneiden lakisääteisten tehtävien hoitamisen myötä ja henkilösivukuluissa
tapahtuneiden työantajamaksujen nousun seurauksena 28,6 (25,8) miljoonaan euroon.
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, milj. €
1-12/16
Kantaverkkotuotot
382,4
1-12/15 10-12/16 10-12/15
333,0
113,1
100,8
5 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
Tasesähkön myynti
Rajasiirtotuotot
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
Suomi-Ruotsi
pullonkaulatuotot*
Tehoreservituotot**
Läpisiirtotuotot
Muu liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Liikevaihto ja muut tuotot
yhteensä
17.2.2017
153,9
24,0
137,1
11,2
47,4
10,0
37,9
2,9
4,2
0,8
7,0
13,2
5,6
12,7
86,8
7,6
15,3
5,1
5,2
1,8
3,8
2,0
2,0
22,0
1,8
4,5
1,8
3,0
598,8
605,4
180,0
175,5
Kulut (milj. €)
1-12/16
Tasesähkön osto
Häviösähkökulut
Poistot
Reservikulut
Henkilöstökulut
Kunnonhallintakulut
Tehoreservikulut**
Läpisiirtokulut
Estlink verkkovuokrat
Muut kulut
Kulut yhteensä
Liikevoitto ilman
hyödykejohdannaisten
arvonmuutoksia
Konsernin liikevoitto, IFRS
1-12/15 10-12/16 10-12/15
121,7
57,6
99,2
50,5
28,6
24,1
6,6
12,6
98,2
68,6
94,1
54,7
25,8
19,2
7,2
9,4
37,5
12,8
25,4
13,8
8,4
9,1
1,6
4,2
29,6
17,8
24,2
12,6
6,8
7,9
1,4
2,0
41,1
442,2
41,3
418,6
10,5
123,4
11,4
113,7
156,6
192,0
186,8
162,6
56,6
67,4
61,9
57,4
* Pullonkaulatuottojen käsittelyssä on tehty muutos ja niitä ei raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen.
** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain
puitteissa.
Konsernin liikevoitto oli 192,0 (162,6) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten sekä
investointeihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien valuuttajohdannaisten käyvän
arvonmuutoksista kirjattiin liikevoittoon 35,4 (-24,3) miljoonaa euroa.
IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 18,7 (33,7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä
rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli -0,3 (-13,3) miljoonaa euroa.
Konsernin voitto ennen veroja oli 173,9 (129,3) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime
vuoteen selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (muutos +72,7 miljoonaa euroa)
ja kantaverkkotuottojen kasvulla (muutos +49,4 miljoonaa euroa) sekä pullonkaulatuottojen
6 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
käsittelymuutoksella (muutos -84,6 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 138,7 (103,6)
miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi ja oli tarkastelukauden lopussa 36,4 (33,5)
prosenttia.
Emoyhtiön liikevaihto oli 581,4 (592,4) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 103,9 (123,7)
miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 176,0 miljoonaa euroa.
Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin
mukainen tulos päätyy vuodelta 2016 noin 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
1.1.2
Investoinnit
Fingridin kantaverkon investointiohjelmalla parannetaan käyttövarmuutta, edistetään
sähkömarkkinoita ja edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista.
Vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat säilyneet erittäin mittavina.
Vuonna 2016 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 146,7 (147,5) miljoonaa euroa. Tästä
sähköverkkoon investoitiin yhteensä 135,8 (138,4) miljoonaa euroa ja varavoimaan 3,3 (0,7)
miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 7,5 (8,4) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja
kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 2,4 (1,8) miljoonaa euroa.
Vuoden 2016 lopussa Fingridillä oli rakennusvaiheessa 13 kappaletta 400 kilovoltin
sähköasemakohdetta ja 67 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtourakoita sekä huomattava
määrä 110 kilovoltin sähköasema- ja voimajohtoprojekteja.
Fingridin kaikkien aikojen suurin investointi, Porista Ouluun kulkeva 400 kilovoltin siirtoyhteys
”Rannikkolinja” valmistui vuoden 2016 lopulla. Länsirannikon linjan valmistumisen myötä
Suomessa on nyt kolme pohjoisesta etelään kulkevaa 400 kilovoltin siirtoyhteyttä. Kaiken
kaikkiaan 260 miljoonaa euroa maksanut kokonaisuus eteni kymmenen vuoden
rakennusurakan aikana suunnitelmien mukaisesti. Yhteys palvelee tuulivoimaa, jota
Pohjanmaalle on rakennettu ja rakennetaan tulevaisuudessakin. Sen läheisyydessä ovat
myös olemassa olevat ja suunnitellut ydinvoimalaitokset. Rakennetun yhteyden avulla
parannettiin nykyistä siirtoa Ruotsin ja Suomen välillä. Tehdyillä investoinneilla
valmistaudutaan myös vuoteen 2025 mennessä rakennettavaan uuteen vaihtosähköyhteyteen
Suomen ja Ruotsin välillä. Rannikkolinjan ansiosta Suomi säilyy varmemmin yhtenä hintaalueena jatkossakin. Suurempaan jännitteeseen siirtymisellä pienennetään myös
siirtohäviöitä. Vuosia kestänyt projekti on ollut fingridiläisille ja palvelutoimittajille iso haaste.
Hankkeen työllistävä vaikutus oli noin 1 000 henkilötyövuotta. Suurinvestointiin kohdennettiin
merkittävä osa yhtiölle kertyneistä pullonkaulatuloista.
Rannikkolinjan kokonaisuus muodostui kolmesta laajasta hankekokonaisuudesta:
• 400 ja 110 kilovoltin voimajohtoyhteys Seinäjoelta Vaasaan ja uusi muuntoasema Nivalaan
valmistuivat vuonna 2011.
• 400 kilovoltin voimajohtoyhteys Ulvilasta Kristiinankaupunkiin valmistui
voimajohtokokonaisuuden toisessa vaiheessa lokakuussa 2014.
• Viimeisenä vaiheena rakennettiin Kokkolasta (Hirvisuo) Muhokselle (Pyhänselkä) 400
kilovoltin voimajohtoyhteys, joka valmistui vuoden 2016 lopulla.
7 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Kokonaisuudessaan Rannikkolinjalle rakennettiin 380 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtoa,
yhdeksän uutta sähköasemaa ja tehtiin lisäksi suppeampia asemalaajennuksia. Tämän myötä
saatiin 600-800 megawattia uutta siirtokykyä Pohjois-ja Etelä-Suomen välille.
Suomen vanhimman siirtoyhteyden, Imatralta Turkuun johtavan "Rautarouvan" noin 130
miljoonan euron uudistamishanke eteni toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaisesti.
Suurhankkeen Hikiä–Forssa -osuus valmistui ja se otettiin käyttöön maaliskuussa.
Rautarouvan uudistaminen jatkuu Lieto– Forssa -välillä. Myös Yllikkälä–Koria -osuuden
uusimisen aloitettiin Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Lisäksi päätettiin Hikiän ja Orimattilan
välisen voimajohdon uusimisesta ja uuden Orimattilan sähköaseman rakentamisesta.
Kokonaisuudessaan Rautarouva on uusittu vuoteen 2020 mennessä.
Pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen sähkönsaannin
turvaamiseksi Fingrid vahvistaa Espoon sähköasemaa sekä Länsisalmen sähköasemaa
Vantaalla. Espoon lähes yhdeksän miljoonaa euroa ja Vantaan Länsisalmen noin 18,5
miljoonaa euroa maksavien sähköasemien uudistaminen ja laajentaminen alkoivat vuonna
2016 ja hankkeet valmistuvat vuonna 2017. Kantaverkosta syötetään sähköä Helsinkiin ja
Vantaalle Länsisalmen ja Tammiston muuntoasemien kautta. Näiden asemien kautta
sähkönsä saa noin 800 000 asukasta. Alueen sähkönkulutuksen kasvu ja Helsingin
sähköntuotannossa tapahtuvat muutokset edellyttävät sähkönsyöttökapasiteetin
vahvistamista. Espoon sähköaseman laajennus parantaa läntisen Uudenmaan sähkönsiirron
käyttövarmuutta. Alueen omaa sähköntuotantoa on supistettu samanaikaisesti, kun alueen
sähkönkulutus on kasvussa.
Fingrid on viimeisen kahden vuoden aikana panostanut merkittävästi Lapin alueen
kantaverkon kehittämiseen rakentamalla tai perusparantamalla yhteensä kuusi sähköasemaa.
Nämä toimet ovat tarpeellisia Lapin sähkön kulutuksen kasvun ja uuden tuulivoimatuotannon
takia. Toimintavuonna Vajukosken ja Petäjäskosken asemille lisättiin uudet muunnot ja
olemassa olevia järjestelmiä perusparannettiin ja laajennettiin. Sodankylän pohjoispuolella
sijaitseva Vajukosken muuntoasema palvelee vesivoimantuotantoa ja kaivosteollisuutta sekä
yhdistyy Ivalon kautta Norjan kantaverkkoon. Tärkeälle Lapin 220 kilovoltin ja 400 kilovoltin
päävoimansiirtoverkon yhdistävälle Petäjäskosken muuntoasemalle rakennettiin myös
kokonaan uusi 220 kilovoltin kaasueristeinen kytkinlaitos. Lisäksi Taivalkosken ja
Ossauskosken sähköasemille tehtiin laajat perusparannukset. Investointien yhteenlaskettu
arvo oli noin 43 miljoonaa euroa.
Toimintavuoden aikana tehtiin useita investointipäätöksiä ja moni niistä eteni
rakentamisvaiheeseen.
1970-luvulla rakennettu Inkoon sähköasema varmistaa Länsi-Uudenmaan sähkösyöttöä.
Ikääntyneen aseman uudistamisesta tehtiin investointipäätös ja hanke valmistuu vuonna
2018. Hämeenlinnan ja Valkeakosken alueiden sähkönsaannin varmistamiseksi Fingrid päätti
uusia 51 kilometrin pituisen voimajohdon Hämeenlinnan ja Valkeakosken välillä. Ikääntyneet
ja huonokuntoiset pylväät ja voimajohdot puretaan ja samalle paikalle rakennetaan uusi johto.
Hanke valmistuu vuonna 2018.
Investoinneista moni liittyy teollisuuden toimintavalmiuksien mahdollistamiseen tai
parantamiseen. Vuoksen sähköaseman ja noin 24 kilometrin pituisen Lempiälä–Vuoksi voimajohdon uusimista suunnitellaan Lappeenrannan ja Imatran välille. Investointi toteutetaan
aikaistetusti Kemiran Joutsenon tehtaan laajentamisen vuoksi ja hanke valmistuu vuonna
2018. Äänekosken uuden biotuotetehtaan sähkönsyöttöä varmennetaan rakentamalla
Äänekosken Koiviston ja Laukaan Vihtavuoren sähköasemien välille uusi 110 kilovoltin
8 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
voimajohto, joka valmistuu vuoden 2017 loppupuolella. Myös Olkiluodon vanhentunut ja
käyttövarmuudeltaan riittämätön 400 kilovoltin kytkinlaitos uusitaan. Olkiluodon sähköasema
on yksi kantaverkon tärkeimpiä solmukohtia, johon liittyy kolme ydinvoimalaitosta. Tämä
hanke valmistuu vuonna 2019.
Fingridin Huutokosken varavoimalaitosta perusparannetaan 15 miljoonalla eurolla. Joroisilla
sijaitseva Huutokosken varavoimalaitos on yksi Fingridin omistamista kymmenestä
varavoimalaitoksesta, joilla varmistetaan osaltaan Suomen sähkön riittävyys
sähköjärjestelmän häiriötilanteissa. Perusparannushankkeessa uusitaan vanhentuneita
järjestelmiä, varmistetaan voimalaitoksen toiminta seuraavaksi 20 vuodeksi ja tehdään
merkittäviä ympäristöinvestointeja. Projektissa uusitaan muun muassa polttoainesäiliöt ja järjestelmät, sammutusjärjestelmät, laitoksen sisäiset sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä
varavoimalaitoksen omat varasähköjärjestelmät.
Vuonna 2006 käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena on rakentaa omaisuudenhallinnan
toimintaa tukeva moderni tietojärjestelmäkokonaisuus. Integrointien avulla kantaverkon
omaisuuden master data on nyt vain yhdessä sovelluksessa. Hankekokonaisuudessa
yhdistettiin uusinta tietotekniikkaa, yhtiön tietopohjaa sekä muutettiin yhtiön toimintatapoja.
Edistyksellisen tekniikan avulla yhtiön omaisuudenhallinta tehostui merkittävästi. Omaisuuden
hallintaa ja käyttöä tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus ELVIS-projekti saatiin päätökseen
vuonna 2016.
Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantamiseksi on tehty merkittäviä uudistuksia. Myös
tasasiirtoyhteyksien asiantuntijaresursseja on lisätty. Vuoden 2016 alusta alkaen otettiin
HVDC-toiminnassa käyttöön ympärivuorokautinen varallaolojärjestelmä. Toimintavuonna on
nopeutettu häiriöselvitystä, ennaltaehkäisty yksittäisten häiriöiden syntymistä sekä toteutettu
HVDC-yhteyksien luotettavuutta ja käytettävyyttä varmistavia toimenpiteitä selvästi aiempia
vuosia nopeammin. Häiriökeskeytysten kokonaiskesto jäi vuonna 2016 noin kymmenesosaan
vuosien 2014 ja 2015 tasosta. Häiriökeskeytysten lukumäärä puolittui vuosien 2014 ja 2015
lukumäärästä.
Fingridin kunnonhallinta on kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui
kärkeen kansainvälisessä kunnonhallinnan laatua ja kustannustehokkuutta mittaavassa
ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) vertailussa jo
yhdennentoista kerran peräkkäin. Lloyd's Register teki auditoinnin, jonka aikana käytiin läpi
Fingridin omaisuuden hallintaa. Auditoinnin tuloksena Fingridille myönnettiin ISO 55001 standardin mukainen omaisuuden hallinnan sertifikaatti.
Yhtiön omalle henkilökunnalle ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa
0 (1) ja tältä osin 0-tapaturmaa tavoite saavutettiin. Palvelutoimittajille sattui 12 (13)
poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista kolme johti yli 30 päivän
sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty
työtapaturmataajuus laski hieman edellisestä vuodesta.
Työturvallisuuden kehityshanke jatkui. Kehityshanke keskittyi työturvallisuuden
toimintamallien ja työkalujen jalkauttamiseen sekä turvallisuusasenteiden parantamiseen.
Vuoden alussa otettiin käyttöön Fingridin verkkokoulu, jossa on vuoden aikana ollut yli 1 700
kävijää. Palvelutoimittajille ja omalle henkilökunnalle järjestettiin
turvallisuushavaintokampanja. Edellisten lisäksi jatkettiin työturvallisuuden, laadun ja
ympäristön mobiiliraportointijärjestelmän, verkkokoulun sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän
kehittämistä.
9 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
1.1.3
17.2.2017
Sähköjärjestelmä
Suomessa kulutettiin vuonna 2016 sähköä 85,1 (82,5) terawattituntia. Fingridin verkossa
siirrettiin sähköä 68,6 (67,9) terawattituntia, joka vastasi 77,5 (77,1) prosenttia Suomen
kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan kulutushuipun, joka oli
suurimmillaan 15 100 (13 500) megawattia. Saavutettu kulutushuippu on tähän mennessä
Suomen historian suurin kulutuslukema. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuoden
kulutushuippujen aikaan noin 10 800 (11200) megawattia.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2016 aikana 15,7 (17,8) terawattituntia ja vietiin
Suomesta Ruotsiin 0,3 (0,2) terawattituntia.
Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli vientiä Suomesta Viroon
3,1 (5,0) terawattituntia.
Sähkön tuonti Venäjältä lisääntyi noin 50 prosenttia. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes
täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 5,9 (3,9) terawattituntia.
Kantaverkon toimintavarmuus oli katsausvuonna erinomaisella tasolla ja siirtovarmuus oli
99,9998 prosenttia. Kesäkaudella oli tavallista enemmän ukkoshäiriöitä, joista johtuneet
monivaiheiset häiriöt aiheuttivat haittaa prosessiteollisuudelle. Muuna aikana häiriöiden määrä
pysyi normaalilla tasolla. Tasasähkölinkkien häiriöalttiuden selvittämiseen keskitettiin entistä
enemmän voimavaroja: tasasähköyhteyksissä ei tapahtunutkaan laajoja
viankorjaustoimenpiteitä vaatineita häiriöitä ja vähemmän vakavat häiriöt onnistuttiin
selvittämään uudistusten myötä aiempia vuosia nopeammin. Vuonna 2016 häiriökeskeytysten
kokonaiskesto jäi tasasähköyhteyksillä noin kymmenesosaan vuosien 2014 ja 2015 tasosta ja
häiriökeskeytysten lukumäärä puolittui vuosien 2014 ja 2015 määrästä.
Investointitöiden yhteydessä syntyneitä siirtokeskeytyksiä tehtiin lähinnä Pohjanmaalla ja
Pohjois-Pohjanmaalla. Siirtokeskeytykset olivat haastavia ja edellyttivät huolellista
etukäteissuunnittelua ja hyvää yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Keskeytyksissä onnistuttiin
hyvin.
Vastakaupat
1-12/16
1-12/15
10-12/16
10-12/15
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€
2,5
0,8
0,3
0,2
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€
0,1
0,8
0,0
0,0
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä
M€
1,2
2,2
0,3
0,6
Vastakaupat yhteensä M€
3,9
3,8
0,6
0,9
Sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa tarvittavia reservejä hankittiin Suomesta,
Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä. Vastakauppakustannukset olivat 3,9 (3,8) miljoonaa
euroa. Vastakaupat ovat sähkönsiirtojen hallintaan tehtyjä erikoissäätöjä, joita käytetään
kantaverkon lyhytaikaisten pullonkaulojen (sähkönsiirtoa rajoittava kohta) poistamiseen.
Fingrid takaa vahvistamansa siirrot rajan yli ostamalla ja myymällä sähköä vastakaupoin
käyttövuorokauden loppuun. Tarve vastakaupoille voi johtua esimerkiksi voimalaitosten tai
verkon keskeytyksistä tai häiriöistä.
10 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli
keskimäärin 2,1 minuuttia, joka on selvästi 10 vuoden keskiarvoa (3,3 minuuttia) lyhyempi
aika. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta (KAH) oli arviolta 3,5 (4,1) miljoonaa euroa.
Sähköjärjestelmän käyttö
Sähkön kulutus Suomessa TWh
Sähkön läpisiirto Suomessa TWh
Sähkön siirto Suomessa TWh
Fingridin siirtovolyymi TWh
Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
vienti Ruotsiin TWh
tuonti Ruotsista TWh
Sähkön siirto Suomi-Viro
vienti Viroon TWh
tuonti Virosta TWh
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
tuonti Venäjältä TWh
1.1.4
1-12/16
85,1
3,5
88,6
68,6
64,9
1,3
1-12/15
82,5
5,5
88,0
67,9
62,3
1,4
10-12/16
23,2
0,4
23,6
17,4
16,8
0,3
10-12/15
22,1
1,4
23,5
17,7
16,3
0,3
0,3
15,7
0,2
17,8
0,2
2,8
0,1
4,7
3,1
0,7
5,0
0,0
0,2
0,5
1,2
0,0
5,9
3,9
1,9
1,0
Sähkömarkkinat
Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 26,91 (20,98) euroa
megawattitunnilta. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli alkuvuodesta
pitkään laskusuuntainen. Kesällä 2016 sähkön hinta Pohjoismaissa kääntyi kuitenkin jälleen
nousuun. Hinnannousua selittää heikentynyt pohjoismainen vesitilanne sekä fossiilisten
polttoaineiden ja päästöoikeuden hintojen nousu.
Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli viime vuonna muita Pohjoismaita korkeampi.
Yleisen pohjoismaisen hintatason nousu on tasoittanut hintaeroja Suomen ja Ruotsin välillä.
Pullonkaulatunnit laskivatkin merkittävästi Suomen ja Ruotsin välillä loppuvuodesta.
Osasyynä pullonkaulatuntien vähenemiseen ja hintaeron pienenemiseen on pohjoismaisen
hintatason nousu sekä Ruotsin ja Liettuan välisen NordBalt-siirtoyhteyden valmistuminen
alkuvuoden aikana.
Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osalta 37,5 (86,8)
miljoonaa euroa. Näistä 29,9 (24,3) miljoonaa euroa kertyi vuoden alkupuoliskon aikana ja 7,6
(62,5) miljoonaa euroa vuoden loppupuolella. Suomen ja Viron väliltä kertyi
pullonkaulatuottoja 2,4 (4,2) miljoonaa euroa. Fingrid on käyttänyt vuonna 2016 kaikki
kertyneet pullonkaulatuotot rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon ja lisäinvestointeihin.
Tuonti Venäjältä kasvoi ja oli 5,9 (3,9) terawattitunnin tasolla. Venäjän tuonnin lisääntymisestä
huolimatta Suomeen Venäjältä tuotava sähkön määrä on vähentynyt merkittävästi viime
vuosina, ja tuntikohtaiset tuontimäärät Venäjältä ovat vaihdelleet suuresti. Sähkökauppaa on
vähentänyt Venäjän kapasiteettimekanismin lisäksi kohonnut sähkön hinta Venäjällä.
Fingrid julkaisi keväällä keskustelupaperin sähkömarkkinoiden haasteista ja eri
ratkaisuvaihtoehdoista. ”Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa - mitä voimme tehdä?” julkaisu herätti vilkasta keskustelua. Fingridin konsultaatiopyyntöön vastasi kaiken kaikkiaan
11 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
36 alan toimijaa, yhdistystä, tutkimuslaitosta ja yksityishenkilöä. Loppuvuodesta yhtiö julkaisi
palautteesta koosteen, jossa viitoitetaan eri keinoin tietä kohti markkinaehtoista vihreää
sähköjärjestelmää.
Vuoden 2016 aikana sähkömarkkinoiden toimintakyky ja sähkön riittävyys nousivat
keskusteluagendalle tammikuun kovien pakkasten myötä. Sähkönkulutusennätyksen
rikkoutuessa puhuttiin samanaikaisesti sähkön riittävyydestä ja energiaomavaraisuudesta.
Suomen ja Ruotsin rajakapasiteetista noin puolet muodostuu Fenno-Skan-yhteyksistä eli
suurjännitteisistä tasasähköyhteyksistä. Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden kehittämiseksi
yhtiössä käynnistettiin vuoden alussa useita toimenpiteitä. Parannusten myötä
häiriökeskeytyksien kestot on pystytty pitämään erittäin lyhyinä, ja yhteyksien käytettävyys on
ollut selvästi parempi verrattuna aiempiin vuosiin.
Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon keskittyvä Fingrid Datahub Oy -yhtiö perustettiin
16.2.2016. Fingridin kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtävänä on toteuttaa
sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu, datahub, jossa vähittäismyyjien ja
verkkoyhtiöiden tiedonvaihto keskitetään yhteen palveluun. Näin tiedonvaihto sähkön
vähittäismarkkinoilla selkeytyy ja tehostuu. Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa tarvitaan
erilaisten sähkömarkkinoiden liiketoimintaprosessien hoitamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi
taseselvitys, loppukuluttajan muutto osoitteesta toiseen ja myyjän vaihto. Järjestelmä
helpottaa mittaustiedon käsittelyä, yksinkertaistaa ja nopeuttaa asiakkaan sopimustapahtumia
sekä parantaa palvelun virheettömyyttä.
Euroopan unionin velvoittama verkkosääntöjen käyttöönotto eteni Suomessa. Fingrid perusti
kaikille avoimen Verkkosääntöfoorumin. Foorumin tavoitteena on edistää keskustelua
verkkosääntöihin liittyvissä asioissa. Sen tarkoituksena on koota yhteen sidosryhmien
näkemyksiä ja täydentää verkkosääntöjen toimeenpanoon liittyviä julkisia kuulemisprosesseja.
Verkkosääntöfoorumi kokoontui katsausvuoden aikana kolme kertaa.
Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteiseen taseselvitykseen siirtymistä.
Yhteinen yhtiö eSett Oy, josta Fingrid omistaa kolmasosan, tähtää toiminnan käynnistämiseen
keväällä 2017.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa työryhmän selvittämään älyverkkojen roolia
sähkömarkkinoilla. Työryhmän tehtävänä on luoda yhtenäinen näkemys tulevaisuuden
älyverkoista ja esittää konkreettisia toimia, joilla älyverkot voivat lisätä asiakkaiden
mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille sekä edistää yleisesti toimitusvarmuuden
ylläpitoa. Työryhmään on kutsuttu laaja edustus koko toimialalta, ja myös Fingrid osallistuu
aktiivisesti ryhmän työskentelyyn.
Sähkömarkkinat
1-12/16
1-12/15
10-12/16
10-12/15
Nord Pool systeemihinta €/MWh,
keskihinta
26,91
20,98
34,42
21,92
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
32,45
29,66
37,48
30,59
Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin
välillä M€*
75,0
173,5
3,9
44,1
12 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin
välillä %**
17.2.2017
32,7
47,1
10,9
47,4
Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron
välillä M€*
4,7
8,4
0,1
1,6
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron
välillä %
9,7
12,0
2,8
9,1
* Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien
tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa. Pullonkaulatuotot käytetään investointeihin, jotka tähtäävät niiden
poistamiseen.
** Suomen ja Ruotsin pullonkaulatunniksi lasketaan sellainen tunti, jolloin Suomen vuorokausimarkkinan aluehinta poikkeaa sekä
Ruotsin SE1- että SE3-alueen hinnasta.
1.1.5
Rahoitus
Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista
tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut tilikauden aikana olivat 18,7 (33,7)
miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli -0,3 (-13,3) miljoonaa
euroa.
Korolliset lainat olivat 1 107,7 (1 143,4) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 842,9
(907,2) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 264,9 (236,2) miljoonaa euroa. Vuonna 2016
yhtiö laski liikkeelle yhteensä 80 miljoonan euron suuruiset joukkovelkakirjat (50 miljoonaa
euroa neljäksi vuodeksi ja 30 miljoonaa euroa kuudeksi vuodeksi), joilla jälleenrahoitettiin
lyhytaikaisia lainoja.
Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja
rahavarat olivat 31.12.2016 yhteensä 79,7 (116,6) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on
maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto
sekä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit. Yhtiö on käyttänyt tilikaudella
valmiusluoton ensimmäisen jatko-option. Tämä pidensi valmiusluoton laina-aikaa 11.12.2021
asti.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 16 (11)
miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli pääsääntöisesti täysin suojattu.
Kansainväliset luottoluokituslaitokset S&P Global (S&P) ja Fitch Ratings (Fitch) nostivat
Fingridin luokituksia:


S&P nosti 28.10.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen ja
pitkäaikaisen yritysluokituksen tasolle 'AA-' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen 'A-1+',
näkymät vakaat.
Fitch nosti 21.11.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen tasolle 'AA-',
pitkäaikaisen yritysluokituksen tasolle 'A+' ja vahvisti lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1',
näkymät vakaat. Fingridin saama luokitus oli päätöksentekohetkenä korkein voimassa
oleva luokitus, jonka Fitch on antanut eurooppalaiselle säännellylle verkkoyhtiölle.
13 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
1.1.6
17.2.2017
Osakepääoma
Yhtiön osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan
osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin. A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan
osakkeita 1 247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivalta ja osingonmaksu on kuvattu
tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.
1.1.7
Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät
Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset työntekijät mukaan lukien 334
(315) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 291 (280).
Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 25,0 (24,4) prosenttia ja miehiä 75,0 (75,6) prosenttia.
Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.
Vuoden 2016 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 11 647 (11 794) tuntia,
keskimäärin 35,7 (37,4) tuntia henkilöä kohden. Sairauspoissaolot vuoden aikana olivat 1 (2)
prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä
on kannustepalkkiojärjestelmiä.
1.1.8
Hallitus ja ylin johto
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.4.2016 Helsingissä. Hallituksen
puheenjohtajaksi valittiin Juhani Järvi ja varapuheenjohtajaksi Juha Majanen. Hallituksen
jäseniksi valittiin Esko Torsti, Sanna Syri ja Anu Hämäläinen.
Hallituksen jäseninä 6.4.2016 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen, Juhani Järvi,
Sanna Syri ja Esko Torsti.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy,
vastuullisena tilintarkastajana KHT Jouko Malinen.
Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta.
Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016 alkaen Esko Torsti (pj), Juhani Järvi ja Juha
Majanen. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016 saakka Juha Majanen (pj), Juhani
Järvi ja Helena Walldén.
Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016 alkaen Juhani Järvi (pj), Sanna Syri ja Anu
Hämäläinen. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016 saakka Helena Walldén (pj),
Sanna Syri ja Esko Torsti.
Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen. Yhtiöllä on johtoryhmä, joka tukee toimitusjohtajaa
yhtiön johtamisessa ja päätöksenteossa.
Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä.
Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön
internetsivuilta, www.fingrid.fi.
1.1.9
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Fingridissä sisäinen valvonta on kiinteä osa yritystoimintaa ja käsittää kaikki ne toimintatavat
ja menetelmät, joiden tavoitteena on varmistaa yhtiön
• strategian mukainen, tehokas ja tuloksellinen toiminta,
• taloudellisen ja johtamisinformaation luotettavuus ja eheys,
• omaisuuden turvaaminen,
14 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
•
•
soveltuvien lakien, määräyksien, sääntelyn, sopimusten ja yhtiön omien hallinto- ja
toimintaohjeiden laatu ja noudattaminen sekä
korkeatasoinen riskienhallinta.
Riskienhallintaa suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja sen tavoitteena on kattavasti tunnistaa,
arvioida, seurata ja suojautua erilaisilta yhtiön toimintaan, ympäristöön, henkilöstöön ja
omaisuuteen kohdistuvilta uhkatekijöiltä ja riskeiltä. Yhtiön perustehtävän luonteen vuoksi
riskejä tarkastellaan myös yhteiskunnan näkökulmasta.
Jatkuvuuden hallinta on osa riskienhallintaa. Toiminnan tarkoitus on parantaa organisaation
valmiuksia varautua ja reagoida parhaalla mahdollisella tavalla erilaisten riskien
toteutumiseen ja varmistaa toiminnan jatkuvuus näissä tilanteissa.
Lisää informaatiota sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta ja merkittävimmistä
riskeistä ja epävarmuustekijöistä löytyy yhtiön internetsivuilta www.fingrid.fi ja hallituksen
toimintakertomuksesta.
Hallitus
Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja
hyväksyy vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Hallitus määrittää
osana yhtiön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa yhtiön strategiset riskit ja niitä koskevat
hallintatoimenpiteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallitus päättää yhtiön sisäisen
tarkastuksen toimintamallista. Hallitus saa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen ja
tilintarkastuksen raportit sekä vähintään vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan
liittyvistä strategisista riskeistä ja jatkuvuusuhkista sekä niiden hallinnasta ja toteutumisista.
Linjajohto ja muu organisaatio
Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön hallinnon, päätösmenettelyjen,
valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja ohjeistuksesta sekä yhtiötason strategisten
riskien ja jatkuvuusuhkien arvioinnista sekä niihin liittyvästä riskienhallinnasta.
Toimintojen johtajat vastaavat vastuualueidensa hallinnon, päätösmenettelyjen, kontrollien ja
riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta ja poikkeamaraportoinnista sekä tarkemman
ohjeistuksen riittävyydestä. Jatkuvuuden hallinnan uhkakuville nimetyt johtajat vastaavat
jatkuvuuden hallinnan suunnitelmien ja ohjeistuksen laadinnasta ja ylläpidosta sekä riittävän
koulutuksen ja harjoittelun järjestämisestä.
Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yhtenäisen
toimintatavan edellyttämien yhtiötason menettelytapojen, kontrollien ja seurannan
järjestämisestä. Lakiasiainjohtaja vastaa yhtiötasolla merkittävimpien sopimusten ja sisäisen
ohjeistuksen laillisuudesta ja säädösten mukaisuudesta yhtiön intressit huomioiden sekä
tässä tarvittavista menettelytavoista. Jokainen fingridiläinen on velvollinen tunnistamaan ja
raportoimaan havaitsemansa riskit ja kontrollipuutteet ja toteuttamaan sovitut riskienhallinnan
toimenpiteet.
Sisäinen tarkastaja ja tilintarkastaja
Yhtiön sisäisen tarkastuksen toimintamallista päättää hallitus. Sisäinen tarkastus toimii
tarkastusvaliokunnan käsittelemien ja hallituksen hyväksymien suunnitelmien pohjalta.
Tarkastustulokset raportoidaan tarkastuskohteelle, toimitusjohtajalle, tarkastusvaliokunnalle ja
15 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
hallitukselle. Yhtiössä toimii hallituksen päätöksellä tilintarkastusyhteisölle ulkoistettu sisäinen
tarkastus. Hallinnollisesti sisäinen tarkastus toimii yhtiön toimitusjohtajan alaisuudessa.
Sisäinen tarkastus tarjoaa järjestelmällisen lähestymistavan yhtiön riskienhallinta-, valvonta-,
johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen ja varmentaa
riippumattomana osapuolena niiden riittävyyden ja toimivuuden. Sisäisellä tarkastuksella on
valtuudet toteuttaa selvityksiä ja saada pääsy kaikkeen tarkastuksen kannalta olennaiseen
informaatioon. Yhtiön sisäinen tarkastus tekee yhtiön eri prosesseihin liittyviä riskiperusteisia
auditointeja.
Yhtiön tilintarkastajana toimii yhtiökokouksen valitsema tilintarkastusyhteisö. Yhtiön
tilintarkastaja tarkastaa kunkin tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon sekä antaa
niistä tilintarkastuslaissa tai muualla lainsäädännössä edellytetyt raportit yhtiökokoukselle.
Tilintarkastaja raportoi työstään, havainnoistaan ja suosituksistaan hallitukselle ja voi lisäksi
hallituksen tai toimivan johdon toimeksiannosta suorittaa muita varmennusluonteisia tehtäviä.
1.1.10
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät yhteiskunnalle ja Fingridille
Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on
sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Suurhäiriö tai muu sähköjärjestelmän häiriö
voi aiheuttaa Fingridille ja yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia ja fyysisiä vahinkoja.
Muita Fingridin ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä riskejä ovat sähkömarkkinoiden
luottamuksen menettäminen, ympäristöön liittyvät riskit ja sähkö- ja työturvallisuusriskit.
Fingridin toimintaan kohdistuvat riskit ovat sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät
riskit, tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit, rahoitusriskit, henkilöstöriskit, tietotekniikkaan ja
tietoliikenteeseen liittyvät riskit, omaisuusriskit ja maineriskit.
Fingridin toiminnasta aiheutuvia riskejä yhteiskunnalle ovat investointien ajoituksen
epäonnistuminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.
Edellä mainituista Fingridin merkittävimmistä riskeistä kerrotaan tarkemmin yhtiön
vuosikertomuksessa. Fingridin rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen
(IFRS) luvuissa 5.2 ja 5.3. Mikään merkittävä riski ei realisoitunut vuonna 2016.
1.1.11
Yritysvastuu
Yhtiön asettamilla strategiatavoitteilla ohjataan yritysvastuun toteutumista. Yritysvastuu on
keskeinen osa strategian toteuttamisessa ja liiketoimintaosaamisessa. Keskeiset tavoitteet on
asetettu olennaisten asioiden tunnistamisen kautta. Olennaisuusanalyysin päivitystarpeet
arvioidaan vuosittain osana strategiaprosessia toimintaympäristö- ja sidosryhmäanalyysin
sekä strategiapäivityksen perusteella. Tavoitteiden saavuttamista käytetään johtoryhmän ja
henkilöstön palkitsemisen perusteena.
Yritysvastuuta johdetaan Fingridin johtamisjärjestelmään integroituna. Fingridin hallitus
hyväksyy Fingridin toimintaperiaatteet ja seuraa yhtiön toiminnan vastuullisuutta.
Yritysvastuun johtamisen järjestelmistä ja integroimisesta osaksi liiketoimintaa vastaa yhtiön
hallitus. Toimitusjohtaja ja toimintojen johtajat vastaavat yritysvastuun toteutumisesta omilla
vastuualueillaan. Kaikessa päätöksenteossa ja toimintaa arvioitaessa otetaan taloudellisen
tuloksellisuuden rinnalla huomioon sosiaaliset kysymykset ja ympäristövaikutukset.
Toimintaperiaatteiden toteutuminen varmistetaan esimiestyön ja koko työyhteisön kautta.
Henkilöstön käytössä on riippumaton ilmoituskanava mahdollisten väärinkäytösten yms.
16 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
ilmoittamiseksi. Fingrid sitoutui vuonna 2016 Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact aloitteeseen. Fingridin toimintaperiaatteet ovat linjassa yritysvastuualoitteen ihmisoikeuksiin,
työelämään, ympäristönsuojeluun ja korruptionvastaisuuteen liittyvien periaatteiden kanssa.
Fingrid edellyttää sopimuskumppaneidensa sitoutumista yhtiön yritysvastuuvaatimuksiin,
joiden toteutumista valvotaan riskiperusteisesti.
Fingridin työmaita auditoidaan tilaajavastuun, työturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinnan
varmistamiseksi. Toimintavuonna auditoinnit osoittivat työmaiden toimintojen olevan yleisesti
hyvällä tasolla ja sähköisen raportointijärjestelmän käytön olevan kattavaa.
Ihmisoikeusvaikutuksista tehtiin yleisarviointi YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien
ohjaavien periaatteiden huolellisuusvelvoiteprosessin mukaisesti. Verojalanjälkiraportointiin
liittyen Fingrid toimi pelkästään Suomessa eikä tehnyt minkäänlaisia erityisjärjestelyitä
verojensa minimoimiseksi. Yhtiön verojalanjälki on esitetty vuosikertomuksen Talous, rahoitus
ja riskienhallinta –osiossa. Osingot maksetaan pääosin Suomen valtiolle ja suomalaisille
eläke- ja vakuutusyhtiöille.
Toiminnan läpinäkyvyyden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi yritysvastuusta
raportoidaan kansainvälisen GRI-viitekehyksen (Global Reporting Initiative) mukaisesti.
Raportoinnissa sovelletaan GRI G4 -viitekehystä core-peruslaajuuden mukaisesti.
1.1.12
Ympäristöasiat
Ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon yhtiön
toiminnassa ja yhtiön periaatteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi kerrotaan maankäyttöja ympäristöpolitiikassa. Keskeisiä asioita ovat ympäristövaikutusten arviointi ja
ympäristöriskeihin ennalta varautuminen. Fingrid allekirjoitti toimintavuonna elinkeinoelämän
energiatehokkuussopimuksen 2017–2025 ja sitoutui kuuden prosentin
energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2025 mennessä.
Ympäristöjohtamista kehitettiin toimintavuonna rakentamalla varavoimalaitoksille ISO 14 001 standardin vaatimukset täyttävää ympäristöjärjestelmää ja otttamalla käyttöön
ympäristöasioita koskevan verkkokoulutuskurssi kaikille yhtiön työmailla työskenteleville.
Ympäristökoulutusta annettiin investointihankkeiden aloituskokouksissa ja sähköasema- ja
varavoimakunnossapidon palvelutoimittajille järjestettiin kemikaalien käytön,
käyttöturvallisuustiedotteiden hallinnan ja öljyntorjunnan koulutusta. Työmailla
ympäristöasioita seurattiin osana työmaavalvontaa. Ympäristövaatimusten, työturvallisuuden
ja tilaajavastuun toteutuminen varmistettiin yhteensä 15:ssä auditoinnissa.
Sähköasemilla ja varavoimalaitoksilla parannettiin kemikaaliturvallisuutta useilla
kehittämishankkeilla. Kaikille varavoimalaitoksille laadittiin öljyntorjuntasuunnitelmat ja
päivitettiin pelastussuunnitelmat. Toiminnassa oli vuoden aikana yksi merkittävä
ympäristöpoikkeama Isokankaan sähköasematyömaalla tapahtuneen noin 180 litran
öljyvuodon yhteydessä.
Fingrid antoi toimintavuonna noin 260 kaavoitusta ja ympäristövaikutusten arviointeja
koskevaa lausuntoa. Lisäksi yhtiö ohjasi kantaverkon läheisyydessä tapahtuvaa rakentamista
antamalla turvallisuusohjeita ja maankäytön rajoituksia sisältäviä lausuntoja. Näitä lausuntoja
annettiin noin 420 kappaletta.
Toimintavuonna ympäristövaikutuksia selvitettiin yhteensä kuudessa voimajohtohankkeessa.
Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen
17 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
ympäristövaikutuksia esiteltiin kahdessa yleisötilaisuudessa ja hankkeen YVA-menettely
päättyi lokakuussa 2016. Hankkeeseen liittyen laadittiin luonnonsuojelulain mukainen Naturaarvioinnin päivitys. Ympäristöselvitys laadittiin viidestä voimajohtohankkeesta (Hämeenlahti–
Hännilä, Kontiolahti–Pamilo, Kontiolahti–Uimaharju, Siikajoki–Raahe ja Olkiluodon
sähköaseman johtojärjestelyt). Arkeologisia inventointeja tehtiin kolmessa hankkeessa.
Voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon mahdollistamiseksi Fingrid lunastaa
johtoalueeseen käyttöoikeuden. Lunastuslupapäätös saatiin Multisillasta ja Kangasalta
Lavianvuoreen käännettäville voimajohdoille sekä Vanaja–Tikinmaa, Vihtavuori–Koivisto ja
Koria–Yllikkälä voimajohtoja varten. Lunastuslupahakemus laadittiin voimajohtohankkeelle
Hikiä–Orimattila. Lunastuskorvauskäsittely saatettiin loppuun seitsemässä
voimajohtohankkeessa. Lunastuslain mukaisia maanomistajien kuulemistilaisuuksia pidettiin
kahdeksan kappaletta.
Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan unionin
päästökauppajärjestelmän piiriin. Polttoaineen kulutuksen mittaus- ja raportointijärjestelmien
toiminnan oikeellisuuden todentaa virallinen akkreditoitu päästökauppatodentaja.
Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä 10 326 (6 697) yksikköä (tCO2), jotka kaikki olivat
saatuja päästöoikeusyksiköitä. Fingridille ei ole myönnetty maksuttomia päästöoikeuksia
päästökauppakaudelle 2013-2020. Päästöoikeuksia ei ostettu vuonna 2016. Päästökaupan
taloudellinen merkitys oli Fingridille vähäinen.
1.1.13
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Fingridiä vastaan nostettiin joulukuussa 2016 kanne, jossa vaadittiin tarkentumatonta
vahingonkorvaussummaa väitetyn sopimusrikkomuksen perusteella. Väitetty vahinko on
luonteeltaan jatkuva vahinko ja sen esitetty määrä kanteen vireillepanohetkeen mennessä on
ollut 135 000 euroa. Fingrid on kiistänyt kanteessa esitetyt vaatimukset. Asia on vireillä
tuomioistuimessa. Fingridin näkemyksen mukaan oikeudenkäynnillä ei todennäköisesti tule
olemaan merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Yhtiön
tilinpäätökseen ei siten sisälly tähän oikeudenkäyntiin liittyviä varauksia.
1.1.14
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
Fingrid-konsernin tilikauden 2017 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja
veroja, odotetaan jonkin verran paranevan. Vuoden 2017 kantaverkkohinnoittelu on asetettu
siten, että vuonna 2017 pyritään saavuttamaan sääntelymallin sallima tulos.
Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja
rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat erityisesti
lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista Pohjoismaissa, jotka
vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta
sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
1.1.15
Hallituksen voitonjakoehdotus
Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona.
Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön
lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa olevat taloudelliset
tavoitteet.
18 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Fingrid Oyj:n emoyhtiön tilikauden voitto oli 103 866 300,72 euroa ja voitonjakokelpoiset varat
tilinpäätöksessä ovat 175 954 253,06 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole
tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako
myöskään hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
- osinkoa maksetaan A-sarjan osakkeelta 37 536,09 euroa ja B-sarjan osakkeelta 16 038,49
euroa, yhteensä 97 999 992,05
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 77 954 261,01 euroa.
1.1.16
Yhtiökokous 2017
Fingrid Oyj:n yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 24. toukokuuta 2017 Helsingissä.
Helsingissä 17.2.2017
Fingrid Oyj
Hallitus
19 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
1.2
17.2.2017
Tunnusluvut
KONSERNIN
TUNNUSLUVUT
2016
IFRS
2015
IFRS
2014
IFRS
2013
IFRS
2012
IFRS
Toiminnan laajuus
Liikevaihto
milj.€
586,1
600,2
567,2
543,1
522,1
Investoinnit, brutto
– liikevaihdosta
milj.€
%
146,7
25,0
147,5
24,6
129,5
22,8
225,3
41,5
139,0
26,6
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
– liikevaihdosta
milj.€
%
2,4
0,4
1,8
0,3
1,7
0,3
1,8
0,3
1,5
0,3
336
334
319
315
305
313
277
287
269
275
Henkilöstö keskimäärin
Henkilöstö tilikauden lopussa
Palkat ja palkkiot yhteensä
milj.€
22,7
21,3
20,5
19,0
18,2
Kannattavuus
Liikevoitto
– liikevaihdosta
milj.€
%
192,0
32,8
162,6
27,1
142,8
25,2
115,3
21,2
94,6
18,1
Voitto ennen veroja
– liikevaihdosta
milj.€
%
173,9
29,7
129,3
21,5
132,9
23,4
87,3
16,1
88,3
16,9
%
%
10,4
18,8
8,7
15,0
7,6
16,3
6,3
15,0
5,6
12,4
36,4
1 028,0
1,3
33,5
1 026,9
1,4
31,0
1 046,1
1,6
29,5
1 076,7
1,7
27,3
1 030,3
1,8
Sijoitetun pääoman tuotto
Oman pääoman tuotto
Rahoitus ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste
Korolliset nettolainat
Nettovelkaantuminen
%
milj.€
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake
Osinko/A-osake
Osinko/B-osake
€
€
€
41 706,1
37536,09*
16038,49*
31 150,8
33 686,24
16 038,49
32 027,9
21 655,44
16 038,49
27 277,9
29 788,26
16 038,50
20 159,2
5 115,89
2 018,26
Osinko/tulos A-osake
Osinko/tulos B-osake
Oma pääoma/osake
%
%
€
90,0
38,5
230 301
108,1
51,5
213 822
67,6
50,1
200 568
109,2
58,8
193 293
25,4
10,0
171 365
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
– A-sarjan osakkeet
– B-sarjan osakkeet
Yhteensä
kpl
kpl
kpl
2 078
1 247
3 325
2 078
1 247
3 325
2 078
1 247
3 325
2 078
1 247
3 325
2 078
1 247
3 325
* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
20 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
Sijoitetun pääoman tuotto, %
=
voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
x 100
Oman pääoman tuotto, %
=
tilikauden voitto
oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
x 100
Omavaraisuusaste, %
=
oma pääoma
taseen loppusumma - saadut ennakot
x 100
Tulos/osake, €
=
tilikauden voitto
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko/osake, €
=
tilikauden osinko
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko/tulos, %
=
osinko/osake
tulos/osake
Oma pääoma/osake, €
=
oma pääoma
osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Korolliset nettolainat, €
=
korolliset lainat - rahoitus- ja rahavarat
Nettovelkaantuminen
=
korolliset lainat - rahoitus- ja rahavarat
oma pääoma
x 100
21 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
2
17.2.2017
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)
JOHDANTO
Miten luen Fingridin tilinpäätöstä jotta saan siitä kaiken irti?
 Liitetiedot on ryhmitelty Fingridiä parhaiten kuvastaviksi asiakokonaisuuksiksi.
 Luvut 3-6 ovat konsernitilinpäätöksen liitetietoja.
 Jokaisen luvun alussa on laatikossa johdanto siihen, miten liitetieto muodostuu.
 Laadintaperiaatteet on liitetty siihen liitetietoon, johon laadintaperiaate ennen kaikkea liittyy.
Laadintaperiaatteet on esitetty kunkin liitetiedon lopussa erillisessä laatikossa ja tunnistat ne
symbolista

.
Kiinnostavia seikkoja Fingridin toimintaympäristöstä on korostettu erillisissä infolaatikoissa
tilinpäätöksen eri liitetiedoissa. Infolaatikot tunnistat tästä symbolista
.
Fingridin liiketoimintamalli ja kantaverkkotoiminnan sääntely
Fingrid on sähkömarkkinalain (588/2013) mukainen luonnollinen monopoli, jonka tehtävät laki määrittelee.
Yhtiön toimintaa, hinnoittelun kohtuullisuutta ja taloudellista tulosta sääntelee ja valvoo Energiavirasto.
Kantaverkkotoiminta muodostaa valtaosan Fingridin liikevaihdosta, tuloksesta ja taseesta.
Kantaverkkotoiminnan sallittu taloudellinen tulos muodostuu kun yhtiön verkkotoimintaan sitoutuneen
oikaistun pääoman (jossa sähköverkko-omaisuus on arvostettu nykykäyttöarvoonsa) yhteismäärä
kerrotaan Energiaviraston määrittelemällä kohtuullisella tuottoasteella.
Sääntelyn sallima, kohtuullinen taloudellinen tulos on Fingridin talouden suunnittelun ja hinnoittelun
lähtökohta. Kun tulokseen lisätään liiketoiminnan kulut, saadaan tarvittavan liikevaihdon määrä. Fingridin
liikevaihto muodostuu pääsääntöisesti sähkön siirron volyymin ja yksikköhintojen tulona. Yhtiö määrittää
asiakkailleen sähkönsiirron yksikköhinnat etukäteen seuraavalle vuodelle tarvittavan liikevaihdon
keräämiseksi. Yhtiön kokonaiskulut muodostuvat liiketoiminnan kuluista sekä rahoituskuluista ja veroista,
jotka ovat sääntelyn ulkopuolisia kuluja.
Sääntelyn mukainen toteutunut ns. oikaistu tulos lasketaan siten, että emoyhtiön liikevoittoon tehdään
Energiaviraston valvontamenetelmien mukaiset oikaisut sekä lisätään kannustimien vaikutus.
Sääntelyn kannustimia on neljä: Investointikannustin, jonka tarkoituksena on kannustaa tekemään järkeviä
investointeja kustannustehokkaasti ja tekemään komponenteille järkeviä peruskorjauksia.
Kannustinvaikutus syntyy siitä, että menetelmät sallivat verkonhaltijalle sähköverkko-omaisuuden
jälleenhankinta-arvoon perustuvan tasapoiston. Laatukannustin, jonka tarkoituksena on kannustaa
verkonhaltijaa kehittämään sähkönsiirron laatua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laskennallinen
siirtämättä jääneen energian aiheuttama haitta minimoidaan. Tehostamiskannustin, jonka tarkoituksena on
kannustaa verkonhaltijaa toimimaan kustannustehokkaasti. Tehostamiskannustin perustuu Fingridin
kontrolloitavissa oleviin operatiivisiin kustannuksiin. Innovaatiokannustin, jonka tarkoituksena on kannustaa
verkonhaltijaa kehittämään ja käyttämään innovatiivisia teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja
verkkotoiminnassaan. Käytännössä tämä tarkoittaa T&K toimintaan kohdistettavien resurssien mitoittamista
toivotulle tasolle.
22 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Mikäli toteutunut oikaistu tulos valvontajaksolta on suurempi kuin sallittu tulos, syntyy ylijäämää, joka tulee
palauttaa asiakkaille tulevien matalampien hintojen muodossa. Mikäli toteutunut oikaistu tulos
valvontajaksolta on pienempi kuin sallittu tulos, syntyy alijäämää, jonka Fingrid voi periä asiakkailta tulevien
suurempien hintojen muodossa. Yli- tai alijäämää ei kirjata tilinpäätökseen. Fingridin taloudellisen
toiminnan pääasiallisena tavoitteena on saavuttaa sallittu taloudellinen tulos vuosittain.
Energiavirasto määrittelee Fingridin sallitun taloudellisen tuloksen neljän vuoden valvontajaksoissa (2016–
2019 ja 2020–2023). Alla olevassa taulukossa on esitetty Fingridin omat karkeat arviot vuoden 2016 sekä
kumulatiivisesti kuluvan valvontajakson osalta.
WACC
2016
Oikaistu pääoma
2016
Sallittu tulos
2016
Alijäämä()/Ylijäämä(+)
2016
Kumulatiivinen
Alijäämä(-)
/Ylijäämä(+)
2016-2019
6,55 %
n. 2 950 miljoonaa
euroa
n. 190 miljoonaa
euroa
n. -40 miljoonaa
euroa
n. -40 miljoonaa
euroa
Fingrid harjoittaa myös muuta säänneltyä liiketoimintaa. Näiden vaikutus Fingridin tulokseen ja taseeseen
on kuitenkin hyvin vähäinen.
23 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
2.1
17.2.2017
Tuloslaskelma
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2016
1.1.-31.12.2015
Liitetieto
1 000 €
1 000 €
LIIKEVAIHTO
1
586 120
600 224
Liiketoiminnan muut tuotot
2
12 689
5 199
Materiaalit ja palvelut
5
-248 359
-240 643
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
9
-28 598
-25 804
Poistot
11,12
-99 222
-94 119
Liiketoiminnan muut kulut
6,13
-30 586
-82 288
192 045
162 570
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot
17
694
706
Rahoituskulut
17
-19 385
-34 401
-18 691
-33 695
Rahoitustuotot ja -kulut
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
VOITTO ENNEN VEROJA
511
447
173 865
129 321
Tuloverot
-35 192
-25 745
TILIKAUDEN VOITTO
138 673
103 576
7 232
7 232
318
-309
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää
tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset
Muuntoerot
Myytävissä olevat sijoitukset
Muun laajan tuloksen eriin liittyvät verot
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
17
22
-1 450
-1 451
144 790
109 070
138 673
103 576
144 790
109 070
41 706
31 151
3 325
3 325
Tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitosta laskettu
osakekohtainen tulos:
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, €
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, kpl
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
24 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
25 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
2.2
17.2.2017
Konsernitase
VARAT
31.12.2016
31.12.2015
1 000 €
1 000 €
Liikearvo
87 920
87 920
Muut aineettomat hyödykkeet
96 580
95 428
184 500
183 348
15 701
15 349
Rakennukset ja rakennelmat
193 716
167 280
Koneet ja kalusto
578 281
567 627
Voimajohdot
825 038
789 614
Liitetieto
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet:
Aineelliset hyödykkeet:
12
11
Maa- ja vesialueet
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset osakkuusyrityksissä
24
Myytävissä olevat sijoitukset
7 602
7 548
69 825
129 566
1 690 162
1 676 984
14 158
12 388
101
284
Johdannaisinstrumentit
23
29 657
32 148
Laskennalliset verosaamiset
10
6 155
16 479
1 924 733
1 921 632
12 269
12 665
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus
8
Johdannaisinstrumentit
23
2 861
3 353
Myyntisaamiset ja muut saamiset
3
82 191
70 213
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
20
57 790
93 451
Rahavarat
19
21 939
23 099
177 050
202 782
2 101 782
2 124 414
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ
VARAT YHTEENSÄ
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
26 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
OMA PÄÄOMA JA VELAT
31.12.2016
31.12.2015
Liitetieto
1 000 €
1 000 €
Osakepääoma
21
55 922
55 922
Ylikurssirahasto
21
55 922
55 922
Arvonmuutosrahastot
21
59
-5 740
Muuntoerot
21
-413
-731
Kertyneet voittovarat
21
654 258
605 585
765 749
710 960
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat
10
125 778
125 240
Lainat
14
842 866
907 232
Varaukset
25
1 481
1 668
Johdannaisinstrumentit
23
18 567
46 952
988 692
1 081 092
LYHYTAIKAISET VELAT
Lainat
14
264 865
236 217
Johdannaisinstrumentit
23
7 859
30 331
Ostovelat ja muut velat
7
74 617
65 815
347 341
332 363
VELAT YHTEENSÄ
1 336 033
1 413 455
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
2 101 782
2 124 414
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
27 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
2.3
17.2.2017
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma, 1 000 €
1.1.2015
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Arvonmuutosrahastot
Muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma
yhteensä
55 922
55 922
-11 543
-422
567 009
666 889
103 576
103 576
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset
5 785
Muuntoerot
5 785
-309
Myytävissä olevat sijoitukset
-309
18
18
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
verovaikutuksella oikaistuna
5 803
-309
Laaja tulos
5 803
-309
103 576
5 494
109 070
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2014
-65 000
-65 000
31.12.2015
55 922
55 922
-5 740
-731
605 585
710 960
1.1.2016
55 922
55 922
-5 740
-731
605 585
710 960
138 673
138 673
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset
5 785
Muuntoerot
5 785
318
Myytävissä olevat sijoitukset
318
13
13
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
verovaikutuksella oikaistuna
5 799
318
Laaja tulos
5 799
318
6 117
138 673
144 790
-90 000
-90 000
654 258
765 749
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2015
31.12.2016
55 922
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
55 922
59
-413
28 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
2.4
17.2.2017
Konsernin rahavirtalaskelma
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (-/+)
Osuus osakkuusyritysten tuloksista
1.1.-31.12.2016
1.1.-31.12.2015
Liitetieto
1 000 €
1 000 €
21
138 673
103 576
99 222
-3 792
-511
94 119
-1 970
-447
-35 378
24 276
19 385
-689
-5
35 192
203
34 401
-701
-5
25 745
-233
-13 121
396
7 371
39 863
-187
-20 496
440
-33 887
232 679
-11 532
178
-8 332
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisesta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkotuotot
Osinkotuotot
Verot
Sijoituksen käyvän arvon muutoksen vaikutus
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
Osto- ja muiden velkojen muutos
Pullonkaulatuotot
Varausten muutos
Maksetut korot
Saadut korot
Maksetut verot
Liiketoiminnan nettorahavirta
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
Luovutustulot muista sijoituksista
Aineellisten hyödykkeiden myynti
Myönnetyt lainat
Saadut osingot
Saadut avustukset
Aktivoidut maksetut korot
Investointien nettorahavirta
25
-18
-23 734
821
-20 470
215 674
11
12
-138 084
-4 108
152
5 885
-1 500
565
17
-2 016
-139 106
-150 449
-3 421
500
5 066
-900
556
15 000
-1 690
-135 339
80 000
-164 824
44 430
-90 000
-130 394
107 424
-104 220
-80 961
-65 000
-142 757
Rahavirtalaskelman rahavarojen muutos
-36 822
-62 421
Rahavirtalaskelman rahavarat tilikauden alussa
116 550
178 972
79 729
116 550
Rahoituksen rahavirrat:
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Maksetut osingot
Rahoituksen nettorahavirta
Rahavirtalaskelman rahavarat tilikauden lopussa
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
21
19,20
29 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
30 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
3
3.1
17.2.2017
KANTAVERKKOTOIMINNAN ESIKUVA
•
Tässä luvussa kerrotaan ensin yleiset tiedot konsernista sekä konsernitilinpäätöksen yleiset
laadintaperiaatteet.
•
Luvussa keskitytään kuvaamaan sitä, kuinka Fingridin liikevaihto ja tulos syntyvät ja kuinka
ne ovat yhteydessä regulaatiotason mukaiseen tuottoon. Regulaation vaikutus näkyy
Fingridin jokapäiväisessä toiminnassa ja tuottojen keräämisessä.
•
Luvussa kuvataan samalla operatiiviset saamiset sekä velat, ja näihin liittyvien riskien
hallinta.
•
Henkilöstö on Fingridin tärkein voimavara, ja siksi henkilöstöön liittyvät tiedot on sisällytetty
tähän lukuun.
•
Fingrid on merkittävä veronmaksaja, eikä Fingrid käytä verosuunnittelua. Verojen liitetieto on
tämän luvun lopussa kohdassa 3.9.
Yleiset tiedot konsernista ja yleiset laadintaperiaatteet
Fingrid Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa. Maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa
Suomen sähköjärjestelmää. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset
jakeluverkot.
Suomen kantaverkko on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää, joka on kytketty Keski-Euroopan järjestelmään tasavirtayhteyksin. Lisäksi
Suomesta on Venäjälle ja Viroon tasasähköyhteydet.
Kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja yli 14 000 kilometriä sekä yli sata sähköasemaa.
Fingridin vastuulla ovat kantaverkon käytön suunnittelu ja valvonta sekä verkon ylläpito ja kehittäminen. Lisäksi tehtävänä on osallistua
eurooppalaisen yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n toimintaan ja eurooppalaisten markkina- ja käyttökoodien laadintaan sekä verkkosuunnitteluun.
Sopimusasiakkailleen eli sähköntuottajille, verkkoyhtiöille ja teollisuudelle Fingrid tarjoaa kantaverkko-, rajasiirto ja tasepalveluita. Sähkömarkkinoita
Fingrid palvelee huolehtimalla riittävästä sähkönsiirtokapasiteetista, poistamalla siirtorajoituksia maiden väliltä ja antamalla tietoa markkinoista.
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100-prosenttisesti omistamat tytäryhtiöt Finextra Oy:n sekä Fingrid Datahub Oy:n.
Osakkuusyrityksinä on yhdistelty Nord Pool AS (omistus 18.8 %) ja eSett Oy (omistus 33,3 %). Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.
Fingrid laskee liikkeelle velkakirjoja Euro Medium Term Note (EMTN) ohjelman puitteissa. Fingrid Oyj:n liikkeellelaskut EMTN ohjelman puitteissa
on listattu Lontoon pörssissä. Fingridin osakkeita ei ole listattu.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka
vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat
historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan
tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista. Arviointia on käytetty tilinpäätöstä laadittaessa mm.
määriteltäessä aineellisten ja aineettomien omaisuuserien pitoaikoja, laskennallisten verojen sekä varausten yhteydessä. Keskeiset käytetyt arviot
ja johdon harkinta on kuvattu aihealueittain liitetiedossa, johon käytetty harkinta tai arviot liittyvät seuraavan taulukon mukaisesti.
Tasesähkön oston ja myynnin arvioiminen
Läpisiirtokorvaus
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Kantaverkko-omaisuuden käyvän arvon määrittäminen
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoaikojen määrittäminen
Luku 3.3
Luku 3.3
Luku 3.9
Luku 4.1
Luku 4.2
31 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Laadintaperiaatteet
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja standardeja kuin vuonna 2015.Vuoden aikana on tullut voimaan joitain uusia standardeja ja
tulkintoja sekä muutoksia, mutta näillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen lukuun ottamatta seuraavaa muutosta.
Tilinpäätöksen rakennetta on uudistettu vuoden 2016 aikana lukijaystävällisyyden lisäämiseksi ja Fingridille relevantin tiedon painottamiseksi.
Uudistus on 1.1.2016 alkaen voimaan tulleiden IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen tehtyjen muutosten mukainen, jossa selkeytetään että
tilinpäätöstä laatiessaan yhtiö voi käyttää harkintaa tietojen esittämisessä, painottamisessa ja yhdistelemisessä. Lisäksi Fingrid on ottanut
ennenaikaisesti käyttöön 1.1.2017 voimaan tulevat muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelma -standardiin, jonka mukaisesti yritysten on vastedes
esitettävä selostus rahoitustoiminnoista johtuvista velkojen muutoksista. Tämä kattaa rahavirroista syntyvät muutokset (esim. velkojen nostot ja
takaisinmaksut) samoin kuin muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten hankinnat, luovutukset, kertyneet korot ja realisoitumattomat
valuuttakurssierot. Uusi liitetieto on esitetty luvussa 5.3.
IASB on julkistanut seuraavat uudet standardit joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien. Standardien arvioitu vaikutus on kuvattu taulukon mukaisissa liitetiedoissa.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, voimaan 1.1.2018
Luku 5.6
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista, voimaan 1.1.2018
Luku 3.3
IFRS 16 Vuokrasopimukset, voimaan 1.1.2019
Luku 4.3
Segmenttiraportointi
Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa
vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä. Toimintasegmentti raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle
päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin päätöksentekijä on yhtiön hallitus. Fingrid toimii yksinomaan Suomessa, siksi
myöskään maantieteellisiä tietoja ei esitetä.
Ulkomaan valuutan määräiset erät
Konsernin tilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja rahoituserät
kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöksessä
Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton
yläpuolelle. Rahoitusinstrumenttien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Osakekohtainen tulos
Konserni on laskenut laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen IAS 33 -standardin mukaisesti. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan
käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Koska konsernilla ei ole käytössä optiojärjestelmiä
eikä omaan pääomaan sidottuja etuja tai muita oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, ei laimennusvaikutusta ole.
3.2
Yhtiön yleiset riskienhallintaprosessit ja periaatteet
Fingridin riskienhallinnan tavoitteena on varautua riskeihin liittyviin vahinkoihin kustannustehokkailla suojautumistoimenpiteillä ja sitouttaa koko
henkilöstö ottamaan huomioon yrityksen, sen eri organisaatioyksiköiden ja kunkin työntekijän toimintaan liittyvät riskit. Näiden tavoitteiden
täyttymiseksi riskienhallinta on luonteeltaan jatkuvaa ja systemaattista. Yksittäisten riskien tai niistä koottujen riskikokonaisuuksien merkitystä
arvioidaan nykysuojautumistasolla ottaen huomioon haitallisen tapahtuman todennäköisyys, taloudellinen vaikutus ja vaikutus yrityskuvaan tai
liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Riskienhallintaa suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja sen tavoitteena on kattavasti tunnistaa, arvioida, seurata ja suojautua erilaisilta yhtiön
toimintaan, ympäristöön, henkilöstöön ja omaisuuteen kohdistuvilta uhkatekijöiltä ja riskeiltä. Yhtiön perustehtävän luonteen vuoksi riskejä
tarkastellaan myös yhteiskunnan näkökulmasta.
Hallitus hyväksyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeiset periaatteet ja niihin tehtävät muutokset. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan
keskeiset toimenpiteet osana yhtiön strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallitus (tarkastusvaliokunta) saa vuosittain
tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä suurimmista riskeistä ja niiden hallinnasta.
3.3
Liikevaihdon ja tuloksen syntyminen
Liikevaihto muodostuu seuraavasti:
32 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
1. LIIKEVAIHTO, 1 000 €
17.2.2017
2016
2015
Kantaverkkotuotot
Tasesähkön myynti
Rajasiirtotuotot
Läpisiirtotuotot
Tehoreservituotot
Pullonkaulatuotot*
Muu liikevaihto
382 395
153 881
24 015
13 199
7 023
5 607
333 005
137 127
11 174
15 298
7 585
90 941
5 093
Yhteensä
586 120
600 224
*Pullonkaulatuottojen käsittely muuttui vuonna 2016, ks. luku 4.1.
Kantaverkkotuotot muodostuvat pääosin sähkönsiirron yksikköhinnan ja volyymin tulona. Energiavirasto hyväksyy kantaverkkopalvelujen
hinnoittelurakenteen, jonka pohjalta Fingrid asettaa sähkönsiirron yksikköhinnat talviajalle ja muun ajan kulutukselle. Talviaika alkaa joulukuun
ensimmäinen päivä ja loppuu helmikuun viimeinen päivä. Lisäksi Fingrid perii kantaverkkoon otto, anto ja tehomaksua. Fingrid pyrkii asettamaan
sähkönsiirron yksikköhinnat vuosittain joka syksy seuraavalle vuodelle vuodeksi kerrallaan. Kantaverkkopalveluiden puitteissa asiakas saa
oikeuden siirtää sähköä kantaverkosta ja kantaverkkoon liittymispisteensä kautta. Kantaverkkopalvelusta sovitaan kantaverkkosopimuksella, joka
solmitaan kantaverkkoon liittyneen asiakkaan ja Fingridin kesken.
Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin tai jonkun muun
toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen.
Tasesähkökauppa ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.
Fingrid huolehtii maan jokahetkisen tehotasapainon ylläpidosta ostamalla ja myymällä säätösähköä Suomessa. Tasevastaavat voivat osallistua
pohjoismaiseen säätösähkömarkkinaan jättämällä tarjouksia käytössään olevasta kapasiteetista. Säätösähkömarkkinoille osallistumisen ehdot ja
säätösähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen.
Pohjoismaisten ulkomaanyhteyksien siirtopalvelut mahdollistavat osallistumisen pohjoismaiseen Elspot- ja Elbas-pörssikauppaan. Konserni tarjoaa
Venäjän yhteyksillä kiinteitä siirtopalveluita kaikkien sähkökaupan osapuolten käyttöön. Siirtopalvelu on tarkoitettu kiinteäluonteiselle sähkön
tuonnille. Sopiessaan Venäjän siirtopalveluista asiakas varaa käyttöönsä siirto-oikeuden erikseen sovittavaksi ajaksi. Siirtovarauksen pienin yksikkö
on 50 MW. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.
Läpisiirtokorvaukset (ITC) ovat Fingridin tuottoja ja/tai kuluja, joita kantaverkkoyhtiö saa kantaverkkonsa käytöstä muilta eurooppalaisilta
kantaverkkoyhtiöiltä ja/tai maksaa muille kantaverkkoyhtiöille käyttäessään niiden verkkoa palvellessaan omia asiakkaitaan.
33 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Tehoreservipalvelun avulla turvataan sähkön toimintavarmuus Suomessa sähköjärjestelmän tilanteissa, joissa suunniteltu sähkön hankinta ei riitä
kattamaan ennakoitua sähkön kulutusta. Tehoreservinä voivat toimia sekä voimalaitokset että sähkön kulutuksen joustoon kykenevät kohteet.
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 €
2016
2015
Vuokratuotot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Saadut avustukset
Pullonkaulatuotot
Muut tuotot
922
3 792
282
6 325
1 368
1 196
2 265
199
12 689
5 199
Yhteensä
1 539
Laadintaperiaatteet
Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet
Myynnin tuloutus tapahtuu palvelun luovutuksen perusteella. Sähkön siirto tuloutetaan, kun siirto on tapahtunut. Tasesähköpalvelut tuloutetaan
palvelun luovutuksen perusteella. Liittymismaksut tuloutetaan kun liittyminen sähköverkkoon on tapahtunut. Liikevaihtoa laskettaessa
myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin käyttöönotto, voimaan 1.1.2018
IFRS 15 korvaa tavaroiden ja palvelujen myyntiä koskevan IAS 18:n ja pitkäaikaishankkeita koskevan IAS 11:n.
Uuden standardin perusperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle – aiemmin
käytettyjen riskien ja etujen sijaan tarkastellaan siis määräysvaltaa.
Myyntituottojen kirjaamisessa on sovellettava uutta viisivaiheista prosessia:
•yksilöidään asiakassopimukset
•yksilöidään erilliset suoritevelvoitteet
•määritetään sopimuksen mukainen transaktiohinta
•kohdistetaan transaktiohinta erillisille suoritevelvoitteille, ja
•kirjataan myyntituotto, kun kukin suoritevelvoite on täytetty.
Merkittävimmät muutokset nykyiseen käytäntöön verrattuna ovat:
•Myyntituottojen kirjaamisajankohta voi muuttua: osa tuotoista, jotka nykyisin kirjataan sopimuksen päättyessä, saatetaan kirjata sopimuksen
voimassaoloajan kuluessa ja päinvastoin. Kantaverkon liittymismaksujen tuloutusajankohta tulee muuttumaan uuden standardin myötä.
•Kuten kaikkiin uusiin standardeihin, myös tähän liittyy uusia liitetietovaatimuksia.
Näillä kirjanpitokäsittelyä koskevilla muutoksilla voi olla vaikutusta yrityksen liiketoimintakäytäntöihin, jotka koskevat järjestelmiä, prosesseja,
kontrolleja, kompensaatiojärjestelyjä ja sijoittajaviestintää.
Jollei asiakas saa erillistä tavaraa tai palvelua liittymismaksua vastaan, niin se tulee kirjata tuotoksi, kun muut sopimuksen mukaiset tuotot kirjataan
eli pääsääntöisesti sopimuskauden aikana. Tämä tulee muuttamaan Fingridin tuottojen kirjaamisperiaatetta muun muassa liittymismaksujen
kirjaamisen osalta.
34 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Fingridillä on erilaisia veloituksia jotka käytännössä liittyvät samaan asiaan kuten kiinteitä maksuja ja volyymimaksuja. Fingrid on määrittämässä
sen suoritevelvoitetta kuhunkin sopimukseen liittyen. Tulouttamista tarkastellaan jokaisen suoritevelvoitteen osalta erikseen. Suoritevelvoitteen
täyttämisasteen määrittämiseen tulee soveltaa yhtä menetelmää kunkin ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen osalta. Analyysi standardin
vaikutuksista on vielä yhtiössä kesken, vaikutukset liittymismaksujen tuloutukseen on identifioitu. Tavoitteena on siirtyä standardin käyttöön
helpotettua siirtymämenetelmää käyttäen vuoden 2018 tilinpäätöksessä.
Standardi voidaan ottaa käyttöön joko täysin takautuvasti tai lisätietoja antamalla ei-takautuvasti.
Harkinta ja arviot
Tasesähkön oston ja myynnin arvioiminen
Tasesähkökaupan tuotot ja kulut selviävät valtakunnallisen taseselvityksen kautta, joka perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön 9.12.2008 antamaan
asetukseen sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta. Lopullinen taseselvitys valmistuu viimeistään kahden kuukauden päästä
toimituskuukaudesta, minkä johdosta tilinpäätöksessä tasesähkökaupan tuotot ja kulut ovat osittain arvionvaraisia. Arviointi on tehty erikseen
kulutus-, tuotanto-, ja ulkomaisten taseiden osalta. Kahden ensin mainitun osalta selvittämättömän tasesähkön arviointi on tehty käyttäen
vertailuryhmälaskentaa. Ulkomaisten taseiden osalta laskelmat on varmistettu ulkomaisten vastapuolten kanssa.
Läpisiirtokorvaus
Sähkön läpisiirtokorvaus perustuu kantaverkkoyhtiöiden kesken tehtyyn ITC (Inter-Transmission System Operator Compensation)-sopimukseen.
Laskenta tehdään keskitetysti ENTSO-E:n toimesta (kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö). Läpisiirtokorvaus määräytyy verkon käytöstä ja
siirtohäviöistä maksettavan korvauksen perusteella. Läpisiirtokorvaukset lasketaan huomioiden sähkön siirrot eri ITC-sopimusmaiden välillä.
Läpisiirtokorvaus voi olla kantaverkkoyhtiölle sekä tuottoa että kulua. Fingridin osuus läpisiirtokorvauksesta määräytyy Suomen rajojen yli
tapahtuvien sähkön siirtojen sekä laskennallisten kantaverkkohäviöiden perusteella. Läpisiirtokorvaukset laskutetaan jälkikäteen kaikkien
sopimusosapuolien hyväksyttyä summat. Tarkastelu tapahtuu kuukausitasolla. Tilinpäätöksessä on tämän johdosta arvioitu 2016 vielä
laskuttamatta olevat läpisiirtokorvaukset. Arvio on tehty käyttäen toteutuneita sähköenergian siirtoja Suomen rajoilla sekä yksikkökorvauksia, jotka
on arvioitu analysoimalla edellisten kuukausien toteumia ja tietoja verkon siirroista näinä kuukausina.
3.4
Tuottoihin liittyvät saamiset ja luottoriskin hallinta
3. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 €
2016
2015
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä
Korkosaamiset osakkuusyrityksiltä
Siirtosaamiset
Muut saamiset
72 914
125
18
7 835
1 298
55 709
39
9
13 241
1 216
Yhteensä
82 191
70 213
Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät
2016
2015
Myynnin jaksotukset
Ostojen jaksotukset/ennakkomaksut
Korkosaamiset
Vuokrat/ennakkomaksut
1 153
2 364
4 118
200
4 046
4 016
5 001
178
Yhteensä
7 835
13 241
Luottoriskin hallinta - asiakkaat
Sähkömarkkinalaki velvoittaa yhtiön ottamaan asiakkaikseen kantaverkkoon liittyvät jakeluverkkoyhtiöt sekä sähkön tuottajat ja kuluttajat. Tästä
seuraa, että yhtiö ei voi luottoriskianalyysin pohjalta valita asiakkaitaan tai periä näiltä erisuuruisia maksuja. Pääsääntöisesti yhtiön asiakkailta ei
vaadita pankkitakuita myyntilaskujen suorituksen saamiseksi, mutta maksusuorituksen viivästyttyä maksuhäiriötilanteissa näin voidaan menetellä.
Asiakasavastuuyksikön vastuulla on seurata asiakkaiden luottokelpoisuutta rahoitusyksikön tukemana. Rahoitusyksikkö on määrittänyt asiakkaiden
maksuhäiriöistä seuraavan toimintaprosessin Kantaverkkosopimuksen palveluehdoissa. Fingrid vaatii vakuuden joko pankkitakauksena tai
ennakkomaksuna sähköverkkoon liitettyjen sähköverovelvollisten asiakkaiden sähköveron kattamiseksi Kantaverkkosopimuksen palveluehtojen
mukaisesti. Yhtiöllä ei ole erääntyneitä saamisia, ja niihin liittyvän luottoriskin katsotaan olevan vähäinen. Yhtiöllä ei ole saamisiin liittyviä
arvonalennuksia.
Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen netottaminen
Myyntisaamisia ja ostovelkoja on netotettu taseessa alla olevan taulukon mukaisesti. Netotetut erät liittyvät tasesähkön ostoon ja myyntiin, ja
yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva kuittausoikeus näihin eriin kaikissa tilanteissa. Yhtiö myös käyttää netotusoikeuttaan.
35 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
4. MYYNTISAAMISTEN JA OSTOVELKOJEN TASEESSA NETOTETUT MÄÄRÄT, 1 000 €
Myyntisaamisten
/ ostovelkojen
bruttomäärä
2016
Netotettujen
Taseessa Myyntisaamisten
erien määrä esitettävät netto/ ostovelkojen
myyntisaamiset
bruttomäärä
ja ostovelat
2015
Netotettujen
erien määrä
Taseessa
esitettävät
nettomyyntisaamiset
ja ostovelat
Myyntisaamiset
Ostovelat
88 176
40 113
-15 136
-15 136
73 040
24 976
66 118
25 025
-10 371
-10 371
55 747
14 654
Yhteensä
48 063
0
48 063
41 093
0
41 093
Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon, minkä jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen
efektiivisen koron menetelmää. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Saamisten arvonalentumiskirjaus
tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin (esim. velallisen vakavat
taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien
laiminlyönti yli 90 päivällä). Arvonalentumiset kirjataan suoraan vähentämään saamisten kirjanpitoarvoa ja liiketoiminnan muihin kuluihin. Fingridillä
ei ole ollut arvonalentumisia esitettävinä kausina.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäksi yhtiöllä on pieni määrä lainasaamisia osakkuusyhtiöiltä. Nämä ovat pitkäaikaisia ja
kuvattu luvussa 6.1. Saamiset osakkuusyhtiöiltä on kirjattu näitä samoja laadintaperiaatteita noudattaen.
3.5
Liiketoiminnan kulut, velat ja ostojen luottoriskin hallinta
Fingridin liiketoiminnan kulut muodostuvat ja ovat kehittyneet seuraavasti:
Kantaverkkotoiminnan erityispiirre on viime vuosina ollut, että kustannukset kasvavat erityisesti uusien tehtävien ja toimintaan kohdistuvien
ulkoisten sekä yllättävien muutosten johdosta. Uusia tehtäviä ovat mm. pohjoismaisten tasemarkkinoiden kehittäminen, uuden sähkömarkkinalain ja
eurooppalaisten verkkosääntöjen vaatimat muutokset sekä näiden tehtävien kehittämiskustannukset. Osa uusista tehtävistä ja vastuista on
määrätty Fingridille laissa, minkä johdosta yhtiön on kehitettävä ja varmennettava toimintaansa yhä enemmän. Kustannuksia ovat aiheuttaneet mm.
yhteiskunnan yhä suurempi riippuvuus sähköjärjestelmästä ja tietoturvaan kohdistuvat tarpeet. Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut
vuonna 2016 olivat 2,4 (1,8) miljoonaa euroa. Fingrid on kuitenkin kansainvälisissä vertailututkimuksissa edelleen maailman
kustannustehokkaimpien kantaverkkoyhtiöiden joukossa.
36 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
5. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 €
17.2.2017
2016
2015
Häviösähkökulut
Tasesähkön osto
Reservikulut
Muut materiaalikulut
Varastojen muutos, lisäys (-) tai vähennys (+)
Tehoreservikulut
Läpisiirtokulut
Muut ulkopuoliset palvelut
57 555
121 697
44 907
4 189
396
6 604
12 645
365
68 566
98 032
50 271
5 906
178
7 211
9 423
1 058
Yhteensä
248 359
240 643
2016
2015
53 427
-35 310
2 816
9 653
45 757
24 127
2 727
9 677
Yhteensä
30 586
82 288
Tilintarkastusyhteisön palkkiot
2016
2015
65
21
3
60
45
16
6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 €
Ulkopuoliset urakat ja työsuoritukset ym.
Voitot/tappiot sähköjohdannaisten käypään arvoon arvostamisesta
Muut vuokrakulut
Muut kulut
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot
Veroneuvonta
Tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitetut toimeksiannot
Muut palkkiot
58
37 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Yhteensä
149
119
Tilintarkastusyhteisön palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Yhtiön toimintamalli perustuu laajalti ulkoistukseen sisältäen mm. verkkoinvestoinnit, kunnonhallinnan ja ICT-hankinnat. Yhtiö kilpailuttaa hankinnat
hankintapolitiikassa kuvatun toimintamallin mukaisesti. Yhtiö toimii kaikissa hankinnoissaan puolueettomasti, tasapuolisesti ja avoimesti.
Hankintapäätökset perustuvat ennalta ilmoitettuihin taloudellisiin ja laadullisiin seikkoihin, jotka pystytään jälkikäteen todentamaan. Hankinnoissa
pyritään varmistamaan, että valitut toimittajat ja näiden alihankkijat toimivat vastuullisella tavalla. Toimittajien tulee sitoutua noudattamaan yhtiön
laatimia Yritysvastuuvaatimuksia toimittajille.
7. OSTOVELAT JA MUUT VELAT, 1 000 €
2016
2015
Ostovelat
Ostovelat osakkuusyrityksille
Korkovelat
Arvonlisäverovelat
Saadut vakuudet
Sähköverovelka
Siirtovelat
Muut velat
24 825
152
13 751
11 860
923
3 093
19 259
755
14 652
2
15 529
7 787
15
3 045
24 147
639
Yhteensä
74 617
65 815
Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät
2016
2015
Henkilöstökulut
Myynnin ja ostojen jaksotukset
Verovelat
Muut siirtovelat
5 693
7 849
5 305
413
4 310
5 923
13 412
501
19 259
24 147
Yhteensä
Ostojen luottoriski
Toimintojen johtajat vastaavat toimittajiin liittyvästä luottoriskistä. Hankintapolitiikassa ja -ohjeessa sekä erillisessä ohjeistuksessa määritellään
yhtiön toimittajilta vaadittavat taloudelliset kelpoisuuskriteerit ja niiden seuranta.
Yleiset hankintaperiaatteet
Konsernissa noudatetaan kolmea vaihtoehtoista hankintatapaa tavaroita tai palveluita hankittaessa. Kun hankinnan arvo on alle 30 000 euroa ja
kilpailutuksen hyödyt ovat pienemmät kuin hankinnasta aiheutuvat kustannukset, hankinta voidaan toteuttaa ilman kilpailutusta tai suullisen
tarjouspyynnön avulla. Hankinnasta tehdään aina kirjallinen tilaus tai hankintasopimus. Kun hankinnan arvioitu arvo ylittää 30 000 euroa, mutta jää
alle erityisalojen julkisiin hankintoihin sovellettavan kynnysarvon, hankinta kilpailutetaan kirjallista tarjouspyyntömenettelyä noudattaen. Kun
Fingridiä koskevat erityisalojen julkisten hankintojen kynnysarvot ylittyvät (vuonna 2016 tavarat ja palvelut 418 000 euroa ja rakennusurakat 5 225
000 euroa), noudatetaan erityisalojen hankintalain mukaista hankintamenettelyä.
3.6
Vaihto-omaisuus
Varautuakseen sähkön siirron katkoihin Fingrid ylläpitää varavoimaloita. Vaihto-omaisuudessa pidetään varavoimaloiden polttoainetta,
merikaapeleiden varaosia, sähköasemien varalaitteita ja -osia sekä voimajohtojen korjauskalustoa. Varastoinnin tavoitteena on saavuttaa riittävä
valmius vikatapausten ja kriisinaikaisten tapahtumien hoitamiseksi Fingridin omistamilla sähköasemilla ja voimajohdoilla.
8. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 €
2016
2015
Aineet ja tarvikkeet
Materiaalivarastot
Polttoainevarastot
Keskeneräiset työt
6 144
5 995
131
5 678
6 969
18
12 269
12 665
Yhteensä
Vaihto-omaisuuden kuluksi kirjattu hankintameno oli 2,1 (1,5) miljoonaa euroa.
38 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat
menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuus muodostuu materiaali- ja polttoainevarastoista.
3.7
Sähkön hinta- ja volyymiriskin hallinta
Sähkön hinta- ja volyymiriskit eivät ole merkittäviä yhtiön liikevaihdon ja tuloksen kannalta yli ajan. Jos sähkön siirron volyymi poikkeaa ennusteesta
niin tästä voi aiheutua yhtiön liikevaihdon, ja liiketoiminnan tuloksen poikkeama. Tällöin voi toteutua sääntelyn sallimaan Kohtuulliseen tuottoon
nähden yli- tai alijäämä kyseiselle vuodelle, joka pyritään tasaamaan seuraavalla tilikaudella.
Yhtiö altistuu sähkön hinta- ja volyymiriskille siirtohäviöiden kautta. Häviösähkön hankinta ja hankinnan hintasuojaus perustuvat hallituksen
hyväksymiin Yritystalouden ja rahoitustoiminnan periaatteisiin. Lisäksi yhtiöllä on suojaukseen ja sähkön fyysiseen hankintaan liittyvä, johtoryhmän
hyväksymä, häviösähkön hankintapolitiikka sekä operatiiviset ohjeet, hintasuojausohje ja valvomo-ohje. Hintasuojauksen tarkoituksena on vähentää
markkinahintojen vaihtelun vaikutusta ja antaa riittävää ennakoitavuutta, jotta kantaverkkopalvelun hintatasoon kohdistuvat vuotuiset muutospaineet
olisivat häviösähkön osalta maltillisia. Hintasuojausta toteutetaan neljän vuoden ajanjaksolla siten, että toimitusvuotta edeltävän syyskuun loppuun
mennessä on seuraavan vuoden hintasuojaus täysimääräisesti toteutettu. Hintasuojauksessa yhtiö käyttää pääosin NASDAQ OMX Commodities:n
noteeraamia tuotteita. Sallitut suojaustuotteet on määritetty häviösähkön hankintapolitiikassa. Yhtiö voi myös käyttää NASDAQ OMX
Commodities:n tuotteita vastaavia OTC-tuotteita. Johdannaisten nimellisarvot, käyvät arvot ja positiot on esitetty liitetiedossa 23.
Muu kuin häviösähkön hankintaan liittyvä hyödykeriski syntyy jos yhtiö solmii hankintasopimuksia, joissa alla olevan hyödykkeen hinta vaikuttaa
investointihyödykkeen lopulliseen hintaan (hyödykkeen hintariski). Lähtökohtaisesti hyödykkeen hintariskit ja valuuttakurssiriskit suojataan
täysimääräisesti. Kustannustehokkuussyistä voidaan jättää suojaamatta riskin määrä, joka realisoituessaan on enintään viisi miljoonaa euroa.
3.8
Henkilöstö - toiminnan tukipilari
Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 334 (315) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 291 (280).
Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 25,0 (24,4) prosenttia ja miehiä 75,0 (75,6) prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.
9. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT, 1 000 €
2016
2015
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
Muut henkilösivukulut
22 735
4 433
1 430
21 320
3 518
967
Yhteensä
28 598
25 804
1 553
1 472
Ylimmän johdon palkat ja palkkiot
Konsernissa on vuonna 2016 ollut käytössä ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka yleiset periaatteet Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt
18.12.2015. Johtoryhmän jäsenten kokonaispalkkaus muodostuu kiinteästä kokonaispalkasta, yksivuotisesta bonusohjelmasta ja kolmevuotisesta
pitkän tähtäimen kannustinohjelmasta. Yksivuotisen bonusohjelman enimmäismäärä oli toimitusjohtajan osalta 25 prosenttia ja muiden johtoryhmän
jäsenten osalta 20 prosenttia vuosipalkasta. Pitkän tähtäimen kannustinohjelman vuosittainen enimmäismäärä oli toimitusjohtajan osalta 35
prosenttia ja muiden johtoryhmän jäsenten osalta 25 prosenttia.
Konsernilla on tällä hetkellä käytössään ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu
ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Maksupohjaisissa järjestelyissä suoritukset kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, jota veloitus
koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen
saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta.
YHTIÖN PALVELUKSESSA TOIMIHENKILÖITÄ TILIKAUDEN
AIKANA:
Henkilöstö keskimäärin
Henkilöstö vuoden lopussa
2016
2015
336
334
319
315
39 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Laadintaperiaatteet
Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Yhtiöllä on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyitä. Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan tehdään kiinteitä
maksusuorituksia erilliselle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole
riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia,
sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan
henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa
takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.
3.9
Verot
Yhtiö maksaa tuloverot vallitsevan verokannan mukaan ilman verosuunnittelua. Tuloslaskelman tuloverot jakautuvat välittömiin veroihin -25,8 milj.
euroa (-30,8) ja laskennallisen veron muutokseen -9,4 milj. euroa (5,0). Fingridin efektiivinen veroaste vastaa olennaisilta osin Suomen
yhtiöveroprosenttia (20% vuosina 2016 ja 2015). Ainoa ero Suomen yhtiöverokannan ja Fingridin efektiivisen veroprosentin välillä johtuu pienestä
määrästä vähennyskelvottomia eriä ja verovapaita tuloja 2016 yhteensä 0,4 milj. euroa (-0,1). Alla oleva taulukko kuvaa Fingridin efektiivisen
veroprosentin kehitystä. Vuoden 2013 luvuista on eliminoitu verokannan muutoksen vaikutus vuoden aikana.
10. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, 1 000 €
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana:
Kirjattu
tulosvaikutteisesti
Laskennalliset verosaamiset
31.12.2015
Varaukset
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset
Ostovelat ja muut velat
Johdannaisintrumentit
Muut erät
334
3
6 336
9 800
6
-37
9
-4 478
-4 365
16 479
-8 872
Yhteensä
Kirjattu
muihin laajan
tuloksen eriin
-1 446
-6
-1 452
31.12.2016
296
12
1 858
3 989
6 155
Laskennalliset verovelat
Poistoero
-89 779
-89 779
40 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Myytävissä olevat sijoitukset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Lainat
Johdannaisintrumentit
17.2.2017
-24 896
-33
-1 005
-2 224
166
-27 120
-20
-840
-39
-3 259
-6 230
-41
927
622
-79
-2 332
-5 608
-125 240
-551
13
-125 778
Laskennalliset verosaamiset
31.12.2014
Kirjattu
tulosvaikutteisesti
Kirjattu
muihin laajan
tuloksen eriin
31.12.2015
Varaukset
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset
Ostovelat ja muut velat
Lainat
Johdannaisintrumentit
Muut erät
337
Yhteensä
13
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana:
Yhteensä
365
957
8 995
21
-4
3
5 971
-957
2 252
-19
334
3
6 336
-1 446
4
9 800
6
10 674
7 246
-1 442
16 479
Laskennalliset verovelat
Poistoero
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Myytävissä olevat sijoitukset
Muut saamiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Lainat
Johdannaisintrumentit
Yhteensä
-89 779
-22 726
-25
-1 229
-85
-2 170
-8
-9 204
224
47
-3 259
2 974
-123 048
-2 184
-8
-89 779
-24 896
-33
-1 005
-39
-3 259
-6 230
-125 240
Laadintaperiaatteet
Tuloverot
Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen
oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. Laskennalliset verot on kirjattu kaikki Suomen yhtiöverokannan, 20%, mukaisesti. Verot merkitään
tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin jolloin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin. Tällaisia eriä
ovat konsernilla vain myytävissä olevat sijoitukset sähköjohdannaisten suojauslaskennan loputtua vuonna 2014.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä
velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Liikearvon alkuperäisestä
kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, eikä laskennallista veroa kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan
alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon
tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennalliset verosaamiset esitetään pitkäaikaisena saamisena ja vastaavasti laskennalliset verovelat
pitkäaikaisena velkana.
Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuuden poistoista ja rahoitusinstrumenteista. Ulkomaisen osakkuusyrityksen jakamattomista
voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista veroa, koska osingon vastaanottaminen ei aiheuta verovaikutusta pohjoismaisen verosopimuksen
perusteella. Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti voidaan hyödyntää
tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
41 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
4
4.1
17.2.2017
PITKÄJÄNTEINEN INVESTOIJA
•
Tässä luvussa keskitytään Fingridin omaisuuteen ja ennen kaikkea niistä merkittävimpään:
Kantaverkko-omaisuuteen ja sen tekijöihin.
•
Samalla käydään läpi yhtiön liikearvo ja kuvataan muut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet.
•
Vuokrasopimukset on tuotu myös tähän lukuun, sillä esimerkiksi käyttöoikeussopimuksilla
on merkittävä osuus yhtiön toiminnassa ja ne ovat yhtä merkittävässä roolissa kuin muukin
yhtiön omaisuus. Erityisesti niiden osuus korostuu, kun uuden IFRS 16 -standardin
käyttöönoton myötä lähtökohtaisesti kaikki vuokrasopimukset tulevat yhtiön taseeseen.
Kantaverkko-omaisuus
Fingridin kantaverkon investointiohjelmalla edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään
siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat säilyneet erittäin mittavina.
Vuonna 2016 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 146,7 (147,5) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 135,8 (138,4) miljoonaa
euroa ja varavoimaan 3,3 (0,7) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 7,5 (8,4) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin
käytettiin toimintavuonna yhteensä 2,4 (1,8) miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa Fingridillä oli rakennusvaiheessa 13 kappaletta 400 kilovoltin
sähköasemakohdetta ja 67 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtourakoita sekä huomattava määrä 110 kilovoltin sähköasema- ja voimajohtoprojekteja.
42 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Kantaverkko-omaisuus arvostetaan käypään arvoon yhtiön regulaatiotaseen tarkoituksiin, kuten aikaisemmin on kuvattu. Sähköverkko-omaisuuden
käypä arvo (oikaistu jälleenhankinta-arvo) saadaan laskemalla yhteen verkkokomponenttikohtaiset oikaistut jälleenhankinta-arvot, jotka lasketaan
Energiaviraston määrittämän yksikköhinnan ja verkkokomponentin lukumäärän tulona. Verkkokomponentin oikaistu nykykäyttöarvo lasketaan sen
oikaistusta jälleenhankinta-arvosta verkkokomponentin pitoajan ja verkkokomponentin keski-ikätiedon avulla.
43 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Pullonkaulatuotot
Pullonkaulatuottoja kertyy, kun sähköpörssin tarjousalueiden välinen sähkön siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri kysynnän kattamiseen. Tällöin
tarjousalueet eriytyvät hinta-alueiksi, ja niiden väliseltä siirtoyhteydeltä kertyy sähköpörssille pullonkaulatuottoja siten, että: pullonkaulatuotot [€/h] =
vuorokausimarkkinoiden siirto [MW] * aluehintaero [€/MWh]. Tämä perustuu siihen, että alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa
sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Tällöin hintaerosta aiheutuvat
ylijäämätuotot, eli pullonkaulatuotot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot sopimusperusteisesti kantaverkkoyhtiöille.
Verkonhaltijan on käytettävä saamansa pullonkaulatuotot EY-asetuksen 714/2009 16 artiklan 6 kohdan mukaisiin tarkoituksiin, joita ovat jaetun
kapasiteetin tosiasiallisen saatavuuden takaaminen sekä yhteenliittämiskapasiteettia ylläpitävät tai lisäävät verkkoinvestoinnit. Fingridin
kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatuotot
taseeseen.
Vuodelta 2016 kertyneet pullonkaulatuotot käytettiin rajasiirtoyhteyksien kehittämiseen ja kunnossapitoon, sekä osittain Hirvisuo-Pyhänselkä
verkkoinvestointiin, joka tukee sähkönsiirtoa Pohjois-Ruotsista.
Laadintaperiaatteet
Pullonkaulatuotot
Fingridin kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut
pullonkaulatuotot taseeseen muiden velkojen erään siirtovelat. Siirtoveloista pullonkaulatuottoja tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina
tuottoina sitä mukaa, kun niitä vastaavat sääntelyssä määritellyt kulut kertyvät vuosikustannuksina tuloslaskelmaan. Vaihtoehtoisesti ne kirjataan
taseessa tehtyjä sääntelyssä määriteltyjä investointeja vastaan pienentämään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa, minkä
seurauksena kyseisten hyödykkeiden poistot pienenevät. Ennen 1.1.2016 saadut pullonkaulatuotot kirjattiin liikevaihtoon.
Julkiset avustukset
EU:lta tai muulta taholta saadut, aineelliseen käyttöomaisuuteen liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenoista, jolloin ne
pienentävät hyödykkeestä tehtäviä poistoja. Muut avustukset jaksotetaan tuloksi niille kausille, jolloin avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Muut
saadut avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.
44 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
4.2
17.2.2017
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
11. AINEELLISET HYÖDYKKEET, 1 000 €
2016
2015
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Vähennykset 1.1.-31.12.
15 349
393
-41
14 974
442
-67
Hankintameno 31.12.
15 701
15 349
Kirjanpitoarvo 31.12.
15 701
15 349
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Vähennykset 1.1.-31.12.
220 357
34 634
-168
202 370
18 214
-227
Hankintameno 31.12.
254 823
220 357
Kertyneet poistot 1.1.
Vähennysten poistot 1.1.-31.12.
Poistot 1.1.-31.12.
-53 077
73
-8 103
-45 829
59
-7 307
Kirjanpitoarvo 31.12.
193 716
167 280
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Vähennykset 1.1.-31.12.
1 053 479
61 839
-100
1 015 283
38 826
-630
Hankintameno 31.12.
1 115 218
1 053 479
-485 852
8
-51 094
-438 393
306
-47 765
578 281
567 627
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Vähennykset 1.1.-31.12.
1 238 261
74 414
-5 565
1 213 542
30 003
-5 283
Hankintameno 31.12.
1 307 111
1 238 261
-448 647
3 944
-37 370
-415 422
3 223
-36 448
825 038
789 614
22 756
966
22 232
524
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Kertyneet poistot 1.1.
Vähennysten poistot 1.1.-31.12.
Poistot 1.1.-31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Voimajohdot
Kertyneet poistot 1.1.
Vähennysten poistot 1.1.-31.12.
Poistot 1.1.-31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Hankintameno 31.12.
23 721
22 756
Kertyneet poistot 1.1.
Poistot 1.1.-31.12.
-15 208
-911
-14 326
-882
7 602
7 548
120 816
116 534
-177 946
78 687
134 335
-92 206
Hankintameno 31.12.
59 404
120 816
Kirjanpitoarvo 31.12.
59 404
120 816
Kirjanpitoarvo 31.12.
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Siirrot muihin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 1.1.-31.12.
45 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Aktivoidut korot
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
9 426
2 016
7 735
1 690
11 442
9 426
-676
-345
-399
-276
Kirjanpitoarvo 31.12.
10 421
8 750
Kirjanpitoarvo 31.12.
69 825
129 566
1 690 162
1 676 984
2016
2015
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Vähennykset 1.1.-31.12.
92 749
2 022
-263
91 920
2 758
-1 929
Hankintameno 31.12.
94 507
92 749
Kirjanpitoarvo 31.12.
94 507
92 749
30 853
848
-57
29 829
1 118
-95
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot 1.1.
Poistot aktivoiduista koroista 1.1.-31.12.
Aineelliset hyödykkeet
12. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 €
Maankäyttöoikeudet
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Vähennykset 1.1.-31.12.
Hankintameno 31.12.
31 644
30 853
Kertyneet poistot 1.1.
Poistot 1.1.-31.12.
-28 173
-1 398
-26 732
-1 441
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 073
2 680
Kirjanpitoarvo 31.12.
96 580
95 428
Maankäyttöoikeuksia ei poisteta vaan testataan vuosittain liikearvon testauksen yhteydessä arvonalenutumisen varalta.
Fingrid-konsernin koko liiketoiminta on Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, jolle konsernin taseessa oleva
liikearvo kokonaisuudessaan kohdistuu. Liikearvon taseessa oleva määrä on 87 920 euroa eikä siihen ole tullut muutoksia esitettävinä kausina.
Koska regulaatiosääntelyn mukaisesti käypään arvon arvostettu yhtiön kantaverkko-omaisuuden nettovarojen arvo on noin 2 800,0 miljoonaa euroa
verrattuna nettovarojen 1 874,7 miljoonan euron kirjanpitoarvoon, joka sisältää maankäyttöoikeudet ja liikearvon, omaisuuserien kirjanpitoarvo ei
ole alentunut.
Laadintaperiaatteet
Aineelliset hyödykkeet
Suurin osa yhtiön aineellisista hyödykkeistä muodostuu kantaverkko-omaisuudesta. Kantaverkko-omaisuus sisältää mm. 400 kV, 220 kV, 110 kV
voimajohdot, tasasähköjohdot, johtokatujen käyttöoikeudet, sähköasemat asema-alueineen (rakennukset, rakennelmat, koneet ja laitteet, asemaalueen tiet), kaasuturbiinivoimalaitokset, polttoainesäiliöt, generaattorit ja turbiinit.
Aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla
arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, jolla on eripituiset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä
ja poistetaan erillisten vaikutusaikojensa kuluessa.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät menot aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät
menot aktivoidaan vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen
hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Vieraan pääoman menot, kuten korkokulut ja järjestelypalkkiot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta,
rakentamisesta tai valmistamisesta, muodostavat osan kyseisen omaisuuserän hankintamenoista. Ehdot täyttävä hyödyke on sellainen hyödyke,
46 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
jonka saaminen valmiiksi sen aiottua käyttötarkoitusta varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muut vieraan pääoman menot kirjataan
kuluiksi. Hankintamenoon aktivoidut vieraan pääoman menot lasketaan konsernin keskimääräisen vieraan pääoman kustannusten mukaan.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Tilivuoden aikana käyttöön otetun
käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut
taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan
vastaavasti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:
Rakennukset ja rakennelmat
Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset
Sähköasemien rakennelmat
Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat
Erilliset rakennelmat
Voimajohdot
Voimajohdot 400 kV
Tasasähköjohdot
Voimajohdot 110-220 kV
Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset
Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät
Valokuitu-ukkosjohtimet
Koneet ja kalusto
Sähköasemien koneet
Kaasuturbiinivoimalaitokset
Muut koneet ja kalusto
40 vuotta
30 vuotta
20-40 vuotta
15 vuotta
40 vuotta
40 vuotta
30 vuotta
30 vuotta
10 vuotta
10-20 vuotta
10-30 vuotta
20 vuotta
3-5 vuotta
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liiketoiminnan muihin tuottoihin
tai kuluihin. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu, kun taloudellinen vaikutusaika on päättynyt, hyödyke myyty, romutettu tai muutoin luovutettu
ulkopuoliselle.
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Yritysten ja liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä
olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta.
Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin arvoon.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot, maankäyttö- ja päästöoikeudet. Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja
poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata
poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Päästöoikeuksia on käsitelty luvussa 6.2.
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva
taloudellinen hyöty lisääntyy yli aiemman suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
47 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
4.3
17.2.2017
Vuokrasopimukset
Konsernin vuokrasopimukset koskevat pääasiassa toimistotiloja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat alle vuodesta viiteentoista vuoteen, ja
yleensä niitä on mahdollista jatkaa alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.
Kiinteistöjen lisäksi konserni on vuokrannut mm. useita maa-alueita sähköasemien ja voimajohtojen alta sekä joitakin 110 kilovoltin voimajohtoja ja
katkaisijakenttiä.
Fingridillä on järjestelmävastuun mukainen velvoite ylläpitää nopeaa häiriöreserviä, jolla varaudutaan sähköjärjestelmän häiriöihin. Varmistaakseen
nopean häiriöreservin saatavuuden Fingrid on oman varavoimalaitoskapasiteetin ohella hankkinut tähän käyttötarkoitukseen soveltuvaa
voimalaitoskapasiteettia ja teollisuuden irtikytkettäviä kuormia pitkäaikaisin sopimuksin. Nämä on esitetty alla kohdassa käyttöoikeussopimukset.
13. MUUT VUOKRA- JA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSET, 1 000 €
2016
2015
Yhden vuoden kuluessa
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa
Yli viiden vuoden kuluttua
3 536
13 676
14 977
2 643
10 698
12 601
Yhteensä
32 189
25 942
Yhden vuoden kuluessa
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa
Yli viiden vuoden kuluttua
7 601
36 477
36 201
8 017
44 258
36 790
Yhteensä
80 278
89 065
Vuokrasopimuksista suoritettavat vuokrat:
Käyttöoikeussopimuksista suoritettavat maksut:
Laadintaperiaatteet
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden
vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on käsitelty liiketoiminnan muissa kuluissa, ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä
vuokra-ajan kuluessa. Muut vuokrasopimukset koskevat pääasiassa toimistotiloja, maa-alueita ja verkkovuokria. IAS 17 Vuokrasopimukset standardin periaatteiden mukaisesti ne vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja
edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Yhtiö ei ole vuokrannut hyödykkeitä rahoitusleasingsopimuksilla.
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönotto, voimaan 1.1.2019
Yhtiö on aloittanut arvioinnin IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutuksista. Vuokralle ottajan näkökulmasta standardissa on luovuttu nykyisestä
jaottelusta operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin, ja sen mukaan käytännössä kaikista vuokrasopimuksista kirjataan
omaisuuserä (oikeus käyttää vuokralle otettua omaisuuserää) ja vuokranmaksuvelvoitetta koskeva rahoitusvelka. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan
vähäisiä omaisuuseriä koskeviin sopimuksiin on mahdollista soveltaa poikkeusta.
Näin ollen standardilla on vaikutusta Fingrid-konsernin taseeseen mutta myös tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan muihin kuluihin nyt sisältyvän
vuokrakulun tilalle tulee liikevoiton alle kirjattavat korkokulut sekä poistot. Velkaa kuoletetaan efektiivisen koron menetelmällä, jossa korkokulut
pienenevät suhteellisesti velkapääoman mukana. Tällöin kulut kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen aikana etupainotteisesti.
Liiketoiminnan rahavirrat ovat aiempaa suuremmat, sillä vuokrasopimusvelan pääoman takaisinmaksun osuus vuokramaksuista luokitellaan
rahoituksen rahavirraksi. Koron osuus maksuista esitetään edelleen liiketoiminnan rahavirroissa.
48 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
5
17.2.2017
VAHVA RAHOITUKSELLINEN ASEMA
•
Tämä luku keskittyy kuvaamaan Fingridin rahoituksen muodostumisen ja niihin liittyvien
riskien hallinnan, ja samalla lyhytaikaisten, maksuvalmiutta ylläpitävän rahoitusomaisuuden
muodostumisen.
•
Luvussa kuvataan yhtiön pääoman hallinnan periaatteet, omistusrakenne ja
osingonjakopolitiikka.
•
Luvun loppuun on kerätty yhteenveto kaikista rahoitusvaroista ja rahoitusveloista sekä
johdannaisista, joita yhtiö käyttää yksinomaan riskienhallinnan tarkoituksiin. Riskit liittyvät
erilaisiin markkinariskeihin: sähkön hintariskiin ja korko- ja valuuttariskiin. Sähköriskin
hallinta on kuvattu tilinpäätöksen luvussa 3.7.
5.1
Pääoman hallinta
Yhtiö hallinnoi pääomana taseen osoittamaa omaa pääomaa sekä lainoja. Fingridin pääoman hallinnan ensisijainen tavoite on varmistaa yhtiön
kyky jatkuvaan liiketoimintaan sekä nopea toipuminen mahdollisista erityistilanteista. Lisäksi keskeistä on ylläpitää optimaalista pääomarakennetta
niin, että yhtiön luottoluokitus säilyy vahvana, pääomakustannukset kohtuullisina ja omistajille voidaan jakaa osinkoa.
Yhtiö ei ole asettanut yksittäisiä tunnuslukutavoitteita pääoman hallintaan vaan seuraa ja ohjaa kokonaisuutta luottoluokituksiin ja näiden taustalla
oleviin parametreihin perustuen.
Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana vuonna 2016. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Fingridillä on
luokituspalvelusopimukset S&P Global (S&P) ja Fitch Ratings (Fitch):n kanssa
•
•
S&P nosti 28.10.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen ja pitkäaikaisen yritysluokituksen tasolle 'AA-' ja
lyhytaikaisen yritysluokituksen 'A-1+', näkymät vakaat
Fitch nosti 21.11.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen tasolle 'AA-', pitkäaikaisen yritysluokituksen tsolle 'A+'
ja vahvisti lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat. Fingridin saama luokitus oli päätöksentekohetkenä korkein
voimassaoleva luokitus, jonka Fitch on eurooppalaiselle säännellylle verkkoyhtiölle antanut.
Yhtiön tavoitteena on säilyttää yhtiön luottoluokitus vähintään tasolla 'A-'. Luokitustavoite ja -kriteerit ohjaavat rahoitustoimintaa.
5.2
Rahoitustoiminnan tavoitteet ja organisointi ja rahoitusriskien hallinnan periaatteet
Yhtiö hoitaa rahoitustoimintaa kokonaisuutena, joka koostuu ulkoisen rahoituksen hankinnan lisäksi likviditeetin, vastapuoliriskien ja rahoitusriskien
hallinnasta sekä liiketoiminnan tukemisesta rahoituksen kokonaisuuteen liittyvissä asioissa.
Keskeisimmät rahoitustoiminnan tavoitteet ovat:

omistaja-arvon vaaliminen varmistamalla liiketoiminnan vaatima rahoitus, suojautuminen keskeisiltä rahoitusriskeiltä ja
rahoituskustannusten minimointi riskilimiittien rajoissa;

riittävän maksuvalmiuden ylläpito myös ennakoimattomien tilanteiden varalta;

rahoituksen hankinta pitkäjänteisesti ja hajautetusti ottaen huomioon yhtiön investointisuunnitelma ja liiketoiminnan rahavirta sekä
luottoluokitus ja sen reunaehdot;

korkoriskin kokonaisoptimointi, joka käsittää Energiaviraston sääntelymallin kautta tulevan liiketoiminnan korkoriskin (riskitön korko ns.
WACC-mallissa) yhdessä yhtiön nettovelan korkoriskin käsittelyn kanssa;

ennakoiva rahoitussuunnittelu, jolla varmistetaan liiketoiminnan rahavirran, tulevien investointien, erääntyvien lainojen ja tulevien
osingonmaksujen yhteisvaikutuksen huomioon ottaminen rahoitustarpeissa ja lainasalkun rakenteen optimoinnissa.
Yhtiön rahoitusyksikkö ylläpitää aktiivista ja johdonmukaista vuoropuhelua luottoluokittajien kanssa ja seuraa näiden käyttämiä tunnuslukuja. Lisäksi
rahoitusyksikkö seuraa muita yleisesti käytettyjä yritystalouden tunnuslukuja.
Konsernin rahoitus jakautuu oman pääoman ja vieraan pääoman rahoitukseen. Oman pääoman osuus oli 36,4% ja vieraan pääoman osuus oli
63,6% konsernin kokonaistaseesta vuonna 2016. Regulaatiotaseen mukainen oma pääoma oli 60,7% ja vieras pääoma 39,3% regulaatiotaseesta
vuonna 2016.
49 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Fingrid Oyj altistuu rahoituksen kokonaisuutta hallitessaan mm. markkina-, likviditeetti-, vastapuoli-, ja luottoriskeille. Rahoitusriskien hallinnan
tavoitteena on omistaja-arvon vaaliminen varmistamalla liiketoiminnan vaatima rahoitus, suojautumalla keskeisiltä rahoitusriskeiltä ja minimoimalla
rahoituskustannukset riskilimiittien puitteissa.
Yritystalouden ja rahoitustoiminnan periaatteet
Fingrid Oyj:n hallitus hyväksyy Yritystalouden ja rahoitustoiminnan periaatteet, jotka määrittelevät miten Fingrid Oyj hoitaa rahoituksen
kokonaisuutta. Fingrid-konsernin ulkoinen rahoitus hoidetaan Fingrid Oyj:n kautta.
Riskienhallinnan toteutus ja raportointi
Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa rahoituksen hankintaan sekä rahoituksen riskien hallintaan liittyvistä käytännön toimenpiteistä Yritystalouden ja
rahoitustoiminnan periaatteiden ja Rahoitustoiminnan politiikan mukaisesti. Vastuu rahoituksen päivittäisestä organisoinnista, raportoinnista ja
riittävistä kontrolleista kuuluu talous- ja rahoitusjohtajalle, joka raportoi toimitusjohtajalle ja hallitukselle (tarkastusvaliokunnalle) säännöllisesti.
Riskienhallintaprosessit
Rahoitusyksikkö vastaa riskien seurannasta, järjestelmistä sekä malleista ja menetelmistä, joilla lasketaan ja arvioidaan riskejä. Rahoitusyksikön
tehtävänä on lisäksi tunnistaa, mitata ja raportoida rahoitusriskit, joille yhtiö voi altistua. Lisäksi yhtiön sisäinen tarkastus varmistaa, että
noudatetaan Yritystalouden ja rahoitustoiminnan periaatteita ja yhtiön sisäisiä ohjeita.
Käyvän arvon hierarkia
Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat, sekä liitetiedoissa esitettävät käyvät arvot luokitellaan kolmitasoiseen hierarkiaan käyvän arvon
esittämisessä. Hierarkian taso määritetään sopimuksen syöttötietojen mukaan. Luokittelu perustuu instrumentin alimmalla tasolla olevaan
syöttötietoon, joka on merkittävä kyseisen käypään arvon arvostettavan erän kannalta kokonaisuudessaan tarkasteltuna.
Taso 1: syöttötiedot ovat julkisesti noteerattuja toimivilla markkinoilla.
Taso 2: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon joko suoraan tai välillisesti.
Taso 3: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja eivät ole todettavissa olevaa markkinatietoa.
5.3
Rahoitusvelat, rahoituskulut sekä velkojen rahoitusriskien hallinta
Yhtiö hyödyntää kulloisenkin luottoluokituksen tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisillä ja kotimaisilla lainapääoma- ja rahamarkkinoilla. Rahoitus
hankitaan markkinaehtoisesti ja hajautetusti useasta eri lähteestä pyrkien tasaamaan takaisinmaksuprofiili. Fingridin voimassa olevat
lainasopimukset, velka- tai yritystodistusohjelmat ovat vakuudettomia. Niihin ei myöskään liity mitään taloudellisiin tunnuslukuihin perustuvia
kovenantteja. Vuonna 2016 yhtiö laski liikkeelle yhteensä 80 miljoonan euron suuruiset joukkovelkakirjat, (50 miljoonaa euroa neljäksi vuodeksi ja
30 miljoonaa euroa kuudeksi vuodeksi) joilla jälleenrahoitettiin lyhytaikaisia lainoja.
50 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Lainat muodostuvat seuraavasti:
14. LAINAT, 1 000 €
2016
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut lainat / Yritystodistukset
(kansainväliset ja kotimaiset)
Yhteensä
Hierarkian
taso
2015
Käyvät
arvot
Tasearvot
791 948
163 895
691 662
151 203
955 843
842 866
125 885
23 246
%
Käyvät
arvot
Tasearvot
829 075
186 408
734 366
172 866
1 015 483
907 232
123 074
21 662
144 284
22 195
140 504
20 710
Taso 2
Taso 2
120 059
120 128
75 022
75 003
Taso 2
269 190
264 865
24%
241 501
236 217
21%
1 225 033
1 107 730
100%
1 256 984
1 143 448
100%
76%
%
Taso 2
Taso 2
79%
Lainojen käyvät arvot pohjautuvat rahavirtojen nykyarvoihin. Eri valuutoissa nostetut lainat on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella
nykyarvoon. Diskonttokorkoon on lisätty yritys- ja lainakohtainen riskipreemio. Valuuttamääräiset lainat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä
EKP:n julkaisemaan valuuttakurssiin.
15. LAINOIHIN SISÄLTYVÄT JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 1 000 €
Valuutta
Nimellisarvo
Eräpäivä
2016
2015
EUR
20 000 11.04.2017
Korko
vaihtuvakorkoinen
20 000
20 000
EUR
25 000 11.04.2017
vaihtuvakorkoinen
25 000
25 000
EUR
30 000 15.06.2017
30 000
50 000 20.09.2020
3,07%
vaihtuvakorkoinen
30 000
EUR
EUR
30 000 19.09.2022
vaihtuvakorkoinen
30 000
50 000
51 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
EUR
30 000 11.09.2023
2,71%
30 000
30 000
EUR
300 000 03.04.2024
3,50%
298 961
298 837
EUR
25 000 27.03.2028
2,71%
25 000
25 000
EUR
10 000 12.09.2028
3,27%
10 000
10 000
EUR
80 000 24.04.2029
2,95%
80 000
80 000
EUR
30 000 30.05.2029
2,89%
30 000
30 000
628 961
548 837
4 052
3 815
4 052
3 815
JPY
500 000 22.06.2017
1,28%
NOK
200 000 17.10.2016
5,15%
NOK
200 000 11.04.2017
5,16%
22 011
20 827
20 827
NOK
200 000 10.11.2017
5,12%
22 011
20 827
NOK
200 000 12.11.2019
5,37%
22 011
20 827
NOK
100 000 16.09.2025
4,31%
11 006
10 413
77 039
93 721
SEK
100 000 15.01.2016
500 000 18.10.2016
3,30%
korkorakennelma
10 882
SEK
SEK
500 000 18.10.2016
3,50%
54 410
SEK
1 000 000 19.11.2018
korkorakennelma
Joukkovelkakirjalainat,
pitkäaikaiset yhteensä
Joukkovelkakirjalainat,
lyhytaikaiset yhteensä
Yhteensä
54 385
104 685
108 820
104 685
228 497
691 663
734 366
123 074
140 504
814 737
874 870
Yhtiö toimii joukkovelkakirja-, yritystodistus-, ja lainamarkkinoilla:
•
Pitkäaikaista varainhankintaa varten yhtiöllä on kansainvälinen joukkovelkakirjalainaohjelma, Medium Term Note Programme
("EMTN-ohjelma"), suuruudeltaan 1,5 miljardia euroa.
•
Fingridillä on kansainvälinen yritystodistusohjelma, Euro Commercial Paper Programme ("ECP-ohjelma"), suuruudeltaan 600
miljoonaa euroa.
•
Fingridillä on kotimainen yritystodistusohjelma, suuruudeltaan 150 miljoonaa euroa
•
Fingridillä on lisäksi pitkäaikaiset kahdenkeskiset lainasopimukset sekä Euroopan Investointipankin (EIB) että Pohjoismaisen
Investointipankin (NIB) kanssa.
Seuraavassa graafissa on kuvattu Fingridin moninaiset velkalähteet. Fingrid hoitaa velkarahoituksensa pääosin kansainvälisiltä
joukkovelkakirjamarkkinoilta.
52 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Yhtiö määrittää nettovelat taseen rahavarojen, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja lainojen erotuksena. Nettovelkojen
kehitystä seurataan aktiivisesti.
16. LAINOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA, 1 000 €
Lainat
vuoden
kuluessa
Lainat 1.1.2015
Rahoituksen rahavirrat
Valuuttakurssioikaisut
Efektiivisen koron jaksotus
Muut muutokset, joihin ei liity maksua
Lainat 31.12.2015
Lainat yli
vuoden
kuluttua
Yhteensä
263 033
962 324
1 225 358
-185 181
107 424
-77 757
-3 573
2 350
-1 223
1 051
12 873
13 925
161 937
-164 867
-2 930
237 268
920 105
1 157 373
-119 917
80 000
-39 917
-1 192
5 243
4 051
355
1 472
1 827
Muut muutokset, joihin ei liity maksua
149 757
-149 608
149
Lainat 31.12.2016
266 271
857 211
1 123 482
Rahoituksen rahavirrat
Valuuttakurssioikaisut
Efektiivisen koron jaksotus
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat likvidejä sijoituksia joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla.
Nettovelkojen täsmäytyslaskelma, 1 000 €
2016
2015
Rahavarat
21 939
23 099
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Lainat – vuoden kuluessa takaisin maksettavat
Lainat – yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat
Nettovelat
Nettovelat lasketaan raha- ja rahoitusvarojen sekä lainojen erotuksena
57 790
93 451
264 865
236 217
842 866
907 232
1 028 002
1 259 999
53 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Korkotuotot ja -kulut lainoista ja muista saamisista muodostuvat seuraavasti:
17. KORKOTUOTOT JA -KULUT LAINOISTA JA MUISTA SAAMISISTA,
1 000 €
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
Korkotuotot rahavaroista ja pankkitalletuksista
Nettovaluuttakurssierot
Osinkotuotot
Korkokulut lainoista
Nettokorkokulut korko- ja valuuttajohdannaisista
Voitot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta
Tappiot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta
Nettovaluuttakurssierot
Muut rahoituskulut
Aktivoidut korkokulut, vieraan pääoman menot;
rahoitusmenokerroin 2 % (liitetieto 11)
Yhteensä
2016
2015
500
189
0
5
449
174
77
5
694
706
-27 017
7 261
6 016
-6 358
-67
-1 236
-29 650
8 250
3 749
-17 025
0
-1 416
-21 401
-36 092
2 016
1 690
-18 691
-33 695
Velkojen markkinariskien hallinta
Fingridin velat ovat sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia ja niitä on laskettu liikkeeseen useassa valuutassa. Näin ollen ne altistavat Fingridin
rahavirran korkoriskille ja valuuttariskille. Fingrid käyttää johdannaissopimuksia suojautumiseen rahavirran korkoriskiltä ja lainojen
valuuttakurssiriskiltä. Fingrid pitää lähtökohtaisesti liikkeelle lasketut lainat maturiteettiin saakka eikä siten arvosta taseessa lainoja käypään arvoon
tai suojaudu käyvän arvon korkoriskiltä. Sallitut suojausinstrumentit on määritelty rahoitustoiminnan politiikassa ja valittu siten, että ne suojaavat
mahdollisimman tehokkaasti kyseisiltä riskeiltä.
Yhtiön toimintavaluutta on euro. Lähtökohtaisesti valuuttariskit ja vieraan valuutan korkoriski suojataan täysimääräisesti. Kustannustehokkuussyistä
voidaan jättää suojaamatta riskin määrä, joka realisoituessaan on enintään viisi miljoonaa euroa.
54 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Transaktioriski
Yhtiö laskee liikkeelle velkakirjoja kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja lainapääomamarkkinoilla. Yhtiön lainat jakautuvat euro- ja ei-euromääräisiin
valuuttoihin ja kaikki valuuttamääräiset velat ja niihin liittyvät korkovirrat suojataan valuuttariskeiltä. Valuuttasuojaus tehdään aina täysimääräisesti
kunkin velkakirjan liikkeeseenlaskun yhteydessä. Yhtiö käyttää valuutan- ja koronvaihtosopimuksia velkakirjojen valuuttakurssi- ja korkoriskin
suojaamiseksi.
Yhtiön liiketoimintoihin liittyvät valuuttariskit ovat vähäiset ja ne on pääosin suojattu. Liiketoiminnan transaktioriskien suojaamiseksi yhtiö on
tilikauden aikana käyttänyt. Johdannaisten yhteenveto on esitetty liitetiedossa 23.
Valuuttakurssimuutosten herkkyyttä mitataan 10 prosentin muutoksena euron ja kyseisen valuutan välillä. Konsernin merkittävin valuutta on Ruotsin
kruunu. Jos kruunu olisi 31.12.2016 ollut euroon nähden 10 % heikompi/vahvempi kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto verojen
jälkeen olisi ollut 1 000 euroa suurempi / 1 000 euroa pienempi (2015: 32 000 euroa / 36 000 euroa). Pääasiallinen tulosvaikutus aiheutuu
johdannaisten käyvän arvon muutoksesta. Vuodesta 2016 alkaen huomioidaan herkkyysanalyysissä myös SEK termiinikäyrän vaikutus. Vuonna
2016 erääntyivät 1 100 miljoonan kruunun lainat ja niitä vastaavat johdannaiset, minkä vuoksi kruunun valuuttakurssimuutosten vaikutus on
pienentynyt.
55 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Korkoriski
Yhtiöllä on vain euromääräistä korkoriskiä yhtiön liiketoiminnasta, varoista ja lainoista. Lainat ovat sekä pääomien ja korkomaksujen osalta täysin
valuuttasuojatut ja rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat euromääräiset.
Korkoriskin hallinnassa optimoidaan Energiaviraston määrittelemän regulaatiomallin kautta tuleva liiketoiminnan korkoriski (riskitön korko ns.
WACC-mallissa, ks. infolaatikko alla) yhdessä yhtiön nettovelan korkoriskin kanssa.
Liiketoiminnan korkoriski voidaan suojata osittain tai kokonaan suhteessa sähköverkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan. Yhtiön
hallitus päättää aina erikseen mahdollisesta liiketoiminnan korkoriskin suojauksesta. Liiketoimintaan sisältyvää korkoriskiä ei ole suojattu vuonna
2016. Fingridin liiketoiminnan korkoriski aiheutuu WACC-mallin riskittömän koron muutoksista. Jos riskitön korko nousee/laskee prosenttiyksikön,
niin verojen jälkeinen WACC nousee/laskee 0,9%.
Lainasalkun korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkokustannukset pitkällä aikavälillä. Lähtökohtaisesti yhtiön lainasalkun korkopositio
pidetään vaihtuvakorkoisena tavoitellen maksimissaan 12 kuukauden keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa. Lainasalkun korkoriski syntyy
markkinakorkojen heilunnasta mikä laskee tai nostaa yhtiön vaihtuvakorkoisten lainojen vuosittaisia korkokustannuksia. Markkinakorkojen
noustessa (laskiessa) vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannukset kasvavat (pienenevät). Tämä on ns. rahavirtariski, jota yhtiö suojaa
johdannaisilla. Lainsalkun korkoriskin herkkyyttä mitataan Cash Flow at Risk (CFaR) tyyppisellä mallilla, josta Fingridillä on käytössä Autoregressive
Integrated Moving Average (ARIMA) - malli. Mallin keskeiset parametrit ovat 3kk ja 6kk Euribor- korot, joiden historiallisten aikasarjojen perusteella
simuloidaan Fingridin lainasalkun korkokuluja eteenpäin katsovasti. Positio, josta herkkyysanalyysi on laskettu sisältää konsernin kaikki korolliset
lainat, lainasalkun johdannaiset ja ostetut korko-optiot, joilla suojaudutaan äkillisiä koron muutoksia vastaan. Mallin mukaan Fingridin korkokulut
tulevat 95% (99%) todennäköisyydellä olemaan enintään 20 (20) miljoonaa euroa seuraavan 12 kuukauden aikana.
56 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Kohtuullisen tuottoasteen määrittely sääntelyssä ja liiketoiminnan korkoriski
Verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytetään pääoman painotetun
keskikustannuksen mallia (Weighted Average Cost of Capital, eli WACC -malli). WACC-malli ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman
keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman
kustannusten painotetun keskiarvon avulla lasketaan koko pääoman kustannus eli sääntelyn mukainen kohtuullinen tuottoaste. Kohtuullinen tuotto
lasketaan kertomalla verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma WACC:lla.
WACC post-tax = kohtuullinen tuottoaste yhteisöverojen jälkeen
CE = oman pääoman kohtuullinen kustannus
CD = korollisen vieraan pääoman kohtuullinen kustannus
E = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu oma pääoma
D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu korollinen vieras pääoma
yvk = voimassa oleva yhteisöverokanta
Rr = riskitön korkokanta
DP = vieraan pääoman riskipreemio
Rr = riskitön korkokanta
β velallinen = velallinen beeta-kerroin
Rm = markkinoiden keskimääräinen tuotto
Rm – Rr = markkinariskipreemio
LP = likvidittömyyspreemio
Tämän jälkeen edellä mainittu verojen jälkeinen kohtuullinen tuottoaste oikaistaan voimassaolevalla yhteisöverokannalla. Näin saadaan laskettua
veroja edeltävä kohtuullinen tuottoaste.
WACC pre-tax = yhteisöveroja edeltävä kohtuullinen tuottoaste
Verkonhaltijalle sovelletaan kiinteää pääomarakennetta, jossa korollisen vieraan pääoman painoarvo on 50% ja oman pääoman 50%. Yhteisöveroja
edeltävä (pre-tax) kohtuullinen tuottoaste lasketaan seuraavasti
Rk, pre-tax = kohtuullinen tuotto ennen yhteisöveroja, euroa
WACC pre-tax = kohtuullinen tuottoaste, prosenttia
E = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu oma pääoma, euroa
D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu korollinen vieras pääoma, euroa
E + D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma, euroa
57 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Muuttuja
Oman pääoman kohtuullinen kustannus
CE= Rr + βvelaton x (1+ (1- t) x D/E) x (R m - Rf) + LP
CE= Suomen valtion 10v obligaatio+ 0,4 x (1 + (1-20%) x 50/50) x 5% + 0,6%
CE = Suomen valtion 10v obligaatio + 4,2%
Käytettävä arvo
Riskitön korkokanta (Rr)
Korkeampi:
a) Suomen valtion kymmenen
vuoden obligaatioiden koron
kymmenen edellisen vuoden
toteutuneiden päiväarvojen
keskiarvo
b) Suomen valtion kymmenen
vuoden obligaatioiden koron
edellisen vuoden huhtisyyskuun toteutuneiden
päiväarvojen keskiarvo
Vieraan pääoman kohtuullinen kustannus
CD= Rr + DP
CD= Suomen valtion 10v obligaatio + 1,4%
WACC (ennen veroja)
WACC post-tax = CE x 50/100 + C D x (1- t) x 50/100
WACC post-tax = Suomen valtion 10v obligaatio x 0,9 + 2,66%
WACC pre-tax = Suomen valtion 10v obligaatio x 1,125 + 3,33%
Velaton beeta-kerroin (βvelaton)
0,4
Markkinariskipreemio (Rm- Rf)
5,0%
Likvidittömyyspreemio (LP)
0,6%
Pääomarakenne (D/E)
50/50
Vieraan pääoman riskipreemio (DP)
1,4% *
Yhteisöveroaste (t)
20%
Maksuvalmiusriski
Fingrid altistuu maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskille erääntyvien lainojen, maksujen ja liiketoiminnan kassavirran vaihteluista johtuen. Yhtiön
maksuvalmius tulee järjestää siten, että tulevan 12 kuukauden periodin jälleenrahoitustarve pystytään kattamaan 110 prosenttisesti likvideillä
varoilla (rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) ja käytettävissä olevilla pitkäaikaisilla sitovilla luottolupauksilla.
Yhtiöllä on 11.12.2015 allekirjoitettu 300 miljoonan euron valmiusluotto. Valmiusluoton laina-aika on viisi vuotta, jonka lisäksi yhtiöllä on kaksi yhden
vuoden jatko-optiota laina-aikaan, joista toinen jatko-optio on käytetty. Tämä pidensi valmiusluoton laina-aikaa 11.12.2021 asti. Valmiusluotto on
sitova ja nostamaton. Lisäksi yhtiöllä on käytössään yhteensä 50 miljoonan euron ei-sitovat tililimiitit.
Jälleenrahoitusriskiä hallitaan rakentamalla tasainen erääntymisprofiili siten, että pitkäaikaisten lainojen osuus yksittäisenä vuonna on alle 30
prosenttia kokonaisvelasta ja että yhtiön lainasalkun keskimaturiteetin on oltava vähintään kolme vuotta. Jälleenrahoituksen varmistamiseksi yhtiö
hyödyntää monipuolisesti eri rahoituslähteitä. Yhtiön korkea luottoluokitus ja hyvät pankki- sekä sijoittajasuhteet mahdollistavat hyvän pääsyn
lainapääomamarkkinoille ja siten minimoivat velan jälleenrahoitusriskin ja rahoituskustannukset.
Rahoitustoiminnan vastapuoliriskiä aiheuttavat vastapuolet ovat sijoittamiseen liittyvät vastapuolet (esimerkiksi rahamarkkinarahastot),
johdannaissopimusten vastapuolet ja pankkivastapuolet. Yhtiö minimoi vastapuoliriskejä. Pääsääntöisesti luottoluokituskategoriat määrittävät
vastapuolilimiitin määrän.
Sopimuksiin perustuvat lainojen lyhennykset ja korkokulut, esitetään seuraavassa taulukossa. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoprosentit on
määritetty käyttäen nollakuponkikäyrää. Lyhennykset ja korkosummat eivät ole diskontattuja arvoja. Koronvaihtosopimuksista aiheutuvat
rahoituskulut suoritetaan usein nettomääräisinä, sopimusten luonteesta riippuen. Seuraavassa taulukossa ne on esitetty bruttomääräisinä.
18. LAINOJEN LYHENNYKSET JA KORKOMAKSUT SEKÄ RAHOITUSJOHDANNAISTEN SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT
MAKSUT JA SAATAVAT, JOTKA SUORITETAAN KÄTEISVAROINA, 1 000 €
31.12.2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022-
Yhteensä
123 074
20 874
21 662
3 264
120 000
53 453
2 287
2 214
104 685
17 555
21 662
2 859
22 011
17 361
21 662
2 572
50 000
16 398
17 662
2 305
16 247
17 662
1 999
514 967
68 012
72 554
4 383
107 833
2 204
23 967
845
87
269
118
370
13 342
2 204
814 737
156 447
172 866
17 382
120 000
198 800
8 180
2 214
346 829
256 798
88 419
86 721
36 397
675 463
1 490 626
49 434
4 933
2 271
110 878
4 015
22 394
3 859
449
3 662
449
3 371
12 209
8 381
195 812
28 221
2 271
Yhteensä
56 638
114 893
26 253
4 111
3 820
20 590
226 304
Yhteensä
290 191
141 905
62 165
82 610
32 577
654 873
1 264 322
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoituslaitoksilta
Yritystodistukset
Valuutanvaihtosopimukset
Koronvaihtosopimukset
Valuuttatermiinit
-lyhennykset
-korot
-lyhennykset
-korot
-lyhennykset
-maksut
-maksut
-maksut
Yhteensä
Valuutanvaihtosopimukset
Koronvaihtosopimukset
Valuuttatermiinit
-saatavat
-saatavat
-saatavat
58 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
31.12.2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021-
Yhteensä
140 504
24 850
20 710
3 707
75 000
146 373
3 632
2 266
120 468
21 043
21 662
3 270
108 820
18 711
21 662
3 066
20 827
17 111
21 662
2 841
15 993
17 662
2 544
484 251
83 757
90 216
7 051
53 753
2 102
1 914
108 408
1 991
24 160
1 029
170
534
13 889
3 715
874 870
181 465
193 576
22 479
75 000
346 753
13 003
4 181
417 043
224 213
262 658
87 631
36 904
682 879
1 711 327
148 587
4 656
2 222
49 939
4 733
1 871
111 766
3 751
22 394
3 339
449
2 813
12 658
8 863
345 792
28 156
4 093
Yhteensä
155 465
56 544
115 517
25 733
3 262
21 520
378 041
Yhteensä
261 578
167 669
147 141
61 897
33 642
661 358
1 333 285
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoituslaitoksilta
Yritystodistukset
Valuutanvaihtosopimukset
Koronvaihtosopimukset
Valuuttatermiinit
-lyhennykset
-korot
-lyhennykset
-korot
-lyhennykset
-maksut
-maksut
-maksut
Yhteensä
Valuutanvaihtosopimukset
Koronvaihtosopimukset
Valuuttatermiinit
-saatavat
-saatavat
-saatavat
Laadintaperiaatteet
Lainat
Nostetut lainat merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä
järjestely-, välitys- ja hallinnolliset palkkiot jotka liittyvät välittömästi lainojen nostoon. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon;
saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa.
Lainat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin.
Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi tai kokonaan on
todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat tullaan
todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan maksuvalmiuspalveluista suoritettuna ennakkomaksuna ja jaksotetaan
kyseisen limiitin voimassaoloajalle.
5.4
Rahavarat ja muut rahoitusvarat
19. RAHAVARAT, 1 000 €
2016
2015
Pankkitalletukset
Pankkitilit ja käteisvarat
10 000
11 939
10 000
13 099
Yhteensä
21 939
23 099
20. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI
KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT, 1 000 €
2016
2015
Hierarkian
taso
Yritystodistukset
Lyhyen koron rahastot
12 998
44 792
53 984
39 468
Taso 2
Taso 1
Yhteensä
57 790
93 451
Laadintaperiaatteet
Rahavarat
Taseen rahavarat muodostuvat käteis- ja tilivaroista sekä pankkitalletuksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta.
Rahavirtalaskelman rahavaroihin luetaan lisäksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Rahavarat kirjataan pois taseesta, kun
ne erääntyvät, myydään tai muutoin luovutetaan.
59 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat
Tähän ryhmään sisältyy kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Tähän ryhmään luokiteltujen rahoitusvarojen ryhmä sisältää
lyhytaikaisia rahamarkkina-arvopapereita (sijoitus- yritys- ja kuntatodistuksia) sekä lyhytaikaisia sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään selvityspäivänä taseeseen käypään arvoon. Tämän jälkeen rahoitusvarat arvostetaan
jokaisena raportointipäivänä käypään arvoon ja niiden arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Myös johdannaiset
kuuluvat tähän ryhmään, mutta esitetään taseessa omilla riveillään. Johdannaisten laadintaperiaatteet on esitetty luvussa 5.6.
Myytävissä olevat sijoitukset
Fingridillä on vähäisiä myytävissä oleviksi sijoituksiksi luokiteltuja rahoitusvaroja. Yhtiön myytävissä olevat sijoitukset ovat pääsääntöisesti
puhelinosakkeita ja julkisesti noteerattuja. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta ja
kuuluu näin ollen käyvän arvon hierarkian tasolle 1. Käyvän arvon muutokset kirjataan laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan veroilla
vähennettynä, kunnes sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan, tai sijoituksen arvo on alentunut, jolloin käyvän arvon muutokset
uudelleenluokitellaan tuloslaskelmaan.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin luovutetaan niin että niihin liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet.
5.5
Oma pääoma ja osingonjako
Yhtiön oma pääoma muodostuu kahdesta osakelajista. Osakkeiden omistusrakenne sekä äänioikeuden jakautuminen on kuvattu seuraavissa
diagrammeissa.
OSAKKEENOMISTAJAT RYHMITTÄIN 31.12
Osakemäärä kpl Osakkeista
%
Äänistä
%
Julkisyhteisöt
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
1 768
1 557
53,17
46,83
70,87
29,12
Yhteensä
3 325
100,00
100,00
Osakkeenomistajat 31.12.2016
Suomen Valtio, valtiovarainministeriön edustamana
Aino Holdingyhtiö Ky
Huoltovarmuuskeskus
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Imatran Seudun Sähkö Oy
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
OP Vakuutus Oy
Valtion Eläkerahasto
Yhteensä
Osakemäärä kpl Osakkeista
%
Äänistä
%
939
878
828
661
10
6
1
1
1
28,24
26,41
24,90
19,88
0,30
0,18
0,03
0,03
0,03
37,66
11,74
33,20
17,15
0,13
0,08
0,01
0,01
0,01
3 325
100,00
100,00
60 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Yhtiön osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin. A-sarjan osakkeita on 2 078
kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta.
Osakkeiden enimmäismäärä on 13 300 kappaletta kuten myös vuonna 2015. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.
A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja B-sarjan osake yhdellä äänellä. Valittaessa hallituksen jäseniä
jokainen A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä.
B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen
vähimmäisosinko. Ellei vuotuista vähimmäisosinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat oikeuden saada jakamatta jäänyt
määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon käytettävissä olevista varoista, kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada
vuotuinen vähimmäisosinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen A-sarjan osakkeita. B-sarjan osakkeilla ei ole oikeutta saada muuta osinkoa.
Yhtiökokous päättää osingon maksusta
Kulloinkin jaettavaksi päätetystä osingosta jaetaan A-sarjan kaikille osakkeille 82 (82) prosenttia ja B-sarjan kaikille osakkeille 18 (18) prosenttia
kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeille jaetaan ensin kultakin tilikaudelta jaettavaksi päätetystä osingosta 20 (20) miljoonaa euroa. Ellei edellä
mainittua 20 (20) miljoonan euron suuruista tilikausittaista vähimmäismäärää jaeta (kokonaan tai osittain) B-sarjan osakkeille jonakin tilikautena, Bsarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada kyseinen jakamatta jäänyt vähimmäismäärä (tai tällaisten jakamatta jääneiden tilikausittaisten
vähimmäismäärien kumulatiivinen kertymä) seuraavan osingonjaon, maksettavien mahdollisten jako-osuuksien tai muun varojenjaon yhteydessä
ennen muuta osinkoa, jako-osuutta tai varojenjakoa kunnes jakamatta jäänyt vähimmäismäärä on kokonaisuudessaan tullut jaetuksi B-sarjan
osakkeille. Määräysvallattomia osuuksia ei ole.
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutosrahastosta (sis. suojaus- ja käyvän arvon rahastot), muuntoeroista sekä
kertyneistä voittovaroista. Suojausrahasto sisältää häviösähkön suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan
pääomaosuusmenetelmän mukaiset osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahastoon on kirjattu osakkeiden kirjanpidollisen vasta-arvon ja saadun arvon välinen erotus. Ylikurssirahasto on osakeyhtiölaissa
tarkoitettua sidottua omaa pääomaa. Osakepääomaa voidaan korottaa siirtämällä varoja ylikurssirahastosta. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa
tappioiden kattamiseksi tai sitä voidaan tietyin edellytyksin palauttaa omistajille.
Arvonmuutosrahastot
Arvonmuutosrahastot sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset (Suojausrahasto) ja
myytävissä olevien sijoitusten (julkisesti noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet) käypien arvojen muutokset (Käyvän arvon rahasto).Yhtiö on
lopettanut suojauslaskennan soveltamisen vuonna 2014 eikä suojausrahastoon enää viedä johdannaisten käyvän arvon muutoksia.
Suojausrahaston muutokset johtuvat yksinomaan aiemmin kirjatun käyvän arvon purusta tuloslaskelmaan 11,6 miljoonaa euroa vuosittain vuonna
2015 ja 2016, huomioiden laskennallisen veron (20%). Käyvän arvon rahaston muutokset johtuvat myytävissä olevien osakkeiden käyvän arvon
muutoksesta verolla (20%) vähennettynä. Vuonna 2016 yhtiö luopui omistamastaan lomaosakkeesta 152t eurolla.
Oman pääoman rahastojen muutokset tilikauden aikana ilmenevät oman pääoman muutoslaskelmalla.
21. OSAKEPÄÄOMAN JAKAUTUMINEN
Osakepääoma jakautuu seuraavasti
Osakesarja A
Osakesarja B
Yhteensä
Osakemäärä
kpl
2 078
1 247
Osakkeista
Äänistä
%
62,50
37,50
%
83,33
16,67
3 325
100,00
100,00
Fingridin osingonjaon tarkoitus on varmistaa, että osakkeenomistajat saavat kohtuullisen tuoton sijoittamalleen pääomalle ja toisaalta ylläpitää
yhtiön rahoituksellinen asema sellaisena, että se mahdollistaa strategian pitkäjänteisen toimeenpanon ja tukee operatiivista joustavuutta.
Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 175 954 253,06 euroa. Vuonna 2016 maksettiin osinkoa 90,0 miljoonaa euroa (65,0).
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa A-sarjan osakkeille 37 536,09 ja B-sarjan osakkeille 16 038,49 (2015: A-osake
33 686,24, B-osake 16 038,49) euroa osaketta kohden, jolloin osinko on kokonaisuudessaan 98,0 (90,0) miljoonaa euroa.
Jakokelpoiset varat lasketaan emoyhtiön omasta pääomasta. Osinko maksetaan emoyhtiön voitonjakokelpoisten varojen perusteella.
Fingrid päivitti osinkopolitiikkansa vuonna 2014. Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä
tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa
olevat taloudelliset tavoitteet. Alla oleva kaavio näyttää konsernin IFRS-tuloslaskelman ja emoyhtiön FAS-tuloslaskelman väliset erot.
61 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Laadintaperiaatteet
Osingonjako
Hallituksen osingonjakoehdotusta ei kirjata tilinpäätökseen. Kirjaus velaksi ja omaan pääomaan tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen
perusteella.
5.6
Yhteenveto rahoitusvaroista, rahoitusveloista ja johdannaisista
Fingridin rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin jaoteltuina muodostuvat seuraavasti:
22. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN, 1 000 €
Käypään
arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
varat/velat
Myytävissä
olevat
rahoitusvarat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostettavat
rahoitusvarat/velat
Yhteensä
Liitetieto
101
29 403
254
4 000
23
23
1 475
23
Tase-erä 31.12.2016
Pitkäaikaiset rahoitusvarat:
Myytävissä olevat sijoitukset
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sähköjohdannaiset
Lainasaamiset
Lyhytaikaiset rahoitusvarat:
29 403
254
Korko- ja valuuttajohdannaiset
1 475
101
4 000
62 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
Sähköjohdannaiset
Myyntisaamiset ja muut saamiset
17.2.2017
1 385
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
Rahavarat
57 790
Rahoitusvarat yhteensä:
90 308
Pitkäaikaiset rahoitusvelat:
Lainat
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sähköjohdannaiset
Lyhytaikaiset rahoitusvelat:
Lainat
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sähköjohdannaiset
Ostovelat ja muut velat
Rahoitusvelat yhteensä
101
79 887
1 385
79 887
23
3
21 939
57 790
21 939
20
19
105 826
196 235
842 866
842 866
13 196
5 371
14
23
23
264 865
39 666
264 865
5 072
2 786
39 666
14
23
23
7
1 147 397
1 173 823
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostettavat
rahoitusvarat/velat
Yhteensä
13 196
5 371
5 072
2 786
26 426
Käypään
arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
varat/velat
Myytävissä
olevat
rahoitusvarat
Liitetieto
Tase-erä 31.12.2015
Pitkäaikaiset rahoitusvarat:
Myytävissä olevat sijoitukset
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sähköjohdannaiset
Lainasaamiset
Lyhytaikaiset rahoitusvarat:
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sähköjohdannaiset
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
Rahavarat
Rahoitusvarat yhteensä:
Pitkäaikaiset rahoitusvelat:
Lainat
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sähköjohdannaiset
Lyhytaikaiset rahoitusvelat:
284
284
32 148
32 148
2 500
3 353
63 701
63 701
23
23
3
23 099
93 451
23 099
20
19
284
89 300
218 537
907 232
907 232
21 820
25 132
14
23
23
236 217
30 214
236 217
6 403
23 928
30 214
14
23
23
7
1 173 663
1 250 946
21 820
25 132
Lainat
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sähköjohdannaiset
Ostovelat ja muut velat
6 403
23 928
Rahoitusvelat yhteensä
77 283
2 500
3 353
93 451
128 953
23
23
63 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Fingrid käyttää johdannaisia ainoastaan suojaamistarkoituksessa, vaikka suojauslaskentaa ei sovelletakaan. Ennen kaupantekoa on
kahdenkeskisissä johdannaissopimuksissa oltava voimassa oleva puitesopimus (ISDA). ISDA -sopimuksen mukaisesti sopimuksen alaiset
johdannaiset voidaan netottaa ehdollisissa tilanteissa kuten sopimusrikkomus tai konkurssi. Yhtiöllä oli ISDA:n mukaisesti netotettavissa olevia
johdannaisia yhteensä käyvältä arvoltaan 9,8 milj. euroa vuonna 2016 (12,3). Pörssien kautta välitettyjen häviösähkön hintasuojausjohdannaisten
markkina-arvon kattamiseksi Fingrid asettaa vakuuden. Sähkön hintariskin hallinta on kuvattu luvussa 3.7. Korko- ja valuuttariskin suojaus on
kuvattu luvussa 5.3.
Yhtiön johdannaistransaktiot koostuvat lainasalkkua suojaavista koronvaihtosopimuksista ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksista sekä ostetuista
optioista, joilla suojataan lainasalkku äkillistä lyhyiden korkojen muutosta vastaan. Termiinisopimuksilla kiinnitetään ei-euromääräisten
liiketoiminnan sopimusten valuuttakurssi. Sähköfutuurit on tehty tulevien häviösähkön hankintojen hintariskin suojaamistarkoituksessa.
Alla oleva taulukko sisältää konsernin kaikki johdannaiset.
23. JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
2016
Hierarkian
taso
2015
Korko- ja
valuuttajohdannaiset
Käypä arvo
pos.
31.12.16
Käypä arvo
neg.
31.12.16
Käypä
nettoarvo
31.12.16
Nimellisarvo
31.12.16
Käypä arvo
pos.
31.12.15
Käypä arvo
neg.
31.12.15
Käypä
nettoarvo
31.12.15
Nimellisarvo
31.12.15
Valuutan- ja
koronvaihtosopimukset
Valuuttatermiinit
Koronvaihtosopimukset
6 930
46
-12 487
-5 558
46
196 396
2 271
15 286
-20 297
-88
-5 011
-88
341 205
4 505
Taso 2
Taso 2
26 667
-6 725
19 943
360 000
24 348
-9 442
14 905
430 000
Taso 2
Taso 2
Ostetut korkooptiot
1 350
1 350
518 820
862
862
358 820
Yhteensä
34 993
-19 212
15 781
1 077 487
40 496
-29 827
10 668
1 134 531
Sähköjohdannaiset
Käypä arvo
pos.
31.12.16
Käypä arvo
neg.
31.12.16
Käypä
nettoarvo
31.12.16
TWh
31.12.16
Käypä arvo
pos.
31.12.15
Käypä arvo
neg.
31.12.15
Käypä
nettoarvo
31.12.15
TWh
31.12.15
Sähkötermiinit,
NASDAQ OMX
Commodities, ei
suojauslasketut
johdannaiset
1 640
-8 157
-6 518
4,07
-49 060
-49 060
4,22
Yhteensä
1 640
-8 157
-6 518
4,07
-49 060
-49 060
4,22
Taso 1
Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2016 viimeisenä kaupankäyntipäivänä. Käypä
nettoarvo ei ole johdettavissa taseen nettojohdannaisvelkaan tai -saamiseen, koska tässä esityksessä huomioidaan siirtyvät korot.
Seuraava kuvio havainnollistaa yhtiön kaikkien valuutta- ja korkojohdannaisten käyvän nettoarvon ja sen muutoksen vuonna 2016.
64 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Laadintaperiaatteet
Johdannaisinstrumentit
Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon.
Johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tulokseen. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia vain suojautuakseen riskeiltä yritystalouden ja
rahoitustoiminnan politiikan sekä häviösähkön suojauspolitiikan mukaisesti.
Sähköjohdannaiset
Yhtiö solmii sähköjohdannaissopimuksia suojatakseen häviösähköennusteen mukaisen sähkön hankinnan hintariskiä. Fingrid lopetti
sähköjohdannaisten suojauslaskennan vuoden 2014 alusta, minkä johdosta sähköjohdannaisten koko arvonmuutos on kirjattu ja kirjataan jatkossa
tuloslaskelmaan. Taseessa oleva suojausrahasto purettiin tulosvaikutteisesti, tulosta 11,6 miljoonaa euroa vähentävästi, tasaerissä vuosien 2015 ja
2016 aikana.
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Yhtiö solmii johdannaissopimuksia suojatakseen rahoitusriskejä (korko- ja valuuttapositiota) hallituksen hyväksymän Yritystalouden ja
rahoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Fingrid ei sovella suojauslaskentaa näiden johdannaisten osalta. Johdannaisvara tai -velka merkitään
kirjanpitoon alun perin käypään arvoon. Tilinpäätöspäivänä johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos merkitään suoraan
tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Johdannaisten käyvät arvot tilinpäätöspäivänä perustuvat eri laskentamenetelmiin. Valuuttatermiinit on arvostettu termiinihintoihin. Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Korko-optiot on arvostettu markkinoilla yleisesti
käytettyjen optiohinnoittelumallien mukaisesti.
IFRS 9 -standardin käyttöönotto, voimaan 1.1.2018
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit korvaa IAS 39 -standardin ja se tuo muutoksia rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen, niiden arvonalentumisen
määrittämiseen sekä suojauslaskennan periaatteisiin.
- Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on
pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat
yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Kaikki muut rahoitusvarana olevat velkakirjasijoitukset ja osakesijoitukset, sekä strukturoidut
sijoitustuotteet, kirjataan käypään arvoon.
- Kaikki rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Poikkeuksena ovat käyvän arvon muutokset osakesijoituksista, joita ei
pidetä kaupankäyntitarkoituksessa: ne voidaan kirjata joko tuloslaskelmaan tai oman pääoman rahastoihin (jolloin niitä ei myöhemmin siirretä
tulosvaikutteisiksi). Lisäksi jotkut rahoitusvaroihin kuuluvat velkakirjasijoitukset voidaan arvostaa käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta yrityksen liiketoimintamallista riippuen.
- Rahoitusvarojen arvonalentuminen on määritettävä odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa mallia käyttäen.
- Uudet suojauslaskentasäännöt tuovat suojauslaskennan lähemmäs yleisiä riskienhallinnan käytäntöjä.
Yhtiön joihto on aloittanut IFRS 9 -standardin käyttöönoton vaikutusten analysoinnin. Yhtiön tämänhetkisen näkemyksen mukaan standardin
käyttöönotolla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta tilinpäätöksen lukuihin, sillä yhtiön rahoitusvarat on pitkälti arvostettu IFRS 9 -standardin
linjauksen mukaisesti. Konsernin luottoriski ei ole merkittävä, eikä olennaisia luottotappioita odoteta kirjattavan jatkossakaan. Lisäksi johdon
tämänhetkisen näkemyksen mukaan yhtiö ei ala soveltaa suojauslaskentaa IFRS 9 -standardin voimaantulon myötä. Uusi standardi sisältää myös
aiempaa laajemmat liitetietovaatimukset, ja esittämistapaan tulee muutoksia.
65 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
6
17.2.2017
MUUT TIEDOT
•
Tähän lukuun on koottu kaikki muut liitetiedot.
•
Konserniyhtiön ja lähipiiritiedot on kuvattu ensimmäisenä yhteen omaksi
kokonaisuudekseen.
•
Tämän jälkeen esitetään muut liitetiedot tuloslaskelma- ja tase-erien mukaisessa
järjestyksessä.
6.1
Konserniyhtiöt ja lähipiiritapahtumat
Konsernilla on kaksi Fingrid Oyj:n 100 % omistamaa tytäryhtiötä, Finextra Oy sekä Fingrid Datahub Oy.
Finextra Oy on perustettu hoitamaan lakisääteisesti määrätyt julkisen palveluvelvoitteiden edellyttämät tehtävät, jotka eivät kuulu varsinaiseen
kantaverkkotoimintaan tai järjestelmävastuuseen. Näitä tehtäviä ovat tehoreservipalvelu ja sähkön alkuperätakuun palvelut. Finextran kautta
eriytetään julkisen palvelun kustannukset varsinaisten kantaverkon tehtävien kustannuksista, jotta pystytään selkeästi varmistamaan eri toimintojen
läpinäkyvyys. Energiavirasto valvoo Finextran toimintaa ja palveluiden kohtuullista tuottoa. Finextran tavoitteena on hoitaa annetut tehtävät
kustannustehokkaasti yhteisiä resursseja hyödyntäen. Tehoreservipalvelun sallittu tuotto on vuositasolla 75 000 euroa. Alkuperätakuupalvelun
sallittu tuotto oli 31.12.2016 päättyneellä valvontajaksolla noin 100 000 euroa. Toteutunut tuotto valvontajaksolla oli noin 200 000 euroa
ylijäämäinen.
Fingrid Datahub Oy on perustettu vuonna 2016 hoitamaan Datahubiin liittyvää operatiivista toimintaa. Tytäryhtiön keskeisinä tehtävinä on tarjota ja
kehittää sähkömarkkinoiden keskitettyä tiedonvaihtopalvelua ja siihen liittyviä muita palveluja sähkömarkkinaosapuolille sekä hallinnoida
sähkömarkkinoiden tarvitsemaa rekisteröityä tietoa. Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tallennetaan
tietoja Suomen 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahubin tietoja tulee käyttämään noin 100 sähkön myyjää ja yli 80 jakeluverkkoyhtiötä
palvellessaan sähkön käyttäjiä. Fingrid käynnisti datahub -projektin keväällä 2015.
Osakkuusyrityksinä on yhdistelty Nord Pool AS (omistus 18.8 %) ja eSett Oy (omistus 33,3 %). Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.
Taseen sijoitukset osakkuusyhtiöihin jakautuu seuraavasti:
24. SIJOITUKSET OSAKKUUSYHTIÖIHIN, 1000 €
2016
2015
Osuudet osakkuusyhtiöissä
Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä
10 158
4 000
9 888
2 500
Yhteensä
14 158
12 388
Osakkuusyhtiösaaminen on lainasaaminen eSett Oy:lta. Lainan pääasialliset ehdot ovat seuraavat:
Osakkuusyhtiölaina:
Lainapääoma on 2,5 (2,5) miljoonaa euroa ja vuosikorko on 1,5 prosenttia 12 kuukauden euribor-koron päälle. Takaisinmaksu on puolivuosittain
kymmenessä yhtä suuressa erässä alkaen vuoden kuluttua siitä, kun eSett on aloittanut toimintansa. Lainapääoman suuruus on yksi kolmasosa
kokonaislainasta, jonka eSett:n omistajat ovat yhtiölle myöntäneet omistuksiensa suhteessa. Lainan ehdot ovat yhtenevät eSett:n muiden
omistajien lainaehtojen kanssa.
Pääomalaina:
Lainapääoma on 1,5 (0) miljoonaa euroa. Kiinteä vuosikorko on 3,0 prosenttia. Takaisinmaksu on puolivuosittain kymmenessä yhtä suuressa
erässä alkaen vuoden kuluttua siitä kun eSett on aloittanut toimintansa. Takaisinmaksu on vuosittain kolmessa yhtä suuressa erässä alkaen
vuoden kuluttua siitä, kun eSett on aloittanut toimintansa. Takaisinmaksu on alisteinen yhtiön kaikille muille lainoille ja Suomen Osakeyhtiölain
ehdoille pääomalainoista.
Osakkuusyritysten taloudellinen yhteenveto, 1 000 €
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
2016
varat
velat
varat
velat
Nord Pool AS
eSett Oy
2 465
7 507
12 000
121 162
5 748
94 420
657
Liikevaihto
Voitto/
tappio
Kaudella saa- Omistusdut osingot
osuus (%)
26 965
7 103
-2 392
560
18,8
33,3
66 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
2015
varat
velat
varat
velat
Nord Pool AS
eSett Oy
3 489
5 364
7 500
66 698
5 474
40 194
328
Liikevaihto
Voitto/
tappio
Kaudella saa- Omistusdut osingot
osuus (%)
25 851
6 422
-2 141
551
18,8
33,3
Taulukossa mainitut konsernin osakkuusyritykset on käsitelty konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä.
Yhteispohjoismainen taseselvityksen (Nordic Balance Settlement, NBS) käyttönotto Suomessa on 1.5.2017. NBS:n käynnistyessä taseselvitykset
siirtyvät Fingridin Tasepalveluyksiköltä eSett Oy:n hoidettavaksi.
Yhtiöllä on osakesijoitus osakkuusyhtiöön Norjan kruunuissa, mikä altistaa yhtiön translaatioriskille. Translaatioriski ei ole merkittävä, eikä yhtiö
suojaudu siltä.
Osuudet osakkuusyrityksissä, 1 000 €
2016
2015
Hankintameno 1.1.
9 888
10 515
Vähennykset
-214
Osuus tuloksesta
511
447
Muuntoerot
318
-309
Osingot
Kirjanpitoarvo 31.12.
-560
-551
10 158
9 888
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 31.12.
3 245
Osakkuusyrityksiin ei liity sellaisia olennaisia väliaikaisia eroja, joista on kirjattu laskennallisia verosaamisia tai -velkoja.
3 245
Yllä kuvatut tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt ja emoyhtiö Fingrid Oyj kuuluvat konsernin lähipiiriin. Tämän lisäksi lähipiiriin luetaan luvussa 5.5 mainitut
omistajayhteisöt sekä ylin johto lähipiireineen. Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä. Muun lähipiirin tapahtumina on
käsitelty Suomen valtion yli 50 prosenttisesti omistavien yhteisöjen kanssa tehdyt liiketoimet.
Yhtiö ei ole lainannut varoja ylimmälle johdolle, eikä yhtiöllä ole liiketoimia ylimmän johdon kanssa. Liiketoimet lähipiirin kanssa tapahtuvat käyvin
markkinahinnoin.
Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa, 1 000 €
2016
2015
473
48
39 625
343
152
809
30
39 659
2 973
2
Lainasaamiset
4 000
2 500
Liiketoimet omistajien kanssa, 1 000 €
2016
2015
5 095
1
6 303
0
31 613
51 044
2 457
2 526
28 759
69 538
845
2 279
Myynnit
Korkotuotot
Ostot
Saamiset
Velat
Omistajat
Ostot
Velat
Muu lähipiiri
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
67 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Laadintaperiaatteet
Tytäryritykset
Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset (strukturoidut yhteisöt mukaan luettuina), joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on
määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy
vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä
päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenomenetelmällä.
Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös
realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta. Tytäryritysten tilinpäätökset
on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa.
Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 % äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset kirjataan alun perin
hankintamenoon, ja sen jälkeen ne käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitukset kirjataan alun
perin hankintamenon määräisenä ja sen jälkeen niitä oikaistaan kirjaamalla konsernin osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä
voitoista tai tappioista tulosvaikutteisesti ja konsernin osuus sijoituskohteen muiden laajan tuloksen erien muutoksista muihin laajan tuloksen eriin.
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä saadut tai saatavat osingot vähentävät sijoituksen kirjanpitoarvoa.
Jos konsernin osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävän sijoituskohteen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus kyseisestä
yrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat pitkäaikaiset saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole velvoitteita eikä
se ole suorittanut maksuja kyseisen yrityksen puolesta.
Realisoitumattomista voitoista, jotka johtuvat konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä liiketoimista, eliminoidaan konsernin
omistusosuutta vastaava osuus. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon
alentumisesta. Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoituskohteiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu
vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.
6.2
Muut liitetiedot
Päästöoikeudet
Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Päästöoikeuksia
palautettiin yhteensä 6 634 (11 141) yksikköä (tCO2), jotka kaikki olivat saatuja päästöoikeusyksiköitä. Fingridille ei ole myönnetty maksuttomia
päästöoikeuksia päästökauppakaudelle 2013-2020. Päästöoikeuksia ei ostettu vuonna 2016. Päästökaupan taloudellinen merkitys oli Fingridille
vähäinen. Päästöoikeuksien käytöllä ei ollut tulosvaikutusta vuonna 2016. Päästökaupan piiriin kuuluvat CO 2-päästöt, ovat olleet yhteensä 10 326
tonnia vuonna 2016 (6 697). Päästöoikeuksia oli 31.12.2016 kirjattu taseeseen 0,4 milj. euroa (0,5).
Laadintaperiaatteet
Päästöoikeudet
Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin nimellisarvoonsa ja ostetut hankintahintaan. Palautettavia päästöoikeuksia
varten kirjataan velka. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, velka kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla
kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeudet eivät riitä kattamaan palautusvelvollisuuksia, arvostetaan velka ko. päästöoikeuksien markkina-arvoon.
Päästöoikeuksista ei kirjata poistoja. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu niiden luovutushetkellä, jolloin toteutuneet päästöt on selvitetty. Velasta
johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut ryhmän kuluihin. Päästöoikeuksien myyntivoitot sisältyvät muihin tuottoihin.
25. VARAUKSET, 1 000 €
2016
2015
Kreosootti- ja suolakyllästeisten puupylväiden hävittämiskustannusten varaus 1.1.
Käytetyt varaukset
1 668
-187
1 735
-67
Varaukset 31.12.
1 481
1 668
68 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Laadintaperiaatteet
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että
velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaukset arvostetaan velvoitteen
kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden
näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.
26. VAKUUDETJA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 €
Annetut tilipantit
Kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi
Tulliluoton vakuudeksi
Sähkön pörssikaupan vakuudeksi
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus
Vuokravakuus, takaus
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi
Myöhemmin
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon
2016
2015
9
280
289
9
280
863
1 151
38
38
395
1 154
1 587
326
1 154
1 518
84 572
124 314
Investointisitoumukset ovat yhtiön tekemiä sopimuksia kantaverkon rakennushankkeiden toteuttamiseksi.
OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT
Fingridiä vastaan nostettiin joulukuussa 2016 kanne, jossa vaadittiin tarkentumatonta vahingon-korvaussummaa väitetyn sopimusrikkomuksen
perusteella. Väitetty vahinko on luonteeltaan jatkuva vahinko ja sen esitetty määrä kanteen vireillepanohetkeen mennessä on ollut 135 000 euroa.
Fingrid on kiistänyt kanteessa esitetyt vaatimukset. Asia on vireillä tuomioistuimessa. Fingridin näkemyksen mukaan oikeudenkäynnillä ei
todennäköisesti tule olemaan merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Yhtiön tilinpäätökseen ei siten sisälly tähän
oikeudenkäyntiin liittyviä varauksia.
Muilta osin vireillä ei ole Fingridin toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä tai viranomaismenettelyjä.
TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Konsernin johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.
KONSERNIN YHTEYSTIEDOT JA TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN
Fingrid Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu, julkinen osakeyhtiö. Fingridin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan. Fingridin kotipaikka on Helsinki,
ja sen rekisteröity osoite on PL 530 (Läkkisepäntie 21, 00620 Helsinki), 00101 Helsinki.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.fingrid.fi tai Fingrid Oyj:n pääkonttorista.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa tai liitetiedoissa ole toisin
mainittu.
Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.2.2017 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan
osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on
myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
69 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
7
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
7.1
Emoyhtiön tuloslaskelma
Liitetieto
1-12/2016
1-12/2015
€
€
592 403 122,38
LIIKEVAIHTO
2
581 409 910,01
Liiketoiminnan muut tuotot
3
12 693 378,54
5 358 153,35
Materiaalit ja palvelut
4
-241 754 851,27
-233 431 910,68
Henkilöstökulut
5
-28 597 902,39
-25 804 349,63
Poistot ja arvonalentumiset
6
-108 266 566,81
-103 322 929,47
7,8
-65 773 725,99
-57 903 667,10
149 710 242,09
177 298 418,85
-20 121 491,84
-22 835 249,11
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
129 588 750,25
154 463 169,74
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA
VEROJA
129 588 750,25
154 463 169,74
-25 722 449,53
-30 721 273,94
103 866 300,72
123 741 895,80
Liiketoiminnan muut kulut
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuloverot
TILIKAUDEN VOITTO
Liitetiedot muodostavan olennaisen osan tilinpäätöstä
9
10
70 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
7.2
17.2.2017
Emoyhtiön tase
VASTAAVAA
Liitetieto
31.12.2016
31.12.2015
€
€
Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo
11
4 288 792,08
10 721 980,26
Muut aineettomat hyödykkeet
12
79 770 462,84
82 342 061,28
84 059 254,92
93 064 041,54
Aineelliset hyödykkeet
13
Maa- ja vesialueet
15 700 654,61
15 348 845,85
Rakennukset ja rakennelmat
193 639 539,82
167 200 800,50
Koneet ja kalusto
576 316 710,23
565 543 070,37
Voimajohdot
808 874 948,90
772 984 715,15
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset:
117 516,35
117 516,35
59 404 402,54
120 815 913,42
1 654 053 772,45
1 642 010 861,64
14
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
507 063,77
504 563,77
8 587 578,95
8 587 578,95
1 965 313,45
1 885 466,31
11 059 956,17
10 977 609,03
1 749 172 983,54
1 746 052 512,21
15
12 269 117,70
12 664 970,40
Lainasaamiset konserniyrityksiltä
16
2 807 700,00
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä
16
4 000 000,00
2 500 000,00
Muut saamiset
16
6 807 700,00
2 500 000,00
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
70 674 359,79
53 462 739,39
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
17
826 575,41
209 433,70
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
18
143 749,03
47 937,43
1 298 105,32
1 216 188,46
9 198 988,07
14 491 440,95
82 141 777,62
69 427 739,93
Muut saamiset
Siirtosaamiset
19,20
Rahoitusarvopaperit
21
57 393 757,42
93 258 506,42
Rahat ja pankkisaamiset
21
21 939 069,16
23 099 085,95
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
180 551 421,90
200 950 302,70
VASTAAVAA YHTEENSÄ
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan
tilinpäätöksestä.
1 929 724 405,44
1 947 002 814,91
71 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
VASTATTAVAA
31.12.2016
31.12.2015
€
€
Osakepääoma
55 922 485,55
55 922 485,55
Ylikurssirahasto
55 922 485,55
55 922 485,55
Edellisten tilikausien voitto
72 087 952,34
38 346 060,29
Tilikauden voitto
103 866 300,72
123 741 895,80
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
287 799 224,16
273 932 927,19
Liitetieto
OMA PÄÄOMA
22
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
23
448 896 757,27
448 896 757,27
PAKOLLISET VARAUKSET
30
1 480 946,78
1 667 546,78
698 544 173,57
746 396 266,02
151 203 463,20
172 865 800,86
849 747 636,77
919 262 066,88
127 852 092,56
144 809 226,23
21 662 337,66
20 709 956,71
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat
24,25
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikainen
Joukkovelkakirjalainat
24
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat
24 801 601,35
14 617 272,60
Velat saman konsernin yrityksille
26
1 102 734,71
502 586,32
Velat omistusyhteysyrityksille
27
151 737,02
2 057,00
Muut velat
28
136 671 358,46
86 432 083,11
Siirtovelat
29
29 557 978,70
36 170 334,82
341 799 840,46
303 243 516,79
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
1 191 547 477,23
1 222 505 583,67
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
1 929 724 405,44
1 947 002 814,91
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
72 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
7.3
17.2.2017
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
1.1.-31.12.2016
€
1.1.-31.12.2015
€
22
103 866 300,72
123 741 895,80
33
104 488 603,07
28 312 997,36
-7 332 443,33
-859 062,19
25 722 449,53
101 194 099,56
36 664 709,62
-13 273 942,62
-555 517,89
30 721 273,94
-13 573 931,59
395 852,70
7 437 144,67
39 864 046,47
-186 600,00
-22 481 770,87
436 541,27
-33 782 121,37
-12 005 406,78
177 962,49
-7 952 730,92
232 308 006,44
213 623 185,13
-138 768 010,88
-3 284 749,24
-82 347,14
152 000,00
5 885 200,00
-4 300 000,00
859 062,19
-151 451 793,93
-1 812 888,00
-414 196,31
500 000,00
5 065 609,18
-900 000,00
555 517,89
15 000 000,00
-139 538 845,07
-133 457 751,17
240 118 091,67
-195 087 574,26
80 000 000,00
-164 824 440,82
-90 000 003,75
285 317 516,75
-366 163 563,46
107 424 078,03
-104 220 179,01
-65 000 001,35
-129 793 927,16
-142 642 149,04
-37 024 765,79
-62 476 715,08
116 357 592,37
178 834 307,45
116 357 592,37
Liitetieto
Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkotuotot
Osinkotuotot
Verot
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
Osto- ja muiden velkojen muutos
Pullonkaulatuotot
Varausten muutos
Maksetut korot
Saadut korot
Maksetut verot
10
Liiketoiminnan nettorahavirta
-17 500,00
-25 423 150,53
820 524,86
-20 469 032,40
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
Investoinnit muihin sijoituksiin
Luovutustulot muista sijoituksista
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
Myönnetyt lainat
Saadut osingot
Saadut avustukset
13
12
14
14
13
9
Investointien nettorahavirta
Rahoituksen rahavirrat:
Lyhytaikaisten lainojen nostot
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Maksetut osingot
22
Rahoituksen nettorahavirta
Raha- ja rahoitusvarojen muutos
Rahat- ja rahoitusvarat tilikauden alussa
Rahat- ja rahoitusvarat tilikauden lopussa
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
21
79 332 826,58
73 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
7.4
17.2.2017
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
Fingrid Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tilinpäätöksen erät
on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella.
Ulkomaan valuutan määräiset erät
Ulkomaan valuutan määräiset kaupalliset tapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin
keskikurssiin. Korolliset velat ja saatavat ja niiden suojaukset arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin
julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Eräpäivänä korollisista veloista ja saatavista ja niitä vastaavista suojauksista
aiheutuvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen käytetyistä johdannaisista
syntyvät kurssierot kirjataan oikaisemaan vastaavaa erää tuloslaskelmassa.
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä ja korko-optioita on käytetty Rahoitustoiminnan politiikan
mukaisesti Fingridin tase-erien korko- ja valuuttariskin sekä kaupallisten erien suojaamiseen. Johdannaissopimukset kirjataan
samoja kirjanpidon kirjausperiaatteita noudattaen kuin erät, joita johdannaiset suojaavat. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja
korko-optioiden korkoerät jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin ja -kuluihin. Korollista velkaa ja saatavia
suojaavien valuuttatermiinien korko-osuus jaksotetaan niiden voimassaoloajalle ja kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Korko-optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle.
Sähköjohdannaiset
Fingrid suojaa häviösähköhankintansa käyttämällä NASDAQ OMX Oslo ASA:n noteeraamia forward-tuotteita. Kauppaa
voidaan käydä myös OTC-markkinoilla NASDAQ OMX Oslo ASA:n finanssituotteita vastaavilla tuotteilla. Näistä aiheutuvilla
menoilla ja tuloilla oikaistaan häviösähköhankinnan ostoja tuloslaskelmassa sillä kaudella, johon niiden suojausvaikutus
kohdistuu.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot käsitellään vuosikuluina.
Käyttöomaisuuden arvostus
Käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon. Suunnitelmapoistot lasketaan tasapoistoina käyttöomaisuuden
taloudellisen pitoajan perusteella. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti
käyttöönottokuukausien mukaan.
Poistoajat ovat seuraavat:
Liikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot:
Johtoalueiden käyttöoikeudet
Muut käyttöoikeudet taloudellisen käyttöajan mukaan, enintään
Ohjelmistot
Rakennukset ja rakennelmat
Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset
Sähköasemien rakennelmat
Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat
Erilliset rakennelmat
Voimajohdot
Voimajohdot 400 kV
Tasasähköjohdot
Voimajohdot 110-220 kV
Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset*
Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät
Valokuitu-ukkosjohtimet
Koneet ja kalusto
Sähköasemien koneet
Kaasuturbiinivoimalaitokset
Muut koneet ja kalusto
20 vuotta
30-40 vuotta
10 vuotta
3 vuotta
40 vuotta
30 vuotta
20-40 vuotta
15 vuotta
40 vuotta
40 vuotta
30 vuotta
30 vuotta
10 vuotta
10-20 vuotta
10-30 vuotta
20 vuotta
3-5 vuotta
* Hävittämiskustannukset on diskontattu nykyarvoon, joka on lisätty käyttöomaisuuden arvoon ja kirjattu pakollisena
varauksena.
Liikearvon poistoaika on 20 vuotta, koska kantaverkkoliiketoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista liiketoimintaa, jonka tuotot
kertyvät usean vuosikymmenen ajalta.
Päästöoikeudet
Päästöoikeudet käsitellään kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1767/2005 nettomenettelyn mukaisesti.
74 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus esitetään FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon, sitä alemman jälleenhankintahinnan tai
todennäköisen myyntihinnan määräisenä.
Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit rahoitusomaisuudessa
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Rahoitusarvopaperit ovat sijoitus- ja yritystodistuksia, sekä
sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Markkinanoteeratut arvopaperit ja niihin rinnastettavat varat arvostetaan alkuperäiseen
hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat muodostuvat rahoituslaitoslainoista ja kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelman alla
liikkeeseen lasketuista velkakirjoista. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat kotimaisen ja kansainvälisen
yritystodistusohjelman alla liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista sekä pitkäaikaisten lainojen ja joukkovelkakirjalainojen
lyhytaikaisesta osuudesta. Velkaohjelmien puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat ovat sekä euro- että ulkomaan valuutan
määräisiä. Fingridillä on sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa ja velkakirjoja, joissa on korkorakennelmia. Korko
jaksotetaan velan laina-ajalle. Velkakirjan mahdollinen yli- tai alihinta jaksotetaan kyseisen velkakirjan laina-ajalle.
Valmiusluottojen järjestelypalkkiot kirjataan pääsääntöisesti heti kuluksi ja luotonvarausprovisiot kirjataan kuluksi sopimusajalle.
Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnassa noudatettavat periaatteet on esitetty konsernin liitetiedoissa luvussa 5.2 ja 5.3.
Tuloverot
Veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
Laskennalliset verot
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei kirjata tuloslaskelmaan tai taseeseen. Niitä koskevat tiedot esitetään liitetiedoissa.
75 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
2. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN
Fingrid Oyj:n liiketoiminta on kokonaisuudessaan järjestelmävastuullista kantaverkkoliiketoimintaa, minkä johdosta
liikevaihdon jakoa toimialoittain ei ole.
LIIKEVAIHTO, 1 000 €
2016
2015
Kantaverkkotulot
Tasesähkön myynti
Rajasiirto
Läpisiirtotuotot
Estlink pullonkaulatuotot
Pohjoismaiset pullonkaulatuotot
Tehoreservi palvelutuotot
Alkuperätakuupalvelutuotot
Muu liikevaihto
382 395
153 881
24 015
13 199
0
0
295
244
7 382
333 005
137 127
11 174
15 298
4 180
86 762
273
458
4 127
Yhteensä
581 410
592 403
2016
2015
3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 €
Vuokratuotot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Saadut avustukset
Pullonkaulatuotot
922
1 196
3 796
2 424
282
199
6 325
Muut tuotot
1 368
1 539
Yhteensä
12 693
5 358
4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 €
2016
2015
Ostot tilikauden aikana
170 793
154 208
Häviösähköhankinnat
57 555
68 566
Varastojen muutos, lisäys (-) tai vähennys (+)
396
178
Aineet ja tarvikkeet
Palvelut
228 745
13 010
222 951
10 481
Yhteensä
241 755
233 432
5. HENKILÖSTÖKULUT, 1 000 €
2016
2015
Palkat ja palkkiot
22 735
21 320
Eläkekulut
4 433
3 518
Muut henkilösivukulut
1 430
967
Yhteensä
28 598
25 804
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot, 1 000 €
2016
2015
34
11
23
20
19
38
21
13
Juhani Järvi, puheenjohtaja (6.6.2014 alkaen)
Helena Walldén, puheenjohtaja (6.4.2016 saakka)
Juha Majanen, varapuheenjohtaja (22.3.2012 alkaen)
Sanna Syri, hallituksen jäsen (14.4.2015 alkaen)
76 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Esko Torsti, hallituksen jäsen (22.3.2012 alkaen)
Anu Hämäläinen, hallituksen jäsen (6.4.2016 alkaen)
Sirpa Ojala, hallituksen jäsen (14.4.2015 saakka)
Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja
20
14
18
352
5
324
336
334
319
315
6. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT, 1 000 €
2016
2015
Liikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Voimajohdot
6 433
5 856
8 100
50 973
36 904
6 433
5 961
7 303
47 643
35 982
108 267
103 323
88 967
94 249
Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana:
Henkilöstö keskimäärin
Henkilöstö vuoden lopussa
Yhteensä*
* sähköverkon poistot (liitetiedot 12 ja 13)
7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 €
2016
2015
53 277
45 722
241
229
Muut vuokrakulut
2 575
2 498
Muut kulut
9 681
9 455
Yhteensä
65 774
57 904
2016
2015
Tilintarkastuspalkkiot
61
42
Veroneuvonta
21
16
Ulkopuoliset urakat ja työsuoritukset ym.
Verkkovuokrat
8. TILINTARKASTUSYHTEISÖN PALKKIOT, 1 000 €
PricewaterhouseCoopers Oy:
Tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitetut toimeksiannot
Muut palkkiot
Yhtensä
9. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT, 1 000 €
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä
Osinkotuotot muilta
Korko- ja muut rahoitustuotot muilta
3
60
58
142
116
2016
2015
294
565
556
7 332
13 274
8 192
13 829
-28 313
-36 665
-28 313
-36 665
-20 121
-22 835
10. TULOVEROT, 1 000 €
2016
2015
Tuloverot tilikaudelta
25 722
30 721
Yhteensä
Yhtiö maksaa tuloverot vallitsevan verokannan mukaan sellaisenaan, ilman
verosuunnittelua.
25 722
30 721
Korko- ja muut rahoituskulut muille
Yhteensä
77 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Laskennalliset verovelat ja -saamiset, 1 000 €
Laskennalliset verosaamiset
Väliaikaisista eroista
296
334
296
334
242
256
89 779
89 779
90 021
90 035
Yhteensä
89 725
89 701
11. LIIKEARVO, 1 000 €
2016
2015
Hankintameno 1.1.
128 664
128 664
Hankintameno 31.12.
128 664
128 664
-117 942
-111 509
-6 433
-6 433
Kirjanpitoarvo 31.12.
4 289
10 722
Kertynyt poistoero 1.1.
-10 722
-17 155
6 433
6 433
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.
-4 289
-10 722
12. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT, 1 000 €
2016
2015
180 861
180 215
Laskennalliset verovelat
Väliaikaisista eroista
Tilinpäätössiirroista
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1-31.12.
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
3 548
2 576
-690
-1 929
Hankintameno 31.12.
183 719
180 861
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.
-98 519
-93 724
Vähennykset 1.1.-31.12.
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1.-31.12.
427
1 166
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1-31.12.
-5 856
-5 961
Kirjanpitoarvo 31.12.*
79 770
82 342
Kertynyt poistoero 1.1.
-55 954
-57 354
-737
-753
1 496
2 154
-55 195
-55 954
*Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 €
2016
2015
Kirjanpitoarvo 31.12.
Kirjanpitoarvo 1.1.
74 378
77 101
-77 101
-80 742
3 941
5 050
Poistoerojen lisäys 1.1.-31.12.
Poistoeron vähennys 1.1.-31.12.
Kokonais- ja suunnitelmanpoistojen kertynyt erotus 31.12.
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1-31.12.
78 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
Vähennykset 1.1-31.12.
Yhteensä
13. AINEELLISET HYÖDYKKEET, 1 000 €
17.2.2017
263
763
1 482
2 171
2016
2015
15 349
14 974
393
442
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Vähennykset 1.1.-31.12.
Hankintameno 31.12.
-41
-67
15 701
15 349
218 637
200 650
34 634
18 214
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
-168
-227
Hankintameno 31.12.
253 104
218 637
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.
-51 436
-44 192
73
59
Vähennykset 1.1.-31.12.
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1.-31.12.
-8 100
-7 303
Kirjanpitoarvo 31.12.
193 640
167 201
Kertynyt poistoero 1.1.
-13 534
-13 590
-970
-852
925
908
-13 579
-13 534
1 029 839
991 645
61 839
38 824
-100
-630
1 091 578
1 029 839
-464 296
-416 959
8
306
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1.-31.12.
-50 973
-47 643
Kirjanpitoarvo 31.12.
576 317
565 543
-184 046
-188 372
-782
-2 012
7 665
6 338
-177 163
-184 046
1 221 808
1 197 089
Lisäykset 1.1.-31.12.
74 414
30 003
Vähennykset 1.1.-31.12.
-5 565
-5 283
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1.-31.12.
Poistoeron lisäys 1.1.-31.12.
Poistoeron vähennys 1.1.-31.12.
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Vähennykset 1.1.-31.12.
Hankintameno 31.12.
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1.-31.12.
Kertynyt poistoero 1.1.
Poistoeron lisäys 1.1.-31.12.
Poistoeron vähennys 1.1.-31.12.
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.
Voimajohdot
Hankintameno 1.1.
79 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
Hankintameno 31.12.
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.
17.2.2017
1 290 658
1 221 808
-448 824
-416 065
3 944
3 223
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1.-31.12.
-36 904
-35 982
Kirjanpitoarvo 31.12.
808 875
772 985
Kertynyt poistoero 1.1.
-369 891
-357 675
-50 934
-14 391
36 904
2 175
-383 922
-369 891
Hankintameno 1.1.
118
118
Hankintameno 31.12.
118
118
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1.-31.12.
Poistoeron lisäys 1.1.-31.12.
Poistoeron vähennys 1.1.-31.12.
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.
120 816
78 687
Lisäykset 1.1.-31.12.
116 534
134 335
-177 946
-92 206
59 404
120 816
1 654 054
1 642 011
Siirrot muihin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 1.1.-31.12.
Hankintameno 31.12.
Aineelliset hyödykkeet yhteensä*
* Sähköverkon verkkoinvestoinnit, 1 000 €
Kirjanpitoarvo 31.12.
Kirjanpitoarvo 1.1.
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1.-31.12.
Vähennykset 1.1.-31.12.
Yhteensä
2016
2015
1 618 586
1 635 324
-1 635 324
-1 598 045
85 026
89 199
1 742
2 451
70 030
128 930
2016
2015
505
505
Fingridin varavoimalaitokset sisältyvät sähköverkon käyttöomaisuuteen.
14. SIJOITUKSET, 1 000 €
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
Hankintameno 31.12.
3
507
505
8 588
8 642
8 588
8 588
1 885
1 417
227
469
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1.
-55
Vähennykset 1.1.-31.12.
Hankintameno 31.12.
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset 1.1.-31.12.
80 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
Vähennykset 1.1.-31.12.
17.2.2017
-147
Hankintameno 31.12.
1 965
1 885
Sijoitukset yhteensä
11 060
10 978
15. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 €
2016
2015
Aineet ja tarvikkeet 31.12.
12 139
12 647
131
18
Yhteensä
12 269
12 665
16. PITKÄAIKAISET SAAMISET, 1 000 €
2016
2015
Lainasaamiset konserniyrityksiltä
2 808
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä
4 000
2 500
Yhteensä
6 808
2 500
17. SAAMISET KONSERNIYRITYKSISSÄ, 1 000 €
2016
2015
Myyntisaamiset
799
209
Korkosaamiset
27
Keskeneräiset työt
Lyhytaikaiset:
827
209
2016
2015
Myyntisaamiset
125
39
Korkosaamiset
18
9
144
48
19. SIIRTOSAAMISET, 1 000 €
2016
2015
Korot ja muut rahoituserät
7 333
8 202
Myynnin ja ostojen jaksotukset
1 666
6 111
Yhteensä
18. SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ, 1 000 €
Lyhytaikaiset:
Yhteensä
200
178
9 199
14 491
2016
2015
Pääoma-alennukset
1 039
1 184
21. RAHAVARAT, 1 000 €
2016
2015
Yritystodistukset
12 991
53 935
Lyhyen koron rahastot
44 402
39 324
Pankkitalletukset
10 000
10 000
Rahavarat ja pankkisaamiset
11 939
13 099
Yhteensä
79 333
116 358
Muut siirtosaamiset
Yhteensä
20. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT, KULUKSI
KIRJAAMATTOMAT MENOT JA PÄÄOMA-ALENNUKSET
LAINOJEN LIIKKEESEEN LASKEMISESTA, 1 000 €
81 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
22. OMA-PÄÄOMA, 1 000 €
2016
2015
55 922
55 922
55 922
55 922
55 922
55 922
55 922
55 922
162 088
103 346
-90 000
-65 000
72 088
38 346
Tilikauden voitto
103 866
123 742
Oma pääoma 31.12.
287 799
273 933
175 954
162 088
Osakepääoma 1.1.
Osakepääoma 31.12.
Ylikurssirahasto 1.1.
Ylikurssirahasto 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
Osingonjako
Voitto edellisiltä vuosilta 31.12.
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja
1.1.2016
Osakesarja A
2 078
Osakesarja B
1 247
Yhteensä
3 325
31.12.2016
2 078
1 247
3 325
Osakemäärä, kpl
A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja B-sarjan osake yhdellä äänellä. Valittaessa hallituksen jäseniä
jokainen A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä.
B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen
osinko. Ellei vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä
vuosina voitonjakoon käytettävissä olevista varoista, kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta
jäänyt määrä ennen A-sarjan osakkeita. B-sarjan osakkeilla ei ole oikeutta saada muuta osinkoa.
Yhtiökokous päättää osingon maksusta.
Kulloinkin jaettavaksi päätetystä osingosta jaetaan A-sarjan kaikille osakkeille kahdeksankymmentäkaksi (82) prosenttia ja B-sarjan kaikille
osakkeille kahdeksantoista (18) prosenttia kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeille jaetaan ensin kultakin tilikaudelta jaettavaksi päätetystä
osingosta kaksikymmentä (20) miljoonaa euroa. Ellei edellä mainittua kahdenkymmenen (20) miljoonan euron suuruista tilikausittaista
vähimmäismäärää jaeta (kokonaan tai osittain) B-sarjan osakkeille jonakin tilikautena, B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada kyseinen
jakamatta jäänyt vähimmäismäärä (tai tällaisten jakamatta jääneiden tilikausittaisten vähimmäismäärien kumulatiivinen kertymä) seuraavan
osingonjaon, maksettavien mahdollisten jako-osuuksien tai muun varojenjaon yhteydessä ennen muuta osinkoa, jako-osuutta tai varojenjakoa
kunnes jakamatta jäänyt vähimmäismäärä on kokonaisuudessaan tullut jaetuksi B-sarjan osakkeille.
Määräysvallattomia osuuksia ei ole.
23. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ, 1 000 €
Kertynyt poistoero suunnitelman mukaisista ja verotuksessa tehtyjen
poistojen erotuksesta.
2016
2015
448 897
448 897
24. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 1 000 €
Valuutta
EUR
EUR
EUR
Nimellisarvo
2015
Korko
11.4.2017
vaihtuvakorkoinen
20 000
20 000
25 000
11.4.2017
vaihtuvakorkoinen
25 000
25 000
30 000
15.6.2017
30 000
30 000
20 000
EUR
50 000
EUR
30 000
EUR
Eräpäivä
2016
30 000
3,07%
21.9.2020
vaihtuvakorkoinen
50 000
19.9.2022
vaihtuvakorkoinen
30 000
11.9.2023
2,71%
30 000
30 000
82 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
EUR
300 000
3.4.2024
3,50%
300 000
300 000
EUR
25 000
27.3.2028
2,71%
25 000
25 000
EUR
10 000
12.9.2028
3,27%
10 000
10 000
EUR
80 000
24.4.2029
2,95%
80 000
80 000
30.5.2029
2,89%
30 000
30 000
630 000
550 000
4 507
4 507
4 507
4 507
EUR
JPY
30 000
500 000
22.6.2017
1,28%
NOK
200 000
17.10.2016
5,15%
NOK
200 000
11.4.2017
5,16%
24 620
24 620
24 620
NOK
200 000
10.11.2017
5,12%
23 725
23 725
NOK
200 000
12.11.2019
5,37%
23 725
23 725
16.9.2025
4,31%
12 512
12 512
84 582
109 201
NOK
100 000
SEK
100 000
15.1.2016
SEK
500 000
18.10.2016
SEK
SEK
500 000
1 000 000
18.10.2016
19.11.2018
3,30%
10 390
vaihtuvakorkoinen
54 900
3,50%
vaihtuvakorkoinen
54 900
107 308
107 308
107 308
227 497
Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä
698 544
746 396
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä
127 852
144 809
Yhteensä
826 396
891 205
25. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ
PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA, 1 000 €
2016
2015
517 512
487 512
90 216
107 879
607 728
595 391
2016
2015
Muut velat
1 103
503
Yhteensä
1 103
503
27. VELAT OMISTUSYHTEYSYRITYKSILLE, 1 000 €
2016
2015
152
2
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoituslaitoksilta
Yhteensä
26. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE, 1 000 €
Lyhytaikaiset:
Lyhytaikaiset:
Ostovelat
83 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Yhteensä
152
2
2016
2015
120 128
75 003
11 860
7 787
3 093
3 045
Saadut vakuudet
923
15
Muut velat
667
582
Yhteensä
136 671
86 432
2016
2015
Korko ja muut rahoituserät
12 822
14 739
Palkat ja henkilösivukulut
5 693
4 310
Myynnin ja ostojen jaksotukset
5 766
3 784
Muut siirtovelat
5 277
13 336
29 558
36 170
30. PAKOLLISET VARAUKSET, 1 000 €
2016
2015
Kreosootti- ja suolakyllästeiset puupylväät, hävittämiskustannukset
1 481
1 668
Yhteensä
1 481
1 668
28. MUUT VELAT, 1 000 €
Lyhytaikaiset:
Muut lainat / yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset)
Arvonlisäverovelka
Sähköverovelka
29. SIIRTOVELAT, 1 000 €
Lyhytaikaiset:
Yhteensä
31. JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
2016
Hierarkian
taso
2015
Korko- ja
valuuttajohdannaiset
Käypä arvo
pos.
31.12.16
Käypä arvo
neg.
31.12.16
Käypä
nettoarvo
31.12.16
Nimellisarvo
31.12.16
Käypä arvo
pos.
31.12.15
Käypä arvo
neg.
31.12.15
Käypä
nettoarvo
31.12.15
Nimellisarvo
31.12.15
Valuutan- ja
koronvaihtosopimukset
Valuuttatermiinit
Koronvaihtosopimukset
6 930
46
-12 487
-5 558
46
196 396
2 271
15 286
-20 297
-88
-5 011
-88
341 205
4 505
Taso 2
Taso 2
26 667
-6 725
19 943
360 000
24 348
-9 442
14 905
430 000
Taso 2
Taso 2
Ostetut korkooptiot
1 350
1 350
518 820
862
862
358 820
Yhteensä
34 993
-19 212
15 781
1 077 487
40 496
-29 827
10 668
1 134 531
Sähköjohdannaiset
Käypä arvo
pos.
31.12.16
Käypä arvo
neg.
31.12.16
Käypä
nettoarvo
31.12.16
TWh
31.12.16
Käypä arvo
pos.
31.12.15
Käypä arvo
neg.
31.12.15
Käypä
nettoarvo
31.12.15
TWh
31.12.15
84 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Sähkötermiinit,
NASDAQ OMX
Commodities, ei
suojauslasketut
johdannaiset
1 640
-8 157
-6 518
4,07
-49 060
-49 060
4,22
Yhteensä
1 640
-8 157
-6 518
4,07
-49 060
-49 060
4,22
Taso 1
32. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 €
2016
2015
Vuokravastuut
Tulevan vuoden maksut
3 536
2 643
28 653
23 299
32 189
25 942
7 601
8 017
72 677
81 048
80 278
89 065
9
9
280
280
Myöhemmin
Käyttöoikeussopimukset
Tulevan vuoden maksut
Myöhemmin
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokrasopimusten vakuudeksi
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi
Vakuusrahastotalletus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi
863
289
1 151
38
38
395
326
1 154
1 154
1 587
1 518
2016
2015
108 267
103 323
-3 778
-2 129
104 489
101 194
Muut taloudelliset vastuut
Vuokravakuus, takaus
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi
Myöhemmin
33. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT, 1 000 €
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/- tappiot (-/+)
Yhteensä
34. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT
Fingridiä vastaan nostettiin joulukuussa 2016 kanne, jossa vaadittiin tarkentumatonta vahingonkorvaussummaa väitetyn sopimusrikkomuksen
perusteella. Väitetty vahinko on luonteeltaan jatkuva vahinko ja sen esitetty määrä kanteen vireillepanohetkeen mennessä on ollut 135 000 euroa.
Fingrid on kiistänyt kanteessa esitetyt vaatimukset. Asia on vireillä tuomioistuimessa. Fingridin näkemyksen mukaan oikeudenkäynnillä ei
todennäköisesti tule olemaan merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Yhtiön tilinpäätökseen ei siten sisälly tähän
oikeudenkäyntiin liittyviä varauksia.
Muilta osin vireillä ei ole Fingridin toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä tai viranomaismenettelyjä.
35. SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN LIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN
Tase- ja säätösähkö
Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin kanssa tai jonkun
muun toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen.
Tasesähkökauppa ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.
85 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Fingrid huolehtii maan hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta ostamalla ja myymällä säätösähköä Suomessa. Tasevastaavat voivat osallistua
pohjoismaiseen säätösähkömarkkinaan jättämällä tarjouksia käytössään olevasta kapasiteetista. Säätösähkömarkkinoille osallistumisen ehdot ja
säätösähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen.
Fingrid vastaa myös valtakunnallinen taseselvityksen tekemisestä. Taseselvitys tapahtuu käyttötunnin jälkeen selvittämällä toteutuneet sähkön
tuotannot, kulutukset ja sähkökaupat. Taseselvityksen tuloksena saadaan kunkin sähkökaupan osapuolen sähkötaseet.
Tasevastuun hoito
Energiaviraston päätöksen mukaan Fingrid Oyj:n tulee eriyttää valtakunnallisen tasevastuun hoitoon liittyvä toiminta sähkömarkkinalain 12 luvun
mukaisesti. Tasevastuun hoito sisältyy kantaverkkotoimintaan.
Tasepalveluyksikön tuloslaskelman eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennan avulla seuraavasti:
Tuotot
Erilliskustannukset
Tuotannolliset kustannukset
Hallinnolliset kustannukset
Poistot
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuloverot
suoraan
suoraan
aiheuttamisperiaatteella
aiheuttamisperiaatteella
aiheuttamisperiaatteella Fingrid Oyj:n poistokäytännön mukaan
laskennallisen velan perusteella
laskennallisesti tuloksesta
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin vuoden 2016 aikana oli 12 (14). Liikevoitto oli 4 (6) prosenttia liikevaihdosta.
TASEVASTUUN HOITO,
ERIYTETTY TULOSLASKELMA
LIIKEVAIHTO*
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut*
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot ja -kulut
VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
Tilinpäätössiirrot
Tuloverot
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
1.1.-31.12.2016
1.1.-31.12.2015
1 000 €
1 000 €
165 393
148 240
1
1
-156 520
-136 914
-1 385
-1 552
-181
-306
-1 129
-1 208
6 178
8 261
48
30
6 226
8 291
-89
35
-884
0
5 253
8 327
* Liikevaihto sisältää tasesähkön myyntiä 9,2 (8,8) miljoonaa euroa sekä materiaalit ja palvelut sisältävät ostoa 6,5 (7,2) miljoonaa
euroa tasevastaava Fingrid Oyj:lle.
TASEVASTUUN HOITO,
ERIYTETTY TASE
VASTAAVAA
31.12.2016
31.12.2015
1 000 €
1 000 €
385
415
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
86 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
247
254
62
62
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
2 001
2 001
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
2 695
2 732
4 000
2 500
Myyntisaamiset
27 420
21 368
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
18 469
14 899
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
144
48
1 504
1 616
47 537
37 931
1
1
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
51 538
40 432
VASTAAVAA YHTEENSÄ
54 233
43 164
31.12.2016
31.12.2015
1 000 €
1 000 €
Muut saamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
32
32
Ylikurssirahasto
286
286
16 620
8 293
5 253
8 327
22 190
16 937
-470
-560
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat
30 724
26 020
Velat saman konsernin yrityksille
906
766
Siirtovelat
884
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
32 513
26 786
32 513
26 786
87 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
54 233
43 164
Tiedonvaihdon kehittäminen
Fingridillä on sähkömarkkinalaissa säädetty tehtävä kehittää sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämää tiedonvaihtoa. Fingridin
tiedonvaihtopalvelut ovat osa sähkömarkkinoiden tiedonvaihtoympäristöä. Tehokkaan ja oikeellisen tiedonvaihdon kehittämiseksi Fingrid tekee
tiivistä yhteistyötä mm. sähkömarkkinatoimijoiden, etujärjestöjen, palveluntarjoajien, valvovan viranomaisen, lainsäätäjän, kansallisten ja
kansainvälisten sanomaliikennettä kehittävien organisaatioiden sekä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa.
Energiaviraston päätöksen mukaan Fingrid Oyj:n tulee eriyttää tiedonvaihdon kehittämiseen liittyvä toiminta sähkömarkkinalain 12 luvun mukaisesti.
Tiedonvaihdon kehittäminen on osa kantaverkkotoimintaa.
Tiedonvaihdon kehittämisen tuloslaskelman eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennan avulla seuraavasti:
Tuotot
Erilliskustannukset
Hallinnolliset kustannukset
Tuloverot
suoraan
suoraan
aiheuttamisperiaatteella
laskennallisesti tuloksesta
1.1.-31.12.2016
1.1.-31.12.2015
1 000 €
1 000 €
LIIKEVAIHTO
595
528
Henkilöstökulut
-144
-165
Liiketoiminnan muut kulut
-392
-236
LIIKEVOITTO
59
127
VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
59
127
-12
-25
48
102
TIEDONVAIHDON KEHITTÄMINEN,
ERIYTETTY TULOSLASKELMA
Tuloverot
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
TIEDONVAIHDON KEHITTÄMINEN,
ERIYTETTY TASE
VASTAAVAA
31.12.2016
31.12.2015
1 000 €
1 000 €
Muut saamiset
147
159
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
147
215
VASTAAVAA YHTEENSÄ
147
215
31.12.2016
31.12.2015
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Myyntisaamiset
VASTATTAVAA
56
88 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
1 000 €
1 000 €
3
3
-636
-738
48
102
-586
-634
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Edellisten tilikausien tulos
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
12
10
686
716
36
123
734
849
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
734
849
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
147
215
Kantaverkkotoiminta
Kantaverkkotoiminta on luvanvaraista sähkön kantaverkossa harjoitettua sähköverkkotoimintaa. Sähköverkkotoiminta on määritelty
sähkömarkkinanlain ensimmäisessä luvussa ja kantaverkkotoiminta viidennessä luvussa. Fingrid Oyj:n toiminnasta kantaverkkotoimintaan eivät
kuulu tehoreservijärjestelyn ja sähkön alkuperätakuupalvelun hallinnoinnin hoitamiseen liittyvä toiminta sekä vuonna 2015 käynnistetty datahubprojekti. Kantaverkkotoimintaan kuulumattomat toiminnot muodostavat sähkömarkkinalain 12 luvun mukaisesti kantaverkkotoiminnasta eriytettävän
muun liiketoiminnan.
Kantaverkkotoiminnan ja muun toiminnan tuloslaskelman ja taseen eriyttäminen on toteutettu sähkömarkkinalain 12 luvun mukaisesti ja
kohdistamisessa on käytetty sisäisen laskennan tietoja seuraavasti:
Tuotot
Erilliskustannukset
Tuotannolliset kustannukset
Hallinnolliset kustannukset
Poistot
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuloverot
Tase-erät
suoraan
suoraan
aiheuttamisperiaatteella
aiheuttamisperiaatteella
aiheuttamisperiaatteella Fingrid Oyj:n poistokäytännön mukaan
laskennallisen velan perusteella
laskennallisesti tuloksesta
aiheuttamisperiaatteella
KANTAVERKKOLIIKETOIMINTA
MUU LIIKETOIMINTA
1.1.-31.12.2016
1.1.-31.12.2016
ERIYTETTY TULOSLASKELMA
1 000 €
1 000 €
LIIKEVAIHTO
578 390
3 019
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
12 693
-241 755
-27 796
-802
-108 267
-64 229
-1 545
89 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
LIIKEVOITTO
149 037
673
Rahoitustuotot ja -kulut
-20 451
329
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
128 587
1 002
VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
128 587
1 002
Tuloverot
-25 522
-200
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
103 065
802
KANTAVERKKOLIIKETOIMINTA
MUU LIIKETOIMINTA
31.12.2016
31.12.2016
1 000 €
1 000 €
ERIYTETTY TASE
VASTAAVAA
Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo
Muut aineettomat hyödykkeet
4 289
79 770
84 059
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
15 701
Rakennukset ja rakennelmat
193 640
Koneet ja kalusto
576 317
Voimajohdot
808 875
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
118
59 404
1 654 054
Sijoitukset:
Osuudet saman konsernin yrityksissä
507
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
8 588
Muut osakkeet ja osuudet
1 965
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
10 553
507
1 748 666
507
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
12 269
Saamiset
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä
2 808
4 000
4 000
2 808
90 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
70 674
3 706
144
Muut saamiset
1 298
Siirtosaamiset
9 199
85 022
Rahoitusarvopaperit
57 394
Rahat ja pankkisaamiset
21 939
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
827
827
180 623
3 634
1 929 289
4 141
KANTAVERKKOLIIKETOIMINTA
MUU LIIKETOIMINTA
31.12.2016
31.12.2016
1 000 €
1 000 €
Osakepääoma
55 920
3
Ylikurssirahasto
55 922
VASTAAVAA YHTEENSÄ
ERIYTETTY TASE
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien voitto
72 630
-542
Tilikauden voitto
103 065
802
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
287 537
262
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
448 897
PAKOLLISET VARAUKSET
1 481
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat
698 544
Lainat rahoituslaitoksilta
151 203
849 748
Lyhytaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
127 852
Lainat rahoituslaitoksilta
21 662
Ostovelat
24 802
Velat saman konsernin yrityksille
Velat omistusyhteysyrityksille
1 103
3 706
152
Muut velat
136 653
19
Siirtovelat
29 404
154
341 627
3 879
91 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
17.2.2017
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
1 191 374
3 879
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
1 929 289
4 141
Kantaverkkotoiminnan eriytettyyn taseeseen sisältyvät muut pysyvät vastaavat
ERIYTETTY TASE
KANTAVERKKOLIIKETOIMINTA
VASTAAVAA
31.12.2016
1 000 €
Aineettomat hyödykkeet:
Muut aineettomat hyödykkeet
5 392
5 392
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
15 459
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
4 170
14 512
Voimajohdot
1 209
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
118
59 404
94 872
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
100 264
Pullonkaulatuotot kantaverkkotoiminnassa
Verkonhaltijan on käytettävä saamansa pullonkaulatuotot EY-asetuksen 714/2009 16 artiklan 6 kohdan mukaisiin tarkoituksiin, joita ovat jaetun
kapasiteetin tosiasiallisen saatavuuden takaaminen sekä yhteenliittämiskapasiteettia ylläpitävät tai lisäävät verkkoinvestoinnit. Fingridin
kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatuotot
taseeseen muiden velkojen erään siirtovelat. Siirtoveloista pullonkaulatuottoja tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina sitä
mukaa, kun niitä vastaavat sääntelyssä määritellyt kulut kertyvät vuosikustannuksina tuloslaskelmaan. Vaihtoehtoisesti ne kirjataan taseessa
tehtyjä sääntelyssä määriteltyjä investointeja vastaan pienentämään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa, minkä seurauksena
kyseisten hyödykkeiden poistot pienenevät. Ennen 1.1.2016 saadut pullonkaulatuotot kirjattiin liikevaihtoon. Vuodelta 2016 kertyneet
pullonkaulatuotot käytettiin rajasiirtoyhteyksien kehittämiseen ja kunnossapitoon, sekä osittain Hirvisuo-Pyhänselkä verkkoinvestointiin, joka tukee
sähkönsiirtoa Pohjois-Ruotsista.
Pullonkaulatuotot, 1 000 €
2016
Pullonkaulatuotot 1.1.
Kertyneet pullonkaulatuotot
Pullonkaulatuottoja vastaavat kulut
Pullonkaulatuottoja vastaavat investoinnit
39 863
-6 325
-33 538
Käyttämättömat pullonkaulatuotot 31.12.
Vastakaupat
Kantaverkkotoiminnassa käyttövarmuuden turvaamiseksi tehdyistä vastakaupoista aiheutuneista kuluista pullonkaulatuottoja voidaan käyttää
rajayhteyksillä tehtyjen vastakauppakuluja vastaan.
Vastakaupat, 1 000 €
2016
2015
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä
2 531
783
87
768
1 242
2 233
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä
92 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
Vastakaupat yhteensä
17.2.2017
3 861
3 784
36. PÄÄSTÖOIKEUDET
Fingridille ei ole myönnetty maksuttomia päästöoikeuksia
päästökauppakaudelle 2013 - 2020.
Päästöoikeuksien käytöllä ei ollut tulosvaikutusta vuonna 2016.
Kaikki CO2-päästöt yhteensä tCO2
2016
2015
10 326
6 697
93 (93)
FINGRID OYJ
www.fingrid.fi
8
17.2.2017
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä 17. helmikuuta 2017
Juhani Järvi
puheenjohtaja
Juha Majanen
varapuheenjohtaja
Sanna Syri
Esko Torsti
Anu Hämäläinen
Jukka Ruusunen
toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 17. helmikuuta 2017
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jouko Malinen, KHT