1. No category

UUDELY/7958/2015
VARELY/732/5723/2017
KUULUTUS
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailusuunnitelma vuodesta 2016 lähtien on toimitettu 22.11.2015
hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (vesistötarkkailu) ja VarsinaisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (kalataloudellinen tarkkailu).
Yhteistarkkailuun osallistuvat seuraavat luvanhaltijat:
Vihdin Vesi, Nummelan jätevedenpuhdistamo
Rosk'n Roll Oy Ab, Lohjan Munkkaan jätekeskus
Skanska Infra Oy, Ratametsän maankaatopaikka (vain vesistötarkkailu)
KN Keskus Oy (vain vesistötarkkailu)
Siuntionjoen vesistön maanviljelystilat, vedenotto (vain kalataloudellinen tarkkailu)
Tarkkailusuunnitelma on nähtävillä 31.3.2017 saakka virka-aikana seuraavissa paikoissa:
Vihdin kunnanvirasto, Asemantie 30, 03100 Nummela
Siuntion kunnantalo, Puistopolku 1, 02580 Siuntio
Lohjan kaupungintalo Monkolan asiakaspalvelukeskuksessa, Karstuntie 4, 08100, Lohja
Kirkkonummen kunnantalon palvelupiste, Ervastintie 2, 02400 Kirkkonummi
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kirjaamo, Opastinsilta 12 B 5 krs.
00520 Helsinki ja www-sivut: Etusivu>Ajankohtaista>Kuulutukset
Varsinais-Suomen
elinkeino-,
liikenneja
ympäristökeskuksen
www-sivut
Etusivu>Ajankohtaista>Kuulutukset
Lisätietoja asiasta antaa ylitarkastaja Heidi Åkerla puh. 0295 021 483 (vesistötarkkailu) ja kalastusbiologi
Perttu Tamminen puh. 050 3963322 (kalataloudellinen tarkkailu).
Asianosaiset voivat 31.3.2017 mennessä esittää tarkkailusuunnitelmasta muistutuksen ja muut kuin
asianosaiset mielipiteen toimittamalla ne kirjallisesti vesistötarkkailun osalta Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukseen ja kalataloudellisen tarkkailun osalta Varsinais-Suomen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukseen. Yhteystiedot ovat:
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
käyntiosoite: Opastinsilta 12 B 5. krs.
postiosoite: PL 36, 00521 Helsinki
puhelin: vaihde 0295 021 000
faksi: (09) 61500 829
sähköposti: kirjaamo.uusimaa(at)ely-keskus.fi
aukioloaika: klo 8.00 - 16.15
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen/ Helsingin toimipiste
käyntiosoite: Opastinsilta 12 B 6. krs.
postiosoite: PL 36, 00521 Helsinki
puhelin: vaihde 029 502 1000
faksi: (09) 61500 829
sähköposti: kirjaamo.varsinais-suomi(at)ely-keskus.fi
aukioloaika: klo 8.00 - 16.15
Helsingissä 21. päivänä helmikuuta 2017
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
UUDELY/7958/2015
VARELY/732/5723/2017
KUNGÖRELSE
En samordnad plan för recipientkontroll fr.o.m. 2016 av Sjundeå å har 22.11.2015 lämnats in för godkännande till Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (verkningarna på vattenmiljön) och Närings-, trafikoch miljöcentralen i Egentliga Finland (verkningarna på fisket och fiskebestånden).
Följande tillståndshavare deltar i recipientkontrollen:
Vichtis Vattenverk, avloppsvattenreningsverket i Nummela
Rosk'n Roll Oy Ab, Lojo avfallscentral, Munka
Skanska Infra Oy, Ratametsä markdeponi (endast verkningarna på vattenmiljön)
KN Keskus Oy (endast verkningarna på vattenmiljön)
Jordbrukare inom Sjundeå ås avrinningsområde för tagande av vatten (endast verkningarna på
fisket och fiskebestånden)
Kontrollplanen (på finska) hålls framlagd under tjänstetid till och med 31.3.2017 på följande platser:
- Vichtis ämbetshus, Asemantie 30, 03100 Nummela.
- Sjundeå kommun, Parkstigen 1, 02580 Sjundeå
- Stadshuset Monkola, Kundservicecentret, Karstuvägen 4, 08100 Lojo
- Kyrkslätts kommuns servicekontor, Ervastvägen 2, 02400 Kyrklätt
- Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland, registratorskontoret, Semaforbron 12 B 5 vån.
00520 Helsingfors samt webbsidan Startsidan>Aktuellt>Kungörelser
- Närings-,
trafikoch
miljöcentralen
i
Egentliga
Finland,
webbsidan
Startsidan>Aktuellt>Kungörelser
Tilläggsinformation fås av överinspektör Heidi Åkerla tfn. 0295 021 483 (verkningarna på vattenmiljön)
och fiskeribiolog Perttu Tamminen tfn. 050 3963322 (verkningarna på fisket och fiskebestånden).
Berörda parter kan senast 31.3.2017.skriftligen framställa anmärkningar mot kontrollplanen och andra än
berörda parter kan framföra sin åsikt. Anmärkningarna och åsikterna gällande kontrollplanen av
verkningarna på vattenmiljön skall lämnas in till närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland och
anmärkningarna och åsikterna gällande kontrollplanen av verkningarna på fisket och fiskebeståndet skall
lämnas in till närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland. Kontaktinformation:
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland
besöksadress: Semaforbron 12 B 5 vån.
postadress: Registraturen, PB 36, 00521 Helsingfors
telefonväxel: 0295 021 000
fax: (09) 61500 829
e-postadress: registratur.nyland(at)ntmt-centralen.fi
öppetid: klo 8.00 - 16.15
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland/ fiskerimyndigheten/ Helsingforsavdelningen
besöksadress: Semaforbron 12 B 6 vån.
postadress: Registraturen, PB 36, 00521 Helsingfors
telefonväxel: 029 502 1000
fax: (09) 61500 829
e-postadress: kirjaamo.varsinais-suomi(at)ely-keskus.fi
öppetid: klo 8.00 - 16.15
Helsingfors den 21 februari 2017
NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND
NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I EGENTLIGA FILNLAND
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma
vuodesta 2016 lähtien
Aki Mettinen
Eeva Ranta
Jorma Valjus
Raportti a113/2015
Laatija: Aki Mettinen, Eeva Ranta, Jorma Valjus
Tarkastaja: Eeva Ranta, Jorma Valjus, Jaana Pönni
Hyväksyjä: Jaana Pönni
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI a113/2015
Valokuva: LUVY ry
Taitto: Sirpa Heikkinen
Sisältö
1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
2 Vesistön yhteistarkkailun peruste . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
3 Tarkkailualue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
3.1 Vesistöalueen yleiskuvaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
3.2 Kuormitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
3.2.1 Jätevesikuormitus ja sen merkittävimmät muutokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
3.2.2 Pistekuormittajien asukasvastineluku. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
3.2.3 Muu kuormitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
4 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
4.1 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu ja -kuormitustarkkailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
4.1.1 Havaintopaikat tarkkailualueella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
4.1.2 Näytteenotto ja kentällä tehtävät mittaukset sekä havainnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
4.1.3 Veden laadun perustarkkailu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
4.1.4 Trofiatarkkailu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
4.1.5 Näytesyvyydet järvien havaintopaikoilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
4.1.6 Analyysit ja mittaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
4.1.7 Virtavedet: kuormitus- ja ainevirtaamalaskelmat valuma-alueilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
4.2 Biologinen tarkkailu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
4.2.1 Kasviplankton. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
4.2.2 Vesikasvillisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
4.2.3 Pohjaeläimet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
4.2.3.1
Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
5 Siuntionjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
5.1 Kalastusalue, osakaskunnat ja kalastuksen säätely. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
5.2 Kalasto ja kalastus Siuntionjoen vesistöalueella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
5.2.1 Virtavedet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
5.2.2 Karhujärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
5.2.3 Istutukset ja kalataloudelliset kunnostukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
5.2.4 Kuormituksen ja kasteluveden käytön vaikutus kalastoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
5.3 Kalataloudellisen tarkkailuohjelman perusteet, tavoitteet, menetelmät ja muutokset . . . . . . . . . . . 20
5.3.1 Perusteet ja tavoitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
5.3.2 Menetelmät ja muutokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
5.3.3 Seurantahypoteesit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
5.4 Kalataloustarkkailuohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
5.4.1 Sähkökoekalastus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
5.4.2 Kalastustiedustelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
5.4.3 Kasteluveden käytön seuranta ja vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
5.4.4 Kalojen aistinvarainen arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
6 Yhteistarkkailun aikataulu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
7 Raportointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
8 Poikkeustilanteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
9 Tarkkailuohjelman tarkistaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Lähdeluettelo: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
1
Johdanto
Siuntionjoen vesistöalueen veden laatua ja kalataloutta on tarkkailtu yhteistarkkailun muodossa 1970-luvulta lähtien. Tarkkailut ovat toiminnanharjoittajille myönnettyjen lupien velvoittamia, osalle toiminnanharjoittajista lupamääräykset koskevat sekä vedenlaatu- että kalataloustarkkailua.
Voimassaoleva vesistön tarkkailuohjelma on vuodelta 2001 (Mettinen 2001, Uudenmaan ympäristökeskus,
hyv. kirje 25.11.2001, Dnro 0196Y0067-103) ja kalataloustarkkailuohjelma vuodelta 2004 (Mettinen 2004,
Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö, hyv. kirje. 23.6.2004, Dnro 57/5723/04).
Vuonna 2014 käynnistettiin tarkkailuohjelmien uudistustyö, jonka tarkoituksena oli yhdistää vesistö- ja kalatalouden tarkkailuohjelmat ja uudistaa ohjelmaa vastaamaan pistemäisen jätevesikuormituksen nykytasoa.
Pääajatuksena on ollut, että jatkossa vesistötarkkailun ja kalataloudellisen tarkkailun rytmiikka vastaisi toisiaan laajojen tutkimusten osalta, jolloin näiden vuosien tulokset esiteltäisiin samassa julkaisussa.
Siuntionjoen vesistöalueen pistemäinen jätevesikuormitus on vähentynyt selvästi ja tämä muutos näkyy
ohjelman supistumisena aikaisempaan verrattuna. Esitetyt supistukset kohdistuvat erityisesti kaukaisimpiin
kohteisiin, joissa selvää pistekuormitusvaikutusta ei ole havaittu tai pystytty erottamaan muusta kuormituksesta. Myös biologista tarkkailua on uudistettu nykyvaatimusten tasolle.
Uudistetussa tarkkailuohjelmassa on myös eritelty eri osapuolten osuudet tarkkailusta, jolloin ohjelman sisältöä voidaan muuttaa joustavasti tarkkailuosapuolten tai heidän velvoitteidensa muuttuessa. Ohjelman on
laatinut velvoitetarkkailijoiden toimeksiannosta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
2
Vesistön yhteistarkkailun peruste
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu perustuu pistekuormittajien ympäristölupien velvoitteisiin. Tarkkailulla
varmistetaan, että toimenpiteet jätevesihaittojen vähentämiseksi ovat riittäviä. Tarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Nuorisokoti Pikku-Nummelan ympäristölupa raukesi syksyllä 2014, eikä nuorisokoti ole enää mukana yhteistarkkailussa. Siuntionjoen vesistön tarkkailuvelvolliset yhteistarkkailun osapuolet vuonna 2015 on esitetty taulukossa 1. 3.6.2015:
Taulukko 1. Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien lupapäätökset, joihin tarkkailuvelvoitteet perustuvat.
Yhteistarkkailun osalliset
Lupapäätös
Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo
LSY-2006-Y-350, 21.9.2007 (KHO päätös 11.5.2010)
Rosk´n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus
UUS-2004-Y-909-111. 15.6.2007
Skanska Infra Oy
Ratametsän maankaatopaikka
UUS-2002-Y-404-111, (uusi lupa vireillä)
KN Keskus OÜ (Kirkkonummen Akt.keskus, Kiinteistö Oy)
UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y0131-111. 10.9.2002
(Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog)
Siuntionjoen vesistön maanviljelystilat, 12 tilaa
Kirkkojoen alueelta ja 5 tilaa Siuntionjoen alueen
LSY 61/2003/1 (21.10.2003)
eteläosassa
Vesistötarkkailu- Kalatalousvelvoite
tarkkailuvelvoite
X
X
X
X
X
X
X
Tarkkailuvelvollisten lisäksi yhteistarkkailuun ovat osallistuneet vapaaehtoisina Suomen Sokeri Oy sekä ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi.
Tarkkailun toteutukseen voidaan ottaa mukaan sekä uusia tarkkailuvelvollisia että vapaaehtoisia osapuolia,
joko ohjelmaa täydentämällä tai erillisellä täydennysohjelmalla.
Vihdin kunnalla on lisäksi vuosittainen kalatalousmaksuvelvoite (2 800 €), joka on tarkoitettu käytettäväksi
kalakannoille ja kalastukselle jätevesistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
5
3
Tarkkailualue
3.1 Vesistöalueen yleiskuvaus
Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty liitteessä 1.
Vesistöalue (nro 22.00) rajoittuu luoteessa Lohjanharjun pohjavesialueeseen, länsipuolella Karjaanjoen vesistöalueeseen ja idässä pienehköjen Suomenlahteen laskevien jokien ja purojen alueeseen. Siuntionjoen
vesistön valuma-alue on pinta-alaltaan noin 487 km2, josta järviä on keskimäärin 5,3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989). Vesistön pääuoma (Siuntionjoki) on pituudeltaan noin 35 km ja se alkaa Vihdin kunnan
Nummelan taajaman seudulta ja päättyy Pikkalanlahden merialueeseen.
Alueen kaikki luokittelun piirissä olevat joet eli Siuntionjoen pääuoma, Kirkkojoki ja Harvså ovat ekologiselta
tilaltaan tyydyttäviä (Karonen ym. 2014). Järvistä huonossa tilassa ovat Harvsån valuma-alueella sijaitsevat
Petäjärvi ja Hepari, välttävässä tilassa ovat pääuoman Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Huhmarjärvi ja Karhujärvi
ja tyydyttävässä tilassa pääuoman alaosan järvet Tjusträsk ja Vikträsk. Pääuomassa ennen Karhujärveä sijaitsevan Palojärven ekologinen tila on hyvä. Alueen veden laatua ja biologisia muuttujia on vuosittain käsitelty
Siuntionjoen yhteistarkkailuraporteissa (mm. Mettinen ja Valjus 2014 a ja b). Siuntionjoen vesistöalueen
yleiskartta ja tärkeimmät valuma-aluekartat vedenlaatuhavaintopaikkoineen ja tarkkailuvelvollisten purkupaikkoineen esitetään liitteessä 1. Hydrologisia perustietoja Siuntionjoen vesistöalueesta esitetään taulukossa 2.
Taulukko 2. Hydrologisia tietoja Siuntionjoen vesistöalueesta ja joen pääuoman reitillä olevista järvistä.
Valuma-alue
Risubackajoki
Harvsån
Palojoki, lasku Karhujärveen (yläp. valuma-alue yht.)
Enäjärven valuma-alue
*Karhujärven oma valuma-alue
Karhujärven luusua (yläp. valuma-alue yht.)
Siuntionjoki, ennen Kirkkojokea
Kirkkojoki
Tjusträsk, Siuntionkosken Karuby, (yläp. yht.)
Vikträsk, Pikkalanjoen suu (yläp. valuma-alueet yht.)
Osa-alueen
alarajalla
Pinta-ala km 2
Järvisyys %
Keskivirtaama
m 3/s
22.007
22.008
22.003
22.005
22.003
22.003
22.002
22.006
22.002
22.001
42,20
63,18
107,00
33,54
34,33
228,35
250,00
141,50
422,35
487,07
0,8
10,1
10,5
15,5
13,3
19,8
8,2
0,3
5,2
5,2
0,50
0,60
1,00
0,33
2,20
2,40
1,40
4,53
-
* Karhujärven valuma-alue sisältää Palojoen + Palojärvien valuma-alueen (20,43 km2)
Lähteet: Ekholm 1993, Siuntionjokineuvottelukunta 1989, keskivirtaamat Siuntionjokineuvottelukunta 1989, VEMALA 2014
Järvi
Enäjärvi
Poikkipuoliainen
Tervalampi
Huhmarjärvi
Palojärvi
Karhujärvi
Tjusträsk
Vikträsk
Pinta-ala km 2
Tilavuus milj. m 3
Keskisyvyys
Suurin syvyys
5,08
1,97
0,42
0,38
1,72
2,05
1,26
1,85
17,07
2,01
0,8*
1,1*
7,28
4,73
5,47
9,68
3,2
1,4
2,0*
3,0*
3,7
2,2
4,4
5,1
10
5,1
3,5*
4,5*
10,2
4,9
9,8
17,3
Keskivirtaama Teor. Viipymä
(vrk), luusua
m 3/s, luusua
0,33
0,57
0,72
0,76
580
52
13
17
2,2
3,9
4,6
26
15
26
Lähde: Siuntionjokineuvottelukunta 1989, OIVA, ympäristönhallinon tietokantapalvelu, *Niinimäki, (2011, "noin arvoja" )
Siuntionjoen yhteistarkkailu sijoittuu vesistön eri jokihaarojen valuma-alueille. Risubackajoki on mukana,
koska Nummelan jätevedenpuhdistamo laskee puhdistetut jätevetensä joen Mäyräojan haaraan. Risubackajokeen ja sen alapuoliseen vesistöön tulee kuormitusta myös Muijalan teollisuusalueelta (RisubackajokiArvolanoja), jossa sijaitsee mm. Skanska Infra Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikka ja Ratametsän maankaatopaikka. Risubackajoen veden laatu on koko tutkimusalueen heikoin, pistekuormituksen ohella laatua
heikentää myös voimakas hajakuormitus.
Vesistöalueen latvajärvi Vihdin Enäjärvi on alueen suurin järvi ja muodostaa oman valuma-alueensa. Enäjärvi on hyvin rehevä. Pistekuormitus järveen loppui vuonna 1976 ja järvi ei tällä hetkellä ole mukana yhteistarkkailussa. Enäjärvellä on tehty jo vuosien ajan, pääasiassa talkoovoimin ja kunnan myöntämillä avustuksilla, merkittäviä kunnostustoimenpiteitä. Uudenmaan ELY-keskus seuraa Enäjärven tilaa.
Enäjärvestä vedet laskevat Hulttilanjokea myöten Palojoen osavaluma-alueelle kuuluvaan Poikkipuoliaiseen. Poikkipuoliaisen alapuolella sijaitsevat Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi, joka laskee Palojokena
Karhujärveen. Pienen Kurjolammen rannalla sijaitsee Nuorisokoti Pikku-Nummela (entinen Top Hotels Oy:n
Kokoushotelli Elohovi), jonka puhdistetut jätevedet ohjataan Tervalampeen laskevaan Kurjolammenojaan.
Uudenmaan ELY-keskus seuraa Palojärven tilaa.
6
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Stora Lonoksin ja Harvsån valuma-alue sijaitsee Siuntionjoen vesistöalueen keskiosassa. Sen kokoomajoki Harvsån laskee Karhujärven eteläosaan. Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n tiloissa toimiva KN
Keskus Kirkkonummen Evitskogissa johtaa puhdistetut jätevedet valuma-alueella sijaitsevan Stora Lonoks
-järven luusuaan, josta ne kulkeutuvat Harvsån jokeen.
Siuntionjoen vesistöalueen länsi- ja luoteisosassa sijaitseva Kirkkojoen valuma-alue on jokihaarojen valumaalueista pinta-alaltaan suurin ja tuottaa pääuomaan runsaasti hajakuormitusta. Sen ainoa pistemäinen kuormittaja on vuodesta 1993 lähtien ollut Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus valuma-alueen latvoilla,
Kivikoskenpuron osavaluma-alueella. Alempana Kivikoskenpuroon liittyy Lohjan suunnalta Munkkaanoja,
minkä jälkeen Kivikoskenpuro muuttuu Lempaanjoeksi. Lempaanjoki ei ole mukana yhteistarkkailun fysikaalis-kemiallisessa vedenlaatuseurannassa, mutta Uudenmaan ELY-keskus seuraa Lempaanjoen alapuolisen
Kirkkojoen vedenlaatua. Tuloksia voidaan hyödyntää Siuntionjoen yhteistarkkailussa.
Siuntionjoen pääuoman keskiosassa sijaitsevaa rehevää Karhujärveä voidaan pitää yhteistarkkailun keskeisimpänä järvenä, sillä sinne kertyy vesiä edellä mainitun kolmen suurehkon valuma-alueen laskupuroja
myöten, joihin sekoittuu myös neljän yhteistarkkailuvelvollisen puhdistamovesiä. Tarkkailualueeseen kuuluva pääuoman alaosan järvi on Tjusträsk. Alimman virtavesihavaintopaikan S1 veden laatua seurataan nykyisellään Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta.
3.2 Kuormitus
3.2.1 Jätevesikuormitus ja sen merkittävimmät muutokset
Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormitus on vähentynyt olennaisesti 1990-luvulta lähtien:
• 1993 rakennettiin siirtoviemäri Lohjan asemanseudun Munkkaanojan puhdistamolta Pitkäniemen
puhdistamolle, aikaisemmin jätevedet johdettiin Lempaanjokeen–Kirkkojokeen.
• 1995 Pikkalanlahden keskuspuhdistamo korvasi Siuntion asemanseudun puhdistamon, Siuntionjoen
alaosan kuormitus loppui tältä osin.
• 2000 Cembrit Oy siirtyi suljettuun vesikiertoon ja saniteettijätevedet liitettiin Lohjan kaupungin viemäriverkkoon → ei suoria jätevesiä enää Risubackajokeen.
• Honkanummen puhdistamo Kivikoskenpuron latvoilta poistettiin käytöstä 1990-luvun alussa → ei jätevesiä Lempaanjokeen-Kirkkojokeen.
• Muiden pistekuormittajien kuormitus on vähentynyt jätevesien käsittelyn kehittämisen seurauksena.
Kaikkien pistemäisten jätevesikuormittajien keskeiset kuormitusluvut vuosina 1992–2013 esitetään liitteessä
2. Kuormituksen muutokset on raportoitu tarkemmin Siuntionjoen yhteistarkkailuraporteissa (mm. Mettinen ja Valjus 2014 a ja b).
Nummelan jätevedenpuhdistamo
• Valmistunut 1976, laajennettu 1992 ja 2000–2001.
• Käsitellyt jätevedet Risubackajokeen ja Karhujärveen (vaihteluväli vuosina 2004–2013 ollut 2 070–
2 680 m3/d).
• 2010 kesäkuusta alkaen lupaehdot kiristyivät mm. typenpoiston suhteen (LSY-2006-Y-350), 21.9.2007,
KHO 11.5.2010 (dnro: 2218/1/09)
• Puhdistamo on täyttänyt lupaehdot reilulla marginaalilla ja muun muassa tiukentuneet typenpoiston vaatimukset erittäin hyvin. Lähes 20 vuoden tarkastelujaksolla fosforikuormitus sekä biologinen
hapenkulutus ovat vähentyneet selvästi. Typpikuormitus on laskenut 2000-luvun vaihteen jälkeen ja
typenpoiston tehostumisvaatimus vuonna 2010 näkyy myös tuloksissa; kokonaistyppipitoisuus on jatkuvasti laskenut ja etenkin vuoden maksimiarvot ovat jääneet aikaisempia vuosia selvästi alhaisemmalle tasolle (Valtonen 2014, Mettinen ja Valjus 2014a).
Nummelan puhdistamo on suurin pistekuormittaja Siuntionjoen vesistöalueella. Vuonna 2013 yhteistarkkailun pistekuormittajien jätevedestä 91 %, typpikuormasta 95 % ja fosforikuormasta 80 % oli lähtöisin
Nummelan jätevedenpuhdistamolta ja ne kohdistuivat välittömimmin Risubackajokeen ja sen alapuoliseen
Karhujärveen sekä sieltä lähtevään Siuntionjoen pääuomaan. Vesistön alaosassa jätevesitypen osuus kokonaistyppikuormasta on arvioitu olevan noin 4–8 %. Kokonaisfosforista jätevesien osuus on siellä alle prosentin. Suurin osa lisäkuormituksesta on hajakuormitusta ja savialueilla myös luonnonhuuhtouma on merkittävää (Mettinen 2012).
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
7
Lähes 20 vuoden tarkastelujaksolla Nummelan puhdistamon fosforikuormitus sekä biologinen hapenkulutus ovat vähentyneet selvästi. Myös typpikuormitus on laskenut 2000-luvun vaihteen jälkeen ja typenpoiston tehostumisvaatimus vuonna 2010 näkyy myös tuloksissa; kokonaistyppipitoisuus on jatkuvasti laskenut
ja etenkin vuoden maksimiarvot ovat jääneet aikaisempia vuosia selvästi alhaisemmalle tasolle (Valtonen
2014, Mettinen ja Valjus 2014a).
Munkkaan jätekeskus
• Munkkaan Jätekeskus, Rosk´n Roll Oy Ab: Jätevesien määrä Siuntionjoen vesistöön puolittunut ja laatu parantunut laskuojassa 2000-luvun alun tasosta.
Munkkaan jätekeskus Kirkkojoen haarassa on alueen toiseksi suurin pistekuormittaja. Jätekeskuksesta vesistöön johdettujen puhdistettujen kaatopaikkavesien ja muiden kaatopaikkavesien määrä on puolittunut
vuoden 2000 tasosta. Korkeat ainepitoisuudet, erityisesti kokonaistyppi ja ammoniumtyppi (kok N ja NH4-N),
kloridit ja biologinen hapenkulutus (BOD7) osoittavat edelleen veden likaantuneisuutta samoin kuin sähkönjohtokyky ja alkaliniteetti. Näistä biologinen hapenkulutus korostuu suhteellisesti suurimpana yksittäisenä
kuormitustekijänä muihin pistekuormittajiin nähden.
Munkkaan jätekeskuksen kuormitus vesistöön koostuu oman puhdistamon käsitellyn jäteveden lisäksi jätekeskuksen alueelta pintavalunnan kautta tulevasta kuormituksesta, josta pääosa tulee yhden purkuojan eli
Kivikoskenpuron sivuojan (Ki8) kautta. Tämän lisäksi pintavaluntavettä ohjautuu kolmen pienemmän ojan
kautta. Niiden aiheuttama kuormitus on vähäistä, mutta runsaan veden aikaan esim. kuormitus voi nousta
huomattavasti suuremmaksi (Ranta 2013).
Munkkaan jätekeskuksen kuormitusta seurataan myös erillisellä alueen omalla pinta- ja pohjavesitarkkailulla.
Nuorisokoti Pikku-Nummela, KN keskus ja Skanska Infra Oy
Nuorisokoti Pikku-Nummelan ja KN Keskuksen osuudet ovat kuormituksesta edellisiä pistekuormittajia pienempiä.
Skanska Infra Oy:n (entinen Soraset Oy:n ja Niska & Nyyssönen Oy:n) jätevesikuormitusta ei toiminnan
ja vaikutustavan luonteesta johtuen (huuhtoumavaikutus alueelta) ole mahdollista arvioida puhdistamojen
pistemäistä kuormitusta vastaavalla tavalla. Muijalan teollisuuskaatopaikan tarkkailuvelvoite on siirtynyt
Skanska Infra Oy:ltä maakaupan yhteydessä uudelle omistajalle Kreator Oy:lle (Seppo Uusitalo, Skanska Infra
Oy, suull.- tieto 14.4.2015).
3.2.2 Pistekuormittajien asukasvastineluku
Siuntionjoen vesistön pistemäisten jätevesikuormittajien vesistöön johdettavaa kuormitusmäärää voidaan
havainnollistaa asukasvastineluvun (AVL) avulla. AVL-luku ilmaisee jäteveden kuormitusta, jossa yksikkönä
on yhden ihmisen aiheuttama ominaiskuormitus käsittelemättömänä vesistössä. Taulukossa 3 esitetään jätevesikuormittajien AVL-luvut kokonaistypen, kokonaisfosforin ja biologisen hapenkulutuksen osalta yhtä
vuorokautta kohden.
Taulukko 3. Pistemäisten jätevesikuormittajien asukasvastineluvut vuonna 2013 (osalle laskettu tulokset, lähde: Mettinen ja Valjus 2014a).
Vuosi 2013, vesistökuormitus AVL-lukuina
BHK7-ATU
Nummela
84
Munkkaan jätekeskus
40
KN-keskus
2
Fosfori
80
8
8
8
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Typpi
3833
131
53
3.2.3 Muu kuormitus
Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta. Hajakuormituksen vaikutuksesta erityisesti veden kiintoainepitoisuus, sameus, fosforipitoisuus sekä ajoittain lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pitoisuudet ovat kohonneita. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on hyvin
pieni, typpikuormituksesta merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria ja merkittävästi suurin pistekuormitus
kohdistuu Risubackajoen–Karhujärven alueelle.
Risubackajoen valuma-alueen luoteisosassa sijaitsee Skanska Infra Oy:n (ent. Soraset Yhtiöt Oy:n) Ratametsän maankaatopaikka ja Muijalan teollisuuskaatopaikka. Ratametsän patopenkereen läpi kulkevan suotovesiputken ja Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueen pintavesikaivon veden laatua seurataan Skanska Infra
Oy:n pohja- ja pintavesitarkkailun yhteydessä (esim. Nummela 2013a). Yhteistarkkailun puitteissa veden
laatua tarkkaillaan Arvolanojassa ja alempana Risubackajoessa. Tällä Risubackajoen alueella kuormitus on
nähtävissä mm. kohonneina veden alkaliteettina ja pH:na, sähkönjohtavuutena ja ajoittain myös kohonneina
sulfaattipitoisuuksina.
4
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma
Tässä esitettävällä ohjelmalla korvataan vuonna 25.11.2001 laadittu vesistön yhteistarkkailuohjelma (Mettinen 2001, hyv. Uudenmaan ympäristökeskus, Dnro 0196Y0067-103) sekä kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma (Uudenmaan TE-keskus (nyk. ELY-keskus) 23.6.2004,Dnro 57/5723/04).
Tarkkailuohjelma on rakennettu siten, että siinä on eritelty tarkkailun eri osapuolten osuus tarkkailusta
(liite 3). Tarkkailuosapuolten muuttuessa, tarkkailuohjelman sisältöä voidaan näin muuttaa joustavasti.
4.1 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu ja -kuormitustarkkailu
4.1.1 Havaintopaikat tarkkailualueella
Yhteistarkkailun vedenlaatuhavaintopaikat on esitetty taulukossa 4 ja liitteen 1 kartoissa. Liitteen 3 taulukoissa on lisäksi eritelty, mitkä tarkkailupisteistä, referenssipisteistä ja pohjaeläin- ja kalataloustarkkailuohjelmien osista ovat kunkin tarkkailuvelvollisen vastuulla.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
9
Taulukko 4. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuohjelman veden laadun havaintopaikat
VIRTAVEDET -15 havaintopaikkaa
Luvy-tunnus Pivet-nimi
Ki8
Ki7
Ki9
R4
R9
R10
R10a
Mäy
R8
R1
PALO
HA1
HA
S7
S3
ETRS-TM35FIN-koordinaatit Valuma-alue
Kunta
Kivikoskenpuro 9,7+1,1
6682834
342631
Kirkkojoki
Lohja
Kivikoskenpuro 10,8
6682816
343792
Kirkkojoki
Lohja
Kivikoskenpuro 8,2
6681168
343036
Kirkkojoki
Siuntio
Arvolanoja 10,7
6687708
347129
Risubackajoki
Lohja
Risupakanjoki 4,0
6685460
349895
Risubackajoki
Siuntio
Mäyräoja 0,3+3,2 jvp
6688398
350660
Risubackajoki
Vihti
Mäyräoja 0,3 + 0,05 jvp 6685714
350077
Risubackajoki
Siuntio
Mäyräoja 0,3
6685744
350040
Risubackajoki
Siuntio
Mäyräoja 0,2
6685633
350055
Risubackajoki
Siuntio
Risupakanjoki 0,5
6682285
350123
Risubackajoki
Siuntio
Palojoki 0,3
6681884
350625
Karhujärvi
Siuntio
Harvsån 0,4
6678331
349814
Harvsån
Siuntio
Harvsån 3,6
6675580
349508
Harvsån
Siuntio
Siuntionjoki 22,6
6680926
349048
Tjusträsk
Siuntio
Siuntionjoki 13,0
6674444
345863
Tjusträsk
Siuntio
VERTAILUPUROT - 2 havaintopaikkaa
Luvy-tunnus Pivet-nimi
IL0
Ki0
Iilammenoja 3,0
ETRS-TM35FIN-koordinaatit Valuma-alue
Kunta
6678318
346507
Tjusträsk
Siuntio
Kivikoskenpuro 12,4+0,9 6684098
345154
Kirkkojoki
Lohja
JÄRVET - 2 järveä, 3 havaintopaikkaa
Luvy-tunnus Pivet-nimi
B1
B2
TJU
ETRS-TM35FIN-koordinaatit Valuma-alue
Kunta
Karhujärvi Lövkulla 1
6679623
349512
Karhujärvi
Siuntio
Karhujärvi Näsby 2
6680873
349958
Karhujärvi
Siuntio
Tjusträsk 2
6672005
346002
Tjusträsk
Siuntio
Varsinaiset virtavesien havaintopaikat sijaitsevat pistekuormittajien välittömällä vaikutusalueella ja niiden
referenssipisteet latvavesillä. Siuntionjoen vesistön yläosassa Karhujärveen laskevassa Palojoessa sijaitsee
vertailuhavaintopaikka PALO.
Tarkkailun piirissä olevista järvistä keskeisin on pääuoman reitillä sijaitseva Karhujärvi, johon kohdistuu suurin osa pistekuormituksesta. Karhujärven lisäksi Siuntionjoen vesistön alaosassa on tarkkailtavana Tjusträsk,
jossa tarkkailutarve on Karhujärveä suppeampaa pistekuormitusvaikutusten peittyessä alavirtaan kasvavan
hajakuormituksen alle.
Vedenlaatuhavaintopaikkoihin tehdyt muutokset
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun vedenlaatuhavaintopaikkoihin on tehty joitakin muutoksia aikaisempaan ohjelmaan verrattuna. Muutostarve on vähäinen, koska edellistä hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa on päivitetty ajan kuluessa.
10
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
–– Virtavesien havaintopaikkojen R10 (Mäyränoja 0,3 + 3,2 jvp, vanha koordinaatti 668401,
350501 vuoteen 1998 asti) ja R4 (Arvolanoja 10,7, vanha koordinaatti 6687706, 347129 vuoteen 1990 asti) sijainnit ovat hieman muuttuneet vanhasta ohjelmasta. Syynä on ollut edustavampi näytteenottopaikka. Havaintopaikan Ki8 (Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3, 6683012, 34539
vuoteen 2001 asti) Hertta-tunnus muutetaan oikeaa sijaintia vastaavaksi (Kivikoskenpuro 9,7
+ 1,1) jonne Ki8 tulokset siirtyvät vuoden 2002 alusta lähtien. Tässäkin tapauksessa edustavan
näytteen säännöllinen saaminen on ollut siirtymisen syynä. Havaintopaikan S7 sijainti ja sitä
vastaava Herttatunnus (Siuntionjoki 21,8, 6680301, 348689) on ollut virheellinen alusta lähtien. Havaintopaikka S7 siirretään oikeaan sijaintiinsa (Siuntionjoki 22,6, taulukko 4).
–– Karhujärveen pohjoisesta laskevalla Risubackajoella täydennyksenä olleet havaintopaikat
(Mäy ja R10a) on sisällytetty tarkkailuohjelmaan.
–– Alueen pohjoisosasta on poistettu Poikkipuoliaisesta lähtevän veden havaintopaikka PPL, jonne ei kohdistu suoraa pistekuormitusta. PPL-paikka on ollut mukana kertomassa taustakuormituksesta ja vesistön yläosan veden laadusta.
–– Nuorisokoti Pikku-Nummelan velvoitteena olleet havaintopaikat Ku2 ja Ru0 on poistettu.
–– Stora Lonoks -järven tarkkailupaikka (SL ja myöhemmin SL2) on korvattu järvestä lähtevän
puron HA (Harvsån 3,6) -havaintopaikalla, millä pystytään yhdessä Harvsån alimman havaintopaikan kanssa seuraamaan paremmin KN keskuksen puron luusuaan kohdistuvaa pistekuormitusta.
–– Siuntionjoen alaosan tarkkailu toteutetaan Tjusträsk-järvellä.
–– Vikträsk-järven tarkkailu lopetetaan.
4.1.2 Näytteenotto ja kentällä tehtävät mittaukset sekä havainnot
Näytteenotosta ja kenttämittauksista vastaa sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala
vesi- ja vesistönäytteet). Näytteenoton yhteydessä havainnoidaan sää ja muita tuloksiin vaikuttavia tekijöitä
ja kirjataan ne maastossa muistiin.
Vesinäytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila kaikilla havaintopaikoilla. Järvistä lämpötilan mittaus tapahtuu 1,0 metrin välein lämpökerrostuneisuuden ja harppauskerroksen määrittämistä varten. Lisäksi
järvivesistä mitataan näkösyvyys. Virtavesipaikoilta pyritään arvioimaan virtaama mahdollisimman luotettavasti joko virtaamamittaukseen tarkoitetulla mittarilla tai muilla menetelmillä.
Näytekertojen määrä ja vuodenaikaissijoittelu on pyritty sovittamaan tarkkailun ja tulosten luotettavuuden
kannalta optimaaliseksi. Näytteitä otetaan vuoden aikana virtavesiltä 2–6 kertaa (tammikuusta lokakuuhun)
ja järvistä 3–7 kertaa (maaliskuusta lokakuuhun). Huhtikuuhun tavallisesti ajoittuvaan suurimpaan tulvaaikaan ajoittuu useimmilla virtapaikoilla edelleen 2 näytteenottoa, mikä tuo luotettavuutta tämän kuormituksen kannalta tärkeän vuodenajan kuormituksen arviointiin.
Näytteenottoon tehdyt muutokset
–– Edellisessä ohjelmassa olleet toukokuun ja syyskuun näytekerrat eivät sisälly enää ohjelmaan.
Järviltä näiden lisäksi jää vielä tammikuun näytteenottokerta pois.
–– KN Keskuksen jätevesien tarkkailussa Stora Lonoks -havaintopaikan korvaavalta Harvsån HA
(Harvsån 3,6) -havaintopaikalta näytteet otetaan 2 kertaa joka toinen vuosi. Harvsån alimman
havaintopaikan HA1 (Harvsån 0,4) näytekertoja on kuusi vuodessa, kuten muillakin virtavesihavaintopaikoilla.
4.1.3 Veden laadun perustarkkailu
Vesistön fysikaalis-kemiallista tilaa tarkkaillaan perusanalyyseillä. Virtavesipaikoilla näytteet otetaan yhdeltä
syvyydeltä, pintavedestä. Järvien fysikaalis-kemiallista veden laatua tarkkaillaan koko vesimassasta, josta
selvitetään sen kerrostuneisuustilaa, happipitoisuutta sekä pintaveden ja alusveden muuta fysikaalis-kemiallista perusominaisuutta (taulukko 4).
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
11
4.1.4 Trofiatarkkailu
Vuorovuosin eli joka toinen vuosi perustarkkailua täydennetään trofianäytteillä TR, jotka sisältävät tuotantotasoa ja rehevyyttä kuvaavia vedenlaatuanalyysejä. Trofialisänäytteitä otetaan joka toinen vuosi kolme
kertaa kasvukauden aikana (kesäkuussa ja heinäkuussa), joista kaksi kertaa sovitetaan perustarkkailun näytteenoton yhteyteen. Yksi näytteenotto (heinäkuun alussa) toteutetaan omana näytteenottona.
Joka neljäs vuosi tarkkaillaan Karhujärven rehevyystasoa hieman tarkemmin. Tällöin Karhujärveltä otetaan
trofianäytteitä kesäkuusta syyskuuhun yhteensä viitenä näytteenottokertana (taulukko 5). Samalle laajalle
trofiavuodelle ajoittuvat myös vesistön yhteistarkkailun laajat biologiset tutkimukset (pohjaeläimet, kasviplankton) ja kalataloudellisen yhteistarkkailun laajat tutkimukset.
Taulukko 5. Näytteenoton vuodenaikataulu. Perustarkkailuvuodet ja järvien trofiavuodet vuorottelevat. Karhujärveltä
otetaan trofianäytteitä joka toinen trofiavuosi laajennettuna siten, että trofianäytekertoja kertyy 5 kasvukautena normaalin 3 asemasta. Vuosi 2016 on ensimmäinen laaja tarkkailuvuosi.
PERUSTARKKAILUVUODET (P) JA TROFIATARKKAILUVUODET (P + TR)
Alue
Virtapaikat
Kivikoskenpuro
"
"
Risubackajoki
"
"
"
"
"
"
Palojoki
Harvsån
Harvsån
Siuntionjoki
"
Referenssit (purot)
Iilammenoja
Kivikoskenpuro
Järvet
Karhujärvi, Björnträsk 1
Karhujärvi, Björnträsk 2
Tjusträsk
HP
Luvy-tunnus
Ki8
Ki7
Ki9
R4
R9
R10
R10a
Mäy
R8
R1
PALO
HA1
HA
S7
S3
I
II
III
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
IL0
Ki0
B1
B2
TJU
IV/1. IV/3.
V
Kuukausi/viikko
VI/2 VII/2. VII/4. VIII/3 IX/1.
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
R
R
P
P
P
P/TR
P/TR
P/TR
TR
TR
TR
TR
TR
X/1. N /vuosi
P/TR
P/TR
P/TR
TR
TR
V
V
6
6
6
6
6
6
6
6
6
6
6
6
2
6
6
R
R
2
2
P
P
4-7
4-7
3-4
V= virtavesianalyysit, 14 havaintopaikkaa 6 näytekierrosta
R = Referenssipurojen analyysit, 2 hp (referenssit) 2 näytekierrosta, Harvsån 3,6 HA (1= ,Harvsån
josta näytteet
joka 2. trofiavuosina
vuosi
3,6 , näytteet
P = Perusanalyysit järvistä, 2 järveä, 3 havaintopaikkaa 3-4 näytekierrosta, 1-3 näytesyvyyttä/järvi.
TR = Trofia- analyysit järvistä: joka 2. vuosi 3 näytekierrosta, joka 4. vuosi B1 ja B2 5 näytekierrosta.
4.1.5 Näytesyvyydet järvien havaintopaikoilla
Karhujärven (Björnträskin) ja Tjusträskin analyysiryhmät havaintopaikkojen näytesyvyyksissä esitetään taulukossa 6. Pintaveden ja pohjanläheisen veden hapenmittaus tehdään järvissä joka näytteenottokerralla,
Tjusträskin järvessä myös vesimassan harppauskerroksesta. Veden lämpötila mitataan metrin välein veden
lämpökerrostuneisuuden toteamiseksi.
12
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Taulukko 6. Järvien havaintopaikkojen näytesyvyydet ja näytesyvyyksistä otettavat analyysiryhmät. Päällysvedestä
otettavat a-klorofyllianalyysit (A-KLO) sisältyvät P/TR ja TR-analyysiryhmään.
Näytesyvydet (m)
0,1
Virtavedet
0-2
1,0
p-1,0 m , 4,0
5,0
7,0
p-1,0 m (8,0)
V ja R
B2
A-KLO
P/TR, TR
B1
A-KLO
P/TR, TR
TJU
A-KLO
P/TR, TR
V= Virtavesianalyysit
P, O2, %
O2, %
P, O2, %
R =Referenssipuroanalyysit
P= järvien perusanalyysit . Hapet 02, % myös pohja-1,0 m (ei B2) ja harppauskerroksista (Tju)
TR=järvien trofia-analyysit , huom! Hapet 02, % myös pohja-1,0 m (ei B2) ja harppauskerroksista (Tju)
P/TR= järvien yhdistelmäanalyysit. Hapet 02, % myös pohja-1,0 m (ei B2) ja harppauskerroksista (Tju)
O2 = happi ja kyl-%
A-KLO= klorofylli-a, otetaan 0.0-2.0 m kokoomanäytteestä erikseen
Järvet: näkösyvyys kaikilla näytekerroilla
Järvet: lämpötila mitataan 1,0 metrin välein harppauskerroksen määrittämiseksi.
Järvet: 02, happipit. ja happi-k yll. % pohjanläheisestä vedestä , paitsi B2. Tjusträsk lisäk si harppausk errok sesta
4.1.6 Analyysit ja mittaukset
Vesinäytteiden analysoinnit tehdään FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoimassa testauslaboratoriossa,
jossa määritykset ovat akkreditoituja tai sovitusti muulla tavoin laatuvarmistettuja. Tarkkailun koordinoinnista ja tulosten raportoinnista vastaavat riittävän pätevyyden omaava vesistötutkija tai kemisti. Analysoitavat vedenlaatuparametrit esitetään taulukossa 7. Järvien yhdistelmä-analyysiryhmässä P/TR on yhdistetty
perusanalyysit ja trofia-analyysit siten, että päällekkäisiä analyysejä samalta näytepaikalta ei tehdä.
Taulukko 7. Havaintopaikkojen analyysiryhmät (V= virtavedet, R= referenssi eli vertailu, P= perusanalyysit järvistä ja
TR= rehevyysanalyysit järvistä ja P/TR- yhdistelmäanalyysit järvistä).
Analyysiryhmä
Analyysi/mittaus
Virtavedet
V
R
Virtavesi Referenssi
P
Järvi, perus
x
Järvet
TR
Järvi, trofia
x
P/TR
yhdistelmä
x
Näkösyvyys
(x)
Virtaama
Lämpötila
x
x
x
x
x
x
x
O2
Happi%
Sameus
Kiint.GFC
Sähkönj.
Alkalit.
pH
Väriluku
CODMn
BOD7
Kok.N
NH4-N
NO2+NO3-N
KOK.P
PO4P(Np)
a-klorofyl
Ecoli44
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x (1
x
x
x
x
x (1
x
x (1
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Cl
x (2
SO4
x (3
Cr
x (3
x
x
x
x
P ja TR kieroksilla O2, mitataan järvistä myös harppauskerroksesta (TJU ) ja pohja-1,0 m ja (ei B2) (1
*Cl, vain Ki7, ki8 ja ki9 (Rosk'n Roll Oy Ab) (2
*SO4, Cr vain R4
(3
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
13
4.1.7 Virtavedet: kuormitus- ja ainevirtaamalaskelmat valuma-alueilla
Ainevirtaamalaskuilla arvioidaan fosfori- ja typpikuormituksen kokonaismäärää ja pistekuormituksen osuutta kokonaiskuormituksesta tarkkailualueen eri osa-alueilla. Ainekuormitus lasketaan ainepitoisuuden ja
virtaamaan tulona. Tarkkailualueen eri osa-alueiden ainevirtaamien/kuormituksen arviointia varten yksi
havaintopaikoista on sijoitettu kunkin valuma-alueen alaosaan. Kun valuma-alueella sijaitseva pistekuormituksen määrä tunnetaan, voidaan alueen alaosassa sijaitsevan havaintopaikan veden laadun pitoisuus- ja
virtaamatietojen avulla arvioida myös pistekuormituksen osuutta valuma-alueen kokonaisainevirtaamasta.
Perinteinen ainevirtaamalaskenta
Pistekuormitettujen valuma-alueiden ainevirtaamien arviointia varten tarvittavat virtaamat lasketaan valuma-alueiden pinta-alojen suhteessa käyttämällä virtaama-arvona Palojärveen laskevan Palojärvenkosken
valuma-alueen automaattisen mittausaseman tuloksia. Palojärvenkosken kuukausikeskiarvovirtaama kerrotaan kunkin osa-valuma-alueen pinta-alan ja Palojärvenkosken valuma-alueen pinta-alojen suhdeluvulla.
Menetelmä on karkea ja siinä ei huomioida esimerkiksi valuma-alueiden järvisyyden, maaperän, maanmuotojen tai esim. maankäytön aiheuttamia eroja. Esimerkiksi Risubackajoen ja Kirkkojoen (Kyrkån) valumaalueet poikkeavat maaperän laatunsa ja pienen järvialansa vuoksi Palojärvenkosken valuma-alueesta, minkä
vuoksi veden viipymä on näillä valuma-alueilla pienempi ja virtaamavaihtelut suurempia kuin Palojärvenkosken valuma-alueella.
Valuma-alueiden ainevirtaamien lisäksi arvioidaan vastaavasti koko Siuntionjoen vesistöalueen kesimääräinen ainevirtaama Palojärvenkosken virtaamatietojen ja valuma-alueiden pinta-alojen suhteessa sekä Uudenmaan ELY-keskuksen Pikkalanjoen seurantapaikan vedenlaatutietojen perusteella.
Munkkaan jätekeskuksen kuormituksen arviointi perustuu puhdistamovesien laskuojaan asetetun kolmiomittauspadon päivittäiseen virtaamatietoon, mistä saadaan varsin tarkka keskimääräinen virtaamatulos
kuormituslaskentaa varten. Jätekeskuksen osuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta lasketaan Kirkkojoen valuma-alueen laajuuden vuoksi kahdella alueella, joista toinen on osuus Lempaanjoen kokonaiskuormituksesta ja toinen osuus koko Kirkkojoen kokonaiskuormituksesta.
Vemala-mallin käyttö ainevirtaamalaskelmissa
Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) ja alueellisilla ympäristökeskuksilla on käytössä koko Suomen kattava Vesistömallijärjestelmä (Vemala), (Huttunen 2008, Huttunen 2013). Malli tuottaa monipuolisesti tietoa
mm. eri maankäyttömuotojen kuormituksista ja se täydentyy koko ajan mm. uusimilla fysikaalis-kemiallisilla,
hydrologisilla ja mm. pistekuormitustiedoilla. Siuntionjoen yhteistarkkailussa hyödynnetään Vemala-mallin
antamia tuloksia ja vertaillaan niitä edellä kuvatun perinteisen ainevirtaamalaskelman antamiin tuloksiin.
4.2 Biologinen tarkkailu
Vesistöjemme tilaa koskevat arviot ja tavoitteet määritellään EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti
ekologisena kokonaisarviona, jossa ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia verrataan luonnontilaan pääasiassa biologisilla muuttujilla.
4.2.1 Kasviplankton
Siuntionjoen yhteistarkkailussa kasviplankton tutkitaan Karhujärvestä (havaintopaikat liitteessä 5). Tutkimuspaikat ovat samat kuin järven vedenlaatupaikat eli järven eteläinen syvännepaikka (Björnträsk 1 Lövkulla, B1) ja pohjoinen havaintopaikka (Björnträsk 2 Näsby, B2). Näytteet otetaan laajoina tutkimusvuosina
vuodesta 2020 lähtien ja ne toistuvat neljän vuoden välein. Näytteitä otetaan yhteensä neljä molemmista
havaintopaikoista ja ne ajoitetaan kasvukauden kesäkuun, heinäkuun, elokuun ja syyskuun aikaan trofianäytteenottojen yhteyteen. Karhujärven kasviplanktonista on olemassa -vertailumateriaalia vuodelta 2013.
Näytteiden kestävöinnissä käytetään ainoastaan hapanta Lugol-liuosta (0,5 ml/200 ml näytettä), joka tulee
lisätä ennen näytteenottoa näytepulloon. Lugolin määrä näytteessä tulee tarkistaa, jos näytteen säilytysaika
on pitkä.
14
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Kasviplanktonnäytteet otetaan havaintopaikan vedellä huuhdellulla vedennoutimella. Vettä nostetaan eri
kohdista havaintopaikkaa/eri puolelta venettä 0–2 m kokoomanäytettä varten noutimen ja kokooma-astian
tilavuudesta riippuen 3–5 noutimellista. Kokooma-astiassa oleva näytevesi sekoitetaan, millä taataan kasviplanktonin tasainen jakautuminen. Sekoitettu näytevesi kaadetaan suppilon avulla näytepulloon, johon on
jätettävä ravisteluvara. Näytepulloon kiinnitetään kaikki havaintotiedot sisältävä etiketti. Samasta kokoomanäytteestä otetaan klorofyllinäyte, mikäli se on ohjelmassa.
Näytteet määritetään ja raportoidaan ekologisen luokituksen kriteerit täyttävien ohjeiden mukaisesti. Järvien kasviplanktonin näytteenoton CEN standardi voi valmistuessaan muuttaa suosituksia näytteenottosyvyydestä. Kasviplanktontulokset tallennetaan SYKE:n ylläpitämään kasviplanktonrekisteriin. Kasviplanktonin
näytteenotossa pyritään noudattamaan ympäristöhallinnon ohjeita (Meissner ym. 2013).
4.2.2 Vesikasvillisuus
Vesikasvillisuustutkimus tehdään Karhujärvestä aluksi kertaluonteisesti kesällä 2016. Tämän jälkeen kasvillisuustutkimuksen tarve otetaan uudestaan tarkasteluun viimeistään vuonna 2019, ennen seuraavaa laajaa
tarkkailuvuotta (2020). Vesikasvillisuuden maastotutkimusmenetelmä on ympäristöhallinnon suosittelema
tarkennettu päävyöhykelinjamenetelmä (Leka ym. 2003, Kuoppala ym. 2008, Meissner ym. 2013).
Päävyöhykelinjamenetelmässä käytetään 5 metrin levyisiä linjoja. Linja jaetaan osiin eli päävyöhykkeisiin
rajaamalla ne kasvillisuuden pääelomuotojen perusteella ja jakoa voidaan tarvittaessa tarkentaa valtalajin
tai -lajien mukaan. Päävyöhykelinjoilla kasvilajien yleisyys arvioidaan käyttäen prosenttiasteikkoa ja tämän
jälkeen runsaus keskimääräisenä peittävyysprosenttina 1 m2 alalta niiltä vyöhykkeen osilta (ruuduilta), joilla
lajia yleisyyden arvioinnissa katsottiin esiintyvän. Menetelmän eduiksi on havaittu tarkkoihin paikkatietoihin
perustuva sijainnin toistettavuus, tiedot kasvillisuuden vyöhykkeisyydestä, syvyystiedot sekä kohtuullisen
vertailukelpoiset lajien runsausarviot. Huonoiksi puoliksi on todettu harvinaisten ja niukkojen lajien havaitsematta jääminen tutkittavan pinta-alan pienuuden vuoksi. Määrävuosin toistettavassa tutkimuksessa tämä
ongelma kuitenkin pienenee.
Karhujärven pinta-ala on 2,05 km2, joten sille suositeltu päävyöhykelinjojen määrä on 8 kpl. Linjojen alustava
sijainti on esitetty liitteen 5 kartassa. Tutkimuslinjojen paikat tarkentuvat ensimmäisten maastotutkimusten
yhteydessä, jolloin sijainnit koordinaatteineen kirjataan ylös.
Tulosten tallentaminen ja jatkokäsittely tehdään ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Linjakohtaiset
tulokset tallennetaan ympäristöhallinnon Excel-tallennuspohjille ja toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen
tai SYKE:een tai muuhun myöhemmin sovittavaan kohteeseen.
4.2.3 Pohjaeläimet
Pohjaeläimistöllä on tärkeä rooli vesistöjen ravintoverkoissa ravintopartikkelien pilkkojina ja suodattajina,
levänsyöjinä, pohja-aineksen muokkaajina, pikkupetoina ja myös saalistuksen kohteena. Pohjaeläintutkimustietoa voidaan hyödyntää mm. kalakantaa koskevissa arvioissa, koska pohjaeläimet ovat tärkeä osa kalojen ravintoa. Muutokset vesistössä, esimerkiksi kuormituksen lisääntyessä, heijastuvat muutoksina vesistön
pohjaeläimistössä. Pohjaeläintarkkailussa keskitytään ns. indikaattorilajeihin eli lajeihin, jotka ovat yleisiä ja
selvimmin reagoivat muutoksiin elinympäristössään. Tarkkailussa voidaan samalla saada myös tietoa uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymistä alueella. Virtaavien vesien tilan seurannassa pääpaino on koskipaikkojen eliöstössä, järvistä näytteitä otetaan vaihtelevasti syvänteestä, välivedestä tai rantavyöhykkeeltä.
Siuntionjoen vesistöalueella pistekuormittajat sijaitsevat kaikki vesistöalueen latvoilla pienten purojen varsilla. Biologisista muuttujista pohjaeläimistö soveltuu parhaiten oloihin, jossa virtaamavaihtelut ja veden
kiintoaineksen ja sameuden vaihtelut ovat suuria. Pitkäkestoisen vertailuaineistonkin vuoksi pohjaeläimistötarkkailua on syytä jatkaa.
4.2.3.1 Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläimistön havaintoalueet ja niissä sijaitsevat havaintopaikat
ovat pääasiassa samoja kuin edellisessäkin tarkkailuohjelmassa. Havaintoalueiden sijoittelussa on huomioitu pistekuormittajien sijainti vesistön latvaosissa, jolloin ensimmäinen havaintoalue on pyritty sijoittamaan
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
15
virtaveteen, mahdollisuuksien mukaan koskimaiseen ympäristöön lähimmäksi kuormituslähdettä. Alempana
vesistöalueella olevilla havaintoalueilla selvitetään kuormituksen vaikutusalueen laajuutta. Järvistä pohjaeläintarkkailussa on mukana voimakkaimmin pistekuormitettu Karhujärvi.
Virtavedet – kahdeksan koskea ja kaksi suvantoa
Virtavesien pohjaeläimistöä tarkkaillaan 10 havaintoalueella, joissa on yhteensä 15 havaintopaikkaa. Havaintoalueista kahdeksan (8) sijaitsee koskimaisissa tai sitä muistuttavissa virtavesioloissa ja kaksi (2) suvannoissa (liite 4). Monet virtavesien havaintoalueet sijaitsevat aivan vesistöalueen latvoilla ja ovat kooltaan pieniä.
Niissä esiintyy usein vain yhtä pohjanlaatutyyppiä. Ongelmana on ollut myös sopivien, toisiaan vastaavien
pohjatyyppien löytyminen, mutta toisaalta nämä alueet ovat olleet tarkkailussa jo pitkään, mikä puoltaa
tarkkailun jatkamista näillä alueilla. Veden virtaus havaintoalueilla vaihtelee ja pohjanlaatu koostuu sorasta,
pikkukivistä tai niitä suuremmista kivistä. Risubackajoen pääuoman keskivaiheilla sijaitseva RJK1-havaintoalue jää pois tarkkailusta ja sen tilalle valitaan hieman ylempää pohjanlaatutyypiltään sopivampi alue
(RJK1A). Kivikoskenpuron alueella luovutaan ylimmästä KIK1-havaintoalueesta sen huonon soveltuvuuden,
pehmeän pohjan vuoksi. Myös pääuoman Sjundbynkosken havaintoalueesta (SBK) luovutaan pistekuormituksen vähäisyyden ja sopimattoman pohjan ja heikon tulosten vertailtavuuden vuoksi (kallio-lohkarepohja,
voimakas virtaus ym. tekijät).
Virtavesien intensiivikoskialueet
Virtavesistä kahden alueen pohjaeläimistöä tarkkaillaan muita intensiivisemmin, jolloin näytteet otetaan
kerran laajojen vuosien välillä. Nämä alueet ovat Risubackajoella RJK1A (uusi koskitarkkailualue) ja Palojoella PJK (vanha intensiivitarkkailualue).
Karhujärvi – kolme havaintoaluetta
Järvistä tarkkailtavana on Karhujärvi, jossa sijaitsee kolme (3) havaintoaluetta, kaksi järven syvännealueella
(2 m ja 4 m) ja kolmas järven pohjoisosassa (2 m), taulukko 8 ja liite 5.
Taulukko 8. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläinhavaintoalueilla olevat pohjaeläinpaikat. Näytteenotto
syys-lokakuussa. Suppeat näytteenottovuodet (tutkitaan intensiivialueet RJK1A ja PJK) ja laajat näytteenottovuodet
(kaikki alueet tutkitaan) vuorottelevat kahden vuoden välein.
HAVAINTOALUEtunnus
Koskialueet
KIK
LEK
KÅK
RJK2
RJK3
RJK1A
PJK
KVK
HAVAINTOPAIKKA, POHJE-tunnus
Siuntionjoki, Kivikoskenpuro Kik 2/2-3_pKi
Siuntionjoki, Lempaankoski LEK 1_iKi
Siuntionjoki, Lempaankoski LEK 2_pKi
Siuntionjoki, Munksinkoski KÅK 2_iKi
Siuntionjoki, Munksinkoski KÅK 3_pKi
Siuntionjoki, Nummelan jvp laskuoja Rjk 2/1_pKi
Siuntionjoki, Risubackajoki RJK 3/1_iKi
Siuntionjoki, Risubackajoki RJK 3/2_iKi
Siuntionjoki, Risubackajoki RJK1A_pki
Siuntionjoki, Palojoenkoski PJK-2_iKI
Siuntionjoki, Palojoenkoski PJK-3_pKi
Siuntionjoki, Kvanbynkoski KVK 1/1_pKI
Siuntionjoki, Kvarnbynkoski KVK 1/2_iKi
13
YHTEENSÄ
Suvantoalueet
KÅS
Siuntionjoki, Kirkkojoki KÅS
RJS
Siuntionjoki, Risubackajoki RJS
YHTEENSÄ
2
Karhujärvi/Björnträsk
BJT 2 m
Björnträsk 2 m
BJT 4 m
Björnträsk 4 m
BJT P 2 m
Björnträsk, pohj. 2 m
YHTEENSÄ
3
Näytteitä
4
4
4
4
4
4
4
4
32
Näytteitä
4
4
8
Näytteitä
3
3
3
9
KUNTA
VESISTÖALUE
TYYPPI
POHJATYYPPI
ETRS-Pohj ETRS-Itä
Siuntio
Siuntio
Siuntio
Siuntio
Siuntio
Vihti
Lohja
Lohja
Siuntio
Siuntio
Vihti
Siuntio
Siuntio
22.006
22.006
22.006
22.006
22.006
22.007
22.007
22.007
22.007
22.003
22.003
22.002
22.002
puro
joki
joki
joki
joki
oja
puro
puro
oja
puro
puro
joki
joki
virtapaikka pKi (pikkukivikko)
virtapaikka iKi (karkea kivikko)
virtapaikka pKi (pikkukivikko)
virtapaikka iKi (karkea kivikko)
virtapaikka pKi (pikkukivikko)
virtapaikka pKi (pikkukivikko)
virtapaikka iKi (karkea kivikko)
virtapaikka iKi (karkea kivikko)
virtapaikka pki (pikkukivikko)
virtapaikka iKi (karkea kivikko)
virtapaikka pKi (pikkukivikko)
virtapaikka pKi (pikkukivikko)
virtapaikka iKi (karkea kivikko)
6681158
6679170
6679181
6675961
6675978
6688412
6685873
6685880
6685420
6684052
6684085
6678715
6678724
343045
341561
341565
340154
340140
350661
348411
348413
350116
352559
352575
347360
347370
Siuntio
Siuntio
22.006
22.007
joki
joki
suvanto/pehmeä pohja
suvanto/pehmeä pohja
6674298
6682280
342322
350128
Siuntio
Siuntio
Siuntio
22.003
22.003
22.003
järvi
järvi
järvi
litoraali/pehmeä pohja
profundaali/pehmeä pohja
litoraali/pehmeä pohja
6679806
6679623
6680854
349419
349512
349971
Virtavesinäytteenotto koskista - Potkuhaavilla
Kaikki pohjaeläinnäytteet otetaan syys-lokakuun aikana, jolloin useimpien lajien vesiympäristössä elävät
toukat ovat riittävän suuria jäädäkseen näytteenottimiin. Virtavesien nopeilla havaintoalueilla (koskissa)
näytteenotossa käytetään standardin SFS 5077 mukaista ns. potkuhaavia eli käsihaavia, jonka haavin silmäkoko on 0,5 mm. Näytteenotto tapahtuu standardia soveltaen siten, että haavin edustalla potkitaan alustaa
kohtalaisen voimakkain, pyörittävin liikkein yhteensä 30 sekunnin ajan. Potkinnan kuluessa liikutaan noin
metrin matka ylävirtaan päin. Irronnut pohja-aines ja eläimet kulkeutuvat virran viemänä haaviin.
16
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Näytteenotto etenee aina alavirrasta ylävirtaan päin. Jokaista havaintoaluetta eli koskijaksoa kohden otetaan yhteensä neljä (4) erillistä näytettä. Havaintoalueelta pyritään saamaan näytteitä kuitenkin kahdelta
eri pohjalaatutyypiltä/paikalta, joista molemmista pyritään saamaan kaksi rinnakkaisnäytettä. Pohjanlaatutyypit ovat isokivikko (iKi) eli karkea kivikko, jossa virtaus on vuolas ja kivet ainakin osaksi sammalpeitteisiä. Pikkukivikossa /soraikossa (pKi) sammalta voi olla vähemmän tai ei ollenkaan ja virtaus on keskinopea.
Pohjanlaatutyypin yksi näyte voidaan koota useammastakin sijainnista, kunhan potkintamatkaksi tulee yksi
metri ja potkinta-ajaksi 30 sekuntia. Mikäli löytyy vain yhtä pohjanlaatutyyppiä, otetaan kaikki neljä näytettä
tästä pohjanlaatutyypistä huomioiden, että yhden näytteen pituus on aina metri ja potkinta-aika 30 sekuntia. Yhdeltä havaintoalueelta (koskialueelta) kokonaispotkinta neljällä näytteellä on siten aina yhteensä 120
sekuntia ja potkintamatka neljä metriä.
Havaintopaikalla, jossa virtaus on erittäin hidas (alle 0,2 m/s), näytteet otetaan potkimalla ensin pohja-ainesta nopeaan tahtiin ja sitten haavimalla rivakasti S-kirjaimen mukaisesti vedestä potkinnan tuloksena irtoavaa
ainesta ja sitten siirtymällä ylävirrassa uuteen paikkaan toistaen samaa menetelmää. Potkintamatka on tässäkin yksi metri ja haavinta-aika 30 sekuntia. Näytteet, myös kaikki yksittäiset pohjaeläimet, siirretään tiiviisiin kannellisiin rasioihin. Näytteiden säilöntäaineena käytetään etanolia (A16) siten, että lopullisen näytteen
etanolipitoisuus tulee olla noin 70 %.
Virtavesien potkuhaavinäytteet ovat menetelmästä johtuen lähinnä korkeintaan semikvantitatiivisia. Tavoitteena on kuitenkin vähintään hyvin edustava kvalitatiivinen näytteenotto, jolloin saataisiin todellisuutta vastaava käsitys pohjaeläintaksonistosta tutkituilla pohjanlaatutyypeillä.
Tarkemmat ohjeet potkuhaavinäytteenotosta esitetään ympäristöhallinnon ohjeessa, jota pyritään noudattamaan. Tällöin tulosten vertailtavuus, yleistettävyys ja mm. ekologisen arvioinnin luotettavuus paranee. Ohjeet koskevat sekä pohjaeläinnäytteenoton suunnittelua, toteutusta, aineiston poimintaa ja määritystä. Ohjeet esitetään ympäristöhallinnon verkkosivuilla (www.ymparisto.fi>Vesi ja meri>Pintavesien tila>Pintavesien
tilan seuranta>Biologisten seurantamenetelmien ohjeet). Tätä tarkkailuohjelmaa laatiessa ohjeversio on
13.11.2013 (Meissner ym. 2013). Maastohavainnot toimitetaan ympäristönhallinnon POHJE-järjestelmään.
Suvantonäytteet ja Karhujärven näytteet - Ekman pohjakauhalla
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun sisältyvät suvantoalueet RJS Risubackajoen suulla ja KÅS Kyrkåssa eli
Kirkkojoessa. Suvantoalueilla pohjamateriaali on hidastuneen virtauksen ja kasvaneen vesisyvyyden myötä
yleensä pehmeää lieju- tai karikepitoista sedimenttiä. Rinnakkaisia näytteitä otetaan yhteensä kolme (3)
kappaletta uoman keskeltä/syvimmältä kohtaa, missä ei esiinny näkyvää pohjakasvillisuutta. Näytteenottimena käytetään pehmeisiin pohjiin tarkoitettua kvantitatiivista ns. Ekman-pohjakauhaa ja menetelmänä sovelletaan standardia SFS 5076 ja SFS 5730. Molemmista suvantoalueista on olemassa POHJE-järjestelmässä
maastolomakkeet, johon tarvittavat pakolliset tiedot ja lisätiedot merkitään.
Samaa Ekman-näytteenottomenetelmää käytetään myös Karhujärven (Björnträsk) pohjaeläintarkkailussa.
Karhujärven nykyiset pohjaeläintarkkailualueet sijaitsevat järven eteläisellä syvännealueella (BJT 4 m eli
Björnträsk 4 m) ja sen reunamilla (BJT 2 m eli Björnträsk 2 m). Järven pohjoisosaan, voimakkaimmin pistekuormitettuun alueeseen, perustetaan uusi pohjaeläintarkkailualue (Björnträsk, pohj. 2 m). Syvänteen
pohjaeläimistö kertoo mahdollisesta happikadon ja runsaan rehevyyden muuttamasta pohjaeläimistöstä.
Matalampien, lähempänä rantaa sijaitsevien saman syvyisten pohjaeläimistöjen vertailulla voidaan arvioida
kuormituksen ja rehevyyden eroja näillä alueilla. Järven eteläosasta on runsaasti aikaisempaa vertailuaineistoa, mutta myös järven pohjoisosasta on olemassa aikaisempaa pohjaeläinaineistoa, joita voidaan hyödyntää tarkkailuraportissa.
Pohjaeläinten määrityksessä pyritään noudattamaan ympäristöhallinnon esittämiä jokien ja järvien pohjaeläinten määritystarkkuuden vähimmäistasoa. Tämä osaltaan mahdollistaa ekologisen tilan arvion tekemisen (Meissner ym. 2013). Myös muilta osin näytteenotosta tiedon tallentamiseen pyritään noudattamaan
ympäristöhallinnon ohjeita.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
17
5
Siuntionjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu
Tarkkailun yleistavoitteena on selvittää kuormituksen tai lupavelvollisten muun toiminnan vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen. Alueen pitkä tutkimushistoria puoltaa tarkkailumenetelmien säilyttämistä
pitkälti samanlaisena myös jatkossa. Ohjelman sisältöä muutetaan ja päivitetään kuitenkin joiltakin osin.
5.1 Kalastusalue, osakaskunnat ja kalastuksen säätely
Tarkkailualue kuuluu Siuntionjoen kalastusalueeseen, jossa on 17 järjestäytynyttä yli 50 ha:n kokoista vesialuetta hallinnoivaa osakaskuntaa. Tarkkailualueeseen kuuluvalla Karhujärvellä suurimmat osakaskunnat
ovat Andby-Harvsin (150 ha), Karhujärvi-Pappilan (24,7 ha) ja Yövilän osakaskunnat (Niinimäki ja Kauppinen
2005).
Uudenmaan ELY-keskus on määritellyt Siuntionjoen vesistöalueen (22) lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Kalastuslaissa ja -asetuksessa on useita säädöksiä, jotka rajoittavat kalastusta lohi- ja siikapitoisissa vesistöissä,
niiden koski- ja virtapaikoissa sekä niiden edustojen merialueilla. Esimerkiksi yleiskalastusoikeudet (onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus läänikohtaisella luvalla) eivät ole voimassa ko. vesistöjen koski- ja virtapaikoissa.
5.2 Kalasto ja kalastus Siuntionjoen vesistöalueella
Siuntionjoen kalastusalueen kalastoon kuuluu 30 kalalajia ja kaksi rapulajia (liite 6) (Niinimäki & Kauppinen
2005, Mettinen & Valjus 2014). Näistä yhdeksän kalalajia ja täplärapu (Pacifastacus leniusculus) ovat peräisin
istutuksista (Niinimäki ja Kauppinen 2005).
5.2.1 Virtavedet
Siuntionjoki on ollut aiemmin huomionarvoinen meritaimenjoki. Siuntionjoen vesistöalueen kalatalousselvityksessä (Marttinen ja Wessman 1987) virtakutuisten arvokalalajien kantojen todetaan kuitenkin voimakkaasti taantuneen. Vuosien 2010, 2012 ja 2013 kalastuksissa taimenia saatiin Passilankoskelta, Lempansån
koskelta ja Munksinkoskelta (Mettinen ja Valjus 2014b). Viime vuosien yksilötiheys on ollut pääsääntöisesti
pieni.
Kaikkien lajien yhteenlaskettu yksilötiheys laski lähes kaikilla sähkökalastusaloilla 1990-luvun lopulla ja
2000-luvun alussa. Tämän jälkeen yksilötiheys on vaihdellut, mikä on johtunut ainakin osittain merkittävästi
vaihdelleista kalastusolosuhteista. Siuntionjoen keskiosan Kvarnbynkoski ja Passilankoski ovat sekä yksilötiheydeltään että lajilukumäärän perusteella tutkituista alueista kalastoltaan runsaimpia ja monipuolisimpia.
5.2.2 Karhujärvi
Karhujärvellä vuosina 1977 ja 1983 tehtyjen verkkokoekalastusten mukaan särki oli ehdoton valtalaji. Kalabiomassa oli suuri ja kalastossa vallitsivat pääasiassa vähäarvoiset kalalajit, joiden kantojen pääosan muodostivat pienikokoiset yksilöt (Marttinen ja Wessman 1987.)
Vuoden 2012 kalastustiedustelussa runsaimmat saalislajit olivat hauki (40 %), kuha (20 %), lahna ja ahven.
Järvestä löytyy lisäksi ainakin kiiskeä, pasuria, salakkaa, suutaria, sorvaa ja ruutanaa (Mettinen ja Valjus
2014). Ruokakuntakohtainen keskisaalis on laskenut 69 kilosta 22 kiloon vuosien 1983 ja 2012 välillä (Marttinen ja Wessman 1987, Mettinen ja Valjus 2014b). Kalastuksessa käytetään nykyään yhä enemmän vapakalastusvälineitä verkkojen ja koukkujen sijaan.
5.2.3 Istutukset ja kalataloudelliset kunnostukset
Karhujärveen on istutettu 1990-luvulla kuhaa ja karppia sekä pieniä määriä täplärapuja. Vuoden 1995 jälkeen istutuksia ei ole tehty. Pikkalanjokeen, Siuntionjoen alaosaan istutettiin vuonna 1991 Isojoen kantaa
ollutta meritaimenta. Geeniperimältään vieraan taimenkannan istutuksilla voidaan tehdä vahinkoa vesistön
alkuperäiselle taimenkannalle. Tämän jälkeen taimenistutuksia ei ole tehty. Siuntionjokeen on istutettu myös
harjusta ja kirjolohta.
18
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Taulukko 9. Siuntionjoen kalaistutukset vuosina 2001–2012.
Istutuspaikka
Siuntionjoki
Siuntionjoki
Siuntionjoki
Siuntionjoki
Siuntionjoki
Siuntionjoki
Siuntionjoki
Vuosi
2001
2008
2008
2009
2010
2011
2012
Laji
Harjus
Kirjolohi
Kirjolohi
Kirjolohi
Kirjolohi
Kirjolohi
Kirjolohi
Ikä
1k
2v
3v
3v
2v
2v
2v
Määrä (kpl)
850
156
100
82
125
72
70
Sågarsforsin voimalapato purettiin ja kohteeseen rakennettiin kalatie vuonna 2007. Kalatien ylä- ja alapuolilla tehtiin lisäksi kiveyksiä ja soraistuksia. Vuosina 2011–2012 kunnostettiin Virtavesien hoitoyhdistyksen
toimesta mm. Palojoen Palokoskea sekä Palojärven yläpuolista Huhmarkoskea.
Matalaa ja rehevää Karhujärveä on kunnostettu 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Pienimuotoisia ruoppauksia Karhujärveen laskevien Palojoen ja Risubackajoen suualueilla sekä mökkirannoilla on tehty veden vaihtuvuuden parantamiseksi ja vesistön umpeenkasvun ehkäisemiseksi. Vesikasvillisuutta on niitetty ja vähempiarvoista kalaa poistettu nuottaamalla vuodesta 1996 alkaen lähes 60 000 kg.
Maaliskuussa 2012 valmistuneen kansallisen kalatiestrategian tärkeimpänä tavoitteena on uhanalaisten ja
vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen. Alueelliset ELY-keskukset ovat laatineet tai laadituttaneet alueelliset kalataloudelliset toimenpideohjelmat, jotka sisältävät kalatiestrategian
edellyttämät alueelliset toimenpiteet, alueelliset virtavesien kunnostussuunnitelmat sekä vesienhoitosuunnitelmien edellyttämät kalatalousviranomaisen toimenpiteet. Uudenmaan aluetta koskevassa ohjelmassa
Kirkkojoen Munksin alue patoineen on erittäin tärkeä kunnostuskohde ja lähivuosina kalan nousun mahdollistavat kunnostustoimet tullevatkin ajankohtaisiksi. Tärkeinä kohteina ehdotetaan Siuntionjoen pääuoman
keskiosan koskia (mm. Kvarnbynkoski, Skogsforsen ja Passilankoski). Risubackajoen alueelle on alustavasti
esitetty laskeutusaltaiden rakentamista puhdistamon laskuojan eli Mäyräojan haaran tienoilta Mäyräojaan
ja purokunnostuksia Risubackajokeen.
5.2.4 Kuormituksen ja kasteluveden käytön vaikutus kalastoon
Pistekuormituksesta kulkeutuvat ravinteet vaikuttavat kalastoon lähinnä lisääntyneen, elinympäristöä muokkaavan rehevöitymisen ja mahdollisesti myös heikentyneen happitilanteen kautta. Särkikalat hyötyvät rehevöitymisestä, mikä saattaa johtaa kalaston rakenteen vääristymiseen. Rehevöityminen lisää osaltaan veden sameutta ja liettymistä, mikä voi heikentää kalojen kutualueita. Rehevöitymisen ja levien lisääntymisen
heikentävä vaikutus kalojen käyttökelpoisuuteen ruokakalana on myös mahdollista. Toisaalta pistekuormituksesta johtuva rehevöityminen voi haitata kalastusta ja muuta virkistyskäyttöä pyydysten limoittumisen,
näkösyvyyden heikkenemisen, vesikasvillisuuden lisääntymisen ja mm. sinileväkukintojen lisääntymisen
kautta. Alueelle tulee ravinnekuormitusta runsaasti myös maatalouden kautta, mikä vaikeuttaa pistekuormituksen vaikutuksen arviointia.
Siuntionjoen vesistössä Kirkkojoen vesistöalueella on 12 maanviljelystilalla ja Siuntionjoen vesistöalueella
5 tilalla lupa ottaa kasteluvettä ympäristöluvan määräämissä rajoissa. Kasteluveden käyttötarve vaihtelee
sääolojen mukaan ja kalaston kannalta ongelmallista on se, että kastelutarve on suurimmillaan silloin, kun
virtaama on kuivuuden vuoksi alhaisimmillaan. Runsas kasteluveden otto voi kaventaa kalaston elin- ja poikastuotantoalueita ja heikentää siten kantojen uusiutumista ja menestymistä. Riski on suurin niillä vesistöalueilla, missä virtaamavaihtelut ovat suuria ja koskialueet normaalinkin virtaaman aikaan matalia. Myös
pohjaeläimistön elinmahdollisuudet heikkenevät veden vähentyessä. Pohjaeläimet ovat merkittäviä kalojen
ravintolähteitä, joten niiden määrän vähentyminen vaikuttaa myös kalastoon. Veden vähentyminen lisää
myös lämpötilan vuorokautisvaihtelua erityisesti pienivirtaamisissa latvavesistöissä, millä voi olla seurannaisvaikutuksia eliöyhteisöön.
Arvion mukaan kala- ja rapukannoille aiheutuu haittaa, mikäli kasteluveden johtaminen aiheuttaa virtaamien
vähenemistä liitteessä 6 esitettyjä alivirtaamalukuja pienemmäksi. Samoin arvioidaan menetyksen kala- ja
raputaloudelle olevan tuntuvan, jos virtaama-arvo laskee noin puoleen alivirtaamasta.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
19
5.3 Kalataloudellisen tarkkailuohjelman perusteet, tavoitteet, menetelmät ja
muutokset
5.3.1 Perusteet ja tavoitteet
Siuntionjoen vesistön kalataloudellisiin velvoitteisiin kuuluvia kalatalous- ja kalastotutkimuksia on tehty yhteistarkkailuna 1970-luvulta lähtien. Toistaiseksi voimassa oleva tarkkailuohjelma on vuodelta 2004 (Mettinen 2004), jota on käytetty myös tämän ohjelman pohjana. Tarkkailussa noudatetaan Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen Kalataloustarkkailu – periaatteet ja menetelmät -oppaan (Böhling ja Rahikainen toim. 1999)
sekä Ohjeet standardinmukaisiin kalastuksiin -oppaan (Olin ym. 2014) ohjeistuksia.
Tarkkailuohjelmassa on pyritty pitämään kiinni perusajatuksesta, että kalakantojen rakenteesta, kalojen lisääntymis- ja elinolosuhteista sekä kalastuksesta saadaan riittävän luotettavaa tietoa tarkkailuvelvollisten
kalastolle aiheuttaman haitan arvioimiseksi. Kalataloudellisen tarkkailun avulla saadaan myös perustietoa
vesialueen kalastosta ja sen muutoksista mahdollisten normaalista poikkeavien kuormitustilanteiden varalle.
Tarkkailutuloksia voidaan hyödyntää mm. istutusten, kalastuksen ohjauksen ja kalakantojen turvaamisen
suunnittelussa.
5.3.2 Menetelmät ja muutokset
Tarkkailumenetelminä ovat:
• sähkökoekalastus
• kalastustiedustelu
• kasteluveden käytön kala- ja rapukannalle aiheuttamien vaikutusten tarkkailu
• kalojen aistinvarainen arviointi
Sähkökoekalastuksilla kartoitetaan Siuntionjoen vesistön virtavesien kalastorakennetta, yksilötiheyttä ja biomassaa. Tuloksia verrataan vertailuhavaintopaikkojen tuloksiin. Sähkökoekalastusten koealojen määrä sekä
toistuvuus säilyvät ennallaan. Käytännössä hankaliksi tai edustavuudeltaan heikoiksi osoittautuneisiin tutkimusaloihin esitetään kuitenkin muutoksia. Kaksi koealaa siirretään samassa uomassa edustavampaan paikkaan ja yhtä koealaa siirretään, mikäli siihen tulee tarvetta.
Määrävuosin toistettavalla kalastustiedustelulla pyritään selvittämään kalastuksessa, saaliissa ja kalastukseen liittyvien haittojen yleisyydessä ja esiintymisessä ilmeneviä muutoksia. Pitkältä aikaväliltä hankittu saalishistoria on arvokas ja vastausaktiivisuus on ollut varsin hyvä (2012 75 %), joten kalastustiedustelu säilytetään ohjelmassa ennallaan.
Lupaehdoissa on kasteluvettä käyttäville maatiloille määrätty enimmäisvesimäärät, joita voidaan johtaa vesistöstä maatilojen käyttöön. Tarkkailuraportissa esitetään luvan haltijan lupaehtojen mukaisesti keräämät
virtaamamittausten tulokset tarkkailuajalta ja tarkastellaan toteutuneen vedenoton vaikutuksia virtaamaan
ja joen kala- ja rapukantaan kuten nykyisessäkin tarkkailuohjelmassa.
Noin kolmasosa tiedusteluun osallistuneista oli havainnut kaloissa haju- ja makuhaittoja viimeisten kolmen
vuoden aikana vuoden 2008 tiedustelussa. Vuonna 2012 haittoja oli havainnut 27 prosenttia vastaajista,
mutta kun tarkasteltiin vain kalastaneita vastaajia, nousi haju- ja makuhaittoja havainneiden vastaajien määrä lähes 40 prosenttiin. Uutena tarkkailumenetelmänä ohjelmaan lisätään kalojen aistinvarainen arviointi,
jolla seurataan kuormituksen vaikutusta kalan aistittavien ominaisuuksien muutokseen.
5.3.3 Seurantahypoteesit
Hypoteesi 1
Pistekuormitus heikentää vaateliaampien kalalajien (mm. taimen) lisääntymistä ja elinolosuhteita virtavesihavaintopaikoilla kuormituspisteiden lähivaikutusalueilla suhteessa vertailualueisiin. Vähemmän vaateliaiden ja rehevöitymisestä hyötyvien lajien määrä kasvaa. Muutokset näkyvät kalalajistossa ja -tiheyksissä.
Nollahypoteesi: Alueiden kalastot eivät eroa toisistaan.
20
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Hypoteesi 2
Pistekuormitus lisää rehevöitymistä, mikä suosii särkikaloja. Särkikalojen osuus kalastustiedustelun kokonaissaaliista kasvaa ja näkyy mm. verkkokalastussaaliissa erityisesti lahnasaaliin kasvuna. Tarkastelussa huomioidaan mahdollisen hoitokalastuksen vaikutus kalastoon.
Nollahypoteesi: Muutoksia särkikalojen määrässä ei havaita.
Hypoteesi 3
Kasteluveden oton aiheuttamasta virtaaman laskusta aiheutuu kala- ja rapukannalle haittaa. Virtaama alittaa
raja-arvon.
Nollahypoteesi: Raja-arvo ei alitu ja haittaa ei aiheudu.
Hypoteesi 4
Rehevöityminen ja levien lisääntyminen heikentävät kalojen käyttökelpoisuutta ruokakalana. Runsaimmin
kuormitetun alueen kaloissa havaitaan aistinvaraisen arvion perusteella enemmän haju- tai makuhaittoja
kuin vertailualueella.
Nollahypoteesi: Alueiden välillä ei havaita eroa.
Hypoteeseja pyritään testaamaan soveltuvin tilastollisin menetelmin, mikäli aineiston määrä ja laatu ovat
riittäviä.
5.4 Kalataloustarkkailuohjelma
5.4.1 Sähkökoekalastus
Sähkökoekalastusalueita on kahdeksan (taulukko 10), joista kaksi on vertailualueita. Kaikilla aloilla kalastetaan neljän vuoden välein ja lisäksi välivuosina kahden vuoden välein yhdellä Siuntionjoen päähaaran (Passilankoski tai Kvarnbynkoski) ja yhdellä Kirkkojoen haaran (Munksinkoski tai Lempansånkoski) koealoista.
Välivuosien kalastusalueet valitaan vuorovuosin tai erityisen syyn (esim. edellisen kalastuskerran poikkeava
saalis) vuoksi tapauskohtaisesti.
Taulukko 10. Sähkökoekalastusasemat.
Koekalastusala
KIK
Kivikoskenpuro
PJK
Palokoski, vertailualue
RJK
Risubackajoki
KVB
Kvarnbäcken, vertailualue
KVK
Kvarnbynkoski, Siuntionjoki
PSK
Passilankoski, Siuntionjoki
LEK
Lempansån koski
MUK
Munksinkoski, Kirkkkojoki
Koordinaatit (ETRS-TM35FIN)
6681153 343004
6684011 352515
6685251 350131
6679370 347358
6678711 347338
6675797 346464
6679134 341544
6675931 340215
Risubackajoen (RJK) koekalastusalaa siirretään taulukossa 3 esitetystä paikasta noin 200 metriä yläjuoksulle päin, missä uoma on monipuolisempi ja soveltuu sähkökalastukseen paremmin. Lopullinen kalastusalue
varmistuu kenttätarkastelussa. Kvarnbynkosken (KVK) koekalastusala siirretään myös taulukossa 3 esitetystä
paikasta uomassa ylöspäin, kunnostetun ohitusuoman alaosaan. Kvarnbäckenin (KVK) kalastusalue pyritään
säilyttämään ennallaan. Kuivina kesinä vesimäärä uomassa kuitenkin laskee merkittävästi ja tällöin sähkökoekalastusalue siirretään paremmin soveltuvaan paikkaan alajuoksulle.
Kalastus suoritetaan elo-lokakuussa käyttäen kahta poistopyyntiä, joiden välillä pidetään noin 30 minuutin
pituinen tauko. Kalastettavan alueen koko on 100–400 m2, sulkuverkkoja ei käytetä.
Molempien poistopyyntien saaliit kirjataan erikseen. Kaikki kalat mitataan (mm) ja punnitaan lajikohtainen
yhteispaino. Mahdollisista lohikaloista kirjataan saman vuoden poikasten (0+-ikäiset) määrä erikseen vanhemmista ikäluokista. Lohikaloilta otetaan myös suomunäyte iänmääritystä varten. Lisäksi kirjataan käytetyt
menetelmät ja ympäristömittaustiedot. Tulokset kirjataan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin. Tuloksissa verrataan tarkkailualueiden ja vertailualueiden saaliskoostumusta ja yksilötiheyttä sekä niiden kehitystä (hypoteesi 1).
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
21
5.4.2 Kalastustiedustelu
Vapaa-ajankalastusta koskeva kalastustiedustelu tehdään neljän vuoden välein ruokakuntakohtaisena, kirjallisena kyselynä, joka lähetetään koko kohderyhmälle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden alussa. Kohderyhmänä ovat kartassa (liite 8) rajatulla alueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat. Tiedustelussa käytetään kolmea
kontaktikertaa, jolloin toinen yhteydenotto on muistutuskirje ja kolmannella kerralla lähetetään vielä uusi
tiedustelulomake (liite 9).
Tuloksista lasketaan mm. kalastaneiden ruokakuntien määrä, pyyntiponnistus ja saalis pyydyksittäin ja lajeittain sekä kalastukseen liittyvien haittojen esiintymisen yleisyys. Tuloksia verrataan aikaisempien tiedustelujen tuloksiin. Huomiota kiinnitetään verkkokalastussaaliin muutoksiin ja mm. lahnan saalisosuuden kehitykseen (hypoteesi 2).
5.4.3 Kasteluveden käytön seuranta ja vaikutukset
Kasteluveden käyttöluvan haltijoiden keräämät virtaamamittausten tulokset, vedenkorkeustiedot sekä käytetyt vesimäärät raportoidaan. Tarkastellaan toteutuneen veden oton vaikutuksia virtaaman raja-arvoihin
sekä vesistön kala- ja rapukantaan (hypoteesi 3).
5.4.4 Kalojen aistinvarainen arviointi
Kalojen aistinvarainen laadunarviointi tehdään joka neljäs vuosi. Tutkittavana kalalajina on hauki (tai ahven),
joita hankitaan sekä tutkimusalueelta että vertailualueelta viisi kappaletta. Tutkimusalueena on Karhujärven
pohjoisosa, mahdollisuuksien mukaan Andbynäsetin ja Näsbyuddenin välisen salmen pohjoispuoli. Vertailualueena on saman vesistöalueen Poikkipuoliainen, joka kuuluu Karhujärven kanssa samaan ekologiseen
luokkaan välttävä. Poikkipuoliaiseen ei kuitenkaan enää kohdistu pistekuormitusta.
Aistinvarainen arviointi tehdään kokoomanäytteestä. Kalojen tulee olla normaalin ruokakalan kokoisia (ahvenet vähintään 150 g) ja ne pyydetään mahdollisimman lyhyen ajanjakson aikana kesä-syyskuussa. Näytekalat
verestetään ja sisälmykset sekä kidukset poistetaan välittömästi pyynnin jälkeen. Kalat pakastetaan ja toimitetaan mahdollisimman pian asianmukaisesti pakattuina analysoitaviksi kalojen aistinvaraiseen laadunarviointiin pätevöityneeseen laboratorioon.
6
Yhteistarkkailun aikataulu
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun aikataulu esitetään taulukossa 11. Laajat tarkkailuvuodet toistuvat
neljän vuoden välein. Tällöin mukana on laaja pohjaeläintutkimus ja Karhujärveä koskeva kasviplanktontutkimus. Jakson puolivälissä toistuu yhden kerran suppeat trofianäytteenotot ja suppea pohjaeläintutkimus.
Jakson muut vuodet ovat fysikaalis-kemiallisia perustarkkailuvuosia.
Taulukko 11. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuohjelman vuosiaikataulu. Perustarkkailuvuodet, suppeat trofiavuodet
ja laajat trofiavuodet vuorottelevat. Laajoina trofiavuosina toteutetaan myös kalataloudellisen yhteistarkkailun laajat
tutkimukset.
VESISTÖN YHTEISTARKKAILU - AIKATAULU
Tutkimukset
Perustarkkailuvuosi (x) ja suppea trofiavuosi (o)
Laaja trofiavuosi - Karhujärvi (O)
Suppean vuoden fys-kem vuosiraportti
Suppea pohjaeläintarkkailu (RJK1A ja PJK)
Laaja pohjaeläintarkkailu (kaikki paikat)
Karhujärven vesikasvillisuus ( v. 2016)
Karhujärven kasviplankton
Laaja tutkimusten yhteenvetoraportti (1
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028
x
o
x
O
x
o
x
O
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
o
x
x
x
x
O
x
x
x
x
x
O
x
x
x
x
x
x
Kasviplanktontutkimustulokset raportoidaan seuraavan vuoden laajaan yhteisraporttiin.
Pohjaeläitulokset kirjataaan tutkimusta seuraavan vuoden aikana ympäristöhalinnon POHJE-rekisteriin. Koostetulokset laajaan yhteisraporttiin.
(1 Yhdessä Siuntionjoen laajan kalataloudellisen yhteistarkkailututkimusten tulosten kanssa
22
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Siuntionjoen vesistön ja kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman yhdistetty aikataulu esitetään taulukossa
12. Laajat tarkkailuvuodet toistuvat molemmissa yhteistarkkailuissa neljän vuoden välein. Vesistön yhteistarkkailussa suoritetaan tällöin laajat biologiset tutkimukset (pohjaeläimet, Karhujärven kasviplankton) ja
kalataloudellisessa yhteistarkkailussa laajat koskialueiden sähkökoekalastukset. Laajojen vuosien välissä on
vesistötarkkailussa kaksi perustarkkailuvuotta (ei biologista näytteenottoa) ja puolivälissä jaksoa yksi suppea
biologinen tarkkailuvuosi. Kalataloudellisessa yhteistarkkailussa on jakson puolivälissä vain yksi suppea sähkökoekalastusvuosi.
Ensimmäinen laaja vesistön ja kalataloudellinen yhteistarkkailun vuosi on 2016 (taulukko 12).
Taulukko 12. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun ja kalataloudellisen yhteistarkkailun yhdistetty tarkkailuohjelmien
vuosiaikataulu.
VESISTÖN JA KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUJEN AIKATAULU
Tutkimukset
Perustarkkailuvuosi (x) ja suppea trofiavuosi (o)(1
(1
Laaja trofiavuosi - Karhujärvi (O)
(1
Suppean vuoden fys-kem vuosiraportti
(1
Suppea pohjaeläintarkkailu
(1
Laaja pohjaeläintarkkailu
Karhujärven vesikasvillisuus (1
Karhujärven kasviplankton(1
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028
x
o
x
O
x
o
x
O
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
O
x
x
x
o
O
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Karhujärven kalastustiedustelu
(2
Karhujärven kalojen aistinvarainen arviointi
Sähkökoekalastus virtavesipaikoilla, suppea (2
Sähkökoekalastus virtavesipaikoilla, laaja (2
x
x
x
x
x
x
x
Kasteluveden käytön seuranta (3
Laaja tutkimusten yhteenvetoraportti(1 ja 2
x
(2
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
(1
Vesistön yhteistarkkailuvelvolliset
KalataloudellIsen yhteistarkkailun velvolliset (2
Kalataloudellinen yhteistarkkailu - maatilat (3
Kasviplanktontutkimustulokset raportoidaan seuraavan vuoden laajaan yhteisraporttiin.
Pohjaeläitulokset kirjataaan tutkimusta seuraavan vuoden aikana ympäristöhalinnon POHJE-rekisteriin. Koostetulokset laajaan yhteisraporttiin.
Sähkökoekalastus, suppean tulokset kirjataan tarkkailuvuosina Ympäristöhallinnon kalarekisteriin. Koostetulokset laajaan yhteisraporttiin.
Kasteluveden käytön seuranta. Koostetulokset yhteisraporttiin
7
Raportointi
Yhteistarkkailun vesianalyysitulokset toimitetaan niiden valmistuttua ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän PIVET-tietokantaan sähköisenä siirtotiedostona tiedonsiirron edellyttämiä DB-koodeja käyttäen.
Pohjaeläintulokset tallennetaan määritysten jälkeen ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä Hertan
pohje-rekisteriin. Kasviplanktontulokset toimitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään kasviplanktonrekisteriin. Linjakohtaiset vesikasvitulokset toimitetaan ELY-keskukseen tai SYKE:een tai muuhun myöhemmin sovittavaan kohteeseen sovitulla tavalla.
Väliraportit
Vesianalyysitulokset raportoidaan neljännesvuosittain (talvi, kevät, kesä, syksy) lyhyesti väliraportteina ja ne
toimitetaan sähköisessä muodossa yhteistarkkailuun osallistuville ja Uudenmaan ELY-keskukseen.
Vuosiyhteenvedot
Vuosittain tarkkailutuloksista tehdään tiivis yhteenveto. Vesistön vuosiyhteenvetoraporteissa tarkastellaan
tuloksia ja niiden merkittävyyttä lähinnä vesistökuormituksen ja veden laadun kannalta. Vuosittaisen perustarkkailun ja suppean trofiatarkkailun tulokset raportoidaan tutkimusvuotta seuraavan vuoden toukokuun
loppuun mennessä.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
23
Neljän vuoden välein valmistuu laajoihin tarkkailututkimuksiin ja pitkänajan tarkkailutuloksiin perustuva perusteellinen yhteenvetoraportti. Laajaan yhteenvetoraporttiin sisältyy vedenlaadun seurannan tulosten lisäksi biologisten muuttujien sekä Siuntionjoen kalataloudellisen tarkkailun tulokset. Laaja yhteenvetoraportti
valmistuu tutkimusvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Ennen laajan tarkkailuvuoden yhteenvetoraporttia esitetään keskeiset fysikaalis-kemialliset tulokset toukokuun loppuun mennessä.
Yhteistarkkailun vuosiyhteenvetoraportit ja laaja yhteenvetoraportti toimitetaan tarkkailuvelvollisille ja
muille yhteistarkkailuun osallistuville, tarkkailualueen kuntien ympäristöviranomaisille, Uudenmaan ELY-keskukseen, Rannikko-Suomen kalastuspalvelut yksikön Helsingin aluetoimistoon ja Suomen ympäristökeskukseen sähköisessä muodossa ja pyydettäessä paperisina julkaisukappaleina. Raportti toimitetaan sähköisessä
muodossa tiedoksi myös Karhujärven ja Siuntion-Inkoon suojeluyhdistyksille sekä Kirkkonummen-Siuntion
kalastusalueelle.
8
Poikkeustilanteet
Jokainen yksittäinen tarkkailuvelvollinen on velvollinen ilmoittamaan välittömästi ennakoitavissa olevista tai
äkillisistä tapahtumista, joilla voi olla merkitystä vesistölle tai kalastolle Uudenmaan ELY-keskukseen sekä
tarkkailualueen kunnan, Lohjan kaupungin, Vihdin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelusta
vastaavalle. Uudenmaan ELY-keskus voi tarvittaessa edellyttää erillisen ohjelman noudattamista haittojen
tarkkailemiseksi.
Tarkkailuvelvollisen vapauduttua tarkkailuvelvoitteestaan tai vapaaehtoisen seurannan osapuolen ilmoitettua yhteistarkkailusta irtautumisesta, poistetaan ohjelmasta tämän tarkkailuosapuolen vastuulla olevat seurantapisteet. Ohjelman muutoksesta ilmoitetaan mahdollisimman pian Uudenmaan ELY-keskukselle.
9
Tarkkailuohjelman tarkistaminen
Uudenmaan ELY-keskus voi tehdä tai hyväksyä muutoksia Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuohjelmaan
kesken tarkkailukauden. Yhteisneuvotteluissa, yleensä yhteistarkkailutyöryhmän säännöllisissä kokouksissa
käsitellään tarkkailuohjelman ajanmukaisuutta ja sovitaan tarkkailun yksityiskohdista tarkkailuun osallistuvien toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailuohjelma tulee uudelleen tarkistettavaksi viimeistään vuoden 2024
laajan tarkkailuvuoden jälkeisenä vuonna 2025.
Lohjalla 18.11.2015
Aki Mettinen
vesistötutkija
FM
24
Jaana Pönni
toiminnanjohtaja
MMM
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Lähdeluettelo:
Böhling, P. ja Rahikainen, M. (toim.) 1999. Kalataloustarkkailu - periaatteet ja menetelmät. Riistan- ja kalantutkimus.
303 s.
Huttunen I., Huttunen M., Tattari S., Vehviläinen B, 2008 Large scale phosphorus load modelling in Finland. XXV Nordic
Hydrological Conference 2008. NHP Report No. 50, s. 548–556.
Huttunen, I., Huttunen, M., Seppänen, V., Korppoo, M., Lepistö, A., Räike, A., Tattari, S. & Vehviläinen, B. (submitted)
2013. A national scale nutrient loading model for Finnish watersheds – VEMALA. Environmental modeling and assessment.
Karonen, M., Mäntykoski, A., Lankiniemi, V., Nylander E. ja Lehto, K. (toimittajakunta) 2014: Ehdotus Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaksi 2016–2021, luonnos 1.10.2014.
Kuoppala, M. Hellsten, S. ja Kanninen, A. 2008: Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmistus. Suomen ympäristö
36/2008. Suomen ympäristökeskus 93s.
Leka, J., Toivonen, H., Leikola, N. & Hellsten, S. 2008: Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen luokittelun
kehittäminen. Suomen ympäristö 18/2008. 53 s.
Marttinen, M. & Wessman, H. 1987: Siuntionjoen vesistöalueen kalatalousselvitys. Tiedotus nro 3. Uudenmaan kalastuspiirin kalastustoimisto.
Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K.-M. 2013: Jokien
ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen. (www.ymparisto.fi > Tutkimus > Ympäristön
seuranta > Vesien tilan seuranta > Menetelmäohjeet ja maastolomakkeet. Versio 13.11.2013.
Mettinen, A. 2004: Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö
ry, 15.6.2004. Moniste, 21 s + liitteet 2 kpl.
Mettinen, A. 2012: Nummelan puhdistamon vaihtoehdot - vesistövaikutukset Siuntionjoen vesistössä. Julkaisu 352.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 145 s.
Mettinen, A. ja Valjus, J. 2014a: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö
ry. Julkaisu 252/2014. 88 s.
Mettinen, A. ja Valjus, J. 2014b: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009–2012. Veden laatu-pohjaeläimet-kalat.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 246/2014. 193 s.
Niinimäki, J. ja Kauppinen, P. 2005: Siuntionjoen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kala- ja vesitutkimus Oy.
42 s.
Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014: Ohjeet standardinmukaisiin
koekalastuksiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. RKTL:n työraportteja 21/2014.
Ranta, E. 2013: Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuonna 2013. LänsiUudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 427/2013. 46 s.
Siuntionjokineuvottelukunta 1989: Siuntion vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Osat I ja II. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – sarja A 41. 330 s.
Valjus, J. 2009: Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta 2005–2008. Julkaisu 197/2009. LänsiUudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Valtonen, M 2014: Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2013. Vihdin Vesi. LänsiUudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 432/2014.39 s.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
25
26
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Liitteet
Liite 1. Siuntionjoen yhteistarkkailun veden laadun havaintopaikat ja pistemäisen jätevesikuormituksen sijainnit, yleiskartta ja 2 kpl osakarttaa.
Liite 2. Pistemäisten jätevesikuormittajien keskeiset kuormitusluvut vuosina 1992-2013.
Liite 3. Erittelyt eri tarkkailuosapuolten osuuksista tarkkailussa.
Liite 4. Pohjaeläinpaikat koko tarkkailualueella.
Liite 5. Karhujärven (Björnträsk) pohjaeläin,- kasviplankton- ja vesikasvillisuustutkimusten havaintopaikat.
Liite 6. Siuntionjoen kalastusalueella esiintyvät kalat ja ravut (* = istutettu) (Niinimäki ja Kauppinen 2005).
Liite 7. Kirkkojoen ja sen alkupäähän yhtyvien purojen kastelujakson aikaiset virtaamat ja kasteluveden hetkellinen suurin tarve eri puro-osuuksilla.
Liite 8.
Kalastustiedustelun kohdealueet.
Liite 9.
Kalastustiedustelukaavake.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
27
Liite 1. (1/3)
Siuntionjoen yhteistarkkailun veden laadun havaintopaikat ja pistemäisen
jätevesikuormituksen sijainnit, yleiskartta ja 2 kpl osakarttaa
28
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Liite 1. (2/3)
Siuntionjoen yhteistarkkailun veden laadun havaintopaikat ja pistemäisen
jätevesikuormituksen sijainnit, yleiskartta ja 2 kpl osakarttaa
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
29
Liite 1. (3/3)
Siuntionjoen yhteistarkkailun veden laadun havaintopaikat ja pistemäisen
jätevesikuormituksen sijainnit, yleiskartta ja 2 kpl osakarttaa
30
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
JVP
JVP
JVP
Q m3/d
1
2
3
4
5
6
7
8
0,49
0,57
192,95
0,99
Yht 6..8
YHTEENSÄ
1
0,39
0,19
0,7
0,11
0,18
153,08
1,58
133
17
1,5
1993
59
110
21
1,96
1992
MUNKKAA
NUMMELA
SIUNTIO
PARTEK/MINERIT
M. JÄTEKESKUS
AKTIIVI / KN-OU (2010->)
ELOHOVI/... NUORISOKOTI
ABCPIK
TYPPI kg/d
0,0246
0,057
2,357
Yht 6..8
YHTEENSÄ
1,5246
0,009
0,012
0,0036
0,019
0,005
0,033
1993
1,2
0,27
0,03
1992
28,49
0,18
0,28
0,03
0,45
0,05
0,07
67,47
16
6,2
5,8
1993
3967
43
22,8
29
5,7
9,4
1992
6805
35
31
7
5
27
3
5
1993
2722
426
776
1992
2443
2730
551
1046
0,72
1,2
0,32
0,06
FOSF. kg/d
YHTEENSÄ
Yht 6..8
MUNKKAA
NUMMELA
SIUNTIO
PARTEK/MINERIT
M. JÄTEKESKUS
AKTIIVI / KN-OU (2010->)
ELOHOVI/... NUORISOKOTI
ABCPIK
1 MUNKKAA
2 NUMMELA
3 SIUNTIO
4 PARTEK/MINERIT
5 M. JÄTEKESKUS
6 AKTIIVI / KN-OU (2010->)
7 ELOHOVI/... NUORISOKOTI
8 ABCPIK
1
2
3
4
5
6
7
8
BHK kg/d
YHT.
Yht 6..8
1 MUNKKAA
2 NUMMELA
3 SIUNTIO
4 PARTEK/MINERIT
5 M. JÄTEKESKUS
6 AKTIIVI / KN-OU (2010->)
7 ELOHOVI/... NUORISOKOTI
8 ABCPIK
3942
43
28
11
4
2690
376
833
16,94
0,89
0,25
0,59
0,05
9,2
3,4
3,45
0,845
0,035
0,007
0,023
0,005
0,53
0,24
0,04
144,57
0,97
0,64
0,24
0,09
129
12,7
1,9
129,79
1,73
1
0,5
0,23
117
8,9
2,16
1994 01-10/1995
1,276
0,026
0,004
0,01
0,012
0,84
0,35
0,06
1994 01-10/1995
28,74
0,24
0,15
0,08
0,01
14,4
7,9
6,2
1994 01-10/1995
4076
41
29
8
4
2707
388
940
1994 01-10/1995
0,034
0,023
0,021
1,2
120,92
1,79
129,02
1,82
1,25
0,34
0,23
2,13
1,2
0,39
0,2
126
1997
0,395
117
1996
0,453
0,014
0,005
0,002
0,07
0,011
0,009
0,003
0,34
1997
12,375
0,585
0,4
0,14
0,045
0,36
1996
16,84
0,63
0,35
0,24
0,04
9,1
2,69
11,5
1997
3016,3
46,3
4,71
1996
3537
48
33
10
3,3
547
854
31
13
4
2423
1997
2635
1996
SIUNTIONJOEN VESISTÖALUE: PISTEKUORMITUS VUOSINA 1992-2013
JVP
125,63
2,63
1,6
0,71
0,32
123
1998
0,271
0,031
0,023
0,006
0,002
0,24
1998
11,448
1,448
0,51
0,85
0,088
10
1998
2647,3
50,3
34
13
3,3
2597
1998
133,3
2,3
1,1
0,87
0,33
131
1999
0,227
0,037
0,01
0,005
0,022
0,19
1999
10,901
0,401
0,19
0,13
0,081
10,5
1999
2572,9
44,9
27
14
3,9
2528
1999
139,63
2,63
1
1,3
0,33
137
2000
0,371
0,021
0,0073
0,0079
0,0058
0,35
2000
12,968
0,468
0,16
0,25
0,058
12,5
2000
2822,6
49,6
25
20,4
4,2
2773
2000
128,04
3,13
14,91
0,95
1,8
0,38
110
2001
0,4927
0,0227
0,08
0,0079
0,012
0,0028
0,39
2001
24,85
1,01
12,84
0,24
0,36
0,41
11
2001
3098,94
53,94
415
27,1
22,6
4,24
2630
2001
84,84
1,39
2,45
1
0,19
0,2
81
2002
0,2744
0,0144
0,02
0,0062
0,004
0,0042
0,24
2002
17,93
0,53
9,50
0,19
0,05
0,29
7,9
2002
2768,73
34,01
144,72
25,8
4
4,21
2590
2002
70,62
1,68
2,94
1,3
0,18
0,2
66
2003
0,3198
0,0198
0,01
0,0056
0,0059
0,0083
0,29
2003
10,229
0,389
3,44
0,26
0,031
0,098
6,4
2003
2164,59
33,39
61,2
26,8
2,81
3,78
2070
2003
73,95
1,19
3,76
0,73
0,28
0,18
69
2004
0,2082
0,0082
0,02
0,0045
0,0017
0,002
0,18
2004
11,035
0,175
2,96
0,11
0,012
0,053
7,9
2004
2761,01
27,81
223,2
20,3
3,42
4,09
2510
2004
62,1
0,94
4,16
0,52
0,28
0,14
57
2005
0,29309
0,00309
0,05
0,0015
0,00029
0,0013
0,24
2005
13,112
0,112
5,20
0,083
0,011
0,018
7,8
2005
2869,8
24,8
465
17,2
3,61
3,99
2380
2005
37,17
198,882
30,3
4,42
2,45
2473
2008
9,6
2007
0,375
0,01411
0,02
0,0037
0,00031
0,0101
0,3
2007
69
2007
1,3
1,73
1
0,18
0,12
79
2008
0,21795
0,01901
0,02
0,016
0,00071
0,0023
0,18
2008
69,767 71,64363 82,03241
1,037 1,314333
3,73
1,33
0,69
0,97
0,22
0,23
0,127 0,114333
65
2006
0,40019 0,330442
0,02019
0,06
0,0027
0,00049
0,017
0,32
2006
11,29 11,65225 10,52516
0,19 0,187667
2,75
0,33
0,013
0,032
7,4
2008
2387,47 2709,052
33,71
203,76
24,9
4,48
4,33
2150
2007
4,00
1,86
0,069
0,1
0,011
0,013
0,11 0,074667
7,1
2006
2830,38
30,38
470
22,3
3,78
4,3
2330
2006
80,867
0,477
1,39
0,26
0,14
0,077
79
2009
0,19655
0,00485
0,02
0,0016
0,00045
0,0028
0,17
2009
7,2777
0,0977
2,18
0,086
0,0051
0,0066
5
2009
2358,85
12,85
168
7,85
3,43
1,57
2178
2009
65,4055
0,5
2,91
0,26
0,12
0,12
62
2010
0,29385
0,01115
0,03
0,0016
0,00035
0,0092
0,25
2010
11,514
0,104
4,21
0,086
0,004
0,014
7,2
2010
2767,51
12,51
485
7,85
2,66
2,00
2270
2010
0,0278
0,02
0,020
0,00030
0,0075
0,16
2012
11,0838
0,1738
3,41
0,16
0,0049
0,0089
7,5
2012
2870,39
27,39
243
22,6
2,72
2,07
2600
2012
0,88
1,54
0,63
0,18
0,07
51
2012
60,5102 53,42258
0,51
2,00
0,26
0,18
0,07
58
2011
0,19452 0,206415
0,00922
0,03
0,0016
0,00012
0,0075
0,16
2011
9,0395
0,0995
3,84
0,086
0,0046
0,0089
5,1
2011
2744,01
13,01
281
7,85
3,09
2,07
2450
2011
48,611
1,04
1,571
0,63
0,34
0,07
46
2013
0,2488
0,0288
0,02
0,020
0,00130
0,0075
0,20
2013
8,8528
0,1728
2,78
0,16
0,0039
0,0089
5,9
2013
2944,81
29,81
235
22,6
5,14
2,07
2680
2013
Liite 2. (1/1)
Pistemäisten jätevesikuormittajien keskeiset kuormitusluvut vuosina 1992-2013
31
Liite 3. (1/1)
Erittelyt eri tarkkailuosapuolten osuuksista tarkkailussa
Siuntionjoen yhteistarkkailu
A . VESISTÖTARKKAILU: Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu
Tarkkailuvelvollinen
Vihdin Vesi
Rosk'n Roll Oy Ab**
Skanska Infra Oy***
KN-keskus OU
Havaintopaikat
Havaintopaikkoja Näytekertoja
14
4
3
3
6
6
6
6 ja 2
R10
Ki8
R4
HA1
R10a
Ki9
R9
HA
R8
R1
B2
B1
Havaintopaikat Vertailu (tausta)
S7
S3
TJU Ki0****
Ki0****
Ki0****
IL0****
R9
Ki7
HA1
Mäy PALO
* Uudenmaan ELY-keskus vastaa
** Lisäksi oma pintavesitarkkailu
***Mukana pohjavesien yhteistarkkailussa, jossa ojavesiä (Ratametsä)
****Referenssipurot 2 näytekertaa
Värikoodit merkitsevät yhteisiä havaintopaikkoja
B . Biologinen tarkkailu:
Tarkkailuvelvollinen
Kasviplankton/Karhujärvi 2020
Havaintopaikat, näytteet
Vihdin Vesi
Tarkkailuvelvollinen
B1 ja B2, 4 + 4 näytettä
Vesikasvillisuus /Karhujärvi 2016
Tutkimuslinjoja
Vihdin Vesi
8
Tarkkailuvelvollinen
Pohjaeläimet / Koskinäytteet + Jokisuvanto ja Karhujärvi 2016
Pohjaeläinpaikat omat / yhteiset
Omia näytteitä
Vihdin Vesi
Rosk'n Roll Oy Ab
Skanska Infra Oy
RJK2, RJK1A, KVK, + RJS, KÅS + BJT2m, BJT4m, BJTP2m/ PJK, RJK3
KIK2, LEK, KÅK /PJK
/RJK3, PJK
12 + 8 + 9
12
Yhteiset näytteet, Yhteensä
oma osuus (PJK, RJK3)
3
32
1
13
4
4
49
Siuntionjoen kalataloudellinen tarkkailu
Kalastustiedustelu
Tarkkailuvelvollinen
Tarkkailuväli
Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo
joka 4. vuosi
Tarkkailuvelvollinen
Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo
Tarkkailuvelvollinen
Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo
Rosk´n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus
Tarkkailualue
Karhujärvi
Aistinvarainen arviointi
Tarkkailuväli
Tarkkailualue
joka 4. vuosi
Karhujärvi (5 näytettä)
Sähkökoekalastus
Tarkkailuväli
Tarkkailualueet
joka 4. vuosi + 1
RJK, KVK, PSK
alue joka 2. vuosi
joka 4. vuosi + 1
KIK, LEK, MUK
alue joka 2. vuosi
Vertailualue
Poikkipuoliainen (5 näytettä)
Vertailualueet
PJK, KVB
PJK, KVB
Kasteluveden käytön vaikutuksen seuranta
Tarkkailuvelvollinen
Tarkkailuaika
Tarkkailualueet
kastelukautena
Siuntionjoen vesistön maanviljelystilat
Kirkkojoen vesistöalue,
vuosittain
Siuntionjoen vesistöalueen
(lupapäätöksessä)
eteläosa
32
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
K3*
Liite 4. (1/1)
Pohjaeläinpaikat koko tarkkailualueella
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
33
Liite 5. (1/1)
Karhujärven (Björnträsk) pohjaeläin,- kasviplankton- ja vesikasvillisuustutkimusten
havaintopaikat
34
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Liite 6. (1/1)
Siuntionjoen kalastusalueella esiintyvät kalat ja ravut (* = istutettu) (Niinimäki ja
Kauppinen 2005)
Siuntionjoen kalastusalueella esiintyvät kalat ja ravut (* = istutettu) (Niinimäki ja Kauppinen 2005)
Ahven
Ankerias*
Harjus*
Hauki
Järvisiika*
Karppi*
Kiiski
Kirjolohi*
Kivisimppu
Kuha
Kuore
Lahna
Made
Meritaimen
Muikku*
Pasuri
Peledsiika*
Piikkimonni*
Pikkunahkiainen
Planktonsiika*
Purotaimen
Ruutana
Salakka
Sorva
Sulkava
Suutari
Särki
Säyne
Vimpa
Perca fluviatilis
Anquila anquila
Thymallus thymallus
Esox lucius
Coregonus ssp.
Cyprinus carpio
Gymnocephalus cernuus
Onconhynchus mykiss
Gottus gobio
Stizostedion lucioperca
Osmerus eperlanus
Abramis brama
Lota lota
Salmo trutta m. trutta
Coregonus albula
Blicca bjoerkna
Coregonus peled
Ictalurus nebuosus
Lampetra planeri
Coregonus muksun
Salmo trutta m. fario
Carassius carassius
Alburnus alburnus
Scardinus erytropthalmus
Abramis ballerus
Tinca tinca
Rutilus rutilus
Leuciscus idus
Vimba vimba
Rapu
Täplärapu*
Astacus astacus
Pacifastacus leniusculus
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
35
Liite 7. (1/1)
Kirkkojoen ja sen alkupäähän yhtyvien purojen kastelujakson aikaiset virtaamat ja
kasteluveden hetkellinen suurin tarve eri puro-osuuksilla
Kirkkojoen ja sen alkupäähän yhtyvien purojen kastelujakson aikaiset virtaamat ja kasteluveden hetkellinen suurin tarve eri puro-osuuksilla (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto,
lupapäätös 61/2003/1, 62/2003/, 21.10.2003).
Dahlbäcken
F=33,4 km2
(m3/s)
Maksjoki
F=23,4 km2
(m3/s)
Lempansån
F=64,6 km2
(m3/s)
Kirkkojoki
F=141,5 km2
(m3/s)
Keskivirtaamat
15.5.-31.5.
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
0,23 riittää
0,12 riittää
0,15 riittää
0,13 riittää
0,16 riittää
0,09 riittää
0,11 riittää
0,09 riittää
0,44 riittää
0,24 riittää
0,30 riittää
0,26 riittää
0,97 riittää
0,53 riittää
0,65 riittää
0,56 riittää
Keskialivirtaamat
toukokuun loppu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
0,082 riittää
0,033 riittää
0,019 rajoitus
0,024 rajoitus
0,058 riittää
0,023 rajoitus
0,013 rajoitus
0,016 rajoitus
0,16 riittää
0,063 riittää
0,036 riittää
0,045 riittää
0,35 riittää
0,14 riittää
0,08 rajoitus
0,10 rajoitus
0,005
0,004
0,02
0,03
0,02
0,02
0,003
0,1
Yhteensä
0,025
0,024
0,023
0,13
Kasteluveden
keskimääräinen tarve
toukokuun loppu (5 %)
kesäkuu (55 %)
heinäkuu (25 %)
elokuu (15 %)
0,002
0,01
<0,001
<0,001
0,001
0,007
<0,001
<0,001
0,003
0,019
0,001
0,001
0,007
0,041
0,002
0,001
Luvassa mainittu
vähimmäisvirtaama
Kasteluveden
hetkellinen
max . tarve
36
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Liite 8. (1/1)
Kalastustiedustelun kohdealueet
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
37
Liite 9. (1/5)
Kalastustiedustelukaavake
KALASTUS KARHUJÄRVELLÄ (Björnträsk) VUONNA 20xx
1.
Kalastiko tai ravustiko ruokakuntanne Karhujärvellä vuonna 20xx? Merkitse rastilla.
Jos ette kalastaneet, vastatkaa kuitenkin vielä kysymyksiin 2, 7, 8, 10 ja 11.
† 1 Kyllä, ja sai saalista
† 3 Ei, mutta on kalastanut/
ravustanut tällä alueella
aiempina vuosina.
2.
† 2 Kyllä, mutta ei saanut saalista
† 4 Ei ole kalastanut/ravustanut
tällä alueella koskaan.
Kalastiko tai ravustiko ruokakuntanne muualla Suomessa vuonna 20xx?
† 1 Kyllä.
†2
Ei.
3.
Vuonna 20xx ruokakuntaanne kuului ____ henkilöä, joista kalastukseen tai ravustukseen Karhujärvellä osallistui ____ henkilöä.
4.
Millä seuraavista Karhujärven alueista kalastitte vuonna 20xx? Katso oheinen kartta.
† A Järven eteläosa
† B Järven pohjoisosa
† C Koko järvi
5.
38
Arvioikaa ruokakuntanne kalastaneiden henkilöiden yhteenlasketut kalastuspäivät
kuukausittain Karhujärvellä vuonna 20xx. Jos esim. kaksi samaan ruokakuntaan kuuluvaa henkilöä on kalastanut saman päivän aikana, laskekaa kyseiselle päivälle kaksi kalastuspäivää.
1. Tammikuu ___ vrk.
2. Helmikuu ___ vrk.
3. Maaliskuu ___ vrk.
4. Huhtikuu ___ vrk.
5. Toukokuu ___ vrk.
6. Kesäkuu
___ vrk.
7. Heinäkuu ___ vrk.
8. Elokuu
9. Syyskuu
___ vrk.
10. Lokakuu ___ vrk.
11. Marraskuu___ vrk.
___ vrk.
12. Joulukuu ___ vrk.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
12. Muu pyydys
11. Heittovapa
10. Vetouistin
9. Pilkkivapa
8. Onki
7. Koukku
5. Pitkäsiima
4. Rysä
3. Katiska
2. Verkko > 49 mm
1. Verkko < 49 mm
Pyyntipäivien
lkm
Pyydysten
määrä/
pyyntipäivä
Ahven Hauki
Kiiski
Kuha Lahna
Made Pasu- Siika Suuri
tari
Särki Sorva Toutain
Ruokakuntanne saalis pyydystyypeittäin (kg, rapu kpl)
Muu
kala
Arvioikaa myös:
monenako päivänä kukin pyydystyyppi oli pyynnissä tai käytössä (sarake: Pyyntipäivien lukumäärä)
montako pyydystä keskimäärin oli yhtäaikaa käytössä pyyntipäivää kohti laskien (sarake: Pyydysten määrä/pyyntipäivä)
Rapu
Arvioikaa alla olevaan taulukkoon ruokakuntanne yhteenlaskettu Karhujärvestä vuonna 20xx eri pyydyksillä saama saalis (kg, rapu
kpl). Yhdessä muiden ruokakuntien kanssa saamastanne saaliista ilmoittakaa vain oman ruokakuntanne osuus.
Pyydystyyppi
6.
Liite 9. (2/5)
Kalastustiedustelukaavake
39
Liite 9. (3/5)
Kalastustiedustelukaavake
7.
Oletteko havainnut viimeisten kolmen vuoden aikana Karhujärvellä seuraavia ilmiöitä ?
1.
Haju- ja makuilmiöitä saaliskaloissa
† 1 Kyllä. † 2
En.
†3
En osaa sanoa.
2.
Pyydysten nopeaa likaantumista
† 1 Kyllä. † 2
En.
†3
En osaa sanoa.
3.
Kuolleita kaloja rantavedessä
† 1 Kyllä. † 2
En.
†3
En osaa sanoa.
4.
Särkikalakantojen voimakasta
runsastumista
† 1 Kyllä. † 2
En.
†3
En osaa sanoa.
5.
Kuhakantojen runsastumista
† 1 Kyllä. † 2
En.
†3
En osaa sanoa.
6.
Runsaita leväkukintoja
† 1 Kyllä. † 2
En.
†3
En osaa sanoa.
7.
Veden hajuhaittoja
† 1 Kyllä. † 2
En.
†3
En osaa sanoa.
8.
Muita tavanomaisesta poikkeavia
muutoksia kalakannoissa, mitä ?
† 1 Kyllä. † 2
En.
†3
En osaa sanoa.
______________________________________________________________________
9.
Muita tavanomaisesta poikkeavia
muutoksia vesistössä, mitä ?
† 1 Kyllä. † 2
En.
†3
En osaa sanoa.
______________________________________________________________________
8.
Merkitkää alla olevaan taulukkoon kolme (3) kalalajia, joita mieluiten haluaisitte kalastaa Karhujärvellä. Merkitkää myös ne pyydystyypit, joilla haluaisitte kyseisiä kalalajeja kalastaa.
tutkimuslaitos täyttää
Kalalaji
Pyydystyyppi
01
02
1.
2.
3.
40
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Liite 9. (4/5)
Kalastustiedustelukaavake
9.
Arvioikaa, kuinka tyytyväinen olette nykyiseen kalastukseenne Karhujärvellä kouluarvosanoin
4 –10 (4 = erittäin tyytymätön – 10 = erittäin tyytyväinen). Pyrkikää muodostamaan arvionne ottamalla huomioon mm. tarjolla olevat kalalajit, kalastusympäristö, kalastusjärjestelmän toimivuus, kalastuksen säätelyn toimivuus, veden laatu, saaliin koostumus ja käyttökelpoisuus, mahdolliset epäkohdat.
Nykyinen kalastukseni Karhujärvellä tyydyttää minua kouluarvosanoin _________ edestä.
10.
Seuraavana on eräitä mahdollisia ongelmia Karhujärven kalastuksessa. Ympyröikää jokaisen tekijän kohdalla, kuinka suurena ongelmana pidätte kyseistä tekijää Karhujärven kalastuksessa.
Ongelmavaihtoehdot ovat satunnaisessa järjestyksessä.
Ei ole
ongelma
Vähäinen
ongelma
2
Kohtalainen
ongelma
3
Huomattava
ongelma
4
En
osaa
sanoa
5
1. Kalastuslupien saannin hankaluus
1
2. Kalaveden likaantuminen tai muu pilaantuminen
1
2
3
4
5
3. Veden sameus
1
2
3
4
5
4. Vesikasvillisuuden liiallinen runsaus
1
2
3
4
5
5. Rantarakentamisesta johtuva kalastusmahdollisuuksien
heikkeneminen
6. Tietoa Karhujärven kalastusmahdollisuuksista on liian vähän
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
7. Liiallinen kalastus tai liikaa kalastajia
1
2
3
4
5
8. Kalavesien rauhattomuus tai ilkivalta
1
2
3
4
5
9. Saalislajisto ei vastaa toiveita
1
2
3
4
5
10. Saaliin määrä on liian pieni
1
2
3
4
5
11. Kalastuslupien kalleus
1
2
3
4
5
12. Kalojen istutuksia on liian vähän
1
2
3
4
5
13. Kalastusvalvonta ei toimi kunnolla
1
2
3
4
5
14. Rantojen roskaisuus
1
2
3
4
5
15. Pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa
1
2
3
4
5
16. Jokin muu epäkohta, mikä ?
1
2
3
4
5
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
41
Liite 9. (5/5)
Kalastustiedustelukaavake
11. Lisätietoja
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
KIITOS AVUSTANNE !
42
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a113/2015
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Västra Nylands vatten och miljö rf
PL 51, 08101 Lohja
Puh. 019 323 623
[email protected]
www.luvy.fi