Espoon kausi-istutusten linjaus

Espoon kausi-istutusten linjaus
Julkaisija: Espoon kaupunki, tekninen keskus, katu- ja viherpalvelut. 2014.
Valokuvat: Espoon kaupunki, kaupunginpuutarha ellei toisin mainittu.
Kannen kuvat: Leppävaaran lippuaukio, Puolarmetsän sairaala, Kannunkulma, Träskändan kartanopuisto. Espoon kaupunki, kaupunginpuutarha.
Taitto: Maisema-arkkitehtitoimisto NÄKYMÄ Oy
2
Espoon kausi-istutusten linjaus
SISÄLLYSLUETTELO
Johdanto .................................................................................................................5
1 Linjauksen lähtökohdat ja tavoitteet .............................................................6
2 Nykyiset kausi-istutukset ..............................................................................8
Yhteenveto istutus- ja hoitoteknikoista .....................................8
3 Kausi-istutukset Espoo-tarinan valossa .......................................................14
Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi ........14
Linjauksen tavoite suhteessa Espoo-tarinaan ............................15
4 Uudet tarpeelliset kausi-istutusten alueet ...................................................16
Tuomiokirkko, kartanot ja huvilat ............................................16
Tapiola ja muut kaupunkikeskukset .........................................17
Pienempien asuinalueiden keskukset .......................................18
Tulevat metron varren keskukset ..............................................21
Sisääntulot ja liikenteen solmukohdat ......................................21
Satamat
.......................................................................................21
Muita linjauksen periaatteita .....................................................23
5 Arvio uusien kausi-istutusten edellyttämistä resursseista .........................24
6 Suositukset jatkotoimenpiteiksi ...................................................................25
Liite 1: Kartta vuoden 2013 kausi-istutusten kohteista ......................................26
Espoon kausi-istutusten linjaus
3
JOHDANTO
Kausi-istutukset ovat espoolaisten arvostama viherpalvelu. Kausi-istutukset ilahduttavat
puistoissa ja aukioilla liikkujia kukinnoillaan, väreillään, lehdillään ja istutusten muodoilla keväästä syksyyn. Ne parantavat alueensa viihtyisyyttä sekä kaupunki- ja maisemakuvaa. Ne tuovat osaltaan esiin myös Espoon kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, mm.
kartano- ja huvilakulttuuria.
Sekä tilaaja että tuottaja arvioivat vuoden 2012 lopussa, että kausi-istutuksia Espoossa
tulee linjata tarkemmin:
•
arvioida nykyisten kausi-istutusten sijaintia ja laatua
•
selkeyttää eri tilaajien (tekninen keskus, tilakeskus, muut) roolia ja
•
määritellä metron, sen jatkeen ja kaupunkiradan varteen alueprojekteissa kehittyvän
Espoon uusia tarpeita kausi-istutuksia koskien
Lisäksi todettiin, että tilaajan on syytä arvioida kausi-istutusten resurssien maltillista ja
perusteltua lisäämistä tai olevien resurssien perustellumpaa käyttöä.
Haukilahden ostoskeskuksen lähettyvillä on komea
11 ruukun ryhmä. Kuva: Reeta Pellinen
Espoon kausi-istutusten linjaus
5
1 Linjauksen lähtökohdat ja tavoitteet
Kausi-istutuksilla tarkoitetaan tässä raportissa kesäkukkia sekä syys- ja talvikaudeksi istutettavia kasveja. Lisäksi
linjauksessa on otettu huomioon kukkasipuli-istutukset.
Kausi-istutuksilla on Espoossa pitkät perinteet. Asukkaat arvostavat kesäkukkaja kukkasipuli-istutuksia. Kausi-istutukset vaikuttavat osaltaan alueen imagoon
ja arvoon ja parantavat viihtyisyyttä. Niillä voidaan tuoda esiin alueen merkitystä
esimerkiksi kaupungin historiassa tai
kaupunkirakenteessa.
Tekninen keskus toimii tilaajana yleisten
alueiden kausi-istutuksille ja tilaa kausiistutusten kokonaispalvelun Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitokselta (EKA).
Vuoden 2012 ja 2013 osalta tilaamisen volyymi teknisen keskuksen kausi-istutuksissa oli noin 100 000 e vuodessa, mutta
kyseinen summa ei sisällä Tapiolan osuutta. Näin ollen kokonaissumma on viime
vuosina ollut noin 130 000 e / vuosi.
Tilakeskus toimii tilaajana kiinteistöjen
kausi-istutuksille, ja se on tilannut kesäkukkia mm. vanhusten palvelutaloihin.
Teknisen keskuksen ja tilakeskuksen välillä on tarpeen selkeyttää tilaajavastuu
koskien Albergan kartanoa, Virastotalon
kaduntasokerrosta sekä Valtuustotalon
edustaa.
Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos on
perustettu vuoden 2011 alussa. Sen tarkoituksena on toimia liiketaloudellisin
periaattein mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kaupunginpuutarha on osa
EKA-liikelaitoksen
ympäristöpalvelutpalveluyksikköä.
Kaupunginpuutarha on vuoden 2012
alusta lähtien laatinut kausi-istutusten
kohdekohtaiset vuosittaiset suunnitelmat
sekä vastannut kasvi- ja materiaalikilpailutuksista ja -hankinnasta jo vuosia. EKAliikelaitoksen viherylläpito-yksikkö on
pääosin toteuttanut istutukset.
6
Espoon kausi-istutusten linjaus
EKA-liikelaitoksen ylläpito-yksikkö on
vastannut kausi-istutusten ylläpidosta
sekä teknisen keskuksen että tilakeskuksen kohteissa. Haukilahden venesataman
tilaajatehtävät ovat olleet teknisen keskuksen vastuulla. Tapiolan ylläpidosta
(myös Kulttuurikeskus) vastaa kilpailutettu alueurakoitsija ja kiinteistöjen alueella yksityiset tahot sekä WeeGee-talo.
Vuonna 2013 Tapiolan kausi-istutuksista
vastasi kuitenkin EKA-liikelaitos. Vuo-
den 2014 tavoite on, että alueurakoitsija
vastaa kausi-istutusten ylläpidosta EKAliikelaioksen sijaan.
Espoon kaupungin tekninen keskus ja Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitos linjaavat tässä raportissa kausikasvien tarkoituksenmukaisimman sijoituksen, kasvien
aluekohtaisen määrän ja niiden laajuuden
sekä käyttötalouden reunaehdot.
Tavoitteena on:
•
laatia EKA-liikelaitoksen toimesta perusselvitys kesäkukkien nykyisestä sijoituksesta, sijoitustavoista ja yleispiirteisesti kappalemääristä sekä käydä läpi kesäkukkaistutusten tyypit
(maavaraiset / astia-istutukset, millaiset astiat nykyisin, kunto ja uudistustarpeet)
•
tuottaa edellä mainitut pistetiedot YAHOO:seen (teknisen keskuksen paikkatietopohjainen
omaisuudenhallintarekisteri)
•
määritellä käyttömäärältään, kaupunkirakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan tärkeimmät
nykyiset paikat sekä arvioida mahdollisia uusia paikkoja ja nykyisten paikkojen poistoja,
mikäli jokin uusi sijoituspaikka katsotaan sopivammaksi
•
arvioida kesäkukkien rationaaliset istutus- ja hoitotekniikat (esimerkiksi uudet istutustekniikat, istutuslaatikkomallit, siirrettävyys, kasvualustakoostumukset, kastelutekniikat)
•
linjata em. perusteella nykyisten resurssien mukaiset sijoituspaikat ja -tavat sekä mielekkäimmät istutus- ja hoitotekniikat omana työnä
•
arvioida lisäresurssit tarpeellisiksi katsotuille paikoille.
Viereinen sivu: Gumbölen kartanon terassipihan
viehättävä kesäkukkapenkki. Kuva: Reeta Pellinen
Espoon kausi-istutusten linjaus
7
2 Nykyiset kausi-istutukset
EKA-liikelaitos on koonnut tiedot nykyisistä kausi-istutuskohteista ja vienyt ne
YAHOO:seen. Seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa on esitetty sekä teknisen
keskuksen että tilakeskuksen hallinnoimien kohteiden tiedot ja kehittämistarpeet.
Näyttäviä nykyisiä kohteita ovat esimerkiksi Tapiola, Träskändan ja Gumbölen
kartanot, Espoonlahden Lippulaiva, Haukilahden ostoskeskus ja Leppävaaran
Sello. Kokonaisvaltaista lisätarkastelua
ja perusparannusta on syytä tehdä mm.
Virastopihan kansi-istutuksien osalta ja
Soukantorilla.
Yhteenveto istutus- ja hoitotekniikoista
Sellon kaiteen moduulit Kuva: Reeta Pellinen
Alla: Träskändan kartanopuiston maavarainen kanna-istutus.
8
Kausikasveista suurin osa on istutettu
siirrettäviin ruukkuihin ja amppeleihin
tai kiinteisiin istutusaltaisiin. Maavaraisia ryhmiä on lähinnä kartanopuistoissa,
Tapiolassa ja Mikkelässä. Siirrettävissä
ruukuissa on pääsääntöisesti kastelutankit, kuten myös maavaraisissa ryhmissä, mutta kiinteissä altaissa multatila on
useimmiten liian pieni tankille.
Espoon kausi-istutusten linjaus
Ruukkujen ja amppeleiden kastelutarve
on tiuha, koska tankit ovat pienehköt ja
multatila hyvin rajallinen. Lisäksi usein
aukeilla paikoilla ruukut ovat jatkuvassa auringonpaisteessa ja tuulessa. Tankittomat istutusaltaat vaativat myös tiuhaa kastelua, koska vesi varastoituu vain
multaan ja kuivuu helteellä nopeasti. Parhaiten kosteus säilyy maavaraisissa penkeissä.
Kastelutarpeeseen vaikuttaa jonkin verran myös käytettävä multa. Astioissa käytetään yleensä altakastelujärjestelmiin soveltuvaa erikoismultaa.
Kastelu hoidetaan tankkiautoilla, joko
isolla kuorma-autolla tai pienemmällä
huoltoautolla, jossa on erillinen tankki.
Joissakin paikoissa, esimerkiksi Tapiolassa, kansirakenteiden vuoksi painorajoitukset estävät ison kasteluauton käyttämistä. Pienemmällä autolla työ hidastuu,
kun vettä joudutaan noutamaan moneen
kertaan.
Ruukut valmistellaan ennen istutusta
vaihtamalla ainakin osa mullasta ja huoltamalla kastelutankit. Samalla multaan
sekoitetaan pitkävaikutteista lannoitetta.
Kiinteät istutusaltaat ja maavaraiset penkit valmistellaan samoin uudella mullalla
ja lannoitteella. Maavaraisten penkkien
altakastelujärjestelmät huolletaan muutaman vuoden välein, jolloin ne kaivetaan
kokonaan ylös, pestään ja mahdollisesti
vaurioituneet osat korjataan. Istuttamisen
yhteydessä tehdään mahdolliset kasvien
tuennat, ruukkujen säiliöt täytetään ja
multa kastellaan myös päältä.
Kesäkauden hoito sisältää jo aiemmin
käsitellyn kastelun, lannoituksen kastelulannoitteella, kasvien nyppimisen, ilkivaltakorjaukset ja täydennysistutukset. Jo
kasveja hankittaessa varataan pieni reservi varataimiksi, jotka istutetaan varikolla
ruukkuihin.
Syksyllä ruukut haetaan varikolle ja maavaraiset tai kiinteät allasistutukset ryhmät
puretaan. Ruukut tyhjennetään valmiiksi
kevättä varten.
Kasvivalinnoissa on pyritty huomioimaan
helppohoitoisuus, kuten nyppimistarpeen
vähäisyys, säänkestävyys, kuten sateen
ja paahteen kesto sekä taudinkestävyys.
Hyviksi havaittuja lajeja ja lajikkeita pyritään suosimaan, mutta aina on hyväksi
myös kokeilla jotain uutta pienissä määrin. Hyviä uutuuksia voi sitten käyttää
myöhemmin hieman runsaammin. Monilajisuus on havaittu monessa paikassa
toimivaksi, koska yksilajinen valikoima
on altis totaaliselle kadolle, jos sellainen
sattuu jonakin vuonna jonkin kasvin kohdalle.
Kausikasvien hankinnat kilpailutetaan
normaalisti lokakuussa, joten kasvisuunnitelmat ja määrät seuraavaa kautta varten on oltava tiedossa viimeistään syyskuussa.
Suurin osa ruukuista istutetaan sijoituspaikoillaan. Joissakin tilanteissa, kuten erilaisten tapahtumien yhteydessä, kaupunginpuutarhalla varaudutaan istuttamaan,
kasvattamaan ja toimittamaan valmiiksi
istutetut ruukut paikoilleen. Moduuli-istutukset on aina esikasvatettava.
Siirrettävissä ruukuissa on muutamia
kohteita lukuun ottamatta vain kesäkauden kasvit.
Espoon kausi-istutusten linjaus
9
Taulukko 1: Teknisen keskuksen hallinnoimat nykyiset kausi-istutukset (tilanne 2013)
Kohde
Espoon keskus, Kannusillankatu
Sisältökuvaus
tyyppi/kpl
pitkä laatikko 7 m / 1 kpl
pitkä laatikko 6 m / 5 kpl
pitkä laatikko 1,7 m / 1 kpl
kesä
Espoon keskus, Lehteri
malja ø 120 cm / 5 kpl
kesä
Espoonlahti, Lippulaiva
malja ø 120 cm / 12 kpl
kesä
Gumbölen kartano
maavarainen alue / 5 kpl
ruukku / vaihteleva määrä (16 kpl)
kevät, kesä, syksy
Haukilahdenaukio
Firenze-ruukku / 7 kpl
Napoli-ruukku / 4 kpl
kesä
Karhusaaren huvila
Laajalahti, Kirvuntie (kirjaston tontti)
neliskulmainen puulaatikko / 4 kpl
ruukku ø 80 cm / 2 kpl
puumutteri ø 120 cm / 5 kpl
kevät, kesä, syksy
kesä
Leppävaara, Ratsukuja
amppeli valopylväässä / 4 x 2 kpl
kesä
Leppävaara, Ratsutori
malja ø 120 cm / 3 kpl
habitec parvekemoduuli / 10 x 4 kpl kesä
Leppävaara, Kirsikkapuisto
malja ø 120 cm / 16 kpl
kesä
Maailman-Matti
malja ø 120 cm / 2 x 7 kpl
kesä
Merituulentie 30
prismamutteriruukku / 2 kpl
kesä
Merituulentien/Koivu-Mankkaantien risteys
prismamutteriruukku / 2 kpl
kesä
Mikkelän helmi
maavarainen alue / 1 kpl
kesä, syksy
Muukalaispuisto
malja ø 120 cm / 7 kpl
kesä
Olarinkatu
Olarin keskusta, Kuunkatu
mutteriruukku / 4 kpl
mutteriruukku / 2 kpl
kesä
kesä
Tapiola, Heikki von Herzenin aukio
Tapiola, Länsituulenkuja (ja Sampokujan
pohjoispää)
Tapiola, Sampotori
Träskändan kartano
10
maavarainen alue / 1 kpl
kiinteä istutusallas / 1 kpl
graniittinen iso istutusallas / 6 kpl
neliskanttinen laatikko / 24 kpl
graniittinen iso istutusallas / 3 kpl
lisäksi ruukkuja?
maavaraiset alueet / 110 m2
ruukku / vaihteleva määrä (13 kpl)
Useat kasvit / vuosi
kevät / kesä / syksy
kesä, syksy
kesä, syksy
kesä, syksy
kesä, syksy
Espoon kausi-istutusten linjaus
Erityistä huomioitavaa
Poisto kokonaan tai osittain
Poistettavat astiat
kpl
Kiinteät seinän vierustalla, ei altakastelua. Autolla kastelu vierestä,
ruukut huonokuntoiset, kunnostettava.
Ruukut viedään talveksi pois, kansirakenteella painorajoitus. Lehterillä
on myös kiinteitä laatikoita, jotka tulee siistiä (istutetaan esim
maksaruohoa).
Luovutaan kohteesta, hyödynnetään resurssit
muualla.
7
Säilytetään 2 maljaa, jotka sijoitetaan
paremmin 'risteyksen' lähelle. 3 maljaa
voidaan siirtää muualle.
3
Sijoitus katualueella on vaihdellut, talveksi säilöön. Remontin vuoksi
Osa voidaan poistaa. Säilyvien sijoittelu
ruukut on siirretty Kivenlahdentielle, Maininkiaukiolle ja Soukan torille. suunniteltava uudellee huomioiden kadun
Ulappatorille on tulossa muuta kasvillisuutta, sinne ei tarvetta astioille. kunnostus ja uusi Ulappatori.
Myös kausikasvit kuuluvat
kartanoympäristöön. Tarkkailtava määrää,
Peurat ruokailee, kastelu autoilla ok.
jottei kasva tarpeettoman isoksi.
Näyttävä yhtenäinen ryhmä hyvä. Talveksi siirto säilöön.
Kastelujärjestelmä on, kastelu autolla.
Osa astioista voidaan poistaa.
Neliskulmaisissa puuruukuissa kastelujärjestelmä, paikallaan yli talven,
siirto jatkossa ylätasanteelle. Pyöreissä ruukuissa ei
altakastelujärjestelmää.
Poistetaan kokonaan.
Luovutaan kohteesta.
6
n. 3
5
2013 vain amppelimodulit. Voi harkita syyskasvien lisäämistä. Kastelu
pikku-traktorilla, kohde kuivuu herkästi.
Kaiteen parvekemoduulit näyttävät ja pidetyt, mutta vaativa kohde.
Esikasvatus kaupunginpuutarhalla, asennus työläs, altakastelu on,
kuivuvat helposti.
Monikonpuron 'altaan' kasvillisuus vaatii suunnittelua ja kunnostuksen. Voidaan luopua aukion maljoista.
3
Remontin vuoksi yksi näyttävä ryhmä lippuaukiolla. Altakastelu on.
Resurssit voi myös käyttää muualla, puistoon ei välttämättä tarvitse
puiden lisäksi enää kesäkukkia.
n. 5
Ainakin osa voidaan poistaa.
Pelkistetty aukio vaatii näyttävän ja kookkaan kesäkukkaryhmän. V.
2014 ei ruukkuja remontin vuoksi, 2015 uudet ruukut. Toritapahtumat
otettava huomioon sijoittelussa.
Sijainti hyvä, siirto talveksi säilöön. Vaatisi isommat ruukut.
Sijainti hyvä, siirto talveksi säilöön. Vaatisi isommat ruukut.
Komea kausikasvi-istutus, mutta järkevämpää kohdentaa resurssit
sinne missä ihmiset liikkuvat. Paikkaan sopisi maamerkiksi esim
kookas yksittäispuu. Tuloss muutoksia myös katusuunnittelun myötä.
Luovutaan kohteesta, hyödynnetään resurssit maavarainen,
muualla.
n. 100 m2
Viedään talveksi säilöön, kastelujärjestelmät on, kastelu autolla.
Luovutaan kohteesta, hyödynnetään resurssit
muualla. Tilalle Muurarinkujan päähän esim.
pensas-/perennaryhmä, huomioitava läheinen
Muukalaispuiston ruusutarha ja Läkkitorin ja
kävelykadun muutokset.
7
Astioiden sijoittelu Olarissa (ostarin ympäristö, Kuunkatu, Olarinkatu)
suunniteltava uudelleen.
Portaiden viereinen istutusallas remontissa, tilanne tarkistettava.
Maavarainen ryhmä Tapionraitin varella ok.
Astioiden kunto tarkistettava, sijoitus mietittävä. Kansirakenteella 8 tn
painorajoitus, kastelu hankalaa. Vesipisteiden sijainti selvitettävä.
Altaan kunto ja kansirakenteen painorajoitus (18 tn / 12 tn)
tarkistettava.
Toiminnan jatkuvuus ja hoitoluokka tarkistettava, tilanteen päivitys ja
ruukkujen sijoittelun tarkistus.
yhteensä 39 kpl
yhteensä
39 astiaa ja
+ Mikkelä
yksi maavarainen istutusalue
Katso Liite 1: Vuoden 2013 kausi-istutusten kohteet kartalla.
Espoon kausi-istutusten linjaus
11
Taulukko 2: Tilakeskuksen hallinnoimat nykyiset kausi-istutukset (tilanne 2013)
Kohde
Osoite
Hankenro
Auroran vastaaottokoti
Espoon keskus, Valtuustotalo,
'Itkumuuri', vanha pergola
Espoon keskus, Kaupungintalo
Lippajärventie 44
3003
Espoonkatu 5
Espoonkatu 3
0008
0006
Espoon keskus, Virastotalo III
Virastopiha 2
00120
Karhukallion lastentalo
Kavallinmäki 11
3152
Kuninkaantien palvelukeskus
Kuusikoti
Kuninkaantie 7
Kuusikodinmäki 7
3022
3609
Leppävaara, Albergan kartano
Sokerilinnantie 7
5044
Leppävaaran palvelutalo
Mikkelän tukikohta, Takomo
Armas Launiksen katu 9
Teirinsyrjä 4
3039
6101
Neppersin hoitokoti
Vanhankartanontie 27
3044
Pohjois-Espoon palvelukeskus
Ruskaniitty 4
3136
Puolarmetsän sairaala
Puolarinportti 1
2001
Sepänkylän tukiasuntola
Palomiehentie 1
3153
Soukan palvelutalo
Soukankaari 7
3080
Tapiola, Espoon kulttuurikeskus
Kulttuuriaukio 2
5017
Pajupolku 1
3138
Puistotie 24
Kolmoislammentie 6
3004
77360
2012
Tiiranmäen vastaanottokoti /
Honkamäen vastaanottokoti
Tuomarilan päiväkoti ja
perhekuntoutuskeskus
Veteraanien maja / Palstarinne
Viherlaakson kirjasto
12
Espoon kausi-istutusten linjaus
Sisältökuvaus
tyyppi/kpl
suorakaiteisia parvekelaatikoita
istutusallas / 2 kpl
malja 100 cm / 3 kpl
maavarainen alue / 2 kpl
maavarainen alue / 1 kpl
malja ø 100 com / 4 kpl
ruukku ø 125 cm / 1 kpl
ruukku ø 40 cm / 4 kpl
Useat kasvit / vuosi
kesä, syksy
kesä
ruukku ø 80-95 cm / 3 kpl
ruukku / 3-5 kpl
kesä, syksy
kesä
kesä, syksy
Erityistä huomioitavaa
havuja ja kanervia voisi lisätä
syys/talvikaudeksi
kesä, syksy
parvekelaatikko / 6 kpl
ruukku 50x40x100 cm / 1 kpl
malja ø 125 cm / 4 kpl
kesä, syksy
Astiat puutteelliset, kuntoon 2013 aikana.
kesä, syksy
Roma-ruukku / 4 kpl
kevät, kesä, syys
Ruukut ovat sairaalan pääsisäänkäynnillä,
joten kolmet kasvit tai vastaavat on
tarpeen.
ruukku ø 125 cm / 3 kpl
mutteriruukku / 2 kpl
kesä
malja ø 120 cm / 3 x 3 kpl
kevät, kesä, syksy
maavarainen alue ja pari pientä
sekalaista ruukkua. Pääoven
luona seinällä 2 kpl laatikkoa.
kesä, syksy
pieni ruukku / 2 kpl
paikka ja määrä voivat vaihdella
ruukku ø 50 cm / 2 kpl
kesä, syksy
kesä
Pääsisäänkäynnillä kaksi ruukkua. Talo
odottaa perusparannusta, jolloin
kukkaruukkujen tilanne tutkitaan uudelleen.
Kaupunki ei hoida parvekekukkia.
Ajoittain epäselvyyttä vastuujaossa
(kaupunki / Tapiola Toimii -yritykset)
Istuttavat ja hoitavat itse
Katso Liite 1: Vuoden 2013 kausi-istutusten kohteet kartalla.
Espoon kausi-istutusten linjaus
13
3 Kausi-istutukset Espoo-tarinan valossa
Kausi-istutusten uusien alueiden arvioinnissa on ensin tarkasteltu mistä Espoo
on kehittynyt ja millaiseksi kaupunki on
kehittymässä. Samalla on esitetty kausiistutusten yhteys mm. Espoon historiallisiin piirteisiin sekä kehittyviin uusiin
alueisiin.
Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi
Mistä olemme tulossa?
Espoo täytti 555 vuotta kesällä 2013. Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon
seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458. Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on
pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Espoo rakentui Tukholmasta Pietariin johtavan Kuninkaantien varteen,
ja vuonna 1556 kuningas Kustaa Vaasa
perusti Kauklahdessa sijaitsevan Espoon
kartanon. Siitä Kuninkaantie jatkui Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanoon on nykyisinkin viralliselta
nimeltään Kuninkaantie.
Espoon kehityksestä löytyvät kaikki samat piirteet kuin Suomen kehityksestä:
vahva agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alkava teollistuminen ja
kaupungistuminen sekä voimakas väestönkasvu. Espoolla on ollut keskeinen
rooli maan sodanjälkeisessä kehityksessä
ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisessa. Nykyisin kaupunki kehittyy osana
vahvistuvaa, verkostomaista ja kansainvälistä metropolialuetta.
väkiluku samassa ajassa kymmenkertaistunut. Vuonna 1953 alkoi Tapiolan rakentaminen. Nuorehkot lapsiperheet saivat
kodit uusissa asuintaloissa, jotka rakennettiin luonnonläheiseen ympäristöön.
1960-luvulla alkaneeseen suureen muuttoon Espoo vastasi aluerakentamissopimusten avulla. Sopimukset mahdollistivat asunnot, päiväkodit ja koulut uusille
asukkaille.
Missä olemme nyt ja millaiseksi Espoo
kehittyy?
Kaupungin uuden strategian, Espoo-tarinan, mukaan Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä
asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon
vahvuus on viiteen kaupunkikeskukseen
ja kahteen paikalliskeskukseen perustuva verkostomainen kaupunkirakenne.
Se mahdollistaa viihtyisän ja turvallisen
asuin-, asiointi- ja työpaikkaympäristön
hyvien liikenneyhteyksien, palvelujen ja
luonnon äärellä.
Merkittävät valtakunnan pääväylät Länsiväylä, Turunväylä ja Kehä III kulkevat
Espoon kautta. Länsimetron rakentaminen on käynnissä ja metrolinjan jatkeen
suunnittelu Espoonlahteen sekä kaupunkiradan ratasuunnittelu ovat alkaneet.
Ensimmäiset 500 vuotta olivat Espoossa
hitaan kasvun aikaa. Vasta 1950-luvun
alussa asukasmäärä ylitti 20 000 asukasta.
Sen sijaan viimeiset vuosikymmenet Espoo on kasvanut voimakkaasti. Kun koko
Helsingin seudun asukasluku on viimeisen 60 vuoden aikana kaksinkertaistunut
1,3 miljoonaan asukkaaseen, on Espoon
14
Espoon kausi-istutusten linjaus
Linjauksen tavoite suhteessa Espoo-tarinaan
Kausi-istutusten linjauksen tavoitteena
on tuoda esiin oleellisia piirteitä kaupungin kehityshistoriasta. Kausi-istutuksilla
korostetaan mm. Espoon kartanohistoriaa. Espoon tuomiokirkko edustaa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, mitä voisi kausi-istutuksilla edelleen
tuoda esiin.
Linjauksella halutaan lisätä Espoon viiden
kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen näkyvyyttä. Kausi-istutukset
korostavat osaltaan Tapiolan lisäksi myös
muita 1960–1990-luvuilla kehittyneitä
alueita. Metron ja sen jatkeen tulo Espooseen vahvistaa sen varrelle sijoittuvia keskuksia.
Espoon tuomiokirkko sijaitsee puistomaisessa
ympäristössä Espoonjoen varrella. Kuva: Reeta Pellinen
Espoon kausi-istutusten linjaus
15
4 Uudet tarpeelliset kausi-istutusten alueet
Tuomiokirkko, kartanot, huvilat
Merkittävintä valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä Espoossa edustaa
tuomiokirkko. Nykytilanteessa kirkon asemaa ei ole tuotu esiin kausi-istutuksilla.
Kirkon alue on seurakunnan hallinnoimaa.
Kirkon lähiympäristöön olisi suositeltavaa
seurakunnan toimesta suunnitella ja toteuttaa kausi-istutuksia arvokkaan historiallisen paikan hengessä.
Kausi-istutuksilla halutaan korostaa Espoon kartano- ja huvilahistoriaa. Historiallisissa kohteissa tulee suosia perinteisiä
lajeja ja istutustapoja eikä uutuuksia ole
tarpeen kokeilla, kuitenkin esim. taudinkestävyys huomioiden.
Kartanoiden kohdalla esimerkiksi asemakaava- ja kunnostustilanne sekä hallin-
nointivastuu vaihtelevat. Träskändan kartanon rakennukset sijaitsevat puistossa,
eikä alueella ole asema-kaavaa. Vastaava
tilanne on myös Gumbölessa ja näissä tilaajavastuu on teknisellä keskuksella.
Träskändan kartanopuiston kunnostuksen
suunnittelu on ajankohtaista, ja tulevissa
suunnitelmissa tulee ottaa kantaa myös
kausi-istutuksiin. Villa Rulludd sekä Karhusaaren huvila sijaitsevat urheilu- / viheralueella ja niiden kausi-istutuksista vastaa
tekninen keskus. Istutuksia on syytä miettiä kokonaisuutena tarkemmin esimerkiksi
peruskunnostuksen yhteydessä. Esimerkiksi Villa Rulludin pihan salaojien kunnostuksen ja pintavesien ohjauksen parantamisessa kasvillisuus on poistettu vuoden
2013 aikana. Pihaa koskeva historiallisen
puiston kunnostussuunnitelman soveltuvuus kasvien uusimiseen arvioidaan.
Alla Gumbölen kartano, viereisellä sivulla
Tapiolan astiaistutukset kesälä 2013.
16
Espoon kausi-istutusten linjaus
Tapiola ja muut kaupunkikeskukset
Tapiolan puutarhakaupunki tunnetaan
laajasti modernina suomalaisena arkkitehtonisena yhdyskuntana ja suomalaisena kansallismaisemana. Tapiolan
keskusta-alueen sekä sen lähiöiden poikkeuksellisen laajat ja graafiset perenna- ja
kausi-istutukset ovat olleet tunnusomaisia elementtejä 1950-luvulta alkaen. Perenna- ja kausi-istutuksissa korostuvat
muoto- ja värisommitelmat harkittuina
kokonaisuuksina, ja istutusryhmissä näkyvät usein yhdellä lajikkeella toteutetut
ryhmät.
Tapiolan keskusta-alueella on tällä hetkellä useita erimallisia ja eri materiaaleilla toteutettuja istutuslaatikoita ja -altaita.
Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen
Oy:n selvityksen mukaan tavoitteena on
tulevaisuudessa yhtenäistää keskustaalueen istutusaltaita ja -laatikoita. Kaikkiin altaisiin ja laatikoihin tulee asentaa
altakastelujärjestelmä. Myös kasvilajivalikoimaa ja värimaailmaa tulee selkeyttää, ja vuonna 2014 onkin tarkoituksena
toteuttaa teknisen keskuksen istutukset
vain neljää kasvilajia/-lajiketta käyttäen
orvokeiden lisäksi.
hän linjaukseen, vaan Kiinteistöyhtiö
WEEGEE hallinnoi ja tilaa kausikasvit.
Teemat saattavat vaihdella vuosittain.
Tapiolan oma kausikasvien linjaus toimitetaan tiedoksi esimerkiksi hotellille, taloyhtiöille ja kaupoille, vaikka yksityisiä tahoja ei voidakaan velvoittaa toteuttamaan
omia istutuksiaan linjauksen mukaisesti.
Jatkossa Tapiolan alueurakan valvoja vastaa, ettei kausi-istutuksissa tule päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja kaupungin ja yksityisten tahojen kanssa.
Espoon keskukseen ja Leppävaaran keskustaan – niiden ollessa tärkeimpiä
kaupunkikeskustoja – on tarpeen laatia
kokonaistarkastelu ja kausi-istutusten
tarkempi periaatesuunnitelma Tapiolan
esimerkin tapaan. Nykyiset istutukset
Leppävaaran Muukalaispuistossa, Kirsikkapuistossa ja Sellon ympäristössä tuovat
esiin 1990-luvulta lähtien voimakkaasti
kehittynyttä kaupunkikeskustaa.
Kauklahden kaupunkikeskuksen kokonaisuus tulee tarkastella kaupunkiradan
suunnittelun yhteydessä.
Tapiolan kausi-istutusten nykyinen laajuus keskusta-alueella on pääosin riittävä.
Tapionaukion ja väliaikaisen bussiterminaalin alueet ovat perusteltu lisäys kausiistutusten sijaintipaikaksi. Kulttuuriaukion suunnitelmassa on tavoitteena sijoittaa
raitin istutusaltaisiin sommitelma pensasja perennaistutuksista sekä sipulikukkia.
Raitille ei ole tarpeen enää sijoittaa erillisiä ruukku- tai allasistutuksia.
Leimuniitty on osa keskeistä kaupunkipuistoa ja sisääntuloaluetta Tapiolassa.
Sen asemaa ja roolia tullaan palauttamaan uudistamalla Leimuniitylle tunnusomaiset graafiset ja voimakkaan värisenä
hehkuvat perennasakarat jälleen puiston
aiheeksi. Kevätaspektia korostetaan mittavin narsissi-istutuksin.
WeeGee-talon istutukset eivät kuulu tä-
Espoon kausi-istutusten linjaus
17
Pienempien asuinalueiden keskustat
Kaupunkikeskuksien lisäksi linjauksessa
on arvioitu myös pienempien asuinalueiden keskustojen kehittämistarpeita kausiistutusten osalta.
Viereisellä sivulla olevaan taulukkoon
on määritelty näiden pienempien torien
ja aukioiden istutusten nykytilanne (kesäkukat, perennat, sipulikasvit). Lisäksi
on arvioitu mahdollisuudet istutusten lisäämiseen ja tehty ehdotus uusien istutusten laajuudesta. Yhteenvetona voidaan
todeta, että kunnostuksen tai perusparannuksen yhteydessä tulee ensisijaisesti
tutkia mahdollisuudet lisätä perennojen
ja sipulikukkien käyttöä. Jos maavaraisia
istutusalueita ei voida järjestää, pyritään
lisäämään kukkivaa kasvillisuutta kausikasvein. Kohteesta riippuen saattaa käytettävissä oleva tila kuitenkin olla niin
pieni, ettei kausi-istutuksillekaan ole tilaa. Kohteen luonne voi myös olla sellainen, ettei lisäistutuksille ole tarvetta. Monissa kohteissa liiketilat voivat sijoittaa
omia istutusastioita.
Tuloksena ehdotetaan kausi-istutusten
käytön lisäämistä Ala-Kivenlahdessa,
Laajalahdessa, Kalajärven keskustassa
sekä Haukilahden satamassa, mikä tarkoittaa noin 25 uutta astiaa sekä yhtä uutta maavaraista istutusaluetta.
Valokuvat ylhäältä alkaen:
Ala-Kivenlahti, Kaitaa-Iivisniemi, Kalajärvi, Laajalahti ja Maininkiaukio. Kuvat: Reeta Pellinen
18
Espoon kausi-istutusten linjaus
Taulukko 3: Inventointi ja arvio pienenmpien asuinalueiden kausi-kasvikohteista
Ala-Kivenlahden tori
-
-
-
Friisilänaukio
-
-
-
Laajalahden ostarin aukio
-
-
+
Latokasken ostari
-
-
-
Mankkaanaukio (risteys)
-
-
-
Oravannahkatori
Karakallion tori
Läkkitori ja kävelykatu
Viherlaakson aukio ja tori
Kalajärven keskusta
Kauklahden tori
Haukilahden satama
-
+
-
-
-
-
+
+
+
-
+
-
Laaja viheralue vieressä
Uusi/kunnostettu.
Kivimuureilla rajatut
istutusalueet
Taideteos
+
Muuta
huomioitavaa
Osa pensasalueista huonokuntoisia, jos ne uusitaan, voidaan
lisätä perennojen ja
sipulikukkien käyttöä. Aukion
alaslasketulle osalle voidaan
myös sijoittaa istutusastia kausiRavintolan terassi.
+ kasveille.
Ei tilaa istutusastioille.
Liikehuoneistot voivat laittaa
(+) omia.
Nykyinen istutusastioiden
sijoittelu hyvä, mutta voisi olla
enemmänkin. Pensaat kuolleet
+ ja poistettu.
+
Ei tilaa tai tarvetta
istutusastioille.
Pensasalueelle (taikinamarja,
vuorimänty) voi istuttaa
sipulikukkia.
+
Ei tilaa istutusastioille,
liiketilojen edusta kapea. Pitkää
'parveketta' voi halutessa
hyödyntää. Sipulikukkien
käyttöä voi lisätä.
+
Torin perusparannuksen
suunnittelu on valmis. Tulossa
pensaita, perennoja ja
sipulikukkia.
Ostarin pysäköintialue on
vehreä, kävelykadulla
puurivit. Joidenkin puiden
alla pensaita ja sipuleita.
Perusparannuksen suunnittelu
on valmis. Kävelykadulle
tulossa kukkivia pensaita ja
perennoja ja sipulikukkia.
Varsinaiselle torille ei ole tämän
jälkeen tarvetta istutuksille.
-
Havupensaita istutusaltaissa, seassa sipuleita (+) +
+
Nykyisia istutuksia voidaan
täydentää sipuleilla. Pensaiden
uusimisen yhteydessä tulee
harkita myös perennojen
käyttöä. Liiketilat voivat laittaa
omia kesäkukka-astioita.
-
Kurtturuusujen alla vähän
sipulikukkia. Istutusastioissa havupensasta.
+
+
Aukiolle sopii maavarainen uusi
istutusalue tai kookas
astiaryhmä.
Terveysasema.
-
(+) -
Maininkiaukio
+
-
+
Kaitaan ostari / Iivisniemi
-
-
-
Espoon kausi-istutusten linjaus
+
Uusi aukio, hieno kiveys,
nuoret katupuut.
(+) (+) +
Tori ei välttämättä kaipaa
istutusalueita, tämä tulee tutkia
tonttien rakentuessa.
Tarvittaessa voidaan sommitella
kesäkukka-altaita penkit ja puut
huomioiden.
Penkkien vieressä
'rantakäytävällä' astioissa
tuijaa. Ravintolalla omat
ruukut. Vähän narsisseja
pensasryhmien luona.
Satamaan ja rantakäytävän
varteen tulee palauttaa kannaistutukset kuten on ollut.
Penkkiruukut (tuijat) voidaan
poistaa, eivät juuri pääse esiin.
Uusitut maavaraiset
istutukset, lisäksi 5
laakeaa kesäkukka-astiaa
Vuorimäntyjä ja
kurtturuusua muurein
rajatuilla istutusalueilla
+
Ehdotus:
kuinka monta
uutta astiaa
kesäkukat
sipulikukat
+
vain McDonalds'in omat
ruukut
6-kulmaiset betoniset
istutusastiat, samalla
ajoeste. Vain osassa
kasvit.
-
(+) -
+
Mahdolliset Tarkennus
uudet kausiistutukset
perennat
kesäkukat
sipulikukat
Istutusten
Erityistä
nykytilanne
perennat
Kohde
+
3-5 astian ryhmä
keskelle aukiota tai
portaan/luiskan
reunaan
lisätään kasvit noin
15 olevaan pieneen
ruukkuun
Nykyisten astioiden
siirto urakan
yhteydessä esim
aseman
ympäristöön.
n. 5 astiaa, sijainti
mietittävä
Rooli ja luonne
selkiytyy viereisten
tonttien
rakentuessa.
Tehdään viheralueen puolelle
maavarainen
istutusalue
kannoilla.
Hyvä, ei tarvetta lisäistutuksille. Kesäkukka-astiat
Sipulikukkia voi lisätä
lainassa Espoonperennaistutusten sekaan.
lahdenkadulta.
Aukiolla on tilaa kausiistutuksille, mutta pelkistetty
(+) tyyli ei kaipaa kesäkukkia.
19
20
Espoon kausi-istutusten linjaus
Tulevat metron varren keskukset
Sisääntulot ja liikenteen solmukohdat
Uudet alueet halutaan nostaa esiin myös
istutusten avulla, mutta yleisenä linjauksena on, että metron asema-aukioille ja lähiympäristöön pyritään suunnittelemaan
maavaraisia, monivuotisia istutuksia, jotka sisältävät myös perennoja ja sipulikukkia. Mikäli maavaraisille istutusalueille ei
ole tilaa, käytetään kausikasveja siirrettävissä astioissa. Muun ympäristösuunnittelun yhteydessä tulee esittää kaupunkikuvaan parhaiten sopivat astiamallit.
Tärkeimmät saapumissuunnat Espooseen
ovat Länsiväylältä, Turuntieltä ja Kehä
III:lta. Liikenne- ja sisääntuloympäristöjä
on periaatteessa mielekästä korostaa metron asemanseutujen lisäksi. Istutusten
menestymismahdollisuudet ovat kuitenkin huonot vaativassa ja vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä ja niiden ylläpito
on hankalaa. Myös alueiden laajuus aiheuttaa haasteita. Tämän vuoksi kausi-istutusten linjauksessa ei osoiteta istutuksia
liikenneympäristöihin. Jos tapauskohtaisesti niitä kuitenkin halutaan toteuttaa,
paras vaihtoehto on käyttää kestäviä sipulikasveja, esim. narsisseja ja idänsinililjaa, laajoina istutusalueina.
Ainakin Keilaniemessä, Tapiolassa, Urheilupuistossa ja Matinkylässä tullaan
käyttämään puita ja pensaita sekä helppohoitoisia perennoja ja sipulikasveja ja
Keilaniemessä kokoojakadulla myös heiniä. Niittykummun ja Otaniemen tilanne
on kesken, mutta sielläkin on pyrkimyksenä käyttää muuta kuin kesäkukkia, ja
samaa periaatetta tullaan noudattamaan
myös metron jatkeen keskuksissa. Suunnitelmat tarkentuvat myös kasvien osalta
kunnallistekniikan yleissuunnitelman jälkeen rakennussuunnitteluvaiheessa.
Espoonlahdessa rakenteilla olevalle Ulappatorille on tulossa puu- ja pensasistutuksia, eikä sinne ole tarvetta sijoittaa
erikseen kausikasveja. Nykyiset kausiistutukset Lippulaivan edustalla Espoonlahdenkadulla voidaan säilyttää tai määrää voidaan vähentää. Säilyvien astioiden
sijoittelu on suunniteltava uudelleen kadun kunnostus ja uusi Ulappatori huomioiden. Työmaan ajaksi astiat on siirretty
mm. tontin puolelle.
Soukka on merkittävä 1970-luvun asuinalue. Soukantorille ehdotetaan kausi-istutuksia, jotka tulee suunnitella osana metron katusuunnittelun yhteydessä tehtävää
Soukantorin kunnostussuunnittelua.
Viereisellä sivulla kuva Muukalaispuiston / Muurarinkujan aukion seitsemän astian ryhmästä.
Espoon kausi-istutusten linjaus
Kiertoliittymät tuodaan esiin pää- ja kokoojakatujen
maamerkkeinä
pääosin
muilla ympäristösuunnittelun keinoilla.
Helppohoitoisia ja liikenneympäristöön
soveltuvia perennoja on käytetty tapauskohtaisesti. Sipulikukkien käyttöä riittävän suurina istutusalueina voidaan suosia myös kiertoliittymissä.
Kaupunkiradan
asemanympäristöjen
osalta arvioidaan kausi-istutusten sekä
perenna- ja sipuli-istutusten käyttö, paikat, luonne ja laji- sekä väriperiaatteet
niihin liittyvän kunnallistekniikan suunnittelun jälkeen.
Satamat
Ennen Finnoon sataman valmistumista
Haukilahti on Espoon tärkein satamaalue. Haukilahden satamaan on mielekästä toteuttaa kausi-istutuksia palauttamalla siellä aiemmin olleet kanna-istutukset.
Koska satamissa tilaaja- ja ylläpitovastuu
on ollut hankala rajata, on paras toteuttaa uudet istutukset selkeästi viheralueen
puolelle, jolloin vastuutahona on tekninen keskus. Linjauksessa ehdotetaan uuden maavaraisen kanna-istutuksen perustamista.
21
22
Espoon kausi-istutusten linjaus
Muita linjauksen periaatteita
Asukaspuistoihin ei ole katsottu tarpeelliseksi toteuttaa kausi-istutuksia, koska ne
ovat luonteeltaan viheralueita, joilla on
muita istutuksia. Asukaspuistojen suunnittelun ja kunnostuksen yhteydessä tulee
panostaa istutusten monipuolisuuteen ja
huomioida vuodenaikojen vaihtelu myös
kasvillisuudessa. Esimerkiksi sipulikukkien, kukkivien pienpuiden ja havukasvien käyttöä on mielekästä lisätä.
Taideteosten ja muiden maamerkkien
yhteyteen ei ole tarvetta toteuttaa kausiistutuksia. Teokset toimivat jo itsessään
kiinnostuksen herättäjinä, keskustelun aiheina ja parhaimmillaan silmänilona.
Varsinaisten kasvivalintojen lisäksi tulee
suunnitella huolella istutusten ja astiaryhmien skaala, koko ja korkeus. Esimerkiksi
Matinkylässä Piispanaukion ja MaailmanMatin aukion istutuksia on syytä seuraavilla kausilla muuttaa suuremmiksi ympäröivän rakennuskannan mittakaavan
vuoksi. Kesällä 2013 hyviä esimerkkejä
onnistuneesta mittakaavasta olivat mm.
Haukilahden ostarin, Kirsikkapuiston
sekä Muukalaispuiston istutukset.
Kaupunkiviljelyyn suhtaudutaan periaatteessa positiivisesti, jos istutuksille löytyy
toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti
sopiva paikka. Niitä on pyydetty esim.
kirjastojen ympäristöön. Toimijat tai kiinteistö vastaavat itse ylläpidosta.
Lajien ja lajikkeiden kehitystä seurataan
esimerkiksi alan näyttelyissä ja viheralan
lehdistä sekä yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Uutuuksia kokeillaan Vanttilan näytepuutarhassa, jossa samalla myös kuntalaiset voivat
niihin tutustua.
Kausi-istutuksissa tulee tämän linjauksen
yleisten periaatteiden lisäksi olla pelivaraa ja joustoa siten, että on mahdollista
toteuttaa erityisalueita tai vaihtuvan teeman mukaisia istutuksia esimerkiksi juhlavuosina. Poikkeustilaukset on hoitanut
pääasiassa kaupunginpuutarha, mikäli
kysymyksessä on ollut lyhytaikainen istutusten tarve, esimerkiksi veteraanijuhlat,
urheilukilpailut jne. Tieto erityisistutuksista on saatava riittävän aikaisin, jotta
toteutus on mahdollista.
Viereisellä sivulla kuva Leppävaaran Lippuaukion näyttävästä kausiryhmästä kesällä 2013. Ruukut oli koottu
yhdeksi ryhmäksi Alberganesplanadin työmaan takia. Kookas ryhmä sopii aukion mittakaavaan ja myös kasvilaji- ja värivalinta todettiin onnistuneeksi ratkaisuksi.
Espoon kausi-istutusten linjaus
23
5 Arvio uusien kausi-istutusten edellyttämistä resursseista
6 Suositukset jatkotoimenpiteiksi
Linjauksen laatimisen tueksi tehtiin laskelmia sekä astia- että kasvikohtaisista
keskimääräisistä kustannuksista vuoden
2013 tietojen perusteella. Keskimääräiseksi astiakohtaiseksi kokonaiskustannukseksi voidaan laskelmien jälkeen olettaa
500-600 euroa vuodessa. Tarkasteltaessa
nykyisiä teknisen keskuksen kausikasvikohteita (taulukko 1, s. 10-11) sekä pienempien asuinalueiden uusia kohteita
(taulukko 3, s. 19) saadaan tulokseksi, että
uudet kohteet ja astialisäykset on mahdollista toteuttaa nykyisistä kohteista vapautuvilla resursseilla (yhteenvetotaulukko
seuraavalla sivulla).
Metron varrelle kehittyvien keskustojen
asemanseuduilla huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa kausi-istutusten linjaukset. Leppävaaraan laaditaan myöhemmin
Tapiolan keskustan mukaisesti kausiistutusten tarkempi periaatesuunnitelma. Kausi-istutuksia lisätään tarkastelun
mukaisesti joihinkin pienempien asuinalueiden keskuksiin sekä Haukilahden
satamaan pääasiassa olevia resursseja uudelleen sijoittaen.
Vuosina 2012 ja 2013 tilaamisen volyymi
teknisen keskuksen kausi-istutuksissa
oli noin 100 000 euroa vuodessa. Kokonaissummissa ei ole viime vuosina kuitenkaan ollut mukana Tapiolan osuutta.
Myös istutusten suunnittelu, hankinnan
kilpailutus ym. tilaajatehtävät, joita ei
tähän mennessä ole eroteltu kausikasvibudjettiin, nostavat todellisuudessa kokonaissummaa. Näin ollen voidaan esittää kausikasvien resurssien korottamista
140 000 euroon vuodessa.
Tässä linjauksessa esitetyt muutokset astiamääriin teknisen keskuksen kohteissa
ja uusien kohteiden toteutus tehdään kaudelta 2015 alkaen.
Aikataulutus
Vuosittainen kesäkukkien taso on määriteltävä ajoissa seuraava vuotta varten.
Suunnitelmat on tehtävä elo-syyskuun
vaihteessa, kilpailutukset loka-marraskuun aikana ja tilaukset 15.12. mennessä.
Ruukkujen uusimisista sovitaan erikseen,
mutta laajamittaisemmat ruukkuhankinnat pyritään toteuttamaan perusparannuksen kautta. Astiat on suositeltavaa
uusia kokonaisuuden muodostavalla alueella yhdellä kertaa, jotta päästään kohti
yhtenäisempää linjaa.
Taustaksi ja vertailuksi selvitettiin myös
muiden kaupunkien tietoja ja resursointia kausikasveille. Saadut tiedot eivät sellaisenaan ole suoraan vertailukelpoisia.
Tampere ja Helsinki erottuvat suurimmilla kausikasviresursseilla, mikä näkyy
positiivisesti myös kaupunkikuvassa.
Muiden suurten ja keskikokoisten kaupunkien kustannukset vaihtelevat, mutta
ovat Espoon luokkaa.
24
Espoon kausi-istutusten linjaus
NYKYISISTÄ KOHTEISTA VAPAUTUVAT RESURSSIT
kiinteät istutuslaatikot (astioita ei voida sellaisenaan hyödyntää muualla,
mutta kasvimäärä ja ylläpidon resurssit vapautuvat)
maljat ruukut ym irralliset astiat (hyväkuntoiset voidaan hyödyntää muualla)
maavarainen alue (Mikkelän helmi)
YHTEENSÄ
7 kpl
32 kpl
n. 100 m2
39 astiaa ja maavarainen alue
UUDET TARPEELLISET KAUSI-ISTUTUSTEN ALUEET
Nykyisiin kohteisiin tarvittavat lisäastiat
Maailman-Matti
Olari
n. 6 kpl
n. 3 kpl
n. 3 kpl
Pienempien asuinalueiden keskustat
Laajalahti
Kalajärvi
Ala-Kivenlahti
Haukilahden satama, palautetaan cannat (kenen tilaamana?)
n. 25 kpl
n. 15 kpl
n. 5 kpl
n. 5 kpl
maavarainen
Tulevat metron varren keskukset
Pääperiaate on että asema-aukiolla käytetään muuta kasvillisuutta.
-
Kaupunkiradan asemanympäristöt
Ei vielä tietoa.
-
YHTEENSÄ
31 astiaa ja maavarainen alue
KAUSI-ISTUTUSTEN VUOSITTAISTEN KUSTANNUSTEN MUODOSTUMINEN
istutusten suunnittelu, hankinnan kilpailutus,
mullat, ruukut, kastelujärjestelmät yms.
kasvit
hoito, ylläpito
Tapiola
YHTEENSÄ
10 000 - 20 000 €
30 000 - 35 000 €
60 000 €
30 000 €
noin 140 000 €
pieniä ruukkuja on (kenen?), kasvit puuttuu
puisia ruukkuja on (kenen?), niissä nyt havut
onko jollain tieto kuinka monta ollut aiemmin?
Espoon kausi-istutusten linjaus
25
Liite 1. Kartta vuoden 2013 kausi-istutusten kohtesta