Espoon kausi-istutusten linjaus
Espoon kausi-istutusten linjaus Julkaisija: Espoon kaupunki, tekninen keskus, katu- ja viherpalvelut. 2014. Valokuvat: Espoon kaupunki, kaupunginpuutarha ellei toisin mainittu. Kannen kuvat: Leppävaaran lippuaukio, Puolarmetsän sairaala, Kannunkulma, Träskändan kartanopuisto. Espoon kaupunki, kaupunginpuutarha. Taitto: Maisema-arkkitehtitoimisto NÄKYMÄ Oy 2 Espoon kausi-istutusten linjaus SISÄLLYSLUETTELO Johdanto .................................................................................................................5 1 Linjauksen lähtökohdat ja tavoitteet .............................................................6 2 Nykyiset kausi-istutukset ..............................................................................8 Yhteenveto istutus- ja hoitoteknikoista .....................................8 3 Kausi-istutukset Espoo-tarinan valossa .......................................................14 Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi ........14 Linjauksen tavoite suhteessa Espoo-tarinaan ............................15 4 Uudet tarpeelliset kausi-istutusten alueet ...................................................16 Tuomiokirkko, kartanot ja huvilat ............................................16 Tapiola ja muut kaupunkikeskukset .........................................17 Pienempien asuinalueiden keskukset .......................................18 Tulevat metron varren keskukset ..............................................21 Sisääntulot ja liikenteen solmukohdat ......................................21 Satamat .......................................................................................21 Muita linjauksen periaatteita .....................................................23 5 Arvio uusien kausi-istutusten edellyttämistä resursseista .........................24 6 Suositukset jatkotoimenpiteiksi ...................................................................25 Liite 1: Kartta vuoden 2013 kausi-istutusten kohteista ......................................26 Espoon kausi-istutusten linjaus 3 JOHDANTO Kausi-istutukset ovat espoolaisten arvostama viherpalvelu. Kausi-istutukset ilahduttavat puistoissa ja aukioilla liikkujia kukinnoillaan, väreillään, lehdillään ja istutusten muodoilla keväästä syksyyn. Ne parantavat alueensa viihtyisyyttä sekä kaupunki- ja maisemakuvaa. Ne tuovat osaltaan esiin myös Espoon kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, mm. kartano- ja huvilakulttuuria. Sekä tilaaja että tuottaja arvioivat vuoden 2012 lopussa, että kausi-istutuksia Espoossa tulee linjata tarkemmin: • arvioida nykyisten kausi-istutusten sijaintia ja laatua • selkeyttää eri tilaajien (tekninen keskus, tilakeskus, muut) roolia ja • määritellä metron, sen jatkeen ja kaupunkiradan varteen alueprojekteissa kehittyvän Espoon uusia tarpeita kausi-istutuksia koskien Lisäksi todettiin, että tilaajan on syytä arvioida kausi-istutusten resurssien maltillista ja perusteltua lisäämistä tai olevien resurssien perustellumpaa käyttöä. Haukilahden ostoskeskuksen lähettyvillä on komea 11 ruukun ryhmä. Kuva: Reeta Pellinen Espoon kausi-istutusten linjaus 5 1 Linjauksen lähtökohdat ja tavoitteet Kausi-istutuksilla tarkoitetaan tässä raportissa kesäkukkia sekä syys- ja talvikaudeksi istutettavia kasveja. Lisäksi linjauksessa on otettu huomioon kukkasipuli-istutukset. Kausi-istutuksilla on Espoossa pitkät perinteet. Asukkaat arvostavat kesäkukkaja kukkasipuli-istutuksia. Kausi-istutukset vaikuttavat osaltaan alueen imagoon ja arvoon ja parantavat viihtyisyyttä. Niillä voidaan tuoda esiin alueen merkitystä esimerkiksi kaupungin historiassa tai kaupunkirakenteessa. Tekninen keskus toimii tilaajana yleisten alueiden kausi-istutuksille ja tilaa kausiistutusten kokonaispalvelun Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitokselta (EKA). Vuoden 2012 ja 2013 osalta tilaamisen volyymi teknisen keskuksen kausi-istutuksissa oli noin 100 000 e vuodessa, mutta kyseinen summa ei sisällä Tapiolan osuutta. Näin ollen kokonaissumma on viime vuosina ollut noin 130 000 e / vuosi. Tilakeskus toimii tilaajana kiinteistöjen kausi-istutuksille, ja se on tilannut kesäkukkia mm. vanhusten palvelutaloihin. Teknisen keskuksen ja tilakeskuksen välillä on tarpeen selkeyttää tilaajavastuu koskien Albergan kartanoa, Virastotalon kaduntasokerrosta sekä Valtuustotalon edustaa. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos on perustettu vuoden 2011 alussa. Sen tarkoituksena on toimia liiketaloudellisin periaattein mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kaupunginpuutarha on osa EKA-liikelaitoksen ympäristöpalvelutpalveluyksikköä. Kaupunginpuutarha on vuoden 2012 alusta lähtien laatinut kausi-istutusten kohdekohtaiset vuosittaiset suunnitelmat sekä vastannut kasvi- ja materiaalikilpailutuksista ja -hankinnasta jo vuosia. EKAliikelaitoksen viherylläpito-yksikkö on pääosin toteuttanut istutukset. 6 Espoon kausi-istutusten linjaus EKA-liikelaitoksen ylläpito-yksikkö on vastannut kausi-istutusten ylläpidosta sekä teknisen keskuksen että tilakeskuksen kohteissa. Haukilahden venesataman tilaajatehtävät ovat olleet teknisen keskuksen vastuulla. Tapiolan ylläpidosta (myös Kulttuurikeskus) vastaa kilpailutettu alueurakoitsija ja kiinteistöjen alueella yksityiset tahot sekä WeeGee-talo. Vuonna 2013 Tapiolan kausi-istutuksista vastasi kuitenkin EKA-liikelaitos. Vuo- den 2014 tavoite on, että alueurakoitsija vastaa kausi-istutusten ylläpidosta EKAliikelaioksen sijaan. Espoon kaupungin tekninen keskus ja Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitos linjaavat tässä raportissa kausikasvien tarkoituksenmukaisimman sijoituksen, kasvien aluekohtaisen määrän ja niiden laajuuden sekä käyttötalouden reunaehdot. Tavoitteena on: • laatia EKA-liikelaitoksen toimesta perusselvitys kesäkukkien nykyisestä sijoituksesta, sijoitustavoista ja yleispiirteisesti kappalemääristä sekä käydä läpi kesäkukkaistutusten tyypit (maavaraiset / astia-istutukset, millaiset astiat nykyisin, kunto ja uudistustarpeet) • tuottaa edellä mainitut pistetiedot YAHOO:seen (teknisen keskuksen paikkatietopohjainen omaisuudenhallintarekisteri) • määritellä käyttömäärältään, kaupunkirakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan tärkeimmät nykyiset paikat sekä arvioida mahdollisia uusia paikkoja ja nykyisten paikkojen poistoja, mikäli jokin uusi sijoituspaikka katsotaan sopivammaksi • arvioida kesäkukkien rationaaliset istutus- ja hoitotekniikat (esimerkiksi uudet istutustekniikat, istutuslaatikkomallit, siirrettävyys, kasvualustakoostumukset, kastelutekniikat) • linjata em. perusteella nykyisten resurssien mukaiset sijoituspaikat ja -tavat sekä mielekkäimmät istutus- ja hoitotekniikat omana työnä • arvioida lisäresurssit tarpeellisiksi katsotuille paikoille. Viereinen sivu: Gumbölen kartanon terassipihan viehättävä kesäkukkapenkki. Kuva: Reeta Pellinen Espoon kausi-istutusten linjaus 7 2 Nykyiset kausi-istutukset EKA-liikelaitos on koonnut tiedot nykyisistä kausi-istutuskohteista ja vienyt ne YAHOO:seen. Seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa on esitetty sekä teknisen keskuksen että tilakeskuksen hallinnoimien kohteiden tiedot ja kehittämistarpeet. Näyttäviä nykyisiä kohteita ovat esimerkiksi Tapiola, Träskändan ja Gumbölen kartanot, Espoonlahden Lippulaiva, Haukilahden ostoskeskus ja Leppävaaran Sello. Kokonaisvaltaista lisätarkastelua ja perusparannusta on syytä tehdä mm. Virastopihan kansi-istutuksien osalta ja Soukantorilla. Yhteenveto istutus- ja hoitotekniikoista Sellon kaiteen moduulit Kuva: Reeta Pellinen Alla: Träskändan kartanopuiston maavarainen kanna-istutus. 8 Kausikasveista suurin osa on istutettu siirrettäviin ruukkuihin ja amppeleihin tai kiinteisiin istutusaltaisiin. Maavaraisia ryhmiä on lähinnä kartanopuistoissa, Tapiolassa ja Mikkelässä. Siirrettävissä ruukuissa on pääsääntöisesti kastelutankit, kuten myös maavaraisissa ryhmissä, mutta kiinteissä altaissa multatila on useimmiten liian pieni tankille. Espoon kausi-istutusten linjaus Ruukkujen ja amppeleiden kastelutarve on tiuha, koska tankit ovat pienehköt ja multatila hyvin rajallinen. Lisäksi usein aukeilla paikoilla ruukut ovat jatkuvassa auringonpaisteessa ja tuulessa. Tankittomat istutusaltaat vaativat myös tiuhaa kastelua, koska vesi varastoituu vain multaan ja kuivuu helteellä nopeasti. Parhaiten kosteus säilyy maavaraisissa penkeissä. Kastelutarpeeseen vaikuttaa jonkin verran myös käytettävä multa. Astioissa käytetään yleensä altakastelujärjestelmiin soveltuvaa erikoismultaa. Kastelu hoidetaan tankkiautoilla, joko isolla kuorma-autolla tai pienemmällä huoltoautolla, jossa on erillinen tankki. Joissakin paikoissa, esimerkiksi Tapiolassa, kansirakenteiden vuoksi painorajoitukset estävät ison kasteluauton käyttämistä. Pienemmällä autolla työ hidastuu, kun vettä joudutaan noutamaan moneen kertaan. Ruukut valmistellaan ennen istutusta vaihtamalla ainakin osa mullasta ja huoltamalla kastelutankit. Samalla multaan sekoitetaan pitkävaikutteista lannoitetta. Kiinteät istutusaltaat ja maavaraiset penkit valmistellaan samoin uudella mullalla ja lannoitteella. Maavaraisten penkkien altakastelujärjestelmät huolletaan muutaman vuoden välein, jolloin ne kaivetaan kokonaan ylös, pestään ja mahdollisesti vaurioituneet osat korjataan. Istuttamisen yhteydessä tehdään mahdolliset kasvien tuennat, ruukkujen säiliöt täytetään ja multa kastellaan myös päältä. Kesäkauden hoito sisältää jo aiemmin käsitellyn kastelun, lannoituksen kastelulannoitteella, kasvien nyppimisen, ilkivaltakorjaukset ja täydennysistutukset. Jo kasveja hankittaessa varataan pieni reservi varataimiksi, jotka istutetaan varikolla ruukkuihin. Syksyllä ruukut haetaan varikolle ja maavaraiset tai kiinteät allasistutukset ryhmät puretaan. Ruukut tyhjennetään valmiiksi kevättä varten. Kasvivalinnoissa on pyritty huomioimaan helppohoitoisuus, kuten nyppimistarpeen vähäisyys, säänkestävyys, kuten sateen ja paahteen kesto sekä taudinkestävyys. Hyviksi havaittuja lajeja ja lajikkeita pyritään suosimaan, mutta aina on hyväksi myös kokeilla jotain uutta pienissä määrin. Hyviä uutuuksia voi sitten käyttää myöhemmin hieman runsaammin. Monilajisuus on havaittu monessa paikassa toimivaksi, koska yksilajinen valikoima on altis totaaliselle kadolle, jos sellainen sattuu jonakin vuonna jonkin kasvin kohdalle. Kausikasvien hankinnat kilpailutetaan normaalisti lokakuussa, joten kasvisuunnitelmat ja määrät seuraavaa kautta varten on oltava tiedossa viimeistään syyskuussa. Suurin osa ruukuista istutetaan sijoituspaikoillaan. Joissakin tilanteissa, kuten erilaisten tapahtumien yhteydessä, kaupunginpuutarhalla varaudutaan istuttamaan, kasvattamaan ja toimittamaan valmiiksi istutetut ruukut paikoilleen. Moduuli-istutukset on aina esikasvatettava. Siirrettävissä ruukuissa on muutamia kohteita lukuun ottamatta vain kesäkauden kasvit. Espoon kausi-istutusten linjaus 9 Taulukko 1: Teknisen keskuksen hallinnoimat nykyiset kausi-istutukset (tilanne 2013) Kohde Espoon keskus, Kannusillankatu Sisältökuvaus tyyppi/kpl pitkä laatikko 7 m / 1 kpl pitkä laatikko 6 m / 5 kpl pitkä laatikko 1,7 m / 1 kpl kesä Espoon keskus, Lehteri malja ø 120 cm / 5 kpl kesä Espoonlahti, Lippulaiva malja ø 120 cm / 12 kpl kesä Gumbölen kartano maavarainen alue / 5 kpl ruukku / vaihteleva määrä (16 kpl) kevät, kesä, syksy Haukilahdenaukio Firenze-ruukku / 7 kpl Napoli-ruukku / 4 kpl kesä Karhusaaren huvila Laajalahti, Kirvuntie (kirjaston tontti) neliskulmainen puulaatikko / 4 kpl ruukku ø 80 cm / 2 kpl puumutteri ø 120 cm / 5 kpl kevät, kesä, syksy kesä Leppävaara, Ratsukuja amppeli valopylväässä / 4 x 2 kpl kesä Leppävaara, Ratsutori malja ø 120 cm / 3 kpl habitec parvekemoduuli / 10 x 4 kpl kesä Leppävaara, Kirsikkapuisto malja ø 120 cm / 16 kpl kesä Maailman-Matti malja ø 120 cm / 2 x 7 kpl kesä Merituulentie 30 prismamutteriruukku / 2 kpl kesä Merituulentien/Koivu-Mankkaantien risteys prismamutteriruukku / 2 kpl kesä Mikkelän helmi maavarainen alue / 1 kpl kesä, syksy Muukalaispuisto malja ø 120 cm / 7 kpl kesä Olarinkatu Olarin keskusta, Kuunkatu mutteriruukku / 4 kpl mutteriruukku / 2 kpl kesä kesä Tapiola, Heikki von Herzenin aukio Tapiola, Länsituulenkuja (ja Sampokujan pohjoispää) Tapiola, Sampotori Träskändan kartano 10 maavarainen alue / 1 kpl kiinteä istutusallas / 1 kpl graniittinen iso istutusallas / 6 kpl neliskanttinen laatikko / 24 kpl graniittinen iso istutusallas / 3 kpl lisäksi ruukkuja? maavaraiset alueet / 110 m2 ruukku / vaihteleva määrä (13 kpl) Useat kasvit / vuosi kevät / kesä / syksy kesä, syksy kesä, syksy kesä, syksy kesä, syksy Espoon kausi-istutusten linjaus Erityistä huomioitavaa Poisto kokonaan tai osittain Poistettavat astiat kpl Kiinteät seinän vierustalla, ei altakastelua. Autolla kastelu vierestä, ruukut huonokuntoiset, kunnostettava. Ruukut viedään talveksi pois, kansirakenteella painorajoitus. Lehterillä on myös kiinteitä laatikoita, jotka tulee siistiä (istutetaan esim maksaruohoa). Luovutaan kohteesta, hyödynnetään resurssit muualla. 7 Säilytetään 2 maljaa, jotka sijoitetaan paremmin 'risteyksen' lähelle. 3 maljaa voidaan siirtää muualle. 3 Sijoitus katualueella on vaihdellut, talveksi säilöön. Remontin vuoksi Osa voidaan poistaa. Säilyvien sijoittelu ruukut on siirretty Kivenlahdentielle, Maininkiaukiolle ja Soukan torille. suunniteltava uudellee huomioiden kadun Ulappatorille on tulossa muuta kasvillisuutta, sinne ei tarvetta astioille. kunnostus ja uusi Ulappatori. Myös kausikasvit kuuluvat kartanoympäristöön. Tarkkailtava määrää, Peurat ruokailee, kastelu autoilla ok. jottei kasva tarpeettoman isoksi. Näyttävä yhtenäinen ryhmä hyvä. Talveksi siirto säilöön. Kastelujärjestelmä on, kastelu autolla. Osa astioista voidaan poistaa. Neliskulmaisissa puuruukuissa kastelujärjestelmä, paikallaan yli talven, siirto jatkossa ylätasanteelle. Pyöreissä ruukuissa ei altakastelujärjestelmää. Poistetaan kokonaan. Luovutaan kohteesta. 6 n. 3 5 2013 vain amppelimodulit. Voi harkita syyskasvien lisäämistä. Kastelu pikku-traktorilla, kohde kuivuu herkästi. Kaiteen parvekemoduulit näyttävät ja pidetyt, mutta vaativa kohde. Esikasvatus kaupunginpuutarhalla, asennus työläs, altakastelu on, kuivuvat helposti. Monikonpuron 'altaan' kasvillisuus vaatii suunnittelua ja kunnostuksen. Voidaan luopua aukion maljoista. 3 Remontin vuoksi yksi näyttävä ryhmä lippuaukiolla. Altakastelu on. Resurssit voi myös käyttää muualla, puistoon ei välttämättä tarvitse puiden lisäksi enää kesäkukkia. n. 5 Ainakin osa voidaan poistaa. Pelkistetty aukio vaatii näyttävän ja kookkaan kesäkukkaryhmän. V. 2014 ei ruukkuja remontin vuoksi, 2015 uudet ruukut. Toritapahtumat otettava huomioon sijoittelussa. Sijainti hyvä, siirto talveksi säilöön. Vaatisi isommat ruukut. Sijainti hyvä, siirto talveksi säilöön. Vaatisi isommat ruukut. Komea kausikasvi-istutus, mutta järkevämpää kohdentaa resurssit sinne missä ihmiset liikkuvat. Paikkaan sopisi maamerkiksi esim kookas yksittäispuu. Tuloss muutoksia myös katusuunnittelun myötä. Luovutaan kohteesta, hyödynnetään resurssit maavarainen, muualla. n. 100 m2 Viedään talveksi säilöön, kastelujärjestelmät on, kastelu autolla. Luovutaan kohteesta, hyödynnetään resurssit muualla. Tilalle Muurarinkujan päähän esim. pensas-/perennaryhmä, huomioitava läheinen Muukalaispuiston ruusutarha ja Läkkitorin ja kävelykadun muutokset. 7 Astioiden sijoittelu Olarissa (ostarin ympäristö, Kuunkatu, Olarinkatu) suunniteltava uudelleen. Portaiden viereinen istutusallas remontissa, tilanne tarkistettava. Maavarainen ryhmä Tapionraitin varella ok. Astioiden kunto tarkistettava, sijoitus mietittävä. Kansirakenteella 8 tn painorajoitus, kastelu hankalaa. Vesipisteiden sijainti selvitettävä. Altaan kunto ja kansirakenteen painorajoitus (18 tn / 12 tn) tarkistettava. Toiminnan jatkuvuus ja hoitoluokka tarkistettava, tilanteen päivitys ja ruukkujen sijoittelun tarkistus. yhteensä 39 kpl yhteensä 39 astiaa ja + Mikkelä yksi maavarainen istutusalue Katso Liite 1: Vuoden 2013 kausi-istutusten kohteet kartalla. Espoon kausi-istutusten linjaus 11 Taulukko 2: Tilakeskuksen hallinnoimat nykyiset kausi-istutukset (tilanne 2013) Kohde Osoite Hankenro Auroran vastaaottokoti Espoon keskus, Valtuustotalo, 'Itkumuuri', vanha pergola Espoon keskus, Kaupungintalo Lippajärventie 44 3003 Espoonkatu 5 Espoonkatu 3 0008 0006 Espoon keskus, Virastotalo III Virastopiha 2 00120 Karhukallion lastentalo Kavallinmäki 11 3152 Kuninkaantien palvelukeskus Kuusikoti Kuninkaantie 7 Kuusikodinmäki 7 3022 3609 Leppävaara, Albergan kartano Sokerilinnantie 7 5044 Leppävaaran palvelutalo Mikkelän tukikohta, Takomo Armas Launiksen katu 9 Teirinsyrjä 4 3039 6101 Neppersin hoitokoti Vanhankartanontie 27 3044 Pohjois-Espoon palvelukeskus Ruskaniitty 4 3136 Puolarmetsän sairaala Puolarinportti 1 2001 Sepänkylän tukiasuntola Palomiehentie 1 3153 Soukan palvelutalo Soukankaari 7 3080 Tapiola, Espoon kulttuurikeskus Kulttuuriaukio 2 5017 Pajupolku 1 3138 Puistotie 24 Kolmoislammentie 6 3004 77360 2012 Tiiranmäen vastaanottokoti / Honkamäen vastaanottokoti Tuomarilan päiväkoti ja perhekuntoutuskeskus Veteraanien maja / Palstarinne Viherlaakson kirjasto 12 Espoon kausi-istutusten linjaus Sisältökuvaus tyyppi/kpl suorakaiteisia parvekelaatikoita istutusallas / 2 kpl malja 100 cm / 3 kpl maavarainen alue / 2 kpl maavarainen alue / 1 kpl malja ø 100 com / 4 kpl ruukku ø 125 cm / 1 kpl ruukku ø 40 cm / 4 kpl Useat kasvit / vuosi kesä, syksy kesä ruukku ø 80-95 cm / 3 kpl ruukku / 3-5 kpl kesä, syksy kesä kesä, syksy Erityistä huomioitavaa havuja ja kanervia voisi lisätä syys/talvikaudeksi kesä, syksy parvekelaatikko / 6 kpl ruukku 50x40x100 cm / 1 kpl malja ø 125 cm / 4 kpl kesä, syksy Astiat puutteelliset, kuntoon 2013 aikana. kesä, syksy Roma-ruukku / 4 kpl kevät, kesä, syys Ruukut ovat sairaalan pääsisäänkäynnillä, joten kolmet kasvit tai vastaavat on tarpeen. ruukku ø 125 cm / 3 kpl mutteriruukku / 2 kpl kesä malja ø 120 cm / 3 x 3 kpl kevät, kesä, syksy maavarainen alue ja pari pientä sekalaista ruukkua. Pääoven luona seinällä 2 kpl laatikkoa. kesä, syksy pieni ruukku / 2 kpl paikka ja määrä voivat vaihdella ruukku ø 50 cm / 2 kpl kesä, syksy kesä Pääsisäänkäynnillä kaksi ruukkua. Talo odottaa perusparannusta, jolloin kukkaruukkujen tilanne tutkitaan uudelleen. Kaupunki ei hoida parvekekukkia. Ajoittain epäselvyyttä vastuujaossa (kaupunki / Tapiola Toimii -yritykset) Istuttavat ja hoitavat itse Katso Liite 1: Vuoden 2013 kausi-istutusten kohteet kartalla. Espoon kausi-istutusten linjaus 13 3 Kausi-istutukset Espoo-tarinan valossa Kausi-istutusten uusien alueiden arvioinnissa on ensin tarkasteltu mistä Espoo on kehittynyt ja millaiseksi kaupunki on kehittymässä. Samalla on esitetty kausiistutusten yhteys mm. Espoon historiallisiin piirteisiin sekä kehittyviin uusiin alueisiin. Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi Mistä olemme tulossa? Espoo täytti 555 vuotta kesällä 2013. Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458. Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Espoo rakentui Tukholmasta Pietariin johtavan Kuninkaantien varteen, ja vuonna 1556 kuningas Kustaa Vaasa perusti Kauklahdessa sijaitsevan Espoon kartanon. Siitä Kuninkaantie jatkui Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanoon on nykyisinkin viralliselta nimeltään Kuninkaantie. Espoon kehityksestä löytyvät kaikki samat piirteet kuin Suomen kehityksestä: vahva agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alkava teollistuminen ja kaupungistuminen sekä voimakas väestönkasvu. Espoolla on ollut keskeinen rooli maan sodanjälkeisessä kehityksessä ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisessa. Nykyisin kaupunki kehittyy osana vahvistuvaa, verkostomaista ja kansainvälistä metropolialuetta. väkiluku samassa ajassa kymmenkertaistunut. Vuonna 1953 alkoi Tapiolan rakentaminen. Nuorehkot lapsiperheet saivat kodit uusissa asuintaloissa, jotka rakennettiin luonnonläheiseen ympäristöön. 1960-luvulla alkaneeseen suureen muuttoon Espoo vastasi aluerakentamissopimusten avulla. Sopimukset mahdollistivat asunnot, päiväkodit ja koulut uusille asukkaille. Missä olemme nyt ja millaiseksi Espoo kehittyy? Kaupungin uuden strategian, Espoo-tarinan, mukaan Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon vahvuus on viiteen kaupunkikeskukseen ja kahteen paikalliskeskukseen perustuva verkostomainen kaupunkirakenne. Se mahdollistaa viihtyisän ja turvallisen asuin-, asiointi- ja työpaikkaympäristön hyvien liikenneyhteyksien, palvelujen ja luonnon äärellä. Merkittävät valtakunnan pääväylät Länsiväylä, Turunväylä ja Kehä III kulkevat Espoon kautta. Länsimetron rakentaminen on käynnissä ja metrolinjan jatkeen suunnittelu Espoonlahteen sekä kaupunkiradan ratasuunnittelu ovat alkaneet. Ensimmäiset 500 vuotta olivat Espoossa hitaan kasvun aikaa. Vasta 1950-luvun alussa asukasmäärä ylitti 20 000 asukasta. Sen sijaan viimeiset vuosikymmenet Espoo on kasvanut voimakkaasti. Kun koko Helsingin seudun asukasluku on viimeisen 60 vuoden aikana kaksinkertaistunut 1,3 miljoonaan asukkaaseen, on Espoon 14 Espoon kausi-istutusten linjaus Linjauksen tavoite suhteessa Espoo-tarinaan Kausi-istutusten linjauksen tavoitteena on tuoda esiin oleellisia piirteitä kaupungin kehityshistoriasta. Kausi-istutuksilla korostetaan mm. Espoon kartanohistoriaa. Espoon tuomiokirkko edustaa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, mitä voisi kausi-istutuksilla edelleen tuoda esiin. Linjauksella halutaan lisätä Espoon viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen näkyvyyttä. Kausi-istutukset korostavat osaltaan Tapiolan lisäksi myös muita 1960–1990-luvuilla kehittyneitä alueita. Metron ja sen jatkeen tulo Espooseen vahvistaa sen varrelle sijoittuvia keskuksia. Espoon tuomiokirkko sijaitsee puistomaisessa ympäristössä Espoonjoen varrella. Kuva: Reeta Pellinen Espoon kausi-istutusten linjaus 15 4 Uudet tarpeelliset kausi-istutusten alueet Tuomiokirkko, kartanot, huvilat Merkittävintä valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä Espoossa edustaa tuomiokirkko. Nykytilanteessa kirkon asemaa ei ole tuotu esiin kausi-istutuksilla. Kirkon alue on seurakunnan hallinnoimaa. Kirkon lähiympäristöön olisi suositeltavaa seurakunnan toimesta suunnitella ja toteuttaa kausi-istutuksia arvokkaan historiallisen paikan hengessä. Kausi-istutuksilla halutaan korostaa Espoon kartano- ja huvilahistoriaa. Historiallisissa kohteissa tulee suosia perinteisiä lajeja ja istutustapoja eikä uutuuksia ole tarpeen kokeilla, kuitenkin esim. taudinkestävyys huomioiden. Kartanoiden kohdalla esimerkiksi asemakaava- ja kunnostustilanne sekä hallin- nointivastuu vaihtelevat. Träskändan kartanon rakennukset sijaitsevat puistossa, eikä alueella ole asema-kaavaa. Vastaava tilanne on myös Gumbölessa ja näissä tilaajavastuu on teknisellä keskuksella. Träskändan kartanopuiston kunnostuksen suunnittelu on ajankohtaista, ja tulevissa suunnitelmissa tulee ottaa kantaa myös kausi-istutuksiin. Villa Rulludd sekä Karhusaaren huvila sijaitsevat urheilu- / viheralueella ja niiden kausi-istutuksista vastaa tekninen keskus. Istutuksia on syytä miettiä kokonaisuutena tarkemmin esimerkiksi peruskunnostuksen yhteydessä. Esimerkiksi Villa Rulludin pihan salaojien kunnostuksen ja pintavesien ohjauksen parantamisessa kasvillisuus on poistettu vuoden 2013 aikana. Pihaa koskeva historiallisen puiston kunnostussuunnitelman soveltuvuus kasvien uusimiseen arvioidaan. Alla Gumbölen kartano, viereisellä sivulla Tapiolan astiaistutukset kesälä 2013. 16 Espoon kausi-istutusten linjaus Tapiola ja muut kaupunkikeskukset Tapiolan puutarhakaupunki tunnetaan laajasti modernina suomalaisena arkkitehtonisena yhdyskuntana ja suomalaisena kansallismaisemana. Tapiolan keskusta-alueen sekä sen lähiöiden poikkeuksellisen laajat ja graafiset perenna- ja kausi-istutukset ovat olleet tunnusomaisia elementtejä 1950-luvulta alkaen. Perenna- ja kausi-istutuksissa korostuvat muoto- ja värisommitelmat harkittuina kokonaisuuksina, ja istutusryhmissä näkyvät usein yhdellä lajikkeella toteutetut ryhmät. Tapiolan keskusta-alueella on tällä hetkellä useita erimallisia ja eri materiaaleilla toteutettuja istutuslaatikoita ja -altaita. Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:n selvityksen mukaan tavoitteena on tulevaisuudessa yhtenäistää keskustaalueen istutusaltaita ja -laatikoita. Kaikkiin altaisiin ja laatikoihin tulee asentaa altakastelujärjestelmä. Myös kasvilajivalikoimaa ja värimaailmaa tulee selkeyttää, ja vuonna 2014 onkin tarkoituksena toteuttaa teknisen keskuksen istutukset vain neljää kasvilajia/-lajiketta käyttäen orvokeiden lisäksi. hän linjaukseen, vaan Kiinteistöyhtiö WEEGEE hallinnoi ja tilaa kausikasvit. Teemat saattavat vaihdella vuosittain. Tapiolan oma kausikasvien linjaus toimitetaan tiedoksi esimerkiksi hotellille, taloyhtiöille ja kaupoille, vaikka yksityisiä tahoja ei voidakaan velvoittaa toteuttamaan omia istutuksiaan linjauksen mukaisesti. Jatkossa Tapiolan alueurakan valvoja vastaa, ettei kausi-istutuksissa tule päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja kaupungin ja yksityisten tahojen kanssa. Espoon keskukseen ja Leppävaaran keskustaan – niiden ollessa tärkeimpiä kaupunkikeskustoja – on tarpeen laatia kokonaistarkastelu ja kausi-istutusten tarkempi periaatesuunnitelma Tapiolan esimerkin tapaan. Nykyiset istutukset Leppävaaran Muukalaispuistossa, Kirsikkapuistossa ja Sellon ympäristössä tuovat esiin 1990-luvulta lähtien voimakkaasti kehittynyttä kaupunkikeskustaa. Kauklahden kaupunkikeskuksen kokonaisuus tulee tarkastella kaupunkiradan suunnittelun yhteydessä. Tapiolan kausi-istutusten nykyinen laajuus keskusta-alueella on pääosin riittävä. Tapionaukion ja väliaikaisen bussiterminaalin alueet ovat perusteltu lisäys kausiistutusten sijaintipaikaksi. Kulttuuriaukion suunnitelmassa on tavoitteena sijoittaa raitin istutusaltaisiin sommitelma pensasja perennaistutuksista sekä sipulikukkia. Raitille ei ole tarpeen enää sijoittaa erillisiä ruukku- tai allasistutuksia. Leimuniitty on osa keskeistä kaupunkipuistoa ja sisääntuloaluetta Tapiolassa. Sen asemaa ja roolia tullaan palauttamaan uudistamalla Leimuniitylle tunnusomaiset graafiset ja voimakkaan värisenä hehkuvat perennasakarat jälleen puiston aiheeksi. Kevätaspektia korostetaan mittavin narsissi-istutuksin. WeeGee-talon istutukset eivät kuulu tä- Espoon kausi-istutusten linjaus 17 Pienempien asuinalueiden keskustat Kaupunkikeskuksien lisäksi linjauksessa on arvioitu myös pienempien asuinalueiden keskustojen kehittämistarpeita kausiistutusten osalta. Viereisellä sivulla olevaan taulukkoon on määritelty näiden pienempien torien ja aukioiden istutusten nykytilanne (kesäkukat, perennat, sipulikasvit). Lisäksi on arvioitu mahdollisuudet istutusten lisäämiseen ja tehty ehdotus uusien istutusten laajuudesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kunnostuksen tai perusparannuksen yhteydessä tulee ensisijaisesti tutkia mahdollisuudet lisätä perennojen ja sipulikukkien käyttöä. Jos maavaraisia istutusalueita ei voida järjestää, pyritään lisäämään kukkivaa kasvillisuutta kausikasvein. Kohteesta riippuen saattaa käytettävissä oleva tila kuitenkin olla niin pieni, ettei kausi-istutuksillekaan ole tilaa. Kohteen luonne voi myös olla sellainen, ettei lisäistutuksille ole tarvetta. Monissa kohteissa liiketilat voivat sijoittaa omia istutusastioita. Tuloksena ehdotetaan kausi-istutusten käytön lisäämistä Ala-Kivenlahdessa, Laajalahdessa, Kalajärven keskustassa sekä Haukilahden satamassa, mikä tarkoittaa noin 25 uutta astiaa sekä yhtä uutta maavaraista istutusaluetta. Valokuvat ylhäältä alkaen: Ala-Kivenlahti, Kaitaa-Iivisniemi, Kalajärvi, Laajalahti ja Maininkiaukio. Kuvat: Reeta Pellinen 18 Espoon kausi-istutusten linjaus Taulukko 3: Inventointi ja arvio pienenmpien asuinalueiden kausi-kasvikohteista Ala-Kivenlahden tori - - - Friisilänaukio - - - Laajalahden ostarin aukio - - + Latokasken ostari - - - Mankkaanaukio (risteys) - - - Oravannahkatori Karakallion tori Läkkitori ja kävelykatu Viherlaakson aukio ja tori Kalajärven keskusta Kauklahden tori Haukilahden satama - + - - - - + + + - + - Laaja viheralue vieressä Uusi/kunnostettu. Kivimuureilla rajatut istutusalueet Taideteos + Muuta huomioitavaa Osa pensasalueista huonokuntoisia, jos ne uusitaan, voidaan lisätä perennojen ja sipulikukkien käyttöä. Aukion alaslasketulle osalle voidaan myös sijoittaa istutusastia kausiRavintolan terassi. + kasveille. Ei tilaa istutusastioille. Liikehuoneistot voivat laittaa (+) omia. Nykyinen istutusastioiden sijoittelu hyvä, mutta voisi olla enemmänkin. Pensaat kuolleet + ja poistettu. + Ei tilaa tai tarvetta istutusastioille. Pensasalueelle (taikinamarja, vuorimänty) voi istuttaa sipulikukkia. + Ei tilaa istutusastioille, liiketilojen edusta kapea. Pitkää 'parveketta' voi halutessa hyödyntää. Sipulikukkien käyttöä voi lisätä. + Torin perusparannuksen suunnittelu on valmis. Tulossa pensaita, perennoja ja sipulikukkia. Ostarin pysäköintialue on vehreä, kävelykadulla puurivit. Joidenkin puiden alla pensaita ja sipuleita. Perusparannuksen suunnittelu on valmis. Kävelykadulle tulossa kukkivia pensaita ja perennoja ja sipulikukkia. Varsinaiselle torille ei ole tämän jälkeen tarvetta istutuksille. - Havupensaita istutusaltaissa, seassa sipuleita (+) + + Nykyisia istutuksia voidaan täydentää sipuleilla. Pensaiden uusimisen yhteydessä tulee harkita myös perennojen käyttöä. Liiketilat voivat laittaa omia kesäkukka-astioita. - Kurtturuusujen alla vähän sipulikukkia. Istutusastioissa havupensasta. + + Aukiolle sopii maavarainen uusi istutusalue tai kookas astiaryhmä. Terveysasema. - (+) - Maininkiaukio + - + Kaitaan ostari / Iivisniemi - - - Espoon kausi-istutusten linjaus + Uusi aukio, hieno kiveys, nuoret katupuut. (+) (+) + Tori ei välttämättä kaipaa istutusalueita, tämä tulee tutkia tonttien rakentuessa. Tarvittaessa voidaan sommitella kesäkukka-altaita penkit ja puut huomioiden. Penkkien vieressä 'rantakäytävällä' astioissa tuijaa. Ravintolalla omat ruukut. Vähän narsisseja pensasryhmien luona. Satamaan ja rantakäytävän varteen tulee palauttaa kannaistutukset kuten on ollut. Penkkiruukut (tuijat) voidaan poistaa, eivät juuri pääse esiin. Uusitut maavaraiset istutukset, lisäksi 5 laakeaa kesäkukka-astiaa Vuorimäntyjä ja kurtturuusua muurein rajatuilla istutusalueilla + Ehdotus: kuinka monta uutta astiaa kesäkukat sipulikukat + vain McDonalds'in omat ruukut 6-kulmaiset betoniset istutusastiat, samalla ajoeste. Vain osassa kasvit. - (+) - + Mahdolliset Tarkennus uudet kausiistutukset perennat kesäkukat sipulikukat Istutusten Erityistä nykytilanne perennat Kohde + 3-5 astian ryhmä keskelle aukiota tai portaan/luiskan reunaan lisätään kasvit noin 15 olevaan pieneen ruukkuun Nykyisten astioiden siirto urakan yhteydessä esim aseman ympäristöön. n. 5 astiaa, sijainti mietittävä Rooli ja luonne selkiytyy viereisten tonttien rakentuessa. Tehdään viheralueen puolelle maavarainen istutusalue kannoilla. Hyvä, ei tarvetta lisäistutuksille. Kesäkukka-astiat Sipulikukkia voi lisätä lainassa Espoonperennaistutusten sekaan. lahdenkadulta. Aukiolla on tilaa kausiistutuksille, mutta pelkistetty (+) tyyli ei kaipaa kesäkukkia. 19 20 Espoon kausi-istutusten linjaus Tulevat metron varren keskukset Sisääntulot ja liikenteen solmukohdat Uudet alueet halutaan nostaa esiin myös istutusten avulla, mutta yleisenä linjauksena on, että metron asema-aukioille ja lähiympäristöön pyritään suunnittelemaan maavaraisia, monivuotisia istutuksia, jotka sisältävät myös perennoja ja sipulikukkia. Mikäli maavaraisille istutusalueille ei ole tilaa, käytetään kausikasveja siirrettävissä astioissa. Muun ympäristösuunnittelun yhteydessä tulee esittää kaupunkikuvaan parhaiten sopivat astiamallit. Tärkeimmät saapumissuunnat Espooseen ovat Länsiväylältä, Turuntieltä ja Kehä III:lta. Liikenne- ja sisääntuloympäristöjä on periaatteessa mielekästä korostaa metron asemanseutujen lisäksi. Istutusten menestymismahdollisuudet ovat kuitenkin huonot vaativassa ja vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä ja niiden ylläpito on hankalaa. Myös alueiden laajuus aiheuttaa haasteita. Tämän vuoksi kausi-istutusten linjauksessa ei osoiteta istutuksia liikenneympäristöihin. Jos tapauskohtaisesti niitä kuitenkin halutaan toteuttaa, paras vaihtoehto on käyttää kestäviä sipulikasveja, esim. narsisseja ja idänsinililjaa, laajoina istutusalueina. Ainakin Keilaniemessä, Tapiolassa, Urheilupuistossa ja Matinkylässä tullaan käyttämään puita ja pensaita sekä helppohoitoisia perennoja ja sipulikasveja ja Keilaniemessä kokoojakadulla myös heiniä. Niittykummun ja Otaniemen tilanne on kesken, mutta sielläkin on pyrkimyksenä käyttää muuta kuin kesäkukkia, ja samaa periaatetta tullaan noudattamaan myös metron jatkeen keskuksissa. Suunnitelmat tarkentuvat myös kasvien osalta kunnallistekniikan yleissuunnitelman jälkeen rakennussuunnitteluvaiheessa. Espoonlahdessa rakenteilla olevalle Ulappatorille on tulossa puu- ja pensasistutuksia, eikä sinne ole tarvetta sijoittaa erikseen kausikasveja. Nykyiset kausiistutukset Lippulaivan edustalla Espoonlahdenkadulla voidaan säilyttää tai määrää voidaan vähentää. Säilyvien astioiden sijoittelu on suunniteltava uudelleen kadun kunnostus ja uusi Ulappatori huomioiden. Työmaan ajaksi astiat on siirretty mm. tontin puolelle. Soukka on merkittävä 1970-luvun asuinalue. Soukantorille ehdotetaan kausi-istutuksia, jotka tulee suunnitella osana metron katusuunnittelun yhteydessä tehtävää Soukantorin kunnostussuunnittelua. Viereisellä sivulla kuva Muukalaispuiston / Muurarinkujan aukion seitsemän astian ryhmästä. Espoon kausi-istutusten linjaus Kiertoliittymät tuodaan esiin pää- ja kokoojakatujen maamerkkeinä pääosin muilla ympäristösuunnittelun keinoilla. Helppohoitoisia ja liikenneympäristöön soveltuvia perennoja on käytetty tapauskohtaisesti. Sipulikukkien käyttöä riittävän suurina istutusalueina voidaan suosia myös kiertoliittymissä. Kaupunkiradan asemanympäristöjen osalta arvioidaan kausi-istutusten sekä perenna- ja sipuli-istutusten käyttö, paikat, luonne ja laji- sekä väriperiaatteet niihin liittyvän kunnallistekniikan suunnittelun jälkeen. Satamat Ennen Finnoon sataman valmistumista Haukilahti on Espoon tärkein satamaalue. Haukilahden satamaan on mielekästä toteuttaa kausi-istutuksia palauttamalla siellä aiemmin olleet kanna-istutukset. Koska satamissa tilaaja- ja ylläpitovastuu on ollut hankala rajata, on paras toteuttaa uudet istutukset selkeästi viheralueen puolelle, jolloin vastuutahona on tekninen keskus. Linjauksessa ehdotetaan uuden maavaraisen kanna-istutuksen perustamista. 21 22 Espoon kausi-istutusten linjaus Muita linjauksen periaatteita Asukaspuistoihin ei ole katsottu tarpeelliseksi toteuttaa kausi-istutuksia, koska ne ovat luonteeltaan viheralueita, joilla on muita istutuksia. Asukaspuistojen suunnittelun ja kunnostuksen yhteydessä tulee panostaa istutusten monipuolisuuteen ja huomioida vuodenaikojen vaihtelu myös kasvillisuudessa. Esimerkiksi sipulikukkien, kukkivien pienpuiden ja havukasvien käyttöä on mielekästä lisätä. Taideteosten ja muiden maamerkkien yhteyteen ei ole tarvetta toteuttaa kausiistutuksia. Teokset toimivat jo itsessään kiinnostuksen herättäjinä, keskustelun aiheina ja parhaimmillaan silmänilona. Varsinaisten kasvivalintojen lisäksi tulee suunnitella huolella istutusten ja astiaryhmien skaala, koko ja korkeus. Esimerkiksi Matinkylässä Piispanaukion ja MaailmanMatin aukion istutuksia on syytä seuraavilla kausilla muuttaa suuremmiksi ympäröivän rakennuskannan mittakaavan vuoksi. Kesällä 2013 hyviä esimerkkejä onnistuneesta mittakaavasta olivat mm. Haukilahden ostarin, Kirsikkapuiston sekä Muukalaispuiston istutukset. Kaupunkiviljelyyn suhtaudutaan periaatteessa positiivisesti, jos istutuksille löytyy toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti sopiva paikka. Niitä on pyydetty esim. kirjastojen ympäristöön. Toimijat tai kiinteistö vastaavat itse ylläpidosta. Lajien ja lajikkeiden kehitystä seurataan esimerkiksi alan näyttelyissä ja viheralan lehdistä sekä yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Uutuuksia kokeillaan Vanttilan näytepuutarhassa, jossa samalla myös kuntalaiset voivat niihin tutustua. Kausi-istutuksissa tulee tämän linjauksen yleisten periaatteiden lisäksi olla pelivaraa ja joustoa siten, että on mahdollista toteuttaa erityisalueita tai vaihtuvan teeman mukaisia istutuksia esimerkiksi juhlavuosina. Poikkeustilaukset on hoitanut pääasiassa kaupunginpuutarha, mikäli kysymyksessä on ollut lyhytaikainen istutusten tarve, esimerkiksi veteraanijuhlat, urheilukilpailut jne. Tieto erityisistutuksista on saatava riittävän aikaisin, jotta toteutus on mahdollista. Viereisellä sivulla kuva Leppävaaran Lippuaukion näyttävästä kausiryhmästä kesällä 2013. Ruukut oli koottu yhdeksi ryhmäksi Alberganesplanadin työmaan takia. Kookas ryhmä sopii aukion mittakaavaan ja myös kasvilaji- ja värivalinta todettiin onnistuneeksi ratkaisuksi. Espoon kausi-istutusten linjaus 23 5 Arvio uusien kausi-istutusten edellyttämistä resursseista 6 Suositukset jatkotoimenpiteiksi Linjauksen laatimisen tueksi tehtiin laskelmia sekä astia- että kasvikohtaisista keskimääräisistä kustannuksista vuoden 2013 tietojen perusteella. Keskimääräiseksi astiakohtaiseksi kokonaiskustannukseksi voidaan laskelmien jälkeen olettaa 500-600 euroa vuodessa. Tarkasteltaessa nykyisiä teknisen keskuksen kausikasvikohteita (taulukko 1, s. 10-11) sekä pienempien asuinalueiden uusia kohteita (taulukko 3, s. 19) saadaan tulokseksi, että uudet kohteet ja astialisäykset on mahdollista toteuttaa nykyisistä kohteista vapautuvilla resursseilla (yhteenvetotaulukko seuraavalla sivulla). Metron varrelle kehittyvien keskustojen asemanseuduilla huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa kausi-istutusten linjaukset. Leppävaaraan laaditaan myöhemmin Tapiolan keskustan mukaisesti kausiistutusten tarkempi periaatesuunnitelma. Kausi-istutuksia lisätään tarkastelun mukaisesti joihinkin pienempien asuinalueiden keskuksiin sekä Haukilahden satamaan pääasiassa olevia resursseja uudelleen sijoittaen. Vuosina 2012 ja 2013 tilaamisen volyymi teknisen keskuksen kausi-istutuksissa oli noin 100 000 euroa vuodessa. Kokonaissummissa ei ole viime vuosina kuitenkaan ollut mukana Tapiolan osuutta. Myös istutusten suunnittelu, hankinnan kilpailutus ym. tilaajatehtävät, joita ei tähän mennessä ole eroteltu kausikasvibudjettiin, nostavat todellisuudessa kokonaissummaa. Näin ollen voidaan esittää kausikasvien resurssien korottamista 140 000 euroon vuodessa. Tässä linjauksessa esitetyt muutokset astiamääriin teknisen keskuksen kohteissa ja uusien kohteiden toteutus tehdään kaudelta 2015 alkaen. Aikataulutus Vuosittainen kesäkukkien taso on määriteltävä ajoissa seuraava vuotta varten. Suunnitelmat on tehtävä elo-syyskuun vaihteessa, kilpailutukset loka-marraskuun aikana ja tilaukset 15.12. mennessä. Ruukkujen uusimisista sovitaan erikseen, mutta laajamittaisemmat ruukkuhankinnat pyritään toteuttamaan perusparannuksen kautta. Astiat on suositeltavaa uusia kokonaisuuden muodostavalla alueella yhdellä kertaa, jotta päästään kohti yhtenäisempää linjaa. Taustaksi ja vertailuksi selvitettiin myös muiden kaupunkien tietoja ja resursointia kausikasveille. Saadut tiedot eivät sellaisenaan ole suoraan vertailukelpoisia. Tampere ja Helsinki erottuvat suurimmilla kausikasviresursseilla, mikä näkyy positiivisesti myös kaupunkikuvassa. Muiden suurten ja keskikokoisten kaupunkien kustannukset vaihtelevat, mutta ovat Espoon luokkaa. 24 Espoon kausi-istutusten linjaus NYKYISISTÄ KOHTEISTA VAPAUTUVAT RESURSSIT kiinteät istutuslaatikot (astioita ei voida sellaisenaan hyödyntää muualla, mutta kasvimäärä ja ylläpidon resurssit vapautuvat) maljat ruukut ym irralliset astiat (hyväkuntoiset voidaan hyödyntää muualla) maavarainen alue (Mikkelän helmi) YHTEENSÄ 7 kpl 32 kpl n. 100 m2 39 astiaa ja maavarainen alue UUDET TARPEELLISET KAUSI-ISTUTUSTEN ALUEET Nykyisiin kohteisiin tarvittavat lisäastiat Maailman-Matti Olari n. 6 kpl n. 3 kpl n. 3 kpl Pienempien asuinalueiden keskustat Laajalahti Kalajärvi Ala-Kivenlahti Haukilahden satama, palautetaan cannat (kenen tilaamana?) n. 25 kpl n. 15 kpl n. 5 kpl n. 5 kpl maavarainen Tulevat metron varren keskukset Pääperiaate on että asema-aukiolla käytetään muuta kasvillisuutta. - Kaupunkiradan asemanympäristöt Ei vielä tietoa. - YHTEENSÄ 31 astiaa ja maavarainen alue KAUSI-ISTUTUSTEN VUOSITTAISTEN KUSTANNUSTEN MUODOSTUMINEN istutusten suunnittelu, hankinnan kilpailutus, mullat, ruukut, kastelujärjestelmät yms. kasvit hoito, ylläpito Tapiola YHTEENSÄ 10 000 - 20 000 € 30 000 - 35 000 € 60 000 € 30 000 € noin 140 000 € pieniä ruukkuja on (kenen?), kasvit puuttuu puisia ruukkuja on (kenen?), niissä nyt havut onko jollain tieto kuinka monta ollut aiemmin? Espoon kausi-istutusten linjaus 25 Liite 1. Kartta vuoden 2013 kausi-istutusten kohtesta
© Copyright 2024