1. No category

FAKTA
TODISTUS KOULULLE
7.3.2017
Aiemmin julkaistu EVA Fakta -sarjassa:
Näin työmarkkinat toimivat (2015)
Verojen kirja (2. täydennetty painos) (2015)
Hyvinvointivaltio numeroina (5. täydennetty painos) (2015)
Kuka Suomessa tekee työt? (2015)
Tästä Suomi elää (2014)
Julkaisut löytyvät osoitteesta www.eva.fi/julkaisut/faktat
Kustantaja: Taloustieto Oy
Painopaikka: Next Print Oy, Helsinki 2017
EVA Fakta 1/2017
ISSN 2342-7175 (painettu)
ISSN 2342-7183 (pdf )
ISBN 978-951-628-679-5 (painettu)
ISBN 978-951-628-680-1 (pdf )
2
Esipuhe
Kun maailma murjoo ja talouskin laahaa, suomalainen turvautuu loitsuun, joka alkaa ”koulutuksella” ja päättyy
”osaamiseen”. Koulu tuottaa osaamista, joka tekee meistä vahvoja ja vastustuskykyisiä.
Kaikki tietävät, että suomalainen koulu on hyvä, joskaan ei niin hyvä kuin viime vuosikymmenellä. Mutta kuinka
hyvä se tarkalleen on? Paljonko oppimistuloksemme ovat oikeastaan heikentyneet ja kuka on vienyt paikkamme
kärjessä? Ja millä hinnalla tämä suomalainen mallikoulu toimii?
EVA Fakta -sarjan tarkoituksena on tuottaa täsmällistä tietoa yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi. Siksi tähän
kirjaseen on koottu keskeiset tiedot koulutusjärjestelmästä. Tulos vahvistaa eräät pahat epäilykseni: korkeakoulutus
käynnistyy liian monilla liian myöhään ja kestää aivan liian kauan (s. 14–18) – peräti 22 vuotta peruskoulun ykkösluokalta maisteriksi! Toisaalta kun katsotaan koulutuksen tuottamia hyötyjä loppuelämän tuloina (s. 28–29), on
helppoa nähdä että koulunkäynti todella kannattaa.
Esitän parhaat kiitokseni kaikille tätä aineistoa koonneille, erityisesti tutkija Pekka Myrskylälle ja Tilastokeskuksen
kehittämispäällikölle Kaija Ruotsalaiselle.
Helsingissä 7. maaliskuuta 2017
Matti Apunen
Johtaja
EVA
1
Sisältö
Koulutuksen laatu
4
Koululaisten lukutaito Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2000–2015
Koululaisten matematiikan taito Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2000–2015
Koululaisten luonnontieteiden taito Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2000–2015
Aikuisten lukutaito eräissä EU-maissa vuonna 2012
Aikuisten numerotaito eräissä EU-maissa vuonna 2012
Aikuisten tietotekninen ongelmanratkaisutaito eräissä EU-maissa vuonna 2012
Yliopistojen menestyminen kansainvälisissä vertailuissa vuonna 2016
Opiskelijoiden omasta yliopistostaan antama myönteinen palaute vuosina 2013–2015
5
6
7
8
9
10
11
12
Koulutuksen kesto
13
Odotettavissa oleva koulutusaika eräissä EU-maissa vuonna 2014
Opintojen tyypillinen kesto eri koulutustasoilla vuonna 2014
Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon tavoiteajassa suorittaneet vuosina 2003–2014
Ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittaneet vuosina 2000–2014
Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin vuosina 2000–2014
Uusien ylioppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin vuosina 2000–2014
Sisäänpääsy yliopistoittain vuonna 2016
Opintojen keskeyttäminen koulutustasoittain vuosina 2000–2014
Opiskelijoiden työssäkäynti opiskelupaikan mukaan vuosina 2000–2014
13
14
15
16
17
18
19
20
21
2
Koulutuksen hyödyt
22
Työikäisen väestön koulutusrakenne eräissä EU-maissa vuonna 2015
Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen mukaan vuosina 1970–2015
Väestön koulutusasteen kehitys vuosina 1970–2015
Isän koulutustason vaikutus lapsen koulutukseen vuonna 2015
Työllisyysasteet koulutustason mukaan vuosina 1987–2014
Yliopistotutkinnon suorittaneiden työllisyys oppilaitoksen mukaan vuosina 2010–2014
Miesten arvioidut koko työuran aikaiset tulot koulutustason mukaan
Naisten arvioidut koko työuran aikaiset tulot koulutustason mukaan 22
23
24
25
26
27
28
29
Koulutuksen kustannukset
30
Korkeakouluopiskelijoiden opintotuen rakenne vuosina 2000–2015
Koulutuksen keskimääräiset yksikköhinnat vuosina 2010–2016
Opetushenkilöstön palkkojen osuus koulujen kustannuksista vuonna 2014
Yliopistojen rahoitus ja kustannukset vuonna 2015
Koulutuksen käyttömenojen jakautuminen vuosina 1995–2016
Koulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen eräissä EU-maissa vuonna 2013
30
31
32
33
34
35
3
Koulutuksen laadun mittaaminen
Koulutuksen laatua mitataan yleensä arvioimalla oppimistuloksia. Kansainvälisistä
laatuvertailuista tunnetuimmat ovat teollisuusmaiden järjestön OECD:n PISA ja PIAAC.
Myös 69-maan IEA-järjestö tekee arviointeja, ja niistä tunnetuimmat ovat PIRLS, TIMMS
ja ICCS.
OECD:n PISA vertailee 15-vuotiaiden peruskoululaisten osaamista. Arvioitavana ovat
lukutaito sekä matematiikan ja luonnonteiden osaaminen ongelmatilanteiden ratkaisemisessa (s. 5–7).
OECD:n PIAAC taas vertailee aikuisikäisten, 16–65-vuotiaiden, perustaitojen tasoa.
Mukana ovat lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaito (s. 8–10).
Korkeakoulutuksen arviointi perustuu pääosin tutkimuksen laatuun keskittyviin
kansainvälisiin vertailuihin (s. 11). Lisäksi kehitteillä on opetuksen ja opiskelijan näkökulmasta tehtäviä yliopistojen arviointeja, kuten OECD:n AHELO-hanke, U-Multirank
-vertailu sekä kotimainen yliopistojen yhteinen Kandipalaute (s. 12).
4
Koululaisten lukutaito Suomessa, Ruotsissa ja Virossa 2000–2015 (pistettä)
560
550
Suomi
Singapore
540
535
530
519
Virolaiset ja myös ruotsalaiset
koululaiset ovat vertailussa parantaneet suoritustaan. Lukutaidoltaan
maailman parhaat peruskoululaiset
löytyvät Singaporesta.
500
Vuosi
493
20154.
20126.
20093.
20062.
20031.
20001.
526
520
Ruotsi
Viro
510
Suomalaiset koululaiset ovat lukutaidoltaan keskimäärin Euroopan
parhaita. Viime vuosina 15-vuotiaat
suomalaiset ovat kuitenkin menestyneet aiempaa heikommin
lukutaitoa mittaavassa PISA-tutkimuksessa.
Lähde: OECD/PISA.
500
490
OECD
480
2000
2003
2006
2009
5
2012
2015
Suomen sijoitus
Koulutuksen laatu
Koululaisten matematiikan taito Suomessa, Ruotsissa ja Virossa 2000–2015* (pistettä)
Suomalaisten koululaisten keskimääräinen matematiikan osaaminen on heikentynyt selvästi viime
vuosina. Vaikka Suomi on matematiikassa yhä Euroopan kärkeä, ohi
menevät Viron lisäksi myös Hollanti,
Sveitsi ja Tanska.
Suomen vahvuus on matematiikan osaamisen tasavertaisuus.
Huippuosaajia on suomalaisista
15-vuotiaista kaksi prosenttia, kuten
OECD-maissa keskimäärin.
Lähde: OECD/PISA.
Vuosi
580
Singapore
564
560
Suomi
540
520
500
Koulutuksen laatu
511
494
OECD
Suomen sijoitus
201513.
201212.
20096.
20062.
20032.
20005.
520
Viro
Ruotsi
490
480
460
2000
2003
2006
2009
2012
* Vuoden 2000 tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden tulosten kanssa.
6
2015
Koululaisten luonnontieteiden taito Suomessa, Ruotsissa ja Virossa 2000–2015* (pistettä)
580
Suomi
560
Singapore
540
534
531
Viro
520
556
Suomalaisten koululaisten keskimääräinen luonnontieteiden
osaaminen on heikentynyt viime
vuosina, vaikka maamme sijoittuu
yhä OECD-maiden kärkikastiin. Suomalaisnuorten suhteellisesti heikoin
luonnontieteiden alue on biologia.
Maailman parhaita luonnontieteissä ovat Singaporen ja Japanin
koululaiset, Euroopan parhaita taas
virolaiset.
Lähde: OECD/PISA.
Ruotsi
OECD
500
Vuosi
493
493
480
2000
2003
2006
2009
2012
2015
* Vuosien 2000 ja 2003 tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia uudempien tulosten kanssa.
7
Suomen sijoitus
20155.
20125.
20092.
20061.
20031.
20004.
Koulutuksen laatu
Aikuisten lukutaito eräissä EU-maissa 2012 (pistettä)
Suomalaisten lukutaito on kansainvälisesti vertaillen erinomainen.
Keskimäärin olemme parempia
lukemaan kuin ruotsalaiset ja muut
vanhojen EU-maiden kansalaiset.
Kreikka, Espanja ja Italia jäävät vertailun hännille.
Suomalaisten lukutaidossa on kuitenkin huomattavia eroja. Kirjoitetun
tekstin huippuosaajia on noin 22
prosenttia aikuisista, ja lukutaidoltaan heikkoja 11 prosenttia.
Lukutaitoa arvioitiin tehtävillä, jotka
mittasivat kykyä ymmärtää ja käyttää kirjoitettua tekstiä. Lukutaito on
numero- ja ongelmanratkaisutaidon
ohella tiedon käsittelyn ja hallinnan
perustaito (ks. s. 9–10).
Lähde: OECD/PIAAC.
Koulutuksen laatu
Suomi
287,5
Alankomaat
284,0
Ruotsi
279,2
Belgia
275,5
Britannia
272,0
Tanska
270,8
Saksa
269,8
Itävalta
269,5
Pohjois-Irlanti
268,7
Irlanti
266,5
Ranska
Kreikka
Espanja
Italia
262,1
253,9
251,8
Vanhojen EU-maiden
keskiarvo (268,7)
250,5
8
Aikuisten numerotaito eräissä EU-maissa 2012 (pistettä)
Suomi
282,2
Belgia
280,4
Hollanti
280,3
Ruotsi
279,1
Tanska
278,3
Itävalta
275,0
Saksa
271,7
Iso-Britannia
261,8
Irlanti
255,6
Ranska
Italia
Espanja
251,9
247,1
Vanhojen EU-maiden
keskiarvo (266,4)
245,8
9
Noin 20 prosenttia suomalaisista on
numerotaidon huippuosaajia ja noin
13 prosenttia heikkoja. Espanjassa
ja Italiassa huippuosaajia on vain
4–5 prosenttia aikuisista ja heikkoja
lähes kolmasosa.
Numerotaitoa arvioitiin tehtävillä,
jotka mittasivat kykyä hankkia, käyttää ja tulkita matemaattista tietoa
työ- ja arkielämän tilanteissa.
254,2
Kreikka
Suomalaiset ovat vanhojen EU-maiden parhaita myös numerotaidossa.
Muut pohjoismaat jäävät pisteissä
hieman suomalaisten alapuolelle.
Espanjalaiset ja italialaiset taas
pärjäävät numeroiden kanssa
heikoimmin.
Lähde: OECD/PIAAC.
Koulutuksen laatu
Aikuisten tietotekninen ongelmanratkaisutaito eräissä EU-maissa 2012 (prosenttia)
Suomalaiset sijoittuvat EU-maiden
kärkijoukkoon tietoteknisessä ongelmanratkaisutaidossa. Vain ruotsalaiset ovat tietoteknisessä ongelmanratkaisussa meitä parempia.
Tietoteknisiä huippuosaajia suomalaisaikuisista on 8 prosenttia. He
osaavat hyödyntää digitaalista teknologiaa ja verkkoja tiedonhankinnassa ja viestinnässä erinomaisesti.
Suomalaisista 30 prosentilla kyky
käyttää tietokonetta on heikko tai
olematon. Ruotsissa näihin ryhmiin
luetaan 25 prosenttia aikuisista ja
Kreikassa jopa 60 prosenttia.
Lähde: OECD/PIAAC.
Koulutuksen laatu
Erinomainen
Hyvä
Ruotsi
9
Suomi
Suomi
8
33
Hollanti
7
34
Tanska
6
Saksa
7
Britannia
6
29
Belgia
6
29
Itävalta
4
Irlanti
3
Kreikka
3
Tyydyttävä
35
13
29
33
29
10
19
15
16
15
31
21
10
13
22
15
14
30
25
13
14
34
29
19
12
30
28
12
11
33
22
Ei osaamista/
tieto puuttuu
31
32
12
Heikko
27
33
38
Yliopistojen menestyminen kansainvälisissä vertailuissa 2016 (sijoitus)
Quacquarelli
Symonds (QS)
(mukana 916
yliopistoa)
Times Higher
Education
(THE)
NTyliopisto
(500)
Shanghain
ARWU
(500)
(980)
Suomalaisyliopistot eivät sijoitu
maailman huippuyliopistojen joukkoon. Vain Helsingin yliopisto yltää
keskeisissä vertailuissa maailman
sadan parhaan yliopiston joukkoon.
Suomalaisyliopistot näyttävät
olevan kansainvälisesti vertaillen
parempia opetuksessa kuin tutkimuksessa. Tutkimuksen laatua
korostavissa vertailuissa (NT, ARWU)
yliopistomme jäävät keskiarvon
alapuolelle, mutta myös opetuksen
huomioivissa (QS, THE) nousevat
keskiarvon yläpuolelle.
Helsingin yliopisto
91.
91.
71.
56.
Aalto-yliopisto
133.
201.–250.
332.
401.–500.
Turun yliopisto
234.
301.–350.
304.
401.–500.
Tampereen teknillinen yliopisto
319.
501.–600.
-
-
Jyväskylän yliopisto
338.
401.–500.
-
-
Itä-Suomen yliopisto
382.
351.–400.
339.
301.–400.
Oulun yliopisto
411.–420.
201.–250.
445.
401.–500.
Tampereen yliopisto
501.–550.
251.–300.
437.
-
Åbo Akademi
501.–550.
-
-
-
Vuoden 2016 vertailuissa Lapin
yliopisto, Vaasan yliopisto, Svenska
handelshögskolan ja Taideyliopisto
jäivät ilman mainintoja.
-
501.–600.
-
-
Lähteet: vertailut, ks. s. 36.
Lappeenrannan tekn. yliopisto
11
Koulutuksen laatu
Opiskelijoiden omasta yliopistostaan antama myönteinen palaute 2013–2015 (prosenttia)
Yliopisto-opiskelijat ovat verrattain
tyytyväisiä omaan yliopistoonsa ja
opintojensa sujumiseen. Yliopistojen valtakunnallisessa opiskelijakyselyssä 75 prosenttia opiskelijoiden antamasta palautteesta oli
myönteistä vuosina 2013–2015.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Selvästi tyytyväisimpiä ovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston
opiskelijat. Tyytymättömimpiä ovat
taas Aalto-yliopiston opiskelijat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa
yliopistoille kyselyn perusteella kolme prosenttia perusrahoituksesta.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö/
Kandipalaute.
80
Taideyliopisto
77
Itä-Suomen yliopisto
77
Tampereen teknillinen yliopisto
77
Åbo Akademi
77
Svenska handelshögskolan
77
Jyväskylän yliopisto
77
Vaasan yliopisto
76
Oulun yliopisto
74
Tampereen yliopisto
74
Keskiarvo
74
Turun yliopisto
74
Lapin yliopisto
71
Helsingin yliopisto
71
Aalto-yliopisto
Koulutuksen laatu
69
12
Yliopistojen
keskiarvo (75)
Odotettavissa oleva koulutusaika* eräissä EU-maissa 2014 (vuotta)
Suomi
19,7
Tanska
19,7
Ruotsi
19,0
Saksa
18,4
Belgia
18,2
Irlanti
18,1
Alankomaat
18,0
Espanja
17,8
Portugali
17,3
Itävalta
17,1
Kreikka
16,9
Britannia
16,9
Ranska
16,4
Italia
Luxemburg
16,4
15,1
Vanhojen EU-maiden
keskiarvo (17,7)
Suomalaisten ja tanskalaisten odotettavissa olevat koulutusajat ovat
kaksi vuotta pidemmät kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Viisivuotias suomalainen viettää koulutuksessa arviolta lähes 20 vuotta
ennen kuin täyttää 40 vuotta.
Keskimäärin odotettavissa oleva
koulutusaika on vanhoissa EUmaissa hieman alle 18 vuotta.
Lyhyimmät koulutusajat ovat Luxemburgissa, Italiassa ja Ranskassa.
Myös Britanniassa ja Kreikassa
odotettavissa oleva koulutusaika
jää alle 17 vuoden.
Odotettavissa oleva koulutusaika
on arvioitu ikäluokkien koulutukseen osallistumisen perusteella.
Lähde: OECD.
* Ikävuosien 5 ja 39 välillä.
13
Koulutuksen kesto
Opintojen tyypillinen kesto eri koulutustasoilla 2014 (vuotta)
Valtaosa käy 9-vuotisen peruskoulun
16. ikävuoteen mennessä. Jatkoopintojen mediaanikesto vaihtelee
koulutustason mukaan.
Noin 66 prosenttia opiskelijoista
hankkii ammatillisen tutkinnon 3½
vuodessa. Lukion valinneista noin
81 prosenttia valmistuu samassa 3½
vuodessa.
Uusista ylioppilaista 68 prosenttia
pitää välivuoden ennen jatko-opintoja
ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa (s. 18). Tavoite-ajassa näistä
oppilaitoksista valmistuu vähemmistö
opiskelijoista (s. 16).
Noin 58 prosenttia opiskelijoista saa
ammattikorkeakoulututkinnon 5½
vuodessa. Maisterintutkintoa enemmistö, 58 % opiskelijoista, suorittaa
8½ vuotta.
Peruskoulu
9
9 vuotta
Ammattitutkinto
9
3,5
12,5 vuotta
Ylioppilastutkinto
9
3,5
12,5 vuotta
Ammattikorkeakoulututkinto
9
3,5
1
Ylempi korkeakoulututkinto
9
3,5
1
16-v.
Lähde: Tilastokeskus/Opintojen kulku.
Koulutuksen kesto
19-v.
5,5
19 vuotta
8,5
26-v. 29-v.
Valmistumisikä
14
22 vuotta
Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon* tavoiteajassa suorittaneet 2003–2014
(prosenttia)
85
Ylioppilastutkinto
80
80,6
Lukion suorittaa 3½ vuoden
tavoiteajassa noin 80 prosenttia
opiskelijoista. 2000-luvulla lukion
tavoiteajassa suorittavien määrä on
hieman kasvanut.
Valtaosa lukiolaisista hajauttaa
ylioppilastutkinnon suorittamisen
vähintään kahdelle tutkintokerralle.
Vain kymmenisen prosenttia kirjoittaa tutkinnon yhdellä kertaa.
75
70
Ammattitutkinto
65
66,3
60
Ammattitutkinnon suorittaa 3½
vuoden tavoiteajassa noin 66 prosenttia opiskelijoista. Ammattiopinnoissa tavoiteajassa pysyminen on
selvästi yleistynyt, sillä vuonna 2003
tavoiteajassa pysyi 56 prosenttia
opiskelijoista.
Lähde: Tilastokeskus/Opintojen kulku.
55
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
* Nuorille suunnattu koulutus, ei sisällä aikuiskoulutusta.
15
Koulutuksen kesto
Ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittaneet 2003/2007–2014
(prosenttia)
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa 5½ vuoden tavoiteajassa vain
noin 24 prosenttia opiskelijoista.
Eniten tavoiteajassa valmistuu yhteiskuntatieteitä, liiketaloutta tai hallintoa
opiskelleita, noin 30 prosenttia. Luonnontieteiden alalta vain 13 prosenttia
valmistui tavoiteajassa.
Noin 45 prosenttia opiskelijoista
valmistui ammattikorkeakoulusta 4½
vuoden tavoiteajassa vuonna 2014.
Miehillä korkeakoulututkinnon suorittaminen vie keskimäärin naisia pidempään, sillä osa heistä suorittaa opiskeluaikanaan varusmiespalveluksen.
Lähde: Tilastokeskus/Opintojen kulku.
50
45
40
Ammattikorkeakoulututkinto
44,5
35
30
25
Ylempi korkeakoulututkinto*
23,6
20
15
10
5
0
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
* Tietoja vuosilta 2003–2006 ei ole saatavilla.
Koulutuksen kesto
16
Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin 2000–2014 (prosenttia)
60
Lukiokoulutus
50
51,6
Ammatillinen koulutus
42,1
40
30
20
6,3
0
2001
2003
2005
2007
2009
17
Yli puolet peruskoulun suorittaneista hakeutuu lukioon. Ammatillisen
koulutukseen hakeutuvien määrä
on noussut 42 prosenttiin ikäluokasta, kun vuonna 2000 heitä oli 36
prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus/Koulutukseen
hakeutuminen.
Ei jatko-opintoja tai
10. luokalle
10
Valtaosa peruskoulun päättäneistä
jatkaa opintoja ilman välivuotta.
Välivuotta pitävien tai jatko-opintoihin hakeutumatta jättäneiden
määrä oli 4,4 prosenttia vuonna
2014.
2011
2013
Peruskoulun vuonna
2014 päättäneet
57 853
Lukioon
29 857
Ammatilliseen koulutuk. 24 357
10. luok./valmistavaan koul. 1 102
Ei välittömiä jatko-opintoja 2 537
Koulutuksen kesto
Uusien ylioppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin 2005–2015 (prosenttia)
Lähes 70 prosenttia uusista ylioppilaista pitää välivuoden, eikä jatka opintoja
samana vuonna.
Välivuoden pitävien määrä on viime
vuosina noussut yli 10 prosenttia, mikä
voi kertoa opiskelupaikan saamisen
vaikeutumisesta.
Vain 16 prosenttia uusista ylioppilaista
sai opiskelupaikan yliopistosta ja 11
prosenttia ammattikorkeakoulusta
vuonna 2015. Korkeakouluihin haki
uusista ylioppilaista 75 prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus/Koulutukseen
hakeutuminen.
Uusia ylioppilaita
vuonna 2015
70
60
31 077
68,1
Ei opiskellut
50
40
30
20
Yliopistoon
5 090
Ammattikorkeakouluun
3 347
Ammatilliseen koulutuk.
1 474
Ei välittömiä jatko-opintoja 21 166
Koulutuksen kesto
80
10
Yliopisto
16,4
10,8
Ammattikorkea
Ammatillinen
4,7
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
18
Sisäänpääsy yliopistoittain 2016 (prosenttia)
Åbo Akademi
27,3
Tampereen teknillinen yliopisto
26,8
Svenska handelshögskolan
22,4
Aalto-yliopisto
20,6
Maanpuolustuskorkeakoulu
18,7
Oulun yliopisto
18,0
Lapin yliopisto
17,9
Itä-Suomen yliopisto
17,1
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
16,9
Helsingin yliopisto
15,8
Jyväskylän yliopisto
14,3
Turun yliopisto
14,1
Vaasan yliopisto
13,8
Tampereen yliopisto
Taideyliopisto
11,5
7,9
19
Helpoimmin opiskelupaikan saa
Åbo Akademista ja Tampereen
teknillisestä yliopistosta. Myös
Hankenista ja Aalto-yliopistosta sai
opiskelupaikan yli 20 prosenttia
hakijoista vuonna 2016.
Vaikeinta sisäänpääsy oli Taideyliopistoon, jonne pääsi vain 7,9
prosenttia hakijoista.
Vuonna 2016 yliopistoissa oli
aloituspaikkoja lähes 33 000.
Lähde: Opetushallitus.
Eniten aloituspaikkoja
vuonna 2016
Tampereen yliopisto
Helsingin yliopisto
Turun yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
6 653
5 880
3 363
3 335
Koulutuksen kesto
Opintojen keskeyttäminen koulutustasoittain 2000–2014 (prosenttia)
Joka lukuvuosi opinnot keskeyttää
arviolta 5,5 prosenttia opiskelijoista.
2000-luvulla opintojen keskeyttäminen on hieman yleistynyt yliopistoopinnoissa, mutta vähentynyt
ammatillisessa koulutuksessa.
Lukuvuonna 2013–2014 opinnot
keskeytti 6,7 prosenttia yliopistoopiskelijoista.
Hieman yleisempää opintojen
keskeyttäminen oli ammattikorkeakouluissa (8,3 %) ja ammatillisessa
koulutuksessa (7,6 %). Vähiten keskeytettiin lukio-opiskelua (3,4 %).
Lähde: Tilastokeskus/Koulutuksen
keskeyttäminen.
14
12
10
Ammattikorkeakoulu
8,3
7,6
6,7
8
6
Yliopisto
4
3,4
Lukio
2
0
Koulutuksen kesto
Ammatillinen koulutus
2000– 2001– 2002– 2003– 2004– 2005– 2006– 2007– 2008– 2009– 2010– 2011– 2012– 2013–
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
20
Opiskelijoiden työssäkäynti opiskelupaikan mukaan 2000–2014 (prosenttia)
70
Ylempi korkeakoulu
62,4
60
Ammattikorkeakoulu
54,3
50
Ammatillinen koulutus
48,2
Heikko talouskehitys on vähentänyt
opiskelijoiden työssäkäyntiä viime
vuosina. Vuonna 2014 puolet kaikista 580 000 opiskelijasta kävi töissä.
Yleisintä työssä käyminen on yliopistoissa opiskeleville, joista yli 62
prosenttia käy töissä. Yli 18-vuotiaista lukiolaisista töissä käy noin
neljännes.
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto.
40
30
Lukio
25,8
20
2007
2008
2009
2010
2011
21
2012
2013
2014
Koulutuksen kesto
Työikäisen väestön koulutusrakenne eräissä EU-maissa 2015 (prosenttia)
Suomalaisista 25–64-vuotiaista
lähes 43 prosenttia on suorittanut
korkea-asteen opinnot. Luku on
vanhojen EU-maiden kolmanneksi
korkein.
Suomessa on myös Ruotsia ja
Tanskaa enemmän keskiasteen
koulutettuja eli lähinnä lukion tai
ammattioppilaitoksien käyneitä, yli
44 prosenttia. Vielä isompi merkitys
keskiasteen koulutuksella on Saksassa ja Itävallassa.
Vain perusasteen suorittaneita suomalaisia on 12,8 prosenttia, mikä
on muihin EU-maihin verrattuna
vähän. Portugalissa, Espanjassa ja
Italiassa vain perusasteen varassa
on yli 40 prosenttia väestöstä.
Lähde: OECD.
Korkea-aste
Iso-Britannia
Irlanti
Suomi
Suomi
Luxemburg
Ruotsi
Tanska
Belgia
Alankomaat
Espanja
Ranska*
Itävalta
Kreikka
Saksa
Portugali
Italia
43
43
43
40
40
37
37
35
35
34
31
29
28
23
18
Keskiaste
18
38
37
44
20
13
25
18
20
25
24
35
42
43
38
41
22
43
44
54
23
15
41
30
59
22
13
55
42
* Tieto vuodelta 2014.
Koulutuksen hyödyt
Perusaste
22
40
Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä* sukupuolen mukaan 1970–2015 (prosenttia)
80
% miehistä
Nykyään yli 70 prosenttia suomalaisista on suorittanut peruskoulun
jälkeisen tutkinnon. Koulutettujen
naisten osuus ylitti koulutettujen
miesten osuuden vuonna 2005.
% naisista
70
60
Naisista 72 prosenttia on suorittanut vähintäänkin keskiasteen
tutkinnon eli yleensä ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon,
miehistä noin 70 prosenttia. Vuodesta 1970 koulutettujen naisten
osuus on kolminkertaistunut ja
miesten osuus 2,6-kertaistunut.
50
40
30
20
Esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista naisia oli
59 prosenttia ja miehiä 41 prosenttia vuonna 2015.
10
Lähde: Tilastokeskus.
0
1970
1980
1990
2000
2010
2015
* Yli 15-vuotiaat.
23
Koulutuksen hyödyt
Väestön* koulutusasteen kehitys 1970–2015 (prosenttia)
Suomalaisten koulutusaste on
noussut selvästi 1970-luvulta. Vielä
vuonna 1970 vain perusasteen
suorittaneita oli 75 prosenttia yli
15-vuotiaista, vuonna 2015 luku oli
29 prosenttia.
Keskiasteen eli ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut 17
prosentista 41 prosenttiin. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden
osuus on noussut 9 prosentista 29
prosenttiin.
Vain perusaste
100
80
0,1
8,8
16,5
Koulutuksen hyödyt
0,6
0,8
0,9
22,8
27,0
29,1
36,0
39,2
40,7
74,7
61,5
20
49,6
40,6
4,59
Vain perusaste
1,35
Keskiaste1,87
Korkea aste
1,34
Tutkijakoulutus0,04
Tutkijakoulutus
32,5
60
40
0,3
17,6
Korkea aste
25,3
Lähde: Tilastokeskus.
15 vuotta täyttänyt
väestö 2015, milj.
0,2
13,0
Keskiaste
33,0
29,3
2010
2015
0
1970
1980
1990
* Yli 15-vuotiaat.
24
2000
Isän koulutus
Isän koulutustason vaikutus lapsen koulutustasoon 2015 (prosenttia)
Tutkijakoulutusaste
2,9
Korkea-aste
4,7
Keskiaste
Vain perusaste/
ei tietoa
Vain perusaste
Keskiaste
Korkea aste
Tutkijakoulutus
19,2
68,6
29,7
10,1
9,3
63,0
48,6
22,2
2,6
40,6
44,6
32,3
0,8
0,9
Korkeakoulutus periytyy melko
vahvasti. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset hankkivat todennäköisesti korkean koulutuksen.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden isien lapsista 63 prosenttia
on itsekin suorittanut korkea-asteen
tutkinnon, vähintään ammattikorkeakoulun. Hyvin samansuuntainen
vaikutus on äidin korkeakoulutuksella.
Lisäksi vähän koulutetut vanhemmat kannustavat lapsiaan opiskelemaan. Vain perusasteen suorittaneiden isien lapsista 22 prosenttia
päättää opintonsa perusasteeseen,
45 prosenttia suorittaa toisen asteen ja 32 prosenttia korkea-asteen.
Lähde: Tilastokeskus.
Lapsen koulutus
25
Koulutuksen hyödyt
Työllisyysasteet koulutustason mukaan 1987–2015 (prosenttia)
Koulutustaso vaikuttaa voimakkaasti työllistymiseen. Korkeakoulutettujen työllisyysaste oli 86 prosenttia,
mutta vain peruskoulun suorittaneiden 43 prosenttia vuonna 2015.
Lukion tai ammattikoulun käyneiden työllisyysaste oli 67 prosenttia
ja ammattikorkeakoulun käyneiden
81 prosenttia.
100
Työllisyysaste on laskenut kaikilla
koulutustasoilla finanssikriisistä
alkaneen taloustaantuman (2008–)
aikana. Vain peruskoulun käyneiden
työllisyysaste on laskenut jopa 9
prosenttiyksikköä, akateemisten
vain 2,2 prosenttiyksikköä.
70
90
Yliopisto/tutkijakoulutus
85,7
80
81,0
Ammattikorkeakoulu
Lukio, ammattikoulu, opisto
66,7
60
Vain peruskoulu
50
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto.
42,5
40
1987
Koulutuksen hyödyt
1991
1995
1999
26
2003
2007
2011
2015
Yliopistotutkinnon suorittaneiden työllisyys oppilaitoksen mukaan 2010–2014 (prosenttia)
Työlliset
Työlliset opiskelijat
Tampereen yliopisto
Tampereen tekn. yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Helsingin yliopisto
Lapin yliopisto
Aalto-yliopisto
Koko maa yhteensä
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto
Oulun yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Lappeenrannan tekn. yliopisto
Åbo Akademi
Svenska handelshögskolan
Taideyliopistot
67
72
65
64
71
69
66
65
69
64
66
67
65
71
63
27
Opiskelijat
Muu
Työttömät
Maastamuuttaneet
16
3 8 32
11 2 7 4 5
17
4 8 33
18
4 7 4 4
10 4 11 3 2
12 2 6 5 6
14 3 8 4 4
15
3 9 43
11 3 8 4 4
16
4 10 4 3
12 4 10 4 4
11 3 8 3 9
12 4 6 4 9
6 2 4 7 10
9 2 14
5 6
Työllistävimmät yliopistot ovat
viime vuosina olleet Tampereen
yliopisto, Tampereen Teknillinen
yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.
Näistä yliopistoista yli 82 prosenttia
valmistuneista on joko töissä tai
jatkaa opintoja töiden ohella, kun
keskimäärin luku on 80,6 prosenttia.
Heikoimmin ovat työllistyneet Taideyliopistossa tutkinnon suorittaneet, joista 72 prosenttia on töissä.
Ruotsinkielisten yliopistojen Åbo
Akademin ja Svenska Handelshögskolanin sijoittumista työllistymisvertailussa heikentää keskimääräistä
suurempi ulkomaille muuttaneiden
osuus.
Lähde: Tilastokeskus.
Koulutuksen hyödyt
Miesten arvioidut koko työuran aikaiset tulot* koulutustason mukaan (euroa vuodessa)
Yliopistokoulutus on tuottoisa investointi. Keskimäärin korkeakoulutettu mies tienaa vuositasolla miltei
koko työuransa ajan enemmän kuin
vain peruskoulun tai ammattikoulun käynyt mies.
80 000
Korkeakoulutettu mies ansaitsee
koko työuransa aikana kaikkiaan
arviolta 2,54 miljoonaa euroa ennen
veroja. Peruskoulusta työelämään
siirtynyt tienaa työurallaan keskimäärin 1,0 miljoonaa euroa. Ammattikoulun käyminen taas nostaa
ansiotasoa vain vähän, mutta pienentää riskiä ilman töitä jäämisestä.
50 000
Palkkahuipun akateeminen mies
kohtaa noin 48–52-vuotiaana,
vähemmän kouluja käynyt 40–45
-vuotiaana.
Lähde: Koerselman & Uusitalo (2014).
Koulutuksen hyödyt
Yliopiston käynyt
70 000
60 000
40 000
Ammattikoulun käynyt
30 000
Peruskoulun käynyt
20 000
10 000
0
16
20
24
28
32
36
* Vuoden 2009 hinnoin ja palkoin.
28
40
Ikä
44
48
52
56
60
64
Naisten arvioidut koko työuran aikaiset tulot* koulutustason mukaan (euroa vuodessa)
80 000
Naisillakin yliopistokoulutuksen
vaikutus työtuloihin on huomattava, mutta euroissa pienempi kuin
miehillä (vrt. s. 28). Akateemisesti
koulutettu nainen ansaitsee koko
työuransa aikana arviolta 1,76
miljoonaa euroa ennen veroja, kun
peruskoulu- tai ammattikoulupohjalla työskentelevä nainen ansaitsee
750 000–810 000 euroa.
70 000
Yliopiston käynyt
60 000
50 000
40 000
30 000
Naisten koko työuran aikaiset työtulot jäävät kaikilla koulutustasoilla
noin 30 prosenttia miesten tuloja
alhaisemmiksi.
Ammattikoulun käynyt
20 000
Peruskoulun käynyt
Lähde: Koerselman & Uusitalo (2014).
10 000
0
16
20
24
28
32
36
40
Ikä
44
48
52
56
60
64
* Vuoden 2009 hinnoin ja palkoin.
29
Koulutuksen hyödyt
Korkeakouluopiskelijoiden opintotuen rakenne 2005–2015 (prosenttia)
Ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopiskelijoiden tuet ovat muuttuneet
lainapainotteisiksi. Valtion takaama
opintolaina on keskimäärin 58 prosenttia opiskelijan tuista, kun vuonna 2005 se oli 44 prosenttia. Opintorahan osuus tukipotista on laskenut
28 prosenttiin 36 prosentista.
Valtion takaama opintolaina on 400
euroa kuukaudessa lukuvuonna
2016–2017. Jos tutkinto suoritetaan
määräajassa, valtio hyvittää osan
lainasta.
Opintorahaa ammattikorkea- tai
korkeakouluopiskelija saa enintään
336,76 euroa kuukaudessa ja asumislisää 201,60 euroa.
Lähde: Kansaneläkelaitos.
Koulutuksen kustannukset
100
Asumislisä
80
60
Opintoraha
40
20
Opintolaina
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
30
Koulutuksen keskimääräiset yksikköhinnat 2010–2016 (euroa vuodessa oppilasta kohti)
12 000
Ammatillinen peruskoulutus
10 465
10 000
Ammattikorkeakoulutus*
8 000
7 689
Lukiokoulutus
6 000
6 122
4 000
Koulutusten keskimääräiset valtakunnalliset yksikköhinnat ovat
kehittyneet hyvin maltillisesti.
Ammatillisessa koulutuksessa
kustannukset ovat yli 10 000 euroa
oppilasta kohti. Lukiolaisen opintovuosi maksaa keskimäärin alle 6 500
euroa ja peruskoululaisen noin
7 600 euroa (ks. taulukko alla).
Yksikköhinnat perustuvat kuntien
toteutuneisiin käyttökustannuksiin,
ja niitä käytetään valtionosuuksien
laskemiseen.
Lähde: Opetushallitus.
Yksikköhinnat 2014
(euroa vuodessa/oppilas)
2 000
0
2010
2011
2012
2013
* Tiedot puuttuvat vuosilta 2015–2016.
31
2014
2015
2016
Perusopetus
Lukiokoulutus
Ammattikoulutus
Ammattikorkeakoulutus
7 634
6 426
10 970
7 689
Koulutuksen kustannukset
Opetushenkilöstön palkkojen osuus koulujen kustannuksista 2014
(prosenttia, miljoonaa euroa)
Koulutustoiminnan kustannuksista
noin 60 prosenttia on henkilöstökustannuksia. Osuus on likimain
sama kaikilla koulutuksen tasoilla
esikouluista yliopistoihin.
Varsinaisen opetushenkilöstön
osuus kustannuksista vaihtelee esiopetuksen 46 prosentista lukioiden
60 prosenttiin. Ammattikouluissa
muun kuin opetushenkilöstön
osuus on muita kouluja suurempi,
17 prosenttia.
Opetushenkilöstö
Esiopetus
Perusopetus
Lukiot
Ammattikoulut
337
4 550
788
1 644
Yhteensä 7 319
Koulutuksen kustannukset
Muut kulut
268
603
100%
80%
138
1 827
50
60%
43
352
282
40%
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kokonaiskustannukset 2014
(milj. eur)
Muu henkilöstö
20%
155
2 371
470
758
0%
Esiopetus
Perusopetus
32
Lukiot
Ammattikoulut
Yliopistojen rahoitus ja kustannukset 2015 (prosenttia, miljoonaa euroa)
Sijoitustoiminta
Varainhankinta
Muu täydentävä
rahoitus
129
23
263
100 %
126
46
80 %
573
633
351
Tutkimusrahoitus
60 %
Poistot
Muut kulut
Tilavuokrat
Henkilöstökulut
Valtion perusrahoitus
40 %
1 791
Tulos
1 743
Yliopistojen kokonaisrahoitus oli 2,8
miljardia euroa vuonna 2015. Siitä
63 prosenttia eli 1,8 miljardia tuli
suoraan valtion perusrahoituksesta.
Yliopistot keräsivät julkista tutkimusrahoitusta ja muuta rahoitusta
noin 900 miljoonaa euroa. Varainhankinta ja sijoitustuotot toivat yliopistoille noin 150 miljoonaa euroa.
Yliopistojen kustannuksista 1,7
miljardia euroa eli 62 prosenttia oli
henkilöstökustannuksia. Tilavuokriin
meni noin 350 miljoonaa euroa.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö/
Yliopistojen tilinpäätökset.
20 %
0%
Kustannukset
Rahoitus
33
Koulutuksen kustannukset
Koulutuksen käyttömenojen jakautuminen 1995–2014
(vuoden 2014 hinnoin, miljardia euroa)
Koulutuksen käyttömenot ovat
kasvaneet vuodesta 1995 noin
9 prosenttia, joskin aivan viime
vuosina niitä on leikattu. Vuonna
2014 oppilaitosten käyttömenot,
koulutuksen hallintomenot ja opintotuen menot olivat yhteensä 12,3
miljardia euroa.
Esi- ja perusasteen käyttömenot
olivat 4,9 miljardia, lukion ja ammattioppilaitosten 2,6 miljardia ja
korkeakoulujen 3,2 miljardia. Kaikki
opintotukimenot olivat yhteensä
0,9 miljardia.
14
12
Esi- ja perusopetus
Keskiaste
Korkea aste*
Muu koulutus
Hallinto
Opintotuki
12,5
12,1
11,0
1,1
0,3
0,5
12,9
12,3
1,0
0,3
0,5
1,0
0,3
0,5
3,2
3,4
3,2
0,9
0,2
0,5
8
1,1
0,3
0,5
2,0
6
2,9
2,5
2,6
2,8
2,6
4,3
4,7
5,0
5,0
4,9
1995
2000
2005
2010
2014
10
3,1
4
Lähde: Tilastokeskus.
2
0
*Rahoitusuudistuksen takia yliopistojen vuosien 2010 ja 2014 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia
aiempien kanssa.
Koulutuksen kustannukset
34
Koulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen eräissä EU-maissa* 2013 (prosenttia)
Iso-Britannia
6,7
Tanska
6,4
Portugali
6,1
Belgia
5,8
Suomi
5,7
Alankomaat
5,5
Ruotsi
5,4
Ranska
5,2
Itävalta
5,0
Saksa
4,3
Espanja
4,3
Italia
Luxemburg
Britanniassa, Tanskassa ja Portugalissa suhdeluku nousee yli 6 prosenttiin. Saksassa, samoin Espanjassa ja Italiassa, koulutusmenojen
suhde bruttokansantuotteeseen jää
noin 4 prosenttiin.
5,3
Irlanti
Suomessa koulutusmenojen eli
koululaitosten julkisten ja yksityisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen nousee korkeammaksi kuin vanhoissa EU-maissa
keskimäärin. Suomessa suhdeluku
on 5,7 prosenttia. Samalla tasolla
koulutusmenot ovat Ruotsissa, 5,2
prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lähde: OECD.
4,0
Vanhojen EU-maiden
keskiarvo (5,2)
3,5
* Tietoa Kreikasta ei ole saatavilla.
35
Koulutuksen kustannukset
Lähteet
Koerselman, K. & Uusitalo, R. (2014): The risk and return of human capital investments, Labour Economics 30 (2014)
154–163.
Malin, A., Sulkunen, S. & Laine, K. (2013): PIAAC 2012. Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia, Opetus- ja
kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:19,
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm19.pdf?lang=fi
OECD (2016): Education at a Glance 2016, http://www.oecd.org/edu/education-at-a-glance-19991487.htm
OECD (2017): Programme for International Student Assessment (PISA), http://www.oecd.org/pisa/
OECD (2016): Skills Matter: Further Results from the Survey of Adult Skills, OECD Skills Studies,
http://dx.doi.org/10.1787/9789264258051-en
Tilastokeskus: Koulutustilastot, http://www.stat.fi/til/kou.html
Kansainväliset yliopistovertailut
Brittiläisen koulutusyrityksen Quacquarelli Symondsin julkaisema vertailu: www.topuniversities.com.
Times Higher Education -julkaisun vertailu: www.timeshighereducation.com.
Taiwanilaisen NT-yliopiston vertailu: nturanking.lis.ntu.edu.tw.
Shanghain Jiao Tong -yliopiston julkaisema Academic Ranking of World Universities: www.shanghairanking.com.
Paljonko maksaa peruskoululaisen opintovuosi? Miten pitkään kestää opintoputki
ensimmäiseltä luokalta maisteriksi? Mihin yliopistoon pääsee helpoimmin opiskelemaan? Missä määrin koulutustaso vaikuttaa palkkatasoon?
ISBN 978-951-628-679-5
EVA Fakta Todistus koululle vastaa näihin ja moniin muihin koulutusjärjestelmämme
peruskysymyksiin. Koulutuksen tunnusluvut on koostettu pääasiassa Tilastokeskuksen koulutustilastoista ja teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tilastoista.