1. No category

Puumedi-­‐lehti kesäkuu 2014 (2) Kela-kortti – kenelle ja miksi?
Kela eli kansaneläkelaitos tarkoittaa Suomen sosiaaliturvalaitosta. Kun muutat
vakinaisesti Suomeen, eli oleskelet pääasiallisesti siellä ja sinulla on siellä koti, sinun
kannattaa ehdottomasti hankkia Kela-kortti. Kortti antaa sinulle monia erilaisia etuja.
Sillä todistat kuulumisesi Suomen sairausvakuutuksen piiriin, mikä on erittäin
tärkeätä esimerkiksi silloin, kun sairastat tai kun tarvitset lääkkeitä. Tässä
tapauksessa, jos sinulla on Kela-kortti, Kela korvaa osan sairaudesta johtuneista
lääke- ja hoitokustannuksista sekä maksaa korvausta ajalta, jolloin et sairastamisen
takia voi mennä töihin.
Mitä Kela korvaa?
Kun sinulla on Kela-kortti, saat korvausta esimerkiksi seuraavissa sairastamiseen
liittyvissä tapauksissa.
Osan yksityislääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin palkkioista ja heidän
määräämistänä tutkimus- ja hoitokuluista
Korvauksen saaminen Kelalata edellyttää sitä, että vastaavan hoidon saaminen on
lääketieteellisesti perusteltu. Täytyy muistaa myös se, että Kela korvaa ainoastaan
yksityisen terveydenhuollon kustannukset. Korvauksen määrän perusteena on
korvaustaksa. Kullekin hoidolle on määritetty omat korvaustaksat, jotka löytyvät
Kelan verkkosivuilta. Esimerkiksi hampaan poiston taksa on 20 euroa, vaativa
hammasproteesin korjaus 54 euroa jne. Täytyy ottaa huomioon, että yleensä palkkio
on taksaa suurempi.
Korvauksen saat tavallisesti jo heti lääkärin vastaanotolla näyttämällä Kela-korttiasi.
Jos et jostain syystä saa korvausta heti lääkärillä, voit hakea sen Kelasta myöhemmin.
Osan lääkekuluista
Jos lääkäri on lääkemääräyksellä määrännyt sairautesi hoitoon lääkkeitä tai muita
valmisteita, voit saada korvausta myös niistä. Korvauksen saaminen edellyttää aina,
että sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt kyseiselle lääkkeelle korvattavuuden.
Tämä kannattaa selvittää lääkäriltäsi. Jos lääke ei ole korvattavissa, sinun täytyy
maksaa lääkkeen hinta kokonaan itse.
Myös lääkekorvauksen saat yleensä jo heti apteekissa. Jos näin ei ole, voit hakea
Kelan korvausta myöhemmin, mutta se pitää muistaa tehdä viimeistään 6 kuukauden
kuluessa ostosta.
Osan matkakuluista sairaanhoitoon
Jos sinun täytyy matkustaa sairaanhoidon takia, voit saada korvausta myös siitä. Kela
korvaa sellaiset julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon liittyvät matkat, joiden
kustannukset yhteen suuntaan ylittävät 14,5 euroa eli omavastuun määrän. Kela
korvaa yleensä matkan lähimpään lääkäriin tai hoitolaitokseen.
1 Puumedi-­‐lehti kesäkuu 2014 (2) Ansionmenetystä
työkyvyttömyyden
ajalta
sairauspäivärahana
tai
osasairauspäivärahana
Sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä, kun et ole voinut olla töissä sairauden
takia. Jos saat sairauspoissaolosi ajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan
työnantajallesi. Jos palkka on päivärahaa pienempi, saat palkan ja päivärahan
erotuksen itsellesi.
Voit saada sairauspäivärahaa, jos olet 16–67-vuotias, sairautesi takia työkyvytön ja
ollut työkyvyttömyyttä edeltävien 3 kuukauden aikana töissä. Sairauspäivärahaa
maksetaan yleensä enintään 300 arkipäivän eli noin vuoden ajan.
Sairauspäivärahan määrään vaikuttaa se, oletko ollut työntekijä vai yrittäjä tai
ammatinharjoittaja ja se, millaiset tulosi ovat olleet tulosi. Sairauspäivärahan määrän
voi laskea laskimen avulla, joka löytyy Kelan Internet-sivuilta osoitteesta
https://easiointi.kela.fi/eprlaskenta_app/PRLaskentaApplication?&EJ=SP&lang=fi.
Sairauspäivärahan minimimäärä on 23,92 euroa.
Sairaanhoito Suomen ulkopuolella
Suomessa sairausvakuutetun henkilön on oikeus sairaanhoitoon kaikissa EU-maissa ja
myös muutamissa maissa EU:n ulkopuolella. Ulkomailla oleskelun kesto vaikuttaa
siihen, millaiset oikeudet sairaanhoitoon sinulla on. Alle vuoden kestävä oleskelu
katsotaan yleensä tilapäiseksi.
Jos
sairastut
EU-maassa
tilapäisen
oleskelusi
aikana,
tulisi
sinun
saada eurooppalaisella sairaanhoitokortilla lääketieteellisistä syistä välttämätöntä
sairaanhoitoa samoin ehdoin ja kustannuksin kuin oleskelumaan asukkaatkin. Jos
kuitenkin maksat ulkomailla saamasi hoidon kaikki kustannukset itse, voit hakea
Kelasta jälkikäteen korvausta. Miten Kela-kortin voi hankkia?
Kela-kortista voi siis olla paljon apua, jos joudut tutkimuksiin, sinun täytyy ostaa
lääkkeitä tai jos sairastat ja joudut sen vuoksi olemaan töistä poissa. Jos sinulla on
vain eurooppalainen sairaanhoitokortti, saat Suomessa vain välttämätöntä
lääketieteellistä apua, mutta et korvauksia.
Suomen sairausvakuutuksen piiriin pääsyä ja Kela-korttia voi hakea kahdella tavalla:
Kelan verkkopalvelussa, jolloin tarvitset suomalaiset verkkopankkitunnukset, tai
postittamalla vastaava hakemus ja tuomalla se mihin tahansa Kelan toimistoon.
Kun hakemuksesi hyväksytään, sinulle lähetetään automaattisesti henkilökohtainen
kuvaton Kela-kortti.
Lähde: www.kela.fi 2 Puumedi-­‐lehti kesäkuu 2014 (2) kieltä ja mennä Suomeen töihin. Ei
muuta
kun
tuumasta
toimeen!
Kuukausi sen jälkeen olinkin jo
Tallinnassa suomen kielen kurssilla.”
Itahisasta siinä ei ollut mitään
pelottavaa. “Onhan niin paljon ihmisiä,
jotka ovat muuttaneet uuteen maahan
osaamatta sanaakaan paikallista kieltä.
Kaikkihan ovat pärjänneet.”
Mikään ei ole mahdotonta!
– Itahisan tarina
Espanjan Teneriffalta kotoisin oleva
hammaslääkäri
Itahisa
Txasko
Rodriguez
(29)
työskentelee
Kärsämäessä Pohjois-Pohjanmaalla.
Hänen matkansa sinne on ollut
täynnä yllätyksiä ja odottamattomia
käänteitä, mutta kuten hänen
tarinansa
osoittaa,
jokaiseen
tilanteeseen on ratkaisu.
Yllätys matkan varrella
Alku olikin todella sujuva. Vaikka
suomi ei vaikuttanut helpolta, se ei
ollut
mitenkään
hankalaakaan.
“Opettajani Ruth Mägi ja Ester Pihl
tekivät mahtavaa työtä. Opiskelu oli
hauskaa ja monipuolista”, hän kehuu.
Mutta matkaan tuli mutkia kun Itahisa
sai tietää että… hän on raskaana. “En
sanonut
Puumedissa
kenellekään
mitään. Minunhan piti aloittaa työt niin
pian kuin kielitaitoni oli riittävä hyvä,
mutta nyt minulla oli vauva mahassa ja
suunnitelmat aivan sekaisin. Pysyin
hiljaa ja vain odotin. Minulla ei ollut
mitään aavistusta mitä tehdä”, hän
muistaa. Kun hän oli lähes raskautensa
puolivälissä, hän lopulta kertoi asiasta
myös Puumedissa.
Itahisa
on
aina
tykännyt
matkustamisesta
ja
halunnut
työskennellä ulkomailla. Hänestä siinä
ei ole mitään pelottavaa. Kun Itahisa
lähti
kotisaarelta
mantereelle
yliopistoon
lukemaan
hammaslääketiedettä, isänsä sanoi jo
silloin: Kun joskus menet ulkomaalle
töihin, tapat kaksi kärpästä yhdellä
iskulla, sillä työkokemuksen lisäksi
saat myös elämänkokemusta. Vuonna
2012,
kun
Itahisa
työskenteli
Englannissa hotellissa, hän tapasi
lääkärin,
joka
kertoi
hänelle
Puumedista. “Ajattelin, että olisi
mahtava kokemus opiskella uutta
3 Puumedi-­‐lehti kesäkuu 2014 (2) Aina iloinen Itahisa Txasko Rodriguez
Raskaus ja opiskelu
Mutta mitään pahaa ei tapahtunutkaan.
Kun suuri salaisuus oli paljastettu,
Puumedissa tehtiin hänen tarpeitaan
vastaava jatkosuunnitelma. Kun Itahisa
oli synnyttänyt vauvansa Espanjan
Barcelonassa, hän palasi Tallinnaan ja
jatkoi
kielenopiskelua
toisessa
Puumedin
ryhmässä.
“Kaikki
Puumedin naiset olivat niin avuliaita!
Helena löysi meille lapsenvahdin, Aire
ja Marina järjestivät lääkärin kun sitä
tarvitsin ja Monika antoi neuvoa, miten
lapsi tässä kylmässä säässä puetaan.
Olen heille kaikille hyvin kiitollinen.”
Itahisa jatkoi opiskelua. Kun kurssilla
pidettiin tauko, lapsenvahti toi vauvan
mukaan Puumedin toimistolle, jotta
Itahisa voisi ruokkia tätä. “Kaikkein
vaikein aika oli iltapäivä kun minun
piti tehdä kotitehtäviä. Alussa vauva
nukkui hyvin, mutta myöhemmin
paljon vähemmän. Opiskelusta tuli
hankalampaa, mutta tein minkä voin.”
Kärsämäen kaupunkiin tämän vuoden
alussa. Muuttamisessa ei ollut mitään
hankalaa. “Puumedin ihmiset toivat
meidät tänne autolla, tavaroiden
kuljettamisesta minun ei tarvinnut
huolehtia. Paljon suurempi ongelma oli
löytää hyvä lapsenvahti. Tämän
piikkiin meni useita unettomia öitä”,
hän myöntää. Mutta sopiva henkilö
löytyi ja hän on auttanut perhettä
asettumaan.
Nyt he ovat sopeutuneet hyvin.
Itahisan mukaan Suomessa on
rauhallista työskennellä. Ihmiset ovat
toki
viileämpiä
verrattuna
kanariansaarelaisiin, mutta tähän asti
nainen ei ole tavannut yhtäkään
huonontuulista
ihmistä.
Pikkukaupungissa kaikki tuntevat
kaikki ja Itahisa näkee usein potilaitaan
vaikkapa paikallisessa ruokakaupassa.
“Minusta tuntuu, että meistä on tullut
tavallaan julkkiksia. Lapsenvahtimme
esittelee meidät kaikille, jos sattuu
olemaan joku, joka meitä ei vielä
tunne. Tämä on yksi asia, josta en
pikkukaupungissa asumisessa juuri
pidä, mutta kaikessa on aina puolensa,
asuisi missä tahansa”, hän sanoo. Myös
Työnhaku ja muutto
Vuoden 2013 lopussa Puumedi löysin
Itahisalle sopivan työpaikan. Hän lähti
Pohjois-Pohjanmaahan
pieneen
4 Puumedi-­‐lehti kesäkuu 2014 (2) talvi saattaa olla hankalaa aikaa, koska
kun ulkona on kylmä, ei tee edes mieli
lähteä ulos tai hakemaan sosiaalista
elämää. “Mutta minulla on kotonakin
riittävästi tekemistä. Ja töissä on
hauskaa – on rauhallista, ja potilaat
ovat aina niin kiitollisia.”
pitänyt tarkoittaa maailmanloppua.
Muistan myös miten tarvoimme
Martynan kanssa syvässä lumessa ja
melkein inhosimme sitä, muistan myös
läpi yön kestäneitä keskusteluja Niken,
Katarzynan ja Irenen kanssa sekä
Karolinan ihania yllätyksiä. Myös
pikkujoulut Puumedin kanssa olivat
kivoja.”
Itahisan kokemus Suomeen tulosta on
hauska, muuta myös mutkikas.
Erilaisista esteistä ja odottamattomista
tilanteista huolimatta kaikki järjestyi.
“Kaiken kaikkiaan olen erittäin
tyytyväinen päätökseeni opiskella
suomea ja tulla tänne töihin. Ei ollut
mitään syytä pelätä”, hän summaa.
Hauskoja muistoja opiskeluajoilta
Nyt kun Itahisa on asettunut Suomeen,
hän joskus muistelee opiskeluaikojaan
Tallinnassa. “Minulla on paljon hyviä
muistoja. Kurssitoverini olivat ihania
ihmisiä. Muistan kun kerran pyydettiin
opettajaa pitämään tauko, koska
päivämäärä oli 12.12.2012 ja kello
12.00. Halusimme ottaa numeroista
kuvan, koska sen yhdistelmän oli
5 Puumedi-­‐lehti kesäkuu 2014 (2) sopivaa
Tallinnan
yliopiston
valikoimasta. “Ajattelin vain sitä,
mihinköhän pääsisin sisään. Vein
paperit suomen kieleen. En uskonut,
että pääsen sinne, koska pääsykoe
meni omasta mielestäni todella
huonosti.” Yllätys oli suuri, kun
laitoksesta ilmoitettiin: Tervetuloa
opiskelemaan!
Puumediläinen
valokeilassa:
Viktorija Zafatajeva
Puumediläinen
valokeilassa
on
palsta, jolla kurkistetaan yhden
puumediläisen työelämään ja joskus
vähän sen ulkopuolellekin.
Viktorija Zafatajeva (31) on opettanut
Puumedissa suomea kahdeksan vuotta
ja on näin ollen yksi pisimpään
firmassa
olleista
työntekijöistä.
Viktorijalla on aina ollut intohimo
lääketiedettä kohtaan – hänellä on
myös ensihoitajan koulutus ja sen
lisäksi
hän
valmistui
äsken
sairaanhoitajaksi.
Alussa vastenmielistä puuhaa
Viktorija myöntää, että varsinkin
ensimmäinen opiskeluvuosi oli aika
vastenmielistä. “Kaikki tuntui niin
teoreettiselta
ja
tylsältä”,
hän
muistelee. Mutta pikkuhiljaa hänen
suhtautuminensa
muuttui.
“Aloin
ymmärtää,
että
suomen
kielen
opettamisesta tulee työni, mutta en voi
tehdä hyvin työtä, josta en pidä. Kun
muutin omaa asennetta, asiat alkoivat
sujua paljon paremmin.”
Hän laittoi katutolppiin ilmoituksia –
opetan suomea. Sitä kautta hän sai
ensimmäisen
opiskelijan,
silmälääkärin. Tähän päivään saakka
Viktorija onkin opettanut suomea
ainoastaan
lääkäreille.
Kun
työnhakupalstalta löytyi Puumedin
ilmoitus, jossa haettiin suomen kielen
opettajaa, hän kävi haastattelussa ja sai
paikan.
Jotainhan piti opiskella!
Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Viktorija
tiesi heti, mitä seuraavaksi haluaa
tehdä. “Olen aina halunnut auttaa
ihmisiä ja siksi haaveenani oli lukea
lääkäriksi. Mutta Virossa sitä voi tehdä
vain Tartossa, ja vanhempani eivät
suostuneet siihen, että lähden. He
sanoivat, että jos haluan mennä
Tarttoon,
minun
on
pärjättävä
itsekseni.” Koska hänen piti jäädä
pääkaupunkiin, oli keksittävä jotain
6 Puumedi-­‐lehti kesäkuu 2014 (2) Viktoria tietää, että paljon on kiinni omasta asenteesta.
Lääketiede houkutteli edelleen
Lääkäreitä
opettaessa
intohimo
lääketiedettä kohtaan vain kasvoi.
Viktorija jatkoi opettamista, mutta
astui samalla askeleen lähemmäksi
lääketiedettä, kun haki hätäkeskuksen
7 Puumedi-­‐lehti kesäkuu 2014 (2) puhelinpäivystäjäksi. Hän pääsikin
sinne ja tykkäsi työstä, mutta: “En
kestänyt, että roolikseni jäi olla vain
puhelimen päässä! Halusin olla
paikalla, nähdä omin silmin, mitä
tapahtuu
ja
auttaa
ihmisiä.”
Seuraavaksi oli vuorossa ensihoitajan
koulutus, jonka läpäiseminen antoi
hänelle
valmiudet
työskennellä
ensiapuosastolla. Sitä hän onkin tehnyt
tähän päivään saakka – kuukaudessa
on 3-4 päivystystä, joista jokainen
kestää vuorokauden. Mutta siihen
touhukkaan naisen puuhat eivät
vieläkään
pääty
–
kesäkuun
puolessavälissä
hän
valmistuu
Tallinnan Tervishoiu Kõrgkoolista
(terveydenalan
korkeakoulu)
sairaanhoitajaksi.
hiirestä. “Aina kun opiskeija käyttää
väärää paikallissijaa, minun pitää vain
sanoa yksi sana – hiiri! – ja hän
ymmärtää, mikä on oikea sijamuoto”,
hän kertoo hymyillen keksinnöstään.
Ei kuvitele elämää ilman toista työtä
Ensiaputyössä
koettuja
tilanteita
Viktorija on päässyt hyödyntämään
myös opetuksessa, ja siitä on ollut apua
sekä opiskelijoille että hänelle
itselleen.
Kun
kysyn
mielekiintoisimmista ja vaativimmista
ensiaputyössä
koetuista
hetkistä,
Viktorija ei mieti kauaa. “Synnytykset!
Olen
avustanut
kolmessa
synnytyksessa, olen siis niin sanotusti
kolminkertainen
“äiti”,
vitsailee
Viktorijaa, jolla kolmen “vauvan”
lisäksi on kotona oma nelivuotias
tyttö.
Vaikeat
tilanteet,
kuten
kuolemat, saattavat joskus jäädä
painamaan mieltä. Ne käydään
myöhemmin koko tiimin kanssa läpi ja
keskustellaan
siitä,
toimittiinko
kaikessa oikein ja olisiko kenties ollut
mahdollista tehdä jotain toisin. Mutta
terveydenalan
ammattilaisen
on
touttava vaikeisiin tilanteisiin.
Kysyn Viktorijalta, kumman työn hän
valitsisi – opettajan vai lääketieteen
ammattilaisen, jos hänen olisi pakko
valita vain toinen. “En osaa vastata
siihen, koska rakastan kumpaakin
työtä. Ne ovat niin erilaisia, ja olen
onnellinen,
että
minulla
on
erinomainen
mahdollisuus
niitä
yhdistää”.
Lääkäreillä oma kieli
Kielen opettamisesta oli nopeasti tullut
paljon mieluisampaa kuin mitä se oli
alussa. “Meillä on lääkäreiden kanssa
hauskaa. Meillä on ikään kuin oma
kieli, mitä muut välttämättä eivät aina
ymmärrä”, hän nauraa. Hän ei tykkää
tehdä
kielenopiskelusta
liian
monimutkaista.
“En
kiduta
opiskelijoitani hankalilla käsitteillä
kuten
esimerkiksi
vieraalta
kuulostavilla paikallissijanimityksillä.
Sen sijaan puhutaan hiiristä!”
- Hiiristä?
“Tässä on hiireni”, Viktorija esittelee.
Luokan
taululta
löytyy
kuvat
juomalasiin laskeutuvasta, lasissa
istuvasta ja lasista ulos kapuavasta
8 Puumedi-­‐lehti kesäkuu 2014 (2) Puumedi-lehti
Yhteystiedot
Toimittaja: Kersten Lehismets
s-posti: [email protected]
www.puumedi.com
9