seensa. hän keksi mitä erilaisimpia tekosyitä.
KÖYHÄT KYYKKYYN Lasten ja nuorten urheilemisen hinta on moninkertaistunut useissa lajeissa. Se aiheuttaa masennusta, lisää eriarvoisuutta ja tuhoaa unelmia. MARKO LEMPINEN · Kuvat PETE AARRE-AHTIO einipoika on masentunut ja vaivautunut. Hän haluaisi itkeä, mutta ei uskalla päästää tunteitaan valloilleen. Hän pelkää kyynelten satuttavan surun murtamaa äitiään, joka on juuri ilmoittanut pojalleen jääkiekkoharrastuksen päättymisestä. Keski-Suomessa asuva yksinhuoltajaäiti on jo vuosia tehnyt kaikkensa pystyäkseen maksamaan poikansa urheiluharrastuksen kustannukset, jotka ovat alati kasvaneet. Kaksi vuotta aiemmin pojan kiekkoharrastus maksoi kaikkine kuluineen noin 2 500 euroa vuodessa, mutta nyt kustannukset ovat jo yli 5 000 euroa. Seinä on tullut vastaan. T KUSTANNUKSET NOUSSEET MELKEIN JOKA LAJISSA Jalkapallo Kuukaudessa noin 2 000 euroa nettona tienaava äiti ei pysty millään maksamaan harrastuksen vaatimia lähes 500 euron kuukausimaksuja. Äiti on useaan otteeseen pyytänyt pojan isältä apua maksuihin, mutta tämä ei ole halunnut osallistua niihin. Muiden läheisten tai sukulaisten puoleen äiti ei ole kehdannut kääntyä. Ulkopuoliset avustusyhdistykset hän on nähnyt korkeintaan hetkellisinä pelastuskeinoina ja jättänyt siksi tarttumatta niihin. Itse asiassa äidillä ei ole ollut enää pariin vuoteen varaa harrastusmaksuihin. Tähän asti hän on pystynyt peittelemään totuutta korkeakorkoisilla kulutusluotoilla, joita hän on saanut nostettua vaivatta netistä. Paineissaan äiti on nähnyt kulutusluotot ainoana ratkaisuna piinalliseen tilanteeseen, vaikka on aavistanut, että niistä koituu myöhemmin uudenlaisia ongelmia. Äiti ei ole halunnut joutua tilanteeseen, jossa joutuisi nostamaan kätensä pystyyn pojan harrastuksen suhteen. Hän on kokenut, että harrastaminen kuuluu pojan elämän tärkeimpiin asioihin. Nyt tilanne on lohduton. Äiti ei ole pystynyt selviytymään tuhansien eurojen suuruisten kulutusluottojen kuukausimaksuista, ja jo kuukausia sitten ne ovat edenneet perintään. Seuraavaksi maksut ovat siirtymässä ulosottoon, mikä voi tehdä perheen muusta elämästä pitkäksi aikaa merkittävästi normaalia hankalamman. Pian äidillä ei ole – kiitos mahdollisen maksuhäiriömerkinnän – mahdollisuutta turvautua edes kulutusluottoihin. Valheessa eläminen on tullut väistämättä päätepisteeseen. Äiti itkee. Tuskan tunne on raskas. Hän pyytää pojaltaan useaan kertaan anteeksi ja toivoo tämän ymmärtävän tilanteen vakavuuden. Mopoikään ehtinyt poika haluaa lohduttaa äitiään. »Älä huoli, kyllä minä ymmärrän. Mä keksin jotain muuta tekemistä. Kyllä me pärjätään!» poika sanoo. Hammasta purren poika pidättelee yhä kyyneleitään ja kiukkuaan. Lohdutusta ja voimaa teinikiekkoilija saa hyvin tuntemastaan faktasta: hän ei todellakaan ole Suomessa ainoa lapsi tai nuori, joka joutuu lopettamaan urheiluharrastuksen sen kalleuden vuoksi. Hän tietää, ettei ole yksin – ei edes omassa kaveriporukassaan. »POIKANI EI KEHDANNUT KERTOA SALIBANDYKAVEREILLEEN OIKEAA SYYTÄ LOPETTAMISEENSA. HÄN KEKSI MITÄ ERILAISIMPIA TEKOSYITÄ.» »Perinteinen seuroissa tapahtuva junioriurheilu on kallistunut niin paljon, että edes keskiluokkaan kuuluvilla vanhemmilla ei ole pian varaa siihen. Totta puhuen jotkin lajit ovat jo eliitin yksinoikeus», liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen lataa. Itkosen mukaan suomalaisista on jo tehty kahden kerroksen väkeä urheilulajien suhteen. »Vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa siihen, mitä lajeja heidän lapsensa harrastavat. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei todellakaan ole samaa mahdollisuutta. Puhutaan äärimmäisen suuresta yhteiskunnallisesta ongelmasta, johon olisi jo pakko puuttua.» Raadollinen totuus paljastuu Urheilusanomien tekemästä laajasta hintaselvityksestä. Selvitimme 13 urheilulajin tämänhetkiset kustannukset viidessä kaupungissa eri puolilla Suomea. Kyselytutkimus tehtiin 10- ja 14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien urheiluharrastuksia pyörittävil- rjen todellisuudesta saatu esimerkkitapaus on karu, mutta ei yllättävä. Useimpien lajien kustannukset ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet dramaattisesti, eikä suurella osalla perheistä ole enää varaa niihin. Yhä useammat lapset ja nuoret eivät pysty harrastamaan omaa suosikkilajiaan urheiluseuroissa. A 223 10 000 9 000 10 134 € 10 343 € 11 000 euroa / vuosi 178 SM-TASOLLA URHEILEVIEN NUORTEN KULUT JA TREENIMÄÄRÄT OVAT KASVANEET RAJUSTI KYMMENEN KAUDEN HINTA 11–14-vuotiaiden SM-tason kilpaurheilijoiden kokonaiskustannusten ja harjoittelumäärän muutos aikavälillä 2001–2012 Arvio kilpaurheilijoiden kokonaiskuluista lajeittain 2001–2012 Vuoden kustannukset 2001 257 209 274 6 621 € 6 596 € 8 000 Yleisurheilu 2001 2012 – 11 124 € 6–10 v. 2001 2012 738 € 1 360 € Kilpaurheilu 11–14 v. 6 749 € 9 845 € 11–14 v. 1 325 € 2 231 € 15–18 v. 10 532 € 17 731 € 15–18 v. 1 916 € 3 424 € 2001 2012 2001 2012 6–10 v. 1 630 € 3 153 € 6–10 v. 1 052 € 2 153 € 11–14 v. 2 817 € 7 294 € 11–14 v. 2 231 € 3 612 € 15–18 v. 4 983 € 9 961 € 15–18 v. 2 554 € 6 087 € 2001 2012 6–10 v. 1 588 € 2 620 € 6–10 v. 11–14 v. 2 390 € 4 682 € 15–18 v. 3 761 € 12 697 € 11–14 v 15–18 v 6 000 Uinti Tanssi 6–10 v 7 000 5 000 4 642 € Koripallo Jääkiekko Hiihto 2001 2012 664 € 2 117 € 11–14 v. 1 539 € 4 398 € 15–18 v. 1 968 € 5 049 € 4 207 € 4 000 3 068 € 3 000 Salibandy 2001 2012 6–10 v. 2 252 € 1 904 € 6–10 v. 11–14 v. 3 005 € 4 540 € 15–18 v. 7 389 € 9 241 € 2001 2012 6–10 v. 4 107 € 4 919 € 6–10 v. 11–14 v. 5 089 € 7 052 € 15–18 v. 6 735 € 9 196 € 2001 2012 – 1 388 € 11–14 v. 1 217 € 2 388 € 15–18 v. 1 892 € 3 517 € 2001 2012 474 € – 11–14 v. 1 360 € 1 821 € 15–18 v. 1 846 € 2 725 € 2 000 1 495 € Pesäpallo Taitoluistelu 2 440 € 2 646 € 2 109 € 1 075 € 1 586 € 1 000 926 € 828 € Harrasteliikunta 6–10 v 0 11–14 v 2001 LÄHDE: KARI PURONAHON TUTKIMUS, VALTION LIIKUNTANEUVOSTO · KUVITUKSET: GRAPHIC NEWS 2012 15–18 v 11 000 / i että tilanne aiheutti noloutta», Salminen tietää. »Poikani ei kehdannut kertoa salibandykavereilleen oikeaa syytä lopettamiseensa. Tiedän hänen keksineen mitä erilaisimpia tekosyitä sille asialle. Tämä harmittaa tosi paljon näin jälkikäteenkin.» Äiti näki ilmassa pahaenteisiä merkkejä. »Poikani ei tuntunut keksivän uutta sisältöä vapaa-ajan elämäänsä. Mieleeni tuli kaikenlaisia ajatuksia siitä, mihin tämä kaikki vielä johtaa. Siksi en missään vaiheessa luovuttanut, vaan päätin jatkaa taistelua. Haravoin netistä päivittäin avustusjärjestöjen yhteystietoja ja lähetin niihin avustushakemuksia.» Sitkeys palkittiin. Kun pojan salibandyharrastuksen päättymisestä oli kulunut puolisen vuotta, perheiden harrastustoiminnan tukemiseen erikoistuneesta Hope ry:stä soitettiin Salmiselle. Hänelle myönnettiin muutaman sadan euron suuruinen vuosiavustus. heilullisuutta ja ennen kaikkea paljon kavereita», Salminen sanoo. Äidin mahdollisuudet loppuivat, sillä myös hänen toinen poikansa harrastaa salibandya ja tytär puolestaan tanssiurheilua. »Tein pitkään kaikkeni mahdollistaakseni jokaisen lapseni samanaikaisen harrastamisen. Mutta koska en saanut ulkopuolelta tarpeeksi tukea, mahdollisuuteni yksinkertaisesti loppuivat. Kymmenessä vuodessa salibandyn vuosittaiset kustannukset olivat ainakin tuplaantuneet. Vaikka miten kipeää teki, muita vaihtoehtoja ei ollut.» Harrastuksen päättyminen vaikutti äidin mukaan heti negatiivisesti pojan käyttäytymiseen. »Se oli totta kai kova paikka pojalle. Hän oli usein alakuloinen, eikä elämänliekki palanut parhaalla tavalla. Keskittyminen elämän erilaisiin asioihin hankaloitui myös sen vuoksi, sesti lasten ja nuorten liikkumattomuuteen, siihen kaikista suurimpaan tulevaisuuden uhkaamme», Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen linjaa. n vuosi 2014. Kolmen lapsen pääkaupunkilaisperheessä ei ikävöidä päivää, jolloin 15-vuotiaan pojan salibandyharrastus päättyi taloudellisista syistä. Asiasta ilmoittaminen oli mitä raskain paikka perheen yksinhuoltajaäidille Mervi Salmiselle. »Kyllä siinä itkua puolin ja toisin väännettiin», hän kertoo. Vanhin poika oli ehtinyt harrastaa salibandya jo kymmenisen vuotta. Äidin mukaan harrastus oli hänelle kaikki kaikessa, yksi elämän tärkeimmistä asioista. »Salibandy toi poikani elämään tavoitteellisuutta, ur- O 5 289 € Yleisurheilu 3 503 € Uinti Koripallo 103 113 1 484 € 3 629 € 3 922 € Voimistelu * 103 2 437 € 1 325 € Jalkapallo 147 1 539 € 1 378 € Taitoluistelu 57 593 Uinti 42 833 Ratsastus 42 719 Koripallo 34 275 Jalkapallo 34 122 143 1 360 € Hiihto 2 231 € 137 198 235 2 635 € 125 202 1 217 € Jääkiekko 79 491 212 207 3 005 € 2 389 € 2 817 € 3 318 € 84 471 Maastohiihto 116 137 Taitoluistelu 209 0 Tanssi 3 195 € 2 706 € 86 987 Tanssi 1 000 Ratsastus 1 378 € 15–18 v. 220 5 089 € 4 000 2 000 11–14 v. XXX Harjoituskertoja / vuosi 5 694 € 252 5 000 138 Jääkiekko Vuoden kustannukset 2012 7 431 € 6 749 € 7 000 173 3 000 1 856 € 7 541 € Ratsastus 6–10 v. 950 € Näin kustannukset ovat kasvaneet eri ikäluokissa. Keskiarvot vasemmalla esitetyistä 11 lajista. Kulut yhteensä, euroa 8 000 6 000 le seuroille Helsingissä, Lahdessa, Kuopiossa, Vaasassa ja Rovaniemellä. Lopputulos tukee valtion liikuntaneuvoston vuosi sitten julkaisemaa harrastusten hintatutkimusta, jonka mukaan sekä kilpa- että harrasteurheilun maksut ovat kaksin- tai kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisema ja Kari Puronahon toteuttama tutkimus kertoo kylmääviä lukuja SM-tasolla kilpailevien nuorten harrastusten hinnoista. Esimerkiksi jääkiekon kustannukset ovat nousseet 2 500 eurosta (vuonna 2001) 7 500 euroon (vuonna 2012). Hurjia kulujen nousut ovat olleet myös jalkapallossa (1 400:sta 5 700 euroon), yleisurheilussa (1 300:sta 5 300 euroon), hiihdossa (3 000:sta 6 600 euroon) ja monissa muissa lajeissa. Kustannukset ovat kasvaneet reippaasti kaikissa ikäluokissa, mutta suorastaan räjähdysmäisesti 15–18-vuotiaiden kilpaurheilussa. Tässä ikäluokassa vuosi hiihtoa voi maksaa jo 9 200 euroa! Kyse ei ole normaalista inflaatiosta, vaan rahan arvon muuttumisen vaikutus on huomioitu liikuntaneuvoston tutkimuksen luvuissa. Suomalaisten mediaanipalkka on vajaat 3 000 euroa kuukaudessa bruttona eli noin 2 000 euroa nettona. Kahden työssä käyvän vanhemman talouksissa harrastusmaksuista selviäminen on luonnollisesti helpompaa kuin yksinhuoltajaperheissä, mutta miten monella perheellä on oikeasti varaa sijoittaa esimerkiksi 300– 500 euroa kuukaudessa pelkästään yhden lapsen saati sitten moninkertaisesti useamman lapsen harrastukseen? Vanhemmilla menee säännöllisesti rahaa myös lasten muihin välttämättömiin menoihin, joten on syytä kysyä: tuhoaako hintojen huimaava kasvukehitys suomalaisen urheilun perustan tulevaisuudessa? Urheilusanomien kyselytutkimuksessa kalleimmiksi lajeiksi erottuivat odotetusti kilparatsastus, taitoluistelu ja jääkiekko. Kilparatsastus voi maksaa 14-vuotiaan vanhemmille peräti 28 000 euroa vuodessa. Taitoluistelussa kustannukset ovat lähes kymppitonnin ja lätkässäkin noin kuusituhatta. Kyse on pakollisten maksujen sekä väline- ja matkakulujen muodostamasta yhteissummasta. Hintojen kasvu selittyy osittain liikuntapaikkamaksujen kallistumisella ja harjoitusmäärien lisääntymisellä, mutta samaan aikaan myös urheiluvälineiden hinnat ja matkakulut ovat kasvaneet merkittävästi. Jos kehitys jatkuu samaa tahtia, kilpailullinen jääkiekon junioriharrastus maksaa kymmenen vuoden päästä jo käsittämättömät 23 000 euroa kaudessa. »Lasten ja nuorten urheilulajien hintojen nousu on erittäin huolestuttavaa. Kyse on totta kai suuresta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka lisäksi vaikuttaa keskei- 2012 6–10 v. Näin kilpaurheilun harrastamisen keskimääräiset kustannukset muuttuivat eri lajeissa vuodesta 2001 vuoteen 2012. KASVU ERI IKÄLUOKISSA 2001 Salibandy Pesäpallo Yleisurheilu 29 750 Pesäpallo 19 196 Salibandy * 2012 luvuissa mukana myös telinevoimistelu. 9 994 LÄHDE: KARI PURONAHON TUTKIMUS, VALTION LIIKUNTANEUVOSTO · KUVITUKSET: GRAPHIC NEWS 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 650 400 400 650 14v. 10v. 14v. SALIBANDY VOIMISTELU UINTI HIIHTO YLEISURHEILU GOLF RATSASTUS TAITOLUISTELU PESÄPALLO (HNMKY) (Tapanilan Erä) (VSH) (Simmis) (Pakilan Veto) (HKV) (Helsingin Golfklubi) (Keskustalli) (Taitoluisteluklubi) (Roihu) 9000 6400 10v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. SALIBANDY VOIMISTELU UINTI HIIHTO YLEISURHEILU GOLF RATSASTUS (Namika Lahti, SB-Girls) (PHSB) ( Viipurin Reipas) (LaUS) (Lahden HS) (Lahden Ahkera) (Lahden Golf) (Lahden Ratsastajat) Kuopio 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 1800 600 1100 10v. 14v. 1100 14v. 600 10v. 14v. 1800 10v. 1230 800 1230 600 880 14v. 600 10v. 1400 1400 3000 3500 3500 2200 14v. 1800 14v. 1000 10v. 1 0 400 1000 200 14v. 1200 900 9000 4500 10v. SALIBANDY 3000 10v. 14v. 1000 200 200 14v. 830 1200 10v. 500 1200 900 480 10v. 14v. 10v. 14v. PESÄPALLO (LMV) 13000 3000 14v. KORIPALLO (Kuopion Linkki) 700 10v. 900 480 840 600 10v. 14v. (Puijo Wolley) 600 1100 14v. LENTOPALLO (KuPS, Pallokissat) 1800 3000 10v. 840 600 900 10v. 14v. JALKAPALLO 400 1000 14v. 800 2600 1200 2000 10v. (KalPa) 350 10v. 14v. JÄÄKIEKKO 350 650 14v. 600 1200 1000 10v. 1500 3000 2000 3000 10v. 14v. (LTL) 5000 4000 1300 900 10v. 14v. TAITOLUISTELU 28000 25000 5500 600 550 10v. 14v. KORIPALLO (Salpis, Kimmo Volley) 600 1800 1800 10v. 14v. 700 700 700 820 1800 2200 2200 920 1500 820 14v. 1170 10v. 650 2300 640 2300 1600 640 14v. 520 10v. 800 3000 1800 1500 1200 1200 300 1200 300 650 450 800 500 1000 1410 1610 14v. LENTOPALLO (Kuusysi) 10v. 14v. 1 245 10v. 14v. 1010 1210 740 680 1200 14v. JALKAPALLO 600 10v. 1860 2800 10v. 14v. JÄÄKIEKKO (Pelicans 2000, Kiekkoreipas) 1 245 14v. 610 1170 10v. 630 700 14v. 600 14v. 520 10v. 740 1000 1200 900 2200 2500 1500 2000 2400 3000 1000 14v. KORIPALLO (PuMa Volley) 9000 1400 1700 4000 2000 10v. 400 600 1000 10v. 14v. LENTOPALLO (MPS, HJK) 4000 5000 5000 3500 3500 1800 1800 14v. 1800 2560 10v. 1610 14v. 1600 10v. 1000 2000 2000 14v. 2560 3500 10v. 600 600 10v. 14v. 800 1600 3000 600 14v. 300 10v. 7000 1000 10v. 1700 1700 1300 1900 2000 10v. 14v. 7000 1000 14v. 1710 10v. 1050 1050 1850 800 10v. 14v. 1610 1860 14v. 1400 2000 3000 10v. 707 677 10v. 14v. K 4800 Lahti 14v. JALKAPALLO 1000 1600 10v. 1000 1200 10v. 14v. 3100 Tytöt, kilpa 300 600 14v. JÄÄKIEKKO (PiTa, HIFK, Blues) 753 1600 800 650 1000 2000 Tytöt, harraste Pojat, kilpa 2000 2500 1900 2000 10v. Pojat, harraste 3500 4000 2300 3000 2400 4000 10v. 14v. 10v. 14v. VOIMISTELU UINTI HIIHTO YLEISURHEILU GOLF RATSASTUS TAITOLUISTELU PESÄPALLO (KRV) (KuUS) (Puijon HS) (Kuopion Reipas) (Tarinagolf) (KuoR) (Luisteluseura ry) (SiiPe) (Welhot) Vaasa (Sport) (Vasama) (Salama) (SB Vaasa) (pojat Telinetaiturit, tytöt Vasamattaret) (VUS) (Vaasan hiihtäjät) (Vasama) (Vaasan Golf) 10v. 14v. 14v. 800 10v. 750 14v. 10v. 14v. TAITOLUISTELU PESÄPALLO (VaaRat) (muodostelmaluistelu, Wasa Team Skaters) (Vaasan Maila) 25000 14v. (RNMKY) 10v. 14v. 10v. 14v. SALIBANDY (RSB-Team) 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 14v. 3900 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 10v. 14v. 500 500 500 490 10v. 14v. 500 14v. 1500 10v. 1270 2500 1900 1900 1300 10v. 600 490 1150 700 850 1150 700 850 2500 600 2500 2000 10v. 600 14v. 450 10v. 600 2550 2550 1800 1800 950 950 950 510 510 510 680 510 570 1000 1000 10v. 14v. KORIPALLO 2500 10v. 1270 3900 (NaPa) 1000 1800 10v. 14v. LENTOPALLO (RoPS) 1000 14v. 850 10v. JALKAPALLO (RoKi) 2500 10v. 14v. 800 800 14v. JÄÄKIEKKO 600 10v. 830 850 10v. 14v. 700 900 14v. 900 10v. 500 500 1100 2000 800 2000 3000 1200 3000 4000 3500 12000 5000 1000 10v. RATSASTUS 25000 Rovaniemi 750 1200 10v. 14v. 800 900 10v. 14v. GOLF 750 1100 14v. YLEISURHEILU 1200 10v. 1500 1500 1500 400 10v. 14v. 750 14v. 800 10v. 900 900 1700 10v. 14v. HIIHTO 800 14v. UINTI 2000 2200 10v. 1700 3200 10v. 14v. 455 14v. 655 10v. 455 1000 14v. 330 10v. VOIMISTELU 2000 2200 10v. 14v. 1600 1100 350 950 525 10v. 14v. 800 14v. SALIBANDY 800 10v. 350 10v. 14v. 700 650 450 650 14v. KORIPALLO 400 700 10v. 650 10v. 14v. 450 700 14v. LENTOPALLO 1000 1500 2600 (VPS-j) 10v. 400 1500 10v. 14v. 330 820 14v. JALKAPALLO 650 10v. 400 800 10v. 14v. 400 700 14v. JÄÄKIEKKO 400 700 10v. 1000 2200 1300 2200 600 1000 1200 1500 2000 1500 3000 2300 4000 2300 3800 5000 500 1000 ja lapsiemme kehityksen kannalta erittäin tärkeä asia», Nieminen näkee. »Liikuntapaikkamaksut ovat monissa paikoissa suurin kuluerä vuositasolla, ja tässä kohdin kuntapäättäjien olisi syytä miettiä, mikä on yhteiskunnallisesti järkevintä – tukea seuroja nykyistä enemmän olosuhdemaksuissa ja tinkiä muusta vai antaa harrastajien määrän pudota. Samaan aikaan lajiliittojen olisi syytä pohtia sääntöjään. Onko esimerkiksi jääkiekossa järkevää, että kymmenvuotias poika pelaa 200 euroa maksavalla komposiittimailalla 50–100 euroa maksavan puumailan sijaan?» Bluesin B-junioreiden valmentajan Niko Marttilan mielestä jääkiekkojunioreilla menee liikaa rahaa pelimatkoihin. Hänen joukkueensa pelaajien vuosittaiset kustannukset ovat 5 500 euroa, vaikka jäävuorot maksavat vain kymmenen euroa per tunti. »B-juniorit pelaavat vuositasolla liikaa. Riittäisi, että pelejä olisi vain viikonloppuisin. Tällöin heillä jäisi arkena aikaa keskittyä paitsi koulunkäyntiin myös harjoitteluun – ja matkakulut putoaisivat selvästi.» Kustannusten kasvu ja lisääntyvät harjoitusmäärät karsivat viimeistään teini-iässä monet urheilun harrastajat. Tilalle pitäisi löytää halpa ja mielekäs vaihtoehto, muuten Suomen nuoret toivot jäävät helposti sohvaperunoiksi. Suomalaisten lasten ja nuorten liikkumattomuus on jo nyt valtava ongelma. Vuositasolla se maksaa varovaisenkin arvion mukaan noin kaksi miljardia euroa yhteiskunnalle. »Nyt on korkea aika herätä tekemään harrastusten hintapolitiikalle jotain. Pitäisi miettiä, missä määrin urheilun tavoitteellisuus on enää järkevää tai pakollista. Entä jos vain kokoonnuttaisiin muutaman kerran viikossa kunnan ylläpitämään liikuntapaikkaan pelaamaan esimerkiksi lätkää tai koripalloa, ja nautittaisiin pelaamisesta ja urheilusta sellaisenaan?» professori Hannu Itkonen kysyy. »Seuratoiminnan rinnalle pitäisi joka tapauksessa löytää vaihtoehto, joka palvelee jokaista lasta ja nuorta. Jokaisen on voitava harrastaa mieleistään lajia, ainakin jollain tavalla. Tämän vuoksi ehdotan, että opetusministeriö perustaisi työryhmän tekemään strategian kuntien liikuntapaikkamaksujen uudistamiseksi.» Yksi työryhmä ei ongelmaa ratkaise. Jokainen urheiluihminen voi pysähtyä ja miettiä, mitä voisi itse tehdä, jotta innokkaat lapset ja nuoret saisivat harrastaa urheilua. 5000 300 600 5600 5000 1000 Helsinki ari Puronaho laski valtion liikuntaneuvoston julkaisemassa tutkimuksessa, että yhden pojan kilpailulliseen lätkäharrastukseen upposi noin 86 000 euroa kymmenen vuoden aikana 2001– 2012. Jos kehitys jatkuu, kilpaurheilu lajissa maksaa kymmenen seuraavan vuoden aikana reilusti yli 100 000 euroa. Onko touhussa enää mitään järkeä? Jääkiekko on Suomen suosituin yleisölaji, mutta tätä menoa sillä on suuria vaikeuksia saada massoittain junioreita mukaan. A-maajoukkueen entinen päävalmentaja Jukka Jalonen on tilanteesta erittäin huolissaan. »Jääkiekon kalleus on iso ongelma. Se on lajin suurin uhka tällä hetkellä, ei kahta kysymystäkään», nykyään alle 20-vuotiaiden maajoukkuetta luotsaava Jalonen painottaa. »Kun ylipäätään puhutaan junioriurheilun harrastusten hinnoista, tilanne alkaa jo olla katastrofaalinen. Ei tässä ole kohta enää kenelläkään varaa laittaa lapsia seuratoimintaan.» Miljoonan euron kysymys on, mitä tehdä ongelmalle. Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen sysää vastuuta sekä kunnille että lajiliitoille. »Laadukkaan valmennuksen määrä seuratoiminnassa on viime vuosina selvästi kasvanut ja sitä myötä kustannukset ovat kasvaneet. En kuitenkaan tinkisi valmennuksen laadusta, koska se on urheilumme KUSTANNUKSET KUSTANNUKS KAUPUNGEITTAIN JA LAJEITTAIN 5000 LASTEN JA NUORTEN URHEILUHARRASTUSTEN VUOSITTAISET ongelma, että heillä ei useinkaan ole vielä sponsoreita. Näytöt annetaan vasta myöhemmin», Mikkola tietää. »LAPSEN HARRASTUKSEN PUOLESTA TAISTELEMINEN ON TÄRKEÄÄ. MONET PÄÄSEVÄT HARRASTUKSESSA PAKOON KOULUKIUSAAMISTA.» 5000 aikana. Hyvä esimerkki on salibandyseura Tapanilan Erä, jossa 14-vuotiaiden poikien kilpajoukkueen maksut ovat noin 1 900 euroa vuodessa, kun taas samanikäisten tyttöjen kuluvat nousevat 3 000 euroon. Yllättävä ero selittyy sillä, että Erän tyttöjoukkueessa on vähemmän harrastajia kuin poikien vastaavassa ryhmässä. Alueellisiakin eroja on. Jääkiekon pelaaminen maksaa 14-vuotiaalle Helsingissä tai Lahdessa 5 000–6 000 euroa, kun taas samanikäiset rovaniemeläispojat selviävät runsaalla 1 000 eurolla. Lahdessa salibandya voi kilpatasolla harrastaa noin 800 eurolla, mutta Kuopiossa hinnat ovat jo lähes puolta kalliimmat. Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, golf ei ole ainakaan varhaisemmissa junioreissa erityisen kallis harrastus. Lahdessa alle 1000 H 400 0 800 8 V arrastusten vuosimaksuihin vaikuttavat monet seikat – esimerkiksi se, kuinka paljon palloilujoukkueessa on pelaajia. Tai se, montako kertaa teiniikää lähestyvä kilpauimari tai -hiihtäjä kilpailee vuoden 14-vuotias selviää noin 800 eurolla, josta pakollisten välinehankintojen osuus on 300 euroa. Kilpailukulut voivat nostaa kokonaispotin 1 500 euroon. »Pidän hintaa vähintäänkin kohtuullisena, sillä hintaan sisältyy säännöllinen fysiikka- ja tekniikkavalmennus», kertoo Mikko Verto, jonka Kalle-poika harrastaa lajia Lahden Golfissa. Kyselyn lajeista ratsastuksessa kulut voivat vaihdella kaikkein eniten. Perusharrastaja, joka käy vain ratsastustunneilla ja hankkii välttämättömät varusteet, selviää usein 750–1 500 eurolla, mutta kilparatsastus on vain harvojen perheiden herkkua. Omalla tai vuokrahevosella tosissaan kilpailevan nuoren vuosikustannukset nousevat jopa yli 25 000 euron. »Mitenkö meillä on varaa tyttäremme 25 000 euroa maksavaan kouluratsastusharrastuksen? No, olen siitä onnellisessa asemassa, että pystyn huolehtimaan maksuista yrityksestäni nostamilla tuloilla», rovaniemeläinen Kirsi Mikkola kertoo. »Se kuitenkin tarkoittaa, että koko perheemme omistautuu täysin tyttären harrastukselle. Miltei kaikki mahdollinen menee hevosharrastukseen, ja muusta on sitten tingittävä. Juuri tuossa laskin, että näillä ratsastuksen vuosimenoilla perheemme tekisi viisi luksusluokan Thaimaan-matkaa. Reissuun ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lähteä.» Ratsastusharrastuksessa suurin menoerä on luonnollisesti hevonen, johon voi upota helposti noin 15 000 euroa vuodessa. »Alle 14-vuotiaiden kohdalla on vielä se 1700 uonna 2009 perustetun Hopen kautta elintärkeää avustusta on saanut myös nimettömänä pysyttelevä helsinkiläisopettaja, jonka poika pelaa jääkiekkoa. »Lapsen harrastuksen puolesta taisteleminen on tärkeää monestakin syystä. Yksi tärkeimmistä on koulukiusaaminen, jota monet pääsevät nimenomaan vapaa-ajan harrastuksessa pakoon», hän sanoo. »Jos vapaa-ajan rakas harrastus viedään koulukiusatulta pois, hän mitä ilmeisimmin syrjäytyy – ja nopeasti. Koulukiusattuja tässä maassa riittää, joten harrastusten kallistumisen uhkakuvat ovat tässäkin mielessä rajut», opettaja kertoo. »Ammatissani olen myös nähnyt, että harrastus on usein paras tapa pitää lapsen kouluintoa yllä. Harrastus tuo lapsille monia sellaisia itseluottamuksen kannalta tärkeitä asioita, joita he eivät koulussa saa.» Opettaja kertoo useista tapauksista, joissa nuorten harrastaminen on päättynyt vanhempien varojen puutteeseen. »Kun nuoren harrastus on tästä syystä päättynyt, vaikutukset ovat poikkeuksetta sä, että yhä useamman perheen varat eivät riitä enää lasten harrastuksiin, vaikka mitä tekisi. Tämä on tuonut mukanaan myös kielteisiä lieveilmiöitä», Hostila kertoo. »Useat tuntevat voimakasta häpeää, kun varat eivät enää riitä lapsen urheiluharrastukseen. Kaikki eivät tämän vuoksi kehtaa turvautua edes ulkopuolisiin avuntarjoajiin, vaan nostavat pikavippejä tai kulutusluottoja netistä. Tiedossa on tapauksia, joissa tämä on aiheuttanut entistä suurempaa ahdinkoa perheelle.» olleet negatiiviset. Nuoret ovat masentuneet ja heidän keskittymisensä on alkanut suuntautua vääriin asioihin.» »Harrastusten kalleus on yleinen puheenaihe oppilaiden vanhempien kanssa, ja tietysti myös oman poikani lätkäjoukkueen tilaisuuksissa. Maksujen kohdalla puhutaan usein lähinnä jäsenmaksuista sekä matka- ja varustekuluista, mutta esimerkiksi bensakulut unohdetaan. Olen yksinhuoltajaäiti, enkä saa pojan isältä mitään rahallista tukea. Tämän vuoksi tarvitsen oman auton, jotta voin kuskata poikaa harjoituksiin. Hän ei jaksaisi kantaa painavaa varustekassia yksin linjaautossa.» Etelä-Suomessa taitoluistelua harrastavan, teini-ikää lähestyvän tytön äiti puolestaan joutuu tekemään kahta työtä saadakseen lajin kalliit maksut kokoon. Sekään ei kuitenkaan riitä. »Ilman Hopen tukea tyttäreni ei pystyisi jatkamaan luistelua. On erittäin hienoa, että löytyy yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä, jotka lahjoittavat varojaan erilaisten avustusjärjestöjen kuten Hopen käyttöön», äiti kiittelee. »Meidän seurassammekin on nähty useita tyttöjä, jotka ovat joutuneet lopettamaan harrastuksen sen kalleuden vuoksi.» Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila tietää tämän tosiasian turhankin hyvin. Hope on tukenut vähävaraisten perheiden harrastustoimintaa nyt runsaat kaksi vuotta ja sinä aikana avustushakemusten määrä on yli tuplaantunut. »Omien lasten harrastus koetaan tärkeäksi, moni tinkii siitä viimeiseksi. Se on hienoa. Koko ajan on kuitenkin nähtävis- 450 »Hopen ansiosta myös vanhimman poikani salibandyharrastus alkoi hiljattain uudestaan. Samalla ilo on palannut hänen elämäänsä. On vaikea edes kuvailla, kuinka onnellinen olen tästä», Salminen korostaa. »Näen, että monesta muusta asiasta voi tinkiä, mutta ei sittenkään asioista, jotka ovat lapsen kehittymisen kannalta elintärkeitä – kuten lapselle rakkaasta harrastuksesta.» 10v. 14v. VOIMISTELU UINTI HIIHTO YLEISURHEILU GOLF RATSASTUS TAITOLUISTELU PESÄPALLO (Taipumattomat) (RoiUS) (Ounasvaaran HS) (Santasport) (Arctic Golf) (Urheiluratsastajat) (RTL) (Napa Pesis)
© Copyright 2024