Mitä se lukio oikein onkaan

17
Mitä se lukio oikein onkaan
Minulle itselleni on aina ollut itsestäänselvyys, että menisin lukioon.
Jo pienenä ihmettelin, kun kymmenen vuotta vanhempi serkkuni
aloitti lukion, että siihen on vielä pitkä aika, että itse pääsisin samaan pisteeseen, ekaluokkalainen kun olin. Vanhempani ovat käyneet lukion,
joten pienempänä en osannut ajatellakaan, että olisi muuta vaihtoehtoa olemassakaan, kuin lukio.
Yhdeksän vuotta myöhemmin olin yhä sitä
mieltä, että lukio on oikea paikka minulle,
toisin kuin ammattikoulu, en nimittäin ole
erityisen käytännönläheinen ihminen. Keskiarvonikin riitti hyvin mihin tahansa lukioon ja nyt olenkin opiskellut nelisen kuukautta Tampereen yhteiskoulun lukiossa.
En erityisemmin yllättynyt huomatessani,
kuinka moninkertaisesti parempi paikka lukio on kuin peruskoulu. Opetus on laadukkaampaa ja aivot saavat mielekkäämpää tekemistä. Asioita perustellaan paljon paremmin ja eri oppiaineet tukevat toisiaan. Tietoa osaa yhdistää loogisemmin ja ajatusmaailma laajenee. Koulun meininki on rento ja
uusia ja vanhoja kavereita on yhtäkkiä älyttömän paljon. Koulussa oikeasti viihtyy. Lisäksi kaikkia oppiaineita ei tarvitse lukea
koko vuoden läpi, vaan ne käydään kurssimuotoisesti.
Toisaalta sekin pitää paikkansa, että
lukiossa on tehtävä töitä, paljon enemmän
kuin mihin on peruskoulussa tottunut.
Koeviikot saatavat tuoda jonkun verran
stressiä mukanaan, varsinkin, kun meillä,
yksityisenä lukiona, on yhdet koeviikot
enemmän kuin Tampereen kaupungin
kouluissa, tai Pirkkalassa. Toisaalta
koeviikon päivät saattavat olla todella löysiä.
Kunnianhimoiset opiskelijat joutuvat
vääjäämättä pettymään, sillä kaikista
aineista ei voi saada kymppiä, hyvä jos kasia.
Lisäksi ykköskurssien jälkeen opiskelusta
tulee vielä hiukan monimutkaisempaa, kun
syventävät kurssit nimensä mukaan jatkavat
pidemmälle asiaan.
Osa varmasti ajattelee, että lukiossa täytyy
vain päntätä mahdollisimman paljon ja siltä
se välillä tuntuukin. Minusta on kuitenkin
silloin tällöin hauskaa, kun aineen, jota en
tosiaankaan ole lukemassa enempää kuin on
tarve, esim. maantieto, voi lyödä puoliksi
leikiksi ja kokeessa ottaa asiat
puolivakavissaan, ainoana tavoitteenaan
päästä läpi. Tunneilla ei tarvitse silloin
paljoakaan seurailla, hyvien käytöstapojen
rajoissa tietenkin.
Tarkoitus ei silti ole mainostaa lukiota tai
kertoa kuinka paljon parempi lukio on
ammattikouluun verrattuna. Amiksen hyvä
puoli on siinä, että koulusta pääsyn jälkeen
osaa jo käytännössä yhden ammatin,
lukiosta päästessä taas omistaa hyvän
yleissivistyksen
ja
laajemman
ajatusmaailman, joista on myös hyötyä
elämässä. Sitä paitsi on selvää, että aina on
olemassa joku, joka osaa jonkin asian
paremmin kuin minä, joku, joka tietää
paremmin kuin minä tai osaa tehdä jotain
käytännön hommia.
Iida Silfverhuth
Moi Mika! Toivottavasti joudut kirjoittamaan tämänkin lapun koneella puhtaaksi.
Martsalle, Sankulle, Helmille ja Soffulle
terkkui! <3
Äänestän, että Mika kirjoittaa nää
puhtaaks.
Haters gonna hate :)
Jesse sulla on söpö käsiala
Miska, tuutko tanssimaan? Terveisin Mira
ja Anna
Eemil oot ihanuus <3 Pusuja ja haleja
28 lappua lailla kieletty. Eipähän tuu
porttikeiltoa.
Oletko ainoa tässä elämässä?
Janna lopeta jo!
Vielä yksi juttu nykynuorista. Miksei
mummoille anneta täydessä bussissa paikkaa? Käyttäytykää. Ja jatkakaa samaa
18
Kootut lööpit
Kampauspaikka ovelasti poikien
saunapaikan vieressä: Oona Valo,
Essi Nieminen ja Oona Kotajärvi
keksivät hyvän kikan
Roosa Jukolan muistikortti purkautti kokonaisen auton
Antti Leponiemen kuuluisa Lasse-veli nähtiin Pihliksessä
6.9.2012
Mikko Rantanen ei keksinyt miten avata Seuriksen ovet.
Tytöt näkivät kentällä ainoastaan
Kai Salon pantterihousut
Henri Karppanen jr:n soututesti
jäi tavoitteesta: Puoli minuuttia
venähti kolmeksi
Mira Taivaljärvi vietti kesäyötä
Seuriksella lukkojen takana.
13.9.2012
4.4.2012
Henri Nygren lainasi tyttöjen käsilaukkua
Riina Höök arvioi Jesse Manun
hiustenpesua
Irene Järvelä ryömi pöydän alla
Niko Vapaavuori oli melkein yhtä
innokas: Emilia Alfreds tarttui
ahnaasti juoruihin
26.4.2012
Linda Mäkisen elämäntyötä
murskattiin: Pätkät hukkuivat tietoverkkoihin
Raakaa väkivaltaa keittiössä: Tiia
Leino löi Jani Petäjistöä polveen
ja tähtäsi kalloon
Roosa Jukolan vatsatauti kesti
urhoollisesti koko pääsiäisen
Henri Tefke menetti sukulaissuhteiden takia kokonaisen viikon
työelämää
2.5.2.2012
Arttu Söderblomille espanjalaiset
eivät soitelleet: Torjutuksi tulemi-
nen masensi.
Veli-Pekka Hiltunen alkuviikolla
taivaassa
Oona Valo täytti hakemuksensa
puutteellisella savolla
Jussi Vesamäelle alkukesä on vapaata riemun aikaa.
3.5.2012
Vivia Lasosen ja Joel Pirskasen
kuulasota: sivullisetkin vaarassa
Essi Nieminen järjesti kavereilleen pienen kävelyretken Tampereelta
Elias Rautakorpi katsoi saman
leffan 12 kertaa peräkkäin
Kirsi Karjalainen vaatii tasapitkiä
nauhoja
30.8.2012
Tyttöjen luistinrata tuhottiin: Hilla Hakalan, Janika Tommilan, Jenna Heiskalan ja Amanda Niemen
teoksesta ei mitään jäljellä
Vaikka Korean matka peruuntui,
Hilppa Hietala torjuu yhä Tohmajärven navetat
Poikien teloivat Lilli Sandströmin
sairaalakuntoon: Kun siltä ei saanut palloa pois
Antti Toivan potki hengenvaarallisella voimalla.
Arttu Majaniemen ristiäismatka
romahdutti Sorkkalan sorkat
20.9.2012
Härmälän srk viekoitellut Salla
Bäckiä
Katariina Raittinen vabauddaa
Stella Floorin leugaa
Veera Pösö ja Laura Koli keksivät älylleen sopivan tietokonepelin
Sofia Väyrysen laskelmien mukaan Samu Lehtinen on ehkä
maailman hitain
27.9.2012
Ismo Harju vei nuoret kuraan ja
sateeseen
Roni Pohjonen maksoi viime viikon kahvit
Heini Tanila on tavallinen mummo. Ei sporttimummo ollenkaan.
Mikael Lammasniemi keräsi pihalta hieman vaille sata mukia
3.10.2012
Petja Valo polvistui taas naisten
edessä: Iida Silfverhuth ja Kirsi
Jokelainen palvottavina
Vili Kivistön biljardi meni täysin
överiksi
Oskari Palonen esiintyi turvallisuusvastaavana
4.10.2012
Esa Lakaniemi mittailee partasekunteja
Sara Kiuru kieltäytyy ehdottomasti vanhenemasta
Ella Pessi söi porkkanoita komerossa torstaisin
Lehden toimittaja kysyi Kirsi Karjalaiselta ja vastasi itse
19
10.10.2012
Riina Höök ja Katri Valkama ahtoivat itseensä 12 munkkia
Janina Palanderilla kolmenkympin kriisi
Arttu Majaniemellä yhden sormen pianokonsertti
Eero Jukolan refleksit pelastivat
biljardikepin. Pää meinasi lähteä
11.10.2012
Juho Sointu Demin tähtihaastattelussa
Katariina Nieminen vaihtoi etelänmatkan Solariumiin
Emmi Heinoa yritettiin huiputtaa
festariportilla. Emmi piti kuitenkin tylyä linjaa
Saima Selkämaa pelkää Fanni
Suomen luiden puolesta
24.10.2012
Jesse Niro lähestyi Niklas Lagerbohmia
Tommi Nynäs ampui Suomen lippua haulikolla.
Tuomas Koljonen suosii eurooppalaisen sivistyneitä vessaharjoja
Anna Vuoren makeiset tulivat poron peräpäästä
Joonas Ranta ylpeänä esittelydiastaan
25.10.2012
15.11.2012
Emilia Alfredsin elämä muuttui
kiinalaiseksi
Matias Kemppainen putosi lentokoneesta
Oskari Palonen ja Mikael Lagerbohm vuosisadan juoksukisassa
Ella Virneksen nuorallatanssi puiden välissä
Netta Koppasen ja Susanna Lällän koulutus ei tehonnut. Oskari
Palonen kaatelee tyttöjen kahveja. Iida Silfverhuth uhrina.
Arttu Helminen tasokkaassa biljardifinaalissa.
Veli-Pekka Hiltusen letit kasvoivat puseron sisältä
31.10.2012
21.11.2012
Hanna Taivaljärven puhelin soitti kengästä
Nea Hakala ruinasi itsensä Jani
Petäjistön avulla kotiin
Meri-Tuuli Koivikko ja Lasse Huotari pelasivat shakkia. Kuinka
kävi? Voiko tytölle hävitä?
Janni Kuusniemi pelkää Pihliksen
rokkikuvia: Kiristämisen vaara
olemassa
Kasperi Ekdahl pitää pitkät hiukset lomanvieton takia
Laura Kolin mummo ajaa pian
kolmella pyörällä
Jade Kelovedelle pelottavinta
mitä maailmassa on: Henna Uusitalo vihaisena
Jani Kauton kamera osasi kotiin
viiden kuukauden reissusta
22.11.2012
7.11.2012
Amanda Alakankimäki keksi karvaisen tietokonenäytön
Mika Oksanen tänään estynyt
edustustehtävien takia
Jenna Kelovesi omien piirustustensa koekaniini
Kiitosta tuli yllin kyllin: Toivottavasti Henrik Hollströmillä ei nouse pissa päähän.
Sasulla on jo basso. Sasu Ijäksen
menestyksestä puuttuu vain pakettiauto.
Jesse Sydänmäki joutui jumiin
keskellä Marokkoa
8.11.2012
Jeremias Bäckström varmisti ettei peppu puudu: oma tyyny kirkkoon mukaan
Antti Salokanta ylistää Ladaa
Emmi Ahola joutui kumminsa ilmaan heittämäksi
Susanne Janeskarin ja Marianna
Mäkelän välikuolema: Niko Hautamäki ei osannut elvyttää
14.11.2012
Sivi Saarivirta ja Aliisa Mäkinen
seiskaluokalle
Aino Rastaalle pituusbiljardin
ME: Vaarallinen tilanne
Juuso Palojoki ryhtyi biljardisotaan
5.12.2012
Janita Kemppainen oli topattu
kuin eskarilainen
Neea Hietanen tilasi vihreää Välimeren mömmöä
Teemu Grönfors ja Paavo Kekkonen rohkeissa kuvissa
6.12.2012
Anniina Koskelan leirivarusteissa
kuudet kengät
Elmeri Uskali tarvitsee seitsemät
kengät
Viivi Altosen nopea käsi sekoitti
taulun
Kelovesien sukubileet Padasjoella ilman sukua
12.12.2012
Mikael Lagerbohmilla liplattavia
keilapalloja
Anu Palm joutuu keskelle Savoa:
Opintopaikka ehkä lievittää olotilaa
Sanni Saarenmaa julmana
Lauri Salonen hengenvaarassa:
Biljardikaverin pallot minne sattuu
13.12.2012
Maria Huovila vaarassa joutua
ikkunan taakse: Kaverit saavat
olla Seuriksen lämmössä
Sami Ahovainio 5.sijalle ja joutui
jakamaan senkin
Niilo Laitinen muisti naurusta
oksennuksen
Sara-Pauliina Aho piilottelee puhelinnumeroaan
20
Maailmankuvan palaset maton alla
Jos seuraa vähänkin aikaansa, on välttämättä törmännyt Higgsin hiukkasta koskeviin uutisiin. Siinä ei ole kyse yhtään vähemmästä kuin maailmankaikkeuden perusteista. Kapasen Sakari tekee tässä selvää, mitä tämä kaikki
oikein tarkoittaa.
V
uoden merkittävimpiin tiede
uutisiin kuuluu ehdottomasti
Higgsin hiukkasen löytyminen. Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa, CERNissä, tehdyissä kokeissa on löytynyt uusi hiukkanen, joka vastaa ominaisuuksiltaan
teorian ennustamaa alkeishiukkasta,
Higgsin bosonia.
Alkeishiukkasia ja niiden välisiä
vuorovaikutuksia kuvaa standardimalliksi kutsuttu teoria. Siihen kuuluu ainehiukkasia ja välittäjähiukkasia. Protonien ja neutronien rakenneosaset,
kvarkit, ovat ainehiukkasia. Ainehiukkasiin kuuluvat myös elektronit, höyhenenkevyet neutriinot sekä niiden
sukulaiset, joita tosin ei luonnossa
havaita.
Vuorovaikutuksia kuvataan eräänlaisilla “kentillä”, jotka täyttävät koko
maailmankaikkeuden ja saavat aikaan
perusvoimat, joita ovat painovoima,
sähkömagneettinen voima, heikko ja
vahva voima. Kentät tarvitsevat voimien kuljettajiksi välittäjähiukkasia,
bosoneita. Fotoni on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen, ja kaikki sähkömagneettiset ilmiöt aivan tavallisesta kosketuksesta aina
radioaaltoihin selitetään ympäriinsä
viuhuvilla fotoneilla.
tandardimallissa oli sen kehitys
aikana vakava puute. Se ei se
littänyt, miksi alkeishiukkasilla
on massa. Arkipäivässä massan vaikutus tuntuu painovoimana. Yksittäiseen
hiukkaseen vaikuttava painovoima on
kuitenkin niin pieni, että hiukkasmaailmassa massan tärkeämpi vaikutus on
hitaus. Mitä massiivisempi hiukkanen
on, sitä hitaammin se kiihtyy tai hidastuu voiman vaikuttaessa siihen. Työtai koulumatkalaisen arkipäivässä
massan hitaus on itsestäänselvää: linja-auto kiihtyy aamuruuhkassa huomattavasti hitaammin kuin henkilöauto.
Massan selitykseksi englantilainen
fyysikko Peter Higgs kehitti teorian,
S
joka tunnetaan Higgsin mekanismina.
Teoria lisää standardimalliin yhden
vuorovaikutuskentän. Kenttää voisi
yksinkertaistaen verrata tahmaiseen
pihkaan, joka hidastaa hiukkasten pääsemistä liikkeelle. Higgsin kenttä vaikuttaa joihinkin hiukkasiin enemmän
ja toisiin vähemmän, ja siksi hiukkasten massat ovat erisuuruiset. Kuten
muutkin kentät, myös Higgsin kenttä
tarvitsee oman välittäjähiukkasensa,
joka on ristitty Higgsin bosoniksi.
Uuden bosonin löytyminen CERNin
kokeissa valoi uskoa siihen, että Higgsin teoria pitää paikkansa. Löytö muistuttaa vahvasti teorian mukaista Higgsin bosonia, mutta sen ominaisuuksia
on vielä tutkittava tarkkaan, ennen
kuin löydön laadusta voidaan olla varmoja. Alkeishiukkasten tutkimukseen
käytetään hiukkaskiihdyttimiä, joilla
voidaan törmäyttää esimerkiksi protoneja yhteen ja tutkia törmäyksessä syntyneitä, uusia hiukkasia.
Heinäkuun hiukkaslöytö oli CERNin suuren hiukkaskiihdyttimen,
LHC:n, ansiota. LHC:n 27 kilometriä
pitkä kiihdytinrengas sijaitsee lähes
kahdensadan metrin syvyydessä peruskalliossa Ranskan ja Geneven rajalla.
Toimiessaan se kuluttaa yhtä paljon
sähköä kuin muu Geneven kaupunki.
Kiihdytintä suunniteltiin ja rakennettiin yli kaksikymmentä vuotta, ja työhön osallistui yli kymmentuhatta tiedemiestä ympäri maailman. Projektin
kokonaishinta lasketaan miljardeissa
euroissa. Luvut antavat käsityksen siitä, kuinka tärkeästä asiasta on kyse.
iggsin bosonin etsintä ja suu
rin osa muusta hiukkasfysii
kan tutkimuksesta on niin kutsuttua perustutkimusta. On vaikea kuvitella, että bosonilöydöstä kumpuaisi pitkään aikaan mitään käytännön
H