Opi lukemaan - Vaukirja.fi
Opi lukemaan Vinkkejä hauskalle lukuseikkailulle 1 Kaikki alkaa kotoa Aiemmin oli tapana todeta: ”Lukemaan opettaminen on koulun hommaa.” Nykyään ei enää ole niin. Lapsi havaitsee pienestä pitäen, että maailma on täynnä kirjoitettua kieltä. Pienet lapset ovat uteliaita ja kyselevätkin jatkuvasti: ”Mikä tuo merkki on? Entä tuo? Mitä tuo tarkoittaa? Mitä tuossa lukee?” He vaativat vastauksia! Monet lapset oppivat lukemaan jo ennen koulun alkua, eikä meidän pidä estää heitä. Nykyaikana ja nyky-yhteiskunnassa kirjoitettua kieltä näkyy jatkuvasti kaikkialla: logoissa, mainostauluissa, tekstiviesteissä, sähköposteissa, internetissä, sanomalehdissä, sarjakuvissa, kirjoissa ja televisiossa. Jokapäiväisenä haasteenamme on lukea se kaikki, hahmottaa meitä ympäröivät merkit ja antaa niille merkityksiä. Lukeminen on paitsi hyödyllinen myös tarpeellinen taito. Lukutaidon avulla pystymme vastaanottamaan lähes ehtymättömän varaston tietoa, taitoja ja iloa. Lukutaito pitää oppia. Kehitys alkaa siitä, kun lapsi on äidin tai isän sylissä ja näkee kirjan. Se jatkuu läpi koko elämän. Kiinnostus tekstiin tai lukemiseen ei synny tyhjiössä. Lukemisen ja lukutaidon kehitys riippuu siitä, mitä lapsi näkee ympärillään. Tärkeää onkin, että lapsi saa lukemisen mallin läheisiltään, jotka osoittavat, että lukeminen on hauskaa ja hyödyllistä. Omalla toiminnallasi pystyt vaikuttamaan jo ihan pienen lapsen lukemisen iloon, kiinnostukseen kirjoja kohtaan ja siihen, että hän saa myönteisiä kokemuksia lukemisesta. 2 Lukemaan oppiminen on sekä helppoa että vaikeaa. Se on helppoa, sillä lukemaan opetellessaan lapsi tuntee jo monta kirjainta ja sanaa ja tietää, että sanat kuuluvat lauseisiin. Vaikeampaa on kielen mekanismien laajempi tajuaminen – se, että kirjaimet on aseteltava juuri tietynlaiseen järjestykseen, jotta niistä syntyy merkityksellinen sana, ja se, että sanojen on löydettävä oikeat paikkansa, jotta lauseista tulee ymmärrettäviä. Lauseet taas muodostavat tarinoita. Useimmat lapset tarvitsevat paljon aikaa, kannustusta, kehuja ja harjoitusta saadakseen lukemisen sujumaan. Oppi lapsi sitten nopeasti tai hitaammin, varmaa on, että hän on kahlannut läpi monta, monta metriä tekstiä ennen kuin hän ymmärtää luettua kieltä yhtä hyvin kuin puhuttua. Lukutaito tarkoittaa valmiutta lukemiseen. Lukutaito vaatii harjoittelua. Paljon lukevista lapsista kasvaa lukemista rakastavia aikuisia. Lukunautintoa ei ole se, että osaa nimetä kirjaimet ja luetella lauseen rakentavat sanat, vaan se, että sanoista, lauseista ja tarinoista muodostuu elämys. Elämysten pariin on hyvä palata aina uudelleen. Kun vanhemmat tarjoavat turvallisen ympäristön ääneen lukemiselle ja lapsen omille lukemisyrityksille, pääsee lapsi helposti positiiviseen kierteeseen. Hän saa onnistumisen elämyksiä, jotka ovat tärkeitä, jotta lapsi uskaltaa jatkaa lukuharrastusta itsekseen: Hän osaa lukea! Yhtäkkiä hän onkin lukenut kokonaisen kirjan. Hän haluaa lukea lisää! Lukemisesta tulee helpompaa! Lukemaan opettelu on kovaa työtä, mutta työ palkitaan viihtymisellä, kasvavalla tiedonjanolla sekä oivaltamisen riemulla. Lapset, jotka nauttivat lukemisesta, pärjäävät pääsääntöisesti paremmin koulussa ja koulunjälkeisessäkin elämässä. 3 Valitse oikeat kirjat Monia lapsia lukeminen ja kirjat kiinnostavat. Mutta kaikki eivät ole samanlaisia. On erityisen tärkeää yrittää herättää lukuinto niissä lapsissa, jotka eivät vaikuta asiasta erityisen innostuneilta. Vanhemmat voivat vaikuttaa lukukipinän syttymiseen esimerkiksi erilaisten sanaleikkien avulla, riimittelemällä tai kyselemällä. Voi vaikkapa listata tietyllä kirjaimella alkavia sanoja tai leikkiä ”Laiva on lastattu” -leikkiä. Ääneen lukeminen on tärkeää, ja luetusta voi jutella yhdessä. Kun lapsi rupeaa lukemaan itse, hän tarvitsee sopivia, häntä itseään kiinnostavia tekstejä ja kirjoja. Ne takaavat onnistumisen elämyksiä ja lisäävät itseluottamusta. Oppiminen muuttuu helpommaksi. Kirjastosta, internetistä, kirjakaupoista ja kirjakerhoista löytyy helppolukuisia kirjoja, jotka on kirjoitettu lapsen tietotaito, osaaminen ja sanaston hallinta huomioon ottaen. On järkevää valita kirjoja, joiden tapahtumapaikkaan ja henkilöihin lapsi pystyy samaistumaan joko omien kokemustensa tai aikaisempien lukuhetkien perusteella. Jos lapselle on luettu tiettyä tarinaa usein ääneen, hänen on helppo tarttua itse tuttuun kirjaan. Useimmat opettajat arvostavat sitä, että lukemista on harjoiteltu lapsen kanssa jo ennen koulun alkua. Nykyään lasten lähtötaso pystytään huomioimaan hyvin koulussa. Voit auttaa lastasi lukemaan ilman, että sinun pitäisi pitää koulua kotona. Tärkeintä on, että lukeminen on luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Lukemisen tulee olla hauskaa ja leikinomaista. 4 Lapsesi syntymästä lähtien olet tukenut hänen lukutaivaltaan • • • osoittamalla, että lukeminen on tärkeää ja hauskaa lukemalla tarinoita ja kertomalla kuvista luomalla yhteyksiä kirjojen tapahtumien ja lapsen oman maailman välille. Pystyt edelleen tukemaan lapsesi kehittymistä taitavaksi lukijaksi • • • • • • • • • • tekemällä lukemisesta luonnollisen osan jokapäiväistä elämää osoittamalla, että lukeminen voi olla jännittävää tai virikkeellistä lukemalla lapsesi kanssa mieluiten joka päivä valitsemalla lapsellesi parhaiten sopivia tekstejä ja lukutilanteita lukemalla lapsesi lempitarinoita uudelleen ja uudelleen kertomalla tarinoita keskustelemalla luetusta keskustelemalla kuvista auttamalla lastasi tunnistamaan kirjaimia ja äänteitä tutkimalla erilaisia tekstejä ulkoillessanne: yritysten nimiä ja logoja yms. 5 Jännittäviä kirjoja Mistä löytää kirjoja, jotka ovat niin helppoja, että lapsi oppii lukemaan niitä itse, ja samalla niin kiinnostavia, että ne herättävät lapsen mielenkiinnon? Vaukirjan Opi lukemaan -sarjaan kuuluu mukaansatempaavia ääneen luettavia kirjoja sekä kirjoja, joita lapsi voi lukea itse. Jokaisessa kirjapaketissa on lapsen ikätasolle sopiva kuvakirja tai tietokirja sekä kaksi helppolukuista Opi lukemaan -kirjaa, joissa on sama teema kuin ääneen luettavassa kirjassa. Helppolukuiset Opi lukemaan -kirjat ovat siis osa kokonaisuutta, joka on jo lapselle tuttu. Ääneen luettavat kirjat Kirjapakettien tarkkaan valikoiduissa pääkirjoissa eli ääneen luettavissa kirjoissa on monipuolisesti erilaisia tekstejä. Niissä on sekä tietoa että tarinoita, joista lapsi saa erilaisia näkökulmia ympäröivään maailmaan. Kirjat tarjoavat lukuiloa ja innostavat keskusteluun. Niiden parissa lapset ja aikuiset saavat kokea mukavia lukuhetkiä. Jotkut kirjat ovat saatavilla myös äänikirjoina, jolloin voitte yhdessä kuunnella tarinan. Tutkimuksissa on havaittu, että ääneen lukemisella on vahva yhteys lapsen lukutaidon kehitykseen. Kirjoitettu kieli on tarkkaan muotoiltua, ja se sisältää enemmän vaihtelua ja harvinaisia sanoja kuin puhuttu kieli. Lapsi hyötyy ääneen lukemisesta kaksinkertaisesti, koska sanojen opettelu kirjoitetun tekstin avulla on helpompaa kuin pelkästään keskustellen. Ääneen lukeminen vaikuttaa tehokkaasti lapsen sanavaraston kehitykseen ja luetun ymmärtämiseen. Pystyäkseen lukemaan kirjoitettuja sanoja lapsen tulee ensin ymmärtää, mitä sanat tarkoittavat. Lapsen on helpompi keskittyä lukemiseen ja luettuun tekstiin, jos hän katselee kirjaa samalla, kun sitä luetaan ääneen. Samalla lapsi oppii, että kirjoitettu kieli on erilaista kuin puhuttu kieli ja että tekstin esittämiseen käytetään kirjaimia ja merkkejä. 6 ÄÄNEEN LUETTAVA KIRJA: Jokaisessa kirjapaketissa on ääneen luettava kirja, joka voi olla esimerkiksi tietokirja. OPI LUKEMAAN -KIRJAT: Jokaiseen kirjapakettiin kuuluu kaksi helppolukuista kirjaa, jotka sopivat lukemisesta kiinnostuneelle lapselle. Opi lukemaan -kirjat Opi lukemaan -kirjat ovat itsenäisiä teoksia, jotka ovat saaneet innoituksensa ääneen luettavista kirjoista. Suuri osa kirjan tarinasta näkyy yksityiskohtaisissa kuvissa, joita lyhyet tekstit täydentävät. Kuvista keksii paljon juteltavaa. Uusia kirjaimia otetaan käyttöön muutama kerrallaan, ja lapsi tutustuu usein esiintyviin sanoihin, jotka toistuvat kirjoitetussa kielessä usein. Kun lapsi oppii lukemaan kirjan kannesta kanteen, hän saa onnistumisen elämyksiä ja lisää itseluottamusta. Opi lukemaan -kirjoissa on kolme eri tasoa. Jokaisessa kirjassa on selkeät ohjeet vanhemmille siihen, miten kirjaa kannattaa lukea yhdessä lapsen kanssa ja miten vanhempi voi tukea lapsen lukemaan oppimista. Kirjoissa on myös kysymyksiä ja tehtäviä, joita kannattaa tutkia yhdessä lapsen kanssa. 7 Sanaleikit ja tehtävät Kaikissa Opi lukemaan -kirjoissa on tietoa ja ohjeita aikuisille. Kirjojen viimeisillä sivuilla on erilaisia tehtäviä ja harjoituksia, jotka auttavat lasta ymmärtämään luettua paremmin, oppimaan uusia sanoja ja tutkimaan tekstiä tarkemmin. Lisäksi kirjoissa on harjoituksia, jotka auttavat lasta hahmottamaan yksityiskohtia ja rohkaisevat lasta piirtämään ja kirjoittamaan itse. Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kannalta tärkeää, että lapsi oppii keskittymään tehtäviin ja että hänen hienomotoriikkansa kehittyy. 8 Pelejä ja kirjoja internetissä Sarjan ääneen luettavat kirjat ja Opi lukemaan -kirjat julkaistaan sekä painettuina että sähköisinä. Voit valita, haluatko kuunnella lapsesi kanssa e-kirjojen ääniraidan vai lukea kirjat itse ääneen. Opi lukemaan -kirjojen sanat korostuvat sitä mukaa, kun teksti ääniraidalla etenee. Internetissä voi myös pelata kirjasarjan eri tasoihin sopivia pelejä ja tehdä tehtäviä. Katso lisää osoitteesta www.vaukirja.fi/Opi-lukemaan Esimerkki internetistä löytyvistä peleistä 9 Usein esiintyvät sanat Käytämme puheessa joka päivä muutamaa tuhatta sanaa. Joitakin satoja sanoja käytämme useammin kuin muita. Usein esiintyviä sanoja ovat esimerkiksi minä, ja, että, olla (taivutettuina), sinä ja kysymyssanat kuka, missä, mitä ja miksi. Usein esiintyviä sanoja kannattaa harjoitella lapsen kanssa paljon, jotta hän oppii tunnistamaan ne eri teksteistä. Opi lukemaan -kirjoissa on luettelo niissä käytetyistä usein esiintyvistä sanoista. Monet näistä sanoista toistuvat niin usein, että on hyvä, että lapsesi tutustuu niihin ja oppii ne mahdollisesti ulkoa. Usein esiintyvä sana 10 Miten murtaa lukukoodi? Hyvä kirjaintuntemus tukee lukemaan opettelua: lapsen on tärkeää osata sekä kirjainten nimet että niiden äänteet. Esimerkiksi kirjaimen M nimi on ”äm”, mutta sen äänne on ”mmm”. Näytä kirjaimia sormellasi samalla, kun luet, niin lapsi oppii tunnistamaan kirjaimet ja yhdistämään äänteen ja kirjaimen. Tämä mahdollistaa sen, että lapsi oppii lukemaan uusia, tuntemattomia sanoja. Kun lukija oppii tunnistamaan tuttuja sanoja tekstistä, lukunopeus kasvaa ja lukeminen on tehokkaampaa. Isot ja pienet kirjaimet Painetuissa teksteissä käytetään sekä isoja että pieniä kirjaimia, joten on hyvä, että lapsi oppii tunnistamaan kirjainten molemmat muodot. Lapselle kannattaa kertoa isojen ja pienten kirjainten eroista ja käyttötarkoituksista, esimerkiksi että lause alkaa isolla kirjaimella. Lapsen kannattaa antaa kirjoittaa tietokoneella ja harjoitella isojen ja pienten kirjainten käyttöä – se on paitsi hauskaa myös havainnollistavaa, sillä tietokoneella kirjoitettaessa näppäimistön isot kirjaimet muuttuvatkin pieniksi kirjaimiksi näytöllä. Merkit Pisteen, kysymysmerkin ja huutomerkin käytön voi opettaa lapselle, kun hän on oppinut lukemaan muutamia sanoja ja lauseita. Lukemista helpottaa se, että lapsi tuntee lopetusmerkit ja ymmärtää, miten teksti muodostuu. Voit myös kertoa, mikä lause on: Lause on kokonaisuus, jossa kerrotaan jotain. Se alkaa isolla kirjaimella ja päättyy lopetusmerkkiin (piste, kysymysmerkki tai huutomerkki). 11 Sujuva lukeminen Sujuva lukeminen tarkoittaa sitä, että pystyy lukemaan yhtä hyvin kuin puhuu. Pystyäkseen lukemaan sujuvasti lapsen täytyy tietää, miltä lukeminen kuulostaa: miten sanoja painotetaan, missä kohtaa lausetta pidetään taukoja, miten äänenpaino vaikuttaa lukemiseen ja niin edelleen. Voit esimerkiksi opettaa lastasi korottamaan ääntään, kun hän lukee lauseita, jotka loppuvat huutomerkkiin, ja eläytymään muutenkin lukemiseen enemmän. Näin lukemisesta tulee hauska leikki. Lapsen täytyy lukea teksti useaan kertaan, jotta lukemisesta tulee sujuvaa. Lukemisen sujuvoituminen vaatii aikaa ja harjoitusta. On hienoa, jos lapsi pystyy lukemaan monta sanaa peräkkäin pysähtymättä ja varsinkin, jos lapsi lukee kuin kertoisi tarinaa! Se ei kuitenkaan saa olla lukemisen ainoa tavoite. Tärkein tavoite on saada lapsi nauttimaan lukemisesta. 12 Tutustu Palleroon ja hänen ystäviinsä Pallero ja hänen ystävänsä esittelevät lapsellesi neljä välimerkkiä hauskalla tavalla. Huutomerkin, kysymysmerkin ja pilkun luonteenpiirteet kertovat siitä, miten niitä käytetään. Päähenkilö – piste, jonka nimi on Pallero – on näkyvin hahmo, joka tuleekin kirjoissa hyvin tutuksi. Tässä hieman lisätietoja neljästä välimerkkiystävyksestä. Voit hyvin lukea nämä tiedot lapsellesikin. PALLERO TÖTTÖRÖÖ! UTELIAS? PAUSSI 13 Pikkuinen piste PALLERO Tässä on Pallero. Pallero RAKASTAA kirjaimia ja sanoja. Hän on ihan pikkuinen. Pallero tykkää olla aivan kiinni lauseen lopussa. Hän haluaa lukea lauseet heti, kun mahdollista, paljon ennen kaikkia muita. Hän haluaa AINA olla ensimmäinen. Kun hän on lukenut lauseen, hän kääriytyy pieneksi palloksi ja nukahtaa hetkeksi. Tai sitten hän jatkaa matkaa. Mutta! Hän ei koskaan jatka matkaa ennen kuin on... Juuri niin! Ennen kuin hän on tehnyt pienen kakkakikkareen lauseen loppuun. Onneksi se ei haise pahalta. Pallero ja hänen ystävänsä leikkivät piilosta Opi lukemaan -kirjojen teksteissä ja kuvissa. Todella! Katso vaikka! Oikeasti Pallero on PISTE. Piste on se pikkuinen musta pallo, johon lauseet päättyvät. Paitsi silloin, kun on niin tärkeää asiaa, että se pitää huutaa. Silloin lauseen loppuun laitetaan... 14 ...kovaääninen huutomerkki TÖTTÖRÖÖ! Töttöröö on meluisa kaveri! Hän on piste, jonka päällä on pitkä ja kapea viiva! Hän ilmestyy silloin, kun jotain täytyy huutaa! Hän kiljuu silloin, kun on onnellinen! Tai innoissaan! Tai yllättynyt! Tai ärsyyntynyt! Tai vihainen! Kun lause päättyy huutomerkkiin, me tiedämme, että lauseessa on jotain niin tärkeää, että se pitää huutaa! Siksi Töttöröön oikea nimi onkin HUUTOMERKKI! Mutta tiesitkö sinä sen jo? Hetkinen! Katsopa tarkkaan tuon yllä olevan lauseen loppua. Siellähän on aivan uusi tyyppi. Onko se itse... 15 ...kaikesta kiinnostunut kysymysmerkki UTELIAS? Tässä on Utelias. Utelias tahtoo tietää aivan kaiken. Hän kyselee kyselemistään, eikä saa koskaan tarpeeksi tietoa. Kuka? Mitä? Miksi? Missä? Milloin? Utelias ei ole koskaan tyytyväinen. Ja tiedättekö mitä? On upeaa, että Utelias kyselee kaikkea. Eikö vain? Miten muuten saisimme tietää vastauksia kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin? Uteliaan oikea nimi on KYSYMYSMERKKI. Kun hän on lauseen lopussa, tiedämme, että jotain kysytään. Mutta hei, oletko koskaan miettinyt, mikä on se merkki, joka ilmestyy keskelle lausetta? Sehän on... 16 ...mietteliäs pilkku PAUSSI. Tässä on Paussi. Paussi lepäilee keskellä lausetta ja rauhoittelee lukijaa. Jos lause on kovin pitkä, on tärkeää pitää välillä pieniä taukoja ja miettiä, mitä on jo lukenut. Kun pitää pieniä taukoja, saa aikaa, pystyy pohtimaan tekstiä ja ymmärtää sen helpommin. Paussi auttaa meitä ymmärtämään, mitä luemme. Kuinka viisasta! Hänen oikea nimensä on PILKKU. 17 Aloitetaan 12–13 kirjaimella 1 Ensimmäisen tason kirjat tarjoavat lukemaan opettelevalle lapselle pehmeän laskun lukemisen maailmaan. Niiden avulla lapsi tutustuu ensimmäisiin kirjaimiin, saa onnistumisen elämyksiä ja kokee lukemisen iloa. Tieto lisää lapsen kiinnostusta ja motivaatiota. Onkin todennäköistä, että lapsesi oppii kirjaimia sitä mukaa, kun niitä esiintyy uusissa kirjoissa. Hyvä niin! Opi lukemaan -kirjoja on kolme eri tasoa. Ensimmäisellä tasolla on neljä vaikeusastetta. Kahden ensimmäisen Opi lukemaan -kirjan sanoissa ja lauseissa esiintyy vain 12–13 kirjainta. Loput kirjaimet esitellään seuraavissa Opi lukemaan -kirjoissa muutama kirjain kerrallaan. Tämän takia lapselle on selkeintä aloittaa kirjasta 1.1, jatkaa siitä kirjaan 1.2 ja niin edelleen. Kirjoissa käytetään sekä isoja että pieniä kirjaimia, kuten kirjoitetussa kielessä yleensäkin. Voi kuitenkin olla, että lapsi itse kirjoittaa aluksi vain isoja kirjaimia. Se on ihan ok! 2 3 18 Ensimmäisissä kirjoissa kaikki sanat on tavutettu. Lapsen on helpointa hahmottaa suomen kielestä ensin äänteet, sitten tavut ja seuraavaksi sanat. Tavut ovat lyhyitä, joten ne on helpompi lukea kuin kokonaiset sanat. Tavujen lukemista kannattaakin harjoitella lapsen kanssa liukumalla äänteestä toiseen. Esimerkiksi sana ”ui-maan” kannattaa opetella lukemaan liukumalla äänteestä toiseen hitaasti tavu kerrallaan: uuuiii-mmmaaannnn. Lukeminen on paljon enemmän kuin vain sanojen tunnistamista. Sanoista muodostuu lauseita, jotka puolestaan välittävät tietoa tai kertovat tarinaa. Ei ole helppoa luoda kiinnostavaa tarinaa käyttäen rajattua määrää kirjaimia. Jotta kirjat olisivat mahdollisimman kiinnostavia, päätimme käyttää kirjoissa joitakin tuttuja, usein esiintyviä sanoja, kuten ”äiti”, ”nyt” ja ”minä”. Näissä sanoissa esiintyy muitakin kuin tasolla 1 muuten käytettyjä kirjaimia. Ne ovat kuitenkin sanoja, joita näkee usein erilaisissa teksteissä. Lapsi hyötyy siitä, että tunnistaa nämä sanat ja osaa lukea ja kirjoittaa ne. Opi lukemaan -kirjat on suunnattu aloitteleville lukijoille: • • • • • • sivumäärä ei ole liian suuri (8–16 sivua) lauseet ovat lyhyitä sanat ovat helposti luettavia ja tuttuja kuvat tukevat ja täydentävät tekstiä tarinat herättävät positiivisia tunteita ja naurattavat tarinoissa on tilaa omille pohdinnoille: rivien välissä saattaa olla jotain mielenkiintoista, ja juonta voi tarinan loputtua kehitellä itse. Mitä sitten tapahtui? 19 Lukemisesta: Valitse lukemiseen sopiva ajankohta. Älä venytä lukuhetkeä liian pitkäksi. On hyvä valita sellainen aika päivästä, jolloin voitte rauhassa keskittyä lukemiseen ja rentoutua kirjan parissa ja jolloin lapsi ei ole liian väsynyt. Tutkikaa kirjan kantta. Katsokaa kirjan nimeä ja kuvaa kirjan kannessa. Mistäköhän kirja kertoo? Valmistautukaa lukuhetkeen ennakoimalla! Lapsen kiinnostus kirjaa kohtaan kasvaa, kun hän saa etsiä kirjasta vastauksia kysymyksiin ja näkee, tapahtuuko kirjassa kuten hän ajatteli. Keskustelkaa kirjan kuvista. Kuvat antavat vinkkejä siitä, mistä kirja kertoo. Kuvien avulla tarinaa on myös helpompi seurata. Anna lapsen näyttää, mistä lukeminen aloitetaan. Ei ole itsestäänselvyys, että luemme vasemmalta oikealle. Pyydä lastasi näyttämään kirjasta se kohta, mistä lukeminen aloitetaan. Näin hän oppii käytännössä hahmottamaan oikean lukusuunnan. Lue lapselle, kunnes hän osaa itse lukea. Lue ääneen, pohdi tekstiä ja juttele siitä lapsesi kanssa. Anna lapsen määrätä tahti. Tai kuunnelkaa yhdessä äänikirjaa. Seuraa sormellasi tekstiä sitä mukaa, kun luet sitä. 4–6-vuotiaat lapset eivät välttämättä vielä tiedä, mikä sana on. Osoittamalla sanoja lukiessasi autat lasta erottamaan tekstistä yksittäiset sanat. Tekstin seuraaminen sormella auttaa lasta hahmottamaan sanat ja ymmärtämään, mikä on sanojen ja lauseiden ero. Rohkaise lasta lukemaan itse tuttuja sanoja. Anna lapsesi lukea itse heti, kun hän tunnistaa kirjaimia, tavuja tai kokonaisia sanoja. Sanoilla leikittely, riimittely ja yhdyssanojen keksiminen on hauskaa puuhaa. Auta lasta ihmettelemään ja miettimään tekstiä, jota luette. Lukemisen pitää olla kivaa! Lukiessa saa nauraa, ihmetellä ja miettiä, mitä kirjassa tapahtuu seuraavaksi. On myös hienoa, jos tekstin tai tarinan saa liitettyä lapsen omaan elämään tai mielikuvitukseen. 20 Lue kirjat monta kertaa. Lapsesta on hauska lukea samoja kirjoja monta kertaa. Lapsi saa onnistumisen elämyksiä ja lisää varmuutta lukemiseen, kun hän löytää kirjasta tuttuja asioita. Kysy lapselta, mitä hän muistaa kirjasta viime lukukerralta. Kun lapsi näkee tekstissä kirjaimia tai merkkejä, joita hän ei tunnista tai muista: Kehota lastasi tutkimaan sanan muita kirjaimia. Hän saattaa keksiä, mikä sana on kyseessä. Jos lapsesi on jumissa, eikä osaa jatkaa lukemista, kannattaa sinun yhä odottaa hieman ennen kuin autat lukemalla koko sanan – voit vaikka kertoa lapselle sanan alkuäänteen (muista kertoa äänne – ei kirjaimen nimeä: M-äänne sanotaan ”mmm”, ei ”äm”). Voit myös neuvoa lastasi katsomaan kuvaa ja miettimään sen avulla, mikä sana saattaa olla kyseessä. Jos lapsesi lukee väärin, anna hänen lukea sama kohta uudelleen rauhassa ja korjata itse virheensä. On UPEAA, kun lapsi oppii itse korjaamaan virheensä! Silloin lasta pitää kehua paljon! Älä odota, että lapsi lukisi koko kirjan itse – paitsi, jos hän niin haluaa. On tärkeää, että lapsi tutustuu kirjaan ja tekstiin kunnolla sekä kokee selviävänsä lukemisesta. On hienoa, jos lapsi tunnistaa tekstistä tietyn sanan. Lapselta kannattaa kysyä: ”Löydätkö tekstistä sanan kala?” Älä kysy: ”Mikä tämä sana on?” Kannusta lasta etsimään kirjasta usein toistuvia sanoja. Jokaisessa Opi lukemaan -kirjassa on luettelo usein toistuvista sanoista. Voit kysyä lapselta esimerkiksi: ”Löydätkö tekstistä sanan minä?” Kehota lasta lukemaan itse ääneen nallelle tai nukelle. Kannusta lasta kertomaan tarinaa ja eläytymään lukemaansa. Se nopeuttaa ja helpottaa tekstin lukemista ja tekee lukemisesta hauskaa. Auta lasta lukemaan lauseita, jotka päättyvät kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin. Kerro lapsellesi, että kysymyslauseet päättyvät kysymysmerkkiin, esimerkiksi: ”Mikä se oli?” Kysymysmerkki korvaa pisteen lauseen lopussa. Huuda yhdessä lapsesi kanssa kovalla äänellä lauseita, jotka loppuvat huutomerkkiin. Se on hauskaa! ”Huutomerkissä on pisteen päällä viiva: ! Huudetaan!” Muista ajankäyttö! Älä anna lapsesi kyllästyä lukemiseen. Kannattaa pitää tauko heti, kun huomaat, että lasta alkaa kyllästyttää. Mene osoitteeseen www.vaukirja.fi/kirjatorni ja kirjaa sinne, mitä olette lukeneet, niin lapsesi saa erilaisia palkintoja. 21 Kielellisen kehityksen vaihe on vain kerran elämässä! Jopa vauvoille suunnatuissa kirjoissa esiintyy enemmän harvinaisia sanoja kuin mitä me käytämme päivittäin. Luemme vasemmalta oikealle. Joitakin kieliä, kuten arabiaa, luetaan oikealta vasemmalle. 22 Ihmisen aktiiviseen sanavarastoon kuuluu keskimäärin 5 000 eri sanaa. Suomen kielen aakkosissa on 29 kirjainta. Kiinan kielessä on yli 85 000 merkkiä! Leikki-ikäiset oppivat jopa 9 uutta sanaa joka päivä! 23
© Copyright 2024