1. No category

Sijoituspalvelututkinnon tentti APV1
7.2.2014
O=oikein/kyllä, V=väärin/ei
Tehtävä:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Kysymys:
Oikea vastaus:
Toisiaan korvaavilla tuotteilla toisen hinnan kohoaminen alentaa korvaavan
tuotteen kysyntää.
V
Eurojärjestelmän, jonka keskeisen osan muodostaa EKP, rahapolitiikan
keskeisenä tavoitteena on hintavakaudesta huolehtiminen.
O
BKT/asukas-tunnuslukua korjataan usein ostovoimapariteetilla. Väite:
Korjaus tehdään, jotta voidaan verrata eri kokoisia maita.
V
Rahamarkkinoilla tarkoitetaan yli vuoden pituisten sijoitusten ja luottojen
markkinoita.
V
Jos sijoittajat pelkäävät euron heikkenevän ja vaihtavat euroja muihin
valuuttoihin, eurojen tarjonta lisääntyy, jolloin euro vahvistuu muihin
valuuttoihin nähden.
V
Reaaliprosessi kuvaa rahan kulkua yritykseen ja siitä pois.
V
Yrityksen tilikausi on aina 12 kuukautta ja kalenterivuoden mukainen
(tammikuusta joulukuuhun).
V
Tuloslaskelman satunnaiset erät ovat poikkeuksellisia ja johtuvat muusta
kuin yrityksen säännöllisestä liiketoiminnasta.
O
Pääomalaina on maksettaessa erityisessä asemassa. Väite:
Pääomalainan korko ja lyhennys on maksettava ennen kuin muille lainoille
voidaan maksaa korkoa tai lyhennystä.
V
Return on Equity - eli ROE-tunnuslukua voidaan käyttää yrityksen
rahoittajien eli koko pääoman tuoton arviointiin.
V
Aineettomat hyödykkeet sisältyvät taseen vastaavaa puolelle.
O
Termiini on sopimus myöhemmin tapahtuvasta hyödykkeen ostamisesta
tai myymisestä.
O
13
Optioilla voi suojautua yksittäisen yhtiön osakkeita koskevaa yritysriskiä
vastaan.
14
Asiakkaasi ostaa option pörssistä. Väite: Optiokaupan seurauksena
asiakkaasi joutuu päivittäin laskemaan sopimuksen tuloksen ja ollessaan
tappiolla maksamaan toiselle osapuolelle lisää ja vastaavasti ollessaan
voitolla, saa toiselta osapuolelta rahaa.
15
Myyntioptiolla aika-arvo on negatiivinen, osto-optiolla positiivinen.
16
Tenttikysymyksen laatija tarkasti työnsä puolesta erään yhdistyksen
sijoitusstrategian. Strategiassa yhdistyksen tuottotavoitteeksi oli kirjattu 10
prosenttia vuodessa. Vallitsevana riskittömänä korkona voidaan pitää
kahta prosenttia sekä markkinapreemiona viittä prosenttia. Väite: Jos
yhdistyksen salkunhoitaja ottaa tavoitteen tosissaan (kuten oletettavaa
on), on yhdistyksen sijoitussalkun beetan oltava reilusti yli markkinoiden
keskiarvon, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Vinkki: Mieti CAPM-mallia.
17
P/E-luku voidaan laskea kaavalla: osakkeen markkinahinta / EPS. Väite:
EPS = Expected Price / Sales eli ennakoitu markkinahinta / myynti.
18
Hinnallisen tarjouksen (limit order) hyvä puoli on se, että sijoittaja tietää
epäedullisimman hinnan, jolla kauppa voi toteutua.
19
Arvo-osakkeilla tarkoitetaan sellaisten yritysten osakkeita, joiden
osakekannan pörssiarvo on arvokas eli korkea suhteessa yrityksen
substanssiarvoon.
20
Merkintäoikeuden irrotessa osakkeesta nousee vanhan osakkeen hinta
teoriassa merkintäoikeuden verran.
21
Negatiivinen korrelaatio osakkeiden hintojen välillä on yleisempää kuin
positiivinen.
22
Sertifikaatit eli ETN-instrumentit ovat kaupankäynnin kohteena pörssissä.
23
Yhtiö voi ostaa markkinoilta takaisin omia osakkeitaan.
24
Momentum-ilmiö = menneisyyden "häviäjät" päihittävät "voittajat"
osaketuotoista puhuttaessa.
25
Kovenantti on yksi korkojohdannaisinstrumenteistä.
26
Inflaatio-odotuksilla on vaikutusta joukkolainojen tuottovaatimukseen ja odotukseen.
27
Aktiivinen korkosijoittaja voi hyötyä tuottokäyrän seuraamisesta.
28
Efektiivinen korko = efektiivinen tuotto.
29
Pääomaturvatun sijoittamisen yksi keskeisistä ominaispiirteistä on se, että
sijoittaja saa sijoituksesta korkeaa taattua tuottoa.
30
Indeksilaina on vähäriskisempi kuin perinteinen joukkolaina.
Selitys:
Taloudellista pääomaa s. 22.
Taloudellista pääomaa s. 100.
Taloudellista pääomaa s. 46.
Taloudellista pääomaa s. 36.
Taloudellista pääomaa s. 108.
Mitä tilinpäätös kertoo, s. 17.
Mitä tilinpäätös kertoo, s. 25.
Mitä tilinpäätös kertoo, s. 33.
Mitä tilinpäätös kertoo, s. 83.
Mitä tilinpäätös kertoo, s. 182.
Opi osakkeet, s. 75.
Moderni rahoitus, s. 216.
O
Opi optiot s. 13.
V
Opi optiot, s. 9-10.
V
Opi optiot, s. 31-32.
O
Ks. Moderni rahoitus, s. 148-149.
V
Opi osakkeet s. 79-80.
O
Opi osakkeet s. 44.
V
Moderni rahoitus, s. 169.
V
Opi osakkeet s. 51.
V
Opi osakkeet s. 105.
O
Opi osakkeet s. 56.
O
Opi osakkeet s. 93.
V
Moderni rahoitus, s. 171.
V
Moderni rahoitus, s. 154-155.
O
Sijoittajan korko-opas 2013, s. 27.
O
Sijoittajan korko-opas, s. 30-32.
V
Sijoittajan korko-opas 2013, s. 14.
V
Pääomaturvattu sijoittaminen, s. 64.
V
Sijoittajan korko-opas, s. 18.
31
Mitä matalampi volatiliteetti, sitä suurempi riski sijoituskohteeseen liittyy.
V
Miten sij. rahastoihin, s. 85.
32
Indeksirahastojen kaupankäyntipalkkiot ovat usein korkeammat kuin
muiden rahastojen, koska niiden täytyy käydä paljon kauppaa pysyäkseen
indeksin perässä.
V
Päinvastoin. Ks. Miten sijoitan rahastoihin, s. 130.
33
Yksi rahastosäästämisen eduista piensijoittajalle on se, että näin sijoittaja
voi hyötyä ammattisijoittajan asiantuntemuksesta.
O
Miten sij. rahastoihin, s. 36.
34
Indeksilainan arvo elää koko lainan juoksuajan.
O
Pääomaturvattu sijoittaminen, s. 74.
35
Kiinteistöjen ja metsän sisällyttämistä sijoitusportfolioon voidaan perustella
niiden alhaisella korrelaatiolla muiden sijoituskohteiden kanssa.
O
Miten sij. rahastoihin, s. 29.
V
Eläkesäästäminen 2011 s. 4
V
Hoppu-Hoppu s. 77
V
Hoppu-Hoppu s. 294
O
Hoppu-Hoppu s. 395
O
Nousiainen-Sundberg s. 225
V
Nousiainen-Sundberg s. 103
O
Nousiainen-Sundberg s. 153-155
O
Nousiainen-Sundberg s. 141
V
Sijoittajan vero-opas 2013 s. 25
O
Sijoittajan vero-opas 2013 s. 26
V
Sijoittajan vero-opas 2013 s. 27
O
Sijoittajan vero-opas 2013 s. 45
V
Sijoittajan vero-opas 2013 s. 12
V
Perhe ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013 s. 7
36
AA:lla on vapaaehtoinen eläkevakuutus, jonka säästö on sidottu Brahastoyhtiön osake- ja korkorahastoihin. AA miettii, miten hyvin hänen
säästönsä ovat suojassa inflaatiolta. Väite: Kyseisen eläkevakuutuksen
säästöön lisätään vuosittain indeksisidonnainen inflaatiotarkistus, joka
turvaa säästöjen ostovoiman.
37
CC myy DD:lle 100 neliömetrin asunnon Helsingissä. Kauppahinnaksi on
suullisesti sovittu 400 000 euroa. Kauppakirjaan kuitenkin vahingossa
kirjataan hinnaksi 40 000 euroa. Väite: CC on sidottu 40 000 euron
kauppahintaan.
38
X Oyj:n johto on tyytymätön toimitusjohtaja AA:n kaudella tapahtuneeseen
yhtiön tuloskehitykseen. AA vetoaa siihen, ettei hän ole tehnyt mitään
virheitäkään. Väite: Osakeyhtiön toimitusjohtajan erottamiseen tarvitaan
työsopimuslain mukainen irtisanomisperuste.
39
AA ja BB ovat aviopuolisoita, joilla ei ole avioehtoa. AA lahjoittaa BB:lle
omaisuutta, ja kyseessä ei ole niin sanottu tavanomainen lahja esimerkiksi
merkkipäivänä. Väite: Jos halutaan, että lahjoitus sitoo AA:n velkojia,
lahjoituksesta on ilmoitettava maistraattiin.
40
Analyytikko CC saa positiivista sisäpiirintietoa Y Oyj:n
tulevaisuudennäkymistä. Hän ei osta osakkeita itse vaan kertoo tiedot ja
niiden lähteen ystävälleen DD:lle ja kehottaa häntä ostamaan Y:n
osakkeita, minkä DD tekeekin. Väite: Sekä CC:n että DD:n toiminta oli
lainvastaista.
Annat asiakkaallesi AA:lle sijoitusneuvontaa liittyen hänelle sopivan
sijoitusrahaston valintaan. Kysyt AA:lta lisätietoja hänen
kokonaisvarallisuudestaan. "Mitä se teille kuuluu?" kysyy AA. Väite:
Sijoituspalveluyhtiöllä ei ole oikeutta kysellä AA:n raha-asioista.
41
42
Sijoituspalveluyhtiö Y tekee asiakkaansa toimeksiannosta osakekaupan,
joka toteutetaan sisäisenä kauppana. Kauppa olisi voitu toteuttaa
ulkopuolisen kanssa asiakkaalle edullisempaan hintaan. Asiakas oli
kuitenkin toimeksiantolomakkeessa hyväksynyt, että toimeksianto voidaan
toteuttaa sisäisenä kauppana. Väite: Y toimi virheellisesti.
43
Sijoituspalveluyrityksesi asiakas NN on ei-ammattimainen sijoittaja.
Hänelle on aiemmin tarjottu yksinomaan sijoitusneuvontaa, eikä hänen
kanssaan ole tehty kirjallista sopimusta. Nyt hän haluaa tehdä sopimuksen
tiettyjen sijoituspalvelujen ostamisesta. Väite: Kyseinen sopimus on
tehtävä kirjallisesti.
44
Asiakkaasi AA on verovuonna 2013 myynyt pörssiosakkeita.
Luovutusvoitto kaupasta on 20 000 euroa. Väite: Kyseiseen
luovutusvoittoon sovellettava veroprosentti on 28 %.
45
Piensijoittaja CC on ostanut Y Oyj:n osakkeita 10 000 markalla vuonna
1996. Hän myy osakkeet nyt 5 000 eurolla. Oletetaan, että muita kuluja ei
ollut. Väite: CC:n verotettava luovutusvoitto on 3 000 euroa.
46
Asiakkaasi BB on verovuonna 2013 myynyt pörssiosakkeita. Kyseisestä
kaupasta hänelle muodostui verotuksessa vähennyskelpoista
luovutustappiota, mutta hänellä ei 2013 ollut luovutusvoittoja, joista
vähentää tappio. Hän kysyy, mihin verovuoteen asti luovutustappio on
käytettävissä. Väite: Kyseinen luovutustappio on käytettävä viimeistään
verovuonna 2016, jotta se ei vanhene.
47
Piensijoittaja CC on ostanut vuonna 2006 pörssiyhtiö X Oy:n osakkeita 5
000 eurolla. Osakkeille maksetaan tänä keväänä
1 000 euroa osinkoa (ennen veroja). CC miettii, myisikö osakkeet ennen
vai jälkeen osingonjakoa. CC ennakoi saavansa osakkeista
10 000 euroa, jos hän myy ennen osingonjakoa, tai osakkeista 9 000
euroa sekä 1 000 euroa osinkoa, jos hän myy osingonjaon jälkeen. Näillä
oletuksilla kumpi vaihtoehto olisi CC:lle verotuksessa edullisempi? Väite:
Tapauksessa verotuksellisesti edullisempaa on myydä osingonjaon
jälkeen.
48
DD:llä on suomalaisella pankkitilillä 50 000 euron talletus, joka on
talletussuojan piirissä. Väite: Kyseisen talletuksen korkotuotto on
verovapaa.
49
AA ja BB ovat aviopuolisoita, joilla on sekä yhteisiä lapsia että lapsia
edellisistä liitoista. BB on puolisoista varakkaampi. Avioehtoa tai
testamenttia ei ole. AA kuolee. Väite: BB:n täytyy maksaa tasinkoa AA:n
kuolinpesälle.
50
Asiakkaasi AA on mennyt uusiin naimisiin. Hänellä on aiemmasta liitosta
pieni lapsi BB, hänen puolisollaan CC:llä samoin pieni lapsi DD, yhteisiä
lapsia ei ole. Testamenttia ei ole. Väite: Jos AA kuolee nyt, BB perii hänen
koko omaisuutensa.
O
Perhe ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013 s. 2
Avoimet
16
CAPM-mallin tuotto-odotus: riskitön korko + beeta x markkinoiden riskipreemio (5 %) eli tässä 10 % = 2 % + beeta x 5 %. Ainoa tapa, jolla 10 %:n
tuotto saadaan, on ottaa reilusta riskiä (tarkasti laskien beeta on oltava 1,6). Koska markkinoiden keskimääräinen beeta on yksi, on 1,6 beetan
salkku todella riskikäs.
34
Indeksilainan hinta muuttuu kuten kaikkien muidenkin lainojen koko lainan
juoksuajan. Indeksilainan tapauksessa hinnanmuodostukseen vaikuttaa
monia asioita.
49
Leskellä on ns. tasinkoprivilegi, eli jos leski on puolisoista varakkaampi,
hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa vainajan perillisille. Tasinkoprivilegiin on
erikseen vedottava.
Perhe ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013 s. 7