Intoa kuin pienellä lapsella - Sirkka Santapukki Koulutukset
12 PIRKKALAINEN 26.9.2012 Intoa kuin pienellä lapsella mien ja autonomisen hermoston ongelmien kuten, ADHD:n ja migreenin takana voi olla myös opettaja, jonka häpäisevää käytöstä herkkä oppilas resonoi. Työyhteisö- ja muutosvalmentaja Sirkka Santapukki uskoo oivalluksiin, yksilön vastuuseen ja häpeästä vapautumiseen Ero ja häpeä Santapukin pitkä avioliitto päättyi hiljattain eroon. Ulkopuolisten silmin erinomaiselta vaikuttavaan liittoon molemmat olivat tuoneet omat häpeätaakkansa. Elämän tuomat kriisit pakottivat puolisot omiin häpeäprosesseihin ja näin yhteys katosi. Kun liitto päättyi, luvassa oli lisäsuihkaus häpeää. Avioero oli pienessä yhteisössä häpeällinen asia. - Ymmärrän hyvin, että monet jäävät mieluummin toimimattomaan liitton kuin ottavat vastaan erosta aiheutuvan ympäristön kritiikin. Minullekin jopa puolituntemattomat tulivat kertomaan arvailuja avioeron syistä. Santapukki osaa ammentaa voimaa häpeään liittyvistä kokemuksistaan. - Olen tarvinnut kaiken tullakseni tähän, olen kaikesta kokemastani iloinen. Kaikki meni niin kuin piti ja olen selvinnyt. Kaikki on hyvin juuri nyt. KAROLIINA AHOLA Sirkka Santapukki on hetken lapsi. Sen kuulee heti puhelimessa, kun sovimme haastattelusta. Yhteisökouluttajana ja NLPvalmentajana toimivan Santapukin puhe pulppuilee rönsyilevänä ja ystävällisenä. Monen tv- ja lehtijutun nainen kuulostaa vilpittömän innostuneelta ja yllättyneeltä saadessaan soiton paikallislehdestä. - Uskomatonta, että juuri sinä soitat minulle, Santapukki hehkuttaa. Tapaamme lopulta Santapukin kodissa Vähäjärven rannalla. Hän on muuttanut sinne Heinolasta vasta syyskuun alussa. - Kun tulin tämän asunnon eteiseen, tiesin heti, että tämä se on. Sanoin heti välittäjälle, että otan tämän. Kun näin parvekkeen sanoin taas, otan tämän, Santapukki nauraa. Vapaaksi häpeästä Kuolevien testamentti Santapukista tuli työyhteisökouluttaja ja muutosvalmentaja saattohoitotyöstä saadun sykäyksen ansioista. - Työskentelin sisätautikirurgisena sairaanhoitajana ja kipuhoitajana saattohoitopotilaiden parissa 23 vuotta. Kuolevat potilaat antoivat minulle testamentin tähän työhön, kun he kertoivat, miksi ovat sairastuneet. He osasivat selittää sairastumiseensa konkreettisen syyn. Se johtui aina mielestä. Lopulta Santapukki koki, että työ saattohoidossa oli tullut tiensä päähän. - Aloin myös etsimään itseäni ja opiskelemaan niin sanottua positiivista psykologiaa. Nyt nainen on kiertänyt 14 vuotta luennoimassa mielen voimasta, terveydestä ja työnilosta ympäri Suomea. - En puhu työhyvinvoinnista organisaation näkökulmasta, vaan siitä mikä on yksilön vastuu. Ihmisten pitää kysyä: Mitä minä voin tehdä? Ihmiset, jotka selviävät, ottavat itse vastuun. Ne, jotka eivät selviä, syyttävät olosuhteita ja muita ihmisiä. Terveys lähtee oivalluksesta Santapukki tarjoaa oivallusmenetelmiä tunteiden purkamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. - Ihmisillä on jo tieto, miten pitää toimia ja elää. Heidän on vain oivallettava se. En tee tulkintoja tai analyysejä, enkä anna neuvoja, vaan lähden yksilön omista oivalluksista. Oivallus saa elimistössä aikaan dopamiinipurkauksen. Ihminen alkaa toimia vain omien oivallusten kautta. Ulkopuolisten neuvot eivät auta, eikä niihin liity dopamiinia. Santapukin mukaan purkamattoman tunteet kuormittavat elimistöä ja aiheuttavat psykosomaattisia ja autoimmuunisairauksia. Ne ovat sairauksia, joiden varsinaista syytä ei tiedetä, mutta niiden puhkeamiseen liittyy aina stressi. - Epämiellyttäviä tunteita ei - Olen kohta kuusikymppinen, mutta tunnen olevani kuin pieni lapsi. Tunnen, että silmäni ovat auenneet ja nyt elämä alkaa, kertoo Sirkka Santapukki. saa kieltää, vaan ne on purettava kehosta pois. - Ihminen voi pettää itseään, muita ja työnantajaakin, mutta autonomista hermostoaan ei voi pettää. Ihmisen elimistössä tapahtuvasta toiminnasta kymmenen prosenttia on tahdonalaista, loput on tahdosta riippumatonta. Tunteet, negatiiviset ja positiiviset, vaikuttavat kehossa ja ne sairastuttavat tai tervehdyttävät. Peritty taakka Koska Santapukki on juuri kirjoittamassa kolmatta kirjaansa, puhutaan tovi siitä. Tammikuussa ilmestyvän kirjan nimi tulee olemaan Rakkaus, paluu paratiisiin. Kirjan teemoista lienee raskain on häpeä. Koska olemme Pirkkalassa, Suomen kuuluisimman häpeäkirjailijan Jouko Turkan kotikunnassa, otamme käsittelyyn kuitenkin häpeän. - Häpeä on haarniska tunteiden päällä. Hävytön ihminen siirtää häpeän aina siihen, joka ottaa sen kantaakseen, Santapukki sanoo. - Häpeästä ja siitä vapautumisesta minulla on omakohtaisia kokemuksia. Santapukin isä oli avioton lapsi, jonka äiti oli jättänyt vieraiden hoitoon. FAKTA ”Olen paratiisissa” Sirkka Santapukki Syntynyt: 1953. Koulutus: Sisätautien ja kirurgian sairaanhoitaja, NLP Master Coach, terveysvalmentaja, kirjailija. n Perhe: aikuiset lapset Reetta, Simo ja Seppo. n Harrastukset: sauvakävely, avantouinti, hiihto. n Kirjat: Oivallus -elämäsi eliksiiri 2010, Oivallus 2008, Minuusvoima -vapaus valita 2006. n n - Vasta muutama vuosi sitten tajusin, että olen kantanut koko elämäni isältäni saamaa häpeätaakkaa. Häpeä on kuolema Myös Santapukin ensimmäinen opettaja jätti jälkensä. - Opettaja oli vanha ja tiukan uskonnollinen. Koin, että hän ei pitänyt minusta, koska olin arka lapsi. Arkuuksissaan pieni Sirkka puri kynsiään. - Lopulta opettaja sitoi käteni selän taakse koko luokan edessä. Santapukin mukaan häpeästä vapautuminen alkaa, kun uskaltaa nousta raivoon ja puolustaa rajojaan. Aikuisen pitää itse puolustaa itseään ja heikompiaan. - Minun piti muuttaa Heinolasta pois. Vasta nyt tajuan, etten olisi koskaan saanut olla oma itseni siellä ja energia olisi mennyt itseni puolustamiseen. Kaikki tämä on täysin näkymätöntä, jolle vasta nyt kaukaa, välimatkan päästä on tullut muoto. Liian lähellä sitä ei näe. - Seura tekee kaltaisekseen, se on totta, siksi välimatka on aina hyväksi. Jos on joutunut häväistyksi, eli omassa olemuksessa on häpeää johon hävytön häpäisynsä kohdistaa, silloin on tehtävä Lokki Joonatanit eli lähdettävä ahdistavasta yhteisöstä. Niin minä olen tehnyt. Sanatapukin mukaan häpeän huomaa poistuneen, kun osaa asettaa etukäteen selkeät rajat ja säännöt. Niiden avulla voi pitää ohjat itsellään asioissa, joissa on osallisena ja vastuullisena. Kustantajana Sun Text. n Tuleva kirja: Rakkaus -paluu paratiisiin 2013. Teemoina häpeä, terveys, ihmissuhteet, seksuaalisuus, rakkaus. n Elämänohje: Elämän tärkeimmissä risteyksissä ei ole tienviittoja. n Seuraava luento Tampereella: Oivalluksia työniloon, Tampereen yliopisto, 18.10. klo 13-16. Häpesin niin paljon, että minuuteni kuoli silloin. Opettajan toiminta vaikutti myös luokkatoverihin. - Sen seurauksena minusta tuli koulukiusattu. Tunteet tarttuvat hyvässä ja pahassa. Niin ihmisen peilineuronit toimivat. Kun joutuu silmätikuksi, saattaa joutua silmätikiksi joka paikassa. Santapukin mukaan opettajien oppilaisiin kohdistama kiusaaminen on edelleen mahdollista. - Nykyään se on henkistä ja sitä on vain hankalampi selvästi havaita. Erilaisten oppimisongel- Mutta palataan vielä hetkeksi Pirkkalaan. Miksi Santapukki päätyi juuri tänne? - Kun Härmälässä asuva tyttäreni sai sydämen pysähdyksen vuonna 2006, vietin paljon aikaa täällä. Hiihtelin Vähäjärven ympäristössä ja täällä oli kaunista. Ihmiset ovat täällä aivan ihania, ajattelin, että voiko tällaisia ihmisiä edes olla, he ovat ystävällisiä ja koiran ulkoiluttajat juttelevat tuntemattomillekin. Vuonna 2006 muutto ei kuitenkaan ollut ajankohtainen asia. Kun Santapukin avioliitto päättyi, oli paikkakunnan vaihdon aika. Santapukki aprikoi Jyväskylän ja Tampereen välillä, mutta Pirkanmaa tuntui vetävän enemmän puoleensa. Plussaa on myös, että lapsia on lähellä. Poika asuu Pirkkalassa ja tytär edelleen Härmälässä. - Se ei ollut kuitenkaan ratkaisevaa. Olen sanonut lapsille, että ollaan yhteydessä entiseen tapaan, vaikka olenkin nyt lähempänä. Ratkaisevaa oli juuri Pirkkala ja Vähäjärvi, joka on Santapukille pyhä järvi. - Nyt olen paratiisissa.
© Copyright 2024