TIETOA ON JO LIIKAA, EIKÄ SIJOITTAJA TIEDÄ, MIKÄ ON
RAHA STOK UNINK AAT RAHASTOKUNINKAAT sistaan tiettyjä verohelpotuksia. Tästä huolimatta uusien asiakkaiden hankinta oli hidasta myyntikanavan puuttumisen vuoksi. ”Emme halunneet tuputtaa rahastoa kaikille jälleenmyyjille, sillä se olisi tarkoittanut paluuta vanhaan. Halusimme olla varmoja, että meidän ja asiakkaidemme sijoitusfilosofiat kohtaavat, ja että he todella tietävät, mihin ovat sijoittamassa.” Eräänä päivänä nuoren Skagenin perustajat saivat idean markkinoida rahastoaan paikallisilla Statoilin huoltoasemilla. Se osoittautui erinomaiseksi ideaksi. ”Suurin hyöty oli se, että esitteissämme oli Statoilin logo. Kukaan ei pitänyt vasta aloittanutta rahastoyhtiötä uskottavana, mutta Statoil teki meistä kertaheitolla luotettavan kumppanin ja mediahuomio oli valtaisa. Toimintamme lähti voimakkaaseen kasvuun.” Rajat rikkoutuvat Toinen merkittävä virstanpylväs oli laajentuminen kansainvälisille osakemarkkinoille ja eritoten kehittyville markkinoille ”TIETOA ON JO LIIKAA, EIKÄ SIJOITTAJA TIEDÄ, MIKÄ ON OLENNAISTA JA MIKÄ EI.” 90-luvun jälkipuoliskolla. Skagen perusti Skagen Global –rahaston juuri oikeaan aikaan vuonna 1997. Tuolloin Skagenin hallinnoitavat varat olivat kasvaneet alun 2,5 miljoonasta eurosta jo sataan miljoonaan. Miljardin euron raja rikkoutui vuonna 2003. ”Vielä 90-luvun lopulla monet suuret institutionaaliset sijoittajat olivat pysyneet pitkälti kotimaisissa sijoituksissa, mutta kiinnostus kansainväliseen hajauttamiseen kasvoi. Sattumalta meillä oli valmis rahasto sitä varten.” Westbøn mukaan Skagenin kilpailuvaltti oli yksinkertaisuus. Globaalin hajautuksen sai jo yhdellä rahastolla, kun useat kilpailijat rajasivat hyvin tarkkaan, mihin maahan, toimialaan tai valuuttaan rahasto voi sijoittaa. Suurilla rahastoyhtiöillä saattoi olla useita kymmeniä ellei jopa satoja rahastoja, joista sijoittajan oli valittava. ”Sillä ei ole mitään merkitystä, missä yhtiön pääkonttori sijaitsee, mihin sen osakkeet on listattu ja missä valuutassa. Globaalissa maailmassa yritykset harjoittavat liiketoimintaa rajoista riippumatta. Esimerkiksi Ison-Britannian suurin teollinen työnantaja Tata Motors on kotoisin Intiasta.” Kesällä kannattaa sijoittaa Skagenin sijoitusfilosofiasta vastaavana tirehtöörinä on alusta asti häärännyt tänä vuonna 61 vuotta täyttävä Kristoffer Stensrud. Hän perusajatuksensa oli, ja on yhä, sijoittaa aliarvostettuihin, vähän tutkittuihin ja epäsuosittuihin yhtiöihin pitkällä sijoitushorisontilla. Stensrud saapuu haastatteluun leveä hymy kasvoillaan. Hänellä on pitkät harmaat hiukset ja yllään kulahtanut kauluspaita, jonka kaksi ylintä nappia ovat auki. Ei todellakaan mikään kuuden miljardin euron salkunhoitajan stereotyyppi. Hy- VASTAVIRTAAN. Kristoffer Stensrud ostaa osakkeita, joista muut eivät pidä. Åge WestbØ U 2014 HTIKU ERI HU VOPAP R A 30 32 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2014 Painettu kopio artikkelista Arvopaperi-lehdessä, huhtikuu 2014. www.skagenfunds.fi The art of common sense RAHASTOKUNINKAAT RAHASTOKUNINKAAT sistaan tiettyjä verohelpotuksia. Tästä huolimatta uusien asiakkaiden hankinta oli hidasta myyntikanavan puuttumisen vuoksi. ”Emme halunneet tuputtaa rahastoa kaikille jälleenmyyjille, sillä se olisi tarkoittanut paluuta vanhaan. Halusimme olla varmoja, että meidän ja asiakkaidemme sijoitusfilosofiat kohtaavat, ja että he todella tietävät, mihin ovat sijoittamassa.” Eräänä päivänä nuoren Skagenin perustajat saivat idean markkinoida rahastoaan paikallisilla Statoilin huoltoasemilla. Se osoittautui erinomaiseksi ideaksi. ”Suurin hyöty oli se, että esitteissämme oli Statoilin logo. Kukaan ei pitänyt vasta aloittanutta rahastoyhtiötä uskottavana, mutta Statoil teki meistä kertaheitolla luotettavan kumppanin ja mediahuomio oli valtaisa. Toimintamme lähti voimakkaaseen kasvuun.” Kalastajakylästä Euroopan parhaaksi Norjalainen Skagen-rahastoyhtiö haluaa pysytellä kaukana markkinahälinästä. Rahastoihinsa yhtiö poimii muiden hyljeksimiä aliarvostettuja kohteita. KRISTIAN HELGESEN/BLOOMBERG O Mirko Hurmerinta n yksi kevään lämpimimmistä päivistä Norjan länsirannikolla sijaitsevassa Stavangerissa. Talojen kattojen yläpuolelle kohoava vartiotorni muistuttaa siitä, että tulipalot ovat olleet merkittävä uhka pienelle kalastajakylälle. Viimeiset 40 vuotta Stavanger on tosin ollut ennen kaikkea öljykaupunki. Siellä sijaitsee Norjan valtiollisen öljy-yhtiön Statoilin pääkonttori sekä lukuisten ulkomaisten öljyjättien aluekonttoreita. Harva kuitenkaan tietää, että aivan vanhan kaupungin kupeessa majaansa pitää myös Pohjoismaiden suurimpiin varainhoitajiin lukeutuva Skagen. Viime vuonna 20 vuotta täyttäneellä rahastoyhtiöllä on hallinnoitavia varoja jo yli 15 miljardia euroa. Skagenin perustivat vuonna 1993 pitkään finanssialalla työskennelleet Tor Dagfinn Veen, Kristoffer Stensrud, Åge Westbø ja Geir Tjetland. He olivat kyllästyneet siihen, että isojen pankkien sijoitusmyyjät ajattelivat asiakkaiden sijaan palkkiotuottoja. ”Sääntelyn poistumisen ja kiristyneen kilpailun seurauksena palkkiotuotot romahtivat. Jotta sai saman tuoton, täytyi yhden hyvän asiakkaan sijaan hankkia viisi. Yhdelle asiakkaalle meklari saattoi suositella osakkeen ostamista ja seuraavalle myymistä. Se ei ole oikein”, Åge Westbø tuhahtaa. Westbøn mukaan he halusivat perustaa itsenäisen ja pankeista riippumattoman ra- hastoyhtiön, jossa asiakkaan etu on myös yhtiön etu. Tästä johtuen jokainen Skagenin salkunhoitaja on sijoittanut myös omia rahojaan yhtiön rahastoihin. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat Westbøn mukaan olleet Skagenin perusarvoja jo alusta lähtien. Skagen listaa verkkosivuillaan rahastojensa kaikki sijoitukset, kun rahastoyhtiöllä on tyypillisesti tapana ilmoittaa vain kymmenen suurinta sijoitusta. Myös kaikkien sijoitusten hankinta-arvot ovat yleisön nähtävissä. Rajat rikkoutuvat Toinen merkittävä virstanpylväs oli laajentuminen kansainvälisille osakemarkkinoille ja eritoten kehittyville markkinoille 31 90-luvun jälkipuoliskolla. Skagen perusti Skagen Global –rahaston juuri oikeaan aikaan vuonna 1997. Tuolloin Skagenin hallinnoitavat varat olivat kasvaneet alun 2,5 miljoonasta eurosta jo sataan miljoonaan. Miljardin euron raja rikkoutui vuonna 2003. ”Vielä 90-luvun lopulla monet suuret institutionaaliset sijoittajat olivat pysyneet pitkälti kotimaisissa sijoituksissa, mutta kiinnostus kansainväliseen hajauttamiseen kasvoi. Sattumalta meillä oli valmis rahasto sitä varten.” Westbøn mukaan Skagenin kilpailuvaltti oli yksinkertaisuus. Globaalin hajautuksen sai jo yhdellä rahastolla, kun useat kilpailijat rajasivat hyvin tarkkaan, mihin maahan, toimialaan tai valuuttaan rahasto voi sijoittaa. Suurilla rahastoyhtiöillä saattoi olla useita kymmeniä ellei jopa satoja rahastoja, joista sijoittajan oli valittava. ”Sillä ei ole mitään merkitystä, missä yhtiön pääkonttori sijaitsee, mihin sen osakkeet on listattu ja missä valuutassa. Globaalissa maailmassa yritykset harjoittavat liiketoimintaa rajoista riippumatta. Esimerkiksi Ison-Britannian suurin teollinen työnantaja Tata Motors on kotoisin Intiasta.” Kesällä kannattaa sijoittaa Skagenin sijoitusfilosofiasta vastaavana tirehtöörinä on alusta asti häärännyt tänä vuonna 61 vuotta täyttävä Kristoffer Stensrud. Hän perusajatuksensa oli, ja on yhä, sijoittaa aliarvostettuihin, vähän tutkittuihin ja epäsuosittuihin yhtiöihin pitkällä sijoitushorisontilla. Stensrud saapuu haastatteluun leveä hymy kasvoillaan. Hänellä on pitkät harmaat hiukset ja yllään kulahtanut kauluspaita, jonka kaksi ylintä nappia ovat auki. Ei todellakaan mikään kuuden miljardin euron salkunhoitajan stereotyyppi. Hy- VASTAVIRTAAN. Kristoffer Stensrud ostaa osakkeita, joista muut eivät pidä. Bensaa ja rahasto-osuuksia Alku oli vaikea. Skagenin perustajat joutuivat sijoittamaan paljon omia varojaan, lainaamaan rahaa ja työskentelemään itse pienellä palkalla saadakseen juoksevat kulut katettua. ”Emme olleet silloin rikkaita”, Westbø toteaa. Hänen virnistyksestään, menneestä aikamuodosta ja pöydällä olevista autonavaimista voi päätellä, että nyt tilanne on toinen. ”Alkuun sijoitimme pääasiassa sukulaistemme ja ystäviemme rahoja. Se oli oikeastaan hyvä asia, sillä suora palaute oli taattu. Palautetta tulikin joka aamu, joka ilta, joka pääsiäinen, joka joulu…”, Westbø naurahtaa. Skagenin ensimmäinen rahasto, Skagen Vekst oli AMS-hyväksytty, mikä tarkoitti sitä, että yksityissijoittajat saivat sijoituk- ”TIETOA ON JO LIIKAA, EIKÄ SIJOITTAJA TIEDÄ, MIKÄ ON OLENNAISTA JA MIKÄ EI.” Åge WestbØ 32 ARVOPAPERI HUHTIKUU 2014 RAHASTOKUNINKAAT PERUSTAJAT. Geir Tjetland, Åge Westbø, Kristoffer Stensrud ja Tor Dagfinn Veen Skagein 20-vuotisjuhlapäivänä väntuulinen Stensrud sanoo olevansa intoa täynnä, sillä hän on juuri palannut lomalta. ”En halua lomailla kesällä, koska silloin on hyvä aika tehdä sijoituksia. Kesällä tieto kulkee hitaammin, joskaan ero ei ole enää yhtä suuri kuin 90-luvulla”, Stensrud perustelee. Toinen syy Stensrudin iloon on se, että sijoitustutkimusyhtiö Morningstar oli juuri valinnut hänen johtamansa Skagen KonTiki –rahaston Euroopan parhaaksi globaaliksi osakerahastoksi. Inkojen aurinkojumalan ja norjalaisen tutkimusmatkailijan Thor Heyerdahlin laivan mukaan nimetty rahasto on tuottanut vuodesta 2002 keskimäärin 15,6 prosenttia vuodessa, kun vertailuindeksi on jäänyt 7,6 prosenttiin. Vähintään puolet rahaston sijoituksista on kehittyvillä markkinoilla toimivissa yhtiössä. Stensrud sanoo, että sijoitusmaailma on muuttunut 20 vuodessa melkoisesti, mutta sama vastavirta-ajatteluun ja bottom-upstrategiaan pohjautuva sijoitusfilosofia toimii edelleen. Hänen mukaansa parempiin tuloksiin pääsee ainoastaan, jos tekee asiat toisin kuin muut. ”Ennen internettiä tietoa oli hyvin hankala saada. Nyt kaikki tieto on jokaisen saatavilla, mutta se on johtanut siihen, että tietoa on jo liikaa, eikä sijoittaja tiedä, mikä on olennaista ja mikä ei. Se on yksi syy siihen, miksi pääkonttorimme ja salkunhoitajamme ovat edelleen Stavangerissa. Olemme kaukana kaikesta markkinahälinästä, joka usein sekoittaa sijoittajien päät.” Toisinaan hälinä aiheuttaa täysin järjenvastaisia markkinaliikkeitä, mistä pitkäjänteisen sijoittajan ei Stensrudin mukaan kannata hätkähtää, vaan pitää pää kylmänä. Yksi Skagenin pitkäaikaisimmista sijoituksista on korealainen Samsung Electronics, johon Stensrud iski kyntensä 90-luvun lopulla, kun finanssikriisi riepotteli Aasian osakemarkkinoita. ”Samsung oli loistava yhtiö jo tuolloin. Nykyään se on johtaja lähes kaikessa elektro- SKAGENIN PERUSTAJAT ALKOIVAT MARKKINOIDA RAHASTOAAN STATOILIN HUOLTOASEMILLA. niikassa. Yksi Samsungin kilpailuvalteista on komponentit, joita se toimittaa myös lukuisten kilpailijoidensa laitteisiin. Näin yhtiöllä on etumatkaa ja se tietää aina, mitä kilpailijat puuhaavat. Myös yhteistyö Googlen kanssa on ollut hedelmällinen.” Toinen Skagenin erittäin tuottoisa eteläkorealaissijoitus on Hyundai Motors, jonka Stensrud uskoo olevan ”seuraava Toyota”. Autoteollisuus on ollut viime vuosina varsin hyljeksitty kohde lähinnä Euroopan markkinoiden laahaamisen vuoksi. Kehittyvillä markkinoilla sen sijaan autokauppa on kasvanut koko ajan. Stensrud odottaa kasvun jatkuvan edelleen väestönkasvun ja kaupungistumisen vuoksi. Huyndain arvo on Kon-Tiki-rahastossa yli viisinkertaistunut ja se on tällä hetkellä rahaston suurin sijoitus. Stensrud uskoo kehittyvien maiden roolin maailmantaloudessa kasvavan entisestään, ja että monilla aloilla muutoksen nopeus tarjoaa sijoittajille paljon mahdollisuuksia. Mutta kun häneltä kysyy, mistä juuri nyt kannattaisi etsiä aliarvostettuja ja vähän analysoituja yhtiöitä, saa yllättävän vastauksen: Japanista! ”Siellä pörssi on päässyt irti yli 20 vuotta kestäneestä laskumarkkinasta. Tuona aikana kokonainen sukupolvi analyytikoita ja meklareita on saanut etsiä itselleen uuden työn, joten pörssi on erittäin alianalysoitu. Suosittelen siis opiskelemaan hieman japania.” 33
© Copyright 2024