1 Linnut ja koirat poronhoitajien apuna Erityisesti Koillismaan porotalous on kärsinyt ennennäkemättömistä petovahinko-ongelmista. Ongelmat ovat leviämässä eteläisistä paliskunnista vauhdilla pohjoiseen. Petovahinkoja ennaltaehkäiseviä menetelmiä ei porotalouden luonteesta johtuen juurikaan ole saatavilla. Porotalouden harjoittajan osaksi jää ainoastaan kuolleiden porojen mahdollisimman tehokas löytäminen maastosta. Poronomistaja saa maasuurpedon tappamasta aikuisesta porosta korvauksen ainoastaan silloin, jos raato löytyy ja maaseutuviranomainen toteaa sen maasuurpedon tappamaksi. Lohduttomalta näyttävästä tilanteesta huolimatta Kainuussa ja Koillismaalla ei ole jääty "tuleen makaamaan" vaan on kehitetty keinoja peto-ongelman kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. Meneillään olevassa, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 20072013 rahoittamassa Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisyhankkeessa vanhoja neuvoja on otettu uusiokäyttöön viimeisimmällä tekniikalla höystettynä. Hankkeen rahoitus kanavoituu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten kautta. Lintujen käyttö raadonilmaisijoina Yleisesti tunnettu tosiasia on, että korppia seuraamalla voidaan löytää kuollut eläin, joka erityisesti sulan maan aikana jää usein löytymättä. Kekseliäänä ja arkana lintuna korppi kuitenkin osaa harhauttaa ihmistä leijailemalla löytämänsä raadon luota kauemmaksi. Tämä tiedostaen Kallioluoman paliskunnassa päätettiin yrittää olla ovelampia ja asentaa kahdelle linnulle lähettimet, joiden lähettämiä signaaleja seuraamalla oletetaan kuolleiden porojen löytämisen tehostuvan. Vaativaan linnun pyydystystehtävään onnistuttiin saamaan rovaniemeläinen kokenut lintuaktiivi Olli Pekka Karlin. Linnun pyytäjällä on oltava Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston hyväksymä rengastuslupa. Lupa on lintulajikohtainen eli korpin rengastajalla on oltava nimenomaan korpin rengastamiseen oikeuttava lupa. Kun lintu pyydystetään, on se samalla myös rengastettava. Karlinilla on rengastusoikeuden lisäksi välineistö myös linnun kiinniottoon, mikä helpotti operaation käytännön toteutusta. Periaatteessa korppi on poronhoitoalueella pesimisaikaa lukuun ottamatta rauhoittamaton lintu. Kuitenkin linnun pyydystämiseen kielletyllä menetelmällä, esimerkiksi verkolla, tarvitaan Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa. Lupa koskee pyyntiä rauhoitusaikana ja kielletyn pyyntimenetelmän käyttöä. Lupa on henkilökohtainen, ainoastaan pyytäjää koskeva. Koe-eläinlupaa ei rengastusta ja lähetinasennusta varten tarvita. Linnun pyytäjällä on oltava lisäksi pyydystysalueella maanomistajan myöntämä "metsästyslupa". Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy Liikennevaroitusjärjestelmän testaaminen 2 Lähettimellä on väliä Korpeille päätettiin asentaa Ultracom Oy:n valmistamat VHF-radiolähettimet. Toisena vaihtoehtona oli GPS-lähetin, mutta riittävän kevyttä ja toimivaa sovellusta ei vielä ollut saatavilla. Hankeen myöhemmässä vaiheessa toteutetaan operaatio, jossa raatoja hyödyntävä maakotka valjastetaan satelliittilähettimellä. Ultracom Oy toimitti paristotoimiset VHF-lähettimet, jonka paino on n. 36 g. Lähettimet asennettiin linnuille asiantuntijoiden ohjeiden mukaisesti 0,5 mm. teflonnauhalla reppukiinnityksen omaisesti. Asiantuntijoiden mukaan pieni lähetin ei vaikeuta linnun elämää. Vanha korppi kevättalvella poron hoitajan apuriksi Pyydystettävän korpin tulisi mieluiten olla aikuinen uroskorppi, joka on muodostanut itselleen vakiintuneen reviirin ja on sikäli paikkauskollinen. Nuori lintu voi reviiriä etsiskellessään ajautua kauas toiminta-alueelta. Näin hyöty lähettimestä jää saamatta. Naaraskorppi taas pysyy pesintäaikaan pääosin pesällään, joten raatojen ilmaisijana siitä ei sinä aikana ole yhtä suurta hyötyä kuin uroksesta. Parhaiten aikuisen uroskorpin saa kiinni ”perheen perustamisaikaan” helmi- ja huhtikuun välillä, jolloin aikuinen korppi puolustaa reviiriään tarmokkaasti ja ajaa nuoret yksilöt pois. Poroisäntä Heikki Härmä organisoi korpin pyydystyspaikalle hyvissä ajoin haaskan, jolle linnut saapuivat aterioimaan. Haaskalle viritettiin mekaanisesti etälaukaistava verkkopyydys. Lisäksi paikalle nikkaroitiin koju, jossa pyytäjä odotteli paikalle saapuvaa korppia. Myös jatkuvapyyntinen varishäkki oli käytössä. Haaska, verkot ja kojut tuotiin pyydystyspaikalle jo hyvissä ajoin ennen pyydystämistä, jotta arka lintu ennättää tutustua niihin. Haaskaa jouduttiin luonnollisesti täydentämään aika-ajoin. Korpin arkuus ja viisaus tuli konkreettisesti esille muutamien pyydystysyritysten kuluessa. Korppi ei suostunut menemään suosiolla satimeen. Viimein kaksi korppia saatiin satimeen. Korpit rengastettiin ja niille asennettiin lähettimet. Jatkokehittelyn arvoinen idea Toinen lähetinkorpeista onnistui riisumaan lähettimensä pari päivää valjastuksen jälkeen. Toinen korppi on seurannassa. Lähettimen lähettämä signaali vastaanotetaan erityisellä, Ultracom Oy:n toimittamalla skannerivastaanottimella. Saadut kokemukset ovat osoittaneet, että jatkuva paikannustyö on välttämätöntä. Mikäli lintu paikannetaan toistuvasti samasta suunnasta, löytyy raato ristiin paikannuksen avulla ottamalla lähettimen lähettämiä signaaleja vastaan eri suunnista. Periaate on siis saman kuin kuolleisuuspantojen kohdalla. Jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että ajatus lintujen ja myös muiden raatoja hyödyntävien eläinten käytöstä raadon paikantamistarkoitukseen on jatkokehittelyn arvoinen ajatus. Lähetintekniikan kehittyessä hyödyt tulevat olemaan operaatioon satsattavien eurojen arvoisia. Nyt käytössä olevan lähettimen ongelma liittyy pariston kestoon: lähettimen keveysvaatimus ei mahdollista kestävämpiä paristoja. Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy Liikennevaroitusjärjestelmän testaaminen 3 Kokemuksia syksyllä toteutettavasta operaatiosta, jossa maakotka valjastetaan satelliittilähettimellä, odotellaan suurella mielenkiinnolla. Koulutettu koira on myös poroihmisen paras kaveri Aiempien kokemusten mukaan koirien avulla tapahtuva raadonetsintä on ehdottomasti kannattavaa. Tämän vuoksi myös meneillään olevassa hankkeessa päätettiin viedä tätä hyväksi todettua ajatusta eteenpäin. Koirien avulla tapahtuneita raadonetsinnän tilaisuuksia on hankkeen yhteydessä pidetty useita kappaleita. Koillismaan koirakerhon ja Taivalkosken kennelkerhon aktiiviset jäsenet sekä muutama alueen porotalouden harjoittaja ovat olleet innokkaasti mukana tilaisuuksissa ja kehittämässä toimintaa. Kouluttajana ja tilaisuuksien vetäjänä on ansiokkaasti toiminut haukiputaalainen Reijo Hynynen, joka siirtää ruumis- ja huumekoirien käytöstä ja koulutuksesta hankkimiaan oppeja porotalouteen. Poroisäntä kannustaa koirien hankintaan Parhaat tulokset saadaan silloin, kun koiran kanssa lähdetään petohavaintoalueelle, jolla tiedetään myös porojen samaan aikaan laiduntaneen. Myös korppien lentely alueella kertoo siitä, että maaston haravointi koiran kanssa voi tuottaa tulosta. Liikenteessä vahingoittunut eläin löytyy hyvin verijälkeä seuraavan koiran avulla. Luonnollisesti suurin hyöty koiran käytöstä raadonetsinnässä saadaan sulanmaan aikaan, jolloin pedon jälkeä ei ole selkeästi nähtävissä. Yksi kaksipäiväinen tilaisuus pidettiin kesäkuussa Akanlahden ja Kallioluoman paliskuntien raja-alueella, jossa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta saadun informaation perusteella tiedettiin GPS-pannoitetun Ruski-suden liikkuneen. Vajaan kahden päivän aikana koirapartiot onnistuivat löytämään neljä suden tappamaa poroa. Akanlahden paliskunnan poroisäntä Jouni Pätsi oli mukana tilaisuudessa paikallisasiantuntijana tutustumassa koirien toimintaan. Koirien tehokkuus yllätti poroisännän positiivisesti. Pätsin mukaan porohävikki on ollut Akanlahden paliskunnan alueella mittava. Siitä huolimatta raatoja ei juuri ole löytynyt. Syynä on osin se, että maastot paliskunnan alueella eivät tehokkaan metsätalouden jäljiltä kannusta riittävän kattavaan maastoetsintään. Pätsi kertoikin, että Akanlahden paliskunnassa olisi tilaus koirien käytölle. Hän kannustaa lämpimästi paliskuntansa osakkaita koirien hankintaan ja koulutukseen. Kannattaa muistaa myös, että koirien hankinta ja ylläpito on ammatinharjoittajalle verovähennyskelpoista toimintaa. Samalla Jouni Pätsi kiitteli RKTL:a suden tämänkertaisesta paikannustietojen toimittamisesta paliskunnalle. Päivä osoitti hänen mielestään sen, kuinka tärkeää on molemminpuolinen tiedonkulku maasuurpetojen liikkeistä. Pätsi esitti toiveen siitä, että tämän tapainen käytännön yhteistyö paliskuntien ja RKTL:n välillä olisi automaattisesti tapahtuvaa ja jatkuvaa. Hankkeen uutisia on nähtävissä hankkeen internet-sivuilla www.petohanke.fi Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy Liikennevaroitusjärjestelmän testaaminen