Poromies 4/2012

1
Linnut ja koirat poronhoitajien apuna
Erityisesti Koillismaan porotalous on kärsinyt ennennäkemättömistä
petovahinko-ongelmista. Ongelmat ovat leviämässä eteläisistä paliskunnista
vauhdilla pohjoiseen. Petovahinkoja ennaltaehkäiseviä menetelmiä ei
porotalouden luonteesta johtuen juurikaan ole saatavilla. Porotalouden harjoittajan osaksi
jää ainoastaan kuolleiden porojen mahdollisimman tehokas löytäminen maastosta.
Poronomistaja saa maasuurpedon tappamasta aikuisesta porosta korvauksen ainoastaan
silloin, jos raato löytyy ja maaseutuviranomainen toteaa sen maasuurpedon tappamaksi.
Lohduttomalta näyttävästä tilanteesta huolimatta Kainuussa ja Koillismaalla ei ole jääty
"tuleen makaamaan" vaan on kehitetty keinoja peto-ongelman kielteisten vaikutusten
lieventämiseksi. Meneillään olevassa, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 20072013 rahoittamassa Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen
ennaltaehkäisyhankkeessa vanhoja neuvoja on otettu uusiokäyttöön viimeisimmällä
tekniikalla höystettynä. Hankkeen rahoitus kanavoituu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
ELY-keskusten kautta.
Lintujen käyttö raadonilmaisijoina
Yleisesti tunnettu tosiasia on, että korppia seuraamalla voidaan löytää kuollut eläin, joka
erityisesti sulan maan aikana jää usein löytymättä. Kekseliäänä ja arkana lintuna korppi
kuitenkin osaa harhauttaa ihmistä leijailemalla löytämänsä raadon luota kauemmaksi. Tämä
tiedostaen Kallioluoman paliskunnassa päätettiin yrittää olla ovelampia ja asentaa kahdelle
linnulle lähettimet, joiden lähettämiä signaaleja seuraamalla oletetaan kuolleiden porojen
löytämisen tehostuvan.
Vaativaan linnun pyydystystehtävään onnistuttiin saamaan rovaniemeläinen kokenut
lintuaktiivi Olli Pekka Karlin. Linnun pyytäjällä on oltava Helsingin yliopiston
luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston hyväksymä rengastuslupa. Lupa on
lintulajikohtainen eli korpin rengastajalla on oltava nimenomaan korpin rengastamiseen
oikeuttava lupa. Kun lintu pyydystetään, on se samalla myös rengastettava.
Karlinilla on rengastusoikeuden lisäksi välineistö myös linnun kiinniottoon, mikä helpotti
operaation käytännön toteutusta.
Periaatteessa korppi on poronhoitoalueella pesimisaikaa lukuun ottamatta rauhoittamaton
lintu. Kuitenkin linnun pyydystämiseen kielletyllä menetelmällä, esimerkiksi verkolla,
tarvitaan Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa. Lupa koskee pyyntiä
rauhoitusaikana ja kielletyn pyyntimenetelmän käyttöä. Lupa on henkilökohtainen,
ainoastaan pyytäjää koskeva. Koe-eläinlupaa ei rengastusta ja lähetinasennusta varten
tarvita. Linnun pyytäjällä on oltava lisäksi pyydystysalueella maanomistajan myöntämä
"metsästyslupa".
Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy
Liikennevaroitusjärjestelmän testaaminen
2
Lähettimellä on väliä
Korpeille päätettiin asentaa Ultracom Oy:n valmistamat VHF-radiolähettimet.
Toisena vaihtoehtona oli GPS-lähetin, mutta riittävän kevyttä ja toimivaa sovellusta ei vielä
ollut saatavilla. Hankeen myöhemmässä vaiheessa toteutetaan operaatio, jossa raatoja
hyödyntävä maakotka valjastetaan satelliittilähettimellä.
Ultracom Oy toimitti paristotoimiset VHF-lähettimet, jonka paino on n. 36 g. Lähettimet
asennettiin linnuille asiantuntijoiden ohjeiden mukaisesti 0,5 mm. teflonnauhalla
reppukiinnityksen omaisesti. Asiantuntijoiden mukaan pieni lähetin ei vaikeuta linnun
elämää.
Vanha korppi kevättalvella poron hoitajan apuriksi
Pyydystettävän korpin tulisi mieluiten olla aikuinen uroskorppi, joka on muodostanut
itselleen vakiintuneen reviirin ja on sikäli paikkauskollinen. Nuori lintu voi reviiriä
etsiskellessään ajautua kauas toiminta-alueelta. Näin hyöty lähettimestä jää saamatta.
Naaraskorppi taas pysyy pesintäaikaan pääosin pesällään, joten raatojen ilmaisijana siitä ei
sinä aikana ole yhtä suurta hyötyä kuin uroksesta.
Parhaiten aikuisen uroskorpin saa kiinni ”perheen perustamisaikaan” helmi- ja huhtikuun
välillä, jolloin aikuinen korppi puolustaa reviiriään tarmokkaasti ja ajaa nuoret yksilöt pois.
Poroisäntä Heikki Härmä organisoi korpin pyydystyspaikalle hyvissä ajoin haaskan, jolle
linnut saapuivat aterioimaan. Haaskalle viritettiin mekaanisesti etälaukaistava verkkopyydys.
Lisäksi paikalle nikkaroitiin koju, jossa pyytäjä odotteli paikalle saapuvaa korppia. Myös
jatkuvapyyntinen varishäkki oli käytössä. Haaska, verkot ja kojut tuotiin pyydystyspaikalle
jo hyvissä ajoin ennen pyydystämistä, jotta arka lintu ennättää tutustua niihin. Haaskaa
jouduttiin luonnollisesti täydentämään aika-ajoin.
Korpin arkuus ja viisaus tuli konkreettisesti esille muutamien pyydystysyritysten kuluessa.
Korppi ei suostunut menemään suosiolla satimeen. Viimein kaksi korppia saatiin satimeen.
Korpit rengastettiin ja niille asennettiin lähettimet.
Jatkokehittelyn arvoinen idea
Toinen lähetinkorpeista onnistui riisumaan lähettimensä pari päivää valjastuksen jälkeen.
Toinen korppi on seurannassa. Lähettimen lähettämä signaali vastaanotetaan erityisellä,
Ultracom Oy:n toimittamalla skannerivastaanottimella. Saadut kokemukset ovat osoittaneet,
että jatkuva paikannustyö on välttämätöntä. Mikäli lintu paikannetaan toistuvasti samasta
suunnasta, löytyy raato ristiin paikannuksen avulla ottamalla lähettimen lähettämiä
signaaleja vastaan eri suunnista. Periaate on siis saman kuin kuolleisuuspantojen kohdalla.
Jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että ajatus lintujen ja myös muiden raatoja hyödyntävien
eläinten käytöstä raadon paikantamistarkoitukseen on jatkokehittelyn arvoinen ajatus.
Lähetintekniikan kehittyessä hyödyt tulevat olemaan operaatioon satsattavien eurojen
arvoisia. Nyt käytössä olevan lähettimen ongelma liittyy pariston kestoon: lähettimen
keveysvaatimus ei mahdollista kestävämpiä paristoja.
Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy
Liikennevaroitusjärjestelmän testaaminen
3
Kokemuksia syksyllä toteutettavasta operaatiosta, jossa maakotka valjastetaan
satelliittilähettimellä, odotellaan suurella mielenkiinnolla.
Koulutettu koira on myös poroihmisen paras kaveri
Aiempien kokemusten mukaan koirien avulla tapahtuva raadonetsintä on ehdottomasti
kannattavaa. Tämän vuoksi myös meneillään olevassa hankkeessa päätettiin viedä tätä
hyväksi todettua ajatusta eteenpäin.
Koirien avulla tapahtuneita raadonetsinnän tilaisuuksia on hankkeen yhteydessä pidetty
useita kappaleita. Koillismaan koirakerhon ja Taivalkosken kennelkerhon aktiiviset jäsenet
sekä muutama alueen porotalouden harjoittaja ovat olleet innokkaasti mukana tilaisuuksissa
ja kehittämässä toimintaa. Kouluttajana ja tilaisuuksien vetäjänä on ansiokkaasti toiminut
haukiputaalainen Reijo Hynynen, joka siirtää ruumis- ja huumekoirien käytöstä ja
koulutuksesta hankkimiaan oppeja porotalouteen.
Poroisäntä kannustaa koirien hankintaan
Parhaat tulokset saadaan silloin, kun koiran kanssa lähdetään petohavaintoalueelle, jolla
tiedetään myös porojen samaan aikaan laiduntaneen. Myös korppien lentely alueella kertoo
siitä, että maaston haravointi koiran kanssa voi tuottaa tulosta. Liikenteessä vahingoittunut
eläin löytyy hyvin verijälkeä seuraavan koiran avulla. Luonnollisesti suurin hyöty koiran
käytöstä raadonetsinnässä saadaan sulanmaan aikaan, jolloin pedon jälkeä ei ole selkeästi
nähtävissä. Yksi kaksipäiväinen tilaisuus pidettiin kesäkuussa Akanlahden ja Kallioluoman
paliskuntien raja-alueella, jossa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta saadun
informaation perusteella tiedettiin GPS-pannoitetun Ruski-suden liikkuneen. Vajaan kahden
päivän aikana koirapartiot onnistuivat löytämään neljä suden tappamaa poroa.
Akanlahden paliskunnan poroisäntä Jouni Pätsi oli mukana tilaisuudessa
paikallisasiantuntijana tutustumassa koirien toimintaan. Koirien tehokkuus yllätti
poroisännän positiivisesti. Pätsin mukaan porohävikki on ollut Akanlahden paliskunnan
alueella mittava. Siitä huolimatta raatoja ei juuri ole löytynyt. Syynä on osin se, että maastot
paliskunnan alueella eivät tehokkaan metsätalouden jäljiltä kannusta riittävän kattavaan
maastoetsintään. Pätsi kertoikin, että Akanlahden paliskunnassa olisi tilaus koirien käytölle.
Hän kannustaa lämpimästi paliskuntansa osakkaita koirien hankintaan ja koulutukseen.
Kannattaa muistaa myös, että koirien hankinta ja ylläpito on ammatinharjoittajalle
verovähennyskelpoista toimintaa.
Samalla Jouni Pätsi kiitteli RKTL:a suden tämänkertaisesta paikannustietojen
toimittamisesta paliskunnalle. Päivä osoitti hänen mielestään sen, kuinka tärkeää on
molemminpuolinen tiedonkulku maasuurpetojen liikkeistä. Pätsi esitti toiveen siitä, että
tämän tapainen käytännön yhteistyö paliskuntien ja RKTL:n välillä olisi automaattisesti
tapahtuvaa ja jatkuvaa.
Hankkeen uutisia on nähtävissä hankkeen internet-sivuilla www.petohanke.fi
Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy
Liikennevaroitusjärjestelmän testaaminen