PÄKÄTIEDOTE
Julkaisuvapaa 6.7.2012
PÄKÄ FAQ (Frequently asked questions= UKK eli Usein kysyttyjä kysymyksiä)
Maatiaislammas Päkä muutti Suomen käsityön museon perusnäyttelyyn samoihin aikoihin,
kun juhlittiin museon uusia tiloja kesällä 2000. Päkän huovutti puurungon päälle riihimäkeläinen Teija Jokivuo. Se maksoi 10 000 markkaa. Teijan huovutettuja eläimiä on myös museon
kokoelmissa. http://www.curec.net/old/vanhat_numerot/curec4_2003/curecsisalto.htm
Päkän alkuperäinen tehtävä oli viihdyttää pieniä museovieraita. Kun se oli viettänyt vuoden
perusnäyttelyn hämärässä, sai se päähänsä keksiä hurjasti erilaisia tehtäviä niin lapsille kuin
aikuisillekin liittyen perusnäyttelyyn.
Nuorekkaan ja lennokkaan Päkän kuvasi tehtävien yhteyteen muotoilija Anne Saarikoski.
Päkän monipuoliset tehtävät löytyvät täältä.
http://www.avoinmuseo.fi/craftmuseum/tehtavat.php
Vuonna 2006 Päkä halusi jakaa tietämystään kulttuuriperinnöstä. Aloitettiin KuKaKo-hanke,
joka tähtäsi netissä jaettavaan kulttuuriperintöopetuspakettiin. Kukakoa (Kulttuuria kaikista
kolkista) oli kehittämässä museon lisäksi kolme luokkaa kolmesta pienestä kyläkoulusta: Isolahden koulu Muuramesta, Velkuan koulu Velkualta ja Vuotson koulu Sodankylästä.
Päkä toimi oppaana tässä opetusmateriaalissa http://www.kukako.fi/. Lapsilla oli Kukakossa
omat profiilit, joissa he esittelivät itsensä muiden mukana olevien koulujen oppilaille. Myös
Päkä esitteli oman profiilinsa. Päkän profiloinnissa oli tukena museoamanuenssi Anu Norola.
1
Tässä vaiheessa maatiaislammas Päkän julkisuuskuvaakin piti stailata. Sen stailasi graafikko
Jyrki Markkanen perinteisellä linoleikkausmenetelmällä. Perusnäyttelyn esineiden vaihdon
yhteydessä Päkä sai villatakin hartioitaan lämmittämään ja puista luurankoa pönkittämään
museomestarin rakentaman sokkelin sorkille. Päkä ei ollut enää se vaan siitä tuli hän. Nyt
myös huomattiin, ettei hän enää sano bää vaan mää. Hänen aksenttinsa oli muuttunut pysyvästi.
Vuonna 2012 Päkällä oli jo niin paljon julkisuuarvoa, että hänestä tuli myös sarjakuvahahmo.
Sarjakuvan Päkästä museossa piirsi Jupu alias Johanna Tolonen, jonka käsialaa ovat sarjakuva-albumit Baarien nainen ja Koirapuistojen nainen.
Kukako-sivuilla Minä ja museo-osuudessa Päkä rupesi
muistelemaan, miten aikanaan päätyi museoon.
2
Näin hän muistelee: ”Eräänä päivänä köpöttelin kaupungilla ja haistoin villan tuoksun. Lähdin
kohti herkullista tuoksua ja huomasin, että erään rakennuksen ovenripaan oli neulottu villasta
värikäs suojus.
Tartuin rohkeasti pehmeään ripaan ja astuin ovesta sisään ja sanoin: ”MÄÄ, hieno mesta!
Mikä tää paikka oikein on? Mitä täällä tehdään, kuka tällä säätää?” Sitten vielä hölmöyksissäni kysyin: ”Ovatko museot cooleja kesäpaikkoja ja voiko museossa leikkiä piilosta.”
No sitten Päkä otti selvää: mikä museo on, mitä museossa tehdään, kunnostetaanko vaiko
konservoidaanko vanhoja esineitä, miten näyttelyt tehdään ja mitä muuta museossa tapahtuu.
Päkä sai tavattoman paljon tietoa
museon toiminnasta, siis sellaisesta toiminnasta, mikä ei yleensä näy yleisölle. Päkälle selvisi
myös, ettei museo ole paras piiloleikkipaikka.
Päkä oli aivan äimänä näkemästään ja kuulemastaan ja hän sanoi museoamanuenssille: ”Mulla
on ollut tosi kivaa täällä museossa! Tää on särmikäs paikka ja
olis hauskaa jäädä tänne! Mitenhän se onnistuis?”
Johon sitten amanuenssi sanoi: ”Minulla on idea, sinä voit jäädä museon perusnäyttelyyn rekvisiitaksi! Johon Päkä vastasi: ”Että joo, kuulostaa tosi hauskalta! En kyllä ihan tajua, mitä se reksin viitta oikeen meinaa… Mutta ei kun menoksi! Heippa ja kuulemisiin!”
Näin Päkä päätyi museoon. Operaatio
Punaisen langan takana on oikeastaan
Päkän mummon punaiset lapaset, jotka Päkä
bongasi museon perusnäyttelystä. Päkä
lumoutui niin paljon hänen mummonsa
lahjoittamista hienoista punaisista lapasista,
että hän halusi heti tehdä itselleen samanlaiset.
Mutta sepä olikin oikea operaatio ottaa selville, missä villalanka kasvaa ja miten saadaan
punaista väriä. Päkä halusi jakaa
tietämättömyytensä toisten kanssa.
Keväällä 2012 perusnäyttelyssä Päkän olo kävi sietämättömäksi museon putkiremontin
vuoksi, joten hän pääsi museon toiseen kerrokseen luentosaliin vetämään lapsille ja muille
uteliaille Operaatio punainen lanka –kierroksia.
3
Operaatio punainen
lanka on suuri urakka, jossa on 16 eri
tehtävää. Osa tehtävistä sopii kolme
vuotiaille ja osa aikuisillekin. Parhaiten
se sopii lukemaan
oppineille alakoululaisille.
Päkä paljastaa joitakin hienoja yksityiskohtia tehtäväpolulta.
Missä villalanka kasvaa –äänipolku on
jännä. Siinä Päkää
auttavat myyrä, kettu,
rotta ja koiperhonen.
Hieno on myös, Laura Neuvosen lyhytanimaatio Kutoja.
Siinä kaulahuivin
neulominen karkaa
käsistä.
Siisteintä on tutkia
konservaattorin mikroskoopilla kuitunäytteitä. Visaisin tehtävä
on laskea oikea väriaineen määrä lapaslangan värjäämiseen. Perheen pienimmät voivat piirrellä punaisia asioita tai värittää mediataiteilija Päivi Hintsanen hauskoja piirroskuvia riemusauruksista ja kissaikkunoista sekä muista oudoista jutuista.
Operaatio punainen lanka -kierrokset ovat osa Jyväskylän seudun lapsiperhematkailun teemaa, Lasten Löytöretkiä. Operaatio punainen lanka –kierros maksaa kolme euroa henkilöltä.
Se sisältää kuuntelulaitteen vuokran, Päkäpassin, jossa on
reittiohjeet ja Päkäpinssin sekä karkin.
Näin MÄÄ näkisin asian.
4