Koulutuspäivät Silmänpohja- kamera
4/2011 Suomen Silmähoitajat – Finlands Ögonskötare ry www.suomensilmahoitajat.com Koulutuspäivät kokosi silmähoitajat Helsinkiin Silmänpohjakamera kiertää Lapin kunnissa Yksityinen Silmäsairaala tarjoaa monipuolista hoitoa Vantaalla. Sivu 4 Ensiavun päivystysuudistus toi triagehoitajat HUS:n Silmäklinikalle. Sivu 8 Antoisat Esont ja ESCRS Mozartin hengessä Itävallan Wienissä. Sivu 16 MST Kapselikoukut Malyugin Ringin valmistajan uusin innovaatio Kun kysyimme kirurgeilta mikä nykyisissä kapselikoukuissa oli hyvää ja huonoa, saimme lähes aina saman vastauksen, “koukut ovat hyvä tuki, mutta rhexikseen kohdistuva paine on aina huolen aiheena”. Tämän takia MST kehitti täysin uudenlaisen kapselikoukun. Koukun, jossa paine jakaantuu paljon tasaisemmin, aina kapselipussin ekvaattorille saakka, jossa rhexis on tuettu jopa kuudesta kohdasta, vain kolmella koukulla, ja joka on helppo implantoida sekä eksplantoida. Täysin uusi, erilainen ja parempi kapselikoukku. Suomessa vain Iogenilta. Koukku on saatavilla loppuvuodesta 2011. Varmista jo nyt, että olet ensimmäisten käyttäjien joukossa ja pyydä koekäyttöerä sekä tuote-esittely. www.iogen.fi [email protected] 040 80 10 815 2 Silmähoitaja Skannaa koodi tai käy osoitteessa http://bit.ly/MST-koukut ja katso video koukkujen käytöstä. Silmien tietotaito saman katon alla Vantaalla...................................4 Diabeettisen retinopatian seulontaa Lapissa......................................5 Triagehoitaja näkee asioiden moninaisuuden...........................8 Koulutuspäivät päivitti arjen osaamista.......................................12 Silmähoitajat mukana Wienin kongressissa................................16 Sairaalahygieniapäivät Vaasan yliopistolla...................................19 Toimintasuunnitelma..............................21 Palstat Puheenjohtajalta.......................................3 Minun työni............................................20 Uudet jäsenet.........................................21 Hallituksen päätöksiä..............................22 Yhteystiedot...........................................23 Pohjoismaista yhteistyötä T ätä kirjoittaessani on pyhäinpäivän ilta. Kynttilät on haettu esiin lieventämään pimeyttä. Lunta ei vielä ole Pirkanmaallekaan saatu, vaikka pikkuväki sitä hartaasti odottelee. Joulu lähestyy päivä päivältä ja tuo mukanaan omat touhut ja tohinat. Silmähoitajien koulutuspäiville osallistui tänä vuonna yli 250 silmäalalle vihkiytynyttä hoitajaa. Yleisesti ottaen päiviin oltiin hyvin tyytyväisiä. Kiitos vielä kerran Jounille. Hän oli valtuutettu pääorganisoija Helsingissä. Lämpimät kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneillemme ja osallistujille, jotka edesauttoivat osaltaan koulutuspäivien onnistumisen mallikkaasti. Apurahojen saajat lähettävät matkakertomuksensa apurahan alkulähteille ja hallitukselle. Niitä saamme lukea lehdestämme matkan varrella. Tässä lehdessä on yhteenveto koulutuspäivistä. Lämpimät kiitokset palautteista, jotka ovat meille tärkeitä valmistellessamme seuraavia koulutuspäiviä, jotka koskevatkin kaikkia Pohjoismaita. Järjestelyt tuovat erityishaasteita mukanaan. Hallitus on hyvissä ajoin aloittanut ensi vuoden päivien järjestelyt. Esont-yhdyshenkilö Raija Lammin kanssa osallistuimme Esont-kongressiin ja siellä pidettyyn NCON-kokoukseen Wienissä syyskuussa. Osallistuminen isoon kongressiin oli mieleenpainuvaa ja ainutlaatuista. Matkaseurana meillä oli apurahojen saajat eri puolilta Suomea. Tässä lehdessä on matkakertomus Wienin matkastamme. Sitä lukiessa tuli haikea olo, koska sen kirjoittanut Raija Lammi jättää hallituksen. Lämpimät kiitokset ja halaukset ahkeralle ja aktiiviselle Raijalle sekä pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle Juha Mäelle hyvästä yhteistyöstä. Molemmille myötätuulta elämän purjeisiin. Hallituksella on tänä vuonna vielä yksi kokous, joka koskee ensi vuoden pohjoismaisia koulutuspäiviä. Hallitus on saanut uusia jäseniä rikastuttamaan ajatuksia ja toimintaa. Toivotamme heidät tervetulleiksi! Leppoisaa joulun odotusta ja aikaa sekä onnekasta uutta vuotta kaikille! Puheenjohtajalta Sisältö Anja Korpiaho Silmähoitaja 3 Kuvat: Marja Holopainen Kehykset ovat esillä vastaanottotilassa. MARJA HOLOPAINEN Silmäasema ja Yksityiset Silmäsairaalat yhdistivät voimansa Viime vuoden lopussa Silmäasema osti sekä Helsingin, Espoon että Vantaan Yksityiset Silmäsairaalat. Kotimainen optisen alan fuusio mahdollistaa silmien kokonaisvaltaisen terveydenhuollon samassa toimipisteessä kattavasti Helsingistä Rovaniemelle. Minna Määttä Silmien tietotaito sam M yyrmanninSilmälääkäriasemamuutti Vantaan Yksityisen Silmäsairaalan tiloihin huhtikuun alussa. Myymälä toimii vastaanoton odotustilassa ja kehykset on sijoiteltu niin, että esittely on helppoa ja luontevaa vastaanottoa odoteltaessa. Henkilöstöä on 1,5 optikkoa, kaksi optista myyjää, kolme vastaanottohoitajaa, tutkimushoitaja ja vastaava sairaanhoitaja. Henkilöstö siirtyy joustavasti toimialalta toiselle tarvittaessa. Pyrkimyksenä on, että koko henkilökunta pystyy palvelemaan asiakasta ja auttamaan kiireisinä hetkinä sekä myymälän että terveyspalvelujen puolella. Henkilökunta on ottanut haasteet ja kouluttautumisen uusiin tehtäviin vastaan myönteisesti. Yksi käynti, monta asiaa Vantaan Yksityisessä Silmäsairaalassa on yli 500 silmälääkärin vastaanottokäyntiä kuukaudessa ja silmälaboratoriossa 100 tutkimusta kuukausittain. Potilaat saavat määrätyt tutkimukset mahdollisuuksien mukaan heti vastaanoton yhteydessä, jolloin silmälääkäri voi antaa palautteen tutkimuksista samalla käynnillä. 4 Silmähoitaja Vantaan Yksityisessä Silmäsairaalassa myös leikataan kaiheja. Lääkärit voivat myös helposti konsultoida toisiaan tutkimusten tulkinnassa ja hoitolinjan valinnassa. Silmäkirurgin erityispätevyyden omaavien lääkäreiden vastaanottoja on myös lähes päivittäin, jolloin esimerkiksi kaihin toteaminen nopeutuu ja asiakas voi saada leikkausajan tarvittaessa heti. Kokenutta tiimityötä Vantaalla tehdään pääasiassa kaihileikkauk- sia kahtena-kolmena päivänä viikossa. Hoidamme sekä yksityisiä että palvelusetelipotilaita paikallispuudutuksessa ja tarvittaessa sedaatiossa. Leikkausryhmään kuluu silmäkirurgin lisäksi kaksi leikkaus- ja anestesiaan erikoistunutta sairaanhoitajaa, välinehuoltaja ja tutkimushoitaja, joka mittaa potilaista IOL:t, tiputtaa laajentavat tipat ja kotiuttaa potilaat. Kokenut tiimi pystyy hoitamaan isompiakin potilasvolyymeja. Nykyaisilla tutkimuslaitteilla voidaan tehdä muun muassa glaukoomatutkimukset kattavasti. Sairaalassa tehdään esitutkimukset kaihi- ja taittovirhekirurgiaan. massa paikassa Kokonaisvaltaista hoitoa Asiakkaan näkökulmasta kaikki silmän terveydenhuoltoon tarvittavat elementit löytyvät samasta paikasta, mikä helpottaa kokonaisvaltaisen hoidon saavuttamista. Optikko voi tarvi- tessaan siirtää asiakkaan hoidon silmälääkärille, jos hän havaitsee jotain poikkeavaa. Silmälääkäri voi vastavuoroisesti konsultoida optikkoa yksilöllisten linssien valinnassa tai keskustella siitä, minkälainen linssi tyyppi olisi asiakkaalle paras. Marja Holopainen on Vantaan Yksityisen Silmäsairaalan vastaava hoitaja ja Silmäasema Vantaa Myyrmäen myymäläpäällikkö. Silmähoitaja 5 PIRJO AISALA Diabeettisen retinopatian seulonta sujuu Lapin kunnissa Lapissa ei aina toimi nettiyhteys. Postit, pankkiautomaatit ja kaupat häipyvät yksi kerrallaan. Silmänpohjakamera kuvaajineen kiertää kuitenkin uskollisesti alueen kunnissa kahdesti vuodessa. D iabeettisen retinopatian seurantaan ja hoitoon kohdistuu merkittävä osa silmäpoliklinikoiden työpanoksesta. Hoidot ovat kehittyneet niin somaattisella kuin silmäpuolellakin laserin, kuviosarjalaserin, vitrektomian ja VEGF-estäjähoidon ansiosta. Retinopatian aiheuttama näkövammaisuus onkin huomattavasti vähentynyt. Vielä vuonna 1990 näkövammarekisterin diabeetikoista 40 prosenttia oli luokiteltu sokeiksi, mutta vuonna 2000 enää 26 prosenttia. Hoito tuottaa parempia tuloksia, jos potilaan saa ajoissa kiinni. Tämä vaatii myös oireettomien potilaiden säännöllistä seurantaa. Aloitin itse silmäurani Rovaniemellä 1980luvun alkupuolella, jolloin sairaanhoitopiirissämme oli reilut 120 000 asukasta. Sairaalassa oli neljä silmälääkärin virkaa, jotka eivät milloinkaan ole olleet kaikki täytettyinä. Kaupungissa oli kaksi yksityissilmälääkäriä ja kunnissa kävi siellä täällä silloin tällöin vastaanoton pitäjiä Etelä-Suomesta. Poliklinikan potilasmäärät olivat nykymittapuulla massiiviset. 1-tyypin diabeetikot seurattiin sairaalassa, ja terveyskeskuslääkärit oftalmoskopoivat 2-tyypin potilaat kykyjensä mukaan. Kamera kiertoon kunnissa Vuonna 1992 Diabetesliiton työryhmä julkaisi suosituksen diabeettisen retinopatian seurannasta ja hoidosta sekä näkövammaisten 6 Silmähoitaja kuntoutuksesta. Tämän suosituksen mukaan kaikkien diabeetikoiden tulisi päästä säännölliseen silmänpohjaseulontaan. Julkaisujen mukaan oftalmoskopiaseulonnassa näköä uhkaavat muutokset havaitaan vain 33-67-prosenttisesti, kun valokuvaseulonta on luotettavampi ja vaatii vähemmän lääkäriresursseja. Kameroita alkoi olla kaupan. Omassa sairaanhoitopiirissämme ajatus potilaan luo tulevasta seulonnasta, hienolla nimellä teleoftalmologiasta, kuulosti järkevältä, sillä kaukaisimmat potilaamme saapuvat yli 500 kilometrin takaa. Miltähän helsinkiläispotilaasta tuntuisi lähteä rikanpoistoon Kokkolaan - ja startata kymmenen minuutin poliklinikkakäynnin jälkeen kotimatkalle? Lapin keskussairaalan tulisieluinen endokrinologi, edesmennyt Timo Tulokas otti asiakseen vakuuttaa sairaanhoitopiirin kunnat silmänpohjakameroiden hankkimisen järkevyydestä, ja vuonna 1995 ensimmäinen kamera alkoi kiertää kunnissa. Seuraavana vuonna kaikki jäsenkunnat olivat jo säännöllisen valokuvaseulonnan piirissä. Hiljalleen siirsimme poliklinikalta kaikki laserhoitoa tarvitsemattomat potilaat myös seulontapuolelle. Helppoa ja taloudellista Jotta seulonta olisi järkevää, sen kohteen pitää olla merkittävä kansanterveysongelma, johon on olemassa hoito. Seulonnan pitää olla potilaalle niin turvallinen, vaivaton ja miellyttävä, että hän osallistuu siihen. Lisäksi seulonnan pitää olla kustannustehokasta. Diabeettisen retinopatian seulonta valokuvin täyttää kirkkaasti nämä vaatimukset. Taloudelliseen puoleenkin saatiin kotimainen varmistus vuonna 1999, kun Lapin sairaanhoitopiirin silloisen johtajaylilääkärin Hannu Pajunpään väitöskirja aiheesta julkaistiin. Kävi ilmi, että diabeteksestä johtuvasta näkövammaisuudesta aiheutuvat kulut olivat vuodessa yli kolme kertaa suuremmat kuin koko väestön seulonnasta ja hoidosta koituvat kustannukset. Jos vuodessa olisi koko maassa saatu 50 henkilön näkövammautuminen estetyksi, toiminta olisi maksanut itsensä. Islannissa aloitettiin diabeetikoiden tehoseulonta vuonna 1994 eli samoihin aikoihin kuin meillä. Siellä näkövammautuminen saatiin loppumaan kokonaan. Siellä tosin oli tuolloin 300 diabeetikkoa eli 0,1 prosenttia väestöstä. Silmälääkäri kävi säännöllisesti tutkimassa jokaisen. Lapin sairaanhoitopiirissä diabeetikoita on 8 000 eli seitsemän prosenttia väestöstä. Polaroid-kuvat suosittuja Alusta lähtien pidimme tärkeänä, että diabetesseulonta oli resurssisyistä kuntien eikä Pirjo Aisala Markku Joki DM2 ja nevus silmäpoliklinikan vastuulla. Kunkin kunnan diabeteshoitaja piti lankoja käsissään. Tällä periaatteella kunnat hankkivat neljä silmänpohjakameraa, jotka kiersivät ja olivat kussakin kunnassa muutamien viikkojen ajan kaksi kertaa vuodessa. Suurin osa seulontapotilaista on iäkkäitä ja heillä on paljon muitakin silmäongelmia. Oulussa tehtiin 1990-luvulla pieni tutkimus, jossa havaittiin, että 15 prosentilla vanhusväestöstä ei saatu edes toisesta silmästä kunnollista kuvaa. Mustuaiset on valokuvaukseen syytä laajentaa tropicamidilla. Metaoksedriini on iäkkäälle väestölle melko riskialtis, mutta tästä huolimatta diabeetikon mustuainen ei aina kovin hyvin laajene. Parhaiksi todetut 60 asteen mustavalkokuvat ovat ”kentällä” laajan mustuaisen ja taitavan kuvaajan vaatimuksensa vuoksi haave vain, joten seulontavälineeksi valikoitui 45 asteen nonmydriaattikamera, jolla otettiin kuva papilla ja toinen macula keskipisteenä - myöhemmin maculakuva siten, että papilla on aivan kuvan reunassa. Tällaisella kuvaussysteemillä ”missataan” yli 25 prosenttia niistä muutoksista, jotka näkyisivät ”kultaisen standardin” mukaan otetuissa kuvissa eli seitsemässä 30 asteen kuvassa, mutta johonkinhan täytyy seulonnassa raja vetää. Suurin osa kunnistamme otti alkuun Polaroid-kuvia, joista näkyi heti, oliko kuva onnistunut. Ei tarvinnut odottaa useampaa päivää filmin kehitystä ja pyytää potilasta mahdollisesti uusintakäynnille taas sadan kilometrin päästä. Paikallista osaamista Kuvat katsottiin hoitavan lääkärin vastaanotolla kunnissa. Muutoksia sisältävät kuvat lähetettiin postipakettina Rovaniemelle silmälääkärille tarkistettavaksi. Kahden konsul- DM2 ja nevus - käsitelty kuva. toivan silmälääkärin kartellimme on pysynyt koko ajan samana - samoin toiminnasta saatava korvaus. Paikallisen silmälääkärin käyttäminen konsulttina onkin laadun pysyvyyden kannalta äärimmäisen tärkeää. Hoitavat kollegat ovat kaikki tuttuja, eikä tumpelointi pysy salassa. Nykypäivinä tämänkaltainen konsultointityö on helppo ulkoistaa Suomenlahden tai vaikka valtamerten taakse, eikä pelisäännöistä ja laadunvarmistuksesta sopiminen tällöin ole täysin mutkatonta. Tilastomme ovat vastanneet muualla maassa ja maailmalla kerättyjä varsin hyvin. Yleensä maksimissaan viisi prosenttia kuvista saa olla luokitteluun kelpaamattomia. Käytännössä tällöin on kyseessä harmaakaihi, kiteinen lasiainen tai täysin laajenematon pupilla. Noin 60 prosenttia kuvista tulee silmälääkärin tarkistettavaksi ja noin 10 prosenttia kuvatuista päätyy lopulta tarkistukseen poliklinikalle. Kokenut kuvaaja Polaroid-kuvien tulkinta oli välillä turhankin haastavaa. Vuosituhannen vaihteessa kamerat alkoivat olla vaihtokunnossa. Markkinoille oli ilmaantunut ranualaislähtöinen, nykyisin Rovaniemelle rekisteröity Digifundus Oy, joka vuokrasi kunnille ensimmäisen digikameran vuonna 2000. Vuonna 2005 kaikki kunnat olivat jo hankkineet pakettiratkaisun, johon kuului kameran lisäksi paikalle saapuva kuvaaja. Aiemmin kuvat otti kunnassa joko diabeteshoitaja tai röntgenhoitaja. Toisinaan kuvat olivat erinomaisia, toisinaan suttuisempia. Piirissämme on koko ajan pääosin toiminut sama kokenut kuvaaja, mikä on erittäin mukavaa paitsi potilaiden myös yhteistyötä tekevän silmälääkärin kannalta. Digitaalielämä kehittyy nopeasti ja aiheuttaa hankaluuk- sia kuvaohjelmien vaihtuessa, jolloin edelliset vertailukuvat eivät olekaan käytettävissä. Kuvat kyllä tallentuvat kuntien ja Lapin keskussairaalan yhteiseen kuva-arkistoon, mutta se toimii radiologien ehdoilla, eikä kuvia voi enää siellä käsitellä, jolloin suuri osa muutoksista jää näkymättömiin. Kansallinen ohjeistus Alusta alkaen meillä on ollut käytettävissä kansalliset ohjeet kuvien luokittelusta eri retinopatiaryhmiin ja suositus kuvausväleistä. Näitä ohjeita on ajoittain päivitetty, ja kuvausvälit ovat kokemuksen myötä pidentyneet jopa kolmeen vuoteen. 1-tyypin diabeetikoilla muutoksia löytyy 80 prosentilta 20 vuoden sairastamisen jälkeen, 2-tyypin diabeetikoista joka toiselta 10 vuoden jälkeen ja melko monella jo heti diagnoosihetkellä, joten luokittelemista riittää. Kehitteillä on tosin automaattisia kuvankäsittelyrobotteja, jotka saattavat vähentää seulontaan käytettävän työvoiman tarvetta tulevaisuudessa huomattavastikin. Seulonta on eri sairaanhoitopiireissä järjestetty joko oman kunnan tai sairaanhoitopiirin toimintana, tai sitten koko homma hoituu kaupallisen toimijan kautta. Rovaniemeläisfirma hoitaa kertomansa mukaan nyt kolmasosan Suomen kuvauksista. Kamera voi tulla kuntaan tai voi lyhyiden välimatkojen paikkakunnilla seistä paikallaankin. Joka tapauksessa toimintaa olisi jo korkea aika saada jokaiseen kuntaan ja kaikkia diabeetikkoja koskevaksi. Omalla kohdallamme tulosta on 15 vuoden aikana syntynyt: näkövammaisuus ja vitrektomialuvut ovat vähentyneet, laserointimäärät ovat kasvavasta diabeetikkomäärästä huolimatta pysyneet ennallaan ja potilaat olleet tyytyväisiä. Pirjo Aisala toimii erikoislääkärinä Lapin keskussairaalassa. Silmähoitaja 7 MINNA HAKONEN, ANU MÄENPÄÄ Triagehoitaja näkee asioiden moninaisuuden HUS Silmäklinikan ensiavun päivystysuudistus on nopeuttanut kiireellisten potilaiden hoitoon pääsyä. Uudistus oli haastava ja osin rankkakin kokemus, mutta nyt myös hoitajat voivat nauttia työn hedelmiä. H US Silmäklinikan ensiavun päivystysuudistus sai alkunsa, kun sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2009-2010 asetti työryhmän eri erikoisaloilta pohtimaan valtakunnallista päivystyspotilaiden hoidontarvetta ja kiireellisyyttä. Tällöin muotoutuivat yleiset hoidon kiireellisyyskriteerit, ja tarkoitus oli saada päivystyspotilaiden hoidon kriteerit yhtenäisemmäksi. Päivystysuudistus otettiin myös Silmäklinikalla ilolla vastaan, koska jonot päivystykseen olivat kasvaneet pitkiksi ja olivat monena päivänä jopa 10 tunnin mittaisia. Vuonna 2009 potilaskäyntejä ensiavussa oli 11434. Keskimääräinen jonotusaika elokuussa 2009 oli 4,58 tuntia - ajoissa oli suurta variointia. Pitkään, yli kahdeksan tuntia, jonottaneiden potilaiden määrä oli 106. Muualle lääkärien ohjaamine potilaiden määrä samana vuonna oli 576. Uudistuksen jälkeen elokuussa 2010 potilaskäyntejä päivystyksessä oli 8 044 ja läpimenoaika oli laskenut 1,39 tuntia. Keskimäärin aika oli 3,19 tuntia. Myös negatiiviset potilaspalautteet olivat vähentyneet merkittävästi. Lisäksi triagea tekevien sairaanhoitajien muualle ohjaamien potilaiden määrä oli noussut puolella 1071 potilaaseen. Nämä 8 Silmähoitaja potilaat eivät siis kuuluneet päivystyshoidon piiriin. Uusi ohjeistus Ennen päivystysuudistusta hoitajan työ ensiavussa oli melko lailla samanlaista kuin ajanvarausvastaanotoillakin. Sairaanhoitajat hoitivat ensiavun töitä vuorotellen ja hoitoon otettiin kaikki lähetteellä tulevat potilaat. Potilaat, jotka pyrkivät hoitoon ilman lähetettä, haastatteli päivystävä lääkäri. Kriteerit hoitoon pääsystä saattoivat vaihdella paljonkin lääkärin kokemusperustan mukaan. Potilaita hoidettiin myös yöllä riippumatta vaivan laadusta, ja potilasjono venyikin usein aamuun saakka. Silmähoidon kiireellisyyttä ohjaavan toimintaohjeistuksen laati toukokuussa 2010 työryhmä, johon kuuluivat dosentti, silmäklinikan ylilääkäri Erna Kentala; dosentti, silmäpoliklinikan ylilääkäri Marita Uusitalo; LL, päivystyksen vastuulääkäri Heikki Saaren-Seppälä ja LL, päivystyksen vastuulääkäri Kirsti Talvensaari. Uudistuksen sisältö: hoidon kiireellisyyttä ohjaava toimintaohjeistus päiväpäivystys arkisin klo 20 asti ja viikonloppuisin klo 18 asti tiettyjen potilasryhmien osalta määriteltiin potilasryhmät, jotka hoidetaan kellonajasta riippumatta kaikista päivystykseen lähetettävistä potilaista tulee konsultoida etukäteen triagehoitajan toiminta alkoi Koordinoitua työtä Tällä hetkellä työ ensiavussa on koordinoitua. Sairaanhoitajia on aamuvuorossa yleensä kolme: yksi triagetoiminnan hoitava sairaanhoitaja, joka vastaa ensiavun toiminnasta Sairaanhoitajat Minna Hakonen (vasemmalla) ja Mar työvuoronsa ajan, yksi puhelinneuvontaa antava sairaanhoitaja sekä yksi sairaanhoitaja, joka ottaa kahdesta lääkärinhuoneesta tulevat pyynnöt. Olemme saaneet myös sihteerin helpottamaan hoitajille aikaisemmin kasautuneita paperitöitä. Iltaisin hoitajia on kaksi. Toinen heistä hoitaa triagetoiminnan ja vastaa toiminnan sujuvuudesta työvuoronsa ajan sekä toinen pääsääntöisesti hoitaa puhelinneuvonnan, joka on usein kovin vilkasta. Päivystäviä lääkäreitä on illalla vain yksi, joka on läpi yön yhden sairaanhoitajan kanssa. Tällöin yövuorossa oleva sairaanhoitaja tekee hoidon kiireellisyyden arvioinnin konsultoiden tarvittaessa päivystävää lääkäriä. Nykyisin triagetoimintaa hoitava sairaanhoitaja ottaa kaikki ensiapuun tulevat potilaat vastaan, jotta kokonaisnäkemys päivystyksen tilanteesta pysyy yhdellä hoitajalla hyppysissään. • suunnittelee ennakkoon potilaan hoitoa valmiiksi ja mahdollisesti tarvittavia tutkimuk- SILMÄKLINIKAN ENSIAVUN POTILAIDEN HOIDON KIIREELLISYYS – suosituksista huolimatta tapauskohtainen harkinta aina mahdollista Aina päivystyspotilas: • akuutti glaukooma • kemikaali/palovamma • avoin lävistävä silmävamma • selluliittiepäily (sinuiittiperäinen korvaklinikkaan, luomihaavaperäinen silmäklinikkaan) • silmäleikkauksen jälkeisen silmänsisäisen tulehduksen epäily • lasten luomihaavat • temporaaliarteriitti epäily • tuore (alle 6 tuntia) valtimotukos • äkillinen näön menetys (alle 6 tuntia) Ohjataan neurologian päivystykseen • homonyymi hemianopia • amaurosis fugax • akuutti Horner + kasvo/kaulakipu • okulomotoriuspareesi ja laaja mustuainen Päiväpäivystys: ika Toivonen sekä ensiavun vastuulääkäri Anna Korsbäck. sia (verenpaine, verensokeri, kuvantamiset, laboratorionäytteet, mahdolliset konsultaatiot, laajennustipat jne.). • tekee mahdollisesti jo pieniä diagnosointia helpottavia toimenpiteitä valmiiksi ( rikanpoisto, visus, silmänpaine, kemikaalivamman huuhtelun aloitus itsenäisesti, sak-pinnan värjäys, adenoviruspikatestin teko). • tarvittaessa delegoi hoitoa eteenpäin muille hoitajille. • määrittelee jonopaikan arviointikykynsä mukaan - päivystykseen tuloaika ei useinkaan määrää jonopaikkaa. • haastattelee ilman lähetettä hoitoon pyrkivät potilaat ja tarvittaessa ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan. Potilaan tulee saada ohjausta ja neuvontaa siihen vaivaan, jonka vuoksi hän tulee, vaikka heidät ohjattaisiinkin muualle. • tarkistaa konsultoinnin kuntoon lähetteellä saapuvista. • herkästi konsultoi erikoislääkäriä epäselvissä tapauksissa. Nopeammin hoitoon Päivystysuudistuksen jälkeen kiireellisten potilaiden hoitoon pääsy on nopeutunut. Toiminta ensiavussa on myös tehostunut selkeämpien toimenkuvien ansiosta. Lääkärityövoimaa on saatu kohdistettua paremmin, kun osa heille aikaisemmin kuuluneista töistä on siirtynyt nyt hoitajalle. Tämän toivoisimme myös työantajapuolen huomioivan. Silmähoitajan työ on tullut mielekkäämmäksi ja avartanut huomaamaan potilaan kokonaisuuden ja eri elintoimintojen vaikuttavuuden silmän tilanteeseen. Päivystysuudistus on ollut kaiken kaikkiaan haastava ja rankkakin kokemus, mutta tänä päivänä poimimme työmme hedelmiä! Sairaanhoitajat Minna Hakonen ja Anu Mäenpää työskentelevät Hus/Hyks silmäklinikan silmätautien poliklinikan ensiavussa. • katsotaan arkisin ad klo 20 ja viikonloppuisin ad klo 18 • värikalvon tulehdus epäily • sarveiskalvon keratiitti • verkkokalvon irtauma • luomi- ja kyyneltiehaavat • tylppä silmävamma • sarveiskalvon vierasesine • sarveiskalvon eroosio • luisen silmäkuopan murtuma • äkillinen näön menetys (yli 6 tuntia) • optikusneuriitti • lasiaisverenvuoto (ei altistavaa tekijää) I-kiireinen poliklinikka: • akuutti kaksoiskuva tai karsastus • vaikeat, pitkittyneet sidekalvontulehdukset • sidekalvon vierasesine • lasiaisen irtauma • verkkokalvon reiät • kostea tarkannäön ikärappeuma • diabetekseen liittyvät lasiaisverenvuodot Silmähoitaja 9 Päivä triagehoitajana A l oitan työt tämän aamuvuoron vastaavana sairaanhoitajana kello 7.45, jolloin ensiavun päivä on jo alkanut. Yövuoron hoitajan on päästänyt pois kello 7.15 aamuvuoron aloittanut sairaanhoitaja, joka on ottanut raportin yön tapahtumista. Potilaita oli hoidettu kello 2.30 asti, jolloin viimeinenkin akuutti sulkukulmaglaukoomapotilas oli saatu kotiutettua. Tänä aamuna vahvuutemme on kolme sairaanhoitajaa ja yksi sihteeri. Normivarustus siis – onneksi. Jaan tehtävät: minut on merkitty tänään triagehoitajaksi, toinen hoitaja ottaa huolekseen puhelimen ja kolmas hoitaja kahdesta lääkärinhuoneesta tulevat pyynnöt ja tarpeet. Autamme kykymme ja ehtimisemme mukaan. Sihteeri tekee paperityöt ja hoitaa juoksevat asiat. Puhelin alkaa soida ja yksi hoitaja sitoutuu puhelinneuvontaan. Ensimmäinen potilas ilmoittautuu kontrollikäynnille ja samantien heitä tulee kaksi lisää. Tänään jälkinäyttölistalla on 10 potilasta, koska muualle ei ole ollut antaa aikoja. Delegoin puhelinhoitajan soittelemaan lääkäreille, joiden kontrollipotilaat ovat tulleet. Kaikille ei ole lääkäriä nimetty, joten he jäävät ensiavun jonon etupäähän. Tämän päälle katsotaan päivystyspotilaat, joita toivottavasti ei tule monta. Se tietää helposti jonon jumiutumista. UUSIA POTILAITA alkaa tulla pikkuhiljaa: iriitti – konsultoitu, keratiittiepäily –konsultoitu, rikanpoiston jälkeinen ruosterenkaan poisto – konsultoitu, lasiaisenirtaumaepäily retinaruptuu- 10 Silmähoitaja raepäilyineen – konsultoitu. Otan heidät vastaan, esittelen itseni, otan visukset uusista potilaista ja tarvittaessa mittaan silmänpaineet valmiiksi. Sen jälkeen potilaskansio jonokärryyn tuloajan mukaan. Helppoa. Jonossa on seitsemän potilasta, joista kahdelle on nimetty kontrolloiva lääkäri jossain muualla vastaanotolla tai osastolla. Kello 9.30 sisään tulee ensimmäinen konsultoimaton potilas. Vaivaa ollut kolme viikkoa ja silmät ovat hailakasti punaiset. Lähetteessä kaksi riviä tekstiä, joista toinen kuuluu: ”Pyydetään kohteliaasti silmälääkärin konsultointia.” Oireina ovat kutina, pieni punoitus, veden valuminen silmästä varsinkin tuulisella säällä. Potilas on lähdössä matkalle huomenna ja haluaa silmälääkärin sitä ennen. Katson visukset, mittaan paineet ja analysoin. Pintavaiva. Kuiva silmä, diagnosoin mielessäni. Kerron potilaalle päätelmäni ja pyydän häntä varautumaan siihen, ettei hän tänään tapaa lääkäriä. SOITAN lähettävälle lääkärille ja pyydän konsultointia erikoislääkärillemme. Jonotan terveyskeskukseen 10 minuuttia. Potilaita tulee koko ajan lisää. Alan samalla delegoida visusten ja silmänpaineiden ottoa niiltä potilailta, joilta arvelen sen olevan aiheellista. Valmiit potilaat laitan jonoon ja tarkistelen jokaisen jonopaikkaa vaivan ja yleistilan mukaan. Vihdoin saan jätettyä soittopyynnön. Tällä kertaa ilman uusintasoittoa ja lähettävän lääkärin konsultoitua he tulevat siihen tulokseen, että potilaalla todellakin on kuivasilmävaiva, eikä katsomista täällä tarvita. Potilas suhtautuu uutiseen hyvin. Kerron kuivasilmäisyydestä ja annan kostutustippapullosta näytteen mukaan. Potilas lähtee tyytyväisenä kotiin. Lähetän vielä kirjallisen päivystysuudistusinfon kyseiselle lääkärille sähköpostitse muistin virkistykseksi. Tällä aikaa jonoa on ehtinyt kertyä kiitettävästi. Silmälääkärin tutkimuksen tarvitsee yksi potilas korvaklinikan osastolta ja toinen Meilahden keuhko-osastolta. Pyörätuolivanhus, jolla pitkittynyt konjuktiviitti/herpesepäily, on saapunut - samoin viisivuotias ritarinalku, joka on saanut leikkimiekasta silmäänsä. TIIMISSÄ on tänään kokenutta porukkaa ja yhteistyö toimii mutkitta. Ainoat kaksi petipaikkaa on varattu ja jokaisella kädet täynnä työtä. Toivon, ettei petipaikkalaisia tule enempää, jotta edelliset saataisiin alta pois. Ilmoittautumisen sihteeri tuo juoksujalkaa työmiehen, joka on juuri saanut betonipölyä vasempaan silmäänsä. Silmää kirvelee ja pakottaa. Silmä on punainen ja valuttaa vettä. Otan potilaan vastaan, pyyhin silmäluomet ylhäältä kääntäen ja alhaalta sekä mittaan ph-liuskalla arvon 7.7. Kyselen allergiat, joita ei ole, niinpä laitan puudutustipan ja aloitan huuhtelun. Potilas on hoidossa ja saan hänestä melko vapaat kädet noin 45 minuutiksi. Pääsen hetkeksi keskittymään uusien potilaiden vastaanottamiseen. Huomaan jonon jämähtävän, koska Vasemmalla sairaanhoitaja Anu Mäenpää triagena ja sairaanhoitaja Eija Autti puhelinneuvonnassa. huonokuntoisia tutkittavia on tulppana muutama. Helpommilla vaivoilla olevat potilaat alkavat hermostua. Kerron päivystyksen jonoperiaatteesta ja päivystyksen tarkoituksesta. Saan potilaat hetkeksi taas istumaan. Kehotan käymään välillä kahvilla ja huolehtimaan yleisvoinnista. Jos joku haluaa lähteä ulos syömään, lupaan soittaa hänelle takaisin, kun vuoro lähestyy. Kontrollipotilaat oli tarkoitus tutkia nopeasti heidän jo kertaalleen odotettua ensimmäisenä käyntipäivänä tunteja. Mutta pieni ritarinalku oli niin kipeä, ettei kärsinyt odottaa, ja osastojen konsultaatiopotilaista osa niin huonokuntoisia, että heidät on tutkittava ensiksi. Laitan uusien potilaiden väleihin kontrollipotilaita ja saan jonon edes jotenkin sujumaan eteenpäin. Auttavia käsiä tarvittaisiin enemmän. Joskus joku lääkäri käy oman vastaanottonsa väliin hakemassa jokun helpohkon jonosta pois. Kiitämme aina lämpimästi! Huomaan huuhteluajan kuluneen, käyn tarkistamassa kollegan kanssa ph:n, joka on nyt 7.2. Huuhtelu saa jatkua vielä 30 minuuttia, koska tavoitearvo on tasan seitsemän. Lisään puudutetippaa ja jatkamme huuhtelua. Näkö on heikentynyt kolmen kuukauden ajan pikku hiljaa ja nyt on vaikeaa lukeakin. Asiaa selvitellään ja käy ilmi, että syöpälääkärin vastaanotolla on ollut asiasta ollut puhetta ja lääkäri luvannut laittaa meille lähetteen. Konsultoitukin on puhelimitse erikoislääkäriämme. Nyt rouva on tullut penäämään silmälääkärille pääsyä. Lupaan etsiä lähetteen ja delegoin asian sihteerillemme, jolla on etsivätoimiston kyvyt. Lähete löytyy jonkin ajan kuluttua ja on 2-kiireellinen. Selvitän asian rouvalle pidemmän kaavan mukaan. Rouva ei haluaisi lähteä, vaan silmälääkäriin ja heti. Käytettyäni aikaa, kaikki neuvottelutaitoni ja - kiitos kolmen lapseni - oppimaani papukaijamaisen rauhallista puhetyyliä, hän lähtee puhisten kotiin. Lupaan, että häneen ollaan yhteydessä, kun aikaa annetaan. Huuhtelupotilaan aikakello pirahtaa: ph pitää jälleen mitata. Se on laskenut tavoitearvoon ja saan potilaan pois letkuista. Mittaan vielä näöntarkkuuden ja pyydän häntä odottamaan vuoroaan lääkärille. Tyytyväinen potilas lähtee kahville pitkän istumisen päätteeksi. SISÄÄN pyyhältää ilman lähetettä rouva, joka on ollut eilen syöpäklinikalla lääkärin vastaanotolla ja haluaa nyt tavata silmälääkärin välittömästi. VUOROAAN odottaa jälleen yksi potilas ilman lähetettä. Vaivana on jomottava silmäkipu oikeassa silmässä ja näön heikentyminen parin päivän sisällä. Lisäksi hänellä on huonovointisuutta ja kummallisia erivärisiä valoja näkökentässä. Mies on 65-vuotias. Katson yleisvaikutelman silmistä. Vasen silmä on rauhallinen, mutta oikea punoittaa. Lisäksi mustuainen tässä silmässä on suurempi ja kynälampulla testatessani ei reagoi valoon kuten vasen silmä. Mittaan silmänpaineet: 76. Akuutti glaukooma. Katson vielä näöntarkkuuden automaattisella refraktometrillä ja huomaan sen olevan selkeästi alentunut. Konsultoin lääkäriä ja laitamme potilaan jonon kärkeen. Aloitamme silmänpainetta alentavan lääkityksen silmätipoin ja iv-Diamoxilla. Delegoin hoidon huonehoitajalle, koska tässä menee aikaa. ILTAVUOROA ennen poistan vielä erään potilaan silmästä rikan, jota lähettävä lääkäri ei ole tehnyt. Käännytän kaksi ilman lähetettä hoitoon pyrkivää yleislääkärin juttusille omaan terveysasemaan, diagnosoin punaisen silmän lähetteellä tulleen potilaan adenopikatestillä positiiviseksi ennen lääkärille pääsyä, soitan muutaman konsultaatiopyynnön lähettäville lääkäreille sekä ohjelmoin etukäteen potilaista lääkäriämme konsultoiden laboratorionäytteitä. Iltavuoroon kello 14 tulevalle hoitajalle annan raportin, kerron jonotilanteesta ja odotettavissa olevista potilaista. Tulossa on Jorvin sairaalasta vielä yksi orbitaselluliittiepäily. Jätän paikkani seuraavalle potilaiden hoidon kiireellisyyttä arvioivalle triagehoitajalle ja huoahdan. Täysi päivä. Työ sujui jouhevasti eteenpäin ja valtaosasta lähetteellä tulevista potilaista oli konsultoitu jo etukäteen lääkäriämme. Jonoon jäi aamuvuoron jäljiltä kahdeksan potilasta, joka on aika tavallinen määrä. Päivän saldoksi tuli koko vuorokauden ajassa mitattuna 30 potilasta ja 10 jälkinäyttöpotilasta. Yhteensä siis 40 potilasta. Silmähoitaja 11 Koulutuspäivät pidettiin tyylikkäässä Paasitornissa. Kiitos Helsinki! RIITTA VARAMÄKI Kuvat: Sirpa Torvikoski Saimme viettää tämänkertaiset silmähoitajien koulutuspäivät vielä kesäisessä Helsingissä ja upeassa 1809 vuonna rakennetussa Congress Paasitornissa. Rakennus on kaunis suurine saleineen ja jykevine portaineen - ja kuitenkin nykyaikainen hyvän tekniikan ansiosta. Usein tekniikka pettää, mutta tällä kertaa ei. N Helsinkiin kokoontui noin 260 silmähoitajaa eri puolilta maata. 12 Silmähoitaja äytteilleasettajia oli runsaasti. Esittelijöitä oli muun muassa Silmäsairaalasta, Iogenilta, Alconilta, iLinkiltä, Dorcilta ja Santenilta. Heille oli varattu tilat kauniista erkkeristä luentosalikerroksesta. Ständeille ehdimme ennen luentoja ja tauoilla. Ohjelma oli tiivis ja aikataulutettu. Puheenjohtaja Anja Korpiaho piti ohjat käsissään ja sai pidettyä kiinni aikataulusta. Silmähoitajia oli tänä vuonna päässyt mukaan noin 260. Hotellit olivat lähellä Paasitornia, joten liikkuminen ei ollut ulkopaikkakuntalaisillekaan vaikeaa. Tervetuliaissanojen ja hallituksen esittelyn jälkeen puheenvuoron sai HUS:n ylihoitaja Nina Fagerholm. Hän esitteli Silmäklinikan toimintaa ja suunnitelmia. Hän selvitti muun muassa klinikan ydintehtäviä, visioita, arvopohjaa ja tapaa toimia. Silmäklinikan tavoitteena on muun muassa henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittäminen ja keskinäisen arvostuksen lisääminen, työssä jaksamisen tukeminen sekä uuden työntekijän ja opiskelijoiden perehdytys Työ on tuottanut hyviä tuloksia ja työntekijöitä on ollut helppo rekrytoida. Akuutista silmästä glaukoomaan Dosentti Marita Uusitalo HUS:sta luennoi akuutista silmästä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu luento saavutti suuren suosion. Luentoon oli varattu tunti aikaa, mikä kului kuin siivillä tärkeitä asioita kuunnellessa. Käytäväpalautteissa tämä luento kohosi yhdeksi parhaimmiksi. Triagehoitajan työstä olivat saapuneet luennoimaan sairaanhoitajat Anu Mäenpää ja Minna Hakonen HUS:sta. Hoitajilla on pitkä työkokemus Silmäklinikan ensiavussa ja se huokui luennosta. Yleisön ensimmäinen kysymys oli lisääntyvästä ammattitaidosta ja vastuun lisäämisestä saatava palkka. Se ei ole kuulemma noussut, vaikka vastuuta on todella paljon. Tampereen yliopistollisen sairaalan erikoislääkäri Anu Vaajanen selvitti glaukooman diagnostiikkaa ja nykyisiä hoitokäytäntöjä. Taysin sairaanhoitaja Marika Peltonen kertoi glaukoomahoitajan tehtäväkentästä. Hän raotti hieman myös verhoa tulevaan Silmäkeskukseen ja sen tuomiin muutoksiin glaukoomahoitajan toimenkuvassa. Vuosikokous ja iltamenoja Luentojen jälkeen pidetyssä vuosikokouksessa osallistujia oli todella vähän. Vuosikokous on jäsenistölle tärkeä, koska siellä valitaan uusi hallitus. Olisi hienoa, jos saisimme ehdokkaita paljon. Olemme Tunnelmia opintopäiviltä. huomanneet, että uusi ihminen tuo aina uusia ideoita ja ajatuksia hallitustyöhön. Iltatilaisuus alkoi kello 19 illallisella. Ruoka oli koulutuspäivillä kympin arvoista, eikä ruokailuun tarvinnut liiemmin jonottaa. Kello 21 siirryimme takaisin kongressitilaan, jossa meille esiintyivät ihka aidot Hansu ja Pirre hulvattomalla esityksellään. Esityksessä myös improvisoitiin, jonka alansa konkarit hyvin osaavat, ja yleisö nauroi! Tilaisuuden jälkeen oli mahdollisuus tutustua Helsingin taiteiden yöhön. Monille kuitenkin taisi maistua yöuni paremmin. Video avuksi potilasohjaukseen Lauantai alkoi jälleen mielenkiintoisella luennolla. Erikoislääkäri Pertti Oksala luennoi verkkokalvosairauksista ja leikkauksista. Olimme saaneet luentomonisteet etukäteen, joten saimme rauhassa vain kuunnella. Saimme tietää muun muassa, milloin verkkokalvoirtaumissa on tärkeää päästä nopeasti hoitoon. Hansun ja Pirren tyyli ei pettänyt tälläkään kertaa. Sairaanhoitaja Johanna Lindgren HUS:sta kertoi takaosapotilaan ohjauksesta. Luento oli tärkeä, koska Silmäklinikalla on aloitettu verkkokalvopotilaiden päivystys- ja leikkaustoiminta. ”Osaamme nyt paremmin antaa ohjausta potilaalle hänen joutuessaan päivystyspotilaaksi HUS:iin.” Sairaanhoitaja Jouni Väätänen näytti uuden videon potilasohjauksesta, joka oli käännetty suomenkieliseksi. Video on selkeä ja kattaa silmään liittyviä asioita hyvin. Tavallinen potilas ei tiedä silmäasioista mitään, joten videota on hyvä näyttää ennen leikkausta. Pertti Oksala ja Johanna Lindgren jäivät estradille videon ajaksi. Yleisö sai esittää kysymyksiä heidän luentoihinsa ja videoon liittyen. Videota voi tilata Silmäklinikalta osoitteesta Haartmaninkatu 4 C, 00290 Helsinki. Uusinta tietoa kaihilinsseistä Silmäkirurgi Jyrki Mäki Seinäjoen Medilaserista kertoi uusimmista kaihilinsseistä. Nykyisin silmään voidaan laittaa yksitehomykiön lisäksi hajataittoa korjaavia (toorisia), monitehomykiöitä (multifokaali) tai toorisia multifokaaleja. Asiakkaan valmistelu ja leikkaus sujuvat lähes samalla tavalla kuin yksitehomykiöleikkauksessa. Asiakas käy etukäteen esitutkimuksessa, jossa linssivaihtoehdot käydään hänen kanssaan läpi. Päivän päätteeksi oli sponsoreille varattu puheenvuorot, jonka käyttivät Santen, Sabora Pharma, Alcon ja OneMed. Loppusanoissa kiiteltiin erityisesti Jouni Väätästä, joka oli tehnyt huikean ja korkealaatuisen työn päivien onnistumiseksi. Silmähoitaja 13 Caporex Oy kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Caporex Oy • PL 12 • 00931 Helsinki • puh. 0201 47 47 47 0400 435 084 • jarmo.kinnunen@caporex.fi • www.caporex.fi 14 Silmähoitaja Caporex Oy • PL 12 • 00931 Helsinki • puh. 0201 47 47 47, 0400 435 084 • faksi 0201 47 47 48 Silmähoitaja 15 jarmo.kinnunen@caporex.fi • www.caporex.fi Mozartin sävelin RAIJA LAMMI Wienin kongressissa Tämänvuotinen Esont- ja ESCRS-kongressi pidettiin 17.-21. syyskuuta Itävallan Wienissä. Suomen silmähoitajia siellä edustivat puheenjohtaja Anja Korpiaho ja Esontyhdyshenkilö Raija Lammi. S uomella on pohjoismainen puheenjohtajuus, joten myös NCON-kokous oli sovittu Wieniin skandinaavisten kollegojemme kanssa. Kävimme vilkasta sähköpostikirjeenvaihtoa Norjan, Ruotsin ja Tanskan kanssa, ja tapaamisemme oli sovittu sunnuntaiaamuna. Perjantai-aamuna 16.9. lensimme Kokkolasta apurahan saaneen Maarit Heikkilän kanssa Helsinkiin. Tapasimme kentällä Anjan Korpiahon sekä apurahan saajat Erja Malvalehto-Inkerön Rovaniemeltä ja RiittaLiisa Almin Torniosta. Kaikilla oli ollut varhainen lähtö kotoa, mutta väsymyksen merkkejä ei näkynyt, koska olimme niin innoissamme kongressiin menosta. Vaikka hotellivarauksemme oli tehty varhain, huoneemme olivat surkeat. Hotelli oli kahdella puolella katua ja vain toinen puoli oli ”rempattu”. Erja pääsi onnekseen uudelle puolelle ja me muut nousimme pienellä hissillä vanhan puolen huoneisiimme. Monien vaiheiden ja allergiareaktioidenkin jälkeen saimme kaikki lopulta asumisemme parhain päin. Vaikuttava messukeskus Saapumisepisodin jälkeen suuntasimme karttojemme kanssa porukalla keskustaan katso- Kongressikeskus oli valtava. maan, mitä tarjottavaa ”sacherkaupungilla” olisi. Samalla katsoimme metroasiat valmiiksi seuraavan aamun kongressiin menon takia. Lauantai-aamuna suuntasimme metroasemalle. Reed Messe -keskukseen oli vain kaksi metroväliä ja nousimme suoraan messukeskuksen eteen. Hauska sattuma tapahtui metrosta poistuessamme, kun ylilääkärimme Visa Korkatti koputti Maaritin olkapäähän: ”Mitenkäs te täällä? ” Hän oli apulaisylilääkärimme Christian Mörtenhumerin kanssa keskustan hotellissa ja sattumalta hypänneet samaan metroon. Maailma on pieni. Messukeskus oli vaikuttavan näköinen ja ihmismäärä valtava. Jonotimme vähän aikaa väärässä jonossa, mutta ystävällinen ”koordinaattori” varmaan hoksasi, että kuulumme jonnekin muualle ja meidät ohjattiin huikean pitkän jonon päähän registration deskille. Jonossa näkyikin tuttuja sieltä ja täältä. Norjan silmähoitajayhdistyksen puheenjohtaja Mette Nordvik oli jonossa käsi paketissa. Halasimme Anjan kanssa häntä iloisina jälleennäkemisestä. Jono eteni nopeasti ja saimme henkilökortit ja messukassin. Aloitimme kierroksen näyttelyhallista, jossa oli valtaisa määrä ständejä. Paikka vilisi kongressiporukkaa ja näytteilleasettajia. Olimme saaneet kutsun muun muassa Topconkameraesittelyyn ja Iogenin ständille. Suurin osa näyttelystä oli kohdistettu leikkaussalissa työskenteleville eli näytillä oli phako-laitteita ja instrumentteja, mutta myös OCT- ja laser-laitteita, kameroita ja visus- tutkimusvälineitä eli jokaiselle jotakin. Kaihin leikkausta Hoitajat pääsivät vapaasti osallistumaan myös lääkäreiden luennoille. Käytimmekin tämän hyväksi aina, kun tuli vapaa hetki omista luennoista. Joidenkin luennoitsijoiden englanti oli ajoittain vaikeaselkoista, mutta kuvat puhuivat sitäkin enemmän puolestaan. Satelliittikoulutukset ja skreenit olivat valtavat ja äänentoisto pelasi hyvin. Saleilla oli aitoja wieniläisnimiä, kuten Strauz 1-2-3 sekä Stolz 1-2-3. NCON-kokouksessa vasemmalta Tanskan Solveig Kroer, Annette Ostrupp, Ruotsin Susanne Albrecht, Suomen Raija Lammi ja Anja Korpiaho sekä Norjan Elin Tesaker ja Mette Haugen. 16 Silmähoitaja Mielenkiintoiset luennot kiinnostivat osallistujia aamuvarhaisesta alkaen. Anja oli valinnut kaihikurssin ja odotti sormet syyhyten pääsyä tekemään kapsulorexistä. Maarit ja Erja olivat valinneet myöhäisemmän workshopin, joten menin Anjan ”tueksi” ja kuvaajaksi, kun hän aloitteli kaihileikkausta. Leikkaukseen tarkoitetut instrumentit olivat valmiina pöydällä, samoin ”antiikkinen” phako-laite. Huoneessa oli noin 10 ”leikkauspöytää”, edustajia, ohjaajia ja avustajia, jotka ystävällisesti toivat uuden silmän, jos leikkaus meni vähän pieleen. Kurssille tuli myös Päivi Suorsa Kotkasta, joka oli myös apurahalla ja leikkaussalihoitaja. Annoin mielelläni Päiville assistenttiroolini, koska en itse työskentele salissa. Oli mielenkiintoista seurata Anjan ja Päivin kaihileikkausta sivusta ja viihdyinkin heidän kanssaan pitkään, kunnes lähdin viereiseen luentosaliin Free paper -luennoille. Siellä olivatkin jo kuuntelemassa Riitta-Liisa, Erja ja Maarit. Aiheena oli glaukooma. Luennoitsijat pitivät noin 8-10 minuutin pituisia luentoja muun muassa mullistavasta canaloplastiasta. Kokemuksista kertoivat huippusilmäkirurgit ympäri maailmaa. Luentojen suunnittelua Sunnuntai-aamuna olimme jälleen varhain liikkeellä ja metromatka taittui konkarimaiseen tapaan. Olimme sopineet pohjoismaisten kollegojemme kanssa tapaamisen rekisteröintitiskillä kello 10 ja siirryimme kokoustilaan, jonka olin sopinut etukäteen ESCRS/Esontorganisaattori Niall Sloweyn kanssa. Paikalla olivat Ruotsin Susanne Albrecht ja Elisabeth Pranter, Norjan Elin Tesaker ja Mette Haugen, Tanskan Annette Opstrup ja Solveig Kroer sekä Suomesta Anja Korpiaho ja minä. Myös rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö ja apurahansaaja Maarit Heikkilä tulivat vapaaehtoisina ja innostuneina seuraamaan kokouksen kulkua. Anja Korpiaho ja Päivi Suorsa miettimässä kaihistrategiaansa. Tämä oli hienosti tehty, koska se myös nosti puheenjohtajamaan imagoa. Riitta-Liisalla oli juuri tuolloin näkökenttäkoulutus. Muiden Pohjoismaiden edustajat olivat kiinnostuneita, minkälaiset päivät aiomme järjestää. Toivomus oli, että osallistumismaksut eivät olisi kovin korkeat, koska kaikki painiskelevat rahapulan kanssa. He halusivat myös osallistua luentojen aiheisiin. Tarkoitushan on, että Pohjoismaisilla päivillä voivat jokaisen maan asiantuntijat osallistua luentojen pitoon. Päivien ajankohta on lähellä Esont-kongressia, mitä moni harmitteli. Kukin maa kävi lyhyesti läpi ajankohtaisia aiheitaan. Esimerkiksi Norja ei järjestä omia päiviä, koska he aikovat osallistua suurella joukolla Helsingissä pidettäviin päiviin. Kokouksen jälkeen kiertelimme näyttelyssä ja istuimme Strauss-salissa kuuntelemassa lääkäreiden luentoja ”Innovations in Cataract Surgery”. Free Paper -session avasi ESCRSsihteeri R.Bellucci Italiasta. Aiheina oli muun muassa cross-linking keratokonuspotilaiden hoitomuotona. Luento perustui vuodenmittaisiin tutkimuksiin. Samasta aiheesta luennoi ruotsalainen Bartha Johansson ja hoitajan roolista esitelmöi slovenialainen Kozelj. Valssin pyörteessä Sunnuntain Esont-gaalailta pidettiin upeassa Marriot Vienna -hotellissa. Kuohuviinitarjoilu ennen juhlasaliin menoa nosti tunnelmaa ja puheensorina oli vilkasta, kun eri maiden osallistujat keskustelivat hyväntuulisina ja vaihtoivat ajatuksiaan. Salissa meidät ohjattiin kauniisti katettuihin pöytiin. Taustalla soi musiikki, ruoat tuotiin ripeään tahtiin pöytiin ja saimme maukkaan illallisen alkupaloineen ja jälkiruokineen. Ruuan jälkeen tanssinopettaja piti alustuspuheen valssin saloista ja sisään leijui tanssipareja, jotka näyttivät miten askeleet sujuvat. Sitten yleisöstä otettiin tanssijoille uudet parit, joten osa meistä pääsi oikeasti kokeilemaan pyörähdyksiä ja kuvioita. Kiinnostavia luentoja Maanantai-aamuna Free Paper -luennoilla istuimme taas koko porukka kuuntelemassa. Tanskan Annette Opstrup kertoi päivästä leikkaussalissa. He leikkaavat noin 3 000 kaihia, 800-1000 takaosaa ja noin 120 glaukoomaa vuodessa. Yksi sairaanhoitaja valmistelee päivässä 20-24 potilasta, mikä tuntuu todella huikealta määrältä. Heidän sairaalansa on opetussairaala ja usein he törmäävät siihen, että potilaat säikähtävät ja luulevat leikkaajaa ”epäpäteväksi”. Potilastyytyväisyyden ja laadun mittaamiseen on olemassa oma ”tyytyväisyyslaite”, jossa potilaat lähtiessään painavat sitä nappulaa, miltä on tuntunut. Annette Opstrup korosti, että ”quality care is important”. Hän kertoi myös, että Tanskassa vuosi 2012 on ”A year of Nursing”. Samassa Strauss-salissa pidettiin Esont Symposium, jossa aiheena oli ”Nurse and Technician role in chronic disease management”. Alustajina oli muun muassa C. WilsonBarret, joka kertoi uveiitista. Helen Gibbons Englannista kertoi glaukooman hoidosta hoitajan näkökulmasta. Ruotsalainen Elisabeth Pranter valotti hoitajan ohjausta AMD- ja diabetespotilaiden hoidossa ja Susanne Albrecht kertoi AMDpotilaiden laatumittareista. Heille pistetään Lucentista noin 4300 kertaa vuodessa ja Avastinia noin 600 kertaa. Loppukeskusteluissa tuli esille, että muun muassa Englannissa on oma yhdistyksensä AMD-potilaille, koska he kokevat kovasti eristäytymistä sairautensa kanssa. Tämä koettiin hyväksi ajatukseksi muissakin maissa. Kiirehdimme vielä satelliittiesitykseen, jossa kerrottiin uusimmista refraktiivisen kirurgian mullistuksista. Jo edellisenä päivänä Silmähoitaja 17 huomasimme, että näissä esityksissä myös tarjoiltiin niin sanottu lunch box kaikille osallistujille. Niin mekin sulauduimme joukkoon, nauttiessamme boksin sisältöä samalla kun katselimme silmäkirurgiaa skreeniltä. Wien pitää kokea itse Wien on upea kaupunki. Se pitää itse kokea. Mitkään kuvat ja tarinat eivät kerro totuutta. Ihmiset olivat ystävällisiä joka paikassa, ja kaupunki oli siisti ja jollain tapaa hienostunut. Englannilla pärjäsi hyvin. Vain Visa-kortit maksuvälineenä eivät käyneet kuin harvoissa paikoissa, joten käteistä sinne kannattaa ottaa mukaan. Metrokortti kannattaa ehdottomasti ostaa. Kävimme Maaritin kanssa monissa katedraaleissa, joiden arkkitehtuuri oli käsittämättömän kaunista. Paljon olisi ollut katsottavaa, mutta päivät kongressikeskuksessa olivat pitkät. Iso kiitos ja halaus kaikile matkakumppaneille. Totesimmekin lopussa, että tällä porukalla voisi lähteä uudelleen. Halaus ja kiitos myös Päivi Suorsalle, joka oli mukanamme osittain. ESONT-iltagaalassa vasemmalta Erja Malvalehto-Inkerö (vasemmalla), Riitta-Liisa Alm, Raija Lammi, Anja Korpiaho ja Maarit Heikkilä. Jätän hallitustyön neljän vuoden jälkeen. On ollut mielenkiintoista ja antoisaa tutustua silmähoitajayhdistyksen toimintaan. Olen saanut upeita ystäviä tänä aikana ja toivonkin, että ystävyys ja yhteydenpito säilyvät tulevaisuudessakin. Ensi vuodesta eteenpäin osallistun silmähoitajapäiville ”taviksena”. Lämmin kiitos NCON-meeting in Austria Vienna, Reed Messe, 18`th September 2011 from 10:15-11:15 Present Elisabeth Pranter and Susanne Albrecht (Sweden) Elin Tesaker Tredy and Mette Haugen Nordvik (Norway) Annette Opstrup and Solveig Kroer (Denmark) Anja Korpiaho (chairman) and Raija Lammi, secretary (Finland) (also present Maarit Heikkilä and Erja Malvalehto-Inkerö from Finland) 1. NCON-chairman Anja Korpiaho from Finland welcomed everybody to the meeting. 2. Last time the NCON-meeting was hold in Oslo in April. 3. Report from Denmark: Annette Opstrup asked the next Nordic Meeting, which is going to be in Finland 2012. They hoped that the registration payments are low, because their budjet is not very big. Also it`s difficult to travel and that`s also expensive. Denmark has their 25`th celepration year. 4. Report from Norway: Mette was very happy about NCON-meeting in Oslo and she said thanks to everybody. Norway doesn`t have their meeting next year, because they are going to travel to Finland as many as 18 Silmähoitaja possible. Their next own meeting is going to organize 2013. Norway also hoped that to Nordic Ophtalmic Meeting in Finland could get much speakers from many countries and also Freepaper . 5. Report from Sweden: Susanne Albrecht also said thanks for Oslo meeting in spring and it was very succeeded. Sweden has their annual meeting in May. Also Sweden is very interested 2012 NCON-meeting in Finland and they are coming. Also they have their area meetings, which means that from every area are invited ophtalmic nurses together (22 invites). This is the same they do also in Denmark. Sweden is starting their quality education and also the quality registration. 6. Report from Finland: Anja Korpiaho told about the possibility the Ophtalmic Nurse education in Tampere or Helsinki. It has got a bit ”green light”. Also came out the Nordic meeting days in Finland and these days are Friday the 24`th until Saturday the 25`th of August 2012. The place is Pörssitalo. The Finnish Ophthalmic Association has already started to organize those days and we are pleased to get some thoughts and hopes for those days. It`s ment that speakers come from every country and also those get the day free. Every rules can be found from the memory- kaikille kanssani hallitusyhteistyötä tehneille sekä kaikille vanhoille ja uusille tsemppiä yhdistystyöhön. Ja kiitokset myös Ellalle! Raija Lammi on Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Silmätautien osastonhoitaja. RAIJA LAMMI stick, which chairman Anja Korpiaho has. Anja Korpiaho promised to send information about the hotels etc. Also there must be a link, how to registry for those days. 7. Discussion of many details for the days in Finland and the deadline for the registration could be about March/April 2012 . Every country already had good thougths of the speakers and subjects. 8. Everybody also wrote their e-mail-addresses and here they are: [email protected], +46 721 818108/+46703353665 [email protected], + 46703353665 [email protected], +4797157355 [email protected], +4797166305 [email protected], +4521902121 [email protected] (home), +358407389057 [email protected] (work) 9. Anja Korpiaho said thanks to everybody and welcomed all to Finland next August. She hoped to everybody nice trip home. More information is coming, when the details are a bit more arranged. Iltaohjelmassa musiikilla oli keskeinen osuus. Vaasan kaupungintalon iltatilaisuus tarjosi kultaa ja kimallusta. Pohjoismaiset päivät Vaasassa: IRMELI AHONEN Käsihygieniaa ei voi korostaa liikaa Kuvat: Irmeli Ahonen Pohjoismaiset Sairaalahygieniapäivät - Nordisk Vårdhygienkonferens Nordic Infektion Control – pidettiin 28.30. syyskuuta Vaasan yliopiston suojissa. Taas kerran todettiin, että huolellista käsihygieniaa ei voi liikaa korostaa. L uentoja oli kolmena eri päivänä ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja englanniksi. Seinälle heijastetut otsikot ja lyhennelmät olivat enimmäkseen englantia. Yleiset ohjeet annettiin ruotsiksi, suomen kieltä ei käytetty. Luennoitsijoille esitettyihin kysymyksiin oli varattu riittävästi aikaa. Joskus kuulosti vaikealta ymmärtää kysymystäkään, jos se esitettiin tanskan kieltä murtaen. Osanottajia tapahtumassa oli yli 300 kaikista Pohjoismaista lukuun ottamatta Islantia, joka oli jäänyt tänä vuonna pois ilmeisesti kieliongelman vuoksi. Näytteilleasettajia oli yli 30. Suomalaisia ei juuri ollut mukana. Jo vuosi ennen koulutuspäiviä oli näytteilleasettajiin otettu yhteyttä ja joidenkin kanssa päästy sopimukseen. Materiaalia oli niin paljon, että sitä oli kuljetettu paikalle jopa rekoilla. Näyttelypaikoista päivien järjestäjille kertyi varmasti mukavasti tuottoa. Hyvät tilat, kaunis ympäristö Iltaohjelmaa oli järjestetty molempina päivinä. Tuloiltana yliopistolla järjestettiin tervetuliaisbuffetti säestyksineen. Seuraavana iltana olimme saaneet kutsun Vaasan kaupungintalolle, jossa oli kultaa ja kimallusta. Pohjoismaisilla Sairaalahygieniapäivillä esitteli tuotteitaan ja palvelujaan yli 30 näytteilleasettajaa. Oli juhlallista virallista ja epävirallista ohjelmaa, jossa musiikilla oli tärkeä osuus. Vaasan sairaalan omasta henkilökunnastakin löytyi taitajia. Juhlan jälkeen ehti vielä jatkaa kaupungilla omaa ohjelmaa, ken jaksoi. Vaasan yliopisto koulutuspaikkana oli sopiva: tilat olivat toimivat ja niitä riitti myös näytteilleasettajille. Ympäristö oli kaunis, merikin näkyi. Vajaan puolen tunnin kävelymatka hotellilta oli sopiva. Se herätti aamulla ja virkisti päivän istumisen jälkeen. Sääkin suosi: vain yhtenä aamuna satoi vähän. Moniammatillinen Suomen Sairaalahygieniayhdistys hallitsee laaja-alaista osaamista. Yhdistyksen säännöissä kerrotaan, että tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta ja henkilökunnan työsuojelua edistämällä sairaala- ja laitoshygieniaa sekä kiinnittää erityistä huomiota sairaala- ja laitosinfektioiden torjumiseen. Tietojen ja kielen kertausta Mitä opimme näillä päivillä? Tarjolla oli vä- rikäs kielikylpy, mutta ymmärrystä haittasi kielien sekavuus. Palautteeseen kirjoitinkin, että pelkästään englanti tai ruotsi olisi ollut luentokielenä parempi ja kaikkia palveleva vaihtoehto. Aiheet olivat enimmäkseen ennestään tuttuja, eikä mitään erityisiä uusia asioita tullut esille. Enemmänkin tarjolla oli entisen tiedon kertausta ja vahvistusta. Meneillään olleista projekteista kerrottiin jonkin verran. Kun saman alan osaajia oli näin paljon yhtä aikaa koolla, olisi mielellään kuullut käytännöistä eri sairaaloissa tai työpisteissä. Myös eri sairaaloiden tarkempaa esittelyä olisi kaivannut. Mielestäni päivät olivat mielenkiintoiset ja antoisat. Samalla tuli kerrattua kielen osaamistakin! Irmeli Ahonen toimii sairaanhoitajana Turun yliopistollisen keskussairaalan silmäpoliklinikalla. Silmähoitaja 19 Riitta-Liisa Alm Minun työni ”Huumorintajuiset työkaverit auttavat jaksamaan - varsinkin loppuviikosta”, Liisa Rytkönen sanoo. Oppia ikä kaikki Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä kysymyksiin vastaa sairaanhoitaja Liisa Rytkönen LänsiPohjan keskussairaalan silmäpoliklinikalta Kemistä. Tähänastinen työurasi? Olen kulkenut pitkän tien vuodeosastolta leikkaussalin kautta poliklinikalle. Silmähoitajana olen työskennellyt vuodesta 1976 - aluksi vuodeosastolla, sitten leikkaussalissa ja vuodesta 1980 lähtien sairaanhoitajana poliklinikalla. Olen siis todella silmähoitaja. Mitä teet? Pienessä klinikassa silmähoitajan työ on vaihtelevaa. Kaikkien on osattava perusasiat, vaikka vastuualueita on jaettu. Toimin myös karsastushoitajana, otan valo- ja OCT-kuvia sekä teen näkökenttiä. Meillä sairaanhoitajat tekevät peittohoito- ja glaukoomakontrolleja tehtävänsiirtosopimuksen ja lääkärin ohjeen mukaan. Olen lisäksi silmäpoliklinikan vastuuhoitaja. Mikä on muuttunut? Työ on teknistynyt, on tullut lisää laitteita ja hoitomenetelmät ovat muuttuneet. Rauhalliselta vuodeosastolta on pitkä matka hektiseen 20 Silmähoitaja poliklinikkatyöhön. Meillä ei ole vuodeosastoa, vaan tarvittaessa potilaspaikka ostetaan kirurgian vuodeosastolta. Suuri muutos on myös tietokoneaika sähköiset ajanvarausohjelmat ja sairauskertomukset. Tietoa tulee tulvimalla, kun vain on aikaa istua tietokoneella. Hoitotyöstä vie aikaa, kun kirjaa kaiken tietokoneelle ja pitää huolta siitä, että joka lokero on täytetty, jotta saadaan oikeat tilastot. Nykyisin ei juuri ole aikaa kuin tehdä päivittäiset tehtävät. Omat kiinnostuksen kohteesi? Aina on tullut vastaan uusia kiinnostuksen kohteita ja haasteita, kuten 1980-luvun alussa ensimmäiset intralinssit, joiden asennus oli aivan jotakin muuta kuin nyt. Karsastushoitajana aloittaminen oli ja on edelleen haastavaa ja antoisaa. Poliklinikalla on koko ajan uutta opittavaa, välillä enemmän kuin ehtii omaksua. Yllättävää, miten pienen silmän ympärillä voikin olla niin paljon kaikenlaista toimintaa. Joskus toivon, että työtahti olisi kiireettömämpi, jotta olisi enemmän aikaa potilaiden tutkimiseen ja varsinaiseen hoitotyöhön. Miten kehität ammattitaitoasi? Luen silmiä koskevaa materiaalia, kun sitä eteen tulee. Sängyn vieressä on aina joku luettava kesken. Koko henkilökunta voi käydä Oysin videokokouksissa, mikä on hyvä asia. Silmäkoulutusta on vähän, niinpä silmähoitajien koulutuspäiville osallistuu vuosittain koko henkilökunta. Mistä syntyy työnilo? Koen työniloa ja työssä onnistumista, kun vastaanottotoiminta menee ”putkeen”. Joskus keskustelu vanhemman ihmisen kanssa, hyvin mennyt pienen lapsen tutkimus tai potilaiden kiitokset antavat hyvän mielen. Iloa tuo työlään asian saattaminen loppuun. Sellainen oli uusi ajanvarausohjelma, joka saatiin toimintaan ja tuhannet ajat siirrettyä vanhasta ohjelmasta uuteen. Työn haasteet? Haasteita tulee koko ajan lisää, eikä voi jäädä pitkäksi aikaa paikalleen. Meillä on käytössä vuosikello, joka tukee muun muassa laatua ja toimintasuunnitelmia. Tiukkana tavoitteena on nyt hoitotakuussa pysyminen. Välillä stressaa, kun asiat eivät mene niin kuin pitäisi: jonot kasvavat ja potilaat kyselevät aikoja. Mutta kaikkeen ei voi vaikuttaa, teen sen mihin pystyn. Toivoisin, että jaksaisin pitää positiivisen mielen. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi? Liikun paljon: lenkkeilen ja hiihdän tavoitteena tuhat kilometriä vuodessa. Pihatyöt ja puolukanpoiminta ovat hyvää akkujenlatausta. Olemme rakentaneet talon pienen joen rantaan, ja puuhaa on riittänyt nyt kolme vuotta. Autourheilua seuraan, kun on mahdollista. Lisäksi olen usein lastenhoitajana ihanille pikkutytöille. Siitä saa iloa ja voimaa. Sinulle tärkeä elämän ohje? Mitään ei opi jos ei yritä. Iloa ja huumoria tarvitaan. Yleistä Yhdistys perustettiin 8.12.1990. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää silmäpotilaiden hoitotyötä ja kannustaa jäsenistöä kehittämään itseään ja työtään sekä verkostoitumaan ammatillisiin yhteisöihin kansallisesti ja kansainvälisesti. Jäsenistö Tavoitteena on saada yhdistyksen jäseniksi kaikki, jotka osallistuvat silmähoitotyöhön tai kehittävät silmäpotilaiden hoitoa. Jäsenistön hankintaa tehostetaan. Hallinto Yhdistyksen hallitus kokoontuu kuusi kertaa vuoden aikana. Yhdistyksen vuosikokous pidetään sääntöjen mukaisesti marraskuun loppuun mennessä ja kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tarvittaessa pidetään ylimääräinen kokous. Toiminta Yhdistys järjestää jäsenilleen Pohjoismaiset koulutuspäivät. Yhdistys julkaisee jäsenille suunnattua Silmähoitaja-lehteä, jonka tilausmaksu sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. Muut lehdestä kiinnostuneet voivat tilata sen erikseen määrätyllä hinnalla. Yhdistyksen kotisivujen (www.suomensilmahoitajat. com) ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan. Pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä jatketaan. Yhdistys jatkaa alan koulutuksen tehostamiseen tähtäävää toimintaa. Yhdistys jakaa koulutusapurahaa jäsenilleen tukemalla jäsenistön mahdollisuuksia osallistua myös kansainväliseen koulutukseen. Varainhankinta Yhdistys perii vuosikokouksen määräämää jäsenmaksua. Yritykset, jäsenet ja muut yhteisöt voivat halutessaan maksaa niin sanottua tukimaksua tai lahjoittaa jäsenille jaettavia apurahoja. Ella Karttimo Toimintasuunnitelma 2012 Uusia jäseniä Tervetuloa! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleiksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Merja Antikainen, Espoo Tiia Ilmaniemi, Tampere Tanja Juppo, Hyllykallio Heini Kaipainen, Pori Tarja Kekäläinen, Vaajakoski Tommi Korkatti, Hattula Minna Korpela, Seinäjoki Heidi Laaksovirta, Loimaa Pia Lauren-Granqvist, Helsinki Riina Liimatainen, Espoo Johanna Lindfors, Helsinki Mikko Nevala, Lahti Jaana Nissi-Lämsä, Kiviniemi Tuula Pajala-Helenius, Loimaa Henna Savolainen, Helsinki Katja Siitonen, Helsinki Tiina-Liina Somppi, Kouvola Ville Soramies, Kangasala Jaana Ylitimo, Kuopio Novartis toivottaa Silmähoitaja-lehden lukijoille Hyvää Joulua ja Menestystä vuodelle 2012 Silmähoitaja 21 Hallituksen päätöksiä Hallituksen kokous 6/2011 25.8.2011 klo 19.20-21.10, Congress Paasitorni Helsinki, kokoustila Kokous avattiin ja todettiin päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Edellisten kokousten pöytäkirjat hyväksyttiin muutoksitta. Silmähoitajalehti- ja nettiasiat. Päätoimittaja kertoi, että seuraava lehden (3/2011) materiaalit ovat valmiina. Nettisivujen etusivukilpailu päätettiin siirtää käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Raha-asiat. Varapuheenjohtaja esitteli opintopäivien korjatun kustannusarvion. Koulutuspäivät ja vuosikokous. Päätettiin, että rahastonhoitajat huolehtivat tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen allekirjoitusten skannauksen hotellilla. Rahastonhoitaja esittelee tilinpäätöksen vuosikokouksessa. Hallitus päätti koulutuspäiviin liittyvän työnjaon. Erovuoroiset hallituksen jäsenet: Sari Juvonen, Raija Lammi ja Juha Mäki. Oma eroilmoitus 2.4.2011 alkaen: Hannele Saunders ja 5.8.2011 alkaen Juha Mäki. Varajäsenistä erovuoroisia ovat Irmeli Ahonen, Mirja Ahokanto ja Riitta-Liisa Alm. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi on lupautunut Päivi Heinola. Jäsenasiat. Hallitus hyväksyi neljä uutta jäsenhakemusta. Jäsensihteerin mukaan jäseniä on 725 ja kaksi kunniajäsentä. Ilmoitusasiat. Vararahastonhoitaja ehdotti sääntömuutosten valmistelun aloittamista. Muut asiat. Vararahastonhoitaja esitteli tilintarkastustarjouksia, joita oli pyydetty Rovaniemeltä neljästä ja Tampereelta kahdesta tilintarkastustoimistosta. Määräaikaan mennessä tarjouksia oli tullut kolme. Hallitus ehdottaa vuosikokoukselle tilintarkastuspalveluiden ostamista ulkopuoliselta tilintarkastustoimistolta. Ehdotus tilintarkastustoimistoksi on auktorisoitu tilitoimisto Audit Auer Oy / Leila Auer Rovaniemeltä ja hänen varatilintarkastajansa olisi HTM Jukka Samuli Anttila. Jos vuosikokous ei hyväksy ehdotettua tilintarkastastustoimistoa, vuosikokous etsii tällöin keskuudestaan toiminnantarkastajat vuodelle 2012. 22 Silmähoitaja Vuosikokous 2011 26.8.2011 klo 14.55-16.15, Helsinki Congress Paasitorni. Läsnä 40 jäsentä. 1§ Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Korpiaho avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Päivi Heinola ja sihteeriksi Riitta-Liisa Alm. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Irmeli Ahonen ja Helena Kaasalainen. Päätettiin, että he voivat toimia myös ääntenlaskijoina. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi ja laillisesti kokoon kutsutuksi. 2§ Esityslistaan kohtaan muut asiat esitettiin käsiteltäväksi hallituksen esitys uudesta kunniajäsenestä. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 3§ Puheenjohtaja Anja Korpiahon esittelemä vuoden 2010 toimintakertomus hyväksyttiin. 4§ Rahastonhoitaja Sari Juvonen esitteli yhdistyksen vuoden 2010 taseen ja tilinpäätöksen. Tuloslaskelmasta ja taseesta ei ilmennyt huomauttamista. Tilintarkastajat olivat antaneet hyväksyvän lausunnon. 5§ Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. 6§ Puheenjohtaja Anja Korpiahon esittelemä vuoden 2012 toimintasuunnitelma hyväksyttiin. 7§ Jäsensihteeri Jouni Väätänen esitteli yhdistyksen jäsentilannetta. Hallitus esitti vuoden 2012 jäsenmaksuksi 20 euroa ja uudelle jäsenelle lisäksi viisi euroa kirjautumismaksua. Hallituksen esitys hyväksyttiin. 8§ Puheenjohtaja Anja Korpiaho esitteli vuoden 2012 talousarvion, joka hyväksyttiin. Määräaikaistilillä on säästössä hieman yli 20 000 euroa ensi vuoden Pohjoismaisia päiviä varten. 9§ Päätoimittaja Riitta Varamäki esitteli Silmähoitaja-lehden tuottamista. Lehden tilausmaksu on ollut 30 euroa / vuosi ja lisäksi on peritty viiden euron suuruinen toimitusmaksu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Silmähoitaja-lehteä toimittaa tällä hetkellä Viestintä-Karttimo Kiviniemestä. Lehdellä on noin 55 yhdistyksen ulkopuolista tilaajaa. Lehden nykyinen päätoimittaja lopettaa tähän kauteen. Keskusteltiin lehden nettiversiosta ja ehdotettiin, että lehden muuttamista nettiversioksi harkitaan. 10§ Hannele Saundersin eroanomus 2.4.2011 alkaen ja Juha Mäen eroanomus 5.8.2011 alkaen luettiin ja hyväksyttiin. Hallituksen erovuoroiset jäsenet olivat Sari Juvonen, Juha Mäki ja Raija Lammi. Vuosikokouksen ehdotusten ja äänestys- ten perusteella hallituksen jäseniksi valittiin Riitta Varamäki Seinäjoelta (7 ääntä), Irmeli Ahonen Turustau (12), Aulikki Mäki-Jouppila Seinäjoelta (10) ja Riitta-Liisa Alm Kemistä (7) vuosiksi 2012-2013. Sari JuvonenTampereelta sai neljä ääntä. Jouni Väätänen toimi ääntenlaskijana Irmeli Ahosen ollessa estynyt. 11§ Hallituksen erovuoroiset varajäsenet olivat: Mirja Ahokanto, Irmeli Ahonen ja Riitta-Liisa Alm. Varajäseniksi ehdotettiin ja valittiin Sari Juvonen Tampereelta sekä Soile Suomela ja Päivi Heinola Helsingistä. 12§ Jouni Väätänen esitteli hallituksen kantaa tilintarkastajien/toiminnantarkastajien valintaan. Hallitus oli pyytänyt tarjouksia neljältä rovaniemeläiseltä ja kahdelta tamperelaiselta tilintarkastustoimistolta. Rovaniemeläisen Audit Auer Oy:n tarjous oli edullisin. Hallituksen saaman tiedon mukaan kyseinen toimisto on luotettava ja hyvämaineinen. Audit Auer Oy / Leila Auer ja hänen varatilintarkastajansa HTM Jukka Samuli Anttila hyväksyttiin yhdistyksen tilintarkastustoimistoksi vuodeksi 2012. Vararahastonhoitaja Erja MalvalehtoInkerö kertoi, että hallitus oli vaihtanut tilitoimistoa rovaniemeläiseen Rovaniemen Tilipiste Oy:hyn, jonka kanssa yhteistyö oli aloitettu kesäkuun alussa. Tilitoimiston valinta oli tehty tarjousten perusteella. 13§ Muut asiat. 1. Jouni Väätänen esitteli hallituksen esityksen sairaanhoitaja Riitta Lindelöfin nimeämisestä yhdistyksen kunniajäseneksi. Riitta Lindelöfin nimeäminen kunniajäseneksi vahvistettiin. 2. Yhdistyksen kantaa silmähoitajien erikoistumiskoulutukseen käsiteltiin. Puheenjohtaja Anja Korpiaho kertoi, että Tampereen ammattikorkeakouluun ja Metropolia ammattikorkeakouluun oli oltu yhteydessä, mutta oppilaitokset eivät olleet vastanneet yhdistyksen tiedusteluihin erikoistumiskoulutuksen aloittamisesta tai järjestämisestä. HUS:ssa on mietitty oppisopimustyyppisen koulutuksen aloittamista. Koulutuksen aloittamiseen tarvitaan kaksi ammattikorkeakoulua ja muita yhteistyökumppaneita. Yhdistys toivoo, että asia etenee HUS. ssa ja ammattikorkeakouluissa. Yhdistys on valmis yhteistyöhön koulutuksen kehittämisessä. 14§ Kokouksen puheenjohtaja päätti kokouksen kello 16.15. Pöytäkirjojen lyhennelmät laati sihteeri Riitta-Liisa Alm. 20. vuosikerta Toimitusneuvosto Silmähoitaja on silmähoitajien valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäsenille. Lehden levikki kattaa yliopistolliset sairaalat, terveydenhoitoalan oppilaitokset sekä lukuisia yksityisiä terveydenhuollon toimipisteitä. Sari Juvonen Anja Korpiaho Erja Koskinen Raija Lammi Irmeli Ahonen Helena Kaasalainen Riitta Varamäki Jouni Väätänen ISSN 1238-5379 Aikataulu 2012 Numero 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 Aineistot 20.2. 16.4. 10.9. 5.11. Ilmestyy 30.1. 14.5. 13.8. 3.12. Yhteydenotot sähköpostitse etunimi.sukunimi@ Julkaisija Suomen Silmähoitajat – Finlands Ögonskötare ry suomensilmahoitajat.com Kansikuva: Ella Karttimo Toimitus ja ilmoitukset Painopaikka Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9 90810 Kiviniemi p. 040 526 4880 [email protected] Päätoimittaja Riitta Varamäki [email protected] KS Paino Oy, Kajaani Silmähoitajat internetissä: www.suomensilmahoitajat.com Osoitteenmuutokset palvelukortilla. Palvelukortti Jäsentiedot PALAUTUSOSOITE: Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi Nimen muutos* Jouni Väätänen Osoitteen muutos Eroan yhdistyksen jäsenyydestä Nimi *Uusi nimi Vaakatie 10 C 186 00440 Helsinki tai kortin tiedot sähköpostilla Syntymäaika [email protected] Osoite Postinumero ja -toimpaikka Jäsenmaksu on 20 euroa / vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi Sähköpostiosoite 5 euron kirjautumismaksu. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Työnantaja ja työpaikka Virkanimike Allekirjoitus Päiväys SILMÄHOITAJA 4|2011 Silmähoitaja 23 M - Itella Oyj markkinoiden johtava silmägeeli Tartuntapinnan kuviointi parantaa pipetin käsiteltävyyttä. Kuivan silmän aiheuttamien oireiden lievitykseen tarkoitettujen silmätippojen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pitkä kontaktiaika sarveiskalvon pinnalla ja hyvä voitelukyky. Näiden Oftagelin perusominaisuuksien lisäksi potilaiden hoitomyöntyvyyttä parantaa harva ja yksinkertainen annostelu. Oftagelin optimaalisen viskositeetin ansiosta geelitippa tulee pipetistä ja pullosta helposti ulos. Leveä pipetti helpottaa geelin annostelua. Tukeva ote kuivasilmäisyyden hoitoon silmägeeli en i n o i d e e li k k r äg Ma a s il m v a t jo h OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin aikaisintaan 15 min kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 8/2011): 10 g 6,97 €, 3x10 g 16,36 €*, 30x0,5 g 14,10 €, 120x0,5 g 33,45 €* (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä. www.santen.fi 24 Silmähoitaja
© Copyright 2024