NUMERO 2 – 24. huhtikuuta 2013 Lapin alueen helluntaiseurakuntien lehti 3 Elämää mummona Iiris Talka pohtii mummona olemisen merkitystä 4 Pirkko ja Raimo yhteisellä tiellä 40 vuotta onnellisesti niin myötä- kuin vastoinkäymisiä 6 Runo uskon, tunteiden ja ajatusten tulkkina Runoilua Pitkospuissa 2 24. huhtikuuta 2013 PÄÄKIRJOITUS Rakas Arvo ! K un puhutaan elämän arvoista, tarkoitetaan niitä asioita, jotka ovat meille tärkeitä ja arvokkaita. Jos puhutaan luovuttamattomista arvoista, tarkoitetaan asioita ja periaatteita, joista emme mistään hinnasta tahdo luopua. Meillä jokaisella on elämässämme arvoja, vaikka emme koskaan olisi niitä arvosanalla tituleeranneet. Hyviä elämänarvoja jokaiselle ovat esimerkiksi rehellisyys, luotettavuus, ahkeruus, rakkaus ja oikeudenmukaisuus. Jos vaikka rehellisyys on tärkeä ja jopa luovuttamaton elämänarvomme, se antaa meille, niin kuin muutkin tärkeinä pitämämme arvot, selkeän suunnan moniin arkisiin ratkaisuihin. Myös yhteisöillä on elämäänsä varten arvoja, joista ne haluavat pitää kiinni ja jopa sellaisia arvoja, jotka ovat koko yhteisön olemassaoloa ajatellen luovuttamattoman tärkeitä. Seurakunta ei ole tässä poikkeus muiden yhteisöjen rinnalla – meilläkin on luovuttamattoman tärkeitä arvoja. Nämä arvot turvaavat yhteisömme ja jäsentemme elämää ja antavat myös suunnan pyrkimyksillemme. Mitkä siis ovat seurakuntasi luovuttamattomia arvoja? Ja toinen kysymys: mitkä ovat oman elämäsi luovuttamattomat arvot suhteessa seurakuntaan ja omaan hengelliseen elämääsi? Mitä pienempiin palasiin elämänarvoja pilkotaan, niin sitä enemmän löytyy aivan 18.5.–19.5.2013 Avajaistilaisuus lauantaina klo 10 Maakuntajuhlat Pellossa Lapin helluntaiseurakuntien maakuntajuhlat järjestetään Pellossa 18. - 19.5.2013. Juhlien avajaistilaisuus on lauantaina klo 10 Juhlien puhujavieraaksi on kutsuttu Heimo Enbuska. Heimo Enbuskan laulut kertovat keskeneräisyydestä, ihmisen iloista ja suruista. Kaiken pohjalla soi kuitenkin kristillisen sanoman rohkaiseva perussävel. — Meitä ihmisiä ei yhdistä niinkään vahvuudet, vaan useimmiten me löydämme itsemme siitä, kun joku uskaltaa paljastaa jotain omasta rosoisuudestaan. Enbuska on vuosien saatossa julkaissut lukuisia äänitteitä, joista viimeisin julkaistiin helmikuussa 2013. Musiikkivastuussa päivien aikana kuullaan myös Tornion että Kemin lauluryhmiä. Juhlapaikkana on jo aikaisemmilta vuosilta tutuksi ja hyväksi paikaksi todettu Pellon yläkoulu. Virvokkeiden tarjoilusta vastaavat yläkoulun oppilaat, jotka voivat näin kartuttaa leirikoulurahastoaan. Tervetuloa kokemaan yhteyttä ja vahvistumaan uskossa. oikeita sanoja määrittelemään näitä meille tärkeitä arvoja. Niinpä haastankin sinua pohtimaan yhteisen arvomaailmamme ja myös henkilökohtaisen arvomaailmasi perustaa. Mielestäni kristityn arvomaailman turvallinen perusta on Jumalassa ja hänen sanassaan. Se on siinä, että pidämme Jumalaa ja hänen sanaansa luotettavana kaikissa olosuhteissa. Se on siinä, että kunnioitamme Jumalan sanassaan ilmoittamia arvoja ja otamme nuo arvot omankin elämämme perustaksi. Tälle Jumalan sanassaan ilmoittamalle arvoperustalle mahtuvat sitten kaikki nuo alussa mainitsemani elämänarvot ja paljon muutakin. Ne sopivat arvoiksemme, koska Jumalakin arvostaa korkealle rehellisyyden, luotettavuuden, rakkauden ja muut sellaiset. Arvojemme todellisuus ja merkitys mitataan arjen elämässä. Jos pidän elämäni luovuttamattomana arvona esimerkiksi luotettavuutta, mutta käyttäydyn jatkuvasti epäluotettavasti, on syytä pysähtyä miettimään arvojen ja elämän ristiriitaa. Seurakunta on yhteiskunnan keskellä paikka, jolla on suorastaan tehtävänä julistaa ja pitää esillä Jumalan mielen mukaisia elämänarvoja. Niihin ja niissä elämiseen on kätketty suuri siunaus. 3 24. huhtikuuta 2013 Elämää mummona S Iiris Talka anotaan että rakkaalla lapsella on monta nimeä mutta niin on mummollakin: mummu, mummi, ämmi, isoäiti. Heräsin tämän mummuasian miettimiseen oikeastaan vasta neljännen lapsenlapseni syntymän aikoihin. Olimme valmistautumassa tyttärenpoikani nimijuhlaan, kun hätkähdin perusteellisemmin miettimään mitä se merkitsee, että olen saanut lapsenlapsia, ja olen ihan oikeasti jo neljännen kerran mummu. Ovathan ne niin suloisia söpöliinejä nuo pienet, ja se vauvan tuoksu – se on jotain ihmeellistä. Kauppareissuilla huomaan katselevani vauvanvaatteita ja mietin, mitähän mahdollisesti pienet tarvitsisivat – minä, joka en ole mikään shoppailuihminen. Sain itse omistaa omat isoäitini aikuisikään asti. Lapsuudesta muistan, että usein menin koulun jälkeen mummolaan, kun sinne oli lyhempi matka kuin kotiin. Mummu järjesti aina jotain välipalaa ja alkoi sitten patistella kotiin. Toinen mummuni asui vähän kauempana ja siellä käytiin enemmän koko perheen voimin kyläilemässä. Vähän isompana sitten pääsin yksinkin tai sisarusten kanssa pyörällä uimareissuilla poikkeamaan. Kaikesta tuosta jäi hyvät muistot. Kun nyt aikuisena mietin jo kirkkauteen siirtyneitä isoäitejäni, niin mieleni täyttää ilo siitä, että sain elää heidän kanssaan lapsuuttani. He olivat ”vanhan ajan isoäitejä”, jotka passasivat läheisiään niin kauan kuin jaksoivat. Tärkeimmäksi muistokseni nousee kuitenkin heidän esirukouksensa. Vieläkin muistan sen tunteen, jonka koin kun mummoni jättivät tämän ajan ja tajusin että tärkeä esirukoilijani oli poissa. Se tuntui todella haikealta ja surulliselta, ”kuka minua nyt kantaa”, muistan ajatelleeni. Kun pääsiäisen aikaan lykkäsin tyttärenpoikaani vaunuissa jo aamuseitsemän jälkeen, ajatuksiini nousi myös muistoja siitä, kun omien lasteni kanssa vietimme lomia joko omien vanhempieni tai appivanhempieni luona. Noista vierailuista ovat muotoutuneet omien lasteni muistot heidän mummoistaan. Erilaiset elämänkokemukset muokkaavat niin mummoista kuin lapsenlapsistakin sellaisia kuin he ovat, eivätkä ihmissuhdekoukerot mene aina välttämättä toivotulla tavalla. No, nyt kuitenkin mummous omalla kohdallani on täyttä totta ja huomaan olevani asian kanssa välillä ihmeissäni. En ole voinut valita tai vaikuttaa siihen, että minusta on tullut mummu, mutta se millainen mummu olen, siihen haluaisin vaikuttaa. Miten minun tulee tehdä tai käyttäytyä, että täytän mummon mitan? Olenko sellainen, kuin mummon kuuluu olla? Millaisia asioita tyttäreni, poikani, vävyni tai miniäni pitävät mummoroolissa tärkeinä ja mitkä olisivat niitä tärkeimpiä asioita lastenlapsilleni? Pystynkö olemaan riittävästi lastenlapsilleni ja heidän perheilleen apuna ja tukena, ja osaanko olla puuttumatta heidän asioihinsa? Maailma on muuttunut niin epävarmaksi ja joskus mietin, millaisessa maailmassa jo aikuiset lapseni ja pienet lapsenlapseni elävätkään. Toivon voivani olla heille luotettava aikuinen, jolle voi kertoa elämän iloista ja suruista, sekä pienistä että isoista. Yritän välttää moralisointia ja neuvojen tuputtamista. Voimavarojeni mukaan haluan olla käytettävissä lapsenvahtina ja tukipilarina, kun sellaista tarvitaan. Mutta ehkä kuitenkin kaikkein eniten haluan jatkaa omilta isoäideiltäni saamaani perintöä ja kantaa Ovathan ne niin suloisia söpöliinejä nuo pienet, ja se vauvan tuoksu – se on jotain ihmeellistä. Iiris Talka heitä esirukouksissa Taivaallisen Isän käsivarsille. Ne käsivarret kantavat silloinkin, kun maailma murjoo eivätkä haaveet toteudukaan. Ja olisihan se ihanaa, jos voisi ohjata lastenlapsiaan niin, että he aikanaan löytäisivät elämälleen turvallisen ja luotettavan pohjan ja yhteyden Jeesuksen kanssa. 4 24. huhtikuuta 2013 Pirkko ja Raimo yhteisellä tiellä Torniolaiset Pirkko ja Raimo Svahn ovat olleet avioliitossa yli 40 vuotta ja vaikuttavat aidosti onnellisilta ja elämäänsä tyytyväisiltä. Elämän vastoinkäymiset he ovat ottaneet Herran kädestä tulevana kouluna. Liisa Vähälassi Tie pohjoiseen T urun televisiotehtaalla 1980-luvulla Pirkko tutustui uskovaan romaninaiseen, jonka kanssa hän pian ystävystyi. Sielunkumppaneita ei sittemmin ole erottanut edes välimatka. Ystävättären kanssa uskonasiat tulivat puheeksi varsin nopeasti ja hän pyysi Pirkkoa mukaan helluntaiseurakunnan tilaisuuksiin. Pirkon oma asenne oli esteenä, vaikka toisaalta hän tunsi kiinnostusta hengellisiä asioita kohtaan. Hänellä oli sisäinen epävarmuus uskon perusasioista ja sillä kertaa hän ei vielä vastannut Vapahtajan kutsuun. Jumala jatkoi kutsumistaan ja Pirkolla oli valtava kaipaus Jumalan puoleen. Sukuloidessaan Torniossa loppuvuodesta 1987 Pirkolle puhui lempeä ääni pohjoiseen muuttamisesta. — Se oli ihmeellinen kokemus eikä jättänyt minua rauhaan, Pirkko muistelee. Pariskunnalla oli silloin koko elämä Turussa, kulttuurihistoriallisessa kaupunkimiljöössä. Ajatus muuttamisesta Pohjois-Suomeen Pirkon synnyinsijoille tuntui molemmista vastenmieliseltä. — Taivaan Isän johdatus oli selvää. Aivan uskomattomana rukousvastauksena asunto meni kaupaksi pyydetyllä hinnalla kahdessa päivässä. Irtisanouduimme työpaikoistamme ja muutimme yhdessä mieheni kanssa Lappiin, kertoo Pirkko. Kahvilayrittäjäksi 1980-luvun lopulla oli Suomen talous vahvassa nousussa. Svahnit löysivät ja remontoivat Pellosta sopivan toimitilan yritystoimintaa varten. Hyvät taloudelliset näkymät innostivat Pirkkoa perustamaan yrityksen ja samaan aikaan kotimaisia lainoja edullisemmat valuuttalainat houkuttelivat korkotasollaan. Pirkko aloitti nuorisokahvilan pyörittämisen. — Pellossa hengellinen etsintäni päättyi ja sain kokea sen, miten raskas syntikuormani otettiin pois ja nimeni kirjoitettiin elämän kirjaan. Myöhemmin koin Pyhän Hengen täyteyden, jonka seurauksena syntyi rakkaus voittaa ihmisiä Jeesukselle, juttelee Pirkko. Suomea koskettava lama kouraisi 1990-luvun alussa, kun vahvan-markan-politiikka päättyi valuutan devalvointiin. Yrittäjän velka tuplaantui yhdessä yössä. Valuuttalainan seurauksena Pirkon yritys ajautui konkurssiin ja aiheutti pariskunnalle paljon epävarmuutta. Konkurssi oli todella kova paikka hänen itsetunnolleen. Hän kyllä teki parhaansa, vaikka epäonnistuikin. Tuntui pahalta ja hävettävältä. Pariskunnan koko elämä lamaantui ja oli umpikujassa! Parikymmentä vuotta kestänyt rakkausavioliittokin oli koetuksella. Konkurssi vei kaiken maallisen omaisuusuuden ja ennen impulsiivisesti rahaa käyttänyt Pirkko joutui ”rahankäyttökouluun”. Vaikka yrityksestä jäi velkaa, Svahnit selvisivät taloudellisesta ahdingosta. Näihin aikoihin he muuttivat Tornioon Raimon päästessä automyyjäksi Keminmaahan. Uusi ulottuvuus elämäään Pirkon uskonystäviä kävi kylässä myös uudella kotipaikkakunnalla ja he rukoilivat Raimon puolesta hellittämättä. Raimo tajusi olevan Jumalan puhuttelussa. Hän kävi tavan vuoksi hengellisissä tilaisuuksissa, luki Raamattua ja kuunteli hengellisiä puheita ja lauluja, mutta henkilökohtaista suhdetta Jumalaan hänellä ei ollut. Synnintuntoon hän etsi lääkettä, joka helpottaisi hänen oloaan. Alkoholin käyttö jatkui ja viikonloppuisin olo kapakoissa tuntui kotoisalta yhdessä sukulaismiehen kanssa. Kun seitsemän vuotta Pirkon uskonratkaisusta oli kulunut, Raimo oli valinnan paikalla: rauhaton mieli ja kuormitettu sydän kohtasivat Syntisten Ystävän. Sisäinen rauha täytti hänet ilman mitään dramatiikkaa. Raimo halusi myös siivota elämänsä. Nöyränä hän pyysi Jumalaa vapauttamaan hänet alkoholin- ja tupakanhimosta ja Jumala vapautti hänet! Koettelemukset jatkuvat Pariskunta ei ole antanut katkeruuden siemenelle kasvualustaa. Sairaus on ikävä seuralainen elämän matkalla. Yllättäen Pirkolla alkoi esiintyä voimakkaita hengenahdistus- ja huonovointisuuskohtauksia sekä heikotusta. Pirkko hakeutui lääkärin vastaanotolle ja aluksi oireiden epäiltiin johtuvan psyykkisestä ahdistuksesta, paniikkihäiriöstä ja siitä johtuvasta hyperventilaatiosta, jossa veren hiilidioksidipitoisuus oli laskenut liian alhaiselle tasolle. Perinteinen hoitokeino tähän on pussiin hengittäminen, jolla ehkäistään hiilidioksidin puutoksesta johtuvaa oireilua. — Perusteellisten tutkimusten jälkeen minulla diagnosoitiin keuhkoveritulppa ja eikä päässäni ollut vikaa, vitsailee Pirkko. Ikuisuuden näkökulmasta on mietittävä mihin kannattaa elämässään panostaa. Raimo Svahn Hänellä oli molemmissa keuhkoissa useita tukoksia kauttaaltaan. Sairastuminen muistuttaa siitä, että elämässä voi tapahtua asioita hyvinkin nopeasti ennalta arvaamattomasti. Tukokset aiheuttivat keuhkovaltimoiden verenpaineen nousun. Sairaus on hyvin harvinainen ja hoidettavissa ainoastaan kirurgisesti. Pirkolle tehty vaativa leikkaus oli kolmas laatuaan Suomessa. Hän uskoi selviävänsä toimenpiteestä, vaikka pelko leikkauksen epäonnistumisesta ajoittain kalvoikin mieltä. Kaiken varalta hän valitsi hautajaislaulutkin etukäteen valmiiksi! Jumalan ihme Puoliso oli tukena koko sairastamisen ajan ja hän oli rauhallisella ja levollisella mielellä, sillä Jeesukseen turvautuminen antaa toivon huomisesta sekä lupauksen iankaikkisesta elämästä. Sanassaan Jeesus sanoo: ”Minä annan teille 5 24. huhtikuuta 2013 tulevaisuuden ja toivon”. — Lukemattomilla esirukouksilla, joita uskovat ystävät kantoivat Jumalan eteen, on ollut suuri vaikutus vaimoni parantumiseen. Tietoisuus rukousrintamasta puolestamme auttoi minua jaksamaan. Olen niin kiitollinen kaikille, jotka meitä muistivat tuossa haasteellisessa elämäntilanteessa, puhelee Raimo silminnähden onnellisena. Pirkko voi nyt hyvin ja hän arvostaa terveyttään eikä pidä sitä itsestään selvyytenä. Oman elämänkokemuksensa kautta hän mielellään rohkaisee ihmisiä juuri sillä, mitä Herra on hänelle tehnyt. Pirkon tervehtyminen on ollut Jumalan suuri ihme. Eläkkeellä ollessaan hänellä on aikaa omille rakkaimmille harrastuksilleen: käsitöille, piirtämiselle ja maalaamiselle. Pirkko rukoilee, että osaisi toteuttaa taiteen tekemisen lahjaa siten, että teokset herättäisivät ihmisten kiinnostuksen kristillisiin arvoihin. Miksi Jumala sallii? Tämä on kysymys, johon ihminen etsii vastausta elämänsä aikana. Miksi joidenkin kannettavaksi on sälytetty niin raskas taakka, että he meinaavat nääntyä sen alle? Miksi Jumala käytti näin järeitä keinoja Svahnien kohdalla? Läpikäydyt asiat ovat opettaneet heitä luopumaan omasta itsekeskeisyydestä ja vahvistaneet luottamusta Jumalaan ja Hänen huolenpitoonsa. Jumalan suunnitelmat ovat suurempia ja hienompia kuin omamme. — Ikuisuuden näkökulmasta on mietittävä mihin kannattaa elämässään panostaa. Rahaan ja varallisuuteen on helppo laittaa luottamuksensa ja turvansa. Ajatustemme tulisi kuitenkin olla ylhäällä eikä maallisissa asioissa, sillä kukaan ei ota ajallisen menestyksensä aarteita täältä mukaan, toteaa Raimo. Perusteellisten tutkimusten jälkeen minulla diagnosoitiin keuhkoveritulppa Pirkko Svahn Käänny! J Tapio Huttunen älleen kerran pysähdyin kysymään oikeaa tietä. Olin ajanut harhaan. Minun olisi päästävä perille oikeaan paikkaan määräaikaan. Nyt olin pulassa. Pysäytin auton ja menin kysymään neuvoa tien reunassa kävelevältä ihmiseltä. Hän tiesi tien oikeaan suuntaan. Hänellä oli yksinkertainen kehotus ja oikea neuvo: ”Käänny!” Tottelin käännyin ja löysin perille. Näihin aikoihin on valtavasti siivekkäitä kulkijoita. Mikä niitä ohjaa? Eivätkö linnutkin voisi välillä kokeilla toisia lomakohteita ja aikoja kuten viisaat ihmisetkin? Tulla nyt ajan viettoon tänne kivikoihin, jängille ja sääskipöheikköihin? On virkistävää seurailla lintujen kevätmuuttoa tänne pohjoiseen. Onko tämä seutu niille koti vaiko kesäloman viettopaikka. Missä ne ovat kirjoilla? Ne tulevat oikeaan aikaan oikeille paikoille ja lähtevät oikeaan aikaan pois. Tuntuu monesti että ne ovat meitä ihmisiä viisaampia tottelemaan Luojansa ohjausta toisin kuin ylpeät itsetietoiset ihmiset jotka kieltävät itseriittoisuudessaan Jumalan olemassaolon samoin kuin pitävät satuna taivaan kadotuksen ja synnin. Eihän näistä aiheista saisi enää puhuakaan ilman leimautumista. Miksi me ihmiset emme kysy tietä Luojamme luo, vai eikö oma ylpeytemme ja jonkin asteinen älymme estäkin meitä kääntymästä hänen puoleensa. Missä on Jumala? Missä Jumala asuu? Miten Hän tiedottaa itsestään ihmisille? ”Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi. Jesaja 57:15 ”Haikarakin taivaalla tietää aikansa, metsäkyyhkynen, pääskynen ja kurki pitävät vaarin tuloajastansa, mutta minun kansani ei tunne Herran oikeutta. ” Jeremia 8:7 Me ihmiset puhumme laatuajasta jopa ajan hallinnasta, mutta kenen hallinnassa elämämme kello on? Jumalan sana on ikuinen ja ajassakin lähellä oleva. ”Sana on sinua lähellä, se on se uskon sana jota me saarnaamme. Sillä jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.” Room. 10:8-10 Silloin kun päämäärä ja oikea tie on hukassa ei auta muu kuin nöyrtyä ja kääntyä. Sitä on parannuksen teko, nöyrää kääntymistä Vapahtajamme Jeesuksen puoleen yksilöinä ja kansakuntana. Kysytään yhdessä Häneltä tietä! Jumalan siunausta sinulle kallisarvoinen kanssamatkaaja! 6 24. huhtikuuta 2013 Runo uskon, tunteiden ja ajatusten tulkkina irjoitustaito on muuttanut maailmaa ehkä enemmän kuin mikään muu ihmisen oppima taito. Kirjoittamisen muutosvoimasta todistavat yhtä lailla niin Raamattu, Maon punainen kirja kuin Karl Marxin Kommunistinen manifesti ja Pitkospuut-lehti. Kaikki nuo kirjoitukset ovat muuttaneet ihmistä ja yhteiskuntaa... raamattu kuitenkin näistä kirjoista eniten. Siitä alkaen kuin ihminen on kirjoittanut, on kirjoitettu myös runoja. Runon kautta kirjoittaja on välittänyt lukijalle tunteita ja tunnelmia ja on näin avannut lukijan sisimmän vastaanottamaan sen asian minkä kirjoittaja on runon mittaan kätkenyt. Rakkaus vahvoja tunteita ja tunnelmia täynnä on aina tarvinnut ilmaisukseen runoja. Vaikka ei olisi koskaan ennen runoja kirjoittanut, niin rakkauden valtaamana monen sisimmästä on löytynyt runosuoni, joka on voimallaan muotoillut mitä kauneimpia runoja. Jumala näyttää olevan erityisen innostunut runoista... hän kehottaa sanassaan meitä laulamaan hänelle ja laulamaan uusia lauluja. Niinpä kristityt ovat virittäneet runosydämensä ja niin on syntynyt lukematon (ei sentään laulamaton?) määrä hengellisiä lauluja. Usein niiden syntymisprosessia on kuvattu sanomalla, että Jumala antoi sanat ja sävelen ja runoilijan käden kautta ne tulivat paperille. Raamatun Korkea veisu on yksi rakkausruno vailla vertaa. Muutenkin Raamatun sisällössä runoilla ja runoudella on merkittävä osa. Psalmit jokainen osaa mieltää runoiksi, mutta kyllä runoutta löytyy paljon muualtakin – jopa Jeesus käytti runoa viestinsä perille saamiseksi. Esimerkiksi tästä sopii vaikka Isä meidän-rukous Matteuksen evankeliumin teksteissä. Se lienee yksi maailman tunnetuimmista ja käytetyimmistä runoista! Niinpä siis nyt runoilemme Pitkospuissakin! 7 24. huhtikuuta 2013 Veli-Pietarille Epäilevä usko V P eljeni Pietari, itketkö yhä vielä, kuljetko tuskasi kanssa kipuillen? ”Rohkea olen, koskaan en sinua kiellä” niin sinä sanoit ja itsekin uskoit sen. yyhi pois, pyyhi pois pelko, pettymys, kyyneleet. pyyhi pois, pyyhi pois, kuolema, pimeä tyhjyys. Veljeni Pietari, ymmärrän miltä tuntui kun olit yksin ja Herrasi vangittiin. Et sinä tahtonut kieltää, vaan olit heikko. Sen mitä teit, nyt sai sinut kyyneliin. Kosketa, kosketa vankilan yksinäisyyteen, rikottuun uskoon, kosketa hellästi kipuani, epäilyäni. Veljeni Pietari, sinua juuri Hän kutsuu. Hän, joka täysin sinua ymmärtää. Hän ylös nousi, nythän on pääsiäisaamu: haudalle riennä, äläkä yksin jää. Anna käsi. Veljeni Pietari, sulla on pääsiäinen vaikka on murhe, tuska ja ahdistus. Nosta jo painunut pääsi, kasvoilta Herran loistaa pohjaton anteeksiantamus. Anna minun koskea haavaasi, kylkeäsi, näytä kätketty sydän hautakammiostasi. Veljeni Pietari, vaikka on pääsiäinen sulle on varattu voima helluntain. Kukaan ei kestä taistella omin voimin, pääsemme voittoon Herran avulla vain. Sinä olet se! Sinä se olet! Minun Herrani! Minun Jumalani! Helli Karppimaa T änä päivänä olet ollut ajatuksissani monta kertaa auringonpaisteessa kevään lämmössä puhkeavissa silmuissa Muisto käsiesi kosketuksesta katseesi hellyydestä ihosi pehmeydestä yhteisestä riemusta rakkauden voimasta on sisintäni koskettanut kaipauksen kevättuulella E.P. Mäki Rakas Vaimoni siellä kaukana! Minun sisareni, rakas morsiameni, sinä olet suljettu kryytimaa, lukittu lähde, kiinni pantu kaivo. Sinun istutukses ovat niin kuin yrttitarha granatomenista, kalliin hedelmän kanssa; Nardukset saframin kanssa, kalmus ja kaneli, kaikkinaisen savun puiden kanssa, mirrham ja aloes, kaikkein parasten yrttein kanssa. Korkean veisun sulhanen morsiamelleen Bibliassa vuoden 1776 käännöksen mukaan. Eksyin keskellä järvenselkää. Pimeys yllätti oudoilla vesillä. Venepoukamani sulautui rantaviivan hämärään. Oli kerrankin aikaa ajatella. Jos kolkuttavalle avataan, tuolla jossain syttyy kohta ensimmäinen pihavalo. Jorma Laitinen kirjassaan Pajunkissaretkellä. (2013) Sinä olet elämä ja valkeus, kala väkevyys, uit vastavirtaan koskenkuohujen, vasten kuolemanvaltojen. Ei kuolemaa, ei sen salvat Sinua kiinni saa. Olet voima ja kirkkaus, ylösnousemus. Olet suuren epäilijän synnin sovitus. Tuulikki Pietiläinen kirjassaan Aarre astiassa. (2010) O ma murheesi, kuin musta huntu kasvoillasi. Jospa raottaisit vähän, niin pienikin valonsäde pyyhkii pois synkkyyden ja kaikki näyttää taas kirkkaammalta. Jospa raottaisit hieman sisintäsi, murtautuisit kuorestasi, niin sinua ei tarvitsisi väkisin murtaa. Paula Portaankorva kirjassaan Oksat kohti taivasta. (2011) Murheen huntu 8 24. huhtikuuta 2013 Ristin tielle kutsuttuna Jeesus kulki itse ristin tien puolestamme! Ilkka Mäki Jeesus kutsui meitä ristin tielle. Tämä tie voi tarkoittaa kärsimystä, itselle kuolemista, mutta myös paljon muuta! M Ilkka Mäki inä sain tutustua Jumalaan ja ymmärtää Hänen luonteensa, kun Hän kutsui minut omakseen kymmenisen vuotta sitten. Sain vuosien tyhjyyden ja etsinnän jälkeen vihdoin tuntea sitä turvaa, jota olin aina janonnut ja opin vihdoin luottamaan. En enää pelännyt. Olin saanut armon ja rakkauden osakseni. Uskoin nyt Jeesukseen ihan oikeasti. Hän oli vapauttanut minut pelosta. Olin kyllä uskonut Jumalaan ja Hänen olemassa oloonsa varmasti jo lapsuudesta asti. En ollut kuitenkaan uskonut Jeesukseen. Elin ilman armoa. Sitä hellää huolenpitoa ja hyväksymistä, jota Jumala osoitti uskoon tuloni jälkeen minua kohtaan ei voinut uskoa todeksi. Enhän minä ansainnut tätä. En ollut tehnyt mitään minkä takia Jumala olisi hyväksynyt minut. Minähän olin vain hiljaa mielessäni sanonut Jeesus, kyllä minä tahtoisin seurata sinua ja antaa elämäni sinulle. Lisäsin sitten perään, että tähän minä en pysty, minä joka olin aina pelännyt hylätyksi ja jätetyksi tulemista, itse hylännyt, syyttänyt ja rikkonut niin monissa asioissa Jumalaa vastaan. Avaudu armoon Jumala tuntee meidät. Hän ei osoita meitä syyttävästi. Hän pyytää meitä vain avautumaan armoon, ottamaan sen vastaan ja rukoilemaan apua. Hän kyllä tietää mitä me tarvitsemme, mutta pyytää meitä silti kääntymään puoleensa. On niin eri asia kun me itse omasta tahdostamme pyydämme Jumalan apua. Hän ohjaa meidät Jeesuksen luo. Hän itse auttaa meitä. Hänen tiensä on opettaa meidät luottamaan ja turvaamaan Häneen aivan kaikessa. Hän antaa meille Pyhän Henkensä. Hän ei pakota! Tästä levollisuudesta kumpuaa hengen hedelmiä. On niin hyvä olla, että on vaikea olla haluamatta hyvää muille ihmisille. Tässä toteutuu Jumalan laki. Tee sitä muille mitä tahtoisit itsellesi tehtävän! Itse asiassa Jumala täyttää itse lakinsa meidän kautta, kun vain uskomme Häneen! Hän vaikuttaa sydämessämme hyvää tahtoa. Tästä minä tahdon kertoa muillekin. Ristin tiestä! Jeesus teki sen mihin emme itse pysty, kärsi ristillä synnin ja pahan seurauksen! Jeesus kulki itse ristin tien puolestamme! Uskon palvelus Jumala kutsuu meitä palvelemaan toinen toisiamme. Jumala antaa meille kaikille omannäköisen palvelutyön ja tehtävät. Hän antaa meille tahdon tehdä hyviä asioita. Saamme olla vapaita ja tehdä sitä mihin meidät on luotu. Olla avuksi lähimmäisillemme. Tehdä sitä mitä Jumala pyytää tai meissä vaikuttaa. Meidän ei tarvitse suunnitella palvelutyötämme tai hyviä tekojamme. Jumala tekee sen puolestamme. Yksi keittää kahvia seurakunnassa ja toinen rukoilee kansakuntien puolesta ollen edelleen yhtä arvokkaita Jumalan silmien edessä. Hän ei hyväksy meitä tekojemme kautta, ei pienten eikä suurten, vaan uskomme kautta Jeesukseen. Jeesus teki kaiken mitä tarvittiin, jotta pelastumme ja kelpaamme Jumalalle! Tekojemme ei tulisi mennä uskon edelle, jottei uskon vanhurskaus muutu omavanhurskaudeksi. Voimme tehdä juuri sen verran hyvää, kun Jumalan Pyhä Henki sydämessämme sitä vaikuttaa. On tärkeää tehdä hyvää lähimmäisillemme, mutta vielä tärkeämpää on uskoa Jeesukseen. Kun uskomme ja katsomme Jeesukseen muutumme Hänen kuvansa kaltaisiksi. Pyhä Henki toimii meissä ja saamme uskossa palvella lähimmäisiämme. Jos emme tee hyvää tai kun teemme pahaa, kun loukkaamme muita tai itseämme ei kyse ole niinkään siitä mitä teemme tai emme tee, vaan siitä että emme aina muista katsoa Jeesukseen. Kun pysymme Hänen luonaan olemme Jumalan kanssa sujut ja vapaat palvelemaan muita Jumalan armosta käsin. On tärkeää että emme liikaa vertaile sitä mitä teemme tai emme tee. Helposti herkät tuntevat olonsa riittämättömiksi ja vahvat saattavat vahvistua liikaakin asioista, joita Jumala tekee heidän kauttaan. On hyvä jättää tekomme ja tekemättömyytemme Jumalan haltuun ja olla uskossa vapaita. Voimme palvella ja rakastaa kukin toisiamme iloiten niillä lahjoilla ja sillä uskon määrällä, minkä Jumala on kullekin suonut. Lapin työntekijäpäivät pidettiin 6.-7.4. Rovaniemellä. Kuva päivien panelikeskustelusta, jossa oli aiheena sukupolvien välinen yhteys seurakunnissa. Lapin helluntaiseurakuntien yhteystiedot Kittilän Helluntaiseurakunta Geert Laevens 040 732 3932 www.kittilanhelluntaiseurakunta.auttaa.fi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Esa Pikkumäki 040 7368 579 www.kairatemppeli.fi Enontekiön Helluntaiseurakunta Tapio Huttunen 050 400 6377 www.lapinhelluntaiseurakunnat.fi Kolarin Helluntaiseurakunta Jorma Lappalainen 050 526 1895 www.kolarinhelluntaiseurakunta.fi Sallan Helluntaiseurakunta Olli Teukku 050 356 3946 www.lapinhelluntaiseurakunnat.fi/salla Ivalon Helluntaiseurakunta 040 825 2918 www.ivalonhelluntaisrk.fi Muonion Helluntaiseurakunta Ilmari Kurki 0400 567 192 Sodankylän Helluntaiseurakunta Kari Kielinen 040 578 1456 www.sodankylanhelluntaiseurakunta.fi Kemin Helluntaiseurakunta Eero Peteri 0400 293 684 www.keminhelluntaiseurakunta.fi Pellon Helluntaiseurakunta Ilpo Talka 0440 611 214 www.pellonhelluntaiseurakunta.fi Tornion Helluntaiseurakunta Juha Juola 040 593 9844 www.tornionhelluntaiseurakunta.fi Kemijärven Helluntaiseurakunta Heikki Korppi 040 518 7477 www.taivaantuli.fi Posion Helluntaiseurakunta Erkki Karjalainen 040 596 5168 Ylitornion Helluntaiseurakunta Pertti Keisu 0400 692 627 www.lapinhelluntaiseurakunnat.fi Pitkospuut Ilmestyy RV-lehden liitteenä kuusi kertaa vuodessa. Yhteistyöseurakuntina Pitkospuita rakentamassa Tornion, Ylitornion, Pellon, Kittilän, Kolarin, Enontekiön, Ivalon ja Rovaniemen helluntaiseurakunnat. Ilmoitusasioissa ja juttuaiheisssa yhteyttä voi ottaa paikallisiin seurakuntiin. Toimituksen postiosoite: Rovaniemen Helluntaiseurakunta/ Pitkospuut Kairatie 37 96100 Rovaniemi Graafinen suunnittelu Kai Karkulahti Sähköpostiosoite: [email protected] Päätoimittaja Esa Pikkumäki p. 040 7368 579 Kannen kuva Kai Karkulahti