Ilopillerit osa Lindqvist ja Annina Takala eivät vielä ole arvokisamenestyjiä tai purjehtijakuuluisuuksia. Mutta heillä on ammattimainen olympiaprojekti yhdessä vaativimmista lajeista. Jo se on melkoinen saavutus. Etenkin kun muistetaan, että ympärivuotinen purjehdustoiminta Suomessa on mahdotonta. Rosa ja Annina eivät ole hyytyneet pakkasessakaan, heidän filosofian mukaan kaikki on mahdollista. Tutustuin Annina Takalaan loppuvuodesta 2011, kun hänet hälytettiin match racen olympiatiimiin selkävammasta kärsineen Mikaela Wulffin tilalle. Annina joutui kovaan paikkaan, kun hänen piti yhtäkkiä hypätä jo pitkään yhdessä purjehtineeseen venekuntaan ja vieläpä ratkaisevilla hetkillä olympiapaikan metsästyksen osalta. Annina oli kuitenkin kaikessa pyörityksessä ja paineiden alla aina kaikkein rauhallisin. Hän teki oman hommansa hyvin eikä murehtinut liikaa asioita, joille hän ei mitään voinut. 36 Yhteistyötä Anninan ollessa lainassa match race -touhuissa tiimin 470-kippari Rosa Lindqvist jäi kirjaimellisesti rannalle. Järjestettiin palaveri, jossa mietittiin, mitä match race -tiimi ja sen taustavoimat voisivat tehdä kaksikko Lindqvist-Takalan tulevaisuuden suunnitelmien helpottamiseksi. Keksittiin paljonkin asioita ja niistä päivistä alkaen olen ollut säännöllisesti tekemisissä tämän iloisen duon kanssa. Olen varmaan onnistunut siellä täällä Rosaa ja Anninaa auttamaankin, mutta ainakin olen itse oppinut heiltä paljon. Positiivisuus on huikea voimavara. Ongelmia on helppo nähdä kaikkialla, mutta jos keskittyy positiiviseen ajatteluun ja uskoo välillä pieniin ihmeisiinkin, alkaa maailma näyttää ihan toiselta. Tässä ”lajissa” Rosa ja Annina ovat jo nyt maailman huipulla. 20 kysymystä… Esitin eteläisemmässä Euroopassa sulan ve- den äärellä kuukausien yhtäjaksoista harjoitus- ja kilpailuleiriä pitävälle kaksikolle 20 kysymystä, joihin aina yhteistyöhaluiset purjehtijat vastasivat kaikkien kiireidensä keskeltä. Sain myös kommentteja heidän tuoreilta yhteistyökumppaneiltaan. Annina on Tammisaaren tyttöjä ja vahvasti kaksikielinen. Koulut hän on käynyt ruotsiksi ja kotona on puhuttu suomea. Pikkusisko ja isoveli ovat opettaneet tiimityön alkeet jo lapsuudessa. Haasteet lisääntyivät myöhemmin koiran ja kilpikonnan muodossa. Ylioppilaaksi Annina kirjoitti 2011 Ekenäs Gymnasiumista ja nyt hänellä on jo opiskelupaikka lääkiksessä. Rosa puolestaan kirjoitti kuvataidelukiosta ennen siirtymistään alan jatko-opintoihin. Isien innostamina mukaan kilpailutoimintaan Molemmat tytöt ovat päätyneet purjehduksen pariin isiensä harrastuksen pohjalta. Anninan isä Jukka on ollut ess:n aktiiveja vuo- purjehtijat 470-purjehtijat Rosa Lindqvist ja Annika Takala tähtäävät Rion olympialaisiin positiivisuus ja oma-aloitteisuus edellä. sikausia ja purjehtinut niin kevyt- kuin köliveneitäkin. Perheen matkaveneellä on käyty Gotlannissa asti jo Anninan lapsuusvuosina. Optaritreeneissä Annina nähtiin jo kuusivuotiaana ja kilpailutoiminta alkoi kolme vuotta myöhemmin. Rosa taas löysi purjehduksen toden teolla 12-vuotiaana. Alkeiskurssi ja Marjaniemen Purjehtijoiden kesäleiri sytyttivät kipinän, joka hehkuu aina vaan kirkkaampana. Toisena purjehduskesänään Rosa löysi itsensä jo optarikisoista ja viimeisen optivuoden pm-kokemus herätti kilpailuinnostuksen peruuttamattomasti. Iloisia ja kipeitäkin muistoja Rosa siirtyi marjaniemeläisten ikätoverien mukana optarista 29eriin, jossa päästiin sitten toden teolla mukaan myös kansainvälisempään touhuun. Valmentajat ja kaverit innostivat ja kannustivat mukaan arvokilpailuihin ja Kielin EuroCup-kisat kesältä 2009 ovat jääneet mieleen erityisen mieluisana muistona. Kovan tuulen vauhti oli kohdallaan ja menestys tuntui hienolta. Sitä Teksti: eero lehtinen kuvat: Laura Takala piti saada lisää. Huonojakin kokemuksia on kertynyt. Tuoreimpana pintaan nousee viime vuoden Palamoksen kilpailumatka, jossa vauhti oli hukassa ja taktiikkakin meni järjestäen penkin alle. Kun mukana ei ollut valmentajaakaan, jolta olisi voinut ohjeita kysellä, niin itkuhan siitä syntyi. Voitontahto on niin kova, että heikommat tulokset sattuu syvälle. Annina muistelee mielellään vuoden 2004 pääsiäisregattaa Hollannissa sekä ensimmäistä alle 12-vuotiaiden Opti-rankingvoittoa Maarianhaminassa. Junnuvuosien ikävämpiin muistoihin kuuluu esf:n rankingkisan kova keli, kylmät vedet ja piinaava vessahätä! Myöhemmiltä vuosilta mieluisimpia muistoja on alle 19-vuotiaiden em-voitto Laser radial -luokassa. Erityisen makealta Euroopan mestaruus kuulostaa, kun tiedetään, että avauspäivän jälkeen Anninan sijoitus oli kolmenkympin huonommalla puolella! Kovista kokemuksista pintaan on jäänyt Perthin mm:ssä 2011 olympiamaapaikan karkaaminen pisteen erolla ja myös Rosan mainitsema Palamoksen kisa viime vuodelta. Ammattimaisesti amatöörinä Kysymykseen ammattipurjehtijan urasta vastaukset ovat odotetun sävyisiä. Ammattimaisuudesta kielii uhraukset ja toimintaan käytetty aika sekä energia. Sen sijaan tulopuoli on harrastuksenomaista. Ongelma, kuten kaikessa urheilussa, on se, että ilman tuloksia on vaikea saada tukea sen enempää sponsoreilta kuin yhteiskunnaltakaan. Toisaalta kukaan ei pysty taikomaan tuloksia tyhjästä. On pystyttävä panostamaan, että saadaan tuloksia ja näyttöjä, joiden avulla houkutellaan tukijoita. Mutta Rosa ja Annina ovat luovuttamisen sijasta tehneet vaan entistä lujemmin työtä. Myös varainhankinnan puolella, ja tulostakin on syntynyt. Kaiken purjehdukseen liittyvän kiireen keskellä Rosa ja Annina ovat onnistuneet hankkimaan itselleen myös erinomaiset koulutuspaikat. Anninasta tulee lääkäri, vaikka vähän pidemmälläkin kaavalla ja Rosa opiskelee teollista muotoilua jo neljättä 37 purjehtijat vuotta Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Purjehdusuran rinnalla huolehditaan siis siitä, että valmiudet siviiliammattiin ovat myös olemassa. Rosan valmistuminen on enää 20 viikon työharjoittelusta kiinni. Nyt pitäisi löytää joustava toimeksiantaja, joka ymmärtää, että Rosan kalenterissa ei ole montaa ehjää työviikkoa tai edes kahdeksantuntista työpäivää. Mutta toisaalta tunnissa syntyy kahden tunnin tulos, kun tarve vaatii… Aika kortilla Muita harrastuksia on jo aika vaikea ylläpitää tämän kaiken keskellä. Rosan sydän sykkii kuitenkin yhä lapsuusvuosien hevosharrastukselle ja laskettelemassakin on kiva käydä, jos aikaa löytyy. Purjehtijalle ehkä harvinaisempi harrastus on Rosan mainitsema siivous! Ehkä tässä piileekin tiimin tehokkuuden salaisuus — asiat ovat aina hyvässä järjestyksessä. Anninan harrastusluettelo on niinikään pääosin ”entisiä muita harrastuksia”. Niitä ovat erityisesti musiikki ja tanssi. Poikaystäväkysymykseenkin saan odotetun kaltaiset vastaukset. Annina ilmoittaa pilke silmäkulmassa, että toistaiseksi on 38 menty ”heila joka satamassa” –strategialla. Rosan kohdalle on osunut toinen purjehduskärpäsen puraisema himopurjehtija, saksalainen 470-kippari Jasper Wagner. Tämä on kannustanut Rosaa eteenpäin jo neljättä vuotta. Käytännössäkin yhteispeli toimii, kun tapaamispaikkana on useimmiten venerannat sekä kilpailu- ja harjoitusleirit. Motivaation voimalla Positiivisuuden ja iloisuuden takaa löytyy Rosan mukaan huikea motivaatio: ”Me on jo tehty niin paljon töitä tämän eteen, ettei tässä ihan pikkuasioiden voi antaa sitä enää pilata…! Murjottamalla ja valittamalla usko loppuu varmasti kesken.” Annina tukee Rosan ajatuksia: ”Ei auta itku markkinoilla…! On myös helpompaa tehdä asiat kerralla kunnolla.” Sekä Rosa että Annina myöntävät, että vaikeitakin aikoja osuu eteen. Toisiaan tukien ja omaan tukiverkostoon nojaten tiukatkin paikat selvitetään. Positiivisuus on hyvä tavaramerkki, se tarttuu ja tuo kaikille lisää virtaa. Kotona vietettyinä aikoina pitää hoitaa kouluasioita ja projektin hallinnollisia vas- tuita sekä hankkia tarvittavat rahoittajat. Usein itse toiminta tuntuukin helpommalta, vaikka harjoitus- ja kilpailumatkat vaativia ovatkin. ”On mukavaa, kun vesillä ollessaan voi keskittyä vaan yhteen asiaan.” Tosin tälläkin hetkellä meneillään olevalla purjehdusleirillä myös koulutöitä on otettava esiin aika ajoin. Kompromisseja ja priorisointia joutuu tekemään jatkuvasti, tekemisen ja ajankäytön laatu nousee keskeiseen asemaan. Uusin taustavoimin paketti kuntoon Budjettitilanne on oleellisesti parempi kuin vuosi sitten. Nyt Rosa ja Annina ovat liikkeellä kilpailukykyisellä kalustolla ja ohjelmaan on saatu runsaasti tärkeitä kovatasoisia kilpailuja sekä laadukkaampaa valmennusapua. Ideaalitilanteesta ollaan vieläkin aika kaukana, mutta peruspaketti on jo kasassa. Töissäkin on käytävä aina kun tiukka aikataulu antaa periksi, omista peruskustannuksista kun ei pääse eroon edes positiivisella ajattelulla. Nelivuotinen yhteistyösopimus uunituoreen pääyhteistyökumppa- ”Annina on leppoisa tyyppi eikä stressaile turhia. Hänellä on hyvä sydän ja hän hoitaa hommat sovitusti. Joskus Annina on aika kipakka ja hän osaa olla tosi tiukka etenkin itselleen. Mutta en haluaisi purjehtia kenenkään muun kanssa!” ”Rosa on tarkka, joskus liiankin pikkutarkka. Mutta siten tosi järjestelmällinen ja hyvä organisoimaan. Hän vie asiat päätökseen vaikka aamu tulisi ja hän pitää myös oman päänsä. Rosa ei todellakaan luovuta!” ni Vallila Interiorin kanssa antaa huomattavasti lisää varmuutta suunnitteluun. Venekunnalla on myös muita tukijoita, jotka ovat sitoutuneet mukaan olympiadiajatuksella. Pitkäjänteisyys on näissä projekteissa kaiken a ja o. Laatu keskipisteessä Kuluvan vuoden lähtötaso mitataan Palman maailmancupissa pääsiäisen aikoihin. Israelilaisvalmentaja Gideon Kliger on tuonut lisää huippuosaamista ja arvokasta kokemusta Rosan ja Anninan projektiin. Myös yhteistyö espanjalaispurjehtijoiden sekä valmentaja Alberto Garcian kanssa jatkuu vahvana vastaisuudessakin. Yhteistyötä oman valmentajan kanssa lisätään sitä mukaa kun taloudelliset resurssit antavat myöten. Huippuvalmentajille maksetaan nykyään useampi satanen päivässä. Ja parhaille valmentajille on paljon ottajia. Tämän vuoden tavoitteista puhuttaessa vastausta ei tarvitse odotella tai arvailla. Tavoitteena on tekemisen laadun jatkuva parantaminen, resurssit on käytettävä tehokkaasti ja kaikki tekeminen on saatava ammattimaiselle tasolle. ”On niin helppoa hukata päivä toisensa jälkeen kaoottiseen haahuiluun, sellaiseen ei yksinkertaisesti ole varaa eikä halua”, toteaa kippari Rosa. Kansainvälisessä vertailussa matka huipulle on pitkä, eikä ole perusteltua odotella mitään pikavoittoja. Jokainen sija on voitettava taidolla ja kovalla työnteolla. Mitään ei saa ilmaiseksi. Rioon ja pidemmällekin Santanderin olympialuokkien mm-regatassa loppukesällä 2014 jaetaan jo puolet Rion maapaikoista. Ideaalitilanteessa Rosa ja Annina näkevät itsensä jo silloin 20 parhaan maan joukossa ja sitä kautta kiinni Rion olympiamatkassa. Mutta varasuunnitelmakin on. Toinen mahdollisuus tarjoutuu seuraavana vuonna. 2013/14-lukuvuosi tulee sujumaan poissa koulujen penkeiltä. Purjehdus ottaa kaiken ajan. Tyttötiimin kotimaan harjoitusvastustajat löytyvät miesten puolelta — nouseva haastajatiimi Miikka Nikkilä–Leo Tykkyläinen ovat erinomainen mittatikku. Myös maailmalla on totuttu treenaamaan ”herraseurassa”, mm. espanjalaisten kanssa. ”Ne- poissahan” kalusto on identtistä sukupuolesta riippumatta. Pitkän tähtäimen tavoite on Rion kisoihin pääseminen. Sen enempää ei ole realistista tavoitella nykytilanteessa. 2020 olympiakisatkin nousevat keskusteluissa esiin. Ei elämä Rioon lopu. Toivottavasti eivät myöskään rahoittajat ja kannustavat tukijat. Oma-analyysi Toisiaan luonnehtiessaan Rosa ja Annina löytävät pääasiassa vahvuuksia: ”Annina on leppoisa tyyppi eikä stressaile turhia. Hänellä on hyvä sydän ja hän hoitaa hommat sovitusti. Joskus Annina on aika kipakka ja hän osaa olla tosi tiukka etenkin itselleen. Mutta en haluaisi purjehtia kenenkään muun kanssa!” Annina puolestaan luonnehtii kippariaan näin: ”Rosa on tarkka, joskus liiankin pikkutarkka. Mutta siten tosi järjestelmällinen ja hyvä organisoimaan. Hän vie asiat päätökseen vaikka aamu tulisi ja hän pitää myös oman päänsä. Rosa ei todellakaan luovuta! Me tulemme hyvin toimeen, nauramme paljon ja puhumme kaikesta avoimesti. Tämä on kai jonkinlainen ystävyys- työ- ja pari39 purjehtijat suhteen sekoitus! Minulle merkitsee myös paljon se, että Rosa on taitava ja motivoitunut purjehtija.” Itseään arvioidessaan molemmat tytöt tunnistavat vahvuutensa ja kehitysalueensa varsin samalla tavalla kuin miten he arvioivat toisiaan. Sekin on jo vahvuus sinänsä. Epäonnistumisten nollaaminen on Rosan esiin nostama haaste hänessä itsessään, kun taas Annina soisi itselleen enemmän amerikkalaistyylistä ”minä olen paras” -itseluottamusta. Unelmista totta Unelmatkin näillä vauhdikkailla purjehtijatytöillä liittyvät ydintoimintaan. Rosa haluaa olla menestynyt kilpapurjehtija ja nauttia matkasta tähän päämäärään. Kun purjehdusura joskus päättyy, Rosa haluaa säilyttää saman motivaation ja innostuneisuuden myös muilla elämän alueilla. Annina puolestaan asettaa unelmakseen olympiamitalin. Tai minkä tahansa arvomitalin. ”Itse asiassa jo Rion kisojen medal raceen (top-10) selviytyminen käy unelmatavoitteesta juuri nyt. Niin, ja ettei joka päivä tarvitsisi laskea niin tarkkaan sitä mihin rahat riittävät. Voisi vaan satsata itse tekemiseen…” 40 Tuttu esikuva Idolikysymykseenkin tytöt vastaavat aika samansuuntaisesti. Esikuva löytyy kotivesiltä ja maajoukkueen nykyisestä valmennusportaasta. ”Sari Multalaa ihailin jo optiaikoinani”, pohtii Annina. ”Mahtavasti menestynyt suomalainen naispurjehtija omalta seuraltani”, täydentää Rosa kuvaillessaan oman aktiiviuransa päävalmentajan pestiin vaihtanutta Multalaa. Rosa ihailee myös muita hienoja urheilijatarinoita, joissa on ponnistettu lähes tyhjästä kansainväliselle huipulle: ”Esimerkiksi kenttäratsastaja Pia Pantsu.” Annina täydentää idolilistaansa mainitsemalla australialaiset 470-olympiavoittajat Matthew Belcherin ja Malcolm Pagen: ”He ovat todella hyviä ja voittivat melkein jokaisen kilpailun, johon osallistuivat. Se on hullun hyvä suoritus!” Yhteistyökumppanit Rosasta ja Anninasta Jarmo Aukio, kh-Kiinteistöpalvelut: ”Kiinteistöjen hallinto-, huolto- ja ylläpitotoimintaa tuottava kh-Kiinteistöpalvelut/ jsa-Consulting Oy on aikaisemminkin tukenut ja tukee urheilijoita, kuten tennispe- laaja Piia Suomalaista. Koska pyrimme panostamaan nuorten integroitumiseen yhteiskuntaan, haluamme profiloitua motivoituneita nuoria tukevaksi organisaatioksi. Tavoitteena on esimerkkien avulla mallintaa tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavaa pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta. Katsomme Anninan ja Rosan olevan siihen sopivia aktiivisina ja tavoitteidensa eteen ahkerasti töitä tekevinä yhteistyökumppaneinamme.” ”Jo Rion kisojen medal raceen (top-10) selviytyminen käy unelmatavoitteesta juuri nyt.” tj Bill Stjernberg, Lindahls-Skånemejerier Oy: ”Positiiviset tytöt ja huikean hienosti esivalmisteltu esitys! Parempaa jälkeä kuin moni ammattibrändäri… Tiimin tekemisessä on todella esimerkillinen ja innostava ilmapiiri. Tähän oli suorastaan helppo lähteä mukaan.”
© Copyright 2024