1. No category

n A p E r o K i n o
s K i d i K i n o
A l A K o u l u K i n o
y l ä K o u l u K i n o
K l A s s i K K o s A r j A
l u K i o l A i s i l l E
E LO K U VA N E S I T T E LY
K l A s s i K K o s A r j A
Klassikkosarja
Jules
ja Jim Rivieralla
Riemuloma
vacances de Monsieur Hulot)
–(Leserään
rakkauden hymy
Ranska 1953. Ohjaus: Jacques Tati. Käsikirjoitus: Tati, Henri Marquet, Pierre Aubert, Jacques
Lagrange. Tuotanto: Cady-Films (Fred Orain)/Discina/Eclair-Journal. Kuvaus: Jacques Mercanton,
Jean Mousselle. Leikkaus: Jacques Grassi, Ginou Bretoneiche, Suzanne Baron. Musiikki: Alain Romans.
Ranska 1961.
Ohjaus:
François
Truffaut.
Käsikirjoitus:
François
Truffaut,
Gruault
– Henri-Pierre
Pääosissa:
Jacques
Tati,
Nathalie
Pascaud,
Louis Perrault,
Michèle
Rolla,Jean
André
Dubois,
Valentine
Rochén romaanista.
Tuotanto: Les Films du Carrosse/SEDIF. Kuvaus: Raoul Coutard. Leikkaus: Claudine
Camax.
Kesto: 96 min.
Bouché. Musiikki: Georges Delerue, laulu “Le Tourbillon”: Boris Bassiak. Pääosissa: Jeanne Moreau, Oskar Werner, Henri Serre, Marie Dubois, Vanna Urbino, Boris Bassiak, Sabine Haudepin. Kesto: 110 min.
(Jules et Jim)
JF
acques Tati (1907 – 1982) aloitti jo 1930-luvulla varieteeteattereissa ja ravintoloissa
rançois Truffaut olimiimikkona,
21-vuotias kriitikmenestyksekkäänä
jota itse
ko
lukiessaan
tuoreeltaan
vuonna 1953
kirjailija Colette ylisti. Elokuvantekijänä
Henri-Pierre
Rochén romaanin
Jules
Tati on aivan
omanlaatuisensa
ranskalaisten
ohja Jim. Se on suuressa määrin omaeläjaajien joukossa. Koomikon leimastaan huolimatta
mäkerrallinen ja se sijoittuu vuosiin 1907 – 1930.
hän on todellisuudessa äärimmäisen herkkä ja
Truffaut’lle siitä muodostui erittäin tärkeä kirja,
tarkkavainuinen runoilija, joka on varsin suppeaan
joka osaltaan muovasi häntä elokuvaohjaajan
tuotantoonsa taltioinut Ranskan muutokset toisen
ammattiin. Hän koki sen ”täydellisenä hymninä
maailmansodan
maanviljelysmaasta
elämälle ja ehkä ravistelemasta
myös rakkaudelle”
ja päätti tehdä
moderniksi
eurooppalaiseksi
valtioksi.
siitä ensimmäisen elokuvansa, jos ikinä onnistuisi
Tatin ensimmäinen
pitkä
elokuva
Lystikäs
kirjeenohjaajaksi
pääsemään.
Truffaut
puursi
elokuvasokantajakahdeksan
(1949) oli suurmenestys,
ja tuottajat ja katvitusta
vuotta ja oli kirjeenvaihdossakin
sojat olisivat
halunneet
lisää näitä
Rochén
kanssa,
joka kuitenkin
ehtikirjeenkantakuolla ennen
jan seikkailuja.
Mutta
uutta luovana
kokeilevana
kuvausten
alkua.
Myöhemmin,
ikäänjakuin
sovitaiteilijana
Tati
rakensi
tunnuskuvakseen
neljään
tuksena ja hyvityksenä edesmenneelle kirjailijalle,
seuraavaan
yksinäisen
tarkkailijan
Truffaut tekielokuvaansa
vielä toisenkin
Henri-Pierre
Roché
herra
Hulot’n,
jonka hahmoon
kuuluvat piippu,
-sovituksen
valkokankaalle:
Englantilaiset
naiset
popliinitakki,
sateenvarjo ja taitavasti notkahte(1961).
Elokuvan
JulesHulot
ja Jimtuntuu
alku sijoittuu
vuoden
levat
jalat. Herra
olevan onnellisen
1912 Pariisiin,
jossasiteitä
kaksi kirjailijaa,
saksalainen
vailla
ammatillisia
tai perhevelvollisuuksia.
Jules (Oskar Werner)
ja ranskalainen
(Henri
Ensimmäisen
kerran Hulot
ilmaantuuJim
maailmaan
Serre)
tutustuvat
ja
ystävystyvät
loppuelämäkseen.
elokuvassa Riemuloma Rivieralla (1953), joka suoHe jakavat nimestään
kaiken, jopa
naisystävät,
ja tavallaan
malaisesta
huolimatta
sijoittuu
bretagtäydentävät
toisiaan
kuin
Don
Quijote
ja
Sancho
nelaiselle lomanviettoseudulle.
Panza.
Heidän hahmottelunsa
ja eri kansalaisuukSäädylliseen
pikkuhotelliin kokoontuu
keskisien
tuomat
erityispiirteet
muistuttavat
myös
luokkaisia perheitä ja erilaisia yksineläjiä merenTruffaut’n eräästä
toisesta lempikirjailijasta,
Jean
rantalomalle.
He suorittavat
lomallaan mekaaniGiraudoux’sta.
Jules edustaa
Truffaut’npuuttuu
miestyypsen
tarkkaa ohjelmaa,
josta oikeastaan
piä: ujo, haavoittuva, epävarma, tietyllä tavalla
vain arkinen kellokortti. Kuin sadussa tai veijarirotäysin viaton. Jim puolestaan on kokenut, utelias ja
maanissa kaiken keskelle putputtaa vanhalla autorauhaton. Häntä mikään ei pidä paikallaan. Mutta
pahasellaan hyväntahtoinen herra Hulot. Hän on
yhdessä he etsivät elämänsä naista, jonkinlaista
valmis olemaan läsnä ja mukana kaikessa, mutta
näynomaista jumalatarta, jonka hymystä he ovat
kömpelyydessään
hänJaaiheuttaa
pelkkiä
odotnähneet aavistuksen.
Catherine
(Jeanne
Moreau
tamattomien
tapahtumien
ketjuja.
Nimeään
lukauneimmillaan) tulee täyttämään tämän tehtävän.
kuun ottamatta hänen ei kuulla sanovan sanaa-
A n n A n tA l o
CAisA
kaan – siitä huolimatta koko hänen hahmonsa
puhuu ja vetoaa. Hänen käsissään esineet alkasatunnaisesti Catherine
valitsee
avio- kavatTäysin
elää. Vararenkaasta
tulee yllättäen
seppele,
miehekseen
Julesin.
Se
ei
riko
luottamusta
eikä
nootti muuttuu tappajahaiksi. Sivulliselta vaikutkolmen
ihmisen
Ensimmäinenvapaa
maailtava Hulot
on itseystävyyttä.
asiassa riemastuttavan
mansota erottaa heidät, mutta kun he sodan
ja uskaliaan hellä. Hän piirtää aivan oman maailpäätyttyä jälleen tapaavat, kuvio muuttuu useita
mansa, niin kuin hän luo oman säkenöivän tenniskertoja kaleidoskooppimaisesti. Rakkaus ja ystätyylinsäkin. Häntä vasten näkyy säntillisten lomavyys sitoutuvat ja liukenevat toisiinsa. Truffaut’n
laisten pystyynkuolleisuus – ja kaikkien nykyisten
omin sanoin: ”Lähtökohtana oli mitä uskalletuin
kännykkämaanikoiden
esi-isä:
alati elävät
puhelimessa
tilanne:
kaksi miestä ja yksi
nainen
yhdesroikkuva
liikemies,
joka
unohtaa
viettää
laatuaisä koko elämänsä. Näistä aineksista piti saada
kaa perheensä
parissa. Mutta
lomahotellissakin
aikaan
mahdollisimman
puhdas
rakkauseloku- sikiääkoska
elämää,
ja Hulot
omat salaiset
ystävänsä.
va,
nämä
kolmesaa
henkilöä
ovat viattomia,
Rannan lapsissa
ja Hulot’ssa
virtaa sama
vapauden
moraaliltaan
ehjiä,
helliä ja häveliäitä
ja koska
veri. Epämuodikkaassa
englantilaisnaisessa
ja alismiespuolisten
henkilöiden
välillä on erikoislaatuneessa
aviomiehessä
on
myös
ilon
ja
uteliaisuutuinen ystävyys.”
den
kätköjä,
jotka vain
odottavat
löytäjäänsä.
Tästä
asetelmasta
Truffaut
rakentaa
ilmavan,
Tatinelokuvan,
nostalginen
kuvakirja
ansaitsee
useita lukeveän
jonka
väkevänä
ja surumielikukertoja.
Lähes huomaamaton
voi nousta
oleelsenä
tunnuksena
soi Jeanne Moreaun
hienosti
tulkitsema
kappale Leäänimaailma
Tourbillon. on erityisen riliseksi. Riemuloman
Truffaut’lle
erittäin
paljon
kasCatherinea
ja tarkkaanesittää
mietitty,
mutta puhe
on siinä
vain
merkinnyt
Moreau. Catherine
yksi banaaliJeanne
ja liki tarpeeton
elementti.hahmona
Paljon tärpuolestaan
on
yksi
niistä
Truffaut’n
epätoivoikeämpiä voivat olla katseet ja eleet. Elokuvan lopsesti
tavoittelemista
naisista,
joita haikeutta
hän ei koskaan
pua, kesän
ja haihtuvan
unelman
kokuitenkaan
ymmärtänyt
eikä
paljastanut
edes
rostaa rannalta nouseva hiljaisuus: äsken sen vielä
itselleen.
Vielä hänen
toiseksi
viimeisimmässä
täytti kirmaavien
lasten
iloinen
mekkala.
elokuvassaan Kohtalokas nainen (1981) välähtää
Satu LaaksonenJa omalla tavallaan tämä miehisen
Catherinea.
haaveen luoma vapauden- ja kuolemanjumalatar tuo mieleen myös ohjaajaystävä Jean-Luc
Godardin Hullun Pierrot’n (1965) Mariannen.
Satu Laaksonen
E s pA n l AvA
K A n n E lt A l o
M A l M i tA l o
s Av o y-t E At t E r i
stoA
v u o tA l o