Mitä ne rasvahapot
LÄHDE MAINITTAVA LAINATESSA Mikko Griinari, Ph.D., dosentti, Helsingin yliopisto Mitä ne rasvahapot oikein ovat? Entä sitten omegat? - rasvahappotutkija selvittää koiran rasvahappotarpeita Rasvoja ja öljyjä on aina käytetty koiran ruuan täydentämiseen. Työkoira saa rasvalisästä runsaasti energiaa ja nirson koiran ruokaan rasva tuo lisää maittavuutta. Energian saannin tehostamisen ja maittavuuden parantamisen lisäksi rasvoilla ja öljyillä on erityisominaisuuksia, jotka perustuvat niiden sisältämiin rasvahappoihin. Tässä artikkelissa pyritään selvittämään, mitä koiran ravitsemuksen kannalta keskeiset rasvahapot ovat ja mistä niitä saadaan. Lisäksi koiran rasvahappotarpeita selostetaan esimerkkien valossa. Rasvahapot ja omegat Luonnossa tunnetaan satoja erilaisia rasvahappoja. Johtuen rasvahappojen suuresta määrästä niiden systemaattinen nimeäminen on ollut hankalaa. Rasvahapoista käytetään sekä alkuperään viittaavia triviaalinimiä (esim. palmitiinihappo - palmuöljy) ja rakenteeseen viittaavia johdoksia (dokosaheksaeenihappo - 22 hiiltä, 6 kaksoissidosta). Onneksi koiran ravitsemuksen kannalta tärkeimpiä rasvahappoja on paljon vähemmän. Taulukossa 1 on esitetty yhdeksän koiran ravitsemuksen kannalta keskeistä rasvahappoa. Ensimmäisessä sarakkeessa on esitetty rasvahapon yleisesti käytetty nimi ja seuraavassa lyhenne. ’Rakenne’ -sarakkeessa listataan rasvahapon hiiliketjun pituus (16, 18, 20 tai 22 hiiltä) ja hiiliketjun kaksoissidosten määrä (numero kaksoispisteen jälkeen). Kaksoissidokset antavat rasvahapoille erikoisominaisuuksia, ja siksi rasvahappoja on alettu luokitella kaksoissidosten määrän ja paikan perusteella. Rasvahappoketjun viimeisen kaksoissidoksen Mikko Griinari ja valkoinenpaimenkoira Kiara. paikka on sen omega-luku. Kun viimeinen kaksoissidos on hiiliketjun lopusta laskien yhdeksännessä hiilessä, kyseessä on omega-9 rasvahappo, kuudennessa omega-6 ja kolmanneksi viimeisessä omega-3. Taulukon 1 viimeinen sarake kertoo kunkin rasvahapon tyypillisen lähteen. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Taulukossa 1 esiintyvät omega-6 ja omega-3 TAULUKKO 1. Koiran ravitsemuksen kannalta tärkeimmät rasvahapot. rasvahapot ovat ravitsemuksellisesti välttämättömiä rasvahappoja, koska koiran elimistö ei pysty valmistamaan niitä riittävästi. Koiran elimistö käyttää omega-6 ja omega-3 rasvahappoja solujen rakenteissa ja kemiallisen viestin viejinä (kts. Tietoisku). Omega-6 ja omega-3 rasvahapoilla on myös tärkeä rooli aineenvaihdunnassa ja usein niiden tarvetta verrataan vitamiini- Nimi Lyhenne Rakenne Omega Lähde Palmitiinihappo - C16:0 - Eläinrasva Steariinihappo - C18:0 - Eläinrasva Öljyhappo - C18:1 9 Rypsi- ja oliiviöljy Linolihappo LA C18:2 6 Auringonkukkaöljy Alfa-linoleenihappo ALA C18:3 3 Pellavaöljy Gamma-linoleenihappo GLA C18:3 6 Helokkiöljy Stearidonihappo SDA C18:4 3 Hampunsiemenöljy Eikosapentaeenihappo EPA C20:5 3 Kalaöljy Dokosaheksaeenihappo DHA C22:6 3 Kalaöljy Omega-6 Omega-3 α- Linoleenihappo Linolihappo 6-desaturaasi SDA GLA elongaasi ETA DHGLA 5-desaturaasi EPA ARA useita välivaiheita hidas vaihe nopea vaihe en tarpeeseen. Siinä missä rasvaliukoisten vitamiinien, erityisesti A ja D, osalta on huolehdittava siitä, että niiden annos ei nouse liian korkeaksi, välttämättömien rasvahappojen osalta ei ole pelkoa yliannostuksesta. Välttämättömien rasvahappojen aineenvaihdunnassa linolihappo (omega-6) ja alfa-linoleenihappo (omega-3) desaturoi- DHA KUVIO 1. Koiran Välttämättömien rasvahappojen aineenvaihdunta koiran elimistössä. Kilpailevat omega-6 ja omega-3 rasvahappojen aineenvaihduntareitit. tuvat ja pidentyvät samojen entsyymien toimesta (Kuvio 1) ja siksi omega-6 ja omega-3 rasvahappojen metaboliareittien välillä vallitsee kilpailu. On ilmeistä, että kilpailevien metaboliareittien tilanteessa on etua siitä, että ravinnossa omega-6 ja omega-3 rasvahapot olisivat tietyssä, optimaalisessa suhteessa, mutta valitettavasti mitään yleispätevää ihannesuhdetta ei tunneta (NRC, 2006). Usein esitetään, että omega-6 ja omega-3 rasvahappojen 5:1 suhde olisi ihanteellinen, mutta ottaen huomioon, että molemmista omegaryhmistä löytyy hyvinkin eri tavoin vaikuttavia rasvahappoja (LA vs. GLA ja ALA vs. EPA), yleinen omega-6:omega-3 suhde ei ole kovin hyödyllinen. Se kuitenkin tiedetään, että liian korkea ravinnon omega-6 rasvahappojen pitoisuus suhteessa omega-3 rasvahappojen pitoisuuteen ylläpitää elimistön tulehdusherkkyyttä, ja tulehdusherkkyydellä on yhteys moniin sairauksiin. Koirilla liian korkea omega-6:omega-3 suhde ja siihen liittyvä tulehdusherkkyys voi pahentaa iho-ongelmia, nivelvauriota ja vanhenemiseen liittyvää aivojen toiminnan heikkenemistä. Kananrasvan ja soijaöljyn runsas käyttö koiran kuivamuonissa on yleistä, mikä johtaa hyvin korkeisiin omega-6:omega-3 suhteisiin ja luo tarvetta ruokinnan omega-3 täydennyksille. Valitettavasti koiralle syötettävän ruuan sisältämien omegoiden suhteita on usein mahdoton selvittää kotikonstein ja siksi epätasapainoa joudutaan hoitamaan vasta sitten kun oireita, kuten iho-ongelmia, ilmenee. Käytäntö on osoittanut, että ihon rasvahappojen tasapainottamisessa paras tulos saavutetaan kun ruokintaa täydennetään öljyseoksilla, jotka sisältävät erilaisia omega-6 ja omega-3 sarjan rasvahappoja (välttämättömiä rasvahappoja ja niiden aineenvaihduntatuotteita) ja jossa näiden suhde on 2:1. Eläinrasvaa vai kasvirasvaa koiran ruokinnan täydennykseen? Ravintoöljyjen ja rasvahappovalmisteiden markkinoinnissa törmää usein väittämään, jonka mukaan koira pystyy hyödyntämään vain eläinrasvasta peräisin olevia rasvahappoja. Tällä väittämällä pyritään ilmeisesti luomaan eroa puhtaiden kala- ja lohiöljytuotteiden ja kasviöljyjä sisältävien valmisteiden välillä. Ajatus eläinrasvan välttämättömyydestä koirien ruokinnan täydennyksessä liittyy todennäköisesti siihen, että koiran ajatellaan olevan lihansyöjä. Koira on kuitenkin sekä hampaistoltaan että ruuansulatuselimistöltään selkeä sekasyöjä. Koiralla on myös kaikki ne entsyymit, joita tarvitaan kasviöljyn välttämättömien rasvahappojen, linoli- ja alfa-linoleenihappo, prosessoinnissa Kuviossa 1 esitetyllä tavalla. Rasvahappojen aineenvaihdunnan suhteen koiran elimistö toimii siis kuten ihmisen elimistö. Kissa on sen sijaan puhdas lihansyöjä ja siltä puuttuu välttämättömien rasvahappojen aineenvaihdunnassa tarvittava delta-6-desaturaasientsyymi (Kuvio 1). Kissan pitää saada ravinnossaan omega-6 sarjan arakidonihappoa (lihasta) ja omega-3 sarjan EPA:aa ja DHA:ta (kalasta ja kalaöljystä) (Bauer 2006). Koira käyttää rasvahappoja energiaksi erittäin tehokkaasti riippumatta rasvan lähteestä. Näin ollen koiran aineenvaihdunnassa rasvahapon hyväksikäytön tehokkuuden määrittelevät rasvahapon ominaisuudet eikä sen lähde. Oheisessa taulukossa on kuvattu rasvojen käyttöä koiran elimistössä (Taulukko 2). Taulukon numeroarvot kuvaavat rasvahappojen hyväksikäytön suhteellista tehokkuutta energiaksi, solujen rakenteisiin ja aineenvaihdunnassa. Taulukon aineisto perustuu tietoihin koirien ruokinnan täydennykseen käytettyjen rasvojen rasvahappokoostumuksesta, eri kudosten solukalvojen rasvahappokoostumuksesta ja rasvahappojen käytöstä aineenvaihduntaan. Nämä tiedot on koottu alan perusteoksista ja NRC:n julkaisemasta koirien ja kissojen ravintosuosituksia koskevasta kirjasta (National Research Council 2006. Nutrient Requirements of Dogs and Cats. The National Academies Press). Kaikki rasvahapot ovat hyviä energian lähteitä koirille. Eläinrasvojen kovat rasvahapot (palmitiini- ja steariinihappo) imeytyvät vähän heikommin kuin kasvirasvojen pehmeät rasvahapot ja siksi eläinrasvojen energia-arvo on hieman alempi kuin kasvirasvojen. Auringonkukkaöljyn linolihappo (LA) ja kalaöljyn DHA ovat arvokkaita solukalvojen rakennusaineita, ja siksi aurigonkukkaöljy ja kalaöljy saavat korkeimman suhteellisen arvon solujen rakenteisiin kiinnittyvien rasvahappojen lähteinä. Solukalvot sisältävät runsaasti myös öljyhappoa, mutta koska koiran elimistö pystyy muodostamaan itse öljyhappoa, rypsi- ja oliiviöljyn suhteellinen arvo solujen rakenteisiin vaikuttavan rasvahapon lähteenä ei ole kovin korkea. Pellavaöljyn alfa-linoleenihappoa löytyy solukalvoista toon (Heinemann ym. 2005). Tästä syystä EPA:aa ja DHA:ta sisältävälllä kalaöljyllä on korkea aineenvaihdunnallinen arvo. Kun eri lähteistä peräisin olevien rasvahappojen hyväksikäytön tehokkuutta verrataan energian tuotannossa, solujen rakentamisessa ja aineenvaihdunnassa, päädytään siihen, että kasviperäinen auringonkukkaöljy ja eläinperäinen kalaöljy saavat parhaat suhteelliset arvot kaikissa vertailun luokissa. Toisaalta perinteiset eläinrasvat (naudan tali, sian ihra ja kananrasva) saavat vertailussa alempia suhteellisia arvoja kuin kasviperäinen auringonkukkaöljy. Näin ollen on todettava, että eläin- tai kasvialkuperä ei määrittele rasvan ominaisuuksia koiran ravitsemuksessa, vaan ominaisuudet määrittelee ainoastaan syötetyn rasvan rasvahappokoostumus. Rasvahappojen käyttö -energiaksi -solujen rakenteisiin -aineenvaihduntaan Naudan tali 80 30 ~0 Sian ihra 90 40 10 Kanan rasva 90 50 20 Rypsiöljy 100 70 20 Oliiviöljy 100 70 20 Auringonkukkaöljy 100 100 100 Pellavaöljy 100 40 100 Kalaöljy 100 100 100 TAULUKKO 2. Eri lähteistä peräisin olevien ravinnon rasvahappojen hyväksikäytön suhteellinen tehokkuus. vain vähän, ja sen johdosta pellavaöljyn arvo solukalvojen rakentajana on eläinrasvojen luokkaa. Pellavaöljyn alfa-linoleenihappo ja auringonkukkaöljyn linolihappo ovat koiran aineenvaihdunnan kannalta välttämätömiä ja siksi näiden öljyjen aineenvaihdunnallinen arvo on korkea. EPA ja DHA ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisia rasvahappoja ja vaikka niitä syntyy välttämättömien rasvahappojen aineenvaihdunnassa alfalinoleenihaposta (Kuvio 1), muodostuva määrä ei riitä elimistön tarpeeseen nähden ja siksi näitäkin rasvahappoja on syytä lisätä koiran ravin- Koiran rasvahappotarpeista Koira tarvitsee välttämättömiä rasvahappoja joka päivä ja se saa perustarpeensa tyydytettyä hyvästä perusruuasta sekä sen täydennyksistä (liha, makkarat, öljyt jne). Rasvahappojen perustarpeen lisäksi koiralla saattaa olla erityistarpeita, joita voidaan tyydyttää lisäämällä ravintoon sopivasti oikeita omegoita. Seuraavassa tarkastellaan koiran ravinnon rasvahappotäydennyksen keskeisiä tarpeita. Aikuisella koiralla ravinnon rasvahappotäydennyksellä voidaan vaikuttaa ihon hyvinvointiin, pentu saattaa tarvita rasvahappotäydennystä aivojen ja silmien kehityksen tueksi ja vanhenevan koiran elimistö hyötyy myös tietyn tyyppisestä rasvahappotäydennyksestä. Rasvahappoja koiran iholle Aikuisen koiran rasvahappojen erityistarve saattaa ilmetä ihon ja turkin huonona kuntona vaikka koira saisi hyvää perus- ruokaa ja mahdollisesti myös ruokaöljyä perusruuan höysteeksi. Vaikka koiran kuivamuona sisältäisikin ravintonormien mukaiset määrät välttämättömiä rasvahappoja, koiran iho ja turkki voivat silti viestiä rasvahappojen puutteesta. Eloton turkki, hilseily ja karvanlähtö ovat tyypillisiä välttämättömien rasvahappojen puutoksesta johtuvia iho-oireita (Harvey 1993). Ihoongelmien synty voi liittyä absoluuttisen puutteen sijaan omega-6 ja omega-3 rasvahappojen epätasapainoon koiran perusruuassa. Kuten edellä todettiin, runsaasti linolihappoa (omega-6 rasvahappo) sisältävien kasviöljyjen ja kananrasvan liian suuri osuus kuivamuonan rasvoista voi nostaa omega-6:omega-3 suhteen liian korkeaksi, mikä lisää ihon ärsytys- ja tulehdusherkkyyttä ja voi altistaa koiran erilaisille iho-ongelmille. Ehkä harvemmin esiin tuleva selitys koiran iho-ongelmille on ns. ravitsemuksellinen dermatoosi, jonka oireita ovat ihon hilseily ja punoitus, liiallinen karvan lähtö ja huono karvan kasvu sekä rasvainen iho (Watson 1998). Kyseessä on ravitsemuksellinen sairaus siksi, että ravintoon lisätyillä rasvahapoilla saadaan usein hyvä hoitovaste. Ravitsemuksellista dermatoosia saattaa esiintyä myös koirilla, jotka saavat näennäisen riittävästi välttämättömiä rasvahappoja ravinnostaan. Näin ollen on mahdollista, että ravitsemuksellisen dermatoosin taustalla on rasvahappojen hyväksikäyttöön liittyvä aineenvaihdunnallinen ongelma. Rasvahappojen hyväksikäyttöön liittyvän aineenvaihdunnallisen ongelman luonnetta ei tunneta, eikä myöskään tiedetä kuinka yleinen se koirillamme on. Viime vuosina todettu koirien iho-ongelmien lisääntynyt hoidon tarve ja erityisesti ato- pian lisääntyminen voivat osaltaan selittyä ravitsemuksellisen dermatoosin yleistymisenä. Jos ravitsemuksellisen dermatoosin taustalla on aineenvaihdunnallinen mekanismi, ravitsemuksellisten iho-ongelmien lisääntymiseen saattaa liittyä perinnöllinen komponentti. Koiran ravintoon lisätyt välttämättömät rasvahapot edesauttavat ihon normaalia rasva-aineenvaihduntaa ja niistä voi olla hyötyä ihosairauksien hoidossa käytetyn lääkehoidon tukihoitona. Välttämättömien rasvahappojen annostus yhdessä antihistamiinien tai kortikosteroidien kanssa tehostaa lääkityksen vaikutusta erityisesti kutiavan atooppisen ihottuman hoidossa (Sævik ym. 2004; Adams 2009). Välttämättömien rasvahappojen hyöty on todettu myös useiden ihon autoimmuunisairauksien hoidossa. Näitä ovat lupus-sairaudet SLO (symmetrical lupoid onychodystrophy), DLE (diskoidi lupus erythematosus) ja lupoidi dermatoosi (Bergvall 1998; The Merck Veterinary Manual; Vroom ym. 2008). Myös toistuvien haavaisten ihotulehdusten (pyodermat, furunkuloosi) uusiutuminen saattaa vähentyä kun välttämättömiä rasvahappoja sisältävän valmisteen säännöllinen käyttö aloitetaan. Ihon sarveistumishäiriöiden ja seborrean hoidossa välttämättömistä rasvahapoista on saatu myös apua. Rasvahappoja pennun kehitykseen (ja vähän emollekin) Aivojen ja silmien kehitykseen (henkinen ja motorinen kehitys) vaikuttavan DHA-rasvahapon tarve tunnistettiin ensimmäisen kerran ihmisvauvojen ravitsemustutkimuksissa (Innis 2008). Kehittyvä sikiö saa merkittävän osan aivojen ja silmien toiminnan kannalta tärkeästä DHA:sta äidiltään raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Jos vauva syntyy keskosena, äidiltä siirtyvä DHA saattaa jäädä optimaalisen kehityksen kannalta liian alhaiseksi. Siksi keskosvauvojen ravintoa täydennetään nykyisin aina DHA:ta sisältävällä äidinmaidonvastikkeella. Koiranpennuilla samanlainen tilanne saattaa kehittyä, jos emon elimistön DHA-varastot ovat liian alhaiset johtuen liian vähäisestä DHA:n saannista ravinnossa. Jos narttu ei saa DHA-täydennystä, sen DHA-varastot vähenevät jokaisen pentueen myötä. Nartun elimistö pyrkii varmistamaan pentujen DHA:n saannin erittämällä maitoon mahdollisimman paljon DHA:ta kuitenkin sillä seurauksella, että sen omien DHA-varastojen väheneminen kiihtyy. Näin ollen toistuvat tiineydet verottavat nartun DHA-varastoja merkittävästi. Pennun aivot pystyvät ottamaan DHA:ta vastaan vielä vieroituksen jälkeen, ja siksi pennun ravinnon täydentäminen runsaasti DHA:ta sisältävällä öljyllä sen ensimmäisten 6 - 8 elinkuukauden aikana voi vaikuttaa suotuisasti pennun kehitykseen ja parantaa sen oppimiskykyä. Sekä pennun oppimiskyvyn että silmien kehityksen tehostuminen on todettu tutkimuksissa joissa emojen ja pentujen ravintoon lisättiin DHA:ta sisältävää kalaöljyjä (Kelley ym. 2005; Bauer ym. 2006). Tyypillisesti koiran ruokintaan lisätty DHA tulee kalaöljystä. DHA on erittäin herkästi hapettuva rasvahappo, ja koska hapettuneet rasvahapot eivät ole pienelle pennulle hyväksi, kalaöljyn käsittelyssä pitää olla tarkkana. Kuivamuonassa kalaöljyn säilyminen joudutaan varmistamaan käyttämällä synteettisiä antioksidantteja (etoksikiini, BHA, BHT). Luonnolliset antioksidantit, kuten tokoferolit, ovat kehittyvän pennun kannalta ehkä turvallisempia, mutta ne eivät ole niin tehokkaita hapettumisen estäjiä kuin synteettiset antioksidantit. Öljymäisissä ravintolisissä DHA:n säilyvyyteen liittyvä ongelma voidaan ratkaista säilömällä DHA-öljy ensin kasviöljyyn ja täydentämällä seos tokoferoleilla. Kun tuote säilytetään avaamisen jälkeen jääkaapissa, DHA ja muut herkät rasvahapot säilyvät tuoreina ja muuntumattomina. Jos nartulla teetetään useita pentueita, nartun DHA-varastojen täydentäminen on myös tärkeää. Narttu, jonka kudosvarastojen DHA-taso on alentunut, ei pysty varmistamaan pennun aivojen ja silmien kehityksen kannalta optimaalista DHAsaantia. Kudosvarastojen alhainen DHAtaso voi vaikuttaa myös nartun tiinehtymiseen ja pentuekokoon. Monien eläinlajien kohdalta tiedetään, että ravinnon saanti ohjaa lisääntymistä. Jos emon ravitsemustilanne ei ole riittävän hyvä syntyvien jälkeläisten kehityksen varmistamiseksi, emo ei tiinehdy ollenkaan, tai syntyvien jälkeläisten lukumäärä pienenee. Yli 17 000 koiran astutusta käsittävässä tutkimuksessa todettiin, että ruokinta joka sisälsi runsaasti omega-3 rasvahappoja tehosti nartun kudosvarastojen DHA pitoisuutta, paransi tiinehtymistä, vähensi kuolleina syntyneiden pentujen lukumäärää ja ylläpiti pentuekokoa toistuvien tiineyksien välillä (Kelley 2000). Rasvahappoja vanhenevalle koiralle Kun koira saavuttaa keski-iän, sen elimistössä alkaa tapahtua vanhenemisesta johtuvia muutoksia. Vanhenevan koiran elimistön puolustuskyky heikkenee ja se lisää koiran alttiutta sairastua. Myös vanhenevan koiran elimistön luontaiset antioksidanttimekanismit heikkenevät, ja siksi elimistössä muodostuvat vapaat radikaalit pääsevät hapettamaan soluja. Solukalvojen ja solun rakenneosien hapettumisvauriot lisäävät ikääntyvän koiran sairastuvuutta. Näkökyky ja muut aistit heikkenevät, samoin ihon toiminta heikkenee ja kuivuu eikä turkki enää kiillä niin kuin nuorempana. Muutokset ihon ja turkin kunnossa heijastelevat iän mukanaan tuomia muutoksia kudostasolla. Vanheneville koirille on kehitetty omia kuivamuonia, joissa on huomioitu ikääntymisen aiheuttamat muutokset ravinnontarpeessa. Näissä kuivamuonissa ravintoaineiden sulavuus on korkea ja rasvapitoisuutta on vähennetty energian saannin rajoittamiseksi. Muonan rasvapitoisuuden alentamisella pidetään koiran painoa kurissa, mutta samalla rajoitetaan sen välttämättömien rasvahappojen saantia. Vanhenemisen myötä välttämättömien rasvahappojen, erityisesti pitkäketjuisten omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) tarve korostuu ja siksi ruoka-annoksen täydentäminen öljylisällä voi olla tarpeen. Vanhenemiseen liittyvä elimistön puolustuskyvyn heikkeneminen ja rakenteelliset muutokset ihossa altistavat koiran ihoongelmille (Merchant 2004). Vanheneva koira tarvitsee kasvipohjaisia välttämättömiä rasvahappoja, linoli- ja alfa-linoleenihappoa, ihon rasva-aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Linolihappoa on runsaasti mm. auringonkukkaöljyssä ja alfa-linoleenihappoa pellavaöljyssä (Taulukko 1). Nivelten liikkuvuuden ylläpitämiseksi koiralle on hyvä tarjota runsaasti eikosapentaeenihappoa (EPA) sisältävää kalaöljyä. EPA tukee elimistön puolustuskykyä ja vaimentaa tulehduksia. Kohtuullisen suuri annos EPA-rasvahappoja suojaa koiran niveliä kulumilta sekä rauhoittaa kuluneita ja kipuilevia niveliä (Budsberg ja Bartges 2006; Hansen ym. 2008). Fyysisen vanhenemisen lisäksi koira vanhenee myös psyykkisesti. Masennus ja käyttäytymishäiriöt voivat lisääntyä. Kalaöljyn omega-3 rasvahapoil- la, erityisesti EPA:lla, on todettu suotuisa vaikutus ihmisen mielialahäiriöiden (masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö) hoidossa (Ross ym. 2007). Koirilla kalaöljyn rasvahappojen vaikutusta mielialaan ei ole tutkittu, mutta positiivisten käyttäjäkokemusten valossa näyttää siltä, että koira saattaisi hyötyä päivittäisestä kalaöljylisäyksestä. Kalaöljyn monityydyttymättömät rasvahapot hapettuvat herkästi ja hapettuneen kalaöljyn tunnistaa helposti hajusta. Hapettuessaan kalaöljyn väri myös tummuu. Tuore kalaöljy on väriltään vaalean keltaista ja se tuoksuu vain lievästi kalalle. Härskiintynyt kalaöljy verottaa kudosten antioksidanttitasoja ja siksi on tärkeää, että vanhenevalle koiralle, jonka elimistön luontaiset antioksidanttimekanismit ovat heikentyneet, syötetään vain hyvin säilynyttä ja korkealaatuista kalaöljyä. Artikkelin kirjoittaja on Helsingin yliopiston kotieläinravitsemuksen dosentti, rasvatutkija ja Nutrolin®ravintoöljyjen kehittäjä. Tietoisku Niin meidän ihmisten kuin eläintenkin kaikkia soluja ympäröi rasvahapoista muodostuva solukalvo. Ravinnon rasvahappojen saanti vaikuttaa solukalvojen rasvahappokoostumukseen ja sen seurauksena solukalvojen toimintaan. Solukalvojen toiminnan keskeisiä piirteitä on niiden läpäisevyys ja erilaisten kemiallisten signaalien muodostuminen. Solukalvojen monityydyttymättömistä rasvahapoista muodostuvat välittäjäaineet osallistuvat tulehdusreakLinoleenihappo tioiden käynnistämiseen (esim. prostaglandiinit) ja toisaalta hillitsevät tulehduksia (esim. endokannabinoidit). SDA Ravinnon rasvahappojen vaikutus heijastuu myös kaikkien elinten toimintaan. Rasvahappojen rooli tunEPA tuu olevan erityisen tärkeä elimistön rajapinnoilla limakalvoilla, suolistossa, verisuonien seinämissä ja iholla. DHA Integraaliproteiini Ulkopuoli Ei-polaariset rasvahappoketjut Fosfolipidien polaariset päät Lipidikaksoiskerros Solukalvon sisäosa Sisäpuoli Glykoproteiini Perifeerinen proteiini Lähteet: 1.Adams, H.R. (2009). Histamine, serotonin and their antagonists. In Veterinary Pharmacology and Therapeutics. Rivere, J.E. and Papich, M.G. Wiley-Blackwell. 2.Bauer, J.E. (2006). Metabolic basis for the essential nature of fatty acids and the unique dietary fatty acid requirements of cats. JAVMA, Vol 229 (11): 17291732. 3.Bauer, J.E., Heinemann, K.M., Lees, G.E. ja Waldron, M.K. (2006). Retinal Functions of Young Dogs Are Improved and Maternal Plasma Phospholipids Are Altered with Diets Containing Long-Chain n-3 Polyunsaturated Fatty Acids during Gestation, Lactati on, and after Weaning. J. Nutr. 136: 1991S-1994S. 4.Bergvall K. (1998). Case report: Treatment of symmetrical onychomadesis and onychodystrophy in five dogs with omega-3 and omega-6 fatty acids. Veterinary Dermatology 9: 263-268. 5.Budsberg, S.C. ja Bartges, J.W. (2006). Nutrition and osteoarthritis in dogs: does it help? Vet. Clin. North. Am. Small Anim. Pract. 36(6):1307-1323. 6.Hansen, R.A., Harris, M.A., Pluhar, G.E., Motta, T., Brevard, S., Oglivie, G.K., Fettman, M.J. ja Allen K.G. (2008). Fish oil decreases matrix metalloproteinases in knee synovia of dogs with inflammatory joint disease. J. Nutr. Biochem. 19(2): 101-108. 7.Harvey, R.G. 1993. Nutritional therapy. In: BSAVA Manual of Small Animal Dermatology. Ed. Harvey, R.G. & Mason, I.S. British Small Animal Veterinary Association s. 244-250. 8.Heinemann, K.M., Waldron, M.K., Bigley, K.E., Lees, G.E. ja Bauer, J.E. (2005). Long-Chain (n-3) Polyunsaturated Fatty Acids Are More Efficient than a-Linolenic Acid in Improving Electroretinogram Responses of Puppies Exposed during Gestation, Lactation, and Weaning. J. Nutr. 135: 1960–1966. 9.Innis, S.M. (2008). Dietary omega 3 fatty acids and the developing brain. Brain Research 1237: 35-43. 10.Kelley R.L. (2000). Canine Reproduction: What should we expect? Recent Advances in Canine and Feline Nutrition, Volume II: Orange Frazer Press; 225-242. 11.Kelley, R., Lepine, A., Burr, J., Shyan-Norwalt, M., Reinhart, G. ja Morgan, D. (2005). The effect of dietary fish oil on puppy trainability. J. Vet. Intern. Med. 19 (6): 939 (Abst.). 12.Merchant, S.R. (2004). The Skin. In Geriatrics and gerontology on the dog and cat. J.D. Hoskins, ed. Saunders, St. Louis. 13.NRC (2006). National Research Council. Nutrient Requirements of Dogs and Cats. The National Academies Press 14.Sævik, B.K., Bergvall, K., Holm, B.R., Saijonmaa-Koulumies, L.E., Hedhammar, A., Larsen, S. and Kristensen, F. 2004. A randomized, controlled study to evaluate the steroid sparing effect of essential fatty acid supplementation in the treatment of canine atopic dermatitis. Vet. Dermatol. 15:137-145. 15.Su, K.-P. (2009). Biological Mechanism of Antidepressant Effect of Omega–3 Fatty Acids: How Does Fish Oil Act as a ‘Mind-Body Interface’? Neurosignals 17:144–152. 16.Vroom, M.W., Theaker, M.J., Rest, J.R. ja White, S.D. (2008). Lupoid dermatosis in five german short-haired pointers. Veterinary Dermatology 6 (2): 93-98.
© Copyright 2024