LÄHDE MAINITTAVA LAINATESSA
Mikko Griinari, Ph.D., dosentti, Helsingin yliopisto
Mitä ne rasvahapot
oikein ovat?
Entä sitten omegat?
- rasvahappotutkija selvittää koiran
rasvahappotarpeita
Rasvoja ja öljyjä on aina käytetty koiran ruuan
täydentämiseen. Työkoira saa rasvalisästä
runsaasti energiaa ja nirson koiran ruokaan
rasva tuo lisää maittavuutta. Energian
saannin tehostamisen ja maittavuuden
parantamisen lisäksi rasvoilla ja öljyillä
on erityisominaisuuksia, jotka perustuvat
niiden sisältämiin rasvahappoihin. Tässä
artikkelissa pyritään selvittämään, mitä
koiran ravitsemuksen kannalta keskeiset
rasvahapot ovat ja mistä niitä saadaan.
Lisäksi koiran rasvahappotarpeita
selostetaan esimerkkien valossa.
Rasvahapot ja omegat
Luonnossa tunnetaan satoja erilaisia rasvahappoja. Johtuen rasvahappojen suuresta määrästä niiden systemaattinen nimeäminen
on ollut hankalaa. Rasvahapoista käytetään sekä alkuperään viittaavia triviaalinimiä (esim. palmitiinihappo - palmuöljy) ja rakenteeseen viittaavia johdoksia (dokosaheksaeenihappo - 22 hiiltä, 6
kaksoissidosta). Onneksi koiran ravitsemuksen kannalta tärkeimpiä rasvahappoja on paljon vähemmän. Taulukossa 1 on esitetty
yhdeksän koiran ravitsemuksen kannalta keskeistä rasvahappoa.
Ensimmäisessä sarakkeessa on esitetty rasvahapon yleisesti käytetty nimi ja seuraavassa lyhenne. ’Rakenne’ -sarakkeessa listataan rasvahapon hiiliketjun pituus (16, 18, 20 tai 22 hiiltä) ja hiiliketjun kaksoissidosten määrä (numero kaksoispisteen jälkeen).
Kaksoissidokset antavat rasvahapoille erikoisominaisuuksia, ja
siksi rasvahappoja on alettu luokitella kaksoissidosten määrän ja
paikan perusteella. Rasvahappoketjun viimeisen kaksoissidoksen
Mikko Griinari ja valkoinenpaimenkoira Kiara.
paikka on sen omega-luku. Kun viimeinen
kaksoissidos on hiiliketjun lopusta laskien
yhdeksännessä hiilessä, kyseessä on omega-9 rasvahappo, kuudennessa omega-6
ja kolmanneksi viimeisessä omega-3. Taulukon 1 viimeinen sarake kertoo kunkin
rasvahapon tyypillisen lähteen.
Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Taulukossa 1 esiintyvät omega-6 ja omega-3
TAULUKKO 1.
Koiran ravitsemuksen
kannalta
tärkeimmät
rasvahapot.
rasvahapot ovat ravitsemuksellisesti välttämättömiä rasvahappoja, koska koiran elimistö ei pysty valmistamaan niitä riittävästi.
Koiran elimistö käyttää omega-6 ja omega-3 rasvahappoja solujen rakenteissa ja
kemiallisen viestin viejinä (kts. Tietoisku).
Omega-6 ja omega-3 rasvahapoilla on
myös tärkeä rooli aineenvaihdunnassa ja
usein niiden tarvetta verrataan vitamiini-
Nimi
Lyhenne
Rakenne
Omega
Lähde
Palmitiinihappo
-
C16:0
-
Eläinrasva
Steariinihappo
-
C18:0
-
Eläinrasva
Öljyhappo
-
C18:1
9
Rypsi- ja oliiviöljy
Linolihappo
LA
C18:2
6
Auringonkukkaöljy
Alfa-linoleenihappo
ALA
C18:3
3
Pellavaöljy
Gamma-linoleenihappo
GLA
C18:3
6
Helokkiöljy
Stearidonihappo
SDA
C18:4
3
Hampunsiemenöljy
Eikosapentaeenihappo
EPA
C20:5
3
Kalaöljy
Dokosaheksaeenihappo
DHA
C22:6
3
Kalaöljy
Omega-6
Omega-3
α- Linoleenihappo
Linolihappo
6-desaturaasi
SDA
GLA
elongaasi
ETA
DHGLA
5-desaturaasi
EPA
ARA
useita
välivaiheita
hidas vaihe
nopea vaihe
en tarpeeseen. Siinä missä rasvaliukoisten vitamiinien, erityisesti A ja D, osalta
on huolehdittava siitä, että niiden annos
ei nouse liian korkeaksi, välttämättömien
rasvahappojen osalta ei ole pelkoa yliannostuksesta.
Välttämättömien rasvahappojen aineenvaihdunnassa linolihappo (omega-6) ja
alfa-linoleenihappo (omega-3) desaturoi-
DHA
KUVIO 1.
Koiran Välttämättömien rasvahappojen aineenvaihdunta koiran
elimistössä. Kilpailevat omega-6 ja omega-3 rasvahappojen
aineenvaihduntareitit.
tuvat ja pidentyvät samojen entsyymien
toimesta (Kuvio 1) ja siksi omega-6 ja omega-3 rasvahappojen metaboliareittien
välillä vallitsee kilpailu. On ilmeistä, että
kilpailevien metaboliareittien tilanteessa
on etua siitä, että ravinnossa omega-6 ja
omega-3 rasvahapot olisivat tietyssä, optimaalisessa suhteessa, mutta valitettavasti mitään yleispätevää ihannesuhdetta
ei tunneta (NRC, 2006). Usein esitetään,
että omega-6 ja omega-3 rasvahappojen
5:1 suhde olisi ihanteellinen, mutta ottaen huomioon, että molemmista omegaryhmistä löytyy hyvinkin eri tavoin vaikuttavia rasvahappoja (LA vs. GLA ja ALA vs.
EPA), yleinen omega-6:omega-3 suhde ei
ole kovin hyödyllinen. Se kuitenkin tiedetään, että liian korkea ravinnon omega-6
rasvahappojen pitoisuus suhteessa omega-3 rasvahappojen pitoisuuteen ylläpitää
elimistön tulehdusherkkyyttä, ja tulehdusherkkyydellä on yhteys moniin sairauksiin.
Koirilla liian korkea omega-6:omega-3
suhde ja siihen liittyvä tulehdusherkkyys
voi pahentaa iho-ongelmia, nivelvauriota
ja vanhenemiseen liittyvää aivojen toiminnan heikkenemistä. Kananrasvan ja soijaöljyn runsas käyttö koiran kuivamuonissa
on yleistä, mikä johtaa hyvin korkeisiin
omega-6:omega-3 suhteisiin ja luo tarvetta ruokinnan omega-3 täydennyksille.
Valitettavasti koiralle syötettävän ruuan
sisältämien omegoiden suhteita on usein
mahdoton selvittää kotikonstein ja siksi
epätasapainoa joudutaan hoitamaan vasta sitten kun oireita, kuten iho-ongelmia,
ilmenee. Käytäntö on osoittanut, että ihon
rasvahappojen tasapainottamisessa paras
tulos saavutetaan kun ruokintaa täydennetään öljyseoksilla, jotka sisältävät erilaisia
omega-6 ja omega-3 sarjan rasvahappoja
(välttämättömiä rasvahappoja ja niiden
aineenvaihduntatuotteita) ja jossa näiden
suhde on 2:1.
Eläinrasvaa vai kasvirasvaa koiran ruokinnan
täydennykseen?
Ravintoöljyjen ja rasvahappovalmisteiden
markkinoinnissa törmää usein väittämään,
jonka mukaan koira pystyy hyödyntämään
vain eläinrasvasta peräisin olevia rasvahappoja. Tällä väittämällä pyritään ilmeisesti luomaan eroa puhtaiden kala- ja lohiöljytuotteiden ja kasviöljyjä sisältävien
valmisteiden välillä. Ajatus eläinrasvan
välttämättömyydestä koirien ruokinnan
täydennyksessä liittyy todennäköisesti
siihen, että koiran ajatellaan olevan lihansyöjä. Koira on kuitenkin sekä hampaistoltaan että ruuansulatuselimistöltään
selkeä sekasyöjä. Koiralla on myös kaikki
ne entsyymit, joita tarvitaan kasviöljyn
välttämättömien rasvahappojen, linoli- ja
alfa-linoleenihappo, prosessoinnissa Kuviossa 1 esitetyllä tavalla. Rasvahappojen
aineenvaihdunnan suhteen koiran elimistö toimii siis kuten ihmisen elimistö. Kissa on sen sijaan puhdas lihansyöjä ja siltä
puuttuu välttämättömien rasvahappojen
aineenvaihdunnassa tarvittava delta-6-desaturaasientsyymi (Kuvio 1). Kissan pitää
saada ravinnossaan omega-6 sarjan arakidonihappoa (lihasta) ja omega-3 sarjan
EPA:aa ja DHA:ta (kalasta ja kalaöljystä)
(Bauer 2006).
Koira käyttää rasvahappoja energiaksi
erittäin tehokkaasti riippumatta rasvan lähteestä. Näin ollen koiran aineenvaihdunnassa rasvahapon hyväksikäytön tehokkuuden
määrittelevät rasvahapon ominaisuudet
eikä sen lähde. Oheisessa taulukossa on
kuvattu rasvojen käyttöä koiran elimistössä (Taulukko 2). Taulukon numeroarvot kuvaavat rasvahappojen hyväksikäytön suhteellista tehokkuutta energiaksi, solujen
rakenteisiin ja aineenvaihdunnassa. Taulukon aineisto perustuu tietoihin koirien ruokinnan täydennykseen käytettyjen rasvojen
rasvahappokoostumuksesta, eri kudosten
solukalvojen rasvahappokoostumuksesta
ja rasvahappojen käytöstä aineenvaihduntaan. Nämä tiedot on koottu alan perusteoksista ja NRC:n julkaisemasta koirien
ja kissojen ravintosuosituksia koskevasta
kirjasta (National Research Council 2006.
Nutrient Requirements of Dogs and Cats.
The National Academies Press).
Kaikki rasvahapot ovat hyviä energian
lähteitä koirille. Eläinrasvojen kovat rasvahapot (palmitiini- ja steariinihappo)
imeytyvät vähän heikommin kuin kasvirasvojen pehmeät rasvahapot ja siksi eläinrasvojen energia-arvo on hieman alempi
kuin kasvirasvojen. Auringonkukkaöljyn
linolihappo (LA) ja kalaöljyn DHA ovat arvokkaita solukalvojen rakennusaineita, ja
siksi aurigonkukkaöljy ja kalaöljy saavat
korkeimman suhteellisen arvon solujen rakenteisiin kiinnittyvien rasvahappojen lähteinä. Solukalvot sisältävät runsaasti myös
öljyhappoa, mutta koska koiran elimistö
pystyy muodostamaan itse öljyhappoa,
rypsi- ja oliiviöljyn suhteellinen arvo solujen rakenteisiin vaikuttavan rasvahapon
lähteenä ei ole kovin korkea. Pellavaöljyn
alfa-linoleenihappoa löytyy solukalvoista
toon (Heinemann ym. 2005). Tästä syystä
EPA:aa ja DHA:ta sisältävälllä kalaöljyllä
on korkea aineenvaihdunnallinen arvo.
Kun eri lähteistä peräisin olevien rasvahappojen hyväksikäytön tehokkuutta
verrataan energian tuotannossa, solujen
rakentamisessa ja aineenvaihdunnassa,
päädytään siihen, että kasviperäinen auringonkukkaöljy ja eläinperäinen kalaöljy
saavat parhaat suhteelliset arvot kaikissa
vertailun luokissa. Toisaalta perinteiset
eläinrasvat (naudan tali, sian ihra ja kananrasva) saavat vertailussa alempia suhteellisia arvoja kuin kasviperäinen auringonkukkaöljy. Näin ollen on todettava, että
eläin- tai kasvialkuperä ei määrittele rasvan
ominaisuuksia koiran ravitsemuksessa, vaan
ominaisuudet määrittelee ainoastaan syötetyn rasvan rasvahappokoostumus.
Rasvahappojen käyttö
-energiaksi
-solujen
rakenteisiin
-aineenvaihduntaan
Naudan tali
80
30
~0
Sian ihra
90
40
10
Kanan rasva
90
50
20
Rypsiöljy
100
70
20
Oliiviöljy
100
70
20
Auringonkukkaöljy
100
100
100
Pellavaöljy
100
40
100
Kalaöljy
100
100
100
TAULUKKO 2.
Eri lähteistä peräisin olevien ravinnon rasvahappojen
hyväksikäytön suhteellinen tehokkuus.
vain vähän, ja sen johdosta pellavaöljyn
arvo solukalvojen rakentajana on eläinrasvojen luokkaa. Pellavaöljyn alfa-linoleenihappo ja auringonkukkaöljyn linolihappo
ovat koiran aineenvaihdunnan kannalta
välttämätömiä ja siksi näiden öljyjen aineenvaihdunnallinen arvo on korkea. EPA
ja DHA ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisia rasvahappoja ja vaikka niitä syntyy
välttämättömien rasvahappojen aineenvaihdunnassa alfalinoleenihaposta (Kuvio
1), muodostuva määrä ei riitä elimistön
tarpeeseen nähden ja siksi näitäkin rasvahappoja on syytä lisätä koiran ravin-
Koiran rasvahappotarpeista
Koira tarvitsee välttämättömiä rasvahappoja joka päivä ja se saa perustarpeensa
tyydytettyä hyvästä perusruuasta sekä
sen täydennyksistä (liha, makkarat, öljyt
jne). Rasvahappojen perustarpeen lisäksi
koiralla saattaa olla erityistarpeita, joita
voidaan tyydyttää lisäämällä ravintoon
sopivasti oikeita omegoita. Seuraavassa
tarkastellaan koiran ravinnon rasvahappotäydennyksen keskeisiä tarpeita. Aikuisella
koiralla ravinnon rasvahappotäydennyksellä
voidaan vaikuttaa ihon hyvinvointiin, pentu
saattaa tarvita rasvahappotäydennystä aivojen ja silmien kehityksen tueksi ja vanhenevan koiran elimistö hyötyy myös tietyn tyyppisestä rasvahappotäydennyksestä.
Rasvahappoja
koiran iholle
Aikuisen koiran rasvahappojen erityistarve saattaa ilmetä ihon ja turkin huonona
kuntona vaikka koira saisi hyvää perus-
ruokaa ja mahdollisesti myös ruokaöljyä
perusruuan höysteeksi. Vaikka koiran kuivamuona sisältäisikin ravintonormien mukaiset määrät välttämättömiä rasvahappoja, koiran iho ja turkki voivat silti viestiä
rasvahappojen puutteesta. Eloton turkki,
hilseily ja karvanlähtö ovat tyypillisiä välttämättömien rasvahappojen puutoksesta
johtuvia iho-oireita (Harvey 1993). Ihoongelmien synty voi liittyä absoluuttisen
puutteen sijaan omega-6 ja omega-3
rasvahappojen epätasapainoon koiran
perusruuassa. Kuten edellä todettiin, runsaasti linolihappoa (omega-6 rasvahappo)
sisältävien kasviöljyjen ja kananrasvan liian suuri osuus kuivamuonan rasvoista voi
nostaa omega-6:omega-3 suhteen liian
korkeaksi, mikä lisää ihon ärsytys- ja tulehdusherkkyyttä ja voi altistaa koiran erilaisille iho-ongelmille.
Ehkä harvemmin esiin tuleva selitys koiran
iho-ongelmille on ns. ravitsemuksellinen
dermatoosi, jonka oireita ovat ihon hilseily
ja punoitus, liiallinen karvan lähtö ja huono karvan kasvu sekä rasvainen iho (Watson 1998). Kyseessä on ravitsemuksellinen
sairaus siksi, että ravintoon lisätyillä rasvahapoilla saadaan usein hyvä hoitovaste.
Ravitsemuksellista dermatoosia saattaa
esiintyä myös koirilla, jotka saavat näennäisen riittävästi välttämättömiä rasvahappoja ravinnostaan. Näin ollen on mahdollista, että ravitsemuksellisen dermatoosin
taustalla on rasvahappojen hyväksikäyttöön liittyvä aineenvaihdunnallinen ongelma. Rasvahappojen hyväksikäyttöön
liittyvän aineenvaihdunnallisen ongelman
luonnetta ei tunneta, eikä myöskään tiedetä kuinka yleinen se koirillamme on. Viime vuosina todettu koirien iho-ongelmien
lisääntynyt hoidon tarve ja erityisesti ato-
pian lisääntyminen voivat osaltaan selittyä
ravitsemuksellisen dermatoosin yleistymisenä. Jos ravitsemuksellisen dermatoosin
taustalla on aineenvaihdunnallinen mekanismi, ravitsemuksellisten iho-ongelmien
lisääntymiseen saattaa liittyä perinnöllinen
komponentti.
Koiran ravintoon lisätyt välttämättömät
rasvahapot edesauttavat ihon normaalia
rasva-aineenvaihduntaa ja niistä voi olla
hyötyä ihosairauksien hoidossa käytetyn
lääkehoidon tukihoitona. Välttämättömien rasvahappojen annostus yhdessä antihistamiinien tai kortikosteroidien
kanssa tehostaa lääkityksen vaikutusta
erityisesti kutiavan atooppisen ihottuman
hoidossa (Sævik ym. 2004; Adams 2009).
Välttämättömien rasvahappojen hyöty
on todettu myös useiden ihon autoimmuunisairauksien hoidossa. Näitä ovat
lupus-sairaudet SLO (symmetrical lupoid
onychodystrophy), DLE (diskoidi lupus
erythematosus) ja lupoidi dermatoosi
(Bergvall 1998; The Merck Veterinary Manual; Vroom ym. 2008). Myös toistuvien
haavaisten ihotulehdusten (pyodermat,
furunkuloosi) uusiutuminen saattaa vähentyä kun välttämättömiä rasvahappoja
sisältävän valmisteen säännöllinen käyttö
aloitetaan. Ihon sarveistumishäiriöiden ja
seborrean hoidossa välttämättömistä rasvahapoista on saatu myös apua.
Rasvahappoja pennun
kehitykseen (ja
vähän emollekin)
Aivojen ja silmien kehitykseen (henkinen ja
motorinen kehitys) vaikuttavan DHA-rasvahapon tarve tunnistettiin ensimmäisen
kerran ihmisvauvojen ravitsemustutkimuksissa (Innis 2008).
Kehittyvä sikiö saa
merkittävän
osan
aivojen ja silmien
toiminnan kannalta
tärkeästä DHA:sta
äidiltään raskauden
viimeisen kolmanneksen aikana. Jos
vauva syntyy keskosena, äidiltä siirtyvä
DHA saattaa jäädä
optimaalisen
kehityksen kannalta
liian alhaiseksi. Siksi keskosvauvojen
ravintoa täydennetään nykyisin aina
DHA:ta sisältävällä
äidinmaidonvastikkeella.
Koiranpennuilla samanlainen tilanne
saattaa
kehittyä,
jos emon elimistön
DHA-varastot ovat
liian alhaiset johtuen liian vähäisestä DHA:n saannista ravinnossa. Jos narttu ei saa DHA-täydennystä,
sen DHA-varastot vähenevät jokaisen
pentueen myötä. Nartun elimistö pyrkii
varmistamaan pentujen DHA:n saannin
erittämällä maitoon mahdollisimman paljon DHA:ta kuitenkin sillä seurauksella,
että sen omien DHA-varastojen väheneminen kiihtyy. Näin ollen toistuvat tiineydet verottavat nartun DHA-varastoja merkittävästi. Pennun aivot pystyvät ottamaan
DHA:ta vastaan vielä vieroituksen jälkeen,
ja siksi pennun ravinnon täydentäminen
runsaasti DHA:ta sisältävällä öljyllä sen ensimmäisten 6 - 8 elinkuukauden aikana voi
vaikuttaa suotuisasti pennun kehitykseen
ja parantaa sen oppimiskykyä. Sekä pennun oppimiskyvyn että silmien kehityksen
tehostuminen on todettu tutkimuksissa
joissa emojen ja pentujen ravintoon lisättiin DHA:ta sisältävää kalaöljyjä (Kelley ym.
2005; Bauer ym. 2006).
Tyypillisesti koiran ruokintaan lisätty
DHA tulee kalaöljystä. DHA on erittäin
herkästi hapettuva rasvahappo, ja koska
hapettuneet rasvahapot eivät ole pienelle pennulle hyväksi, kalaöljyn käsittelyssä
pitää olla tarkkana. Kuivamuonassa kalaöljyn säilyminen joudutaan varmistamaan
käyttämällä synteettisiä antioksidantteja
(etoksikiini, BHA, BHT). Luonnolliset antioksidantit, kuten tokoferolit, ovat kehittyvän pennun kannalta ehkä turvallisempia,
mutta ne eivät ole niin tehokkaita hapettumisen estäjiä kuin synteettiset antioksidantit. Öljymäisissä ravintolisissä DHA:n
säilyvyyteen liittyvä ongelma voidaan ratkaista säilömällä DHA-öljy ensin kasviöljyyn ja täydentämällä seos tokoferoleilla.
Kun tuote säilytetään avaamisen jälkeen
jääkaapissa, DHA ja muut herkät rasvahapot säilyvät tuoreina ja muuntumattomina.
Jos nartulla teetetään useita pentueita,
nartun DHA-varastojen täydentäminen
on myös tärkeää. Narttu, jonka kudosvarastojen DHA-taso on alentunut, ei pysty
varmistamaan pennun aivojen ja silmien
kehityksen kannalta optimaalista DHAsaantia. Kudosvarastojen alhainen DHAtaso voi vaikuttaa myös nartun tiinehtymiseen ja pentuekokoon. Monien eläinlajien
kohdalta tiedetään, että ravinnon saanti
ohjaa lisääntymistä. Jos emon ravitsemustilanne ei ole riittävän hyvä syntyvien jälkeläisten kehityksen varmistamiseksi, emo ei
tiinehdy ollenkaan, tai syntyvien jälkeläisten lukumäärä pienenee. Yli 17 000 koiran
astutusta käsittävässä tutkimuksessa todettiin, että ruokinta joka sisälsi runsaasti omega-3 rasvahappoja tehosti nartun
kudosvarastojen DHA pitoisuutta, paransi
tiinehtymistä, vähensi kuolleina syntyneiden pentujen lukumäärää ja ylläpiti pentuekokoa toistuvien tiineyksien välillä (Kelley
2000).
Rasvahappoja
vanhenevalle koiralle
Kun koira saavuttaa keski-iän, sen elimistössä alkaa tapahtua vanhenemisesta
johtuvia muutoksia. Vanhenevan koiran
elimistön puolustuskyky heikkenee ja
se lisää koiran alttiutta sairastua. Myös
vanhenevan koiran elimistön luontaiset
antioksidanttimekanismit
heikkenevät,
ja siksi elimistössä muodostuvat vapaat
radikaalit pääsevät hapettamaan soluja.
Solukalvojen ja solun rakenneosien hapettumisvauriot lisäävät ikääntyvän koiran
sairastuvuutta. Näkökyky ja muut aistit
heikkenevät, samoin ihon toiminta heikkenee ja kuivuu eikä turkki enää kiillä niin
kuin nuorempana. Muutokset ihon ja turkin kunnossa heijastelevat iän mukanaan
tuomia muutoksia kudostasolla.
Vanheneville koirille on kehitetty omia
kuivamuonia, joissa on huomioitu ikääntymisen aiheuttamat muutokset ravinnontarpeessa. Näissä kuivamuonissa
ravintoaineiden sulavuus on korkea ja
rasvapitoisuutta on vähennetty energian
saannin rajoittamiseksi. Muonan rasvapitoisuuden alentamisella pidetään koiran
painoa kurissa, mutta samalla rajoitetaan
sen välttämättömien rasvahappojen saantia. Vanhenemisen myötä välttämättömien
rasvahappojen, erityisesti pitkäketjuisten
omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA)
tarve korostuu ja siksi ruoka-annoksen täydentäminen öljylisällä voi olla tarpeen.
Vanhenemiseen liittyvä elimistön puolustuskyvyn heikkeneminen ja rakenteelliset
muutokset ihossa altistavat koiran ihoongelmille (Merchant 2004). Vanheneva
koira tarvitsee kasvipohjaisia välttämättömiä rasvahappoja, linoli- ja alfa-linoleenihappoa, ihon rasva-aineenvaihdunnan
ylläpitämiseen. Linolihappoa on runsaasti
mm. auringonkukkaöljyssä ja alfa-linoleenihappoa pellavaöljyssä (Taulukko 1). Nivelten liikkuvuuden ylläpitämiseksi koiralle
on hyvä tarjota runsaasti eikosapentaeenihappoa (EPA) sisältävää kalaöljyä. EPA
tukee elimistön puolustuskykyä ja vaimentaa tulehduksia. Kohtuullisen suuri annos
EPA-rasvahappoja suojaa koiran niveliä
kulumilta sekä rauhoittaa kuluneita ja kipuilevia niveliä (Budsberg ja Bartges 2006;
Hansen ym. 2008). Fyysisen vanhenemisen
lisäksi koira vanhenee myös psyykkisesti.
Masennus ja käyttäytymishäiriöt voivat lisääntyä. Kalaöljyn omega-3 rasvahapoil-
la, erityisesti EPA:lla, on todettu suotuisa
vaikutus ihmisen mielialahäiriöiden (masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö)
hoidossa (Ross ym. 2007). Koirilla kalaöljyn
rasvahappojen vaikutusta mielialaan ei
ole tutkittu, mutta positiivisten käyttäjäkokemusten valossa näyttää siltä, että koira
saattaisi hyötyä päivittäisestä kalaöljylisäyksestä.
Kalaöljyn monityydyttymättömät rasvahapot hapettuvat herkästi ja hapettuneen kalaöljyn tunnistaa helposti hajusta.
Hapettuessaan kalaöljyn väri myös tummuu. Tuore kalaöljy on väriltään vaalean
keltaista ja se tuoksuu vain lievästi kalalle.
Härskiintynyt kalaöljy verottaa kudosten
antioksidanttitasoja ja siksi on tärkeää, että
vanhenevalle koiralle, jonka elimistön luontaiset antioksidanttimekanismit ovat heikentyneet, syötetään vain hyvin säilynyttä
ja korkealaatuista kalaöljyä.
Artikkelin kirjoittaja on Helsingin
yliopiston kotieläinravitsemuksen
dosentti, rasvatutkija ja Nutrolin®ravintoöljyjen kehittäjä.
Tietoisku
Niin meidän ihmisten kuin eläintenkin kaikkia soluja ympäröi rasvahapoista muodostuva solukalvo.
Ravinnon rasvahappojen saanti vaikuttaa solukalvojen rasvahappokoostumukseen ja sen seurauksena
solukalvojen toimintaan. Solukalvojen toiminnan
keskeisiä piirteitä on niiden läpäisevyys ja erilaisten kemiallisten signaalien muodostuminen.
Solukalvojen monityydyttymättömistä rasvahapoista
muodostuvat välittäjäaineet osallistuvat tulehdusreakLinoleenihappo
tioiden käynnistämiseen (esim. prostaglandiinit) ja toisaalta hillitsevät tulehduksia (esim. endokannabinoidit).
SDA
Ravinnon rasvahappojen vaikutus heijastuu myös
kaikkien elinten toimintaan. Rasvahappojen rooli tunEPA
tuu olevan erityisen tärkeä elimistön rajapinnoilla
limakalvoilla, suolistossa, verisuonien seinämissä ja iholla.
DHA
Integraaliproteiini
Ulkopuoli
Ei-polaariset
rasvahappoketjut
Fosfolipidien
polaariset päät
Lipidikaksoiskerros
Solukalvon sisäosa
Sisäpuoli
Glykoproteiini
Perifeerinen proteiini
Lähteet:
1.Adams, H.R. (2009). Histamine, serotonin and their antagonists. In Veterinary
Pharmacology and Therapeutics. Rivere, J.E. and Papich, M.G. Wiley-Blackwell.
2.Bauer, J.E. (2006). Metabolic basis for the essential nature of fatty acids and
the unique dietary fatty acid requirements of cats. JAVMA, Vol 229 (11): 17291732.
3.Bauer, J.E., Heinemann, K.M., Lees, G.E. ja Waldron, M.K. (2006). Retinal
Functions of Young Dogs Are Improved and Maternal Plasma Phospholipids
Are Altered with Diets Containing Long-Chain n-3 Polyunsaturated Fatty Acids
during Gestation, Lactati on, and after Weaning. J. Nutr. 136: 1991S-1994S.
4.Bergvall K. (1998). Case report: Treatment of symmetrical onychomadesis
and onychodystrophy in five dogs with omega-3 and omega-6 fatty acids.
Veterinary Dermatology 9: 263-268.
5.Budsberg, S.C. ja Bartges, J.W. (2006). Nutrition and osteoarthritis in dogs:
does it help? Vet. Clin. North. Am. Small Anim. Pract. 36(6):1307-1323.
6.Hansen, R.A., Harris, M.A., Pluhar, G.E., Motta, T., Brevard, S., Oglivie, G.K.,
Fettman, M.J. ja Allen K.G. (2008). Fish oil decreases matrix metalloproteinases
in knee synovia of dogs with inflammatory joint disease. J. Nutr. Biochem.
19(2): 101-108.
7.Harvey, R.G. 1993. Nutritional therapy. In: BSAVA Manual of Small Animal
Dermatology. Ed. Harvey, R.G. & Mason, I.S. British Small Animal Veterinary
Association s. 244-250.
8.Heinemann, K.M., Waldron, M.K., Bigley, K.E., Lees, G.E. ja Bauer, J.E. (2005).
Long-Chain (n-3) Polyunsaturated Fatty Acids Are More Efficient than
a-Linolenic Acid in Improving Electroretinogram Responses of Puppies
Exposed during Gestation, Lactation, and Weaning. J. Nutr. 135: 1960–1966.
9.Innis, S.M. (2008). Dietary omega 3 fatty acids and the developing brain.
Brain Research 1237: 35-43.
10.Kelley R.L. (2000). Canine Reproduction: What should we expect? Recent
Advances in Canine and Feline Nutrition, Volume II: Orange Frazer Press;
225-242.
11.Kelley, R., Lepine, A., Burr, J., Shyan-Norwalt, M., Reinhart, G. ja Morgan,
D. (2005). The effect of dietary fish oil on puppy trainability. J. Vet. Intern. Med.
19 (6): 939 (Abst.).
12.Merchant, S.R. (2004). The Skin. In Geriatrics and gerontology on the dog
and cat. J.D. Hoskins, ed. Saunders, St. Louis.
13.NRC (2006). National Research Council. Nutrient Requirements of Dogs and
Cats. The National Academies Press
14.Sævik, B.K., Bergvall, K., Holm, B.R., Saijonmaa-Koulumies, L.E., Hedhammar,
A., Larsen, S. and Kristensen, F. 2004. A randomized, controlled study to
evaluate the steroid sparing effect of essential fatty acid supplementation in
the treatment of canine atopic dermatitis. Vet. Dermatol. 15:137-145.
15.Su, K.-P. (2009). Biological Mechanism of Antidepressant Effect of Omega–3
Fatty Acids: How Does Fish Oil Act as a ‘Mind-Body Interface’? Neurosignals
17:144–152.
16.Vroom, M.W., Theaker, M.J., Rest, J.R. ja White, S.D. (2008). Lupoid
dermatosis in five german short-haired pointers. Veterinary Dermatology 6 (2):
93-98.