KYMPIT – Kymenlaakson paremman integraation tueksi
1.12.2008 – 31.5.2012
Lääkärien kielitaitotesti
Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus
Palmenia, Kouvola
Hilda Urb
toukokuu 2012
Suomen kielen testi ulkomaalaistaustaisille lääkäreille
Terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä
kielitaito. Lainmukaista ”riittävää kielitaitoa” ei ole erikseen määritelty. Riittävä kielitaito on sitä,
että potilasturvallisuus ei missään olosuhteissa vaarannu. Tämä vaatii työntekijältä hyvää suullista ja kirjallista kielitaitoa. Testi perustuu tason B2 osaamiseen, jota lääkärin tehtävien hoitaminen vähintään vaatii. Saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että hyvänä – mutta ei
riittävänä – kielitaitoa pidetään silloin, kun se keskimäärin on vähintään YKI4 (B2). Ei voida
määritellä yleisesti käsitettä riittävän hyvä, vaan kielitaidon vaatimukset täytyy mitoittaa suhteessa ammattiin ja työtehtäviin.
Testiä on pilotoitu sellaisenaan lääkäreiden kielitaitotestauksessa Sukkula- koulutuksessa sekä
mallitehtäviä käytetty kielikoulutuksessa tasoryhmiin jakamisessa. Tehtävät ovat mallitehtäviä,
joita testaaja voi käyttää omia testitehtäviään laatiessa.
Testiin käytetään aikaa 2 – 2,5 tuntia. Osallistujille laaditaan kielitaitoarvio kaikista osakoetuloksista eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti.
Testiin kuuluu viisi osakoetta:
- Kuullun ymmärtäminen
- Puhuminen
- Tekstin ymmärtäminen
- Ammattisanasto ja rakenteet
- Kirjoittaminen
Kuullun ymmärtämisen osakoe sisältää kuuntelutehtävän ja kasvokkain keskustelun.
Arvioitavat taidot:
tärkeiden asioiden ymmärtäminen sekä monologissa että dialogissa
Arvio:
hyväksytty (51%)/hylätty
Suoritukset nauhoitetaan.
Mallitehtävä
http://www.parkinsoninfo.fi/home/valtteri-kaasinen
Näet ja kuulet neurologin puheenvuoron Parkinsonin taudista.
Vastaa kysymyksiin:
1. Mitä taudin hoidolla tavoitellaan (2 asiaa)
2. Milloin ja millainen oli käännekohta taudin hoidossa?
3. Miten tautia hoidetaan nyt?
4. Miten tautia tutkitaan? Nimetä 3 tutkimuslinjaa.
___/9p
Puhumisen osakoe järjestetään kasvokkain keskusteluna
Arvioitavat taidot:
Viestin välittyminen, puheen sujuvuus, sanaston ja rakenteiden hallinta,
vuorovaikutustaidot
Arvio:
hyväksytty (51%)/hylätty
Suoritukset nauhoitetaan.
Esimerkkejä haastattelukysymyksistä
Kysymykset on jaettu pareihin. a- kysymykset ovat vaikeampia. Niiden ymmärtäminen ja niihin
odotettu vastaus vaatii enempää kielitaitoa kuin perustaito. Jos haastateltava ei ymmärrä a- kysymystä, siirrytään b- kysymykseen, joka on selkokielinen. Sen ymmärtämiseen ja odotettuun vastaukseen riittää perustaito.
1. a) Mistä olet lähtöisin?
b) Mistä olet muuttanut Suomeen?
2. a) Kerro vähän taustatietojasi.
b) Kerro jotain itsestäsi.
3. a) Mihin ammattiin olet valmistunut?
b) Mikä on ammattisi?
4. a) Mitä lääketieteen opintoja olet suorittanut?
b) Missä ja miten opiskelit lääkäriksi?
5. a) Millaista työkokemusta sinulla on?
b) Missä olet ollut töissä?
6. a) Millaisia tehtäviä hoidit viimeisessä työpaikassasi?
b) Mitä työtä teit viimeksi?
7. a) Mikä on työtilanteesi tällä hetkellä?
b) Oletko nyt töissä?
8. a) Miksi ammatinvalinnassasi päädyit lääkäriin?
b) Miksi halusit tulla lääkäriksi?
9. a) Millaisia tavoitteita olet asettanut urallesi?
b) Mitä suunnitelmia sinulla on?
10. a) Millaisena koet/millaiseksi kuvittelet työsi suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä?
b) Millaista on sinun työsi lääkärinä Suomessa?
11. Kuvaile lääkäriä,
a) joka on ”jokapaikanhöylä”
b) ”oppii kantapään kautta”
c) ”laittaa itsensä likoon”
Tekstin ymmärtämisen osakoe (kirjallinen)
Osakokeessa voi olla 1 -2 eri pituista lääketieteeseen liittyvää tekstiä (esim. teksti hallinnon alalta
ja potilaskertomus)
Arvioitavat taidot:
Lääkärille tärkeiden yksityiskohtien ymmärtäminen
Arvio:
hyväksytty (51%)/hylätty
Mallitehtävä:
Lue potilaskertomus, vastaa kysymyksiin, selitä alleviivatut sanat tai ilmaisut:
Ikä: 58 v.
Perhe: aviomies
Asuinpaikka: Kuopio
Työ: tilintarkastaja
Harrastukset: vesijumppa, ulkoilu, sisustaminen,
puutarhanhoito ja taidenäyttelyt
"Minulla on tuo nivelrikko vallannut kropan (1) sieltä täältä. Se alkoi jo 20 vuotta sitten vasemman etusormen ylimmästä nivelestä ja nykyään nivelrikkoa on laajasti ympäri kehoa; sitä on
varpaissa, polvissa, lonkissa ja selässä. Voisi sanoa, että olen aiheen asiantuntija, niin paljon on
kokeiltu erilaisia hoitomuotoja ja jopa poppakonsteja (2)."
"Aluksi, kun kivut olivat mahdottomia, tunsin itseni hyvin avuttomaksi. Kotioloissahan sitä pärjäilee jotenkin, mutta kun lähtee ihmisten ilmoille (3), tuntui että nyt pitää saada jokin lääke ja
hoitokeino, ettei oleminen mene pelkäksi irvistelyksi ja tuskailuksi esimerkiksi töissä. Hoitokeinoksi
minulle määrättiin liikuntaa ja kipulääkkeitä. Tuntui, ettei lääkärini ottanut kipuani edes tosissaan."
"Tulehduskipulääkkeistä huolimatta kivut kuitenkin jatkuivat, eihän niistä ollut kuin hetkellistä
apua. Lisäksi nämä tavalliset kipulääkkeet aiheuttivat minulle hyvin ikäviä mahavaivoja, pahoinvointia ja siinä pääsi kehittymään ajan myötä jopa orastava vatsahaava(4)."
"Samaan aikaan olin niin omatoiminen, että aloin etsiä itse konsteja itsehoitoon. Jouduin sairaseläkkeelle, joten olihan minulla enemmän aikaa paneutua nivelrikkokivun hoitoon. Kokeilin monia luontaistuotteita, kylmä- ja kuumahoitoja, meditointia, ruokavalion muutosta sekä jopa painon-
pudotus tuntui ajankohtaiselta. Huomasin, että varsinkin uusien liikuntalajien, kuten vesijumpan ja
kävelylenkkien, harrastaminen kohensi oloa ja pieni painonpudotus helpotti vähän kipuja. Huomasin, että parempi lihaskunto tukee raihnaista rankaani (5)."
"Jatkuvien terveyskeskuskäyntien myötä minut passitettiin fysikaalisiin hoitoihin. Kuitenkin rahaa kului sairauteeni rutosti, koska hoidot olivat melko arvokkaita. Söin edelleen tulehduskipulääkkeitä ja öisin aloin käyttää vielä nukahtamislääkkeitä. Öiset kipukohtaukset olivat pahimpia, ja kipulääkkeitä kului liikaa. Särkylääkkeistä aiheutuneisiin vatsavaivoihin jouduin syömään omaa lääkitystä. Tuntui että lääkekierre (6) oli valmis. Ajattelin, että kaikesta kokemastani oli tilapäisesti hyötyä, mutta mikään hoito ei tuntunut tehoavan pitkäaikaisesti."
"Onneksi minulla on ollut tukenani aina mieheni. Hän on saanut aikalailla auttaa arkiaskareissa.
Esimerkiksi purkkien ja pullojen avaaminen ei onnistu ilman apuvälineitä ja pukeminen on toisinaan
työn ja tuskan takana."
"Tällaista olen kokenut ja löytänyt avukseni hyviä keinoja, kuten voimistelun, rentoutuksen ja
elämäntapojen parantamisen. Toivottavasti vielä löytyisi lääke, joka ei aiheuttaisi ikäviä sivuvaikutuksia ja joka tehoasi pitkäaikaisemmin. Siitä olen kuitenkin varma että vierivä kivi ei ainakaan
sammaloidu (7), kunhan tässä polskutellaan kovasti eteenpäin (8)."
Lähde: Hyvä elämä.fi
Selitä merkityt sanat/fraasit omin sanoin:
_____/ 8 p
Lisäkysymykset
1. Mikä sairaus on nivelrikko?
2. Mitä oireita potilaalle aiheuttivat kipulääkkeet?
3. Mitä itsehoitokeinoja potilas käytti?
_____/ 3 p
Rakenteiden ja sanaston osakoe (kirjallinen)
Sopivia tehtäviä ovat esim. tehtävä anatomiasta (ruumiin osat / sisäelimet),
potilas - lääkäri dialogi (täydennä lääkärin repliikeillä), tuloteksti (verbin käyttö) tai epikriisi
Arvioitavat taidot:
kyky sekä ymmärtää että käyttää ammattisanastoa, hyvä rakenteiden
hallinta
Arvio:
hyväksytty (51%) /hylätty
Mallitehtävä 1
Taivuta suluissa olevat sanat. Poista kaikki epikriisiin kuulumaton:
Tampereen yliopistollinen sairaala
Sisätaudit
Hoitoaika 2. - 6.3.2009
Sune Karlsson
Kyseessä on 67- vuotias eläkkeellä oleva linja-auton kuljettaja, (joka) _______ tulee
lähetteellä syncope- kohtausten vuoksi (tutkimus) ___________________.
Aikaisemmin useita vuosia paksusuolivaivaa, (joka) ___________ pidetty colon irritabilena. Tammikuussa 1997 prostatan hyperplasian vuoksi leikkaus. Sittemmin virtsavaivat helpottuneet. Kymmenen vuoden ajan lääkitys (lievä verenpainetauti)
_____________________________ Lisälyöntien vuoksi saanut vuosia sitten Verpamil- lääkityksen.
Lääkityksenä ollut Diurex 1 x 1, myös Verpamil, (joka) ___________ lopetettu vuoden
vaihteessa.
Potilas on saanut elämänsä aikana kolme tuupertumiskohtausta, (joka)
____________ jokainen tullut ruokapöydässä ja niihin on ilmeisesti liittynyt pahempi
ummetusepisodi kaikkiin. Ruokapöydässä oli runsaasti erilaista ruokaa ja juomaa.
Pöytä oli myös kauniisti katettu. Silmissä alkanut mustua ja taju mennyt hetkeksi. Ei
kouristeluja. Ei selvästi sydänperäistä vaivaa.
Verenpaine 155/95, pulssi tasainen ja säännöllinen. Sydämestä ei sivuääniä. Pulm.
0.
Tulovaiheessa (potilas) ________________ oli selvä flunssa ja limainen yskä, La oli
korkea, 65. Hoidettiin (antibiootti) __________________ ja kontrollissa La laskenut
23:een. Tuolloin myös leukosytoosia 13,9, sittemmnin 8,2. Hb ollut 155, kreatiniini
107. Maksa-arvoissa hiukan poikkeavuutta. Afos ollut 511, ALAT 91. Sittemmin kontrollissa Afos normaali 230 ja ALAT 62. Virtsa täysin siisti. Maksa-arvojen kohoamisen vuoksi tehty ylävatsan ultraäänitutkimus, (joka) ____________ sappikiviin viittaavaa ei todeta. (Vasen munuainen) ___________________________________ kysta. Muuten normaali.
Thorax- kuvassa keuhkot ja sydän normaalit. EKG:ssä säännöllinen sinus- rytmi.
Potilas tullut siis tutkimuksiin kolmasti esiintyneen syncope- kohtauksen vuoksi. Käynyt 24.1 (neurologinen poliklinikka) ______________________
__________________ tutkimuksissa, (joka) ______________ pidetään kohtauksia
mahdollisesti aivoverenkiertoperäisinä. Viime aikoina meillä onkin ollut usein potilaita,
joilla aivoverenkierto – ongelmia. Ovatkohan pitäneet huonosti huolta itsestään?
Taustalla voi myös olla vatsa- tai sydänperäinen tekijä. Potilas menossa neurologiselle poliklinikalle jatkotutkimuksiin edelleen. Maksan puolesta jatkotutkimukset eivät ole
tässä vaiheessa aiheellisia.( Lääkitys) __________________ edelleen Diurex 1 x 1.
diagnoosit: Syncope NUD
Hypertonia essentialis
N.N. erikoistuva lääkäri
____/17p
Lähde: http://www12.uta.fi/selfaccess/userhtml/sve/1075286867/fisunekarl.htm
Mallitehtävä 2
Potilas-lääkäri -dialogi
Täydennä dialogi sopivilla lääkärin repliikeillä:
L:
P: Päivää, päivää…..
L:
P: Olen täällä tämän lonkkani takia. Se on vihoitellut jo toista kuukautta, mutta en ole saanut aikaa
lääkärille.
L:
P: Se alkoi sillä lailla, että yhtenä aamuna en päässyt sängystä ylös. Niin oli kipeä.
L:
P: Sattuu aina kun liikun edes vähän. En pääse ulos ollenkaan. Ei ole aikaisemmin mitään vastaavaa ollut.
L:
P: Se on kummallinen se kipu, kun se vaihtaa paikkaa. Välillä sattuu lonkkaan ja välillä polveen.
Selkäänkin se heijastaa.
L:
P: Olenhan minä yrittänyt kotikonstein sitä hoitaa ja kipulääkkeitäkin ottanut.
L:
P: Ibusalia olen ottanut, se sopii mun vatsalle ja vähäksi aikaa lieventää kipua. Salvoja olen kokeillut vähän kaikenlaisia. Parhaiten on auttanut se hevosvoide, jota urheilijatkin käyttävät.
L:
P: Ei selkä ole vaivannut aikaisemmin. Ei sen jälkeen kun olen jäänyt töistä pois.
L:
P: Niin, olen eläkkeellä. Olen muuten ollut aika hyvässä kunnossa ennen tätä tapausta.
L:
P: Sattuu, sattuu. Varsinkin kun nousen seisomaan.
L:
P: Ei sitä ole koskaan kuvattu. Ei ollut aihettakaan. Kyllä kai se kuva sitten kertoo onko siinä kulumia tai muuta.
L:
P: On minulla verenpainelääke käytössä, ei muuta.
L:
P: Voinko mennä verikokeisiin saman tien, vai pitääkö sinnekin varata aika?
L:
P: Hyvä,että voin käydä heti. Saanko täältä uuden ajan vastaanotolle, kun puhelimessa jonotin
viimeksi 8 minuuttia ennen kuin ajanvaraus vastasi? Eikä silloin ollut enää yhtään aikaa.
L:
P: No niin, menen nyt sitten varaaman sen ultraääniajan. Jos vain pääsen liikkeelle. Olisko jotain
vahvempaa kipulääkettä? Nämä Ibusalit ei oikein auta.
L:
P: Kiitos ja palataan asiaan.
L:
____/17p
Kirjoittamisen osakoe
1-2 eripituista lääkärin työhön liittyvää tekstiä (esim. lähete, epikriisi)
Arvioitavat taidot:
viestin sisällön välittyminen, kyky käyttää kieltä tarkoituksenmukaisesti.
Arvio:
Hyväksytty (51%)//hylätty
Mallitehtävä 1
Vastaanotollesi tuli potilas, joka osaa hyvin kertoa sairaudestaan. Lue kertomus ja saatujen tietojen
sekä vastaanottotapahtumien perusteella kirjoita potilaalle lähete kardiologin vastaanotolle.
Olen 1952 syntynyt ”melkein eläkeläinen”. Minulla todettiin verenpainetauti -86, mutta
oireilu oli alkanut jo kolmisen vuotta aiemmin. Työskentelin silloin vuoromestarina paperitehtaalla ja ilmeisesti työ oli aika stressaavaa, vaikka en itse sitä huomannut. Paino nousi herkästi ja kai sitä alkoholiakin kului aika reilusti. Lenkkimakkara maistui ja
tietysti olut palanpainikkeeksi. Vaikka työvuoron aikana liikuin kolmesta viitteen kilometriin, jäi liikunta vähälle vapaa-aikana.
Verenpainelääkitys aloitettiin 5 mg:n päiväannoksella. Paineet olivat silloin noin 150160/110-115 ja painoa oli kertynyt 180 cm pituuteeni noin 110 kg. Pikkuhiljaa paine
alkoi laskea, mutta vuoden kuluttua lääkityksen aloittamisesta arvot olivat kuitenkin
vielä merkittävästi koholla.
Lääkitystä lisättiin annokseen 2x5 mg päivässä, ja kun sain painoakin muutaman kilon pudotettua, paineet laskivat 140-150/95-105. Pari vuotta mentiin tällä tasolla, mutta tavoitetta ei kyllä saavutettu. Ruokailutottumukset olivat suurin piirtein samat, eikä
juomatkaan suuremmin muuttuneet. Liikunta jäi myös yhtä vähälle kuin ennenkin.
90-luvulle tultaessa paineet rupesivat taas nousemaan. Elämäntapani eivät muuttuneet, ehkä liikunta oli vähäisempää. Vuosikymmenen puolivälissä paineet olivat 160170/100-110 ja lääkitystä lisättiin.
Vuoromestarin stressaava työ jäi ja muutimme Länsi-Suomesta Kuusamoon. Se
muutti ruokailutottumuksiani aika paljon kalavoittoiseksi. Samalla vaihdoin suolan mineraalisuolaksi ja niin marjoja kuin kasviksiakin söin enemmän kuin ennen. Alkoholipitoisetkin vähenivät, samoin stressi. Rasvat muuttuivat vähärasvaiseen 30 - 40 %
kasvisrasvaan ja ruoanlaitossa käytimme rypsiöljyä.
2000-luvun alussa arvot olivat jo aika hyvät (125/80). Painokin putosi sataan kiloon,
kun aloin harrastamaan liikuntaa 3-4 kertaa viikossa. Talvella hiihdän ja kävelen, kesällä lenkkeilen ja pyöräilen. Ruokavaliossa on edelleen kalaa 2-3 kertaa viikossa.
Juustoissa ja leikkeleissä suosin vähärasvaisia tuotteita. Syön päivittäin salaattia,
marjoja ja vihanneksia. Väkeviä en enää juo paljoakaan, viiniä nautimme viikonloppuisin ruokajuomana, saunaolutta kyllä kuluu.
Verenpaineet jatkoivat laskua ja päästiin arvoihin 120-125/75-80. Vaakakin näytti jo
kaksinumeroisia lukuja! Muutaman vuoden päästä vähennettiin lääkitystä.
Parin viime kuukauden aikana paineet nousivat taas, on tullut hengenahdistusta ja
sydämen tykytystä. Olo tuntuu voimattomalta. Siksi tulin taas vastaanotolle.
____/17p
Lähde: http://www.sydanmissio.fi/potilaskertomuksia.php?p=elakelainen
Mallitehtävä 2
Olet laatimassa esitelmää lääkärin työstä. Tee sanoista lauseita. Älä muuta järjestystä:
Oireista diagnoosiin
1. Lääkäri, tehdä, diagnoosi, potilas, esittämät, oireet, ja, tutkimukset, peruste.
2. Kun, potilas, kertoa, lääkäri, vaivat, hän, kuvaamat, tuntemukset, käyttää, nimitys, oire.
3. Lääkäri, kuunnella, potilas, kertomus, joka, hän, täydentää, tarkentavat, kysymykset.
4. Lääkäri, pyrkiä, tutkimus, aina, diagnoosi.
5. Lääketieteellinen, diagnoosi, antaa, potilas, vaiva, selitys, ja, mahdollistaa, hoito, aloittaminen.
6. Jo, diagnoosi, saaminen, voida, olla, potilas, helpottava.
7. Toisaalta, diagnoosi, pahanlaatuinen, tauti, voida, olla, vaikea.
8. Diagnoosin myötä, potilas, olla, oikeus, hoito, sairausloma, kuntoutus, ja, ehkä, sairauseläke.
9. Tavanomaiset, taudit, kuten flunssa, lääkäri, tekemä, diagnoosi, ei olla, aina, välttämätön.
10. Suurin, osa, flunssat, podeta, ilman, että, potilas, hakeutua, lääkäri.
11. Kun, diagnoosi, olla, asetettu, lääkäri, valita, potilas, parhaaksi katsomansa, hoito.
_____/11p
Lopuksi
Testitehtäviä voidaan käyttää myös tasokokeessa ryhmän kielitaitoa arvioidessa.
Silloin apuvälineenä voidaan käyttää seuraavaa kriteeritaulukkoa:
vuorovaikutustaidot
edistynyt
Osaa viestiä melko sujuvasti rutiiniomaisissa työelämän tilanteissa, esim. lääkäri-potilas dialogissa tai työyhteisön viestintään liittyvissä tilanteissa
sanasto
Hallitsee oman alan ja yleiskielen
sanaston melko hyvin, puhekieli
(murteet, slangi) ja sanontojen
käyttö vielä hakusessa
rakenteet
On puutteita rakenteiden käytössä, esim. lauseenvastikkeiden,
mutta osaa käyttää sivulauseita.
Tekee esim. rektiovirheitä ja lauseensidoskeinot voivat olla puutteellisia
Ääntää pääosin ymmärrettävästi.
Äidinkielen vaikutusta havaittavissa.
Esiintyy kieliopillisia virheitä asiakirjoissa, mutta osaa käyttää malleja ja löytää apua.
ääntäminen
kirjoittaminen
perustaso
Työelämään liittyvässä perusviestinnässä vaikeuksia, esim.
ei osaa ruumiinosia suomeksi
tai potilaan ohjeistus epäonnistuu puutteellisen kielitaidon
vuoksi.
Yleiskielen sanasto ei ole vielä
hallinnassa, oman alan sanasto erittäin suppea, esim. sekoittaa paino – paine, valita – valittaa, puuttuu –puutuu, ei pysty
antamaan potilaalle ohjetta
lääkkeen käytöstä
Käyttää perusrakenteita puutteellisesti niin, että kielioppivirheet voivat johtaa asiavirheeseen, esim. poistan (hammasta, hampaita, hampaat)
Ääntäminen toisinaan vaikeuttaa ymmärtämistä. Tarvitsee
harjoitusta.
Ei suoriudu työelämän kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla.