OPPITUNTI 3: ONNETTOMUUDEN SEURAUKSIA VOI RAJOITTAA TAVOITTEET JA ENNAKKOKÄSITYKSET Copyright: 2014 SPEK, Tekstit: Eevi-Kaisa Yrjölä, Ulkoasu: HUVILA Brand & Design, ISBN: 978-951-797-483-7, Kopiointirajoitus: Tämän sähköisen oppimateriaalin kopioiminen ja jakaminen opetustarkoituksiin on sallittu. Teoksen muuttaminen tai käyttäminen kaupalliseen tarkoitukseen on ehdottomasti kielletty. TAVOITTEET Tässä luvussa on tavoitteena, että oppilas: ymmärtää, että tehokas alkusammutus voi rajoittaa tulipalon vahinkoja tuntee alkusammutusvälineet ja tietää, mihin paloihin niitä käytetään tietää, miten alkusammutusvälineet toimivat kiinnostuu alkusammutustaidon hankkimisesta tietää, miten pitää toimia, jos kohtaa maassa makaavan ihmisen osaa antaa hätäensiapua tuntee yleisen vaaramerkin tietää, miten pitää toimia, jos kuulee yleisen vaaramerkin tuntee kokeilumerkin ja vaara ohi -merkin ENNAKKOKÄSITYSTEN KARTOITUS Diassa 1 on kysymyksiä, joilla kartoitetaan, mitä oppilaat tietävät aiheesta ennalta. Tarkoitus on myös virittäytyä aiheen käsittelyyn. Kysymykset nostavat joskus esiin erilaisia käsityksiä asioista. Näin ryhmässä voidaan tunnistaa, onko oppilailla virheellistä tietoa turvallisuudesta, mikä voi johtaa tapaturmiin ja onnettomuuksiin. Virheellistä tietoa voidaan yrittää muokata keskustelemalla aiheesta ryhmän kanssa. Tässä on keskusteluvihjeitä dian 1 kysymyksille: Tiedätkö, mitä alkusammutus tarkoittaa ja milloin sitä tarvitaan? Oletko koskaan joutunut käyttämään alkusammutusvälinettä? Tulipalon alun sammuttaminen eli alkusammutus ei välttämättä ole kaikille tuttu asia. Keskustelkaa aluksi, ovatko oppilaat kuulleet alkusammutuksesta aikaisemmin tai ovatko he joskus käyttäneet alkusammutusvälineitä. Voitte keskustella myös siitä, miten alkusammutusvälineiden käyttäminen sujui. Tuntuiko jokin erityisen vaikealta tai tapahtuiko ”läheltä piti” -tilanteita? Osaatko käyttää käsisammutinta tai sammutuspeitettä? Alkusammutustaidot kuuluvat kansalaistaitoihin. Sekä nuorten että aikuisten tulisi säännöllisesti harjoitella alkusammutustaitoja, sillä jo pelastuslain nojalla jokaisella on velvollisuus rajoittaa vahinkoja onnettomuudessa kykyjensä mukaisesti. Esimerkiksi pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat ja pelastusalan järjestöt järjestävät alkusammutuskoulutusta, johon kaikki aiheesta kiinnostuneet henkilöt voivat ilmoittautua mukaan. Oppilailta voi kysyä heidän mielipiteitään siitä, pitäisikö alkusammutusharjoituksia ja ensiapukoulutusta järjestää koulussa kaikille oppilaille. Keskustelkaa myös, pitäisikö pelastustaitojen olla pakollinen oppiaine koulussa. Oletko koskaan joutunut auttamaan tajutonta ihmistä? Jokainen varmasti haluaa auttaa, ja on hienoa pelastaa toisen henki, mutta hätäensiavun antaminen vieraalle ihmiselle voi tuntua hankalalta ja jopa epämiellyttävältä ajatukselta. Joskus uhrin hengen pelastaminen on ensiavusta kiinni, joten mahdollisista ennakkoluuloista olisi hyvä päästä eroon. Yleensä asiasta keskusteleminen ja harjoitteleminen helpottavat, ja siitä saa rohkeutta auttaa. Hätäensiavun antamiseen on kehitetty kertakäyttöinen elvytysmaski, jonka voi kiinnittää vaikkapa avaimenperään. Maski asetellaan uhrin kasvoille ennen elvytyksen aloittamista. Se on hyvä hankinta. Tiedätkö, mikä on yleinen vaaramerkki? Onko kotipaikkakunnallasi tapahtunut suuronnettomuuksia tai häiriötilanteita? Tunnetko yleisen vaaramerkin äänen? Ihmisiä uhkaavan yllättävän vaaran varalta on olemassa varoitusjärjestelmä. Kaupungeissa talojen katoilla näkee sireenejä, joilla voidaan varoittaa nopeasti ulkona olevia ihmisiä. Keskustelkaa, onko kukaan kuullut sireenin ääntä. Myöhemmin tällä oppitunnilla kuunnellaan yleisen vaaramerkin ääni. Vaaramerkillä varoitetaan ulkona olevia ihmisiä heitä uhkaavasta välittömästä vaarasta, jotta he ymmärtäisivät suojautua sisätiloihin. Viranomaiset antavat ihmisille lisäohjeita radion kautta. Vaaramerkki annetaan vain vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa. Suomessa on viime vuosina tapahtunut erilaisia lievempiä häiriötilanteita, kuten myrskyjä, pitkiä sähkökatkoksia ja tulvia. Viranomaiset antavat silloin asukkaille tiedotusvälineiden kautta ohjeita, mutta varsinaista vaaramerkkiä ei välttämättä aina tarvita eikä sitä silloin anneta. Kaikkien on kuitenkin hyvä tietää, mistä saa tietoa ja miten kotona voi varautua häiriötilanteisiin. Myrskyt ja tulvat ovat viime vuosina yleistyneet Suomessa. Ihmisten pitäisi osata toimia oikein myös silloin, kun tiellä kaatuu vaarallista ainetta kuljettava säiliöauto tai kun ydinvoimalassa tapahtuu onnettomuus. Varsinkin viimeksi mainittu on hyvin harvinainen tilanne. Miettikää, onko kotipaikkakunnallanne tai sen lähistöllä tapahtunut suuronnettomuuksia tai häiriötilanteita.
© Copyright 2024