OPPITUNTI 3:
ONNETTOMUUDEN
SEURAUKSIA VOI RAJOITTAA
TAVOITTEET JA
ENNAKKOKÄSITYKSET
Copyright: 2014 SPEK, Tekstit: Eevi-Kaisa Yrjölä, Ulkoasu: HUVILA Brand & Design, ISBN: 978-951-797-483-7, Kopiointirajoitus: Tämän sähköisen oppimateriaalin
kopioiminen ja jakaminen opetustarkoituksiin on sallittu. Teoksen muuttaminen tai käyttäminen kaupalliseen tarkoitukseen on ehdottomasti kielletty.
TAVOITTEET
Tässä luvussa on
tavoitteena, että oppilas:
ymmärtää, että tehokas
alkusammutus voi rajoittaa
tulipalon vahinkoja
tuntee alkusammutusvälineet ja
tietää, mihin paloihin niitä käytetään
tietää, miten alkusammutusvälineet
toimivat
kiinnostuu alkusammutustaidon
hankkimisesta
tietää, miten pitää toimia, jos
kohtaa maassa makaavan ihmisen
osaa antaa hätäensiapua
tuntee yleisen vaaramerkin
tietää, miten pitää toimia, jos kuulee
yleisen vaaramerkin
tuntee kokeilumerkin ja
vaara ohi -merkin
ENNAKKOKÄSITYSTEN KARTOITUS
Diassa 1 on kysymyksiä, joilla kartoitetaan, mitä oppilaat tietävät aiheesta
ennalta. Tarkoitus on myös virittäytyä
aiheen käsittelyyn. Kysymykset nostavat
joskus esiin erilaisia käsityksiä asioista.
Näin ryhmässä voidaan tunnistaa, onko
oppilailla virheellistä tietoa turvallisuudesta, mikä voi johtaa tapaturmiin ja onnettomuuksiin. Virheellistä tietoa voidaan
yrittää muokata keskustelemalla aiheesta
ryhmän kanssa.
Tässä on keskusteluvihjeitä dian 1
kysymyksille:
Tiedätkö, mitä alkusammutus tarkoittaa ja
milloin sitä tarvitaan?
Oletko koskaan joutunut käyttämään alkusammutusvälinettä?
Tulipalon alun sammuttaminen eli alkusammutus ei välttämättä ole kaikille tuttu
asia. Keskustelkaa aluksi, ovatko oppilaat kuulleet alkusammutuksesta aikaisemmin tai ovatko he joskus käyttäneet
alkusammutusvälineitä. Voitte keskustella
myös siitä, miten alkusammutusvälineiden käyttäminen sujui. Tuntuiko jokin
erityisen vaikealta tai tapahtuiko ”läheltä
piti” -tilanteita?
Osaatko käyttää käsisammutinta tai
sammutuspeitettä?
Alkusammutustaidot kuuluvat kansalaistaitoihin. Sekä nuorten että aikuisten
tulisi säännöllisesti harjoitella alkusammutustaitoja, sillä jo pelastuslain nojalla
jokaisella on velvollisuus rajoittaa vahinkoja onnettomuudessa kykyjensä mukaisesti.
Esimerkiksi pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat ja pelastusalan järjestöt järjestävät alkusammutuskoulutusta, johon
kaikki aiheesta kiinnostuneet henkilöt
voivat ilmoittautua mukaan. Oppilailta voi
kysyä heidän mielipiteitään siitä, pitäisikö alkusammutusharjoituksia ja ensiapukoulutusta järjestää koulussa kaikille
oppilaille. Keskustelkaa myös, pitäisikö
pelastustaitojen olla pakollinen oppiaine
koulussa.
Oletko koskaan joutunut auttamaan tajutonta ihmistä?
Jokainen varmasti haluaa auttaa, ja on
hienoa pelastaa toisen henki, mutta hätäensiavun antaminen vieraalle ihmiselle
voi tuntua hankalalta ja jopa epämiellyttävältä ajatukselta. Joskus uhrin hengen
pelastaminen on ensiavusta kiinni, joten
mahdollisista ennakkoluuloista olisi hyvä
päästä eroon. Yleensä asiasta keskusteleminen ja harjoitteleminen helpottavat,
ja siitä saa rohkeutta auttaa. Hätäensiavun antamiseen on kehitetty kertakäyttöinen elvytysmaski, jonka voi kiinnittää
vaikkapa avaimenperään. Maski asetellaan uhrin kasvoille ennen elvytyksen
aloittamista. Se on hyvä hankinta.
Tiedätkö, mikä on yleinen vaaramerkki?
Onko kotipaikkakunnallasi tapahtunut
suuronnettomuuksia tai häiriötilanteita?
Tunnetko yleisen vaaramerkin äänen?
Ihmisiä uhkaavan yllättävän vaaran varalta on olemassa varoitusjärjestelmä.
Kaupungeissa talojen katoilla näkee
sireenejä, joilla voidaan varoittaa nopeasti ulkona olevia ihmisiä. Keskustelkaa,
onko kukaan kuullut sireenin ääntä. Myöhemmin tällä oppitunnilla kuunnellaan
yleisen vaaramerkin ääni.
Vaaramerkillä varoitetaan ulkona olevia
ihmisiä heitä uhkaavasta välittömästä
vaarasta, jotta he ymmärtäisivät suojautua sisätiloihin. Viranomaiset antavat ihmisille lisäohjeita radion kautta.
Vaaramerkki annetaan vain vakavissa
yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa.
Suomessa on viime vuosina tapahtunut
erilaisia lievempiä häiriötilanteita, kuten
myrskyjä, pitkiä sähkökatkoksia ja tulvia.
Viranomaiset antavat silloin asukkaille
tiedotusvälineiden kautta ohjeita, mutta
varsinaista vaaramerkkiä ei välttämättä
aina tarvita eikä sitä silloin anneta.
Kaikkien on kuitenkin hyvä tietää, mistä
saa tietoa ja miten kotona voi varautua
häiriötilanteisiin. Myrskyt ja tulvat ovat
viime vuosina yleistyneet Suomessa.
Ihmisten pitäisi osata toimia oikein myös
silloin, kun tiellä kaatuu vaarallista ainetta
kuljettava säiliöauto tai kun ydinvoimalassa tapahtuu onnettomuus. Varsinkin
viimeksi mainittu on hyvin harvinainen
tilanne. Miettikää, onko kotipaikkakunnallanne tai sen lähistöllä tapahtunut
suuronnettomuuksia tai häiriötilanteita.