OPPITUNTI 1: ONNETTOMUUDET VOI ITSE EHKÄISTÄ TAVOITTEET JA ENNAKKOKÄSITYKSET Copyright: 2014 SPEK, Tekstit: Eevi-Kaisa Yrjölä, Ulkoasu: HUVILA Brand & Design, ISBN: 978-951-797-483-7, Kopiointirajoitus: Tämän sähköisen oppimateriaalin kopioiminen ja jakaminen opetustarkoituksiin on sallittu. Teoksen muuttaminen tai käyttäminen kaupalliseen tarkoitukseen on ehdottomasti kielletty. TAVOITTEET Tässä luvussa on tavoitteena, että oppilas: ENNAKKOKÄSITYSTEN KARTOITUS ymmärtää, miten palovaroitin toimii: tunnistaa savun ja varoittaa asukkaita osaa asentaa palovaroittimen oikeaan paikkaan tietää, monta palovaroitinta kotona pitää olla Diassa 1 on kysymyksiä, joilla kartoitetaan, mitä oppilaat jo tietävät aiheesta. Parhaimmillaan kysymykset nostavat esiin erilaisia käsityksiä asioista. Näin ryhmässä voidaan tunnistaa, onko oppilailla turvallisuudesta virheellistä tietoa, mikä saattaa johtaa tapaturmiin ja onnettomuuksiin. Virheellistä tietoa voidaan yrittää muokata keskustelemalla aiheesta ryhmän kanssa. Oppilaita kannattaa rohkaista itse esittämään kysymyksiä heitä ihmetyttävistä asioista. osaa testata palovaroittimen ja vaihtaa siihen pariston Tässä on keskusteluvihjeitä dian 1 kysymyksille: ymmärtää, että siisteys parantaa kodin turvallisuutta Onko kotonasi palovaroittimia ja onko niitä testattu joka kuukausi? osaa tunnistaa kodin vaaranpaikat Kuinka monta palovaroitinta kotisi kokoisessa asunnossa tulisi olla? tietää vapaa-ajan tapaturmien riskit tietää, että tulipalossa savu on hengenvaarallista osaa välttää tapaturmia kotona ja liikunnassa. Miksi palovaroitin ohjeistetaan kiinnittämään kattoon? Kysele, löytyykö oppilaiden kotoa palovaroittimia ja onko niitä testattu kuukausittain. Muistuta, että hyvä muistisääntö on testata palovaroitin joka kuukauden 11. päivä ja vaihtaa paristo virallisena pohjoismaisena palovaroitinpäivänä 1.12., jolloin myös tiedotusvälineet muistuttavat asiasta. Kehota oppilaita miettimään hetki, kuinka monta palovaroitinta heidän kotinsa kokoisesta asunnosta pitäisi löytyä. Keskustelkaa myös siitä, miten savu käyttäytyy. Pohtikaa, miksi palovaroittimet ohjeistetaan kiinnittämään kattoon, eikä esimerkiksi seinälle. Todetkaa, että ilmaa kevyemmät savukaasut nousevat ylöspäin, ja siksi palovaroitin tunnistaa savun nopeammin katosta. Palovaroittimen käyttöohjeet kannattaa myös aina lukea. Keskustelkaa, miksi savu ei ole vaarallista silloin, kun puita poltetaan nuotiossa, mutta asuntopalossa savu muuttuu hengenvaaralliseksi. Kerro oppilaille, että silloin kun kodin tekstiilit, muovit ja kalusteet palavat, niistä kehittyy nopeasti erittäin myrkyllistä savua. Se on paljon myrkyllisempää kuin savu jota syntyy, kun nuotiossa poltetaan puita. Ja kun palo on sisällä asunnossa, savu ei pääse haihtumaan taivaan tuuliin, kuten nuotiolla, vaan täyttää nopeasti koko asunnon. Arvaatko, mistä sähkölaitteesta syttyy eniten tulipaloja? Pyydä oppilaita arvaamaan, mistä kodin sähkölaitteista syttyy eniten tulipaloja. Eniten tulipaloja aiheuttaa liesi tai uuni. Laitteissa ei yleensä ole mitään vikaa, vaan tulipalot johtuvat ihmisten omasta toiminnasta tai erehdyksistä: he voivat unohtaa lieden päälle tai jättää vahingossa ruoan kuumenemaan liedelle. Erikoista ei ole sekään, että kotieläin kääntää vahingossa laitteen päälle. Paljon tulipaloja aiheuttavat myös valaisin, pyykinpesukone, televisio, kylmälaite ja astianpesukone. Sähkölaitteiden lisäksi kynttilät sytyttävät varsinkin talvikuukausina paljon tulipaloja. Jokaisen kannattaa opetella tämä lause: ”Viimeinen huoneesta poistuja sammuttaa aina kynttilän.” Miksi tulipaloissa kuolee enimmäkseen ikääntyneitä ihmisiä? Miksi Suomessa kuolee paljon ihmisiä tapaturmissa? Pohtikaa lopuksi, miksi suurin osa tulipaloissa kuolleista on ikääntyneitä, yli 60-vuotiaita. Kerro, että heidän liikuntakykynsä on usein rajoittunut. Ikääntyneet voivat olla huonokuntoisia tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena, jolloin he eivät herää palovaroittimen ääneen eivätkä ehdi ulos ajoissa. Ikääntyneet eivät myöskään välttämättä kuule palovaroittimen ääntä. Siksi on kehitetty erilaisia apuvälineitä. Tyynyn alle voidaan asettaa yöksi värinähälytin, joka on yhteydessä palovaroittimeen. Jos palovaroitin hälyttää, laite alkaa väristä tyynyn alla. Toinen hyvä apuväline vanhuksille on paristokotelo. Kotelo kiinnitetään seinään sopivalle korkeudelle, ja se on johdolla yhteydessä palovaroittimeen. Pariston vaihto helpottuu, kun vanhuksen tai liikuntarajoitteisen henkilön ei tarvitse kurkotella ylös kattoon. Hyvä hankinta kaikkiin koteihin on lieden ajastin, joka katkaisee siitä automaattisesti sähkön tietyn ajan kuluttua. Miten puhuisit itsesi ulos uhkarohkeasta tilanteesta, johon et halua osallistua? Keskustelkaa lopuksi siitä, miksi Suomessa kuolee niin paljon ihmisiä tapaturmaisesti. Kerro, että tapaturmiin liittyy yleensä alkoholi ja vanhusten tapaturmiin liikkumisvaikeudet. Miettikää, mistä nuorten tapaturma-alttius johtuu. Nuorten vapaa-aika kuluu paljolti oman kaveri- tai harrasteporukan kanssa. Ryhmässä nuoret ovat alttiimpia osallistumaan riskikäyttäytymiseen, jonka tiedetään olevan yhteydessä tapaturmiin. Nuori saattaa kokea jäävänsä ryhmän ulkopuolelle, jos hän kieltäytyy osallistumasta riskialttiiseen toimintaan. Keskustelkaa keinoista, joilla vaarallisesta tilanteesta voi vetäytyä.