T U L E VA I S U U D E N T Y Ö PA I K AT M AG A Z I N E Millainen on TULEVAISUUDEN työpaikka? 2 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT -FOORUMI 22.5.2014 Yritysjohto, pelko pois mielestä, puheista ja toiminnasta!.............................................. 4 ENFO ZENDER Työssä saa kukoistaa ja loistaa ................................. 6 SOFIGATE Sofigatessa annetaan energiatuulten puhaltaa .......................................................................... 8 TEKLA Kansainvälisen kasvutarinan rakentajat.............. 10 SVEA EKONOMI Meillä ei työskentele yhtään mököttäjää ...............12 VAMLAS Mahdollisuuksien työpaikat! ....................................14 KAARTIN HODARI & HUMMERI Antoisasta lounashetkestä virtaa työpäivään.....................................................................15 METROPOLIA Erilaisen osaamisen yhdistämistä uudella tavalla ..............................................................16 TAMORA Uusi työ ..........................................................................16 SATO SATO:ssa viihdytään kotona ja töissä .....................18 SOLTEQ Tsemppausenergiaa ja perheyritysarvoja ...........20 KARTTAKESKUS Karttakeskuksessa olemme oikeassa paikassa töissä ............................................................ 22 AFFECTO Elämä balanssissa ...................................................... 25 LEIJONA CATERING Parhaita makuhetkiä kaikkialla Suomessa .......... 26 DIACOR Diacorin arvomaailmaan on helppo sitoutua ......................................................................... 28 SECTO AUTOMOTIVE Maalaisjärjen käyttö yhtenä yritysarvona ........... 30 Onnellisuus kasvattaa tuottavuutta H elsingin Sanomat (HS 28.9.2014) kirjoitti suomalaisesta työelämästä esittäen brittiläisen onnellisuustutkija Nic Marksin hyvällä tavalla talonpoikaisjärkeä säteilevän näkemyksen, jonka mukaan työntekijän tulee itse kantaa vastuuta omasta innostuneisuudestaan ja onnellisuudestaan työelämässä. Totta kai. Viime kädessä jokaisella on vastuu itsestään. Ei liene perusteetonta väittää, että motivoitunut ja iloinen työntekijä tekee parempaa työtä kuin tympääntynyt ja onneton. Työntekijät tekevät yrityksen tuloksen ja hyvää työtä tekevät ovat organisaatiolle mittaamattoman arvokkaita. Nän ollen omistajiensa arvon kasvattamiseen tähtäävän organisaation yksi tärkeimmistä prioriteeteista tulisi olla työntekijöidensä innostuneisuuden ja onnellisuuden (lue: tuottavuuden) edesauttaminen, ylläpitäminen ja kasvattaminen. Olennaista on myös, että tuottavuutta edistävä yrityskulttuuri houkuttelee kaltaisiaan luokseen. Koska kaikki on läpinäkyvää ja hyvät tekijät tietävät mitä voivat työnantajaltaan vaatia, on ensiarvoisen tärkeää pitää työntekijöistään hyvää huolta ja rakentaa työnantajakuvaa viestimällä avoimesti ja ylpeästi oman yrityskulttuurin vahvuuksista. Se on kilpailuetu. Tulevaisuuden työpaikat -organisaatio edistää paremman ja tuottavamman työelämän kehitystä Suomessa. Tämä vuotuinen lehti esittelee jäsenemme, Tulevaisuuden työpaikat, joita yhdistää sitoutuminen kolmeen periaatteeseemme: Tavoitteellisuus & kehittyminen, Avoimuus & tasa-arvo, sekä Hyvinvointi & vastuullisuus. Nämä huipputyönantajat kantavat aidosti vastuuta työntekijöidensä onnellisuudesta työssään ja pyrkivät jatkuvasti tekemään asiat entistäkin paremmin. Näissä talkoissa me olemme mukana. EIRAN SAIRAALA Eiran sairaalassa ei tunneta liukuhihnapalvelua..................................................... 32 VOICE Hyvää huomenta ystävä! .......................................... 34 Jäätelöä suurella sydämellä ja hyvällä maulla..... 35 Pasi Puro Toimitusjohtaja Tulevaisuuden työpaikat Oy T14 MAGAZINE on Tulevaisuuden työpaikat Oy:n vuotuinen julkaisu Yhteistyössä: 3 KAVERIN JÄÄTELÖ Julkaisupäivä Päätoimittaja Jäsenten kuvaus Kannen kuva Tekstit AD Paino Painosmäärä 30.10.2014 Pasi Puro Juho Kuva Shutterstock.com Päivi Remes (ellei toisin mainittu) Eyeball Graphics / Mikko Jokinen Scanweb Oy 60 000 kpl Oy Kon-Tiki Tours Ltd on täyden palvelun ryhmämatkatoimisto, joka toteuttaa matkoja erilaisille ryhmille: yhdistyksille, järjestöille, yrityksille ja ystäväporukoille. Luonto-, vaellus- ja harrastematkoihin erikoistunut Kon-Tiki Tours perustettiin vuonna 1995 ja seniorikohderyhmän räätälöityihin valmismatkoihin erikoistunut MatkaSeniorit vuonna 1999. Yritykset yhdistettiin vuonna 2013 ja toimimme asiakassegmentistä riippuen kahdella brändillä Kon-Tiki ja MatkaSeniorit. WANTED ELÄMYSMATKOJEN MYYNTITYKKI Haemme yksityiselle kotimaiselle erikoismatkatoimisto Kon-Tiki Toursille myyntipäällikköä myymään ja markkinoimaan ainutlaatuisia ryhmämatkatuotteitamme. Olet etsimämme henkilö, jos pidät haasteista ja pitkäjänteisestä proaktiivisesta asiantuntijamyynnistä. Taustasi on matkailu- tai palvelualalla tulosvastuullisessa asemassa. Tarjoamme Sinulle • itsenäisen ja monipuolisen myyntityön • upeat matkatuotteet ympäri maailman • asiantuntevan ja innovatiivisen tiimin tuen Helsingin keskustassa • kk-palkan lisäksi tuloksia vastaavan palkkion Lähetä ähetä hakemus palkkatoivomuksineen ja cv 17.11. mennessä [email protected]. P.S. Toimintamme ydin on henkilökohtainen myyntityö ryhmien matkavastaavien kanssa. Reetta Reissunainen (kuvassa) on yksi ryhmänkerääjistämme, tutustu häneen Facebookissa ja www.ryhdyryhmänkerääjäksi.fi - www.kontiki.fi www.tulevaisuudentyopaikat.fi [email protected] 3 4 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT -FOORUMI HOTELLI KÄMP 22.5.2014 Yritysjohto, pelko pois mielestä, puheista ja toiminnasta! TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT –FOORUMISSA HOTELLI KÄMPISSÄ KUULTIIN POIKKEUKSELLISEN AVOIMIA JA ROHKEITA PUHEENVUOROJA. T oukokuisen TT-foorumin pääteemana oli yrityskulttuuri. Hotelli Kämppiin kokoontunut puhuja- ja kuulijaporukka osoitti, että pinnallinen hymistely tästä aiheesta oli viimeistään nyt aika jättää menneisyyteen. Diacorin henkilöstöjohtaja TATU TULOKAS kertoi, miten avoimien yt-neuvottelujen tuloksena voi syntyä sellaisia uusia ratkaisuja, että ainuttakaan työntekijää tarvitsee irtisanoa. ”Työntekijöiden tulee uskaltaa haastaa esimiehiään mutta samalla heiltä pitää löytyä halua sitoutua yhteisiin päätöksiin.” HUOMIO MYÖS SANATTOMAAN SISÄISEEN VIESTINTÄÄN Yrittäjä HENKKA HYPPÖNEN ravisteli luontaiseen tapaansa kuulijoille aiheestaan tuhdin cocktailin: hän pilkkoi osiin, tutkimustuloksiin perustuen, pelon hinnan organisaatiossa. Syksyllä samasta aiheesta kirjan julkaiseva Hyppönen selvitti, kuinka organisaatiossa kytevän pelon voi konkreettisesti haistaa ja miten halvaannuttava vaikutus sen myötä syntyvällä pelkojohtamisella, tiukalla kontrollilla ja kroonisella stressillä on. ”Kukaan ei halua jatkuvasti olla Tappajahai -elokuvan tunnelmissa. Pelko tiputtaa suorituskapasiteettia ja liika kontrolli vähentää työtehoa.” REKRYTOINNISSA KANNATTAA HANKKIA MUSTA VYÖ Verkkokauppa Zappos.com:in JAMIE NAUGHTON kertoi yrityksen menestyksen ja markkinoinnin rakentuneen yrityskulttuurin pääl- TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | ”Ihmiset haluavat, että yritys menestyy ja he haluavat olla menestyvässä yrityksessä töissä.” Työntekijöiden antamien ilmiantojen perusteella palkitut Tulevaisuusteot: Hyvinvointiteko: Lyyti; Anni Keloharju. Esimiesteko: Tmi Jarkko Hilkamo; Harri Aaltonen. Yrityskulttuuriteko: Tekla; Jolanna Vuorenhela ja Anneli Bergström le. Zappoksen pitkälle vietyä, yksilöityä asiakaspalvelua kuvaa hyvin esimerkki, jossa yksi puhelimitse hoidettu yhtäjaksoinen asiakaspalvelutilanne kesti 10 tuntia ja 29 minuuttia eikä se edes liittynyt yrityksen tuotteisiin. Reaktorin liiketoimintajohtaja TUOMAS ROUTTO kertoi yrityskulttuuritason ratkaisuista, strategiasta ja keinoista, joiden avulla he saavat organisaatioonsa sopivimmat ja parhaimmat osaajat, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon yrityksen menestymisen puolesta. ”Rekrytointi on asiantuntijaorganisaation tärkein funktio, mutta se ei koskaan saa olla vain HR:n vastuulla.” ROHKEUTTA JATKAA, VAIKKA PANNU PUHISEE PUNAISELLA ZenRoboticsin HR-päällikkö PAULA STELANDER osoitti usein käytännön esimerkein, kuinka vaikeaa ja hidasta on yrityskulttuurin rakentaminen ja kuinka keskeisessä osassa on organisaation ylimmän johdon sitoutuminen tavoitekulttuurin luomiseen ja toteutumiseen arjessa. ”Arvojen ja kulttuurien synnyttämistyö tulee aloittaa johdosta, mikä vaatii luottamuksen rakentamista ja paljon voimavaroja.” PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ Tilaisuudesta kerätty osanottajapalaute osoitti, että rohkeat ja avoimet puheenvuorot koskettivat, herättivät ajatuksia sekä inspiroivat kehittämään omaa toimintaa. Kohti tulevaisuuden työpaikkoja ja parempaa työelämää innostavat PANU LUUKKA ja PASI PURO järjestävät jo vauhdilla seuraavaa, marraskuista foorumia, jossa teemana on työnantajamielikuva. ”Jos haluat tietää, miten yritykselläsi menee huomenna, katso työntekijöitäsi tänään!” ”Kuuleeko toimistollanne lausahdusta ”Ei noin voi tehdä”? ”Vapauden ja vastuun antamisessa tärkeintä on päättää, että uskaltaa luottaa ihmisiin.” www.tulevaisuudentyopaikat.fi 5 6 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT 6 TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | 7 7 ”Työporukka on niin läheinen, että se tuntuu toiselta perheeltä.” ALEKSI PITKÄSEN VAPAA-AIKA KULUU SALILLA VOIMAILUHARRASTUSTEN PARISSA. TREENIT ANTAVAT SOPIVAA VASTAPAINOA TYÖARKEEN. Työssä saa kukoistaa loistaa TALOUSHALLINNON ULKOISTUKSIIN ERIKOISTUNEEN ENFO ZENDERIN TIIMINVETÄJÄ Aleksi Pitkäsen VAHVUUS ON KYKY YKSINKERTAISTAA MONIMUTKAISIA PROSESSEJA SEKÄ AIKAANSAADA NOSTETTA JA KUKOISTUSTA TYÖYHTEISÖSSÄÄN. KUVA: PETRA TIIHONEN I T-palvelutalo Enfo Oyj:hin kuuluva, nopeasti kasvava 140 IT- ja taloushallinnon ammattilaista työllistävä Enfo Zender on taloushallinnon prosessien osaaja. Enfo Zenderissä työskentelevä tiiminvetäjä Aleksi Pitkänen on onnellinen mies, joka viihtyy aidosti työssään: ”Työporukka on niin läheinen, että se tuntuu toiselta perheeltä”. Alun perin Aleksi tuli taloon kolme vuotta sitten ohjelmistosuunnittelijaksi. Nykyisin miehen työpäivät rakentuvat päivittäisen tuotannon pyörittämisestä, ylläpitotöiden koordinoinnista, häiriönhallinnasta, valvonnasta sekä toiminnan kehittämisestä. Enfo Oyj TOIMIALA pohjoismainen IT-palvelutalo, joka tarjoaa IT-ulkoistusta, talousprosessipalveluja sekä IT-konsultointipalveluja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Vahvuutena 50 vuoden kokemus toimivien tietotekniikkaratkaisujen ja -konseptien kehittämisestä. HENKILÖSTÖ yli 800 huippuluokan IT-ammattilaista LIIKEVAIHTO n. 160 Meur www.enfo.fi TYÖNTEKO VOI OLLA ANTOISAA – LET´S ENJOY! Enfo Zen- derin uusin bisnesalue on talouden ulkoistuspalvelut. Aleksi on tästä innoissaan – eikä suinkaan ole työyhteisössään ainoa näin tunteva: ”Työ meillä Enfossa tarjoaa hurjasti uusia mahdollisuuksia: sinulla on kaikki edellytykset loistaa ja kehittyä, jos olet valmis ottamaan vastuuta. Kaikki on kiinni sinusta itsestäsi”, Aleksi painottaa. Motivoituneiden työntekijöiden voima kertautuu tiimityön tuloksena. ”On helppoa työskennellä ihmisten kanssa, jotka luottavat toisiinsa, luovat hyvää tiimihenkeä ja tuovat rohkeasti oman persoonansa peliin”, Aleksi kuvailee. Enfossa onnistumisen hetket myös huomioidaan. ”Pienikin onnistuminen on juhlimisen arvoinen”. Omassa työssään Aleksille on hioutunut selkeä toimintatapa, josta hyötyy koko talousprosessipalveluita tekevä työyhteisö: ”Yksinkertaistan monimutkaisia prosesseja niin, että asiakkaiden ja työntekijöiden on helppoa tehdä omat hommansa. Pystyn näkemään asiat laajemmasta perspektiivistä. Lisäksi keskityn aina siihen, mikä on kyseisellä hetkellä olennaista. Näin toimimalla pystymme tarjoamaan asiakkaalle parhaan mahdollisen palvelun ja samalla nauttimaan itse työnteosta mahdollisimman paljon.” ROHKEASTI KOKEILEMAAN SIIPIÄ – BE BRAVE! Enfon johta- miskulttuuri perustuu työntekijöiden tukemiseen ja se myös haas- taa jokaisen kokeilemaan rohkeasti siipiään. Aleksi onkin saanut jo useaan otteeseen huomata, että siivet kantavat. ”Olen päässyt toteuttamaan ja kehittämään itseäni. Menen usein mukavuusalueen ulkopuolelle ja haastan itseäni kehittymään eteenpäin. Lisäksi haluan aina ylittää sekä asiakkaiden että työkaverien toiveet. ” Jatkossakin tällaisia tilaisuuksia on luvassa. ”Odotan innokkaasti tulevaa nyt, kun Enfo Zenderin liiketoiminta on laajentunut myös taloushallinnon ulkoistuspalveluiden puolelle. Näen lukuisia mahdollisuuksia esimerkiksi automaatioon sekä prosessien yksinkertaistamiseen eli Enfon sanoin: Simpler, Smoother, Smarter”, Aleksi Pitkänen toteaa. 8 Sofigatessa annetaan | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT energiatuulten puhaltaa TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | ”Nopeus, vastuunottokyky ja kyky tuoda esille uusia näkökulmia ovat myös ominaisuuksia, joita arvostamme.” 9 S ofigaten kasvutarinaa on mukava kertoa. Yrityksen perusti, nykyisin hallituksen puheenjohtajana toimiva, Juha Huovinen. Parin vuoden kuluttua mukaan oli saatu kovan luokan osaajia ja Sofigatesta oli tullut Suomen ensimmäinen tietohallinnon suunnittelutoimisto. Tätä seurasi merkittävä läpimurto, jonka johdosta henkilöstön määrä ja liikevaihto kolminkertaistuivat lyhyessä ajassa. Seuraavina vuosina päästiin kertomaan entistä parempia uutisia: 140 %:n liikevaihdon kasvu, Tietohallintokeskuksen perustaminen ja – lamasta huolimatta – vakaa kasvu on jatkunut kaikkina vuosina. Tänään Sofigate on tietohallintopalveluiden edelläkävijä, jonka erikoisosaamista tietohallintojen suunnittelun, kehittämisen ja johtamisen osa-alueilla hyödyntävät TOP 100-yhtiöt. Toimitusjohtaja Sami Karkkilaa ei tarvitsekaan houkutella kertomaan jatkosuunnitelmista. ”Uskon tähän tarinaan! Menemme täysin purjein eteenpäin, kiihtyvällä kasvu-uralla”, Sami huikkaa ja jatkaa: ”meillä on selkeä asiakaslupaus, jonka pohjalta työskentelemme modernilla työpaikalla.” INTOHIMOLLA, JOUSTAVASTI Sofigatessa toimitaan innos- TOIMITUSJOHTAJA Sami Karkkila JA LISÄÄ HUIPPUOSAAJIA KANSAINVÄLISILLE VESILLE TÄHTÄÄVÄÄN SOFIGATEEN ETSIVÄ HALLINTOJOHTAJA Sanna Siniketo NAUTTIVAT VAPAA-AJALLAAN MEREN MONIPUOLISESTA VOIMASTA. TYÖTÄÄN HE TEKEVÄT INTOHIMOISESTI, TIETOHALLINTOPALVELUIDEN MENESTYKSEN AALLONHARJALLA. HE PYRKIVÄT VARMISTAMAAN, ETTÄ IT:N JA LIIKETOIMINNAN VÄLISEN PORTIN AVAAMINEN SUJUU ASIAKASYRITYKSISSÄ JATKOSSAKIN SOFIGATEN TIETOHALLINNON JOHTAMISEN AMMATTILAISTEN AVULLA SULAVASTI, ILMAN SARANOIDEN NARINAA. tuksen ja joustavuuden kautta. ”Omaa työtään on saatava itse suunnitella, työn sisältöön päästävä vaikuttamaan ja työtä pitää saada tehdä joustavasti, missä tahansa. Kun siltä tuntuu, on päästävä myös irti arjesta, vaikkapa laskettelemaan Alpeille ja sitten taas keskittyä täysillä työhön ja nähdä tulos palkkapussissa”, mereltä itse energiaa hakeva Sami konkretisoi. Sanna Siniketo hakee myös jaksamisen eväitä mereltä ja komppaa Samia: ”Sofigatessa panostetaan voimakkaasti erityisesti ennalta ehkäisevään työhyvinvointiin”. Sami Karkkila on intohimoinen tietohallinnon ja johtamisen ammattilainen, joka on vetänyt Sofigatea vuoden alusta toimien Sofigate Oy:n ja Sofigate Group Oy:n toimitusjohtajana. Hän on ensimmäinen toimitusjohtaja, joka ei kuulu yhtiön perustajajäseniin ja kykenee tarkastelemaan Sofigaten toimintoja laaja-alaisesti sekä hyödyntämään hankkimaansa kansainvälistä työkokemustaan. Yhtiöön haetaan parhaillaankin lisää osaajia. ”Uskon, että tässä lähistöllä sijaitsevasta Otaniemen Aalto-yliopistosta saamme aikanaan nuorta verta joukkoomme”, Sami sanoo katsoen Sannaa, joka lisää: ”Lisäksi etsimme monikulttuurisessa työyhteisössä tai kansainvälistä työkokemusta jo hankkineita ammattilaisia, joilla on taustalla substanssiosaamista. Heillä pitää olla myös rohkeutta ajatella uudella tavalla asioita, lausua mielipiteitä ja halua vaikuttaa”. Sami nyökkää ja täydentää: ”Asenne on myös tärkeä; pitää olla innostunut ja nälkäinen. Nopeus, vastuunottokyky ja kyky tuoda esille uusia näkökulmia ovat myös ominaisuuksia, joita arvostamme.” KASVUYRITYS ISOLLA K:LLA Viiden vuoden kuluttua Sami Karkkila näkee Sofigaten 800 henkilön yhtiönä, joka toimii aktiivisesti Pohjoismaissa ja Euroopassa. ”Tietohallinto- ja IT-johtamista ei enää karsinoida johonkin yhteen paikkaan vaan puhumme liiketoiminnan johtamisesta.” Jäämme innolla odottamaan SofigaSofigate TOIMIALA Tietohallintopalvelut PERUSTETTU 2003 PÄÄKONTTORI Esten kasvutarinan seuraavaa lukua. poossa, toimipaikat myös Tampereella, Oulussa ja Tukholmassa HENKILÖSTÖ noin 160 tietohallinnon johtamisen ammattilaista LIIKEVAIHTO noin 19 Meur (2013) www.sofigate.com 10 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | Kansainvälisen kasvutarinan rakentajat T ekla on kasvanut 1960-luvun reikäkorttiliiketoiminnasta edelläkävijä-ohjelmistotaloksi, jolla on asiakkaita yli 100 maassa. Viime vuosien kansainvälistä kasvua on tukenut vuonna 2011 tapahtunut yrityskauppa, jossa Teklasta tuli osa yhdysvaltalaista Trimble-konsernia. Myyntipäällikkö, DI Sabina Housh on yksi Teklan Building & Construction –liiketoiminta-alueen monipuolisista osaajista. ”Myyn Teklan BIM-ohjelmistoja asiakkaillemme. Niitä käytetään eri puolilla maailmaa erilaisten rakenteiden tietomallien luomiseen, yhdistämiseen, hallintaan ja jakeluun. Mallit ovat yksityiskohtaisia, runsassisältöisiä ja toteutuskelpoisia. Riippumatta siitä, onko kyseessä asuin-, liike- tai teollisuusrakennus, stadion, silta tai öljynporauslautta, 3D-mallintamisen avulla projektit ovat helpompia hahmottaa ja hallita, mikä tarjoaa asiakkaillemme selkeää kilpailuetua”, Sabina kertoo. TUNNETTUJA REFERENSSIKOHTEITA NOUSEE JATKUVASTI LISÄÄ Teklassa työskennellään teknologiakehityksen kärjessä: yrityksen tietomallinnusohjelmistot perustuvat omaan tietokantaan ja tuotekehitykseen. Maailmalla on käytetty Teklan BIM-ohjelmistoja lukuisissa innovatiivisissa rakennuksissa ja ratkaisuissa, esimerkiksi Tokyo Sky Tree –pilvenpiirtäjässä, Lue lisää kuvassa näkyvästä Gardens at the Bay -projekstista Singaporessa: http://tek.la/az Dubain Ski Centerissä ja Yas Marinan Formula 1 –radalla sekä Sotshin olympiastadionilla. Teklan toinen liiketoiminta-alue, Trimblen Energy & Public Administration, kehittää ohjelmistoratkaisuja energia-, julkishallinnon ja vesihuollon toimialoille, jotta näiden alojen toimijat voivat helpommin mallintaa verkkoja ja infrastruktuureita sekä niihin liittyviä liiketoimintaprosesseja. Sähkökatkoja lyhentävä FLIR-sovellus ja alun perin kuntien tarpeisiin kehitetty palautejärjestelmä ovat hyviä esimerkkejä toimintaa tehostavista ohjelmistoista TEKLA ON HUIPPULUOKAN BIMELI 3D-RAKENNUSTIETOMALLINTAMISEN OSAAJA, JONKA OHJELMISTOJA ON HYÖDYNNETTY MAAILMAN KIINNOSTAVIMMISSA RAKENNUSPROJEKTEISSA. sähkönjakelun ja julkishallinnon aloilla. Ratkaisujen keskeisiä ominaisuuksia ovat modulaarisuus, runsas ja tarkka informaatio sekä vahvat paikkatieto-ominaisuudet. Teklan ohjelmistot voidaan helposti yhdistää muihin ohjelmistoihin ja tuotantolaitteisiin. HYVÄ PAIKKA OLLA LUOMASSA KANSAINVÄLISTÄ MENESTYSTARINAA Kehityksen kärjessä oleva yritys on onnistunut hankkimaan joukkoonsa kehityshaluisia osaajia useista eri maista ja saanut heidät myös viihty- mään: henkilöstökyselyiden perusteella Tekla on ollut jo vuosien ajan yksi Suomen pidetyimmistä työpaikoista. Myös Sabina Housh on viihtynyt Teklan Espoon pääkonttorissa erinomaisesti ja aikoo hankkia työnantajansa leivissä kansainvälistä työkokemusta. ”Siihen Tekla on todella hyvä paikka, sillä yhteistyökumppaneita löytyy yli sadasta maasta ja täällä Espoossakin meitä on töissä 30 eri kansallisuutta”. Tekla Oy TOIMIALA Tekla tuottaa mallipohjaisia ohjelmistoja rakennus-, infra- ja energiatoimialoille. PERUSTETTU 1966 PÄÄKONTTORI Espoossa, toimistoja 20 maassa, asiakkaita yli 100 maassa HENKILÖSTÖ noin 700 www.tekla.com 11 12 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | 13 Meillä ei työskentele yhtään mököttäjää ”Panostamme vahvasti jokaisen viihtymiseen, yhdessä työskentelyyn, töiden tasapuoliseen jakamiseen ja lupaan tehdä itse asioita.” RAHOITUS- JA PERINTÄALALLA TOIMIVAN SVEA EKONOMIN TYÖNTEKIJÄT OVAT KUIN OSA YRITTÄJÄPERHETTÄ. SVEAN MAAJOHTAJA Pasi Väre HENKII PITKÄLLÄ URALLA OPPIMAANSA VIISAUTTA: MENESTYÄKSEEN EI KANNATA OLLA ITSEKÄS. P asi Väre viettää ison osan vapaa-ajastaan moottoripyörän ohjaimissa. Silti hän työajallaan hyppää mielellään fillarin tarakalle ja tarjoaa ohjastamisvastuun itseohjautuville tiimeilleen. OTAMME YSTÄVÄLLISYYDEN VAKAVASTI Rahoitus- ja perintä- yhtiö Svea Ekonomin Pitäjänmäen konttorilla ei pukumiehiä pyöri. Sen sijaan herjan heitto näyttää kuuluvan perintäasiantuntijan ammattirepertuaariin. ”Meillä ei ole täällä yhtään mököttäjää. Vaikeistakin asioista puhutaan avoimesti, toki luottamuksellisesti. Hyvä esimerkki on rekrytointitapamme: työnhakijaa haastatellaan vahvasti tiimipainotteisesti, osin kokonaan ilman esimiehen läsnäoloa”, Pasi Väre kertoo aidosti itseohjautuvan tiimin toimintatavoista. ”Asiakas on meille tärkeä” -lausahdus ei Svealla ole korulause. ”Panostamme vahvasti jokaisen viihtymiseen, yhdessä työskentelyyn, töiden tasapuoliseen jakamiseen ja lupaan tehdä itse asioita. Tämä välittyy asiakkaalle ystävällisenä palveluna ja hyvin tehtynä työnä”, Väre on huomannut – ja samaa viestiä on tullut asiakkailta. ”Uusia asiakassuhteita solmimme paitsi aktiivisten myyjien toimesta myös erittäin usein juuri asiakassuositusten myötä.” Työntekijät ymmärtävät toimialansa ja roolinsa merkityksen. ”Jääkiekkojoukkueeseen viitaten, jokaisen pelaajan ei tarvitse olla maailman paras, mutta kun taitavia pelaajia saadaan pelaamaan yhteen, syntyy hyvää tulosta.” Yrittäjäperhetaustan omaava Väre toimi jo suhteellisen nuorena keskisuuren rahoitusyhtiön toimitusjohtajana vaihtaen ketterästi pelipaikkaa. ”Lähinnä esimerkin vuoksi otin yksi päivä ja pesin toimiston ikkunat. Kun laittaa itseään likoon ja tarttuu välillä perusasioihin, porukka näkee, että kenenkään toimenkuvaa ei kuulu rajoittaa, vaan antaa yleiset raamit. Ja nostaahan se yhteishenkeä, kun pomo välillä käärii hihat ja tarttuu ihan perusduuneihin.” Yhteishenkeä nostatetaan Sveallakin erilaisten tapahtumien avulla. ”Muutaman vuoden välein kaikkien 10 maan työntekijät kustannetaan yhteiselle konferenssi- ja rentoutumismatkalle. Tulospalkkiojärjestelmää meillä ei ole.” Muuttuvien ulkoisten ympäristötekijöiden hankaloittaessa liiketoimintaa punnitaan yrityksen toimintatapa. ”Olemme vaikeissakin tilanteissa jatkaneet lannistumatta. Aiomme kuitenkin ottaa vielä kehitysharppauksen eteenpäin lisäämällä avoimuutta ja töiden organisoinnin tasapuolisuutta”, Pasi Väre summaa. OLEMME HIEMAN ENEMMÄN KUIN TYÖKAVEREITA Yrittäjävetoinen Svea Ekonomi on löytänyt omat segmenttinsä, joilla palvella asiakkaita. ”Esimerkki vahvasta ja tarkasta erikoistumisesta rahoituspuolella on käytettyjen moottoriajoneuvojen rahoittaminen.” Svea Ekonomi (Suomi) TOIMIALA yritys- ja kuluttajarahoitus, perintä PERUSTETTU 1981 Ruotsissa TOIMINTA 10 maassa HENKILÖSTÖ 130 LIIKEVAIHTO noin 30 Meur www.svea.fi 14 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | Antoisasta lounashetkestä virtaa työpäivään Mahdollisuuksien työpaikat! TEKSTI: MINNA TARVAINEN JA PAULIINA LAMPINEN | KUVA: KAISA LEKA EDISTYKSELLISET TYÖPAIKAT OVAT MONIMUOTOISIA, ESTEETTÖMIÄ JA INNOVATIIVISIA. USEIN TYÖMARKKINOILLA ALIARVOIDAAN VAMMAISTEN NUORTEN OSAAMISTA JA MAHDOLLISUUKSIA. VAMMAISTEN LASTEN JA NUORTEN TUKISÄÄTIÖ VAMLASIN MUKAAN VAMMAISISSA TEKIJÖISSÄ TULEE NÄHDÄ OSAAMINEN JA MOTIVAATIO – EI VAMMAA, DIAGNOOSIA TAI RAJOITETTA. M ONIMUOTOISUUS ON TÖIDEN LUOVAA UUDELLEEN JAKAMISTA JA OSITTAMISTA ”Yh- teistyöyrityksessämme kesätyöt jaettiin niin, että jokainen tekee pitkää päivää. Yritys halusi kantaa sosiaalista vastuuta, mutta ”erilaisten nuorten” rekrytointi oli aiemmin epäonnistunut. Totesimme, että vammaisilla työnhakijoilla riittäisi osaamista, mutta työaikavaade on monille liian kova. Lopulta keksittiin, kuinka olemassa olevista töistä voidaan yhdistää uusi työtehtävä, jonka työajoissa voitiin joustaa. Kokemukset olivat mainiot, ja tehtävä osoittautui tarpeelliseksi. Seuraavaksi sesongiksi työyhteisö muovaa uusia, monenlaisille tekijöille sopivia työtehtäviä. Esimerkki on RAY:n rahoittamasta Ratko-hankkeesta, joka edesauttaa työn ja tekijän yhteensovittamista. Työtehtävien analysoinnissa selvitetään sekä työn asettamia vaativuuksia, että työntekijän osaamista ja taitoja. Menetelmän avulla voidaan pilkkoa työtä, ja se avaa keskustelun työtehtävien vaativuuksiin liittyvistä uskomuksista ja faktoista. Keino sopii paitsi vammaisten ihmisten työllistymisen avuksi myös sairauslomalta palaavan henkilön työssä pysymisen tukemiseen. ASIANTUNTIJUUS RATKAISI Sovimme työnantajan kanssa muutaman osatyökykyisen työntekijän palkkaamisesta, jos soveltuvia työnhakijoita löytyisi. Hakijoita löytyi neljätoista ja kaikista tehtiin työkyvyn arvio. Lopulta työsopimuksia solmittiin rutkasti yli sovitun. Arvioinnit ratkaisivat - niihin ja niiden tekijöiden asiantuntijuuteen luotettiin. Työelämässä ahertaa tuhansittain ammattilaisia, joiden työpanos todistaa, ettei osatyökykyisyys ole este: Lähihoitaja pärjää ilman kuuloaistia, sillä kommunikaatio työssä on paljon muutakin kuin puhetta. Autoasentajan ei tarvitse pystyä kävelemään, kunhan työympäristö ja -välineet ovat sopivat. Sähköpyörätuolia käyttävä tradenomi tai muusikko on työolosuhteiden sopeuttamisen jälkeen täysin työkykyinen. Vammaiset nuoret ovat nykyään koulutettuja ja motivoituneita työhön. Heidän työkykyään kompensoisivat usein pienet asiat, kuten tietokoneen apuvälineet tai tehtävien ja työajan räätälöinti. Teknologian kehittyessä mahdollisuuksia syntyy lisää ja myös vammaisten henkilöiden omat arkikokemukset voivat synnyttää yrityksissä innovaatioita esteettömyyden tai uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Nyt kaivataan uudenlaista asennetta ja rohkeutta, jotta työpaikoilla myös vammaiset työntekijät olisivat arkipäivää. TERVEELLINEN, HERKULLINEN LOUNASATERIA NAUTITTUNA HYVÄSSÄ SEURASSA JA VIIHTYISÄSSÄ MILJÖÖSSÄ ON KUIN MINILOMA KESKELLÄ TYÖPÄIVÄÄ. T imo ”Sir Lintsi” Linnamäki taitaa paitsi ruoanlaiton myös keittiö- ja saliporukan motivoinnin. ”Intohimolla parhaista aineksista luotu ruoka-annos, joka tarjoillaan hyvän palvelun kera, loihtii ruokailijalle hyvän olon ja tarjoaa kokonaisvaltaisen elämyksen”, lapsena intohimon kokkaamiseen saanut Lintsi tietää. Mies sai aikanaan arvonimensä ”Sir Lintsi” työkavereiltaan ravintola Savoyssa, koska nautiskeli sikareiden tupruttelusta ja hyvistä viineistä. Paljon ulkomailla eri keittiöissä työskennellyt Lintsi on tullut siihen tulokseen, että parhaan yhdessä tekemisen meiningin saa, kun keittiössä ei edellytetä militaristista kuria: ”Omilla aivoilla ajattelu on meidän tiimissämme toimintatapa sillä kukaan meistä ei ole robotti”. Ehtiikö keittiössä häärivä työporukka sitten itse toteuttaa omia oppejaan eli nauttia hyvässä seurassa hyvästä ruoasta? ”Meillä on joka päivä kello viisitoista yhteinen ruokailuhetki, jolloin siihen pääsevät osallistumaan sekä aamuvuoroaan lopettavat että iltavuoroaan aloittavat”, Lintsi vastaa. KERRAN-PARI VIIKOSSA KUNNON LOUNAALLE Useimmilla meistä on välillä superkiireisiä työpäiviä, jolloin lounas tulee korvattua epäterveellisellä välipalalla. ”Viikko on hyvä seurantajakso, jonka aikana meidän tulisi syödä riittävästi terveellistä ravintoa eli ei ole katastrofi, jos välillä pitää vaikka ”överiherkuttelupäiviä”, Lintsi lohduttaa. Lounashetkelle rauhoittumisella tulee kuitenkin tankattua niin fyysistä kuin henkistäkin puolta. ”Yksinkin on välillä hyvä rauhoittua kiireen keskellä nauttimaan hyvä lounas. Sitä jaksaa ihan eri lailla painaa lopun päivää töitä”, Lintsi muistuttaa. VARSINKIN PIKKUJOULUKAUTENA ON LUPA HERKUTELLA Juh- lakausina on erityisen mukava lähteä isommalla porukalla syömään. Lintsillä on antaa hyvä vinkki: ”Maanantaina 10.11. vietetään Martinpäivää ja silloin herkutellaan hanhipaistilla”. Pikkujoulukautena on muutoinkin lupa herkutella vähän enemmän ja kokeilla uusia makuelämyksiä. RAVINTOLA PASTIS JA KAARTIN HODARI&HUMMERI PikkuRoba 2, Helsinki RAVINTOLA MURU Fredrikinkatu 41, Helsinki www.pastis.fi www.murudining.fi www.hodari-hummeri.fi 15 Erilaisen osaamisen yhdistämistä uudella tavalla 16 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | 17 17 KUVA: JUHO KUVA METROPOLIA AMK:N TERVEYS JA HOITAMINEN TULOSALUEEN JOHTAJA, PHD ELINA ERIKSSON PERÄÄNKUULUTTAA ERI VERKOSTOJEN UUDENLAISIA YHTEISTYÖMUOTOJA, KOKEILEVAA KULTTUURIA JA YRITYKSILLE RÄÄTÄLÖITÄVÄN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTÄ. M etropolia AMK:n terveys ja hoitaminen - tulosalueen johtaja, PhD, dosentti Elina Eriksson on palkittu Venny Snellman –palkinnolla vaikuttavasta kansallisesta hoitotyön koulutuksen kehittämisestä. Hän on työskennellyt erilaisissa terveys- ja hoitoalan tehtävissä koti- ja ulkomailla. Kokemaansa, tutkimaansa ja pohtimaansa hän hyödyntää Metropolian palveluliiketoiminnan kehittämisessä ja terveysalan koulutuksessa. Eriksson rohkaisee laajentamaan verkostoja eri korkeakouluihin, yrityksiin, julkisiin organisaatioihin ja kolmanteen sektoriin. ”Pidän erittäin tärkeänä eri verkostojen uudenlaisten yhteistyömuotojen etsintää ja kokeilevaa kulttuuria. Elämme työn organisoinnin vaihetta, jossa työtä tehdään yli organisaatiorajojen asiakkaat tiiviisti mukaan ottaen. Parhaimmillaan syntyy verkostoja, joissa osaaminen ei vahvistu yksin organisaatioiden sisällä, vaan myös niiden välillä.” Erikssonin mukaan tulevaisuuden työpaikoissa kehittämistoiminta korkeakoulujen kanssa synnyttää uudenalaisia toimintatapoja, jotka lisäävät paitsi tehokkuutta ja vaikuttavuutta myös työmenetelmien joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. ”Silti koen, että korkeakoulut voisivat hyödyntää nykyistä paljon enemmän organisaatioiden ja yritysten tekemää ennakointityötä tätä tietoa jalostamalla. Osaamisen jakamisen lisäksi myös työn tekeminen yhdessä tulisi olla keskiössä.” Erilaisen osaamisen yhdistäminen yrityksille räätälöidyissä koulutuksissa vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta. ”Ammattikorkeakoulun vahva pedagoginen osaaminen ja modernit oppimisympäristöt kuten simulaatioympäristö tuovat lisäarvoa yritysten henkilöstön koulutuksiin.” Nykyinen tietomäärä on valtaisa ja tieto myös vanhenee nopeasti. ”Korkeakoulu voi olla apuna myös tulevaisuuden osaamisen kartoittamisessa, osaamistarpeiden määrittämisessä ja koulutuskokonaisuuksien suunnittelussa”, Elina Eriksson muistuttaa. Uusi työ KUVA: JOHANNA LAMPINEN JUICE LESKINEN KYSYI VIHREÄN ALBUMIN KANTEEN SIJOITETUSSA KYSELYKAAVAKKEESSA, TAPPAAKO SUOMALAISEN NUORISON A) KAPAKKA, B) TUPAKKA VAI C) TEMPAKKA? TÄNÄ PÄIVÄNÄ VAIHTOEHTOIHIN PITÄISI LISÄTÄ MYÖS TYÖTTÖMYYS. N uorista ja myös kokeneesta työvoimasta on tällä hetkellä hälyttävän korkea prosentti vailla työtä. Uutta työtä kaivataan, etsitään ja odotetaan, mutta muutos tuntuu tulevan kivuliaan hitaasti. Uutta työtä ei löydetä vaan sen on annettava kehittyä vapaasti ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan vuorovaikutuspinnoissa. Yksi tärkeä vuorovaikutuspinta on teknologia, joka pakottaa ja antaa mahdollisuuksia uuteen työhön. Uusi työ edellyttää uutta asennoitumista ja työnjakoa. Koneet tekevät monet asiat paremmin kuin ihmiset, mutta ihmisiä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Uusi työ ei ole enää sokeaa ahertamista ja rahan perässä juoksemista, vaan harkittua tekemistä, jossa lopullinen arvonmuodostus sisältää laadun ja luovuuden. Mitä uusi työ sitten on? Ajatuspajat ja tulevaisuutta tutkivat instituutiot ovat kertoneet, että uusi työ on jaksoittaista, pirskahtelua ja vaihtelevaa. Tämä on varmasti totta, mutta se ei vielä kerro paljon itse työn sisällöstä. Uskon, ettei uusi työ lopulta eroa ulkoisesti kovin paljon nykyisestä. Toki koneet tekevät paljon sellaista, mihin ennen palkattiin ihmisiä. Mutta koneet ovat huonoja suunnittelemaan, muotoilemaan, auttamaan, korjaamaan, hoitamaan ja päättämään. Nämä ovat nyt ja tulevaisuudessa ihmisen vastuulla. Se, mikä erottaa uuden vanhasta on työn jatkuva uusiutuminen. Uusi työ on nimensä mukaisesti lähes pelkästään innovointia. Työntekijöistä tulee innovaattoreita, jotka etsivät keinoja tehdä työ helpommin ja edullisemmin. Tuottavuus nousee, energia ja luonnon varat säästyvät, eivätkä työntekijät rasitu työssä fyysisesti tai henkisesti. Näin työurien pidentämistä ei tarvitse enää miettiä kolmikantaneuvotteluissa, koska työtä voi tehdä niin pitkälle kuin terveyttä riittää. Uusi työ ei synny käskyttämällä vaan oivaltamalla ja uskaltamalla. Jo nyt osaavat työntekijät tietävät, miten työaikaa ja resursseja voidaan säästää, mutta säännöt, määräykset ja asenteet estävät uudistumisen. Muutos lähtee alhaalta ylöspäin ja lopulta haparoituneet rakenteet murenevat. Uuden työn mahdollisuus on nyt, kun teollinen yhteiskunta painuu hautaan, eikä uusi ole vielä asettunut taloksi. Uuden yhteiskunnan nimeksi on tarjottu tietoa, elämyksiä ja kokemuksia. Nämä kaikki varmasti ovat osa uutta yhteiskuntaa, mutta yksikään niistä ei yksin voi muodostaa tulevaisuuden maailmaa. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa ja vielä vaikeampaa on antaa rakkaalle lapselle yksi nimi. Mutta palataan vielä Juice Leskiseen. Hän odotti Pieksämäen asemalla junaa, joka veisi hänet pois kylmältä ja pimeältä asemalta. Rautatie oli teollisen yhteiskunnan, kehityksen ja vaurauden symboli. Junat sitoivat raaka-ainelähteet tehtaisiin ja maaseudun kaupunkiin. Rautatietä pitkin matkasivat raaka-aineet, ihmiset ja tavarat. Nyt asemat on lopetettu, junat kulkevat edelleen, mutta kuinka kauan. Uusi työ ja uusi yhteiskunta voi edelleen tarvita rautatietä, mutta ennen kaikkea se tarvitsee tiedon valtatietä, joka yhdistää ihmiset, koneet ja ympäristön uudella tavalla toisiinsa. Näistä kontakteista syntyvät mahdollisuudet jatkuvaan innovointiin sekä yhdessä tekemiseen. Microsoft yhtiön perustaja Bill Gates kiteytti hyvin uuden työn idean. Hän määräsi aina organisaation laiskimman henkilön ratkaisemaan yhtiön vaikeimman ja eniten työtä vaativan haasteen. Laiska henkilö on vanhassa työelämässä halveksittu henkilö, mutta uudessa työssä laiskuus kertoo innovatiivisuudesta ja rohkeudesta tehdä asiat toisin. Kalle Michelsen Professori, LUT Partneri, Tamora Oy 18 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | SATOssa viihdytään kotona ja töissä Kaisa Aalto ON IMENYT ITSEENSÄ MOTON ”DO WHAT YOU LOVE” JA Yaron Nadbornik TUNNUSTAUTUU IKUISEKSI OPTIMISTIKSI. HEIDÄN KALTAISTENSA KÄDENJÄLKIÄ NÄKEE MIELELLÄÄN TULEVAISUUDEN KODEISSA. S uomen kasvukeskukset ovat eurooppalaistumassa myös asumismuotojensa osalta: vuokra-asumisen hyvät puolet nousevat yhä vahvemmin omistusasumisen rinnalle. SATOssa on tarjolla vuokra-asumisen erilaisia muotoja, ja vaihtoehtoja lisätään yhä enemmän tulevaisuudessa. Vuokra-asukkaan asumiskokemusta halutaan jatkuvasti parantaa. Satolaiset ideoivat tulevaisuuden asumista ja siihen liittyviä palveluita sekä organisaation sisällä että erilaisten ryhmien kanssa, joista yksi mainio tuore esimerkki on lukioikäisten nuorten haastaminen mukaan miettimään uudenlaista asumiskonseptia. Kahdeksan vuotta eri työtehtäviä SATOssa hoitanut asiakkuuspäällikkö Kaisa Aalto nauttii erityisesti tämän hetkisestä työstään: hän suunnittelee, kehittää ja toteuttaa yhdessä organisaation kanssa nykyisille ja tuleville asiakkaille tarjottavia palveluja ja tapahtumia. Hankintapäällikkö Yaron Nadbornik on puolestaan tuore Satolainen, joka pyrkii tartuttamaan optimistisen ajattelumallinsa koko työyhteisöön. Kaksikko edustaa hyvin Satolaista tekemisen meininkiä. AMMATTITAITO JA INTOHIMO OVAT HYVÄ PARI Monen muun Satolaisen tapaan Kaisa ja Yaron olivat kesäkuussa mukana henkilöstön SATO-päivillä hiomassa yrityksen arvoja. ”Me Satolaiset halusimme korostaa intohimoamme tekemäämme työhön ja palavaa halua tehdä oikeita asioita hyvin”, myyntineuvottelijana uransa aloittanut Kaisa kertoo ja lisää: ”Olemme avoimia uusille tavoille tehdä ”Tulevaisuudessa asukas voi esimerkiksi huoneistonsa kosketusnäytöltä tilata haluamansa palvelut.” asioita ja pyrimme tekemään niitä hyvin ihmisläheisesti. Vaikka me puhuisimme täällä neliöistä ja euroista, asiakkaalle kyseessä on aina koti”. Intohimon liekin ja innovatiivisen työskentelyn ruokkimiseksi työnantajan on palkittava henkilöstöään tuloksista, kannustettava kehittymistä, varmistettava esteetön ja jatkuva vuorovaikutus sekä tuettava esimiestyötä. SATOssa toimitaan juuri näin, mistä yhtenä todisteena on Satolaisten korkea työtyytyväisyysindeksi (69,3/100). ”Vaikka olen ollut alle puoli vuotta talossa, olen aistinut vahvasti välittämisen ja luottamuksen ilmapiirin” , Yaron sanoo ja lisää: ”Seikkaperäisen perehdytyksen avulla pääsin nopeasti sisälle toimintaan. On ollut myös helppoa tuoda esille uusia ajatuksia”. VUOKRA-ASUMISEN PROFIILI NOUSUSSA Tulevaisuuden vuokra-asumises- sa Kaisa näkee paljon mahdollisuuksia. ”Asumisen ja elämisen helppous korostuu. Tulevaisuudessa asukas voi esimerkiksi huoneistonsa kosketusnäytöltä tilata haluamansa palvelut. Lisäksi syntyy uudenlaisia ruokakuntia, esimerkiksi useamman aikuisen asuessa yhdessä muutoin kuin perheenä.” Sekä Kaisa että Yaron näkevät itsensä SATOssa vielä pitkään vaikuttamassa tulevaisuuden asumiseemme. SATO Oyj TOIMIALA SATO on yksi Suomen johtavista asuntosijoitusyhtiöistä. SATOn Oyj:n omistuksessa on yhteensä noin 23 700 vuokrattavaa asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa. PÄÄKONTTORI Helsingin Käpylässä HENKILÖSTÖ noin 160 www.sato.fi 19 20 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | Tsemppausenergiaa ja perheyritysarvoja K un pitkän jalkapallotaustan omaava palvelupäällikkö Päivi Vartia saapuu kuntosalille ja vetää punaiset nyrkkeilyhanskat käteensä, ei ympärillä olijoiden tarvitse huolestua: tämä energiaa uhkuva nainen ei ole aikeissa ryhtyä takomaan kenenkään mieleen elämänfilosofiaansa vaikka vahvasti liikunnan ilosanomaa työyhteisöönsä on tuonutkin. ”Talvella treenaan Thaiboxingia ja kesäisin triathlonia eli juoksua, pyöräilyä ja uintia. Työyhteisölleni olen tuonut joogavenyttelytreenit vastapainoksi tietokoneen ääressä istumiselle”. ”HALUAN TUOTTAA SELLAISTA PALVELUA, JOTA OLISIN VALMIS ITSEKIN OSTAMAAN” Vartia aloitti työsuhteensa Al- datalla v. 2008 ja yrityskaupan myötä siirtyi Solteqin leipiin kaksi vuotta sitten. Hän viihtyy edelleen erinomaisesti työssään. ”Viihdyn parhaiten asiakasrajapinnassa tehtävässä työssä ja tulen tosi hyvin toimeen asiakkaiden kanssa. Työssäni voin myös hyödyntää esimies- ja johtamiskoulutustani ja -kokemustani. Positiivinen suhtautuminen asioihin on minulle luontaista, mistä on luonnollisesti hyötyä niin työssä kuin arjessa. Lisäksi olen aidosti kiinnostunut asiakkaitteni menestyksestä, mistä seuraa, että myös minä saan haastaa itseni kehittymään jatkuvasti paremmaksi”, Päivi taustoittaa viihtymisen taustatekijöitä. ”En ole hakemassa pikavoittoja vaan rakentamassa tiimityöllä pitkäaikaisia ratkaisuja myymälä- ja ERP-järjestelmien osalta”, hän vielä konkretisoi. SOLTEQIN PALVELUPÄÄLLIKKÖ Päivi Vartia HUOKUU TSEMPPAUSENERGIAA: ”ASIAKKAAN EDUN MUKAAN VENYMME JA TSEMPPAAMME, MUTTA EMME HAMPAAT IRVESSÄ EMMEKÄ MUUN ELÄMÄN KUSTANNUKSELLA”. ”Esimerkiksi vapun vieton aloitamme viemällä asiakkaamme vappuskumpalle” RENTO ILMAPIIRI VÄLITTYY ASIAKKAILLE ASTI Solteq oli alkutaipaleellaan perheyritys ja tästä ajasta on säilynyt ymmärrys työntekijöiden eri elämäntilanteissa tapahtuvaan jouston tarpeeseen kuten etätyöhön ja osa-aikatyöratkaisuihin. ”Meillä on myös rento ilmapiiri, mikä näkyy asiakkaillemme epävirallisten tilaisuuksien järjestämisessä. Esimerkiksi vapun vieton aloitamme viemällä asiakkaamme vappuskumpalle”, Päivi kertoo korostaen, miten tärkeää on puhua asiakkaiden kanssa välillä muustakin kuin pelkistä työasioista eli aidosti tutustua asiakkaisiin. TÄSMÄAMMATISSA, MUTTA VAPAA-AJALLAKIN TÄYSILLÄ ELÄEN Menestyvän työyhteisön taustalla vaikuttaa se, että työn- antaja luottaa työntekijöihinsä, arvostaa heidän työpanostaan sekä tukee ammattitaidon ylläpitoa ja urakehitystä. Päivi Vartia vahvistaa, että tämä pitää paikkansa myös Solteqin kohdalla. Hänen katseensa tulevaisuuteen on kirkas: ”Näen, että työurani tulee olemaan vielä tosi pitkä ja jatkan toimimista nykyisellä periaatteella: kun työskentelen, painan satasella ja vapaa-aikana en mieti työasioita vaan touhuan lasteni kanssa, urheilen ja matkustelen”. Solteq Oy TOIMIALA Kaupan, logistiikan ja palvelualan ohjelmistoratkaisuyhtiö PERUSTETTU 1982 TOIMIPISTEET Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa HENKILÖSTÖ 290 LIIKEVAIHTO noin 38 Meur www.solteq.fi 21 22 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | Karttakeskuksessa olemme oikeassa paikassa töissä Pirjo Ikonen JA Tommi Helander KÄVIVÄT HANKKIMASSA PAIKKATIEDON TYÖKOKEMUSTA VÄLILLÄ MUUALTA, MUTTA TUNSIVAT KUMPIKIN TARVETTA PALATA PAIKKAAN, JOKA TUNTUI OMALTA JA JOSSA ON HYVÄT TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. A ﬀecto Groupin tytäryrityksessä Karttakeskus Oy:ssä Senior Advisor –nimikkeellä työskentelevät paikkatiedon ammattilaiset Pirjo Ikonen ja Tommi Helander ovat mielenkiintoisia ihmisiä: puheliaaksi ja uteliaaksi osoittautuvalla Pirjolla on selvästi aivokopassaan oma lokero karttatietoudelle, kun taas Tommi tunnustau- tuu kommunikointitaitoiseksi sportti-nörtiksi. Yhtä kaikki, molempien positiivisen asennoitumisen työhönsä voi helposti paikantaa. PAIKKATIEDON LISÄÄMINEN INFOVIRTAAN SELKEYTTÄÄ HETI TILANNETTA Toimialasta riippumatta eri organisaatioissa koitetaan olla tukehtumatta infoähkyyn ja samalla hyödyntää ja jakaa toiminnalle tärkeä tieto mahdollisimman tehokkaasti, nopeasti hahmotettavassa muodossa. Paikkatiedon avulla pystytään porautumaan syvälle liiketoimintatietoon, tehostaa toimintoja ja saada aikaan kustannussäästöjä. ”Yksi karttakuva paikkatietoineen kertoo enemmän kuin tuhat riviä tekstiä”, Pirjo Ikonen kiteyttää – toisin sanoen, paikkatiedon avulla monimutkaiset tietokertymät voidaan esittää selkeinä karttoina. Paikkatiedon hyödyntäminen on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan nopeasti. ”Tänä päivänä hyödynnämme kännykän kartan avulla paikkatietoa päivittäisessä arkielämässämme”, Tommi Helander muistuttaa. ”Uskon, että lähivuosina paikkatiedon hyödyntäminen lyö todella läpi liike-elämässä sekä julkishallinnon puolella kriittisenä kilpailutekijänä”, Pirjo lisää. MIELENKIINTOINEN KANSAINVÄLINEN TYÖKENTTÄ YHDISTETTYNÄ HUIPPUHYVÄÄN TYÖILMAPIIRIIN Pirjo ja Tommi ovat yksimielisiä siitä, että yksi heidän työnsä parhaita puolia on paikkatiedon hyödyntämisen pelikenttä: se on globaali ja hyödyntämiskohteita on vielä paljon ”löytämättä”. Vähintään yhtä tärkeää työssä viihtymisen kannalta molempien mielestä on työporukan ilmapiiri , ”voittajaporukan tekemisen meininki” sekä organisaation matala hierarkia. Kumpikin on aikanaan tullut ensi kertaa töihin Karttakeskukseen heti opiskelujen päätyttyä ja kokeillut siipiään saman toimialan eri työnantajalla, mutta palannut jonkin ajan kuluttua takaisin. ”Ihan kuin olisi kotiin palannut”, muistelee Pirjo paluuhetken tunnelmia ja Tommi komppaa: ”Ihan sama fiilis oli minulla”. Keskimäärin kumpikin tekee noin 40 tunnin työviikkoa, työtilanteesta riippuen. ”Projektien vaiheesta johtuen työajasta kuluu välillä suurin osa asiakkaan luona”, kumpikin kertoo. Koska työtuntien määrä pysyy ”järkevissä rajoissa”, muustakin elämästä kaksikko nauttii tahoillaan täysillä. ”Vapaa-aika kuluu lähinnä urheiluharrastusten parissa”, hybridifillarilla työmatkoja paljon polkeva Tommi kertoo. Astangajooga ja ratsastus täyttävät puolestaan Pirjon vapaa-ajan: ”Lisäksi tykkään matkustella paljon kuten moni maantieteilijä täällä”. Tulevaisuudessa Karttakeskuksen tekemisen pöhinä ei ole ainakaan hiljenemään päin. ”Aiomme laajentaa toimintaamme kasvavassa määrin myös ulkomaille”, Pirjo sanoo. ”Paikkatieto on kansainvälinen kieli”, Tommi vahvistaa. ”Uskon, että lähivuosina paikkatiedon hyödyntäminen lyö todella läpi liike-elämässä sekä julkishallinnon puolella kriittisenä kilpailutekijänä.” Karttakeskus Oy TOIMIALA Suomen suurin pelkästään paikkatietoon keskittynyt IT-toimija TOIMIPISTEET Helsingissä ja Tampereella HENKILÖSTÖ noin 100 LIIKEVAIHTO noin 12 Meur www.karttakeskus.fi 23 24 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | ”Affectolla kunnioitetaan yksilöä ja korostetaan balanssissa olevan elämän merkitystä, eli elämä ei ole pelkkää työn tekoa.” TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | 25 Elämä balanssissa MITÄ SAADAAN, KUN TYÖELÄMÄN KONKARIA JA JUNIORIA PYYDETÄÄN KERTOMAAN TURKULAISVITSI? SE JÄI KUULEMATTA. SEN SIJAAN SAIMME TIETÄÄ, MIKSI AFFECTOLLA TIEDON PANTTAAMINEN ON SYNTIÄ. J os asiakkaiden palveleminen olisi uskonto, Aﬀecton missioon olisi helppo hurahtaa: yrityksessä tehdään työtä sen puolesta, että jokaisella olisi käytössään tarvittava tieto työn tekemiseen tehokkaasti ja innostuneesti. Turussa Aﬀectolla työskentelevät projektipäällikkö Antero Lundell ja konsultti Joona Lehikoinen ovat vapaa-ajallaan päässeet nautiskelemaan tunteesta, joka koittaa maratonin maaliviivalla. Työelämässä he ovat kuitenkin saavuttaneet parhaat ”kicksit” tiimityön tuloksena. INNOSTAVIA AMMATTILAISIA Aﬀecton Turun konttorin miljöö huokuu historiaa. Vanhan viinatehtaan pontikkapannun höyryt ovat haihtuneet aikoja sitten, mutta tilan nykyiset käyttäjät jakavat toisenlaisin keinoin hankittua iloa. Aﬀecton neljän arvon mukainen työskentely on tiivistynyt yrityskulttuuriin, jossa on paitsi helppo hengittää myös luonteva kommunikoida, jakaa tietoa ja inspiroitua. ”Olemme innostavia ammattilaisia” on yksi Aﬀecton arvoista. Arvoon sisältyy ajatus siitä, että teemme mitä sanomme ja sanomme mitä teemme. Tämän mukaan Antero Lundell toimii kaikilla elämänalueilla. ”Tältä pohjalta rakennamme luottamusta myös työkavereiden kesken ja asiakkaiden suuntaan”, Business Solutions and Services –yksikköön nopeasti kotiutunut Antero lisää. Hänen Aﬀectolle lähettämä avoin hakemuksensa poiki työpaikan alle puoli vuotta sitten. Alle vuoden Turun Aﬀecto Enterprise Information Management– yksikössä työskennellyt Joona Lehikoinen nyökkää: ”Puhutaan paljon työelämässä joustamisesta. Itse olen päässyt kokemaan, kuinka vastavuoroisesti myös työnantaja joustaa” , maisterin tutkintoaan viimeistelevä, terveesti itseluottamusta uhkuva mies toteaa. auttamaan asiakasta menestymään parantamalla tuottavuutta ja kilpailukykyä”, uuden oppimisesta erityisesti pitävä Joona huomauttaa. On Anteron vuoro nyökätä. ”Jotta asiakkaamme pystyvät hyödyntämään tietoa mahdollisimman hyvin johtamisessa ja päätöksenteossa, koen työskenteleväni eräänlaisena tiimini tukemana tulkkina tiimin ja asiakkaan välillä”, runsaasti kansainvälisistä työkulttuureista ja projektien vetämisestä kokemusta hankkinut Antero kuvailee työtään, jossa tuloksia syntyy yhteistyön kautta, asiakkaan merkitystä korostaen. Hyvän työilmapiirin merkitys on kaksitahoinen: se auttaa jaksamaan hektisimpinäkin aikoina, luo pohjan avoimelle tiedon jakamiselle sekä rohkeudelle tarvittaessa haastaa organisaatiossa vallitsevat toimintatavat. ”Otetaan ensin tuo jaksamisen puoli: Aﬀectolla kunnioitetaan yksilöä ja korostetaan balanssissa olevan elämän merkitystä, eli elämä ei ole pelkkää työn tekoa. Toiseksi, täällä rohkaistaan esittämään toiminnan kehittämisideoita. Ja mitä tulee tiedon jakamiseen, meillä se ei tarkoita pelkästään nykyteknologian hyödyntämistä vaan esimerkiksi ”open space” -tilaisuuksia, joissa asiantuntijat jakavat vuorovaikutteisesti kokemuksiaan ”, Antero listaa. Joonan pää tekee jo tutuksi tulleen nyökkäyksen: ”Nimenomaan, täällä ei pyörää tarvitse joka viikko keksiä uudestaan vaan tiedämme, mistä tieto löytyy.” Hiljattain konsultin nimikkeelle siirtynyt Joona Lehikoinen arvostaa myös työnantajansa panostamista urasuunnitteluun: ”Minut palkattiin tänne harjoittelijaksi vaikka opiskeluni olivat vielä kesken. Olen jo saanut työnantajan puolelta hienoa sparrausta urasuunnitteluun”. TIEDON JAKAMINEN SELKÄYTIMESSÄ Työntekijöitä kannustetaan vahvistamaan osaamistaan, jotta he hallitsevat syvällisesti eri teknologiat ja ymmärtävät asiakkaiden liiketoimintaa, sillä asiakassuhteet ovat pitkäkestoisia. ”Näin meillä kyetään ennakoimaan asiakkaan muuttuvia tarpeita ja Affecto Oy TOIMIALA Affecto on liiketoimintatiedon hallinnan edelläkävijä Pohjois-Euroopassa PÄÄKONTTORI Helsingissä. Tytäryhtiöitä Suomen lisäksi 7 maassa HENKILÖSTÖ noin 1100 LIIKEVAIHTO noin 133 Meur www.affecto.fi 25 26 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | ”Tiukkoja työrooleja ei ole, ei keittiön eikä salin välillä, ja teemme töitä hymyssä suin.” Parhaita makuhetkiä kaikkialla Suomessa LEIJONA CATERINGILLA HYVÄ RUOKA SYNTYY KOTIMAISISTA RAAKAAINEISTA, HYVÄNTUULISTEN KOKKIEN YHTEISTYÖLLÄ. ”EINEKSIÄ TÄÄLLÄ EI TARVITSE LÄMMITELLÄ”. L eijona Catering Oy on yrityksenä nuori, mutta Leijonan keittiöillä on pitkä historia: niissä on tehty hyvää, kotimaista ruokaa jo lähes sata vuotta. Pitkä kokemus ja tiukoissa olosuhteissa moneen kertaan testattu toimintavarmuus on valjastettu laajempaan palvelutarjontaan: Leijona Catering palvelee suurimman asiakkaansa, puolustusvoimien, lisäksi nyt myös muita asiakkaita kaikissa ruokapalvelutilanteissa. Henkilöstöruokailua täydentävät kokous-, tilaus- ja juhlapalvelut sekä ruoka-alan asiantuntijapalvelut. Olemme kaikki Leijona Cateringissa sitoutuneet asiakastyytyväisyyden jatkuvaan parantamiseen. Meillä on ilo ja halu palvella asiakasta ja tarjota päivän parhaita hetkiä. MAUKASTA RUOKAA, KOKATTUNA LEIJONAN SUURELLA SYDÄMELLÄ Karjalan Prikaatin Vekaranjärven varuskuntara- vintolassa on lounasaika ja maastopukuiset varusmiehet nauttivat päivän kohokohdasta: hyvästä ruoasta. Sen ovat valmistaneet varuskuntaravintola Linnan kokit samana aamuna. Aamu- ja il- tapalan sämpylät leivotaan taikinasta asti itse ja perunamuusi tehdään perunoista, ei jauhosta. Linnan ravintolapäällikkö Titta Luoma liittyi Leijonan tiimiin parisen vuotta sitten eikä ole päätöstään katunut. ”On mahtavaa suunnitella ammattitaitoisella joukolla vaikkapa ulkomaisten arvovieraiden laavulla tarjoiltavan neljän ruokalajin menu tai 2700 asiakkaalle Italia-päivä”, hän hehkuttaa. Titan koko 38-henkinen tiimi on lähtenyt mukaan kehittämään uutta. ”Meiltä löytyy halukkuutta kehittää toimintaamme asiakaspalautteiden perustella sekä suunnitella myös erilaisia juhlatarjoiluja, ja mikä tärkeintä, tähän myös kannustetaan”. ”Tiukkoja työrooleja ei ole, ei keittiön eikä salin välillä, ja teemme töitä hymyssä suin. Kaikki työskentelevät samoista lähtökoh- dista: raaka-aineita ei tuhlata ja toisia autetaan ajattelematta, että ”tämä ei kuulu minun tehtäviin”. Titan joukoissa on ammattilaisia järjestämään tarjoilut myös ”Linnan juhliin”. Leijona Catering haluaa varmistaa, että sen tarjoamien ruokapalveluiden osaaminen on vahvaa jatkossakin, ja tarjoaa henkilöstölleen koulutusta esimerkiksi edustusruokien valmistuksessa ja asiakaspalvelussa. Leijona Catering Oy TOIMIALA ruoka- ja henkilöstöravintolapalvelut ASIAKKAITA julkishallinnon organisaatiot sekä yksityisen sektorin yritykset TOIMIPISTEET 50 kpl HENKILÖSTÖ 500 ruokapalvelualan ammattilaista LIIKEVAIHTO noin 65,3 Meur (2013) www.leijonacatering.fi 27 28 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | Diacorin arvomaailmaan on helppo sitoutua ME DIACORISSA USKOMME, ETTÄ TYÖHYVINVOINTI ON POHJA SEKÄ TYÖNTEKIJÄN ETTÄ YRITYKSEN KESTÄVÄLLE KASVULLE – MAHDOLLISTAEN ASIAKKAILLE ANTOISAN PALVELUKOKEMUKSEN. erittäin tärkeää tietää, mitä minulta työssäni odotetaan. Työssä viihtymisen keskeisimpiä tekijöitä ovat työyhteisön fiilis ja keskinäinen luottamus. Töihin pitää olla kiva mennä! ia Kontti työskentelee Espoon Ison Omenan Diacorissa vastaavana työterveyden palvelupäällikkönä ja Sirpa Kamppikoski-Blomqvist työterveyslääkärinä. Molemmat ovat olleet pitkään Diacorin palveluksessa. Olli Mäkinen on hiljattain aloittanut Diacorissa myyntijohtajan tehtävissä, ja hänen tiiminsä vastuulla on työterveys- ja työhyvinvointipalveluiden myynti yritysasiakkaille. Selvitimme kolmikolta, miltä työ maistuu tässä vastuullisesti kasvavassa terveyden- ja sairaanhoidon palveluita tarjoavassa kotimaisessa yrityksessä, jonka suurin liiketoiminta-alue on työterveys. asiakkaita. Mistä hyvä työpäivä rakentuu? - Hyvä työpäivä tehdään hyvässä työympäristössä, mukavien työkavereiden kanssa. Työpäivän aikana koetaan luottamusta, joustavuutta, avointa vuorovaikutusta, haasteita, iloa siitä, että saa tehdä mielekästä työtä, työssä onnistumista, mahdollisuutta auttaa toisia sekä toimintaa kehitettäessä vaikutusmahdollisuuden tunnetta. Käytän paljon aikaa rakentaakseni tiimissäni ja asiakassuhteissani luottamuksen tunteen. Myös itsensä kehittäminen on tärkeää ja sen vuoksi arvostan erityisesti työnantajani tarjoamaa mahdollisuutta suorittaa johtamisen erikoisammattitutkinto Markkinointi-Instituutissa. P ”ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ TIETÄÄ, MITÄ MINULTA TYÖSSÄNI ODOTETAAN” Olli, mikä sai sinut hakeutumaan töihin Diaco- riin? - Toimiala on tavattoman kiinnostava ja Diacorista välittynyt vastuullinen työnantajakuva kiehtoi minua. Koen, että työlläni on merkitystä asiakkaille, työyhteisölleni, omistajasäätiöllemme ja näin myös itselleni. Tiedän palvelujemme tuottavan aitoa lisäarvoa loppukäyttäjälle ja voin olla niistä rehellisesti ylpeä. Diacorin toiminta-ajatus ja arvopohja ovat sellaisia, jotka itsekin voin allekirjoittaa. Toimenkuvani ja tavoitteeni ovat selkeät ja minulle onkin ”LUOTTAMUKSEN RAKENTAMISEEN KANNATTAA KÄYTTÄÄ AIKAA” Pia, saat kehittää toimintaa tiimisi kanssa sekä palvella dyntää osaamistani ja olevani hyödyksi. Pidän siitä, että Diacor siirtää voittovaroja hyvän tekemiseen, mikä tuntuu hyvältä yksityissektorilla työskenneltäessä. Ketjumaisuus tuo turvallisuutta, toimivuutta ja takaa laadun. Toisaalta Diacorilla on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, työskenteleekö työsuhteessa vai ammatinharjoittajana sekä osallistua toiminnan kehittämiseen. ”KOEN VOIVANI HYÖDYNTÄÄ KOULUTUSTANI JA OLEVANI HYÖDYKSI” Sirpa, olet viihtynyt Diacorilla yli 10 vuotta, työsken- nellyt välillä muuallakin, mutta palannut aina Diacoriin – miksi? - Halusin välillä kokeilla toisenlaista työtä, mikä olikin rikastuttava kokemus, mutta sai minut varmistumaan halusta palata Diacorille. Täällä on hyvän yhteishengen lisäksi erittäin kouluttautumismyönteinen ilmapiiri. Olen saanut kehittyä ja perehtyä työterveyshuollon lisäksi matkailulääketieteeseen. Koen voivani hyö- ”Hyvä työpäivä tehdään hyvässä työympäristössä, mukavien työkavereiden kanssa.” TOIMIALA Yhteiskunnallinen yritys, jonka omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Diacorin maksamat osingot käytetään Helsingin Diakonissalaitoksen hankkeisiin, joissa autetaan yhteiskuntamme heikompiosaisia. Diacor julkaisee ainoana terveyspalvelualan toimijana vuosittaisen yritysvastuuraportin. ARVOT Erinomainen asiakaspalvelu, uudistuminen, esimerkillisyys www.diacor.fi 29 30 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | ”Metsässä rauhoitun ja saatan vain tuijotella maisemia.” Maalaisjärjen käyttö yhtenä yritysarvona LEASINGAUTON VALINNASSA PAINAVAT TÄLLÄ HETKELLÄ KUSTANNUSTEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN PIENENTÄMINEN. SECTO AUTOMOTIVELLA TIEDETÄÄN, ETTÄ KOKONAISTALOUDELLISTA AUTOA PITÄÄ OLLA MYÖS MUKAVA AJAA EIVÄTKÄ LEASING-SOPIMUKSET SAA OLLA KIVEEN HAKATTUJA. MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Linus Baer LIPUTTAA JÄRKEVÄN AUTOPOLITIIKAN PUOLESTA. L rinus Baerin työpäiviin kuuluu asiakkaiden autokannan hallinnoinnin ja myynnin tukitoimintojen kehityksen ohella yhä useammin vastailemista asiakkaiden hybridi- ja sähköautoja koskeviin tiedusteluihin. Mies itse lataa omia akkujaan vihreällä energialla: ”Metsässä rauhoitun ja saatan vain tuijotella maisemia. Varsinkin näin syksyisin vapaa-aika kuluu suurelta osin metsästys-harrastuksen parissa”. SECTOLLA EI AJETA YKSISUUNTAISELLA KADULLA Kotimainen, yksityiso- misteinen Secto Automotive Oy on saanut viimeisten viiden vuoden ajan kokea kovan kasvuvauhdin hurmaa: liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet nopeasti. Vauhtisokeus ei ole kuitenkaan iskenyt vaikka luonnollisesti soraa on välillä vähän ropissut pientareille. ”Meillä ovat tärkeät perusasiat kunnossa. Arvojen mukaan on helppo toimia, kun ne ovat avoimuus, maalaisjärki, joustavuus ja asiakaspalvelu. Kaikkia kohdellaan samanarvoisesti, meillä on hyvä porukka ja vuorovaikutus toimii hyvin avoimesti, jolloin omia kehitysnäkemyksiään uskaltaa vapaasti esittää”, Linus listaa seikkoja, joiden vuoksi työssään viihtyy ja menestyy. KOKONAISKUSTANNUKSET AVOIMESTI NÄKYVILLE Linus Baerin yritysasi- Secto Automotive Oy TOIMIALA suomalainen, valtakunnallisesti toimiva autoleasingyhtiö HENKILÖSTÖ 38 LIIKEVAIHTO 64 Meur (2013) www.secto.fi akkaat hakevat kustannussäästöjä joka saralta, myös järkeistämällä autokantaansa. ”Olemme pääsääntöisesti pieniin ja keskisuuriin autokantoihin keskittyvä ratkaisukeskeinen leasing-toimija. Asi- akkaamme saavat oman yhteyshenkilön, jolloin kokonaisuutta on helpompi hallita joustavasti rakentaen samalla luottamuksellinen asiakassuhde”. Autokannan ylläpitokustannukset koostuvat monesta eri tekijästä, jotka kaikki hyvän leasing-asiantuntijan tulee hallita. ”En toimi ”mu-tu”-tuntumalta vaan esitän varmistamiani faktoja asiakkaille, sillä haluan osoittautua luottamuksen arvoiseksi. Nautin siitä, kun saan selvittää ja analysoida kokonaiskustannusrakenteita sekä optimoida autokannan käyttöastetta, mm. huomioiden huoltovälit ja arvon alenemisen autoissa. Lisäksi pyrin toteuttamaan asiakkaan toiveita niin pitkälle kuin se on järkevässä mittasuhteessa mahdollista.” Linus Baer auttaa mielellään asiakkaitaan autopolitiikan rakentamisessa. ”Kustannustehokkuus ja päästöjen pienentäminen ovat nousseet merkittäviksi tekijöiksi autokannan muutoksissa. Ratkaisuja mietittäessä pitää muistaa myös henkilöstön tyytyväisyyden ylläpito eli tuottavuus”. Linus yhdistää myös mielellään työtä ja vapaa-aikaa. ”Voisihan sitä viedä jonkun asiakkaankin jahtiin”, hän suunnittelee. Työporukastaan hän on jo saanut muutaman untuvikon tälle polulle värvättyä. 31 32 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | ”Eiran sairaalan laaja-alainen potilaiden tutkimus ja hoito perustuvat eri alan asiantuntijoiden ja henkilökunnan väliseen sujuvaan yhteistyöhön, jolloin pystymme tekemään hyvinkin yksilöllisiä ratkaisuja asiakastarpeiden pohjalta: esimerkiksi työterveyspaketit ovat yrityskohtaisesti räätälöitävissä. Lääkärit kokevat saavansa paitsi tukea kollegoilta ja johtoryhmältä myös kehitysehdotuksensa kuuluviin. Itse pidän yhtenä työni parhaina puolina juuri vaikutusmahdollisuutta”, kertoo reilun vuoden Eiran sairaalassa työskennellyt ylilääkäri, työterveyshuollon yksikön päällikkö Carita Pamilo. OMAN VASTAANOTON KÄYNNISTÄMINEN TEHTY MAHDOLLISIMMAN HELPOKSI Eiran sairaalan pit- Eiran sairaalassa ei tunneta liukuhihnapalvelua kä historia ja vahva lääketieteellinen osaaminen luovat hyvät kehittymispuitteet myös uusille lääkäreille. ”Lääkärien esimiehenä pyrin helpottamaan esimerkiksi uusien lääkäreiden praktiikan avaamista auttaen byrokratian koukeroissa, muodostaen mahdollisimman hyvät työolot ja esittelemällä heidät talon väelle. Järjestämme myös kahdesti vuodessa yhteisen lääkäritapahtuman, jossa voi ammentaa tietoa ja näkemyksiä kollegoilta sekä esittää omaa osaamistaan”, toimiin rivakasti tarttuva Pamilo kuvailee. Eiran sairaalassa toimii 90 lääkäriä, joten erilaisia kohtaamisia työyhteisössä riittää. Pamilo on valmis keskustelemaan avoimesti kiperistäkin asioista. ”Lääkärin työpäivät täyttyvät potilaiden tapaamisista. Ylilääkärin tulee olla valmis kuuntelemaan ja tukemaan lääkäreitä, jotta aktiivinen yhteistyö ja uudistushenkisyys säilyvät.” Työterveyslääkäri toteuttaa itse omia oppejaan ja tasapainottaa työtään riittävällä levolla, liikunnalla, harrastuksilla ja perheen kanssa vietettävällä ajalla. ”Näin toimimalla työnsä jaksaa tehdä laadukkaasti ja virtaa riittää vielä kehityshankkeisiin”. ”Lääkärit kokevat saavansa paitsi tukea kollegoilta ja johtoryhmältä myös kehitysehdotuksensa kuuluviin.” YKSITYINEN EIRAN SAIRAALA ON ONNISTUNUT YHDISTÄMÄÄN PARHAAT PUOLET PERINTEISTÄ, YKSILÖLLISYYTTÄ KOROSTAVASTA LAADUKKAASTA TOIMINNASTA JA UUDISTUSTEN TOIMEENPANOSTA. A rkkitehti Lars Sonckin suunnittelemassa upeassa jugend-rakennuksessa vuonna 1905 avattu Eiran sairaala sijaitsee Helsingissä Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteyksessä. Kotimaisessa omistuksessa oleva sairaala on nykyiseltä varustetasoltaan täysin moderni ja tarjoaa erittäin monipuoliset ja kattavat lääkäriasema- ja sairaalapalvelut niin yksityis- kuin yritysasiakkaille. Yksityissairaalan johtoryhmä pystyy suoraan tekemään toimintaa koskevia päätöksiä, mikä luo erittäin hyvän pohjan paitsi joustavalle palvelulle myös uudistusmieliselle toiminnalle. Tämä konkretisoituu jokapäiväisessä asiakaspalvelussa niin asiakkaiden kuin lääkäreidenkin silmin tarkasteltuna. 33 Eiran sairaala TOIMIALA sairaala ja lääkäriasema YDINTOIMINTA-ALUEET kirurgia ja erikoislääkäri-toiminta MUUTA Eiran sairaalan laatujärjestelmällä on ISO 9001 -sertifiointi ensimmäisenä yksityissairaalana ja lääkäriasemana Suomessa vuodesta 2001 www.eiransairaala.fi 33 34 | TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT | Hyvää huomenta, ystävä! TEKSTI: PANU LUUKKA SAM SMITHIN STAY WITH ME –KAPPALEEN VIIMEISTEN SÄKEIDEN KADOTESSA EETTERIN ÄÄRIIN Anssi Honkanen, Niina Backman JA Samuel Nyman TOIVOTTAVAT RADIOKANAVA THE VOICEN KUUNTELIJOILLE OIKEIN HYVÄÄ HUOMENTA. TOIVOTUS TULEE HERÄTTÄJILTÄ ENERGISESTI SIITÄ HUOLIMATTA, ETTÄ KELLO ON KAKSI MINUUTTIA YLI KUUSI SYKSYISENÄ PERJANTAI-AAMUNA. V oicen Herättäjien aamu alkaa aikaisin. Herätyskello pirisee juontajien ja ohjelman tuottajan Sini Koskensepän kodeissa joka arkiaamu ennen kello neljää ja ensimmäisen spiikin on oltava eetterissä välittömästi kello kuuden jälkeen. Aikainen työvuoro tarkoittaa sitä, että aamuruuhkista ei Herättäjien tarvitse välittää, mutta muutoin elämä on enemmän tai vähemmän muotoiltava työn ympärille. Peruskoulumatematiikalla voidaan laskea, että saadakseen kahdeksan tunnin unet, tulisi Herättäjien asetella päänsä tyynylleen iltakahdeksalta. Nyky-yhteiskunnan rytmiin tämän työn sovittaminen tuntuu haasteelliselta, mutta Herättäjät eivät koe tekevänsä uhrauksia työn eteen, pikemminkin päinvastoin. Kaikki Herättäjät kokevat olevansa etuoikeutettuja saadessaan tehdä työtä johon kokevat suurta intohimoa. The Voicen ja sen Herättäjien tekemistä ohjaa tiukka arvomaailmaa: kuulijaosuuksia ei kasvateta hinnalla millä hyvänsä. Herättäjät haluaa olla tunnettu sopivalla särmällä höystetystä positiivisuudesta sekä päivänpolttaviin uutisiin ja asioihin tarjotuista uusista näkökulmista. Herättäjiä ei tarvitse vaientaa autoradiosta siksi aikaa, kun perheen pienimmät istuvat takapenkillä, sillä alapää-jutut ja kaksimielisyydet on päätetty suosiolla jättää muille kanaville. Herättäjien vetovoima perustuu raadollisen aitoon ja rehelliseen juontajakolmikkoon, joka rakentaa suhdetta kuulijoihin Niinana, Anssina ja Samuelina, ei näiden radiopersoonina tai alteregoina. Herättäjien valitsema tyyli edellyttää hyvää työilmapiiriä, sillä vain luottamukselle rakentuva yhteisö saa juontajat avaamaan itsensä ja elämänsä kollegoilleen ja kuulijoilleen. Voicella hyvä työilmapiiri on aina ollut strateginen valinta ja sen rakentamisessa on myös onnistuttu hyvin. The Voice ja sen ”emoyhtiö” SBS Discovery on valittu yhdeksi Suomen parhaista työpaikoista seitsemänä vuonna peräkkäin. Työn tarjoama suurempi merkitys on keskeisiä työssä viihtymiseen ja siinä onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Voicen Herättäjien intohimo kumpuaa halusta herättää Suomi parempaan aamuun ja saattaa suomalaiset työntekijät hyvillä mielin työpaikalleen. Herättäjiä kuunnellaan aamuaskareilla, matkalla työpaikalle ja työpäivän ensimmäisinä tunteina, joten sillä millaiseen moodiin kuuntelija juonnoilla ja musiikkivalinnoilla aamulla saadaan, on iso merkitys kuuntelijoiden loppupäivän onnistumiselle ja siten jopa Suomen kansantaloudelle. Kansantaloudelle? Kyllä, kansantaloudelle. Tutkimusten mukaan onnellinen ihminen on työssään tuottavampi ja tämän tietävät myös Herättäjät. Kun tavoitteena on suomalaisen kilpailukyvyn parantamien, ei se aamuherätyskään tunnu enää niin pahalta. 35 Jäätelöä suurella sydämellä ja hyvällä maulla TEKSTI: PANU LUUKKA ”JO ENSIKOHTAAMISESTA ALKAEN ME OLLAAN TYKÄTTY TEHDÄ JUTTUJA YHDESSÄ” SANOO Heikki Huotari, YKSI KOLMEN KAVERIN JÄÄTELÖN ”KAVERISTA”. NE KAKSI MUUTA KAVERIA OVAT Ilkka Wikholm JA Sauli Saarnisto. NIIN HASSULTA KUIN SE KUULOSTAA EI JÄÄTELÖ OLLUT ALUN PERIN SE JUTTU, VAAN HALU TEHDÄ ASIOITA YHDESSÄ. S e, että Heikki, Ilkka ja Sauli päätyivät valmistamaan jäätelöä, eivätkä limua tai näkkileipää on ollut sattuman kauppaa. Elintarvikealalta kannuksensa hankkineet kaverukset tiesivät, että yhteisen yrityksen ”se” jokin olisi jotain suuhun laitettavaa, mutta mitä, siitä ei aluksi ollut selkeää ideaa. Sitten vain ruvettiin kokeilemaan erilaisia juttuja. Netistä tilatulla 200 euron jäätelökoneella onnistuttiin loihtimaan sellaisia koemakuja, että tuli tunne jackpotista: mitä jos ryhdyttäisiin tekemään jäätelöä niin kuin se on alun perin tarkoitettu tehtäväksi? Oikeista marjoista, oikeasta kermasta, kananmunasta ja oikeasta vanilijasta. Oli vuosi 2012. Markkinoille tuloa valmisteltiin puoli vuotta ja alkutalvesta 2013 nyt jo kulttiaseman saavuttanut oranssi jäätelöpurkki koki ensiesiintymisensä Vantaalaisessa K-market HerkkuPähkinässä. Kaupassa kävi tuona päivänä 800 asiakasta ja maistiaisia tarjonneet kolme kaverusta myivät 100 purkkia jäätelöä. Mikään tuote ei ollut saavuttanut vastaavaa menestystä kyseisessä K-kaupassa. Menestystä arvioitaessa on syytä muistaa että vuodenaikana oli todellakin talvi ja tuotteena jäätelö, ei ehkä ihan selkein menestysyhtälö. Nyt haastattelua tehtäessä maaliskuussa 2014 Kolme kaverusta myyvät uusille asiakkaille ei oota ja se jos jokin on yrittäjälle kamala tilanne. Miten tähän tilanteeseen on päädytty? ”Halusimme rakentaa yrityksen josta voimme olla ylpeitä.” sanoo Huotari. ”Ylpeys tulee tuotteista ja tavasta jolla ne tehdään. Meidän periaatteemme on, että meidän täytyy tehdä jäätelöä niin hyvin kuin me vain osataan.” Kolmen kaverin jäätelöiden raaka-aineissa ei tingitä. Jäätelöiden maut tulevat aidoista ja mielellään kotimaisista raaka-aineista. Jäätelöä ei siis pyritä tekemään mahdollisimman halvalla, vaan siitä pyritään tekemään mahdollisimman hyvää. Jos yrityksen tavassa tehdä jäätelöä on jotain tälle ajalle uniikkia, niin on myös yrityksen tavassa tehdä bisnestä. ”Emme mittaa menestystämme liikevaihdolla, vaan sillä miten hyviä tuotteemme ovat” kiteyttää Huotari. Ehkäpä juuri tästä syystä Huotaria eivät häiritse iltaisin tai viikonloppuisin tulevat soitot ja tekstiviestit, joissa yksittäiset asiakkaat kiittävät saamastaan jäätelökokemuksesta. Onnistuminen sekä tuotteessa että helposti lähestyttävänä brändinä, lämmittävät selkeästi Huotarin mieltä. Kun Huotarilta kysytään osasivatko kaverukset varautua tällaiseen suosioon, tulee vastaus kuin jäätelökauppiaan hyllyltä: ”Emme. Tai emme siihen, että kysyntä kasvaa näin nopeasti. Tuotteeseen ja konseptiimme luotimme alusta asti.” Kolme kaverusta työllistävät tällä hetkellä itsensä lisäksi kymmenkunta työntekijää. ”Rekrytointimme on kovin suoraviivaista. Haemme ahkeria, tunnollisia ja intohimoisia ihmisiä ja sellaisia olemme onnistuneet myös saamaan,” toteaa Huotari. ”Oikeat ihmiset ovatkin yksi menestyksemme salaisuus. Toinen menestymisen salaisuus on organisaation ketteryys. Kun vastassa ovat Unileverin ja Nestlen kaltaiset jätit, jotka työllistävät kymmeniä- ja satojatuhansia työntekijöitä pitää meidän, 13 henkilön, tehdä asioita jollakin tavalla erilailla. Ja se jokin on nopeus ja ketteryys” jatkaa Huotari. Ja se kolmas menestyksen avain on suuri ja intohimoinen sydän, jolla jäätelöä tehdään. Loppupeleissä vain maku ratkaisee ja siitä ei kolmella kaveruksella tingitä.