PAIKKATIEDOT OSANA SENAATIN KIINTEISTÖN

PAIKKATIEDOT
OSANA SENAATIN
KIINTEISTÖNHALLINTAA
SENAATTI LUKUINA
RAKENNUKSET
NELIÖT
TEKIJÄT
TOIMIPISTEET
10 500
6400 000
270
11
2
PAIKKATIETO OSANA SENAATIN TOIMINTAA
• Paikkatietoa käytetty jo kauan: on paljon kiinteistöjä ja rakenteita joilla ei
edes ole osoitteita, kuten esimerkiksi Salpalinja.
• Senaatilla on myös hallinnassaan infraa: teitä, sähkö-, vesi- ja
viemäriverkostoja, joiden hallintaan on käytetty paikkatietoa ja
karttasovelluksia.
• Yhteistoiminta Metsähallituksen kanssa vaatii myös tarkkaa paikkatietoa.
3
PAIKKATIEDON UUDENLAINEN HYÖDYNTÄMINEN
• Uudet haasteet liittyvät kuitenkin valtion tilankäytön optimointiin: Valtion
tilakustannuksia on tarkoitus alentaa seuraavan 8 vuoden aikana siten, että
vuositasolla kustannukset ovat 100 miljoonaa euroa pienemmät (nyt noin 0,9
miljardia euroa vuodessa).
• Paikkatiedon hyödyntämistä on tarkoitus parantaa myös asiakkaille
tuotettavissa sähköisissä palveluissa.
• Oma lukunsa on lisäksi rakennuksen tietomalleihin liittyvä paikkatieto, jota
tarvitaan rakennusten sisäolosuhteiden mittauksessa.
4
PAIKKATIETO
OSANA
ANALYTIIKKAA
MISTÄ SÄÄSTÖJÄ?
• Säästöjä saadaan ennen kaikkea parantamalla tilatehokkuutta ja myymällä
tyhjentyvät talot.
• Optimointia hankaloittaa huomattavasti se että noin 70% tiloista on
käyttötarkoitukseen liittyvää erikoistilaa: laboratoriotiloja, erikoisvarastoja,
oikeussaleja, vankiloita…
• Tilojen käyttö ja asiakkaan toiminnan tarpeet täytyy siis ymmärtää varsin
tarkalla tasolla että optimointia voidaan tehdä: asiakas on aina mukana
muutoksessa ja pääsääntöisesti muutos lähtee asiakkaan tarpeista.
6
ASIAKASTARVE
• Asiakkaalla liikaa tilaa / liian vähän
tilaa / tilat väärässä paikassa:
aloitetaan tarkastelemalla aluetta
ja etsimällä mahdollisia
vaihtoehtoja, esimerkiksi
tutkimalla tyhjiä valtion tiloja
samalla alueella
7
SYNERGIAT
• Toimintaa voi tehostaa myös
tuomalla valtion toimijoita
lähemmäs toisiaan: eri virastoilla
on paljonkin yhteishankkeita,
joten luomalla ”kampuksia”
saadaan lisää yhteistoimintaa.
8
TARPEETTOMAT RAKENNUKSET MYYNTIIN
• Valtionhallinnon henkilömäärä
supistuu, palveluita siirtyy
verkkoon ja digitalisoituminen
vähentää paperia: tilantarve
vähenee niin paljon että
kokonaisia rakennuksia tyhjenee ja
ne voidaan realisoida.
• Realisointikohteiden valinnassa
auttaa tieto tehdyistä
investoinneista,
ylläpitokustannusten taso sekä jo
edellä mainittu kampus-ajattelu.
9
PAIKKATIETO
KÄYTTÖLIITTYMISSÄ
SÄHKÖISTEN KANAVIEN KEHITYS
• Jo nyt mahdollisuus jättää
palvelupyyntöjä.
• Jatkossa myös sopimus- ja
laskutustietoja sähköisen kanavan
kautta.
• Erityisesti asiakkaat joilla on useita
kohteita, kartta on erittäin toimiva
käyttöliittymä.
KARTAN KAUTTA OMIIN KOHTEISIIN
OLOSUHTEIDEN
MITTAUS
BIG DATAA RAKENNUKSISTA
• Rakennusten sisäolosuhteiden laaja mittaus kohtuullisilla kustannuksilla on
tullut mahdolliseksi teknologian kehittymisen myötä.
• Luvut eivät kuitenkaan kerro mitään jos tietoa ei voida yhdistää rakennuksen
tiettyyn kohtaan.
• Yhdistämällä anturidataa rakennusten tietomalleihin saadaan monella tavalla
hyödyllistä mittaustietoa, joka mahdollistaa esimerkiksi:
•
•
•
•
Olosuhteiden optimointia (lämpötila, kosteus ja ilmanlaatu)
Taloautomaation ohjausta energiataloudellisemmaksi
Korjausten parempaa ajoittamista
Sisäilmaongelmien havaitsemisen jo varhaisessa vaiheessa
• Myös olosuhdetietojen visualisointi mahdollistuu anturitiedon,
rakennustason paikkatiedon ja tietomallien yhdistämisen kautta.
14