Mikä yhdistää Al Caponea ja Barack Obamaa - Archive
Mikä yhdistää Al Caponea ja Barack Obamaa? 34 Yksi matka – monta tapaa tehdä se 30 Minna Parikka elää koroilla 14 ROKKI-KUNNAS! F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 1 / 2 0 1 1 S I S Ä L LYS Päätoimittajalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 24 Uutisia ja ajankohtaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Kenttäpiispa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Ympäristöfakta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Lentosuukko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kuin elokuvissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 1 Profiili . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 2 Minna Parikan ihmemaassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 4 D niin kuin downshiftaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 0 Mauri Kunnas pelleilee tosiasioilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 4 Sopivin lento – juuri sinulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 0 ”Rosvon ja poliisin” Chicago . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4 Täysosumia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 8 Viisi tähteä: Kurkistus roomalaisesta avaimenreiästä . . . 4 1 Terminaalilegendoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 2 Taivaalla: Keveyden huiput . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 3 ”Nää on kivoja piirtää nää Rollarit”, sanoo koiristaan tunnettu mutta myös rokkimieheksi tiedetty Mauri Kunnas. Minna Parikka matkustaa 3-5 sentin koroissa. Downshiftaus eli ilmiö, jossa pidetään kärry kulkemassa, mutta vaihdetaan pienempää vaihdetta silmään! 20 14 PÄ ÄTO I M I T TA J A LTA Tekeekö haukku sittenkin haavan? Lehtemme kansijutussa rokkaa Mauri Kunnas. Niin, Kunnas on paljon muutakin kuin se lähes kaikkien tuntema koirapiirtäjä – harmillisen usein me annamme mielikuviemme lukkiutua tietynlaisiksi, mutta toisaalta lukkojen aukeaminen yllättää iloisesti. Toivottavasti tälläkin kertaa, kun Kunnaksesta piirtyy kuva Beatlesia ja Rolling Stonesia fanittavana kuusikymppisenä, jolla on työn alla unelmiensa sarjakuvakirja. Vaikka Kunnas piirtää paljon muutakin kuin koiria, on hänellä selvä vastaus siihen, miksi niin usein juuri koiria: niiden joukossa on kaiken näköistä, väristä ja kokoista epeliä! Kunnas myös paljastaa, että oikeastaan hänen koiransa ovat valepukuisia ihmisiä. Meissä ihmisissäkin on kaiken näköistä, väristä ja kokoista epeliä. Ehkä me olemme myös haukkumisen suhteen vähän koiramaisia. Meidän haukkumme tosin eivät kuulosta vuhvuhäänteiltä, vaan niitä esiintyy monenlaisissa eri sanamuodoissa ja äänenpainoissa. Joskus haukumme itseämme. Joskus toisiamme. Joskus leikillämme, joskus hyvinkin tosissamme. Joskus lempeästi kiusoitellen, lähes välittämistä viestien, joskus ilkeästi ja katkeruuttamme purkaen. Sanonnan mukaan haukku ei tee haavaa, näkyvää jälkeä. Sanonta ei kuitenkaan huomioi sitä, että näkymättömätkin haavat voivat olla kipeitä muistoja. Niiden arpeutumiseen voi mennä kauan. Kritiikki on eri asia. Kritiikki on arvokasta. Kritiikin saajan pitäisi ymmärtää arvostaa sen antajaa – vaatii rohkeutta ja osaamista antaa rakentavaa, perusteltua palautetta, josta sen saaja voi oppia ja viisastua. Ilman kriittisyyttä mikään ei kehittyisi. Mitä siitä tulisi, jos kaikki vain nyökyttelisivät ja ”jeessittelisivät” – ja ehkä pahimmassa tapauksessa selän takana haukkuisivat? Entä mitä siitä tulisi, jos asioista keskusteltaisiin hyvässä hengessä, puntaroitaisiin erilaisia mielipiteitä ja vaihtoehtoja, tehtäisiin sopivassa määrin kompromisseja ja hiottaisiin hyvää ideaa entistä paremmaksi? Siitähän tulee vaikka mitä, eikö totta! Irmeli Paavola P.S. Ehkä me haukumme, koska olemme turhautuneita, väsyneitä, liian kiireisiä – ja ehkä juuri siksi ”downshiftaus” on aikamme muoti-ilmiö. Myös tätä leppoistamiseksi ja kohtuullistamiseksikin kutsuttua vaihteen pienemmälle vaihtoa käsitellään tässä Maa&ilman numerossa. Matkakohteena esittelemme Chicagon, jonne American Airlines alkaa lentää suoraan Helsinki-Vantaalta toukokuussa. Leppoisaa kesän ja loman odotusta! Finavian lehti matkustajille 1/2011, ISSN 1796 - 6957, julkaisupvm 16.3.2010 l Julkaisija Finavia, PL 50, 01531 Vantaa puh. 020 708 000, faksi 020 208 2099 l Päätoimittaja Irmeli Paavola, [email protected] puh. (09) 8277 2002 l Toimitus Mediafocus Oy, [email protected] l Toimituspäällikkö Tiia Soininen l Ulkoasu Lasse Rantanen l Graafikko Jaska Poikonen l Painopaikka Libris Oy l Paperi Galerie Art Silk l Painosmäärä 15 000 F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 1 / 2 0 1 1 3 maa&ilma kentällä Totuus & tehtävä Millainen brändi on maa, valtio tai kansakunta? Ja mitä virkaa on brändillä, jota ei voi ostaa eikä myydä? Näitä – ja monia muita kysymyksiä – ratkaise- maan lähti ryhmä suomalaisia eri alojen asiantuntijoita vuoden 2008 lopussa. Mandaatti tuli ulkoasiainministeri Alexander Stubbilta: piti selvittää, mitkä ovat Suomen valtit kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa – ja miten niistä saadaan kaikki irti. Maabrändäys nähtiin laajasti keinona houkutella niin turisteja ja opiskelijoita kuin huippuosaajia ja yrityksiäkin maahan. Suomen brändivaltuuskunnan vetäjäksi tuli Nokian voimamies Jorma Ollila, jonka ansiosta mediahuomio oli taattu alkumetreiltä lähtien. Marraskuussa 2010 brändivaltuuskunta löi tiskiin työnsä hedelmän: yli 300-sivuisen kirjan, joka mainosjargonin sijasta sisälsi tehtäviä, jotka suomalaisten – kansalaisten, yritysten, valtion – tulee suorittaa, jotta Suomi saavuttaa tavoitetilansa. Eikä tavoitetilaksi ilmoitettu sen enempää eikä vähempää kuin olla koko maailman viheliäisimpien ongelmien ratkaisija numero yksi! Bränditiimin kuningasajatus oli siirtää huomio pois tavanomaisista brändäyksen kohteista – kuten maa, sen historia ja matkakohteet – itse kansakuntaan, eli suomalaisuuteen sen eri ilmenemismuodoissaan. Bränditiiliskiven anti kiteytyy kolmeen sanaan: funktionaalisuus, koulutus ja luonto. Näistä kolmesta viimeinen on sangen itseselitteinen – Suomi on tuhansien järvien ja vihreiden metsien maa, jossa jokamiehen luontosuhde on poikkeuksellisen kovassa kurssissa. Koulutusrintamallakin Suomella on nostetta ja näyttöä: Suomi on PISA-tutkimusten kiintotähti, jonka peruskoulujärjestelmään tullaan tutustumaan kaukaakin. Mutta millaista on suomalainen funktionaalisuus? Marimekon 4 maa&ilma toimitusjohtaja ja omistaja Mika Ihamuotila on varmasti oikea mies vastaamaan tähän kysymykseen. ”Pähkinänkuoressa funktionaalisuus tarkoittaa, että suomalaiset keksivät ongelmiin ratkaisut ja pystyvät myös toteuttamaan ne.” Lue Mika Ihamuotilan haastattelu kokonaisuudessaan englanninkielisen Via Helsinki -lehden numerosta 1/2011, joka on jaossa Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Finnairin koneissa kaukolennoilla. TEHTÄVÄ YRITYKSILLE: Ratkaiskaa globaali ongelma ja tehkää siitä hyvää liiketoimintaa. TEHTÄVÄ KOULUILLE: Kouluissa tulee järjestää vuosittain Sovinnon päivä, jolloin harjoitellaan ristiriitojen ratkaisemista ja neuvottelemista. TEHTÄVÄ KUNNILLE JA VALTIOLLE: Julkinen hankinta suosimaan energiatehokkaita huollettavia ja korjattavia tuotteita. TEHTÄVÄ VALTIONVARAINMINISTERIÖLLE: Bruttokansankestävyys mittariksi. TEHTÄVÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE: Vesimittari, eli vesi kansainvälisen ympäristöpolitiikan popularisoijaksi. TEHTÄVÄ JULKKIKSILLE JA HUIPPU-URHEILIJOILLE: Kerran vuodessa kouluun opettamaan. TEHTÄVÄ TIEDOTUSVÄLINEILLE: Tieteen popularisointi uudelle tasolle. TEHTÄVÄ ISOVANHEMMILLE: Kädentaidot jakoon. Jarmo Teinilä ”kenttäpiispa” Kirjaviisauksia? Uutislähetyksessä kamera seuraa veden varaan joutuneiden pakolaisten epätoivoista ponnistelua. Rantautuminen Australian Joulusaarelle on epäonnistunut. Mieleeni palautuu kirja, jonka olen joskus lukenut – Niko Katzanzakisin Ikuinen vaellus. Se julkaistiin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin natsimiehityksen haavat Balkanilla olivat vielä verestäviä. Tarina tosin sijoittuu aiempiin aikoihin, kreetalaiseen vuoristokylään yli sata vuotta sitten. Saari kuuluu vielä osmannien valtapiiriin, mutta vastarinta kasvaa, samoin siihen reagoiva väkivalta. Monet ovat joutuneet jättämään kotinsa, etsimään turvapaikkaa. Syrjäinen kylä on saanut olla rauhassa, mutta nyt pakolaiset kolkuttavat jo senkin porteilla. Turhaan – asukkaat eivät halua muukalaisia leipäänsä kaventamaan. Rääsyinen ja nälkäinen joukko leiriytyy karuille kallioille kylän ulkopuolelle. Nuori paimen Manolios, joka liikkuu laumojensa kanssa lähiniityillä, päätyy puheisiin ryysyläisjoukon kanssa. Kyläläiset ovat valinneet hänet esittämään Jeesusta lähestyvän pääsiäisviikon kärsimysnäytelmässä. Hän on kuitenkin sisäisesti haavoittunut omiensa kovuudesta ja kyselee vanhalta, pakolaisryhmää johtaneelta papilta elämän suuntaa. Miten voin elää oikein? Vanhus vastaa: – Rakastamalla Jumalaa. – Miten minun on rakastettava Jumalaa? – Rakastamalla ihmisiä. – Miten minun on rakastettava ihmisiä? – Johtamalla heitä oikealle tielle. – Mikä on oikea tie? – Tie, joka vie ylöspäin. Paimen samastuu henkilöön, jota hänen on määrä esittää. Jotain on tehtävä. Kyläläiset ovat valinneet väärän tien. Miten sen voisi oikaista? Mitä voisin tehdä? Manolios ryhtyy sovittelijaksi, mutta jännite purkautuu väkivallaksi – näytelmä muuttuu todellisuudeksi. Välittäjä jää väliin, hänet lyödään kuoliaaksi. Ruumis kannetaan kylän kirkkoon, lasketaan lattialle. Sitä katsellessaan kylän vihan repimä väki tunnistaa vääryytensä, löytää sovinnon. Manolioksen uhri on johtanut sen tielle, joka vie ylöspäin. Ovet avautuvat pakolaisille. Tampereen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkala 5 maa&ilma kentällä Korkeaa teknologiaa! Helsinki-Vantaan uusi sähköinen lentolii- kenteen hallintajärjestelmä yhdistää ainutlaatuisella tavalla lennonjohdon antamat reittiselvitykset, luvat liikkua alueella ja valvontatutkajärjestelmän tuottaman tilannekuvan – järjestelmä on nyt yksi maailman moderneimmista. Niin sanotussa eStrip -sähköliuskajärjestelmässä (electronic flight strip system) liuskoja hallitaan koskettamalla kynällä monitoria. Paperiliuskoja ei enää tarvita, sillä järjestelmä korvaa paperisiin lentoliuskoihin perustuvan työskentelytavan. Järjestelmä mahdollistaa liikenteen hallinnan lentokentällä entistä tehokkaammin ja YMPÄRISTÖFAKTA Melua voidaan hallita Lentokoneista lähtee väistämättä ääntä – sekä moottorimelua että aerodynaamista melua. Moottorimelun voimakkuuteen vaikuttavat moottorin koko, tyyppi sekä käytettävä tehoasetus. Aerodynaamisen melun voimakkuuteen vaikuttavat puolestaan lentokoneen tyyppi ja lennon vaiheen mukainen lentoasu sekä lentonopeus. Lentokoneiden ja moottoritekniikan kehitys on vähentänyt melua huomattavasti. 6 maa&ilma Vanhimmat käytössä olevat moottorit antavat kapealle ilmasuihkulle suuren nopeuden, kun taas uusimmat moottorit antavat suuremmalle ilmamäärälle pienemmän nopeuden, mikä tekee niistä aiempaa hiljaisempia. Lennonjohto luo mahdollisuuden siihen, että lentäjä voi vähentää korkeutta tasaisesti ilman vaakalentovaihetta. Melu vähenee kauempana kuin 10 kilometrin etäisyydellä kiitotiestä. Suomen lentoasemilla tehdyissä meluselvityksissä on tarkasteltu melun leviämistä lentoreiteille EU-direktiivin mukaisesti. Lyhyillä reiteillä käytettävät potkurikoneet ovat pääsääntöisesti suihkumoottorikoneita hiljaisempia. Tunnusluku Lden painottaa melun vuorokauden ajan mukaan siten, että ilta-ajan (klo 19–22) melutapahtumia painotetaan +5 desibeliä ja yöajan (klo 22–07) +10 desibeliä. Käytännössä siis yksi yöllä lentänyt kone vastaa melutasoltaan kymmentä päivällä lentänyttä konetta. Myös jatkuvan liu’un lähestyminen (CD = continious descent) vähentää melua. Melua hallitaan suunnittelemalla lentoreitit, kiitoteiden käyttötavat sekä laskeutumis- Liikaa sähköpostia joustavammin. Viime kädessä menetelmä lisää lentokenttäalueen turvallisuutta. Sähköliuskoja käytetään apuna hallittaessa niin lentoaseman lentoliikennettä, rullausselvityksiä kuin ajoneuvoliikennettä. Kiito- ja rullaustiellä liikkuminen edellyttää aina lennonjohdon lupaa. Lentokoneiden reittiselvitykset voidaan lähettää eStripistä digitaalisesti suoraan lentokoneen ohjaamoon. Lentoasemalla liikkuviin ajoneuvoihin asennettujen radiolähetinten ja paikannusjärjestelmien kautta lennonjohto saa myös niiden liikkeistä reaaliaikaiset päivitykset. Sähköliuskajärjestelmä on maaliikennetutkan kautta integroitu myös kenttäalueen valo-ohjaukseen. Maailmalla on käynnissä useita sähköiseen lentoliikenteen hallintaan liittyviä kehityshankkeita, mutta toistaiseksi näin pitkälle automatisoidun kokonaisuuden käyttö ei ole vielä kovin yleistä. Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä: Helsinki-Vantaan eStrip-järjestelmä pohjautuu Tukholman Arlandan lentoasemalla käytössä olevaan järjestelmään, mutta automatisointi ja järjestelmien integrointi on viety Helsinki-Vantaalla pidemmälle. Maarit Seeling Oletko sinäkin tuskastunut sähköpostisi määrään? Tautiin on lääke. Oli varhainen työaamu ja tuijotin tie- tokoneen ruutua. Olin siivonnut postilaatikkoni hiljattain, mutta jälleen saapuneet-laatikossa oli lukemattomia viestejä, joita en ollut ehtinyt käydä läpi. Työviestien lisäksi mainospostia, seminaarikutsuja, kyselyjä, jäsenpostia, tarjouksia, tiedotteita… Postia tulvi viikko viikolta yhä enemmän, ja yhä useamman viestin lopusta löytyi tieto siitä, että osoitteeni oli ostettu. Sama yritys, joka piti yllä puhelinluetteloa ja numerotiedustelun tietoja, käytti rekisteriään myös kauppatavarana. Olin kuin elävä maalitaulu, johon heitettiin tikkoja yhä kiihtyvällä vauhdilla. Minulle kerrottiin ystävällisesti, että tietojen leviämisen voisi estää laatimalla kiellon, mutta samalla estyisi monen tarpeellisenkin postin tulo. Teki mieli nostaa kädet ylös. Käsittelemättömät viestit loistivat luettujen seasta lihavoituina, vaativina. Tajusin, että viestien kasvava määrä oli häirinnyt minua jo pitkään. Kun en ehtinyt lukea kaikkia viestejä, tavakseni oli tullut siirrellä niitä arkistokansioihin talteen ”kaiken varalta”. Todellisuudessa en palannut niihin koskaan, sillä laatikkoon kilahteli tasaista ta ht ia yhä uusia ja uusia viestejä. Kierre oli loputon. Aamukahvia juodessani tarkastelin sisimpääni. Johtuiko ahdistus ainoastaan viestien määrästä? Vai olinko tiedostamattani kokenut velvollisuudekseni vastata viesteihin tai ainakin ”käsitellä” ne? Olinko pelännyt ”putoavani kärryiltä”, jos en jatkuvasti seuraisi kaikkia oman alani uutisia ja osallistuisi erilaisiin seminaareihin – tai ainakin suunnittelisi osallistuvani? Jotain oli tehtävä. Lääkkeen nimi oli Lujuus. Klikkasin vailla mitään omantunnon tuskia kaiken sellaisen roskikseen, jota en juuri nyt tai lähiaikoina arvellut tarvitsevani. Päätin olla vastaamatta kyselyihin ja olla syyllistymättä siitä, jos en ehtisi seminaareihin, kaiken maailman koulutuksiin, yhdistystapaamisiin tai en tietäisi jotakin uutista. Päätin lukea vain tärkeimmät viestit. Osaa mainospostin lähettäjistä pyysin poistamaan minut listoiltaan. Viikkoa myöhemmin havahduin eräänä aamuna siihen, että koin turhia viestejä poistaessani vapautunutta iloa. Aivan kuin olisin puhkonut neulalla saippuakuplia. Poks! Poks! Sinne meni! Kun jäljelle jäivät vain tärkeimmät asiat, saatoin keskittyä niihin. Ilo hiipi mieleeni: tajusin parantuneeni. Nina Pinjola ja lentoonlähtömenetelmät mahdollisimman optimaalisesti. Toimenpiteillä pyritään siihen, että melualueella asuu mahdollisimman vähän ihmisiä. Helsinki-Vantaan melualueella asui vuonna 1990 noin 100 000 asukasta ja vuonna 2009 noin 10 000 asukasta. Helsinki-Vantaan lentoasema on vihreiden laskeutumisten edelläkävijä – jo 60 prosenttia laskeutumisista toteutetaan jatkuvan liu´un menetelmällä. Suomen ilmatila on ympäristötehokas, sillä siviili- ja sotilasilmailun tarpeet sovitetaan päivittäin suunnitelmallisesti yhteen. Tämä mahdollistaa jatkuvan liu´un lähestymiset myös muilla Suomen lentoasemilla. Finavia Facebookissa Liity ”Lentoaseman” kaveriksi Lentoasema-nimellä löytyvä sivu edustaa Facebookissa kaikkia 25 Finavian ylläpitämää lentoasemaa. Sivulle päivitetään hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa, joka kiinnostaa niin lentomatkustajia, saattajia, vastaanottajia kuin muuten ilmailusta innostuneita. Erityisesti poikkeustilanteissa Facebook on Finavialle tärkeä asiakaspalvelun ja tiedonjakamisen kanava. Tammikuussa avattiin myös englanninkielinen Helsinki Airport -sivu. Johanna Kara 7 maa&ilma ! s u u t Uu Suorat lennot HELSINGISTÄ GDANSKIIN Lennämme päivittäin Helsingistä Gdanskiin 27.3.2011 lähtien Gdansk on yli 1000 vuotta vanha hansakaupunki, jossa riittää historiaa ja nähtävyyksiä. Alueen kolme kaupunkia, Gdansk, Sopot ja Gdynia, ovat oivia lomakohteita, tarjontaa löytyy niin perheille kuin aktiivilomalaisillekin. Rantalomailija arvostaa Puolan Rivieraksikin kutsuttuja Sopotin hiekkarantoja. Alueelta löytyy myös esimerkiksi Puolan suurin eläintarha. Alueen vetovoima on noteerattu laajemminkin, New York Times sijoitti Sopotin ja Gdanskin listalleen “41 Places to Go in 2011”. Aikataulu Gdansk Gdansk Helsinki Päivä Helsinki 9:45 10:40 11:15 14:10 ma, ke, la ti, to, pe, su 16:40 17:35 18:10 21:05 Ajat ovat paikallisia aikoja. Lentoaika 1h55min. Hinta sis. kahvi/tee sekä voileipä, matkatavara 20 kg + käsimatkatavara 8 kg. Varaukset: www.fc.fi Toimitusmaksu 0 €. Lennot alk. 89€ / suunta lentosuukko iStockphoto Merja Ylä-Anttila Pikakaistaa pitkin koneeseen Helkama-auto on saanut fast security -palvelusta uutta puhtia yrityksen ryhmämatkoihin. Helsinki-Vantaalla on käytössä niin sanot- tu fast security -palvelu, jonka avulla kiireinen matkustaja selviää turvatarkastuksesta tavallista nopeammin. Palvelu toimii ennakkovarauksella, ja nopean turvatarkastuskaistan käyttäminen maksaa yksityiselle matkustajalle 45 euroa. Palveluun voi myös yhdistää fast parkingin, jolloin auto on mahdollista jättää suoraan terminaalin eteen. Monet yritykset ovat ottaneet pikapalvelut omakseen. Škoda-autojen maahantuontiin keskittyvän Helkama-auton työntekijät ovat huomanneet fast securityn edut ryhmämatkoilla. – Emme käytä palvelua yksittäisten työntekijöiden kohdalla, mutta kun matkustamme esimerkiksi tuote-esittelytilaisuuksiin tai koulutukseen isolla porukalla, nopeammasta turvatarkastuksesta on paljon hyötyä, kertoo Riika Koivunen Helkama-autosta. Helkama-autolaiset ovat yhdistäneet fast security -palvelun tilavaraukseen Helsinki Airport Congressista. – Ryhmäkokomme on tavallisesti noin 50– 60 henkeä, ja niin iso seurue on vaikea saada lentokentällä kasaan. Nyt olemme kokoontuneet Airport Congressissa, jonne meille on varattu pientä tarjoilua, ja fast securityn ansiosta olemme ehtineet kokoustaa kunnolla ennen koneeseen astumista, Koivunen jatkaa. Palvelun hinta ryhmille määritellään aina erikseen. – Kaikki varaukset on voinut hoitaa samasta paikasta, ja olemme voineet maksaa koko paketin yhdellä laskulla. Viimeksi pikapalvelu oli käytössä helmikuun alussa, kun suuntasimme Škoda-tehtaan tilaisuuteen Prahaan. Ville Aalto Tiedustelut ja varaukset: 020 708 3117 [email protected] ”Lähteminen on kaikkien matkojen parhaita puolia. Pidän varsinkin ”jalat irti maasta” -tunteesta, joka syntyy, kun lentokone nousee ilmaan. Siitä on aina tullut minulle hyvä mieli. Matkustan paljon työni puolesta, mutta työmatkat suuntautuvat tavallisesti lähelle. Vuodenvaihteessa kävimme perheeni kanssa lomalla Kiinassa, ja se tuntui erityiseltä senkin takia, että saimme perheen kaksikymppisen nuorenmiehen mukaan reissuun. Työmatkoilla kohdemaahan tutustuminen jää satunnaiseksi – vietän niillä aikaa lähinnä hyvin ilmastoiduissa kokoushuoneissa. Lomamatkoja elän sen sijaan mielessäni jo etukäteen, ja nyt pääsin nauttimaan kunnolla turistinähtävyyksistä. Näimme upean akrobatiaesityksen, söimme Pekingin ankkaa, kävimme Kielletyn kaupungin palatseissa ja tietysti Kiinan muurilla, jolta laskeuduimme hurjalla tavalla: alumiinisessa kourussa kulkeva kelkka kuljetti meidät vauhdikkaasti takaisin alas. Vierailimme myös Hongkongissa, joka oli minulle uusi kokemus ja muuhun Kiinaan verrattuna kuin eri maailma. Pilvenpiirtäjät, moderni elämänmeno ja tavarapaljous gucceine ja pradoineen kertoivat koittamassa olevasta Aasian-aikakaudesta. Työt seurasivat matkalle sen verran mukaan, että vilkuilin hotellin televisiosta BBC:n ja CNN:n uutisia. Kaukana ollessa akut latautuvat onneksi joka tapauksessa, ja kun matkalta palaa tutun suomalaisen lentoyhtiön koneella, palvelu ja ympäristö tuovat rauhoittavaa kodin tuntua jo lennolla. Nähtyäni perillä lumisen maiseman koneen ikkunasta, muistin lumityöt ja koiran, joka odotti hoidosta hakemista. Jalat oli taas ankkuroitu lujasti Suomeen.” Merja Ylä-Anttila - MTV3:n vastaava päätoimittaja vuodesta 2001 alkaen - toimi politiikan erikoistoimittajana vuosina 1986–1996 - Pelastakaa lapset ry:n, Kirkon ulkomaanavun ja Kustannusosakeyhtiö Tammen hallituksen jäsen - Naisten pankin perustajajäsen. Teksti: Ville Aalto 9 maa&ilma Tervetuloa edullisille ostoksille! BOSS ORANGE ESCADA TAJ SUNSET BOSS ORANGE MIEHELLE ESCADA TAJ SUNSET NAISELLE EAU DE TOILETTE 60 ml EAU DE TOILETTE 50 ml 43,20 € 42,30 € OSTA 3 MAKSA 2 PANDA OSTA 3 MAKSA 2 FAZER LAKUPUSSIT: SUKLAALEVYT 250 G: Licorice Mix Original 450 g, Licorice Mix Choco 350 g, Duello 375 g, Soft&Fresh Licorice 500 g ja Soft&Fresh Licorice Filled 450 g Sininen, Tumma suklaa, Hasselpähkinä, Lontoo rae, Omar ja Salty Cashew KAIKKI VOIVAT TEHDÄ OSTOKSIA Ulkomaille lähtevät matkustajat, myös Helsingistä jatkavat, voivat tehdä edullisia ostoksia kaikista myymälöistä. Kun lennät EU:n ulkopuolelle, Kanariansaarille tai Ahvenanmaalle alkoholi- ja savukeostokset ovat verottomia. Kotimaahan lähtevät voivat ostaa kaikista kaupoista, lukuun ottamatta Helsinki-Vantaan Duty free -myymälöitä. Kotimaan matkustajat eivät voi ostaa 10savukkeita tai alkoholia. maa&ilma Hinnat voimassa 31.4.2011 saakka. Saapuvat matkustajat voivat ostaa kaikista kaupoista, lukuun ottamatta Helsinki-Vantaan Duty Free –myymälöitä. Saapuvat matkustajat eivät voi ostaa savukkeita tai alkoholia. Vastaanottajien, saattajien ja matkustajien käytettävissä ovat ennen turvatarkastusta sijaitsevat myymälät ja muut palvelupisteet. Oletko kartalla? 1. Minkä kaupungin lentokenttä on Marco Polo? a) Rooma b) Milano c) Napoli d) Venetsia 2. Minkä kunnan alueella on Joensuun lentokenttä? a) Kontiolahti b) Outokumpu c) Liperi d) Eno 3.Mille valtiolle kuuluu Itämeressä sijaitseva Rügen-saari? a) Tanska b) Ruotsi c) Puola d) Saksa 4. Minkä Euroopan valtion nimi tarkoittaa ”musta vuori”? 5. Minkä USA:n osavaltion nimi koostuu suomen kielen kysymyssanasta ja taistelusta? 6. Mitä tarkoittaa musiikkiterminä lento? Koonnut: Juha Similä 1. d) Venetsia 2. c) Liperi 3. d) Saksa 4. Monte Negro 5. Minnesota 6. hitaasti KUIN ELOKUVISSA Esittelemme lentoasemille sijoittuvia elokuvakohtauksia. Terminaali Tämä on tosi juttu: Pariisin Charles de Gaullen lentokentällä asusti vuosina 1988–2006 iranilainen Mehran Karimi Nasseri. Aamupesu hoitui lentoaseman wc-tiloissa – ja sitä rataa! Elämää suuremmaksi fiktioksi Nasserin tarina muuttui, kun elokuvaohjaaja Steven Spielberg tarttui aiheeseen. Charles de Gaulle vaihtui New Yorkin JFK:ksi ja iranilainen erakko huonosti englantia taitavaksi mutta persoonaltaan letkeäksi Viktor Navorskiksi. Navorski jumittuu JFK:lle, kun hänen kuvitteellisessa kotimaassaan Krakosiassa tapahtuu vallankumous – miehellä ei yhtäkkiä ole kotimaata, jonka Yhdysvallat voisi tunnustaa ja niinpä häneltä evä- tään pääsy USA:han mutta paluu kotimaahankaan ei ole mahdollinen. Monikansallisesta ympäristöstä Navorski löytää pian seuraa – kielimuurista viis. Elokuvan tunnuslause oli sopivan monimerkityksinen ”Life is waiting”. Odottaako elämä vai onko elämä odottamista? Navorskin odotus lentokentällä kestää yhdeksän kuukautta; yhdeksän kuukautta elämää. Tiia Soininen Viktor Navorski on Tom Hanks elokuvassa Terminaali, 2004. Yhdysvaltalainen draamakomedia, jonka tapahtumapaikkana on New Yorkin JFK-lentoasema. Ohjaaja Steven Spielberg. 11 maa&ilma Miksi joillakin lentoasemilla liehuu aina Suomen lippu? Finavia noudattaa sisäasiainministeriön ohjetta lippujen käyttämisestä maan ulkorajoilla olevil- la rajanylityspaikoilla. Ohjeen mukaan EU-lippua käytetään Suomen lipun rinnalla kansainvälisillä lentoasemilla eli niillä, joilla tapahtuu säännöllistä kansainvälistä liikennettä. Lentomatkustajat ovat tyytyväisiä, kun matka sujuu turvallisesti aikataulun mukaan. Matkustajien ei tarvitse tietää siitä isosta koneistosta, joka tekee lentoliikenteen mahdolliseksi. Teksti: Sami Laakso Kuva: Jyrki Komulainen Lentotiedot vaivattomasti mobiiliversiosta Finavian verkkopalvelusta on olemassa erityisesti mobiililaitteille suunniteltu versio. Mobiiliversiossa reaaliaikaisten lentotietojen selaaminen on entistä vaivattomampaa. Mobiiliversioon pääsee osoitteesta: m.finavia.fi ”Olen ollut nykyisessä tehtävässäni Finavi- an lennonvarmistusliiketoiminnan johtajana kolme vuotta. Sinä aikana lentämisestä on tullut minulle erilainen kokemus kuin se oli aiemmin. Nyt tiedostan, mitä kaikkea lentoliikenteen taustalla on. Suomessa esimerkiksi lennonvarmistukseen liittyvissä tehtävissä työskentelee 550 henkilöä. Noin 300 ammattilaista vastaa ilmaliikennepalveluiden tuottamisesta, heistä suurin osa on lennonjohtajia. Lennonvarmistus tukee matkantekoa siitä alkaen, kun lentokone lähtee lentoasemalta liikkeelle aina siihen asti, kun se pysähtyy määränpäässä. Aluelennonjohto avustaa Suomen ilmatilassa matkakorkeudessa olevia koneita. Lentoasemien lennonjohto- ja lennontiedotuspalvelut opastavat puolestaan nousuissa ja laskuissa. Matkustaja voi havaita lennonvarmistuksen toimenpiteet esimerkiksi lentokorkeuden muuttuessa. Turvallisuus ja sujuvuus ykköstavoitteita Tekniikalla on lennonvarmistuksessa merkittävä rooli. Jo nyt on periaatteessa olemassa tekniset valmiudet siihen, että sekä lentokoneet että lennonvarmistus toimisivat täysin koneiden varassa ilman ihmisiä – ihmisten asenteet eivät kuitenkaan ole tällaiseen vielä valmiita. Turvallisuus ja sujuvuus ovat lennonvarmistuksen ykköstavoitteita. Virheisiin ei ole varaa, ja sen turvaamiseksi kaikki toiminta- PRO fiili Anne Ilola Lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja 12 maa&ilma tiesitkö Helsinki-Vantaalla on päivittäin keskimäärin 35 385 matkustajaa Helsinki-Vantaa on Twitterissä Finavian lentoliikennetilastossa kerrotaan matkustajaliikenteen, laskeutumisten ja tavaraliikenteen tunnuslukuja viime vuodelta. Tilastosta selviää myös muun muassa Euroopan suosituimmat kohteet sekä Helsinki-Vantaan matkustajaliikenteen kehitys Aasiaan vuosina 2000–2010. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on Twitterissä 1 700 seuraajaa. Liity sinäkin! http://twitter.com/HelsinkiAirport ketjut on määritelty tarkasti etukäteen. Lisäksi puhumme niin sanotusta turvaverkkofilosofista. Sen mukaisesti mikään toiminto ei ole vain yhden ihmisen tai teknisen järjestelmän varassa. Ne on varmistettu sitä useampaan kertaan, mitä kriittisempiä ne ovat turvallisuuden kannalta. Euroopan ilmatila murroksessa Euroopassa on tekeillä historiallisia uudistuksia lentoliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi sekä kustannusten alentamiseksi. Tällä hetkellä jokainen valtio järjestää omat lennonvarmistuspalvelunsa. Suunnitelmien mukaan Euroopan unionin ilmatila on jatkossa jaettu kahdeksaan ilmatilalohkoon, joissa on yhdenmukaistetut lennonvarmistuspalvelut. Uudistuksen myötä ennen muuta Keski- ja Etelä-Euroopassa lentoreittien pituudet ja samalla myös matka-ajat voivat lyhentyä jopa kymmeniä prosentteja. Minulle kehitys tarkoittaa runsaasti matkapäiviä. Toimin Pohjois-Euroopan lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien yhteenliittymän jäsenenä. Aktiivisella osallistumisella Finavia haluaa varmistaa, että uudistus todella hyödyttää sekä lentoyhtiöitä että lentomatkustajia. Ilmatilalohkojen perustaminen merkitsee muutosta lennonvarmistuspalveluiden tarjonnassa. Jatkossa lennonvarmistuspalveluiden tuotannosta kilpaillaan ja koko Euroopan palveluntarjoajien määrä vähenee. Kustannustehokkaat ja laadukkaat lennonvarmistuspalvelut ovat ainoa keino varmistaa Finavian lennonvarmistuspalveluiden olemassaolo tulevaisuudessa. Siksi meidän pitää koko ajan kehittää toimintaamme ja muuttaa rooliamme hyvästä palvelutuotannon osaajasta myös hyväksi liiketoiminnan osaajaksi. Finavia lähtee uuteen kilpailutilanteeseen hyvistä asemista. Suomalaista osaamista arvostetaan maailmalla. Pärjäämme hyvin, kun verrataan eri maiden lennonvarmistuspalveluiden turvallisuus-, sujuvuusja tehokkuustilastoja. Tehokkuus ilmenee muun muassa siinä, että Suomessa lennonvarmistuksesta perittävät maksut ovat Euroopan edullisimmasta päästä.” Melkein kuin koira veräjästä Biometrisen passintarkastuksen ansiosta Helsinki-Vantaalla rikotaan rajanylityksen nopeusennätyksiä – turvallisuudesta tinkimättä. Hyvästi passijonot. Helsinki-Vantaan uusien rajatarkastusautomaattien ja biometrisen passin avulla rajan ylittäminen onnistuu hetkessä. Ennakkorekisteröitymistäkään ei tarvita toisin kuin monilla muilla maailman kentillä. Näin ylität rajan 15 sekunnissa: (1.) Aseta biometrinen passi kuvapuoli alaspäin rajatarkastusautomaatin lukulaitteeseen. Se tarkistaa passin mikrosirulla olevat tiedot. (2.) Kun passi on hyväksytty, portti avautuu. Astu askel eteenpäin, käänny 90 astetta kohti kuvatunnistuslaitetta ja seiso hetki liikkumatta. Automaatin kaksi kameraa ottaa kasvoistasi kuvan ja vertaa sitä passin sirulle tallennettuun kuvaan. (3.) Jos kuvat täsmäävät, aukeaa toinen portti. Raja on ylitetty. MISTÄ ON KYSYMYS? Helsinki-Vantaalla otettiin joulukuussa käyttöön kymmenen uutta biometriseen tunnistamiseen perustuvaa rajatarkastusautomaattia. Uudet laitteet palvelevat Schengen-alueen ulkopuolista lähtevää liikennettä. Automaatteja voivat käyttää Euroopan unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden sekä Sveitsin kansalaiset, joilla on biometrinen passi. Biometristen tunnisteiden käyttöönotto passeissa on tapahtunut Suomessa kaksivaiheisesti: 21.8.2006 sirulle alettiin tallentaa digitaalisesti kasvokuvia ja 29.6.2009 sormenjäljet. Vuoteen 2017 mennessä EU-kansalaisten käytössä on ainoastaan biometrisiä passeja. Lähteet: www.intermin.fi, www.raja.fi 13 maa&ilma 14 maa&ilma Teksti: Irma Capiten Kuvat: Susa Junnola IHMEMAASSA Hän pelmahtaa Helsingin vetiseltä kadulta liikkeeseensä sisään oranssit kutrit heilahtaen ja hilpeä hymy vaaleanpunaisilla huulillaan. Mustissa biker’s bootseissaankin kenkäsuunnittelija Minna Parikka on päästä varpaisiin naisellinen. Matalat motoristikengät vaihtuvat lennossa Minna Parikka Flagship Boutiquessa Helsingin Bulevardilla Kicky-kenkiin, jotka ovat hänen omaa tuotantoaan – ja 12-senttiset koroiltaan. Äsken tavallisen pituinen nainen tuntuu siinä samassa kasvavan huimiin korkeuksiin. Edessäni seisoo moderni versio Liisasta Ihmemaassa. Myös valtava, katosta roikkuva avain sekä lukuisat avaimenreikäpeilit ja maksikokoinen karamellikulho hansikkaita pursuavalla pikkupöydällä viittaavat Lewis Carrollin mittasuhteettomaan, ihmeelliseen maahan. Mitähän karamelleja tuossa purkissa on? Turkinpippureita − ehei. Kettukarkkeja − no ei. 15 maa&ilma Kisskissejä tietenkin, hempeän tyttömäisissä käärepapereissaan! Sisältä kuoriutuu puuterinvaaleanpunainen makeinen, juuri niin kuin olla pitää. Kurkkaapa sisään Minna Parikan kenkiin: jokaisen sisus on vaaleanpunaista nahkaa, samoin pohjat. Entä Parikan sanallinen kuvakieli − silkkaa liisaihmemaata sekin. − Kenkäbisnes on kuin korttitalon rakentamista. Vertauksellaan suunnittelija viittaa alan työläyteen ja riskialttiuteen. − Kun pääsee kolme askelta eteenpäin, palaa kaksi taaksepäin. Siksi kierrämme myynti- ja markkinointipäällikköni Anna Hakkaraisen kanssa kaikilla tärkeillä maailman muotimessuilla. Täytyy näkyä ja usein, jotta saa pysyvän jalansijan ja antaa vakuuttavan kuvan yrityksestään. En ole vain yhden kauden tähti, kuudetta vuotta tässä jo mennään. Yli puolet vuodesta liikkeellä. Minna Parikka saapui liik- keeseen matkalaukku mukanaan. Anna ja Minna ovat juuri palanneet Kööpenhaminan muotiviikoilta ja ovat lähdössä muutaman päivän päästä Lontooseen esittelemään ensi syksyn ja talven mallistoa. Muodin ammattilaiset elävät aivan eri vuodenaikaa kuin me kuluttajat, jotka vasta odottelemme liikkeisiin Parikan Rosea Vulgaris -kevät–kesämallistoa. Se on kuin kukkakimppu, kenkien, laukkujen, huivien ja hansikkaiden latinankielisiä kukkien nimiä myöten. Samoin värit tulevat hortensioista, daalioista, mimosista, liljoista. On keväisiä pastelleja ja kesäisiä oransseja ja keltaisia. − En hae ideoita kenkiini erityisesti mistään. Ne vain syntyvät päässäni kaikesta siitä, mitä olen nähnyt ja kokenut. Ideoita pulppuaa koko ajan, mutta varaan suunnittelulle varta vasten ajan. Niin täytyy tehdä, jotta sille jää aikaa kaiken muun alaan liittyvän työn keskellä. Menen usein kahvilaan istumaan ja piirtämään rauhassa. Yhden yksittäisen idealähteen suunnittelija pystyy nimeämään ja se on taide, erityisesti surrealismi, jota hän rakastaa. Surrealismia voi aistia Parikan putiikissa paitsi kengissä myös tilan Dali-vaikutteisessa, pinkissä huulisohvassa ja tietysti siinä Liisa Ihmemaassa -somistuksessa. Inspiraatio ei kimpoa Minna Parikalle yksittäisistä objekteista tai tilanteista. Hän hakee elämäänsä jatkuvasti ja paljon ahaa-elämyksiä sekä tunteiden kuohua. − Minulle on tärkeää elää monipuolista elämää, jossa tapahtuu paljon. Siitä saan inspiraationi. Olen paljon liikkeellä, yli puolet vuodesta. Palasin vastikään Suomeen kuukauden roadtripiltä Uudesta-Seelannista. Useimmiten matkat ovat työmatkoja. Myös arjessa ja kotioloissa Minna arvostaa monipuolisuutta. − Minä ja kenkäni olemme uskaliaita ja vahvoja, mutta kuitenkin iloisia, herkkiä ja naisellisia. Vastapainoksi harrastan moottoripyöräilyä ja kickboxingia. Oma tyyli on ollut Minnalle tärkeää lapsesta lähtien. Hän kiinnitti pukeutumiseensa huomiota jo alle kymmenkesäisenä. Ensimmäiset korkokenkänsä hän puki jalkaan 13-vuotiaana. − Rakastan designer-vaatteita ja -asusteita. Hattuja käytän lähes päivittäin. Kenkiä en juuri osta, kun minulla on niitä omasta takaa monta sataa paria, mutta hattuja keräilen. Hankin nii- 16 maa&ilma Korkokenkä on kulkenut pitkän matkan - Ensimmäisten korkokenkien käyttäjistä ei ole varmuutta. * Egyptiläiset teurastajat käyttivät korkeakorkoisia kenkiä käytännön syistä nostaakseen jalkansa verisen maan yläpuolelle. * Toisaalla, Mongoliassa, ratsumiehet käyttivät korkea korkoisia saappaita, jotta jalat pysyivät paremmin kannuksissa paikoillaan. - 1533 korot kulkeutuivat Firenzestä Pariisiin pienikokoisen Katariina de’Medicin mukana, kun hän meni naimisiin Orleansin herttuan Henrikin kanssa. 1600-luvulla ylempiarvoiset naiset Euroopassa käyttivät lähes 13 sentin korkokenkiä. Liikkumisen tueksi he tarvitsivat kävelykeppejä. Myös miehet käyttivät koristeellisia korkokenkiä. - 1600-luvulla Aurinkokuninkaan hovissa miehet käyttivät korkokenkiä, joissa oli päällä koristerusetit. Korkoihin maalattiin miniatyyrimaisemia. - 1600–1700-luvulla ylhäisimmät Euroopassa käyttivät punaisia korkoja, esimerkiksi Aurinkokuninkaan hovissa. - 1700-luvun korko oli paksu ja kaareva. Hienot kangas kengät suojattiin ulkosalla samansävyisin ja -tyylisin suojakengin. - 1700-luvun loppupuolella muodissa olivat niin sanotut ranskalaiset korot, jotka olivat lähes keskellä kenkää ja tekivät kävelemisen hankalaksi. - Ranskan vallankumouksen myötä korot madaltuivat 1700 luvun lopulla. - Matalien kenkien kauden jälkeen korot tulivat uudelleen muotiin 1800-luvun puolivälissä. Tässä vaiheessa Yhdysvallat omaksui nopeasti korkokenkämuodin. - 1800-luvun puolivälissä morsiamet alkoivat käyttää valkoisia avokkaita. - 1875 perustettiin Suomen ensimmäinen kenkätehdas, Tampereen Jalintehdas. Ensimmäinen kenkä oli musta, kultasolkinen korkokenkä. - 1920-luvun alkuvuosina naiset suosivat matalia kenkä malleja. Kenkämuoti muuttui kuitenkin nopeasti korkeaksi ja näyttäväksi. - Stilettikorot tulivat muotiin 1950-luvulla. - 1970-luvulla myös miehet käyttivät korkeita tolppakorkoja, John Travoltan hengessä. - 1990-luku toi uudelleen muotiin huimat stilettikorot. - 1700-luvulla alkoi kenkäteollisuuden aika. Perustettiin kenkätehtaita ja Yhdysvalloissa avattiin ensimmäinen varsinainen kenkäkauppa. Lähteet: Kenkä. Linda O’Keeffe. Teollinen kenkä: tamperelaisen kenkäteollisuuden vaiheet. Juhani Seppinen. www.pukeudu.fi/tyyli-etiketti www.akseli.tampere.fi 17 maa&ilma tä usein tutuilta suunnittelijoilta, muotimessuilta ja ulkomailta. minä haluan tehdä kenkiä naisena naisille. Mielestäni seksuaaVaatteeni ostan useimmiten Lontoosta. Minua luullaankin tyy- lisuuden ei tarvitse olla niin aggressiivisesti framilla. Kengät lini ja suunnitteluni puolesta usein englantilaiseksi. voivat olla aistillisia leikkisällä tavalla, se on minun tyylini ja Pikku-Minna kasvoi kauniissa ja kannustavassa ilmapiirissä. naiset pitävät ja kiittävät minua siitä. Äiti oli aina huoliteltu ja vaihtoi vaipat punakyntisin sormin. KoMinna Parikka on kovassa huudossa Italiassa. Siellä Voguen tona ei harjoitettu enemmälti taito- tai taideaineita, mutta lap- eri versiot sekä Elle ja Flair ovat tehneet hänestä ja kengistään sia kannustettiin harrastamaan mieleisiään asioita. Minna kä- näyttäviä juttuja. Suosio ei rajoitu Italiaan, kysy vaikka Lady Gavi monenlaisilla kädentaidon kursseilla emalitöistä keramiik- galta ja Paloma Faithiltä! Kenkiä myydään viidessätoista maassa katunteihin. Hän tykkäsi tehdä myös puutöitä, koulun veisto- ja kymmenissä kaupungeissa. Yhdysvalloissa, Euroopassa, Aatunneilla ja isän kanssa mökillä. siassa. San Franciscossa, Shanghaissa, Lontoossa. Myös Parii− Isän kanssa remontoin myös Bulevardin liikkeeni kuuti- sissa, joka on kova luu muotimaailman yrittäjille. sen vuotta sitten lähes kaksistaan. − Olemme saaneet sielläkin hyvin ”kengän oven väliin”. MalMatka lapsuuden tekemisistä kenkäsuunnittelijaksi oli luon- listoani myydään kolmessa Pariisin putiikissa. teva. − Olin kiinnostunut muodista ja muotoilusta. Kenkäsuun- Konfirmoitavista mummoikäisiin. Mukavuus on yksi syy nittelussahan yhdistyvät juuri nämä kaksi! Minna Parikan kenkien suosioon, mikä saattaa kuulostaa hasKun Minna oli viidentoista, hänen sulta, kun katsoo hänen luomiaan stiisosiskonsa kirjoitti naistenlehteen artiklettikorkoja. Runsaat yksityiskohdat, kelin kuuluisasta kenkäsuunnittelijasta. rusetit, sydämet ja huulireliefikoristeet Korkoja moneen − Se täräytti tajuntani! Tiesin välittöpuolestaan houkuttavat mieltämään kenmästi, että sitä minä halusin tehdä. Aiemgät koruiksi, jotka asettaa näytille hyllähtöön min en ollut tiennytkään, että kengät voilyyn. Tämä ei ole lainkaan Minna Paritolppakorko sivat olla ammatti. Heti ylioppilaaksi kirkan toiveena. sabrinakorko joitettuani lähdin opiskelemaan kenkä− Minä suunnittelen kenkäni käytstilettikorko muotoilua De Montfortin yliopistoon töön. Ne imartelevat jalkaa ja tuntuvat Isoon-Britanniaan. hyviltä kävellä. kiilakorko Parikka puhuu vakuuttavasti hyvän piikkikorko Naiset rakastavat punaista. Kun sillestin ja sopivasti suunnitellun koron suippokorko mät vaeltavat pitkin hyllyrivien kymmepuolesta. Vaikka kenkä olisi sfääreihin niä supernaisellisia, leikkisiä kenkäparekurkottelevan korkea, sillä on hyvä liikja ja nauttivat muotojen ja värien iloitkua, jos lesti on toimiva. Silti korkokentelusta, mieli pistää merkille yhden värin ylitse muiden. Se on gillä täytyy opetella kävelemään, eiväthän ne tennistossut ole. punainen. − Kukaan ei synny koroille. Jotta korkokengän tunnistaa mu− Totta kai. Naisethan rakastavat punaisia kenkiä! Kun nai- kavaksi, pitää olla kokemusta koroista. nen haluaa perusmustaa ja -ruskeaa räväkämmät kengät, hän Asiakaskunnan kirjo kertonee jotain käyttömukavuudesta. tahtoo useimmiten punaiset. Morsianten keskuudessa suosi- Minna Parikka suunnittelee kenkänsä ensisijaisesti juhlatilaituin kenkäni on klassinen sydännauhamallini Raquel, ja ni- suuksiin, mutta niitä ostavat myös bisnesnaiset työkäyttöön jakmenomaan punaisena. kupukulookiaan piristämään. Toki juhlakäyttökin vaatii käytPunaiset, kiiltonahkaiset korkokengät johdattavat ajatukset tömukavuutta: kuka sitä viitsisi häitään tanssia kipristelevin uudelleen sadun maailmaan. Ihmemaa Oz ei olisi sama tarina varpain. Nuorimmat asiakkaat ovat teinejä, jotka saavat konilman lumoavaa Dorothya ja hänen loistavan punaista taika- firmaatioonsa ”ensimmäiset Parikkansa”. Myös mummoikäisiä kenkäpariaan. Punaisissa kengissä on mitä ilmeisimmin yleis- asiakkaita on yhtä lailla. Kaunis kenkä ei katso kantajansa ikää. maailmallista taikuutta ja lumoa, satumaisuutta. Parikka suunnittelee kenkänsä skandinaaviselle jalalle, selTosielämän prinsessatkin ymmärtävät punaisen päälle. Kun laiselle kuin hänen omansa, ”leveälle ja lyhyelle”. Siihen se suoRuotsin kruununprinsessa Victoria kävi viimeksi Helsingissä, malaisuus sitten loppuukin. Minna Parikan mallistot ovat olhän palasi kotilinnaansa mukanaan Minna Parikan kirkkaan- leet alusta alkaen kansainvälisiä. Suomea hän ei koe erityisenä punaiset, sydänkoristeiset saappaat. inspiraation aiheena; tämä suunnittelija ei ammenna metsistä Punainen on myös kuuma intohimon väri, mutta Parikan ja järvistä vaan värikkäämmistä ja äänekkäämmistä lähteistä. kengät ovat huimista koroistaan ja hekumallisen punakiiltävisSuomessa asuminen sinänsä miellyttää Parikkaa. Täällä on tä pinnoistaan huolimatta tyttömäisellä, iloisella tavalla naisel- helppoa elää, arki sujuu. Kenkäsuunnittelijalle maa ei kuitenlisia, eivät liian provokatiivisia. Juuri näin on tarkoituskin olla. kaan ole helpoin mahdollinen. Alan kattojärjestöt huutavat ole− Työskentelin ihan tarpeeksi kauan Italiassa italialaisten massaolemattomuuttaan eikä ole olemassa paikkaa, josta kysyä miesten kanssa kenkätehtaalla. Pidän italialaisista kengistä, mutta missään käänteessä apua. Kaikki on täytynyt keksiä, löytää ja 18 maa&ilma tehdä itse. Agentit eivät täällä tule soittelemaan ovikelloa, kun heitä ei ole. Poislähtiessä havaitsen, että tämän sadunomaisen putiikin tunnelmissa asuu Liisan ja Dorothyn lisäksi Peppi. Aikuiseksi kasvaneena, pitkät tossunsa hyljänneenä. Sukat eivät enää ole eriparia eivätkä letit sojota taivaaseen, mutta lapsuuden asenteesta on jäänyt paljon sieluun asumaan. Tämä Peppi saapuu liikkeeseen peppimäinen, musta, suuri nahkalaukku heiluen. Vanavedessä kipittää naapurin Annika. Peppi hullaantuu hetkessä Minna Parikan kengistä ja kerää kainaloonsa kahdet saapikkaat ja kolmet korkokengät, kaikki railakkaan värisiä. Hänen antelias luonteenpiirteensä on säilynyt vuosien saatossa ja hän ostaa kahdet kengät myös Annika-ystävälleen: yhdet lilat ballerinat ja yhdet kolmen sentin tolppakorkoiset, puuteriroosat. Lopuksi hän leväyttää kassistaan kassapöydälle nipun kultakolikoita, räväyttää ilmoille leveän hymynsä ja astelee ulos Bulevardille pitkin askelin lilanvärisissä kiiltonahkasaappaissaan. Poistun liikkeestä mielikuvien Pepin kanssa samassa ovenavauksessa. Lähtiessäni huomaan, että suukkosuusohvalle on nostettu paketti, joka on matkalla postiin. Siinä on sisällä kenkäpari, kaiketi punaiset korkokengät. Paketin käärepaperi on väriltään – niin, vaaleanpunainen. Minna Parikan matkakenkävinkit Korkokengissäkin voi matkustaa, ainakin lyhyempiä matkoja. Oleellista on, että kengissä on hyvä lesti ja ne ovat mukavat jalassa. Ota kengät pois koneessa. Varpaita ja jalkoja on hyvä jumpata lennon aikana. Jaloittele välillä. Itse matkustan oman mallistoni kengissä. Valitsen matalammat, 3–5 sentin palikkamaiset korot, ”palikammat Parikat”. Minulla on mallistossa siipikoristeisia kenkiä. Ne kun pukee jalkaan ja kävelee ryhdikkäästi, tuntuu kuin nousisi lentoon! ”Minä ja kenkäni olemme uskaliaita ja vahvoja, mutta kuitenkin iloisia, herkkiä ja naisellisia.” 19 maa&ilma Ensin oli Danny. Sitten tuli devalvaatio. Nyt ”Iso D” on downshifting. Teksti: Sami J. Anteroinen Kuvitus: Janne Harju Tunnustan: olin oravanpyörässä kipittäjä, kaikkivoipaisen mammonan ja hunajaisen statuksen jahtaaja. Markkinointipäällikkönä isossa firmassa tein pitkää päivää ja isoa tiliä, enkä muuta kaivannut. Yhtenä viikonloppuna ehdin käydä ostamassa uuden blingin taulutelevision, ja kun raahasin sen kotiin, huomasin että mittatilauskeittiön nurkassa oli jo toinen ihan samanlainen odottamassa. Pahvilaatikossa tietty. Istuin epämukavalle mutta trendikkäälle designtuolille miettimään. En muistanut milloin viimeksi olin TV:tä edes katsonut. Tykkäsin siitä yhdestä sarjasta, jossa se viiksekäs heppu ratkoi rikoksia joskus vuonna nolla. Vieläköhän se muuten pyörii? Maanantaina irtisanouduin työstäni ja lähdin reppu selässä Aasiaan itseäni etsimään. Lopulta löysin oman paikkani täältä Käsivarren Lapista. Meitä on täällä muutama kodallinen elämäntapasaamelaisia. Elanto tulee porotaloudesta ja Reilun kaupan matkamuistojen valmistuksesta. Li- 20 maa&ilma 21 maa&ilma säksi minulla on blogi Pendolinontuoma, jossa on sponsorina pari viehevalmistajaa. Tajusin että ’elämä’-sanassa jälkimmäinen tavu on mä. Tää on mun elämä. Tunnustan: koko edellä lukemasi on sepitettä ja sataprosent- si”). Noille pienille ihmisille on annettava hidasta aikaa, etanaaikaa, joka sallii joutokäynnin, tehottoman haahuilun ja maailmankaikkeuden ihmeiden äärellä suu auki seisahtumisen. Ilmasto- ja lapsiystävällisten syiden ohella downshiftaajat puhuvat paljon siitä, että viimein on aikaa myös omille harrastuksille. Yksi hoitaa puutarhaa, toinen kalastaa, kolmas treenaa maratonille… kynttiläillallisillekin voi nyt löytyä aikaa eri tavalla (siis kotona, ei Michelin-ravintolassa). tista fiktiota. Silti olen yrittänyt ujuttaa tekstinpätkään asioita, joista downshifting-ilmiö tunnetaan. Ensinnäkin on tietysti vaativa työelämä, joka imaisee kaiken Nyhjää tyhjästä? vapaa-ajan ja energian. Suomalaiset puhuvat oravanpyörästä, Raflaavimmat downshiftaus-jutut saadaan tietenkin täyskäänamerikkalaisten termi on rat race (onko kiinalaisilla lohikäärnöksen ja kovakätisen elämäntaparemontin tehneistä sankamelouhos?). Eläimellistä touhua joka tapauksessa. reista. Näissä menestystarinoissa pörssimeklarista tulee puuVastapainon työnteolle muodostaa maaninen kuluttaminen seppä, talousjohtajasta taidemaalari tai haikuilija. Uuteen elävapaa-ajalla. Jos Gösta Sundqvist olisi elossa, hän joutuisi päimään heittäydytään usein samalla invittämään vanhan Onnelliset-elektronolla kuin vanhaankin, eli satanen laniikkarallinsa – lauluun tosin tulisi säsissa ja kultakypärä vinossa. keistöjä niin paljon, että ei sitä kiireinen Downshiftauksen Perustavis voi lehtijutun luettuaan nykyihminen ehtisi kuunnella edes iPoolla vähän myrtynyt – hyvähän sitä opdista työmatkalla. lähisukulaiset tiomiljonäärin on leppoisaksi ruveta. Kaikki tämä saa ihmiset miettimään, Slow Movement: tahtia hidastetaan Samalla normikansalainen voi jatkaa miten hullunmyllyn voi pysäyttää, tai ja naaatiskellaan eri osa-alueilla ruuasta vanhemmuuteen haaveiluaan downshiftauksesta. Haave edes hidastaa. Tähän juuri viittaa downon kuin lottovoitto: kaukainen, mutta shift-termikin: pidetään kärry kulkemasSimple Living: kestävän kehityksen niin suloinen. mukainen onni löytyy elämän yksinsa, mutta vaihdetaan pienempää vaihdetkertaisista perusasioista Tässä piilee kuitenkin yksi suurimta silmään. Motorisoitu sana on peräisin mista downshiftaukseen liittyvistä vää1990-luvun alun Yhdysvalloista, josta Degrowth: ”kiitos ei” talouskasvulle, hyvinvointia lisättävä eirinkäsityksistä. Työpaikkaa saati alaa ei se on levinnyt ilkikurisen rikkaruohon kulutuksellisin keinoin suinkaan tarvitse aina vaihtaa, vaan riittavoin ympäri maailmaa. Suomessakin Kaukaisempi kaupunkilaisserkku tää, että työtuntien määrä saadaan alaspuhutaan downshiftauksesta, mutta sen BoBo: porvariboheemit (bourgeois päin. Esimerkiksi nelipäiväinen työviikrinnalla mesotaan myös leppoistamisesbohemian) sävyttävät kulutustottumuksiaan vihreämmiksi ko toisi aivan uudenlaista tasapainoa eläta, kohtuullistamisesta ja vaikka sitten mään – tai vaihtoehtoisesti kuusi tuntia vapaaehtoisesta vaatimattomuudesta. per päivä. Näitä asioita pohtii ansiokkaasti Osmo Soininvaara kirjasLapsellisen vihreä saan Vauraus ja aika, jossa hän hahmottelee jonkinlaisen kriitKun vaihde pyöräytetään vitoselta pari pykälää alemmas, tatisen massan saavuttamista sosiaalisella tasolla – jos naapuruskana on usein jonkinlainen ympäristöherääminen. Ilmastontossa useampi edelläkävijä innostuu lyhyemmistä työpäivistä muutoksen myötä media peräänkuuluttaa säännöllisesti pieniä ja sauvakävelee korttelia ympäri jo kahden jälkeen, uraohjusarjen ekotekoja ja ravistelee ihmisiä miettimään kulutus-, asukin voi seurata perässä. mis- ja liikennevalintojaan. Juttuja tekevissä toimittajissa on paljon kolmekymppisiä kaupunkilaisia, joita luomuravinnon kasOngelmabrändi vattaminen maalla kiinnostaa muutenkin kuin ammatillisesti. Leppoisasta elämäntavasta voisi tulla uusinta luksusta, kuuminJuuresten lisäksi maalla olisi kiva kasvattaa lapsia. Jos omaa ta hottia. Pahaksi onneksi sen brändäys jäänee pahasti muotojälkikasvua ei ehdi nähdä kuin viikonloppuisin, voi asia alkaa puoleksi, koska on vaikea masinoida rahamiehiä aatteen taakaskarruttamaan. Leipä on pöytään saatava tavalla tai toisella, se. Valtiovalta ei downshiftailua arvosta, koska tippuvien työmutta hanhenmaksalevitettä muksut eivät edes syö. Lapset totuntien johdosta talouskasvu alkaa yskiä. Ja yritysmaailma ei ki osallistuvat kulutuskarnevaaliin riemuissaan – joululahjamoisesta velttoilusta perusta, koska arkensa yksinkertaistaja katalogeistakin ympäröidään tuhti enemmistö leluista (sitten haluaa vähemmän krääsää, ei enemmän. Hänelle on siis entussista loppuu yty). Tenavat eivät kuitenkaan tavarataivasta tistä vaikeampi myydä mitään – ellei sitten palveluja (personal tarvitse, vaikka vanhemmista välillä siltä tuntuukin. leppoistustraineri). Laatuaikakin on jo aikansa elänyt käsite – vai ovatko ISOJa sitten on vielä se työnantaja. Monessa työpaikassa katsosertifikaatit tulossa koteihinkin (”luin kehittävän eläinsadun, taan kieroon ”rintamakarkureita”, jotka leikkaavat työaikaanmutta palauteosio ja sanallistamisharjoite jäivät puutteellisik- 22 maa&ilma sa ja tilipussiaan vaikkapa neljänneksellä. Yleistämään on silti turha lähteä – kaikki työpaikat ovat erilaisia ja asioista voidaan yleensä sopia. Jos ratkaisua ei löydy, sitten voidaan miettiä muita duuneja. Renginhommista voi myös sangen vähällä vaivalla ponnistaa isännäksi. Esimerkiksi toimittajakunnassa vapaan kirjoittajan hommilla, itsenäisellä yrittämisellä, on taas uudenlaista hehkua ja vetovoimaa. Itse asiassa koko sana yrittäjä on minusta outo. Sukupolveni rakkain elämäntapaopas Tähtien Sota näet opettaa, että ei ole yrittämistä, on vain tekemistä tai tekemättä jättämistä. Trendimummola Downshiftingissä on myös se jännä puoli, että se rakentaa yllättäviäkin siltoja sukupolvien välille. Tiedostavat nuoret äkkäävät, että isovanhemmat ne vasta ovatkin hiilipihejä ekoguruja, jotka kierrättävät kaiken. Nuoret ja vanhat ovat myös konservatiiveja, jotka kaikissa kyselyissä vannovat perinteisten perhearvojen nimeen. Moni isovanhempi tosin yllättyy kuullessaan olevansa uraauurtava leppoistaja. Kun sodan jälkeen Suomessa ei ollut jaettavaksi muuta kuin niukkuutta, ei paikalla ollut yhtään journalistia kiiltäväpaperisesta aikakauslehdestä tapahtumaa todistamassa. Lehdistötilaisuutta ei järjestetty. Ja vaikka olisi järjestettykin, kahvi olisi ollut korviketta. No, niin tai näin, downshiftaus on taloustaantumassa saanut enemmän huomiota osakseen kuin nousukauden hurmoksessa olisi käynyt. Vuoden parin päästä lehtien palstat ovat täynnä kauniita ja rohkeita upshiftaajia, jotka puskevat duunia kuin härät ja mylvivät päälle: Excelsior! Pienille ihmisille on annettava etana-aikaa, joka sallii joutokäynnin, tehottoman haahuilun ja maailmankaikkeuden ihmeiden äärellä suu auki seisahtumisen. International Downshifting Week - tee ostoslista kauppaan etukäteen (unohda heräteostokset) - leikkaa luottokortti kahtia - tee-se-itse-kulttuuri kunniaan (muista myös tuunaus) - anna pois tai kierrätä vanhat tavarasi - osta käytettyä 23 maa&ilma Mauri Kunnaksen unessa Rollarit olivat kivempia kuin Beatlesit. Silti tämä koirapiirtäjä tekee nyt sarjakuvakirjaa John Lennonista ja kumppaneista. Teksti: Tiia Soininen Kuvat: Jari Härkönen Piirrokset: Mauri Kunnas 24 maa&ilma Mauri Kunnas saapuu kustantajansa Otavan neuvotteluhuo- neeseen Helsingin Uudenmaankadulle muutaman minuutin myöhässä. Hän tulee kuin kotiinsa ja alkaa samantien järjestää pullatarjoilua paikalle. – Meiltä menee 17 minuuttia autolla, mutta 21, jos kaikki liikennevalot sattuvat punaiselle, hän selvittää. Kunnas on piirtänyt Otavalle vuodesta 1979 asti. Paikka on siis tuttu, reitti sinne yhtä tuttu. – Käytän kustantamoa työpaikkanani, en piirrä salaa kotonani. Täällä tiedetään suunnitelmani ja ajatukseni. Valitettavasti myös kuuntelen kaiken mitä sanotaan ja muutan töitäni sen mukaisesti! Kunnas on luvannut piirtää meille tänäänkin. Hän aloittaa koirasta, joka on viemässä matkatavaroitaan lähtöselvitykseen. – Ei saakeli, ei tästä tuu oikein hääppöinen, hän manaa. − Tehdääns toinen. Seuraavaksi paperilla muotoaan alkaakin saada Keith Richards. – Tästä tulee parempi. Tosin tupakkaa poltetaan – voikohan tätä julkaista? Keith Richards on lähdössä matkalle, vaikka eihän se kitaraa itse kanna tai kuljeta missään. Toisaalta se menee yksityiskoneella, ehkä se sinne kuljettaa omia vehkeitään, jossei ne paljon paina. 25 maa&ilma Kunnas katsoo piirtämäänsä kuvaa. − Tästä tuli kaunis. Mick Jagger on pykälää vaikeampi, mä en oikein muista, miten Jagger menee. Nää onkin kivoja piirtää, Rollarit! ”Haluan nähdä kuviani itsekin.” Rauhoitumme juttelemaan ja syömään pullaa. Pian käy selväksi, ettei tästä miehestä oikein ota tolkkua. Toisaalta hän sadattelee, ettei kuvasta tule hyvää ja puijaa kuulijan luulemaan, että nyt ollaan perfektionistin seurassa. Toisaalta hän seuraavaksi jo kehuukin piirtämäänsä Keith Richardsia kauniiksi! Sama tapahtuu heti perään hänen kirjojensa kanssa. Ensimmäistä seitsemää kirjaansa (niiden joukossa muun muassa suomalaisten ikisuosikit Tonttukirja, Koiramäen talossa ja Joulupukki) Kunnas kuvaa kauheiksi. Miksi? – Ei puhuta siitä. En viitti kertoa, mikä on kauheaa. Sitten nauretaan. Ja yritetään uudestaan: kerro nyt. – No esimerkiksi Joulupukki on teknisesti niin huono, ainakin mun silmiini. Koiramäen talvi sen sijaan on ehkä teknisesti paras kirjani. Tekotapa oli erilainen: piirsin ensin lyijykynällä, väritin sitten ja vasta sen jälkeen piirsin kunnon viivat. Hemmetin hienoja viivoja. Mutta se kävi silmien päälle liikaa. Tämmönen tapa on helpompi, jossa ensin piirretään kunnon viivat ja sitten väritetään kuin värityskirjaa. Kunnas teki sen taas. Yhdessä repliikissä hän haukkuu ja toisessa kehuu työnsä. Ainakaan täydellisyydentavoittelijaksi hän ei itsekritiikistä huolimatta suostu tunnustautumaan. Päinvastoin. – Olen aika löysä piirtäjä, päästän läpi melkein mitä vaan. Tai ainakin olen aina ollut taloudellinen piirtäjä, pohtinut, kannattaako kuvaa enää parantaa. Sitten mennään taas toiseen suuntaan. – Mua potkii eteenpäin se, että kun kattelen omia kuvia, mä tykkään niistä. Varsinkin kun näen kuvan jossain eri paikassa kuin kirjassa, vaikkapa seinäkalenterissa. Ajattelen, että toihan on hieno kuva ja alkaa tulla ajatuksia, että miltähän toi näyttäis, jos siinä oliskin vaikka Kustaa Vaasan hahmo. Tavallaan haluan nähdä kuviani itsekin! Kustaa Vaasan hahmo tulee puheisiin, koska Kunnaksella muhii päässä kirjan aihe – ei enempää eikä vähempää kuin Suomen historia! Sitä ennen työn alla on kuitenkin ihan toisenlainen kirja. ”Kiinnyimme Wikipedian Lauri-poikaan.” Joulu 2011 on yli 30 vuoteen ensimmäinen, jolloin Kunnakselta ei ilmesty uutta lastenkirjaa. Ratkaisu ei ollut helppo; lukijoilla ja kustantajalla on odotuksensa, joihin Kunnas selvästikin tahtoisi vastata. Mutta joskus, ainakin 30 vuoden välein, on ajateltava itseään. Niinpä Kunnas alkoi viime kesänä piirrellä ”kieli poskessa”, käyttää aikaa itseensä. Edeltäneet 15 vuotta hän oli puhunut aina ja kaikkialla, että tekee vielä Beatlesista sarjakuvan. – Mää oon kauhee Beatle-fani. Ja sitten huomasin, että alan vanheta, enkä aloita sitä sarjakuvaa. Siitä uhkasi tulla ajatuksissani niin suuri, etten saisi sitä ikinä valmiiksi. Lopulta oli vain pakko kokeilla, muuten en olisi saanut mielenrauhaa. Kunnas esittelee luonnosvihkoaan. Sivuja on 50, ”eikä vielä ole edes Beatles-tukkaan päästy”. – Mutta tämä on niin sanottu ensimmäinen osa, voihan tulla jatko-osia, Beatle-fani heittää leikillään vaikka on silti varmasti puoliksi tosissaankin. Ensimmäinen osa on tulossa kauppoihin syksyllä. Kunnas on Beatles-sarjakuvansa raakileesta ylpeä, sanoo sen olevan ihan oikeaa historiaa, tiukkaa tarinaa. Jotta työ pysyy aikataulussa, olisi Kunnaksen nyt piirrettävä aukeama päivässä. – Se on aika paljon. Ihmisten tulisi näyttää tunnistettavilta, mutta samalla minun pitäisi piirtäjänä säilyttää sarjakuvamainen pelleily. Kaikki hahmot on pystyttävä piirtämään mihin tahansa asentoon ja pärstät mihin tahansa ilmeeseen. Aamulla just katsoin, miltä Paul McCartney näyttää. Netti on hyvä apuväline, sieltä voi tarkistaa kaiken maailman asioita. Sokeasti Kunnas ei netin tietoihin kuitenkaan luota – siihen hänellä on omakohtainen syy. Wikipediassa esimerkiksi lukee, että Kunnaksilla olisi kolme lasta: kaksi tytärtä ja Lauri-poika. – Jenna ja Noora meillä on, mutta ei vuonna 1989 syntynyttä Lauria. Me kuitenkin kiinnyimme Lauriin niin paljon, että kun joku poisti hänet Wikipediasta, laitoimme hänet itse sinne takaisin! Eikä netti korvaa myöskään omakohtaisia kokemuksia. Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä -kirjaa varten Kunnas googlasi, miltä pyramidit näyttävät, katsoi ilmakuviakin. Syksyllä Kunnakset sitten vierailivat Egyptissä ja Mauri ihmetteli, että tältäkö pyramidi näyttääkin. Ei se ollutkaan sellainen, jollaiseksi hän sen oli kuvitellut ja piirtänyt. Joulupukki on käännetty englanniksi, espanjaksi, fääriksi, islanniksi, italiaksi, katalaaniksi, kiinaksi, kreikaksi, kroatiaksi, latviaksi, liettuaksi, norjaksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, serbiaksi, sloveniaksi, tanskaksi, thaiksi, unkariksi, walesiksi, venäjäksi ja viroksi. 26 maa&ilma Tekotapani on ”pelleilevä tosiasia”. 27 maa&ilma ”Olen Mel Brooks -viallinen.” Kuinkahan moni suomalainen on edes ajatellut Mauri Kunnasta rokkijätkänä. Koirapiirtäjänähän me hänet tunnemme! Kunnas itse sanoo piirtäneensä niin kauan, että nyt on menossa jo toinen tai kolmas aalto. Ehkä ne ensimmäisen aallon lukijat muistavat hyvin myös hänen anarkistisemman vaiheensa, pilapiirrokset ja Nyrok City -sarjakuvat. Vaikka Kunnas kokee olevansa unelma-ammatissaan, hetki sivutoimirokkarina olisi hänelle saattanut maistua. – Mutta Suomi on vähän pieni maa; rokkarit kaipaisivat koko maailman yleisöksensä. Piirtäjänä koko maailma on Kunnaksen ulottuvilla ollutkin. Mikä hänen omasta mielestään on tehnyt kirjoista kansainvälisiä? Miksi ne ovat myyneet ulkomailla? – Varmaan siksi, että niitä on niin paljon. Tai sitten se on huumori ja kynäni jälki. Jostain pirun syystä osaan tehdä sympaattisen näköisiä hahmoja, velmuilla. Toisaalta monet aiheeni ovat kansainvälisiä, kuten Robin Hood ja viikingit. Ehkä ajattelenkin vähän kaupallisesti, vaikken oletetun myynnin perusteella aiheitani valitsekaan. Ja onhan Kunnas toisaalta tehnyt hyvin kotimaisia kirjoja. – Niin, turha on mennä maailmalle sanomaan, että tässä on tämä Koiramäen Martta ja Ruuneperi, kyllähän te Runebergin tiedätte. Miltä sitten tuntui Koirien Kalevalan tekeminen, kansalliseepoksen ”koiruuttaminen”? – Kalevala ei ole suomalaisille kovinkaan pyhä, mutta kyllä mä silti pelkäsin, onko se liian rohkea temppu. Oikeastaan piirtäjän tarkoituksena oli alun perin tehdä koirien kansalliseepos, mutta sitten hän alkoi pohtia, mikseivät koirat voisi kopioida eepostaan suoraan Kalevalasta – tyhmiä kun ovat! − Minussa on vähän semmoista vikaa, että teen mielelläni töitä, jotka ovat jo olemassa ja pelleilen niillä. Kutsun sitä Mel Brooks -viaksi, hänen elokuvansahan ovat aina väännöksiä muiden teoksista. Yllättäen Kunnaksen Kalevala-innostus kytkeytyy hänen rokki-intoonsa. Kun Mauri Kunnas oli lapsi, hänen kotonaan oli kirjahyllyssä Koru-Kalevala. Se kiinnosti pientä Mauri-poikaa, sillä häntä kiinnosti kaikki, missä oli kuvia. Kunnas kertoo muistavansa lapsuuden kirjahyllystä melkein kaikkien kirjojen kuvat. Hän muistelee tunteneensa Kalevalan jo kymmenen vanhana. Kun 1960-luvun puolivälissä rock- ja pop-musiikki sitten tulivat Suomeen ja ylipäätään koko maailmaan, alkoi Mauri seurata tätä nuorisokulttuuria. – Kalevalassakin laulettiin paljon – oli Väinämöinen ja kannel. Piirsin Kalevalan henkilöille kitarat ja pitkät tukat. ”Nousukiidon jälkeen vaakalentoa.” Voisiko määritellä, et- tä Kunnas on rock-henkinen kansalliseeposten kansantajuistaja? Vai minä hän itse itseään pitää, mihin identiteettinsä perustaa? – Pidän itseäni piirtäjänä. Mutta olen alkanut miettiä, että kyllä mä varmasti olen myös taiteilija. Hevonen ei voi hevosella ratsastaa Miksi koiria? Kysymys joka on esitetty Kunnakselle arvatenkin satoja kertoja. Silti hän vastaa siihen yhä mielellään. Oikeastaan hän on vasta nyt myöhemmällä iällä oivaltanut, miksi koiria. – Koira on ylivoimainen eläin, tylsä, mutta pitää sisällään monia eri rotuja. Jos kaikki maailman kissarodut laitetaan riviin, ne ovat kaikki vähän samanlaisia. Mutta jos laitetaan koirat, siinä on kaiken näköistä, väristä ja kokoista epeliä. Kirjojeni koirathan ovat oikeastaan valepukuisia ihmisiä. Omaa koiraa Kunnaksella ei ole, sellaista elävää. Eikä se ole piirrettävistäkään eläimistä hänen suosikkinsa. – Koira on vain varma valinta. Oikeastaan voisi sanoa, että jos kirjassa on paljon koiria, olen ollut laiska! Kunnaksen mielestä sika on kaikkein kivoimpia eläimiä. – Mutta ei sikojakaan voi olla liikaa. Krokotiilit ja alligaattorit ovat myös mieleisiä ja liskot hauskoja. Mäyrä on hyvä eläin, mutta sen unohtaa usein. Pesukarhu on helppo. Linnut ovat hauskoja henkilöhahmoina, taistelijoina, Kunnas luonnehtii. Piirtäjän mukaan hevosta ei voi kirjoissa käyttää henkilöhahmona, koska sillä ratsastetaan. – Hevosta tarvitaan työkaluna, ei hevonen voi hevosella ratsastaa! Kissa on sen verran ihmismäisempi, että kissalla voi olla kissoja lemmikkeinä. 28 maa&ilma Kunnaksen eläimiin eivät päde stereotyyppiset luonnekuvaukset. Sika ei ole sikamainen eikä käärme katala. Kunnaksella kaikki eläimet ovat kivoja. Susi tosin on yleensä aina pahis. – Pahiksenikaan eivät kuitenkaan ole pahoja. Islamilaisiin maihin ei ole koskaan myyty yhtään kirjaani, mutta pari vuotta sitten Viikingit tulevat! oli ehdokkaana Libanoniin. Lopulta eivät voineet sitä kuitenkaan ottaa, koska kirjassa oli sika. Sika sinänsä ei ollut ongelma, vaan se, että sikani ei ollut paha. Sika sankarina oli ongelma. Entä miksi ylipäätään eläimiä eikä ihmishahmoja? – Eläimiä voi väännellä enemmän, niillä ei loukkaa ihmisiä. Eläinhahmo voi olla kauhean lihavakin. Kunnas kertoo, miten kuunteli äskettäin autoradiosta ohjelmaa, jossa joku taiteilija oli tilittänyt oivaltaneensa kaikkenlaisia suuria asioita. – Mä ajattelin, että jumalaut, tämmöset meikäläiset on ajatellu samat asiat jo sata vuotta sitten. Ne vain kuulostavat hienommilta, kun ne sanoo joku taiteilijaksi määrittyvä. Aloin pohtia, että ehkä minä olen taiteilija. Vaikka kaupallinen taiteilija. Kunnas huomauttaa, että niin sarjakuvissa kuin abstraktissakin taiteessa on kysymys kuvan tekemisestä. Hänen mielestään taiteessa on lähtökohtana aina suuri lahjakkuus, mutta ei ainoastaan se. − Taiteilijaksi ei voi tulla niin, että vain herää aamulla ja päättää olevansa taiteilija. Mielestäni se vaatii pitkän tien, aikaa ja mahdollisuutta tehdä taidetta. Jos pensselit, kankaat ja maalit laitettaisiin kelle tahansa eteen ja sanottaisiin, että mitään muuta et elämässäsi saa tehdä kuin maalata joka päivä yhden maalauksen, niin kyllä 30–40 vuoden jälkeen alkaisi siltäkin henkilöltä syntyä jotain sellaista, joka on poikkeuksellista, sille henkilölle tyypillistä. Kunnas sai ammatissaan lentävän lähdön. Nyt 30 vuotta myöhemmin hän tuumaa, että lentoon hänet auttoi ehkä kotimaisuus. 70–80-lukujen vaihteessa lastenkirjat olivat yleisesti ”ankeita”. – Jotenkin vasemmistolaisia. Ilonpito ja länsimainen pelleily oli kielletty. Richard Scarry oli ainoa hauska ja tiesin, että ihmiset lukivat hänen kirjojaan paljon, vaikkeivät kriitikot niitä arvostaneet. Ajattelin, että yritän tehdä Scarryn tyylillä kirjan aiheesta suomalainen talonpoikaiskulttuuri – tosi tylsä aihe. Mutta Koiramäen talossa oli valtava menestys. – Alun nousukiidon jälkeen tämä onkin ollut vaakalentoa, Kunnas hymähtää. ”Yhdeksänviis on riittävän kauan.” Kun suosiota kestää 30 vuotta, voisi kuvitella, että siitä tulee paineita. Kun Mauri Kunnas menee pankkikonttoriin tai vakuutusyhtiöön, ihmiset kommentoivat hänen kirjojaan. Palaute on hyvää – mutta onko tunnettuus myös ärsyttävää? Ja pelottaako se, että ehkä joskus kommentteja ei tulekaan? – Ei semmosesta pidä ärsyyntyä, se on varmaan kurjaa, kun se joskus loppuu. Loppumista Kunnas ei kuitenkaan pelkää – paitsi elämän. Hän toteaa ykskantaan pelkäävänsä kuolemaa, sitä suurta tuntematonta. Ja toisaalta hän ei haaveile muusta kuin: – Että eläisi riittävän kauan, se olisi hienoa. Mikä sitten on riittävän kauan? – Yhdeksänviis! Kirjojensa suosion vähenemisen hän sanoo sen sijaan ottavansa luonnollisena. – Rakkaalla Beatlesillakin oli sellainen vaihe, ettei kukaan huolinut levyjä. Elämänsä parhaaksi ajaksi hän nimeää kaikki ajat, paitsi juuri sen hetken, joka on menossa. Sen arvostaminen on yhä 61-vuotiaana vaikeaa. Mutta joka päivä on kuulemma pieniä parhaita hetkiä. Niin kuin vaikka television katsominen illalla kotona. ”Jostain pirun syystä osaan tehdä sympaattisen näköisiä hahmoja.” 29 maa&ilma Halvalla vai mukavasti? Verkosta vai matkatoimiston tiskiltä? Saman matkan voi ostaa ja tehdä monella eri tavalla. Mikä on sinulle oikea tapa? Teksti: Sari Peltonen Kuvitukset: Jaska Poikonen 1. TIEDÄ MITÄ TAHDOT Lentojen etsintä on aikaa vievää puuhaa. Työ helpottuu, kun tiedät, mitä matkaltasi tahdot. Yleensä tärkein päätöskriteeri on hinta. Finavian kehityspäällikkö Kimmo Holopaisen mukaan jo yhdeksän prosenttia suomalaisista valitsee halpalennon perinteisen lentoyhtiön sijaan. Perushintaan kuuluu tällöin vain lento ja lisäpalveluista kuten aterioista, viihteestä ja ruumassa kulkevasta matkatavarasta on maksettava erikseen. Halpalentoyhtiöt säästävät myös lentokenttämaksuissa ja lentävät siksi usein aikaisin aamulla tai myöhään illalla pieniltä kentiltä. Erityisesti lyhyillä välimatkoilla halpalento on mainio tapa matkustaa. Varatessa kannattaa kuitenkin miettiä matkan kokonaiskustannuksia. Hupenevatko lentolipun hinnassa säästetyt eurot lisämaksuihin? Entä kuinka pitkä ja kallis on matka kentältä lopulliseen määränpäähän? Kulkuyhteydet kotimaan kentille selviävät Finavian verkkosivujen reittioppaasta. 30 maa&ilma FINAVIAN AIKATAULUHAKU Finavian verkkosivuilta voi tarkastaa Suomen kaikkien lentoasemien lentotiedot. Aikatauluhaku kertoo lentoajan, lentopäivät, lennon numeron, mahdolliset välilaskut ja reittiä operoivan lentoyhtiön. Hakukoneeseen pääsee sivulta www.finavia.fi. NEW YORK LO NTOO MILANO PARIISI OSL RIIKA EDINB O AMSTERD URGH TUKHOL M A BARCELONA P TOKIO GDANS K TALLIN EKING SYDNE Y ROVANIEMI REYKJAVIK 31 maa&ilma Vaa’an toisella puolella painaa mukavuus. Hakukone voi antaa halvimmaksi matkustusvaihtoehdoksi vaihdolliset lennot, mutta aikaa tuhraantuu tuntitolkulla eikä vähiä lomapäiviä kannata viettää matkustaen. Kiireinen arvostaa suoria lentoja ja laajaa vuorovalikoimaa, jolloin lennon voi sovittaa omaan aikatauluun eikä toisinpäin. Lyhyen lennon istuu missä tahansa, mutta pidemmillä lennoilla matkanteon mukavuus korostuu. Kaikkein ylellisintä matkustaminen on bisnesluokassa. Finnairin bisneslennolla lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen pääsee pikakaistaa, matkatavaraa saa olla enemmän ja se tulee lennon jälkeen ruumasta ensimmäisenä. Kentällä matkustajan käytössä on lounge ja koneessa viimeisen päälle muotoiltu, huippumukava istumapaikka sekä laadukasta ruokaa, juomaa ja viihdettä. MAAKUNNISTA MAAILMALLE Finavia ylläpitää 25 lentokenttää ympäri Suomen. Muualtakin kuin Helsinki-Vantaalta pääsee suoraan maailmalle*. Kun varaat verkossa… IVALO Amsterdam KITTILÄ Riika, Zürich, Pariisi, Amsterdam, Manchester, Bristol, Lontoo *Tilanne perustuu tammikuun 2011 tilanteeseen – tilanne elää koko ajan. Mukana on sekä reitti- että tilauskohteita. ROVANIEMI Tukholma, Milano, Riika, Pariisi, Amsterdam - Varmista, että maksat vain suojatussa yhteydessä. - Maksettuasi olet velvollinen tarkistamaan, että maksu on mennyt perille. VAASA Tukholma, Uumaja, Riika, Antalya, Kreeta, Rhodos, Las Palmas - Varmista, että saat tilausvahvistuksen ja matkalipun. Pelkällä tilausvahvistuksella et pääse lennolle. KOKKOLA-PIETARSAARI Kreeta JYVÄSKYLÄ Antalya, Kreeta - Lisätietoja kuluttajavirastosta ja ilmailuhallinnosta. KUOPIO Riika, Las Palmas, Antalya maa&ilma www.kuluttajavirasto.fi www.ilmailuhallinto.fi Juttua varten haastateltiin Euroopan kuluttajakeskuksen johtaja Leena Lindströmiä SEINÄJOKI Kypros, Pärnu 32 - Lue sopimusehdot erityisesti peruutusten osalta. Huomaa, että lentolippujen tilaukset eivät kuulu lakisääteisen peruutusoikeuden piiriin ellei myyjä erikseen asiasta mainitsee. - Älä tee kirjoitusvirheitä. Korjaaminen joko maksaa tai ei ole ollenkaan mahdollista. OULU Riika, Antalya, Phuket, Tukholma, Kööpenhamina, Gdansk, Budapest, Egypti, Kreeta, Rodos, Teneriffa, Las Palmas, Thaimaa TURKU Gdansk, Riika, Kööpenhamina, Tallinna, Göteborg, Budapest, Las Palmas, Teneriffa Alanya - Ota selvää kenen kanssa asioit myös, kun sivut ovat suomenkieliset. Jos kyseessä on ulkomainen yritys, asiakaspalvelua ei ongelmatilanteessa välttämättä saa suomeksi. TAMPERE Riika, Edinburgh, Bremen, Kaunas, Tukholma, Frankfurt, Lontoo, Oslo, Milano, Pisa (1.4. alkaen), Gdansk, Antalya, Teneriffa, Thaimaa, Turkki PORI Puola, Kypros, Portugali MAARIANHAMINA Tukholma LAPPEENRANTA Charleroi, Riika, Dusseldorf, Milano (1.4. alkaen) NEW YORK LO NTOO MILANO PARIISI OSL RIIKA EDINB O A URGH TUKHOL MA TOKIO GD BARCELONA P ANSK EKING SYDNE Y ROVANIEMI REY Internet on mainio työkalu matkaa suunnittelevalle. Sen avulla voi tutustua kohdepaikan lähellä sijaitseviin lentoasemiin, suunnitella reittejä, selvittää valitun reitin yleisen hintatason ja etsiä huipputarjouksia. Lentojen varaaminenkin käy kätevästi verkossa. Vuonna 2008 jo 46 prosenttia kaikista Euroopassa tehdyistä lomamatkoista ostettiin internetistä. Lentoja tarjoavia sivustoja on moneen lähtöön: Ensinnäkin lentoja voi ostaa suoraan lentoyhtiöiltä. Myös perinteiset matkatoimistot löytyvät nykyään verkosta. Internet-matkatoimistot (esimerkiksi Supersaver.fi, Expedia, Lastminute.com) taas myyvät useiden matkatoimistojen ja lentoyhtiöiden lentoja ainoastaan verkossa. Hakukoneet, kuten Dohop ja Vertaa.fi etsivät halvimpia lentoja satojen lentoyhtiöiden ja matkatoimistojen sivuilta, mutteivät itse myy mitään. Kaikki tarjoavat myös lisäpalveluita, kuten majoitusta ja vuokra-auton. Sopiva lento löytyy yleensä useampaa erilaista sivustoa kokeilemalla. Teknologian kehittyessä uusia työkaluja syntyy jatkuvasti. Hakukone Insidetrip.com huomioi hinnan lisäksi 11 muuta tekijää, kuten lentoyhtiön täsmällisyyden, turvatarkastuksen jonojen pituuden ja jalkatilan koon reitillä käytössä olevassa konetyypissä. Momondo.com taas kilpailee visuaalisella ilmeellään. Se näyttää hakutulokset ja esimerkiksi kuukauden edullisimman päivän matkustaa haluttuun kohteeseen selkeinä kuvioina. Kayak.com tarjoaa lentohakuohjelmia iPadiin ja iPhoneen. ITjätti Google osti heinäkuussa 2010 matkahakuihin erikoistuneen ITA:n, joten tulevaisuudessa lentojen googlaamisesta voi tulla sananmukaisesti totta. – Vielä kymmenen vuotta sitten meidän yhteytemme maailmaan oli matkatoimisto. Internet on avannut ovet lähes rajattomaan määrään kohteita ja vaihtoehtoja ja kuluttajista on tullut omia matkavirkailijoitaan, sanoo lentohakukone Dohopin varatoimitusjohtaja David Gunnarsson. 3) APUA AMMATTILAISILTA Kun suunnitelmissa on pitkä, kallis ja monta lentoa vaativa matka tai kun aika ei riitä verkossa suhaamiseen, kannattaa harkita matkatoimiston palveluita. – Itse maksaisin siitä, ettei omaa aikaa tarvitse käyttää hotellien, lentoyhtiöiden ja reittien arpomiseen, vaan että joku tekee työn puolestani, sanoo matkatoimisto Kilroy Travelsin kaupallinen johtaja Katriina Tammi. Kohteen tunteva asiakaspalvelija osaa myös kertoa, missä Berliinissä kannattaa bailata ja mistä löytyvät Australian parhaat aallot surffaajalle. – Internetissä voi viettää rajattomasti aikaa, mutta osaamista sieltä ei voi ostaa – kone ei puhu takaisin. Asiantunteva palvelu varmistaa, että matkaan sijoitetulle rahalle saa vastinetta, Tammi sanoo. Matkatoimiston kanssa toimiessaan asiakas saa tukea ja apua ongelmatilanteissa. Katriina Tammi muistuttaa, että jos maailmanympärysmatkan varaa itse pätkissä eri lentoyhtiöiltä, vastaa kukin palveluntarjoaja vain omasta osuudestaan. Koko matkasuunnitelma voi kaatua kuin korttitalo, jos yksikin lento perutaan. Aurinkomatkojen viestintäpäällikkö Hille Matekovitsin mu- SXC 2) TUTUSTU TARJONTAAN YKSI KOHDE, MONTA HINTAA Lennot: Helsinki–Berliini–Helsinki Ajankohta: Pääsiäisloma 20–26.4.2011 Blue1 Meno 8:15 Helsinki – 9:15 Berliini Paluu 10:10 Berliini – 11:10 Helsinki 165,65 euroa Suorat lennot säästävät arvokasta loma-aikaa! Supersaver.fi Meno 8:15 Helsinki – 9:15 Berliini Paluu 10:10 Berliini – 11:10 Helsinki 132 euroa Sama Blue1:n lento 33,65 euroa edullisemmin verkkomatkatoimistosta! Finnair Meno 9:40 Helsinki – 10:35 Berliini Paluu 19:10 Berliini – 22:00 Helsinki 157 euroa Vaihtoehtona myös bisnesluokka, jossa hinta 1 230 euroa. Vertaa.fi (ostopaikka Bravofly.com) Meno 8:15 Helsinki – 9:15 Berliini Paluu 9:35 Berliini – 10:35 Kööpenhamina 15:05 Kööpenhamina – 17:40 Helsinki 131,84 euroa Halvin ei aina ole paras – paluumatkaan kuluu koko päivä! Air Berlin Meno 6:40 Helsinki – 7:35 Berliini Paluu 21:25 Berliini – 00:25 Helsinki 151,98 euroa Halpalentoyhtiö ei aina ole edullisin! Lentohinnat perustuvat tammikuussa 2011 tehtyihin hakuihin. kaan valmismatkankin valtti on turvallisuus. Toimintaa säätelevät yleiset valmismatkaehdot ja matkailija pääsee kotiin, vaikka kohdalle sattuisi lakko tai tuhkapilvi. Valmismatka on myös vaivaton tapa matkustaa, sillä kaikki on jo suunniteltu valmiiksi. Esimerkiksi Aurinkomatkoilla hintaan sisältyvät lennon ja majoituksen lisäksi aina myös kuljetukset lentoasemalle, retkiohjelma ja suomenkielisten oppaiden palvelu kohteessa. 33 maa&ilma Haluaisitko syödä pihviä ja katsoa samalla vessanovea? Ei tietenkään mitä tahansa vessanovea, vaan sellaista, joka on säilynyt tästä aikanaan kuuluisasta Lexington-hotellista. Siellä Al Capone piti päämajaansa; parhaimmillaan gansterin hallussa oli useita kerroksia hotellista. Nyt vessanovi ja muita muistoesineitä on ruokailijoiden silmänilona Chicagon laitamil- Chicago History Museum/Archive Photos/Getty Images la sijaitsevassa ravintolassa. 34 maa&ilma MATK ALL A CHICAGO ”Rosvon ja poliisin” kaupunki Useimmat viime vuosisadan lopulla kasvaneista pojista ovat leikkineet rosvoa ja poliisia. Kuten myös mustaa miestä, josta muutoksen aalto vuosisadan tasa-arvotunteen kehittyessä kielsi etuosan käyttämisen rasismina. Teksti: Arto Teronen Rosvo ja poliisi – se oli leikki, jossa poliisi ei välttämättä American Airlines vie Helsinki-Vantaalta Chicagoon Toukokuusta 2011 alkaen American Airlines lentää päivittäin Helsinki-Vantaalta Chicagoon koko kesäkauden ajan. Lento lähtee Chicagosta kello 15:40 ja on perillä Helsingissä 8:30. Helsingistä kohti Chicagoa Boeing 767 nousee kello 14 on perillä Yhdysvalloissa 15:20 – paikallista aikaa. Aikaero Helsingin ja Chicagon välillä on kahdeksan tuntia. ollut aina sankari. Ei ainakaan vielä 1950-luvulla. Silloin sodanjälkeiset ensimmäiset kossitkin olivat kuulleet, että niin kutsuttu kieltolaki oli ollut tosi rankka säätö ja ainoastaan innostanut niitäkin nauttimaan, jotka muuten olisivat olleet luonnonmukaisessa järjestyksessä kenties korkeintaan kohtuukäyttäjiä. Olisi luullut, että sankarien keulakuva olisi ollut suomalaisten salakuljettajien kuningas, myöhemmän lauluidolin Dannyn isoisä Algot Niska, mutta mitä vielä. Ainakin meidän sankarimme jo alusta lähtien oli Chicagon suurrosvo Al Capone! Varmaankin taustalla oli se, että esimerkiksi viihteellisiä sarjakuvia ei juuri Suomen historiasta ole laadittu. Piti turvautua tuontikuvitukseen. Niin, Al Capone ja suomalaisille mystinen alkoholikielto. Mitä siitä jos Capone kenties oli jonkun ihmisen tappanutkin. Olivathan surman kohteetkin etupäässä rikollisia. Mieshän oli lähes sankari, joka antoi lisäksi kieltolakia kiertämällä ihmisille mahdollisuuden tilapäiseen ja sinänsä vaarattoman tuntuiseen nautintoon, rentoon oloon. Ei siis ihme, että silloin kun kesällä aina paistoi aurinko ja talvella oli lunta, leikeissä rosvot olivat suositumpia kuin poliisit! Samalla Chicago oli ensimmäisiä yhdysvaltalaisia kaupunkeja, joka nousi suomalaiseen kansantietoon. 35 maa&ilma MATK ALL A Samalla siitä tuli mystisempi kuin muista, eikä sen rikollisen hurmaavaa historiaa ole uusi tuhatvuosikaan pystynyt suomalaisesta mielikuvasta karistamaan. Suomessa aikanaan puhuttiin Lahdesta Suomen Chicagona, siellä kun sattui tavallista enemmän vääryyksiä. Lahti ei enää moista kuvausta halua. Sen sijaan meille monille Chicago tulee aina säilymään paikkana, jossa Capone pani Lahjomattomille hanttiin. Tietysti oikeus voitti, mutta aikanaan vääryyskin tuntui mahtavalta leikiltä! Capone on jo unohdettu iStockphoto Nyky-Chicagosta on turha lähteä etsimään kunnian- tai muitakaan osoituksia Al Caponesta. Chicagolaiset ovat kyllä valmiita puhumaan omasta pojasta, ensimmäisenä mustana Valkoisen talon isännäksi kohonneesta Barack Obamasta. Al Capone ei ole oma poika, ainakaan enää. Vielä 1990-luvun lopussa lähellä keskustaa oli rakennus, jossa pystyi tutustumaan Al Caponen Chicagoon. Rakennuksesta löytyi palasia gangsterin elämästä aina Lexington-hotellin vessanovea myöten. Hotellissa Caponella oli useita kerroksia ennen kuin hänet lopulta saatiin kiinni veron kierrosta. Vankilavuosien jälkeen kupan runtelema Capone kuoli lopulta Floridassa 25. tammikuuta vuonna 1947 vain kahdeksan päivää 48-vuotisspäivänsä jälkeen. Nyt tuon rakennuksen paikalla on ”Sademetsäkahvila”. Capone-uteliasta neuvotaan korkeintaan paikallisiin museoihin, joissa saattaa olla arkistotietoja moisesta. Lisäksi kaupungin laidalta löytyy ravintola, jossa voi syödä pihvejä ja samalla katsella Capone-memorablioita, muun muassa sitä ainakin ennen kuuluisaa vessanovea. Caponea paremmin Chicago tunnetaan kaupunkina, joka jo ennen New Yorkia ryhtyi etenemään kohti pilviä, aloitti ”taivaanraapijoiden” aikakauden. Ensimmäisenä sellaisena pidetään vuonna 1885 valmistunutta kotivakuutusyhtiön taloa, joka pinnisteli peräti 52 metrin korkeuteen! New Yorkin Empire State building saattoi hetkeksi ottaa maailman korkeimman rakennuksen tittelin Eiffel-tornilta, mutta Chicagon vastaiskussa nousi Sears-tavaratalotorni (442 metriä), jonka ovat lannistaneet vasta Malesian, Taiwanin ja Japanin pilvipiikit. Kannattaa parkkeerata hetkeksi seisomaan Sears-tornin juurelle ja katsella ylös aikanaan maailman korkeinta rakennusta. Ihan rauhassa saa katsella, ympärille ei keräänny muita tuijottajia. Chicagolaiset ovat tottuneet siihen, että heidän talojaan töllistellään alhaalta ylöspäin. Niskat siinä kyllä jumittuvat. Jos jumi on niin paha, että joutuu vielä hetken kävelemään tuijotuksen jälkeen eteenpäin silmät kohti korkeuksia, saa hyvän käsityksen siitä, miksi aurinko ei juuri pilvettömänäkään päivänä Chicagon keskustaan paista. Taivaanraapijat voivat kyllä piirtää pilviin, mutta samalla ne tiiviinä kaavana luovat myös varjonsa maanpäällisiin menijöihin. Jaa niin – eikä se torni enää ole edes Sears Tower, vaan Willis Tower. Nykyisellä nimellään se ei kuitenkaan ole koskaan ollut maailman korkein rakennus. Monenlaista onnettomuutta Tarkkaan ajatellen Al Caponea ja muita gangstereita voidaan pitää myös onnettomuuksina kaupungille. Onnettomuuksina, jotka siis haluttaisiin jo unohtaa. Monenlaisia muitakin onnettomuuksia Chicagon historiaan liittyy, jos kohta suurimmalla niistä oli lähtemätön vaikutuksensa nykyisyyteen. Satoja ihmisiä sai surmansa erilaisissa tulipaloissa 1900-luvulla, jolloin paloivat teatteri, hotelli ja koulu. Varsinainen palo koettiin kuitenkin jo 1871, jolloin suurin osa kaupunkia paloi Chicagon suuressa palossa. Siitä lauletaan yhä. Ilman tuota paloa Chicago ei kuitenkaan olisi nykyinen pilvenpiirtäjien keskittymä. Tulipalo antoi suunnittelijoille mahdollisuuden paitsi luoda uutta myös korjata vanhaa. Chicagosta syntyi yksi maailman tunnetuimmista kaupungeista ja myös rakastetuimmista, mistä kertovat sen monet lempinimetkin: The Windy City, The Second City, Chi-Town, Hog Butcher for the World, City of Big Shoulders, The 312, The City That Works. Maailmanmainetta Chicago on saavuttanut paitsi pilvenpiirtäjillä myös urheilulla. Ennen Barack Obamaa tunnetuin chicagolainen varmasti oli Michael Jordan, jonka koripallopatsas vartioi vain hetken keskustan ulkopuolella olevaa koripallo- ja jääkiekkokompleksia. Hallin toisella puolella hyökkäävät patsasintiaanit, Chicago Black Hawks, joiden maalivahtina Antti Niemi viime vuonna torjui jääkiekon NHL-mestariksi. Yhdessä asiassa chicagolaiset ovat saaneet kerta toisensa jäl- Chicago tunnetaan kaupunkina, joka jo ennen New Yorkia ryhtyi etenemään kohti pilviä. 36 maa&ilma keen pettyä: olympiakisoja heille ei ole useista yrityksistä huolimatta myönnetty. Kun Helsinki sai kisat vuonna 1952, Chicago sai ainoastaan yhden äänen ensimmäisessä äänestyksessä, mutta oli ylivoimainen suosikki valittaessa vuoden 2016 tulevaa kisaisäntää! Vaan toisin kävi. Kansainvälinen olympiakomitea antoi viisaudessaan olympiakisat Brasilian Rio de Janeirolle, jossa nykyrikollisuus on voimissaan, ja hylkäsi Chicagon, jossa rikollisuus on historiaa! Chicagolle se oli onneton päätös, kenties koko olympialiikkeelle. Hemingwayn lapsuudenmaisema ja ”Tarzan” Chicago on myös keitto, johon on vuosien varrella voitu yhdistää sekä faktaa että fiktiota. TV- ja filmikaupunkina Chicago ei tietenkään vedä vertoja niin sanotuille suurille, mutta sijoittuu sinne sellainen suosittu tv-sarja kuin Teho-osasto (ER) ja elokuvat Lahjomattomat, Takaa-ajettu, Neuvottelija ja Matkalla Perditioniin. Myös tv-sarja Pulmuset kertoo chicagolaisesta Bundyn perheestä, jos nyt joku on sovinismista suuresti kiinnostunut. Barack Obama on jo mainittu tämän hetken tunnetuimpana paikallisena, mutta erityisesti Ernest Hemingwayn jalanjäljillä viihtyvän pitäisi aloittaa nimenomaan Chicagosta ja noin 16 kilometrin päässä sijaitsevasta Oak Parkista. Sieltähän Hemingway maailmaan ilmestyi ja siellä laati ensimmäiset kirjoituksensa. Oak Parkissa on edelleen mahdollisuus käydä Ernestin lapsuudenkodissa, jonka lähellä on mukava, vähän tai oikeastaan paljon, kotitekoinen Hemingway-museo, jota eläkeläiset hoitavat. Käydessämme siellä oli iloisesti ehkä kahdeksaakymppiä käyvä Connie-neiti yksin vastuussa museosta, kaveri oli sairastunut. Conniella meni hetki aikaa päättää, pyytääkö yhtä meistä myymään lippuja sillä aikaa, kun hän lähtee näyttämään pienen Hemingway-myymälän aarteita vai päinvastoin. Hän valitsi lopulta päinvastoin ja niin saimme yksityistilaisuuden ostamiseen. Ja sieltähän löytyi teoksia, joita ystäväni, kaiken Hemingwaystä opiskellut ei ollut koskaan nähnytkään! Oak Parkissa voi aistia ajan, jonka Hemingway siellä koki lapsuudessaan. Pieni Chicagon kylkikaupunki oli hyvin protestanttinen, hyvin vanhoillinen ja hyvin valkoinen kuten edelleenkin. Hemingway itse kuvasi Oak Parkia paikaksi, jossa on ”leveät nurmikot ja kapeat mielet”. Tuo Hemingwayn kokema tunne leijailee edelleen idyllisen kaupungin verhona. Samassa kaupungissa asui pitkään myös Tarzan-kirjojen laatija Edgar Rice Burroughs ja maailmankuulu arkkitehti Frank Lloyd Wright, joille Oak Parkin vihreät kentät kenties olivat tärkeämpiä kuin jo lapsesta sielunsa syvyyksiä kaivelleelle tulevalle kirjailijalle. Chicagosta ovat lähtöisin tai siellä ovat vaikuttaneet myös sellaiset nimet kuin Hillary Rodham Clinton, Walt Disney, Harrison Ford, Quincy Jones, Benny Goodman, Robin Williams ja monet muut. Jos haluaa Chicagoa tuntea, kannattaa tehdä ennen lähtöä retki paitsi sen menneisyyteen myös nykyisyyteen, joita yhdistämällä voi nähdä ja kokea muutakin kuin taivaanraapijat. Jos vain niiden valtaan jää, ei Chicagon todellisuus, sen rikas historia ja monet kehityksen vaiheet koskaan kävijälle avaudu. Chicago vaatii valmistautumisen kohtaamiseen. lentoasema O’Hare palveli toisessa maailmansodassa Tyynellämerellä. Helmikuun 20. päivänä vuonna 1942 hän oli vihollisten vesillä lentotukialus Lexingtonilla, kun japanilainen lentokone huomasi sen vartiolennollaan. Pian tutkaan ilmestyi nopeasti lähestyvä yhdeksän pommikoneen lentue. Lexingtonin hävittäjät nousivat ilmaan puolustamaan sotalaivaa. Taistelun tuoksinassa horisonttiin ilmestyi lisää vihollisen hävittäjiä, mutta vain O’Hare ja hänen parinsa Duff Dufilho olivat vapaina heitä vastaanottamaan. Viime hetkellä Dufilho huomasi aseidensa jumittuneen. O’Hare oli nyt yksin kuuden Vmuodostelmassa lähestyvän vihollisen pommikoneen ja emäaluksensa välissä. ”Butch” ei epäröinyt. Hän pudotti koneista viisi ja vahingoitti kuudetta. Lexington säilyi vahingoittumattomana ja nuori, komea lentäjä nousi koko kansan sankariksi. Chicagon lentoasema nimettiin O’Haren kunniaksi vuonna 1949, vaikkei hän koskaan kaupungissa asunutkaan. O’Haren isä EJ sen sijaan hoiteli Chicagossa muuan Al Caponen liiketoimia. Hänkin päätyi historiankirjoihin paljastettuaan Caponen tilikirjat poliisille niin, että gangsteri päätyi Alcatraziin tiilenpäitä lukemaan. SXC Hävittäjä-ässän nimikkokenttä CHICAGO O’HAREN KANSAINVÄLINEN LENTOKENTTÄ - 64 miljoonaa matkustajaa vuodessa (2009) - 7 kiitotietä - 4 terminaalia - 60 kansainvälistä lentokohdetta - 105 lentoyhtiötä - United Airlinesin ja American Airlinesin kotikenttä Sari Peltonen 37 maa&ilma perillä M AT K A M U I S TO N I Joel Hallikainen ”Sata vuotta vanha sikaripöytä on pienestä oululaisesta liikkeestä. Se on jotenkin kolho, hassu, tarkoitukseton ja rujo mutta silti kaunis – juuri siksi se liikkeen ikkunassa viehättikin. Lisäksi pöytä kertoo paljon menneestä ajasta ja silloisesta ”miesten” maailmasta. Pöydässä on historiallista äijäenergiaa!” Muusikko Joel Hallikainen kiertää keikoilla Eva-Liisa Orupöld ympäri Suomea. TÄY S O S U M I A KEMI-TORNIO Joukolla jäätä särkemään Jäänmurtaja Sampo toimi lähes 30 vuotta väylänavaajana Perämerellä. Nyt 75 metriä pitkä ja 3 500 tonnia painava, yli metrin paksuisesta kiintojäästä läpi puskeva eläkeläinen on risteilykäytössä. Matkan varrella herkutellaan lounaspöydässä, nautitaan huikeista maisemista ja tehdään laivakierros, jolla tutuksi tulevat niin konehuone kuin komentosiltakin. Halukkaat pääsevät myös pulahtamaan hyiseen mereen lämpimän pelastuspuvun turvin. Risteily jäänmurtaja Sampolla Kemin satama 16.4.2011 asti www.visitkemi.fi PORI Huhtikuu on tanssikuu HELSINKI Vappu jazzin tahdissa Pääkaupunkiseudun suurin vuosittainen jazzfestivaali April Jazz juhlii tänä vuonna 25-vuotissyntymäpäiviään. Juhlien isäntänä toimii perinteiseen tapaan Espoo Big Band. Espoon Tapiolassa järjestettävässä tapahtumassa on tarjolla viisi päivää kotimaisen ja kansainvälisen jazzin parhaimmistoa, kuten äänilegenda Bobby McFerrin, joka tunnetaan parhaiten hitistään Don’t Worry, Be Happy. April Jazz Espoon Tapiolassa 27.4.–1.5.2011 www.apriljazz.fi PDC Pori Dance Companyn järjestämä tanssitaidefestivaali Tanssikuu kokoaa paikallisen tanssin parhaat tekijät saman katon alle Porin Teatteriin. Neljättä kertaa järjestettävä tapahtuma kumartaa tällä kertaa erityisesti Porin kaupungin ensimmäiseksi kulttuurilähettilääksi nimetyn koreografi–tanssitaiteilija Jorma Uotisen suuntaan. Menossa on mukana myös suomalaisen tanssin toinen suurmies Tero Saarinen, jonka uusi koreografia WANHA saa ensi-iltansa festivaaleilla. Tanssikuu Porin Teatteri 17.–20.4.2011 www.poridancecompany.com TURKU Keinu kulttuuripääkaupungissa Vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungissa Turussa tapahtuu niin paljon, että päätä huimaa! Toukokuussa Aurajoen varressa järjestettävissä Keinutuolien kokoontumisajoissa istahdetaan hetkeksi keinutuoliin kiikuttelemaan ja nauttimaan keväästä. Nostalginen keinutuoli tuo monille mieleen muistoja lapsuudesta, mutta yhtä hyvin se sopii nykypäivään ja trendikkääseen hitaan elämän viettoon. Tapahtumassa on tarjolla keinutuoleja, mutta omatkin tuolit ovat tervetulleita. 38 maa&ilma Keinutuolien kokoontumisajot Aurajokiranta 28.5.2011 www.turku2011.fi TÄY S O S U M I A KAJAANI Koiramaista Kalevalaa ”Kauan aikaa sitten, silloin kun maailma oli vielä nuori, kaukana Kalevalan mailla asui villi ja vapaa koirien heimo…” Kajaanin Kaupunginteatterin nukketeatteriesityksessä Koirien Kalevala seikkailevat loitsujen laulaja, mahtikoira Väinämöinen, kissojen heimon Lemminkäinen ja susien heimoa johtava pelottava pohjoisen noita Louhi, jonka kaunista tytärtä sekä koirat että kissat kilvan käyvät kosimassa. Esitys perustuu Mauri Kunnaksen kuvakirjaan. Koirien Kalevala Kajaanin Kaupunginteatteri, Sissilinna Ensi-ilta 5.3.2011 www.kajaaninteatteri.fi TAMPERE Naisen kuvia Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkarannassa Tammerkosken kupeessa on naistenpäivän aikaan esillä latvialaisen tekstiilitaiteilija Ieva Pranen näyttely Womenly Secret – näkökulmia naiseuteen. 34-vuotias Prane kuuluu kotimaansa nuoren taiteilijasukupolven suurimpiin lupauksiin. – Naisten erityinen lahja on kyky nähdä värejä ja kauniita yksityiskohtia arjessa. Nainen antaa merkityksen merkityksettömillekin asioille, koska näkee maailman eri tavoin. Tästä kumpuaa naiseuden salaisuus, Prane sanoo. Näkökulmia Naiseuteen – tekstiilitaiteilija Ieva Prane Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Artenet-sali 24.2.–21.3.2011 www.taitopirkanmaa.fi 39 maa&ilma HELLO Saisiko olla jotain pientä odottaessasi? Hello Cafe on kahvila-ravintolaketju, joka tuo väriä lentoasemaympäristöön iloisella ja ystävällisellä palvelulla. Valikoimiin kuuluvat mm. erikoiskahvit, tuoreet, paikanpäällä valmistetut leivät, makeiset ja leivonnaiset. Hello Cafessa on A-oikeudet ja osa kahviloista tarjoaa myös lounasta. Turun lentoasema Hello Cafe, lounas ark. klo 11 - 14 Kuusamon lentoasema Hello Cafe, Hello Shop Rovaniemen lentoasema Hello Cafe, Hello Shop, lounas ark. klo 11 -15 Malmin lentoasema Hello Cafe avataan keväällä 2011 www.hellocafe.fi perillä viisi tähteä Seisahtuneet sekunnit Roomassa yllätyksen sekaisen tunteen, kun ei osaa odottaa mitään ja saakin kokea jotain uskomatonta? Roomaan matkaaja osaa odottaa vaikka mitä. Veiväthän aikanaan, nyt jo kauan sitten, kaikki tietkin Roomaan, ikuiseen kaupunkiin, jonka ikoninen maamerkki Colosseum seisoo yhä jylhänä paikallaan. Se on nähnyt jo lähes 2 000 vuoden ajan elämää – ja aikanaan myös kuolemaa. Matkaaja osaa odottaa myös Pietarinkirkkoa ja Pantheonia, Fontana di Treviä ja Forum Romanumia, piazzoja – ja pizzaa. Rooma on kuin suuri museo ja silti modernisti ajassaan kiinni. 1830-luvulta lähtien Roomassa ovat kotiaan pitäneet myös Maltan ritarit, nuo katolisen ritarikunnan jäsenet, jotka ovat tuhatluvulta saakka keskittyneet uskon ja kärsivien puolustamiseen, olkoonkin että puolustamiTiedäthän sen nen tapahtui taannoin aseellisesti. Ritarikunnan roomalaisessa päämajassa ei sinänsä ole mitään nähtävää; aseistetut portinvartijat pitävät huolen, ettei lähelle pääse. Jotain erityistä päämaja kuitenkin tarjoaa sille, joka jaksaa luottaa suuntavaistoonsa. Korkeahkolla mäen päällä sijaitsevalle portille eivät kävijöitä ohjaa kyltit sen kummemmin kuin turistivirratkaan. Harva tietää tästä ilmaisesta, mutta ehdottomasti pienen harhailunkin arvoisesta elämyksestä. Elämyksestä joka on koettu sekunneissa. Mutta millaisissa sekunneissa! Sellaisissa jotka pysyvät mukana loppuelämän. Maltan ritarikunnan portti pysyy kiinni, mutta portin avaimenreiästä sen löytänyt turisti saa kurkistaa. Kulunut maali avaimenreiän ympärillä paljastaa, etten ole ensimmäinen, joka kumartuu avaimenreiästä katsomaan. Melko varmasti se mitä näen, tuntuu minusta kuitenkin aivan yhtä ainutlaatuiselta kuin se on tuntunut kaikista aiemmistakin portinkuluttajista: näen elinvoimaa vihreinä hehkuvien puiden reunustaman käytävän, jonka päässä, kaukana Tiberjoen toisella puolella, odottaa auringonlaskussa kylpevä Pietarinkirkko. Avaimenreikä rajaa näkymän samalla tavoin kuin kameranlinssi tekee parhaimmillaan osaavimpien valokuvaajien käsissä. Nyt rajaus vain on tehty valmiiksi, ja hyvä niin, sillä avaimenreiän läpi otettu valokuva ei tee oikeutta tälle hetkelle. Maailman kauneimmaksi minimaisemaksikin kutsuttu Rooman lähes salainen nähtävyys on nähtävä itse. Tiia Soininen ”Avaimenreikä rajaa näkymän samalla tavoin kuin kameranlinssi tekee parhaimmillaan osaavimpien valokuvaajien käsissä.” 41 maa&ilma perillä terminaalilegendoja T-paidassa läpi vuoden Helsinki-Vantaan neuvontaan tulee juhannuksen tienoilla matkustaja, joka tiedustelee, josko kaukoparkin bussi on jo odottamassa. Virkailija vastaa, että bussi tilataan tästä neuvonnasta ja lupaa hoitaa asian samantien. – Tuleeko se bussi sitten heti vai joudummeko taas odottamaan T-paita päällä tuolla kylmässä kuten viime helmikuussakin? asiakas kiirehtii kysymään. Virkailija kertoo, että hetki menee bussin saapumiseen, mutta pian kannattaa jo siirtyä laiturille. – No jos jäämme ovien luokse odottamaan, voisitko soittaa kuljettajalle, että painaa tööttiä, kun on tuossa ulkona? tiedustelee vielä asiakas. Vaikka virkailija mielellään tekisi kaikkensa asiakkaita palvellakseen, ei hän sentään bussia voi laittaa tuuttailemaan. Onneksi kesäkuussa on sentään vähän lämpimämpää olla hetki ulkona T-paidassa kuin helmikuussa. Joko hirviö laskeutui? Monster sanasta tulee monta mielleyhtymää: joku ehkä muistaa Disneyn ja Pixarin yhteisesti tuottaman animaatioelokuvan Monsterit Oy, joku toinen miettii monsterautoja, jotka rusikoivat vaivatta pienemmät romut alleen, kolmas muistaa samannimisen työnhakufoorumin... Ja englantia taitava kääntää sanan hetkessä hirviöksi. Ei siten ihme, että infossa virkailijaa hymyilytti (ja ehkä kauhistuttikin!), kun asiakas tuli kysymään: – Joko Monsterin kone on laskeutunut? Asiansa osaava virkailija ymmärsi onneksi nopeasti, että kysessä oli Monastirista saapuva lento. Flamingo vetää Aviapolikseen Aviapolis-alueella toimiva Pohjoismaiden suurin viihdekeskus Flamingo on kävijämäärissä mitattuna pääkaupunkiseudun matkailukohteiden selvä ykkönen. – Flamingon merkitys Aviapolis-alueelle ja koko Vantaalle on suuri. Matkailutilastoista on nähtävissä, että Flamingon avaamisen jälkeen hotelliyöpymisten määrät Vantaalla ovat olleet kasvussa ja viihdekeskuksen yli 2,6 miljoonaa vuosittaista asiakaskäyntiä ovat tärkeitä koko Aviapolis-alueelle, toimitusjohtaja Joonas Ruolahti Casino Group Oy:stä kertoo. Yhä edelleen voimakkaasti kasvava ja kehittyvä Aviapolis-alue on merkittävä osatekijä Flamingon menestyksessä. Helsinki-Vantaan lentokenttä tuo Flamingoon yöpyjiä ja viihdekeskus puolestaan tarjoaa palveluitaan vaihtoyhteyksiä odottaville matkustajille. Lisäksi Aviapolis-alueen vahvat kaupalliset toimijat ja alueella sijaitsevien yritysten suuri lukumäärä ovat Flamingon kannalta merkityksellisiä seikkoja. Viihdekeskuksen tulevaisuus näyttää hyvältä, ja se on Joonas Ruolahden mukaan ottanut oman paikkansa kohteena, jossa ihmiset viettävät vapaa-aikaansa. – Flamingon tyyppiselle kokonaisuudelle on selkeästi kysyntää ja siksi katsommekin tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Kehitämme viihdekeskusta aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Kuluvan vuoden aikana Flamingoon on tulossa uusia palveluita ja kiinteistön viihtyvyyttä tullaan parantamaan entisestään, Joonas Ruolahti lupaa. Kati Knuuttila Fanittamaan menossa? – Tervehdys, saako teiltä Suomen lippuja? kysyy lentoaseman infoon soittanut asiakas. Virkailija miettii hetken, mistä voisi olla kyse. Tärkeitä arvokisoja ei ollut parhaillaan menossa, kyse ei oikein voinut olla sini–valkolippujen tarpeesta. Lyhyen keskustelun jälkeen selvisi, että soittaja tavoitteli Finnairin lipunmyyntä. maa&ilma oto kph iStoc 42 TA I VA A L L A Liian myöhäistä katua. Vielä hetki sit- ten pallo levittäytyi urheilukentän nurmelle kahisevana kankaana, mutta nyt se on paisunut koko komeuteensa ja tempoilee malttamattomana avustajien roikkuessa kiinnitysköysissä. Pikaiset punnerrukset korin reunan yli. Kaikki kyydissä? Kyllä. Voi laskea irti. Ajatus tulee jäljessä. Kun havahdun katsomaan alaspäin, kaikki näyttää jo pieneltä. Kohoamme kuin unessa; kevyesti, nopeasti, äänettä. Välillä hiljaisuuden rikkoo polttimen kohina. Mielessä välähtää taivaan tuuliin karannut ilmapallo – näky on sama kuin nyt tunne. Muistan lapsen hikisestä, nyrkkiin puristetusta kädestä yläilmoihin kirpoavat vappupallot, nuo huolelliset valitut ja takin vetoketjuun tiukasti kiinnitetyt karkulaiset, joiden pakomatka alkaa yhdestä virheliikkeestä solmua avatessa. Muistan foliokuoristen kestopallojen edeltäjät, kumipintaiset kesän airuet, joilla ei ollut mitään tekemistä Disneyn tai muiden- kaan studioiden piirroshahmojen kanssa ja jotka pysyivät ilmassa armeliaasti vain pari päivää. Muistan ajan, jolloin vappupallot olivat nimensä veroisia, eivät juhannukseen sinnitteleviä kiusankappaleita, jotka on lopulta pakko puhkoa ja lytätä roskapussiin. Iloa ja juhlaa julistavan ilmapallon soisi lähtevän kepeämmin; säntäävän taivaalle kaltaistensa kanssa riehakkaana ryppäänä, jota kaikki ihastelevat ohjelmanumerona. Tai vaikka sitten karkaavan. Leijailemme kohti Helsingin keskustaa ja bongailtavaa on koko ajan enemmän. Tuolla on stadionin torni, tuolla Kallion kirkko, tuolla Linnanmäki ja maailmanpyörä, jonka laella olen joskus potenut ohikiitävää korkean paikan kammoa. Liitäessäni pitkän matkaa sen yläpuolella isossa eväskorissa en kuitenkaan pelkää ollenkaan. Tilanteen unenomaisuusko tyynnyttää? Ehkä, sillä kuumailmapallon toimintaperiaate on oikeastaan vähän liian yksinkertainen ollakseen vakuuttava: pallo nousee ylös, koska sen sisällä oleva, polttimen lämmittämä ilma on ympäröivää ilmaa kevyempää. Ilmapalloiksi kutsumamme pallot sen sijaan täytetään heliumilla, ilmaa kevyemmällä kaasulla, ja ne kohoavat nosteen ansiosta. Varsinainen ilmapallo, omin voimin tai pumpulla puhallettu, putoaa alas heti, kun sen laskee käsistään, ellei se sitten ole juhlatuulella ja kiinnitetty koristeeksi maankamaran yläpuolelle. Heliumilla täytetyistä höyhensarjalaisista mieleeni on painunut metrin mittainen papukaija, jonka poikani valitsi kerran vappupallokseen. Kun papukaija ei enää jaksanut kannatella itseään katossa, se kulki ilmavirtojen mukana huoneesta toiseen pyrstö maata viistäen ja säikäytteli vastaantulijoitaan. Kunnes se sitten eräänä lämpimänä päivänä poistui keskuudestamme foliopallolle epätyypillisen tyylikkäästi: se marssi ulos auki unohtuneesta ovesta, kokosi heliumin rippeensä ja nousi siivilleen. Pian siitä näkyi enää vain pieni piste, sitten ei sitäkään. Terhi Kivikoski-Hannula 43 maa&ilma Pian mikään ei erota suomalaista norjalaisesta. Meillä norjalaisilla ja suomalaisilla on paljon yhteistä. Pohjoinen sijainti, pimeys, kauniit naiset, rakkaus hiihtourheiluun, loistava menestys Euroviisuissa – joitakin tässä mainitaksemme. Yksi asia on Norjassa kuitenkin ollut toisin. Meillä Norjassa on halvat lentoliput, kun taas suomalaiset ovat joutuneet maksamaan lennoistaan järjettömän paljon. Olemme päättäneet muuttaa tämän asian. Hinnat 36€ alk. suunta Vihdoin myös suomalaiset saavat lentää halvalla.
© Copyright 2024