Näin syntyi Nuhkostenmäen kartta
Kertomus siitä kuinka suunnistuskartta
”syntyy” lähes ilman pohja-aineistoa.
Tämä on samalla kertomus yhden
karttafriikin intomielestä, jopa
hulluudesta aiheeseen.
Meitä on Suomessa suurijoukko.
Nuhkostenmäki on 105,3 metriä korkea
vuori Taasianjoen rantapenkalla.
Korkeinta huippua paikalliset kutsuvat
Sokertopaksi, peruskartassa lukee
Ymmyräismäki.
Peruskartasta suunnistuskartta
Se peruskartta vasemalla eikun oikella
Keksi kaksi yhtäläisyyttä :=)
Tuohon peruskartan lukemiseen ei tarvita luuppia =)
Kuinka se sai alkunsa
Olen uusinut Elimäen Vauhdin karttoja GPS-tekniikalla 10-vuotta.
Kehuin useasti, että jalkatyöllä voi korvata kalliin ilmakuva+stereopohjakonseptin.
Kun olen myös kokeiluhaluinen uudistaja, niin en hetkeäkään epäröinyt
kun Hietasen Ari ehdotti kartantekoa Nuhkostenmäeltä.
Ari oli ihastunut maastoon yhdellä tutkimusmatkoistaan.
Voisi lainata Simo Salmisen laulua:
”En tiennyt että lysti on kallista, kun peruutin bussia tallista...”
Kokeiluun meni aikaa yli 400 tuntia, yhdet maastokengät ja perheen
kassasta reilut 2000 €.
Olen miljoonaa kärpäsen, sääsken ja paarman puremaa rikkaampi.
Innostus kartoittamiseen lisääntyi...
Tekniset laitteet ja ohjelmat
Kartta syntyy maastossa lähes valmiiksi uusimmalla OCAD 10 Pro ohjelmalla,
Tablet PC:llä ja siihen kytketyllä GPS:llä. Ruudulla näkee sijainnin tarkasti (GPS:n
tarkuudella) ja nappia painamalla tallentaa kartan symbolit ja asetelee ne
suunnistajan näkemään järjestykseen.
Viivamaiset kohteet saa nauhoitettua kävelyvauhdissa ja pistemäisten kohteiden
tarkkuus paranee keskiarvoistamalla esim. 30 mittauksen tuloksen. Kun GPS
laskee paikan 5 kertaa sekunnissa on 30 mittauksen keskiarvo valmis kuudessa
sekunnissa.
Korkeus on edullisen GPS:n epävarmin tieto. Ja tunnetusti ihmisen silmä ei osaa
havainnoida korkeutta ”mitenkään”. Tämän havaitsee kun tarkemmin katselee
suunnistuskarttoja ja vertaa niitä esimerkiksi laserkeilauksen käyriin.
Paremman tulokseen saa ilmanpaineeseen perustuvilla korkeusmittareilla. Niiden
resoluutio on noin metri, mutta ongelmana on ilmapaineen nopeahkot vaihtelut.
Osassa mittareista on lämpötilasta riippuva korkeuden korjaus. Se sotkee
käytännössä mittausta: varjossa on yleensä viileämpää kuin auringonpaisteessa.
Käytin saman aikaisesti neljää korkeusmittaria, joista yksi lienee
lämpötilakorjaamaton. Kun kaikissa oli eri lukemat, niin oli syytä kalibroida mittarit.
Tekniikkaa
Tablet PC merkiltään SAMSUNG Q1 ULTRA Pro 80
OCAD 10 Pro
GPS:t
●
●
●
GPS Qstarz BT-Q1000X, edullinen ”kuluttajan malli”
●
hinta n 80 €
●
Vaakatarkkuus 5 ... 10 m (xy)
●
Loggeri
Trimble Pathfinder ProXTH; ”puolitarkka ammatti-GPS”
●
Vaakatarkkuus 0,5 ... 1 m (xy)
●
DGPS-korjaus VRS-Palveluna Internetistä
●
Lainassa ajoittain
Trimble R8 GNSS tarkkuus-GPS
●
Vaakatarkkuus 5 cm (xy)
●
Korkeustarkkuus parempi kuin 10 cm (z)
●
Korkeuspisteiden mittaukseen lainassa
Kokemuksia tekniikasta
Maastoon riittää sisäkäyttöön tarkoitettu kämmenmikro: pienellä sateella sen voi
laittaa Minigrip-pussiin ja kovalla sateella kartoittajakin kastuu. Tein syksyn
pakkasilla karttaa ja jopa pienessä lumisateessa.
Mikron painolla ja koolla on merkitystä. Jos kone sopii mukavasti käteen on sitä
mukava pyöritellä maaston mukaan. Vajaa kilon painoa jaksaa kannella
kädessään pitempäänkin. Kokeilin aluksi tekniikan toimivuutta yli 2,5 kilon
koneella ja sen kantamiseen tarvitaan jokin valjasteknikka.
Laitteet tarvitsevat sähköä, joten akuissa ei kannata säästellä. Vara-akut kulkevat
mukavasti selkärepussa eväiden, sadevaatteiden ja kameran kanssa.
Edullinen GPS on aivan suunnistuskartoitukseen riittävän tarkka, mutta silloin on
oltava OCAD 10 Pro ja ONLINE-GPS, jotta kohteet saa oikeaan järjestykseen ja
kulmiin. Jos saa käyttöönsä DGPS-korjauksella varustetun GPS:n niin kartoitus
nopeutuu varsinkin pienipiirteisessä maastossa.
Tarkkuus-GPS on jo hifistelyä; hankkisin jos maksaisivat alla 2 000 €, mutta kun
hinnat ovat noin 10-kertaiset.
GPS-loggeri (tallentaa sijainnin 1 sekunnin välein) pelastaa monelta uudelta
kävelyltä. Kun havaitsee 500 metrin tiheikön reunan kävelyn jälkeen
unohtaneensa painaa OCADin nauhoituksen päälle, on helpottavaa ladata reitti
OCAD:iin loggerista.
Kuinka teen RealTime-GPS:llä
Piirrän luonnokset ”valmiiksi” ennen maastotyötä, käyrät ja peltokuviot.
Suunnittelen etukäteen kulkureitin karkeasti. Arvioin onko paljon käyrätyötä vai
selkeä käyrä ? Mietin voiko meno- tai paluumatkalla tehdä jotakin hyödyllistä ?
Aloitan kartoituksen mäkien päältä. Kiertelen ja kartoitan keskeisiä kohteita; kiviä,
kumpareita, jyrkänteitä, avokallioita, kuvioita ja selkeitä ”käyriämutkia”. Teen
käyräkuvauksen lopuksi jos ”paljon mutkia”. Jos vähän mutkia niin teen käyrän
valmiiksi samalla kertaa.
Käyrän piirtämiseen ”tökin” joukon apupisteitä, jos varsinaisia ”suunnistuspisteitä”
ei ollut.
Piirrän maastossa valmiiksi vähintäänkin nenät ja notkot. Katson lopputulosta vain
pienellä suurennoksella ja säädän yleistystasoa ja piirtämistä. Nyt kun
piirtämistekniikka on kehittynyt kotiin jää vain ”kaunistelu”. Paperitulosteesta on
vielä katsottava saako piirroksesta selvää
Koneessa on erikseen piirto- ja GPS-tiedosto, jossa on omat mittaukseen ja
luonnosteluun tarkoitetut GPS-symbolit
Käyrän muotoiluun menee aikaa
Valmis käyrä
Peruskartan käyrä
Hieman on eroa
Havaitseeko maastossa ?
●
●
Tarkkuus-GPS:llä mitattuja
korkeuspisteitä.
Näissä sai ilmanpaineeseen
perustuvat korkeusmittarit
kalibroiduksi
Kävelyä ja katselua ...
Aloitan kartoituksen mäkien päältä. Kiertelen ja kartoitan keskeisiä kohteita;
kiviä, kumpareita, jyrkänteitä, avokallioita, kuvioita ja selkeitä ”käyriämutkia”.
Käyrän piirtämiseen ”tökin” joukon apupisteitä, jos varsinaisia
”suunnistuspisteitä” ei ollut.
Kun horisontti vie harhaan niin mittarit auttavat
Korkeus on edullisen GPS:n epävarmin tieto.
Tarkemman korkeuden saa ilmanpaineeseen perustuvilla korkeusmittareilla.
Niiden resoluutio on noin metri, mutta ongelmana on ilmapaineen nopeahkot vaihtelut.
Osassa mittareista on lämpötilasta riippuva korkeuden korjaus. Se sotkee käytännössä
mittausta: varjossa on yleensä viileämpää kuin auringonpaisteessa.
Käytin saman aikaisesti neljää korkeusmittaria, joista yksi lienee lämpötilakorjaamaton. Kun
kaikissa oli eri lukemat, niin oli syytä kalibroida mittarit.
Sijaiti satelliiteista tulitikkuaskiin...
Edullinen GPS on
suunnistuskartoitukseen aivan
riittävän tarkka, mutta silloin on oltava
OCAD 10 Pro ja ONLINE-GPS, jotta
kohteet saa oikeaan järjestykseen ja
kulmiin.
Paras paikka GPS-Loggerille on
pään päällä.
Asennuspussi, tietenkin Minigrip
hakaneuloilla mainoslippikseen
Qstarz BT-Q1000X
Travel Recorder
BT GPS MTK II Chipset 66Ch
Hinta noin 80 €
Tarkkuus-GPS:llä oikea korkeus
Trimble R8 GNSS tarkkuus-GPS
- Vaakatarkkuus 5 cm (xy)
- Korkeustarkkuus (z) 10 cm
Korkeuspisteiden
mittaukseen lainassa
Remmit kiinni
ja menoksi
Onhan maanmittarit mitanneet Sokertopan korkeuden oikein ?
Varsinkin muotorikkailla alueilla korkeustason säilyttäminen on haasteellista.
Mäki saa
oikean
korkeuden...
GPS-Loggerin tallennusta
GPS-loggeri (tallentaa sijainnin 1 sekunnin välein) pelastaa monelta uudelta
kävelyltä. Kun havaitsee 500 metrin tiheikön reunan kävelyn jälkeen
unohtaneensa painaa OCADin nauhoituksen päälle, on helpottavaa ladata
reitti OCAD:iin loggerista.
Maastossa on mukavaa
Mikä saa inehmon viettämään aikaa
maastossa satoja tunteja ja tuloksena on
”vain” kartta. Yhtä vastausta siihen tuskin
on. Aloitin kartoituksen ajatuksena päivittää
vanhoja karttoja. Harrastus vei mukanaan.
On hienoa katsella luonnon muutosta kesän
aikana, auringon nousuja, laskuja.
Kuunnella lintujen laulua. Löytää aina uusia
ja ihmeellisiä muodostumia. Arvailla
vanhojen polkujen kulkijoiden reittejä. Käydä
kurkistamassa mitähän tuolta löytyy.
Ihmetellä lopputulosta ja piirtää uudelleen
seuraavalla kertaa. Tuntea haikeutta vanhan
ikimetsän kätköissä: tämäkin häviää tästä
ihan pian. Ja havaita, että 30 vuoden
jälkeen paikalla on jo kaunis männikkö
Mitä tästä opiksi
Kartan voi tehdä myös ilman pohja-aineistoa, kun käyttää uusinta
tekniikkaa. (On niitä tehty myös ilman GPS:ä ja ONLINE OCAD:a)
Monta askelta saa ottaa maastomuodon kuvaamiseen muotorikkaassa
maastossa.
Hyvä pohja-aineisto, varsinkin käyrät helpottavat työtä niin paljon että
tämä saanee jäädä kokeiluksi. Laserkeilauksella tehdyillä käyrillä
karttaa syntyy huomattavasti nopeammin, heti valmiiksi.
Kokeiluun meni aikaa yli 400 tuntia, yhdet maastokengät ja perheen
kassasta reilut 2000 €.
Olen miljoonaa kärpäsen, sääsken ja paarman puremaa rikkaampi.
Innostus kartoittamiseen lisääntyi...
SUUNNISTUSKARTAN VALMISTUS
ENNEN JA NYT
1975 ... 2008
(tarkkaa käsityötä)
2008...
(teknistä käsityötä)
●
Ilmakuvaus
●
Laserkeilaus
●
Stereokartoitus
●
Maastokartoitus
●
Maastokartoitus
●
GPS
●
Piirtäminen
●
Maastotietokone
●
1985 => OCADilla
●
Tarkistus
●
Tarkistus
●
Tulostus tarpeen mukaan
●
Tulostus kirjapainossa
●
A3 hinta n ½ entisestä
●
A3:n hinta n 8 000 --- 13 000 €
●
Aikatarve ½ entisestä
●
Aikatarve noin 60 ... 120 h/km2
●
Investointi ohjelmiin ja laitteisiin 1 500 ...
5 000 €