1. No category

Esi-isiemme varhaista historiaa
Olen tämän vuoden aikana päässyt perehtymään paremmin 1500- ja 1600-lukujen
asiapapereihin, jotka löytyvät nykyään netistä.
Tyrmin molempiin alkuperäisiin sukuihin eli Tyrmi I-suvun osalta Punta ja Tyrmi II-suvun
osalta Suikkanen, on löytynyt uusia tietoja. Mielenkiintoisia ovat mm. karja- ja
kylvöluetteloista löytyvät tiedot esi-isiemme varallisuudesta.
Punta
Punnan suvun osalta on löytynyt uutta tietoa varhaisimmasta tunnetusta esi-isästämme,
joka oli valtiopäiväedustajana tunnetun Martti Antinpoika Punnan isä Antti, josta ei
aiemmin tiedetty mitään muuta kuin etunimi. Oletuksena toki oli, että sukunimi oli myös
Punta. Entisaikaan tämä ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, kuten nykyinen nimemmekin
osoittaa.
Martin isä Antti on mainittu useissakin asiapapereissa Taipaleen pitäjän, myöhemmin
Joutsenon Parjalan kylässä 1600-luvun alussa. Vuonna 1620 Antti Punta on ollut
vahvistamassa karja- ja kylvöluetteloa yhdessä kuuden muun kirkon kuudennusmiehen eli
sexmannin kanssa. Tästä asiapaperista löytyi myös Antti Punnan puumerkki.
Muutaman sivun päästä samaisesta asiakirjasta löytyy Antin verotustiedot karjan ja
kokonaiskylvön osalta.
Alla Antti Punnan karja ja kylvöt vuosina 1620 ja 1622
karja
hevosia (ori)
tammoja
härkiä
lehmiä
hiehoja
mullikoita
vuohia
lampaita
nuoria lampaita
sikoja
nuoria sikoja
kylvöt
1620
1
2
4
1
1
2
5
2
2
7 ¼ tynnyriä
1622
1
2
1
5
2
1
3
7
6
2
6
6 tynnyriä
yhteenveto karjasta
hevosia
nautaeläimiä
vuohia ja lampaita
sikoja ja porsaita
verotettavia eläimiä yht.
1620
3
6
9
2
20
1622
3
9
16
8
36
Eläinmäärän kasvu johtuu pääosin syntyneistä lampaista ja sioista, mutta hevosia lukuun
ottamatta muukin karjavarallisuus on hieman kasvanut. Härät olivat tällä seudulla
melkoisen harvinaisia, kuten myös vuohet.
Vuoden 1620 tarkastuksen jälkeen jouduttiin Viipurin läänissä tekemään karja- ja
kylvöluetteloihin tarkastuslaskenta 1622-1623, koska oli epäilys, ettei kaikkea omaisuutta
oltu ilmoitettu ensimmäisessä laskennassa. Lisääntyneet karjamäärät johtunevat osaltaan
tästä.
Vertailun vuoksi Joutsenon historia –kirjassa olleet tilakohtaiset keskiarvot vuodelta 1620.
hevosia 1,0
lehmiä 1,7
muita nautoja 0,8
lammaseläimiä 3,6
sikoja 0,9
Kanoja ei kirjattu veroluetteloihin, mutta samainen Joutsenon historia kertoo, että
joutsenolainen Risto Punta on maksanut pikkutullia Lappeenrannan markkinoille v. 1638
viemistään 8 kananpojasta. Todennäköisesti Antti Punnan aikanakin jo oli talossa kukko ja
kanoja.
Kylvöjen suhteen Antti Punnan tila oli myös selvästi keskivertoa suurempi. Joutsenossa se
oli noin kaksi tynnyrinalaa. Yhdellä tynnyrillisellä (n. 165 litraa) viljaa kylvettiin n. 0,5
hehtaarin alue. Antin viljelykset olivat siis noin 3-3,5 hehtaaria kun keskimääräinen
viljelysala oli vain hehtaarin suuruinen ja sekin monessa osassa. Suurin osa viljelystä oli
kaskiviljelyä ja yllättävää on, että Joutsenon historian tekijän Jari Ropposen mukaan eniten
viljeltiin kauraa, jota käytettiin pääosin hevosten rehuksi. Ruista ja ohraa viljeltiin ihmisten
ravinnoksi, samoin jonkin verran hernettä ja papuja. Vehnän osuus oli alle 0,5 %.
Antti Punta on mainittu Parjalan kylän asukkaana jo v. 1606 maakirjassa ja silloin hän
asutti ½ veron tilaa ja maksoi veroa seuraavasti:
rahana
viljaa
humaloita
voita
lampaita
lihaa
halkoja
tukkeja
heinää
olkia
päivätöitä
17 äyriä
3 tynnyriä 17 ½ kappaa
7 naulaa
5 naulaa
1/2
1½ leiviskää
9 kuormaa
2
4 parmasta
4 kerppua/lyhdettä
3
n. 590 litraa
n. 2,975 kg
n. 2,125 kg
n. 12,75 kg (kuivattua)
= 1 vetokuorma
Vuoden 1629 kymmenysluettelossa Antti punta maksoi kirkollisia kymmenysveroja
seuraavasti: Kauraa 12 kappaa, papuja 3 kappaa ja herneitä 3 kappaa.
Vuonna 1609 Antti Punta on merkitty isännäksi pariskuntaluetteloon Parjalan kylässä ja
hänen tilallaan on asunut 4 pariskuntaa.
Martti Antinpoika Punta v. 1625
Varhaisin maininta em. Antti Punnan pojasta Martti Punnasta löytyy vuoden 1625
Taipalsaaren talvikäräjiltä (18.2.1625). Tutkija Terhi Nallinmaa-Luoto on suomentanut
25.1.2013 kyseisen kohdan tuomiokirjasta seuraavasti: Rakennuskaaren 10. luvun
mukaan tuomittiin Erkki Pertunpoika Kattelus korvaamaan Martti Punnalle se vahinko,
jonka hänen kesytön karjansa on tehnyt Punnan ruissatoon ja joka on arvioitu 1/4
tynnyriksi, ja maksamaan siitä 6 äyriä.
Kyseinen Erkki Pertunpoika (Erich Bertillson Kattelus) löytyy vuoden 1635 henki- ja
karjaluettelosta Kattelussaaresta. Tuomiokirjasta ei ilmene missä Martti Antinpoika Punnan
ruisviljelys on sijainnut. Onko se ollut mahdollisesti Kattelusaaressa vai onko Erkki
Katteluksen karjaa ollut Parjalankylässä Martti Punnan viljelysten tuntumassa?
Samaisessa pöytäkirjassa oli myös teksti: Tuomittiin myös Antti Nuutinpoika (?) antamaan
Sipi (Sigfred) Puntaselle se vilja, joka tällä on oikeus vaatia häneltä edesmenneen
veljensä Olli Hannunpojan jälkeen. Mainittuja Sipi ja Olli Hannunpoika Puntasia ei löydy
tuon ajan maakirjoista tai veroluetteloista Lappeen kihlakunnan puolelta, mutta Jääsken
kihlakunnassa Ruokolahden Puntalassa on asunut 1500-luvulla loppupuolella Olli
Puntanen sekä myös Hannu Pekanpoika Puntanen. Koska Puntaset häviävät lähes
kokonaan Ruokolahden Puntalan kylästä ja heitä ilmaantuu 1500 ja 1600 –lukujen
vaihteessa Taipalsaareen vielä silloin kuuluneeseen Parjalan kylään ja nimetkin tuntuvat
toistuvan, näyttää siltä, että Punnan sukua olisi tullut enemmänkin Parjalaan Puntalasta.
Yksi syy useammankin Punnan suvun edustajan pois lähtöön Puntalasta noihin aikoihin
voi olla se, että Klaus Fleming oli antanut 6. lokakuuta 1596 ratsumies Wolmar
Bengtsonille eli Volmar Pentinpojalle verovapauden erääseen kokoveron suuruiseen tilaan
Ruokolahden Puntalassa. Tila oli ollut autiona ennen kuin se annettiin Volmar
Pentinpojalle, mutta tilalla on kuitenkin ollut 3 taloa ja pariskuntaa. Nämä ovat
mahdollisesti olleet Punnan suvun jäseniä.
Suikkanen
Myös Tyrmin II-suvusta eli Suikkasten suvusta Ruokolahdelta löytyy vastaavia
verotustietoja. Vuoden 1620 aikaan Suikkalassa oli isäntänä Tuomas Suikkanen.
Sukututkija Erkki J. Hämäläinen oli selvittänyt aiemmin jo sen, että Tuomas oli
verotalonpoika Ruokolahden Suikkalassa 1/6 veron ja 1/3 manttaalin tilalla isänsä Antin
jälkeen ainakin vuosina 1610-1629. Hän sai vuokralle Vuoksen virrassa Siitolan kylän
luona Niska- ja Tainionkoskien lohenpyyntipaikan, josta hänen tuli suorittaa kruunulle
vuosittain tynnyri lohia.
Alla Tuomas Suikkasen karja ja kylvöt, jotka merkittiin Jääsken kihlakunnassa hieman eri
tavalla kuin Lappeen kihlakunnassa.
karja
hevosia (ori)
tammoja
varsa
lehmiä
hiehoja
mulleja
lampaita
nuoria lampaita
sikoja
nuoria sikoja
yht. eläimiä
1620
1
2
4
1
1
6
3
1
19
1623
2
2
1
6
1
6
1
2
21
kylvöt peltoon
ohraa 24 kappaa
heinää 4 kappaa
ruista 3 pannia
kauraa 3 tynnyriä
ohraa 12 kappaa
5,5 tynnyriä 10 kappaa
4 tynnyriä
kylvöt kaskeen
kylvöt yhteensä
1 tynnyri = 2 pannia = 30 kappaa 1 kappa = n. 5,5 litraa