N:o 4 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012

N:o 4 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Yrittäjävaltuutetut palveluksessasi
Miten yrittäjät aikovat
toimia valtuustossa?
8
SOTE-ala
kasvaa & työllistää
4
Yrittäjyyden
monet polut
Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät
6–7
2
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Pääkirjoitus
Mielipide
Terveys, hyvinvointi, yrittäjyys
Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan
yrittäjyyttä jatkossakin
S
uomalainen yrittäjä huolehtii
yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa henkilöstönsä hyvinvoinnista järjestämällä vähintään lakisääteiset työterveyspalvelut, mutta samalla unohtaa liian usein
oman terveytensä ja jaksamisensa.
Työterveyspalveluiden järjestämisestä
on vastuu yrityksille säädetty jo laissa.
Palvelut eivät ole ilmaisia yrityksille
niin kuin usein luullaan. Niinpä haettaessa säästöjä kustannuksiin monet
yrittäjät säästävät omasta jaksamisestaan ja terveydestään, ajattelematta
kuitenkaan kolikon toista puolta.
Usein on niin että yrittäjä kokee itsensä yli ihmiseksi ja arvioi jaksamisensa
väärin. Varsinkin pienissä yrityksissä
yrityksen tärkein ydin on kuitenkin yrittäjä itse ja olisikin tärkeää että yrittäjä
huolehtii myös omasta terveydestään,
kunnostaan ja jaksamisestaan ennen
kuin on liian myöhäistä.
Viime vuosien aikana on myös meillä
Etelä-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa alettu kiinnittämään huomioita
enemmän yrittäjien jaksamiseen järjestämällä erilaisia hankkeita ja projektia yrittäjien jaksamiseen. Myös työntekijöille tuttuja Aslak kuntoutuksia
järjestetään nykyään myös suunnatusti yrittäjille. Onpa ilmaan heitetty ajatuksia myös yrittäjien vuorotteluvapaista joka taas voisi synnyttää uutta
yrittäjyyttä sijaisyrittäjyydelle. Jonot
yrittäjien kuntoutuksiin ovatkin olleet
pitkiä ja paikoista on saanut paikoin
kilpailla. Kuntoutuksiin osallistuneiden yrittäjien kokemukset ovat olleet
rohkaisevia ja kannustavia myös toisille yrittäjille. Monelle kuntoutuksesta
on muodostunut elämäntapa remontti. Hyvinvoiva yrittäjä on melkein sama
kuin hyvinvoiva yritys.
denvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana
kuntarakenteen uudistamista. Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta
sekä rajoittamalla kuntien tehtäviä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Onko se sitten vahva peruskunta, kuntayhtymä vai isäntä/vastuukuntamallilla toteutettu. Edellytykset toimivien sote-palveluiden varmistamiseksi; SOTEN JÄRJESTÄMINEN YHTENÄ KOKONAISUUTENA, palvelujärjestelmän johtaminen, ohjaaminen
ja kehittäminen. NYKYISTÄ LAAJEMMAT VÄESTÖPOHJAT, osaamisen turvaaminen, sote-palveluiden talouden
vakauden ja kestävyyden turvaaminen.
JÄRJESTÄMIS- JA RAHOITUSVASTUU
SAMASSA ORGANISAATIOSSA. Tavoitteena Kansalaisten yhdenvertaisuus, laadukkaat – vaikuttavat palvelut, vakaa perusta.
Etelä-Karjalassa Eksote herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.
Miten palvelut saadaan maakunnan jokaisessa kolkassa yhdenvertaisiksi ja
maksuosuudet oikeanlaisiksi, budjetti
kuri pitämään ja kuntien eli rahoittajien vahva osallistuminen päätösten tekoon toteutumaan. Eksoten uudistuksissakin kannattaisi odottaa valtiovallan linjauksia sote uudistusten osalta.
Yhtenä osana tätä kokonaisuutta on
yksityisiltä yrityksiltä sadut palvelut,
palvelusetelit ja kumppanuus yksityissektorin kanssa. Kaikissa kunnissa tähän ei ole valmiuksia mutta niissä missä on tulisi mahdollisuudet yhteistyöhön selvittää ja pitää avoinna. Tälläkin
Valtiovallan taholla on meneillään kak- saralla voimme tulevaisuudessa lisätä
si suurta palvelurakenneuudistusta, yrittäjyyttä ja luoda uusia työpaikkoja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntarakenteen uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikutta- Mirja Vaittinen
vien ja oikea-aikaisten palveluiden yh- Rautjärven yrittäjät ry pj.
KLIKKAA LISÄTIETOJA
yhdistysten vilkkaasta toiminnasta
tapahtumakalentereista:
www.yrittajat.fi/imatra
www.ruokolahdenyrittajat.fi
www.rautjarvenyrittajat.fi
www.kehy.fi
K
untavaalien alla sosiaalidemokraattien taholta nousi ehdotus, että kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa ei saisi käyttää yksityisiä palveluntuottajia täydentäjinä. Mikäli näin tehtäisiin,
julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut heikkenisivät merkittävästi ja potilaiden hoito jopa vaarantuisivat.
Yksityiset palveluntuottajat
(yritykset ja järjestöt) tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluista yhteensä
noin 25 prosenttia. Sosiaalipalveluissa osuus
on vähän isompi, reilut
30 % ja terveyspalveluissa 23 %.
mas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja
kokemuksia hyödynnetään.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen. Ihmisten hyvinvoinnin
kulmakivenä toimivat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset
palvelut.
Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen antaa
Yksityinen ja
tilaisuuden luoda uusia
palvelukonsepteja, kekolmas sektori
hittää alueellisia yhteistäydentävät
työtapoja ja saada aikuntien
kaan houkuttelevia työpaikkoja. Suuremmassa
palveluja.
Sosiaali- ja terveyspalvetyöyhteisössä on paremluiden tuotannossa tarvimat mahdollisuudet osaataan jatkossakin yksityisiä, niin
misen kehittämiseen, ammatyritysten kuin järjestöjenkin tuottatitaidon ylläpitoon ja henkilöstön
mia palveluita. Esimerkiksi sairaanhoijoustavampaan käyttöön. Hyvät paltopiirini täydentää omia palvelujaan
velut takaa vain osaava ja motimonipuolisesti. Tarvittaessa ostevoitunut henkilöstö.
taan esim. leikkauksia, laboratorioanalyysejä.
Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri
Pääministeri Jyrki Kataisen
hallituksen ohjelmassa on sovittu, että sosiaali- ja terveydenhuolto on jatkossa
vahvojen peruskuntien
vastuulla. Tämä edellyttää kunnalta talouden vakautta,
palveluiden järjestämistä ja omaa
tuotantoa koskevan osaamisen
varmistamista,
henkilöstön
riittävyyttä sekä mahdollisuutta investoida palvelutuotannon vaatimaan
infrastruktuuriin.
■
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen
kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa
mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja
terveydenhuoltoalueita.
Hallitusohjelmassa todetaan myös,
että kuntien järjestämisvastuulla
olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla että
kustannusvaikuttavalla tavalla.
Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai
ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset,
järjestöt, säätiöt). Yksityinen ja kol-
■
Hyvät
palvelut
takaa vain
osaava ja
motivoitunut
henkilöstö.
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Akseli Akanvirta
Kysymykset kuntajohtajille
1. Pitäisikö Eksoten hallintomalli purkaa ja rakentaa uusiksi kustannusten hillitsemiseksi,
kyllä vai ei?
2. Mainitse kaksi asiaa miten 3. Miten huolehdit omasta
parantaisit työikäisten hyvinjaksamisestasi?
vointia/harrastusmahdollisuuksia kunnassasi?
Antti Pätilä
Ruokolahden kunnanjohtaja
1. Eksoten perussopimusta tulee tarkentaa. Eksoten rakennetta ei pidä
purkaa, koska lähtökohtaisesti Eksoten toimintaidea on hyvä eli tuottaa terveys- ja sosiaalipalveluja koko
Etelä-Karjalan väestölle kuntarajoista
riippumattomalla tavalla.
2. Ensimmäinen asia: pyytäisin jokaista työikäistä (ja muunkin ikäistä)
peilin eteen ja kysymään mitä itse on
jo tehnyt ja valmis tulevaisuudessa tekemään oman hyvinvointinsa hyväksi.
Toinen asia: jos kansalainen (olipa
työikäinen tai muun ikäinen) kokee,
että oma hyvinvointi ja terveys on
tärkeä asia, niin pyytäisin häntä arvi-oimaan omia elintapojaan (ravinto ja
ruokailutottumukset, tupakan ja al-koholin käyttö, liikunta, työn ja levon
suhde yms.). Jos itse tuntee, että
tä
elintavoissa on tarvetta muutokseen,
niin uskoakseni jokaisesta kunnastaa
löytyy ammattiapua, vertaistukea,
harrasteryhmiä jne. muutoksen to-teuttamiseen. Puitteita erilaiselle
harrastamiselle on jo luotu varsin
kattavasti ja luodaan lisää jos veronmaksajat tätä haluavat tukea.
3. Yritän
Yritä ymmärtää
märtää että
ttä iän
iä karttueskarttu
sa jaksaa vähemmän kuin nuorempana. Eli ei pidä ahnehtia mitään liikaa.
Harri Anttila
H
Ra
Rautjärven
kunnanjohtaja
1. Valtakunnallinen rakennemalli
määrittelee kuntayhtymätoiminnan
mä
tarkoituksenmukaisuuden tulevaita
suudessa. Eksoten toiminnan ohjaus
su
tulisi, joka tapauksessa järjestää uutu
delleen niin, että kunnanvaltuustoilla
de
olisi aito mahdollisuus vaikuttaa sool
siaali- ja terveyspalvelujen tasoon ja
si
riittävyyteen. Tällöin myös kuntien
ri
rahoitusosuuksien määrittely olisi
ra
selkeämpää. Rahojen ja vastuiden
se
tulisi olla samassa paikassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen
on myös elinkeinopolitiikkaa. Paikallisilla toteutuksilla voidaan palveluihin käytetty raha saada kiertämään
omassa paikallistaloudessa.
2. Perustamalla vertais- ja tukiryhmiä.
Tukemalla hyvinvointi- ja liikuntayrittäjyyden syntymistä.
3. Metsästämällä ja hiihtämällä.
Pertti Lintunen
Imatran kaupunginjohtaja
1. Lappeenrannan ja Imatran kaupunginvaltuustot ovat viimeisimmässä kuntarakennelausunnoissaan
todenneet, että yhtenä vaihtoehtona
on tuottaa vastaavat sote-palvelut
vastuukuntamallilla. Kansalaisille
tärkeiden sote-palvelujen tuottamisessa kuntayhtymämallissa on päätöksenteon rakenneongelma eli palvelujen tuottamisesta ja niiden kustannuksista päätetään kuntayhtymässä omissa päätöselimissään kun
taasen tulojen hankkimisesta esim.
verotuksesta päätetään kuntien päätöselimissä. Tästä seuraa nämä kun-
tayhtymän alijäämäongelmat ja koko
ko
maakunta toimii tällä hetkellä yhdys-kuntataloudessaan alijäämäisenä ku-ten tietyt tunnetut Euromaat!
2. Imatralla kyllä harrastemahdolliisuudet ovat kohtuuhyvät kaikille kan-salaisille. Jokainen voi mennä itseennsä ja lähteä harrastusten pariin. Kunnkin ihmisen hyvinvointi on niin yksi-löllinen asia, ettei niitä voi ratkoa pellkästään erilaisia harrastemahdolli-suuksia lisäämällä
3. Nykyinen tehtävä on niin mielenkiintoinen, ettei ole mitään erityisiä
jaksamisongelmia. Yleensäkin avoi-
mella asenteella erilaisiin asioihin
pärjää kohtuuhyvin - kulttuuria ja liikuntaa sopivin annoksin pitää mielen virkeänä.
Hallitukset 2013
Imatran seudun
yrittäjät
Ilkka Ollonen puheenjohtaja.
Ville Harinen, Marjo Kuittinen, JuhaMatti Kupiainen, Riitta Mustonen, Titta
Pitman, Kaisa Rahkonen, Lilla Saaristo,
Markus Sainio, Jari Tamski, Satu Tiippana,
Jukka Vilhunen ja Minna Väyrynen.
Ruokolahden
yrittäjät
3
Matti Jaatinen puheenjohtaja.
Jari Idman, Pertti Kiiskinen, Arja
Laukkanen, Tommi Matikainen, Jarmo
Rautio, Terhi Ruokolainen, Simo Siitonen,
Esa Summanen, Antti Tiippana ja
Asko Tuomainen.
Voittajia ja häviäjiä
K
unnallisvaalit on käyty. Sen jälkeen elettyyn aikaan sopii vallan mainiosti, että seudun kunnat
alkavat selvittää kuntaliitosta.
Miten tämä tuli niin yllättäen ja odottamatta kuin ne
kuuluisat faksit aikoinaan Anneli Jäätteenmäen kotiin.
Varsinkin kun kaikkien tiedossa oli, että valtiolle piti lähettää selvitykseen liittyvä raha-anomus marraskuun
puoliväliin mennessä.
Että tuli ihan yllättäen mieleen vaalien jälkeen Ruokolahdella, että tämmöisenkin voisi tehdä. Vailla valmistelua varmaan tuli kunnanhallituksen eteen. Vai viilasiko
joku linssiin?
Kunnissa päätetään mitä päätetään. Valtakunnallisella
tasolla vaalit antoivat mandaatin hallituspuolueille jatkaa
kuntauudistusta sekä siihen liittyviä sosiaali- ja terveydenhuolloin rakenteiden perkaamista ja valtionosuusuudistusta. Ja jottei mitään harhakuvaa syntyisi, kepu ei
voittanut näitä vaaleja.
Erityisesti tuo valtionosuuksien uudistus iskee pieniin
kuntiin niin, että pakkoliitosten sijaan veroprosentit alkavat ohjata päätöksentekoa Imatran seudulla. Eksote iskee jo nyt niihin rajusti. Muuallekin Etelä-Karjalassa syntyy aitoa painetta liitoksiin valtionosuuksien kautta. Itsenäisyyttään ja pärjäämistään estottomasti hehkuttavat
Luumäki ja Parikkala saavat tuloistaan yli puolet valtionosuuksina. Maksajina ovat muun muassa Imatra ja Lappeenranta.
Imatran seudulla vaalitulos on erikoisin Ruokolahdella.
Demarien raju tappio ja persujen voitto avasivat kepulle entistä suuremman valta-asetelman. Onko persuista
kepulle kaveriksi? No ei ole. Silloin vaalit hävinnyt SDP
on luontevin kumppani. Akselia kiinnostaa, millaiset
avaimet kunnantalolle saavat istuvat kansanedustajat?
Rautjärvellä muutos ei ollut valtapoliittisesti kovinkaan
raju. Valtuustossa väki väheni ja joskus se tarkoittaa sitä,
että pidot paranee. Kuntaliitosten näkökulmasta se pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.
Imatralla moni asia ei vaalituloksen perusteella muutu.
Tiina Wilén-Jäppisen asema demareissa vahvistui. Veikkaan, että Jukka Kärnä aikoo lähiaikoina kysyä Tiinalta,
aikooko tämä lähteä eduskuntavaalikilpailuihin?
Heikit menivät jälleen läpi niin, että heilahti. Kun instituonaalinen kaksikko joskus luovuttaa, heidän paikkansa
valtuustossa tulee jäädyttää samalla tavoin kuin kiekkomaailmassa vedetään legendojen paidat hallien kattoon.
Anu Urpalaisen takana kokoomusmeno hieman muuttui. Entiselle teollisuusjohtaja Markku Pentikäiselle avautuvat nyt monet ovet. Kun organisaatiouudistusta kaupungilla viedään eteenpäin, Isolle Johtajalle sana on vapaa. Pentikäinen voisi halutessaan haastaa Urpalaistakin, mutta tuskin siihen sortuu.
Jos seuraavalla kerralla kauppakeskuksista.
Akseli Akanvirta
Kirjoittaja on imatralaisen liike-elämän
harmaa eminenssi.
Rautjärven
yrittäjät
Mirja Vaittinen puheenjohtaja.
Heikki Hinkkanen, Timo Hinkkanen,
Marko Myllymäki, Risto Naukkarinen,
Timo Tervonen, Eeva Taskinen,
Marja-Liisa Tiippana ja Mika Vanhatalo.
Varajäsenet: Sinikka Anttonen, Piia
Henttonen, Toni-Pekka Karjalainen,
Leila Kontiokorpi, Tanja Oksman, Heikki
Partinen, Päivi Salorinne, Harri Tiippana.
Tykkää
Imatran Seudun Yrittäjien & Yhteistyökumppaneiden ryhmä
No 4/2012
Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjien
MUURAHAINEN
Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja
yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan.
Julkaisija: Sanoma Lehtimedia Oy / Uutisvuoksi
Päätoimittaja: Ilkka Ollonen
Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja
puh. 050 354 5370
Toimitusneuvosto: Tommi Matikainen, Virve Niiranen,
Kaisa Rahkonen, Mirja Vaittinen, Marko Myllymäki,
Tuula Röysky-Terävä, Pentti Miikki, Kaija Huuhtanen
Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto
Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr
4
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
SOTE-palvelut pinnalla
V
iime aikoina uutisotsikoissa
on lähes päivittäin ollut asiaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Kunnissa
pohditaan, miten palvelut tulisi tulevaisuudessa järjestää. Yksityistääkö
vai pitääkö omana toimintana? Palveluiden
kysyntä
kasvaa
niin
vanhuspalveluissa
kuin muillakin sotealueilla.
Pekka Lithin tutkimus ”Palveluasumisen markkinat Suomessa
2010-luvun vaihteessa” kertoo asiasta faktoja. Yli 65 vuotta täyttäneitä
on jo miljoona. Vuonna 2025 heitä
on 1,42 miljoonaa, joten huoltosuhteet kääntyvät päälaelleen. Eniten
pinnalla ovat olleet vanhusten palveluasuminen, kotipalvelut ja ennaltaehkäisevä työ.
Jotta palveluasumiseen kohdistuva
tarve voitaisiin tyydyttää, tulisi maahamme rakentaa
35 000
hoivakotiasuntoa
seuraavan
kahdeksan vuoden aikana. Tämä tarkoittaa n. 4 miljardin
euron kustannuksia. Kysynnän kasvu
ei rajoitu pelkästään vanhuspalveluihin. Esimerkiksi psykiatrian asumis-
palveluiden asiakasmäärät ovat li- hyn painopistealueista. Yksi tärkeimsääntyneet valtakunnan tasolla mistä tavoitteistamme on yhteistyön
2000-luvun alusta 130 prosenttia.
lisääminen yrittäjien, kuntatoimijoiden, oppilaitosten ja elinkeinoyhtiön
Uusille palveluille
välillä. Otamme myös mielellämme
tilaa
vinkkejä vastaan siitä, miten Kehy
Sosiaali- ja terveysalan markkinoilla voi olla mukana edesauttamassa
on siis valtava potentiaali kasvaa ja alan kehitystä Imatran seudulla.
kehittyä. Työt eivät tällä alalla lopu.
Kehyläiset ovat tänä vuonna tehPalveluille löytyy kysyntää ja uusille neet yrityskäyntejä Imatran seudulla
innovaatioille on tilaa. Samalla yh- toimiviin yrityksiin ja tavoitteenamteistyön merkitys korostuu, myös yli me on jatkaa näitä hyväksi havaittuja
toimialarajojen. Sote-alalla on vielä käyntejä. Voit ottaa itse yhteyttä Kepaljon hyödyntämätöntä osaamista. hyn yritysasiantuntijoihin tai odottaa
soittoamme. Kannattaa myös seuraPainopisteenä sote-alan
ta nettisivujamme www.kehy.fi ja fayrityskehittäminen
cebook -sivujamme sekä osallistua
Sote-alan yrityskehittäminen on ja tuleviin tapahtumiin, joissa on oiva
tulee jatkossakin olemaan yksi Ke- tilaisuus ammentaa tietoa yrittäjyy-
teen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tutustua toisiin yrittäjiin.
palvelukonseptien kehittämistä sekä
kevyempien hoivapalvelujen kehittämistä. Lisäksi alalle tarvitaan paljon
kumppanuutta julkisen puolen ja yksityisen puolen välille. Kumppanuus
tarkoittaa keskinäistä yhteistyötä ja yhdessä oppimista
sekä parhaiden käytäntöjen levittämistä.
Yhteistyön rakentaminen
ja hoiva-alan yrittäjyyden edistäminen vaatii kunnilta hyvien yhteistyömallien kehittämistä ja esimerkiksi palvelusetelien käyttöönoton edistämistä. Palvelusetelit ovat
oiva tapa lisätä kumppanuutta ja
edistää palvelualan yrittäjyyttä. Lisäksi setelit antavat ihmisille valin-
set rakentaa hoiva-alasta houkutteleva uuden yrittäjyyden kasvuala!
Anni Peltola
yritysasiantuntija
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
Suomi tarvitsee lisää
hoiva-alan yrittäjiä
K
untavaalien alla poliittista
keskustelua hallitsivat jälleen mustavalkoiset näkemykset sosiaali- ja terveysalan ”yksityistämisestä”. Tätä debattia käytiin
voimakkain sanakääntein ja yrittäjäjärjestön näkökulmasta valitettavin
perustein. Suomen Yrittäjät otti järjestönä kantaa keskusteluun ja toimitusjohtajamme Järventauksen näkökulma oli selkeä, ei terveyspalveluita voi yksityistää. Valtio ja kunnat
kantavat järjestämisvastuun ja heidän tehtävänään on palvelujen ostoilla myös huolehtia siitä, että alan
markkinat kehittyvät oikeaan suuntaan.
Jotta markkinat eivät monopolisoidu ja ikääntyvän väestön hoivan
tarpeeseen voidaan vastata, hoiva-
alalle tarvitaan paljon uutta yrittäjyyttä. Tämän kertovat jo valtiovarainministeriön (VM) sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) analyysit. VM:n
mukaan kuntien palvelujen ostot tulevat lisääntymään seuraavan viiden
vuoden aikana yli 6 %:n vuosivauhtia. Eli tarvetta yksityisen ja kolmannen sektorin
palveluille
riittää.
Lisäksi
TEM
julkaisi
vastikään tutkimuksen hoiva-alan
työvoimatarpeesta. Tämä tutkimus
osoittaa, että hoiva-alalla on kymmenen vuoden päästä Suomessa 20
000 – 60 000 työntekijän vaje. Töihin on siis ryhdyttävä. Tämä vaatii
nanvapautta ja kannustavat kansalaisia myös panostamaan omaa kertynyttä varallisuutta hyvinvointipalveluihin.
Setelien käyttö on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti, mutta valtakunnalliset volyymit ovat silti pienehköjä. Tiedottamista setelien käytön mahdollisuuksista tarvitaan lisää. Ja toki ihmisten positiiviset kokemukset ovat myös omiaan lisäämään tietoisuutta setelien mahdollisuuksista.
Toivon lämpimästi sitä, että yksipuolisen vaalikeskustelun jälkeen
uuden valtuustokauden alkaessa
kuntapäättäjät ottavat haasteen hoiva-alan työvoimasta ja palvelujen kehittämisestä vakavasti. Haaste on
yhteinen ja meillä on hyvät edellytyk-
Tuomas Telkkä
elinkeinopoliittinen asiamies
Suomen Yrittäjät
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
5
Yrittäjän ja pk-yrityksen työterveyshuolto
T
yöterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia
ja tapaturmia ja edistää työntekijöiden/yrittäjän terveyttä
ja työ- ja toimintakykyä sekä
työyhteisön toimintaa. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.
Työnantajilla on Suomessa
velvollisuus kustantaa työntekijöilleen ennaltaehkäisevä
terveydenhuolto. Työnantaja
voi myös järjestää työntekijöilleen yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluita. Erikoislääkärin palvelut eivät yleensä
sisälly työterveyshuoltoon.
Työantaja saa tietää mitä työpaikan työterveyshuollon sopimukseen kuuluu.
Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi myös järjestää
itselleen työterveyshuollon,
jos haluaa. Lisäksi hän voi halutessaan hankkia yleislääkäritasoisen sairaanhoidon osana
työterveyshuoltoa.
Yleisin syy ettei sopimusta
tehdä on kustannukset ja tietämättömyys työterveyshuollon mahdollisuudesta. Kela
kuitenkin korvaa yrittäjälle
työterveyshuollosta aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia, kun yrittäjällä on YEL- tai MYEL-vakuutus.
Korvauksista saat lisätietoa
Kelan nettisivuilta tai työter-
veyspalvelun tarjoajilta.
Kelan korvaus on kuitenkin
vielä vähäinen suhteessa siihen mikä on yrittäjän panos
työnteossa. Useimmiten juuri
yrittäjä on ylityöllistetty, työtä
tehdään 24/7 eikä ehditä ajattelemaan omaa terveyttä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys on suurempi kuin myönnetään. Apua tähän saisi työterveyshuollosta,
joka kutsuu määräajoin työterveystarkastukseen. Suurimmat terveysongelmat eivät
anna oireita kunnes tauti on
edennyt jo merkittävän pitkälle (mm. kohonnut verenpaine, sokeritauti).
Riskit huomataankin
yleensä tarkastuksissa
ja näin asioihin pysty-
tään puuttumaan mahdollisimman varhain ja mahdollistetaan työkyvyn säilyminen
mahdollisimman pitkään. Joten valtion etuhan tämä työterveyshuollon järjestäminen
myös yrittäjälle on.
Työterveyshuollon voi järjestää paikallisesta terveyskeskuksesta tai esimerkiksi yksityisestä lääkärikeskuksesta.
Kelan sivuilta löydät lisätietoa
työterveyshuoltolaista ja korvauksista.
Hyötyä liiketoiminnan kannalta
S
umma summarum: terveemmät työntekijät, vähemmän sairauspoissaoloja, terveempi työympäristö,
jaksavampi työyhteisö, vähemmän haittatapahtumia, työkykyisyyden ja tehokkuuden säilyminen, koska asioihin
voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa.
Minkä hinnan siis laitat itsellesi ja/tai työntekijöillesi??
Jerena Juutilainen,
Toimitusjohtaja
Imatran Tutkimus ja Terveys Oy
■ Ennaltaehkäisevän
terveydenhuollon merkitys
on suurempi kuin
myönnetään.
Esimerkkitapaus
Y
rittäjä pyytää työterveyshuollon tarjouksen. Sovitaan tapaaminen
ja käydään tarjous sisältöineen läpi, annetaan konkreettinen esimerkki kuluista
ja korvauksista. Sopimus allekirjoitetaan ja laaditaan
työterveydenhuollon toimintasuunnitelma työpaikkaselvityksen perusteella
yhdessä työterveyshuollon
ja yrittäjän kanssa.
Yrittäjä kutsutaan työterveystarkastukseen suunnitelman mukaan, otetaan verikokeita ja annetaan aika
työterveyshoitajan vastaanotolle haastattelua ja erilaisia mittauksia varten.
Työterveyshoitajan käynnillä käydään läpi otetut verinäytteet, keskustellaan
mm. elämäntavoista, työpaikan riskeistä ja annetaan
ohjausta tarpeen mukaan.
Tehdään suunnitelman mukaiset mittaukset, esim.
kuulokäyrä ja/tai keuhkojen
toimintakoe spirometria,
tarkastetaan rokotustiedot.
Testien ja haastattelujen perusteella annetaan aika tarvittaessa työterveyslääkärille ja sovitaan seuraava tarkastusajankohta ja tarpeelliset kontrollit.
Yllä mainitun tarkastuksen hinta koostuu siis labo-
ratorionäytteistä, työterveyshoitajan vastaanotosta,
tehdyistä mittauksista ja
mahdollisesta lääkärikäynnistä. Yleisimmin käytetty
kokonaisuus maksaa noin
200 euroa. Yrittäjä saa käyntien jälkeen laskun, jonka
mukana on jo osin täytetty
Kelan korvaushakemus yrittäjän työterveyshuollosta.
Yrittäjä täyttää puuttuvat
osat, allekirjoittaa ja lähettää Kelalle kuitin kera. Hänellä on mahdollisuus saada Kelalta korvausta 120 euroa maksetusta laskusta,
jolloin kuluksi jää vain 80
euroa/esimerkkitapaus ja
tämänkin kulu on yrityksen
verotuksessa vähennyskelpoista menoa.
Monella yrittäjällä on nykyisin sairaskuluvakuutus,
joka ei yleensä korvaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuten terveystarkastuksia tai niihin kuuluvia verikokeita (kolesterolit, sokerit,
yms.). Tämä on tullut käytännössä esiin, kun korvausta ns. vuositarkastuksesta
on haettu vakuutusyhtiöltä
eikä tämä ole kustannuksia
maksanutkaan vaan lasku
on jouduttu laittamaan yrittäjälle itselleen eikä edes kela korvaa ilman työterveyshuollon sopimusta.
VUODEN 2013
ERITYISETU:
Perus Terveysturva
-vakuutus ilman
terveysselvitystä.
Meillä jokainen
yritys on
suurien etujen
arvoinen.
Kaikki
HUONEISTOREMONTIT
MUURAUKSET ammatti!LAATOITUKSET taidolla
Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on
Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita
meille numeroon 010 258 5110* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys.
M u is ta ! Kotitalousvähennys
Loistovuori Oy
p. 050 410 4148 / Jouni
p. 050 326 9380 / Kari p. 050 320 4119 / Ari
* Ma-pe klo 8.00-18.00. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,07 e/min (hinta ALV 23 %).
Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,17 e/min (hinta ALV 23%).
6
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Y
ksityiset Sote-yritykset
hoitavat ja auttavat
sekä työllistävät.
Yrittäjät toimivat rakkaudesta,
vaikka rahaakin pitää ajatella.
Kuvat ja tekstit: Marjut Vuotila
Monia polkuja sote-yrittäjiksi
Yrittäjyyden monet polut
Jaana Kinnunen ja Miinanpolun perhekodin “konttorin” vanha kakluuni - yksi monista säilytetyistä yksityiskohdista historiallisessa
kauppias Paajasen talossa.
Perhekoti Miinanpolku valmentaa
vanhemmat ja lapset elämään
R
■
uokolahdella on jo kahden vuoden ajan tarjonnut moniammatillista kuntoutusta perhekoti
Miinanpolku. Kuntoutusjakson aikana
perhe asuu ja elää arkeaan Miinanpolun
tiloissa ammattilaisten ohjauksessa ja
tukemana. Perheen kuntoutusjakso on kolmesta
kuuteen kuukauteen. Perheeseen voi kuulua äiti ja
Käytännön työssä vauva, äiti ja
ovat korjaavat
useampi
lapsi,
äiti,
toimet yhä
isä ja lapset.
keskeisempiä.
- Monet
vanhemmat
tietävät oikein
hyvin teoriassa,
kuinka tulee toimia. Arjen keskellä voimat ja taidot ei sitten riitäkään, kuvailee perheterapeutti Jaana Kinnunen Miinanpolun asiakkaiden taustoja.
- Lopulta perheellä saattaa olla kaksi
vaihtoehtoa, tulla kuntoutukseen tai
edessä on lasten huostaanotto.
Jaana Kinnusella on takanaan mittava
ura lastensuojelutyössä. Hän kuvailee,
kuin hänen aloittaessaan 1980-luvun
alussa viranomaiset eivät panostaneet
perheeseen, vaan halusivat vain pelastaa
lapset.
- Pikkuhiljaa lastensuojelussa alettiin
panostaa ennaltaehkäisevään työhän,
haluttiin tukea perhekokonaisuuden tai
ainakin perheen ihmissuhteiden säilymistä.
Tätä nykyä käytännön työssä ovat kor- työpaikka koko työyhteisölle ja ihan erijaavat toimet yhä keskeisempiä, ennalta- koisesti yrittäjälle.
ehkäisyyn panostus jää yhä vähäisem- Hetkittäin töitä on niin paljon, että vamäksi.
paista ei voi haaveillakaan, talo on täynnä ja toimintaa valtavasti. Sitten taas tuHuostaanottoja
lee hiljaisia aikoja, voi olla että asumassa
vältetty
ei ole ketään, eikä aina edes tietoa seuPerhekodin työ kuuluu avohuollon piiriin raavien asukkaiden saapumisesta. Siinä
ja on periaatteessa ennaltaehkäisevää, kysytään yrittäjän luottamusta ideaansa.
mutta käytännössä aina vain enemmän
- Meillä on tässä tilat jopa kolmelle perkorjaavaa.
heelle samaan aikaan. Käytännössä
Tosin ennaltaehkäisykin on toiminut, otamme korkeintaan kaksi perhettä sisillä Miinanpolun perhekodissa tähän sään yhtä aikaa.
mennessä olleista yhdeksässä perheessä
Miinanpolun koko henkilökunta on amvain yhdessä on päädytty lopulta huos- matillisesti koulutettua.
taanottoon.
- Yhteiskunta on säästänyt todella ison Rakennus
potin rahaa, kun meidän työmme on on- täynnä historiaa
nistunut. Lasten ja vanhempien kannalta Perhekuntoutuskoti Miinanpolku toimii
kyse on kuitenkin vielä enemmästä, lop- Rasilassa historiallisessa kauppias Paajapuelämän mittaisesta lottovoitosta.
sen talossa. Paajanen rakensi taloonsa
Miinanpolun asiakaskunta on pääosin ison, julkiseen käyttöön tarkoitetun kokoEksoten alueelta, mutta asiakasperheitä ussalin. Talossa on toiminut kestikievari
voi tulla ja on tullut koko Suomen alueel- ja sen varustuksiin kuului jopa vangin
ta. Kouluikäiset lapset saavat tarvittaessa raudat. Talon historia on mahdollisuuksikotiopetusta, Miinanpolun yrittäjä, Vesa en mukaan säilytetty näkyvissä ja aistittaMäkinen, Jaana Kinnusen puoliso, on vissa. Käytössä on vanhoja, Pietarista
kasvatustieteen maisteri. Lisäksi kodissa hankittuja huonekaluja, seinillä talon hison käytettävissä koulunkäyntiavustaja.
toriaan kuuluvia valokuvia ja asiakirjoja.
- Voimme myös kuljettaa meillä asuvat
- Vanginrautoja me emme käytä, mutta
lapset kouluihinsa, jos matka on kohtuul- säilytämme nekin. Ison salin sivusta piti
linen.
lohkaista tilaa yläkertaan vieviin uuteen
Miinanpolku on ainoa perhekuntoutus- portaikkoon, koska vanhat portaat olivat
koti näillä main. Pääkaupunkiseudulla ja 15 senttiä liian kapeat.
Länsi-Suomessa vastaavia toimii sekä ykPortaikon rakentaminen oli suurin yksityisenä että erilaisten yhteisöjen palve- sittäinen muutoskohde, kun talo remonluina.
toitiin nykyiseen käyttöönsä. Uusittavaa
Perhekuntoutuskoti on haasteellinen riitti paljon.
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
7
Silamuskoti on
pieni ja kaunis
E
eva on talon äiti. Eeva
Siitosen virallinen titteli on toimitusjohtaja,
mutta talon äitinä häntä yleisesti pidetään. Talo on Silamuskoti ja sen asukkaista
vanhin on 99 vuotta.
- Toiseksi vanhin tyttäreni on
93-vuotias, kehuu Eeva.
- Satavuotisjuhlia suunnitellaan jo kovasti tämän vanhimman tyttären kanssa.
Silamuskodissa Simpeleen
Änkilässä, Silamusjärven äärellä, on viisitoista paikkaa ja
ympärivuorokautinen henkilökunta. Asukkaina on sekä vanhuksia että lievästi kehitysvammaisia. Yksi huone on varattu omaishoitajien lomien
ajaksi tilapäisvieraalle.
- Tämä paikka on minulle ja
kaikille meille mukana oleville
sydämenasia. Perustimme tämän ja teemme täällä työtä
näiden ihmisten arvokkaan
elämän puolesta.
- Me ollaan kaikki tuttuja toisillemme, tiedetään toiveet ja
tarpeet. Aamulla näkee jo kulmakarvan asennosta, miten
yö on mennyt.
Kun Änkilän koulun toiminnan lopettamisesta huhuttiin,
Eeva Siitonen perheineen kuului lopettamisen vastustajiin.
Kun vastustus ei johtanut toivottuun tulokseen, alkoikin
itää idea koulutilojen uusio-
käytöstä.
- Pantiin tässä Silamusjärven ympärillä päät yhteen, perustettiin osakeyhtiö ja ostettiin koulu.
Seinissä
perinteitä
Vanha, vuodelta 1915 oleva
hirsirakennus oli vankka, mutta tilajärjestelyt eivät uuteen
käyttöön sopineet. Niinpä
vuosi 2009 ryskettiin remonttia, seiniä kaadettiin, uusia rakennettiin, ovia vaihdettiin.
- Lattiat on nyt kaikki suorassa, mutta seiniin jätettiin kulmat, vinkkelit ja syvennykset.
Niitä tapiseeratessa kävi kyllä
mielessä, että suora seinä olisi aika paljon helpompi.
Kaiken kaikkiaan koko remontissa haluttiin säilyttää
vanhahtava tyyli tulevien asukkaiden takia, vaikka samalla
täytettiin kaikki nykyiset turvallisuusmääräykset ja varmistettiin mukava kulku hisseillä ja leveillä portailla. Vanhoja uuneja säilyttiin mahdollisuuksien mukaan. Tupaan
rakennettiin näyttävä takka ja
jätettiin palanen vanhaa hirsiseinää esille.
- Se piti käsitellä erikoisaineilla paloturvallisuuden
vuoksi.
Remontin aikana ja sen jälkeenkin paikalla on käynyt
Äiti eli Eeva Siitonen tarinoimassa talon alkuperäisen hirsiseinän edessä Arvon Raijan kanssa.
■
runsaasRautjärven
Teemme täällä
ti muisSimpeleelle
työtä näiden
telijoita.
ei ole ollut
ihmisten
Eevasta
vaikeuksia.
on tullut
Koulutettua
arvokkaan
melkoiväkeä on löyelämän
nen Änkitynyt ihan sopipuolesta.
län koulun
vasti väliltä Imathistorian tuntija.
ra - Parikkala.
Hän tietää, kuka on kii- Joskus on ajoittain tiukvennyt luokkahuoneen ikku- kaa sijaisten saamisessa,
nasta, kuka lentänyt luokas- mutta selvitty on. Moni opistaan oven kautta. Hän on kelija tulee mielellään tällaikuullut monet tarinat koulun seen pieneen paikkaan haropettajistakin.
joittelijaksi aidolle maaseuHenkilökunnan saamisessa dulle. Meillä on tuossa joen
rannassa oma rantasaunakin. työn kustannukset, mutta kuSinne tehdään myös vanhus- ka maksaa kilometrikorvaukten kanssa kesäretkiä.
set ja matkaan käytetyn ajan?
Eeva Siitonen toivoo, että
Palveluseteliin
asiaan saataisiin alueellinen
matkat?
tai valtakunnallinen ratkaisu,
Talon laajennusta Eeva Siito- olkoon maksumiehenä sitten
nen ei suunnittele, mutta pal- valtio tai kunta.
velun laajentaminen koteihin
- Se on tasa-arvokysymys.
on alullaan. Saunottamista Me syrjäkolkkalaiset emme
tehdään jo kotikäynteinäkin.
ole tasa-arvoisia kotiin tuota- Meillä täällä syrjäkulmilla vien palvelujen suhteen, jos
on vain se ongelma, että mat- palvelujen käyttäjät joutuvat
kaa asiakkaan luokse voi olla maksamaan ne kulut. Yrittäjopa viisikymmentä kilomet- jänkään pussista niitä ei ole
riä. Palveluseteli kattaa itse kohtuullista vetää.
Kuntoutusta
ja huolenpitoa
P
alvelukodissa on tur- siviilielämän välillä on liian
vallista. Heli Sarvi on korkea. Omasta arjesta vaspyörittänyt Vuoksen- taaminen vuokra-asunnossa
niskalla jo kaksikymmentä ylitti liian usein hyvinkin kotiuvuotta kodinomaista ja turval- tuneen ihmisen voimavarat.
lista asumista mielenterveys- Turhan moni potilas palautui
kuntoutujille tarjoavia Imat- sairaalaan.
ran Palvelukoti Oy:n VuokSuunnitelmat ja selvityksenkotoa ja Valioset veivät kaikkiaan
puistoa.
kolme vuotta,
Matkan varmutta sitten
rella palveluVuoksenkoto
tarjonta on
pian myös
Työotteemme jaValiopuisto
lisääntynyt
on koko ajan
portaattaisaivat ensella kunsimmäiset
kuntouttava.
touttavan
asiakkaansa.
asumisen mal- Näiden vuolilla. Lisää on tulsien aikana meiltä
lut 2-paikkainen Tukion kymmenisen asukoti, ja vuokra-asunto kerros- kasta päässyt siirtymään ihan
talosta. Ne mahdollistavat omaan vuokra-asuntoonsa ja
asukkaiden itsenäisemmän on pärjännyt siellä ihan norasumisen.
maalisti. Työotteemme on koHeli Sarvi ideoi kuntoutta- ko ajan kuntouttava. Siihen
van asumisen kodinomaises- kuuluu sekin, että emme tee
ta paikasta jo ennen kuin Rau- puolesta, ellei se ole ihan välthan sairaalan alasajo alkoi. tämätöntä.
Hän näki sairaalatyössään
kuntoutusosastolla selvästi, Apua arjessa
että sitä tarvitaan portaaksi elämiseen
sairaalan ja itsenäisen asumi- Asukkaat voivat osallistua arsen välille. Kynnys sairaalan ja kisten askareiden ohella erilai-
on tarjolla puoli
kahdeksasta alkaen. Vuoksenkodossa ja Valiopuistossa on yhteensä 25 asukaspaikkaa, tukikodissa kaksi ja kerrostalossa yksiö.
Lämmin yhteisöllisyys on
yksi meidän vahvuuksiamme, arvioi
Heli Sarvi.
Oman
paikkakunnan
yrittäjyys
■
seen päivätoimintaan kuten
käsityökerhoihin, ruokaryhmään, kuoroon, elokuvakerhoon, musiikki- ja, atk-ryhmiin. Virkistystoimintaa tarjoaa myös Imatran seurakunta.
Asukkaat ja omaiset kokoontuvat kesäisin leiripäivälle Päivärantaan Vuosiohjelmassa
on retkeilyjä, tutustumiskäyntejä ja juhlia sekä yksiköiden
välisiä toimintapäiviä.
- Asukkaiden merkkipäivät
juhlitaan aina yhdessä. Yksi
suurimpia juhlia meillä oli
2008 kun yrityksemme sai
Yrittäjäpalkinnon. Silloin syö-
tiin täytekakkua viikko!
Nuorin asukas on ollut tullessaan 26-vuotias. Hän on jo
kuntoutunut eteenpäin. Asukkaiden keski-ikä on jo eläkevuosien kynnyksellä.
- Kaikki me vanhennutaan.
Tavoitteena on, että meidän
asukkaan koti on kuitenkin
täällä tutussa ympäristössä
niin pitkään kuin se lääketieteellisesti on mahdollista.
Henkilökunta lopettaa työnsä iltakahdeksalta. Sen jälkeen
päivystäjälle saa soittaa, jos
tulee huonoa oloa tai vaikka
unettomuutta. Aamukahvia
- Kaikkien näiden vuosien ajan on pitänyt olla
koko ajan herkkänä alalle tulossa olevien muutosten
vuoksi. Palvelutarjontaa on
kehitettävä, toimintaa uudistettava. Paperi- ja lomaketyöt
lisääntyvät koko ajan.
Kunnallisten palvelujen
hankinnan kilpailutus aiheuttaa pienelle yksityiselle yritykselle paljon työtä ja huoltakin.
Ylikansallisten yritysten vyöryminen alalle huolestuttaa
paitsi työpaikkojen myös
asukkaiden kannalta.
- Oman kotiseudun pienyrittäjät tekevät näitä töitä asuk-
kaiden parasta hakien. Mikä
on jonkun ylikansallisen suuryrityksen toiminnan keskeinen
tavoite?
Heli Sarvi pitää palveluseteleitä hyvänä vaihtoehtona niin
yrittäjän kuin asiakkaidenkin
kannalta.
- Imatra on onneksi osannut
näiden vuosien aikana arvostaa oman paikkakunnan yrittäjyyttä. Pitkässä juoksussa se
varmasti kannattaa kaupungillekin.
Imatran Palvelukoti pyörii
Helin ja kymmenen vakituisen
työntekijän voimin. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen työpisteessä on oma tekijänsä.
- Tunnemme työssämme, että meitä tarvitaan. Henkilökunnan edustaja on sanonut,
että tänne ei ole tule koskaan
pahalla mielellä, vaan aina innoissaan.
Heli Sarvi ei kannata ensimmäisen sairaspäivän palkattomuutta.
- Meillä on periaate, että töihin tullaan vain terveenä. On
parempi, että yksi sairastaa
kotonaan, kuin että koko talo
täällä.
8
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Imatran, Ruokolahden
ja Rautjärven uudet
yrittäjävaltuutetut
Kysyimme heiltä näkemyksiä seuraaviin asioihin:
1. Miten kunta voi tukea yrittäjää?
2. Tärkein asia mitä aiot ajaa valtuustossa?
Matti Jaatinen
Ruokolahti
Jouko Savolainen
Ruokolahti
Anne Tella
Ruokolahti
1. Toivon tämän hyvän yhteistyön
Ruokolahden kunnan ja yrittäjien
välillä jatkuvan edelleen. Yrittäjämyönteisen ilmapiirin kehittäminen ja tiedon välittäminen on
helpoimmin toteutettavia asioita.
1. Ammattitaitoisella kilpailutuksella kunnalla on mahdollisuus
käyttäälähiruokaa ja yrittäjien
tuottamia lähipalveluita.
1. Paras kunnan tarjoama tuki on
palvelu-/ tuotetilaus alueen yrittäjältä, alasta riippuen.
2. Ruokolahden kunnan energiapolitiikkaan vaikuttaminen. Kotimaisen raaka-aineen käytön lisääminen kunnan energia tuotannossa.
2. Laadukkaiden lähipalveluiden
turvaaminen Ruokolahdella.
2. Tärkein ja konkreettinen asia,,
voisi olla uusiutuvan energian,
metsähake jne. hyödyntäminen
lämmöntuotannossa. Tämä lisäisi yrittäjyyttä ja sitä kautta myös
työpaikkoja.
Kimmo Tiilikainen
Ruokolahti
Mika Tonder
Ruokolahti
Tea Usvasuo
Ruokolahti
Harri Huhtanen
Rautjärvi
Petteri Laaksonen
Rautjärvi
Timo Näränen
Rautjärvi
1. Kuulemalla yrittäjien toiveita
kunnan kehittämisestä. Tekemällä hankintoja paikallisilta yrittäjiltä ja kun kilpailutusta vaaditaan,
miettimään kriteerit siten, että
paikallisilla yrittäjillä on mahdollisuus palveluitaan tarjota.
1. Kunta voi tukea yrityksiä ja yrittäjyyttä monin tavoin. Kunta voi
auttaa yritystä toimitilojen hankkimisessa ja huomioida yritysten
tarpeita kaavoituksessa (yrityspuistot ja teollisuusalueet) tms.
1. Yrittäjäystävällisellä ilmapiirillä, hyvillä
liiketonteilla sekä suosimalla kilpailutuksessa niin tavaroiden kuin palveluiden
osalta paikallisia yrittäjiä, ottaen huomioon jatkossa myös lähipalveluiden vähempi kuormitus ympäristölle sekä kerrannaisvaikutukset paikallistalouteen.
2. Kunnan taloutta hoidettava pitkäjänteisesti ja yhteistyöllä naapurikuntien
kanssa. Lisäksi on tehtävä energiatehokkuuden lisäämiseksi korjausinvestointeja, jotka maksavat itsensä takaisin ja
tuovat säästöjä jo muutamassa vuodessa.
1. Luo edellytyksiä toiminnalle
a. kaavoittamalla ja luvittamalla, myös
kunnan maa-alueita
b. edullinen kiinteistövero sekä kunnallisvero
c. kiinteistöjen vuokraaminen yrittäjille
d. palvelujen ulkoistaminen kuntalaisille yrittäjille
1. Kunnan pitää tehdä yrittämiselle ”alusta” jonka varaan voi rakentaa yrityksen.
2. Keskeisin asia valtuustossa
minulle on kunnan tarjoamien
palvelujen turvaaminen, palvelujen laatu sekä palvelujen toteuttamisen taloudellinen kestävyys.
1. Kunta voi tukea yrittäjää luomalla hyvät kohtuuhintaiset yritystontit / -tilat, järkevällä kilpailutuksella koskien kunnan omia
palveluja, vaikuttamalla kunnan
näkövinkkelistä kehyyn, yhteistyöllä.
2. Ei voi sanoa yhtä tärkeää asiaa, kaikki asiat liittyvät useasti
toisiinsa, oltava kokonaisuudesta
tietoinen.
2. Kunta keskittyy omiin perustehtäviinsä (sivistystoimi, terveyspalvelut
sekä kaavoitus ja lupamenettelyt). Samalla pitää huolehtia, että toiminta tehostuu laadun kärsimättä ja kunnan
velkaantumisen pysäytetään
Anna Helminen
Imatra
Jussi Honka
Imatra
Marjut Kuvaja-Kukkonen
Imatra
1. Yrityksen perustamisen, kehittämisen ja rahoituksen neuvontapalvelut helposti saataviksi. PK
?sektori on hyvä työllistäjä. Matkailu!
1. Palveluja mitä kunta ei itse
pysty tuottamaan, yrittäjälle pitäisi antaa mahdollisuus pitää työllistämistuella olevaa työntekijaa
pidenpään palveluksessa, kuin
nykyisin, ennenkuin hänet pitää
vakinaistaa.
2. Kunnan elinvoimaisuuden säilyttäminen. Silloin päätösvalta ja
palvelut säilyvät kuntalaisten
omissa käsissä.
Timo Tervonen
Rautjärvi
Mika Vanhatalo
Rautjärvi
Mikko Airas
Imatra
1. Kunnassa oltava elinkeinopoliittinen ohjelma, sisältäen mm.
yritysvaikutusten arvioinnin ja
hankintastrategian, kunnan päätöksenteon oltava yrityslähtöistä.
1. Ostopalveluissa käyttää mahdollisimman paljon omankunnan yrityksiä.
1. Kunnan tulee pyrkiä käyttämään ulkoistetuissa palveluissa
tuottajina paikallisia yrityksiä
huolehtien, että palvelut ovat laadultaan hyviä ja laatukriteerit
täyttäviä.
1. Olemalla yrittäjämyönteinen,
arvostamalla yrittäjyyttä, kilpailuttamalla avoimesti ja mahdollistamalla yritysten kehittymistä
toimintaedellytysten luomisen
kautta mm. kaavoitusasioissa.
2. Pyrin pitämään huolta siitä, että lasten ja nuorten ääni tulee
kuuluviin päätöksen teossa.
2. Avoimuuden, tarkan taloudenhoidon ja osaamisen korostamista ja kehittämistä kaikessa toiminnassa ja erityisesti hankinnoissa.
2. Lähipalvelujen säilyttämistä,
mm. oman Terveysaseman päivystys ym. toiminta turvattava
kuntalaisille
2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden
kustannusten järkiperäistäminen
Eksote liian kallis.
2. Työpaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien turvaaminen ja luominen, joka osaltaan ehkäisee
nuorten syrjäytymistä. Yksikin
syrjäytynyt nuori on liikaa. Matkailu!
2. Tasa-arvoa. Kukaan tai mikään
ei saa olla muita paremmassa
lähtöasetelmissa, vaan kaikki samalla viivalla.
2. Vammaisten, vanhusten asiat
ovat tärkeitä asioita. myös hoitohenkilökunnan työssään jaksaminen on tärkeä asia.
Muurahaisen toimitus
ei tavoittanut
Ruokolahdelta
Mika Luukkosta
eikä Jarmo Vesteristä.
Helena Roiha
Imatra
1. Tukemalla yrittäjää arjessa.
2. Kestäviä ratkaisuja ja paikallisten yritysten etua, esim. rahanvaihtopistettä matkailijoille, jos
ruplia ei voi käyttää maksuvälineenä.
Pasi Saajanlehto
Imatra
Lilla Saaristo
Imatra
Veikko Sinisalo
Imatra
Kari Toivanen
Imatra
1. Kunta on mahdollistaja ja
kumppani. Kunta voi kaikella tapaa olla yrittäjän tukena ja eteenpäin potkijana. Kaavoitus, tontti,
halli, toimitilat, yms.
1. Kunnan tulee linjauksissaan
ottaa huomioon yrittäjyys ja rakentaa mahdollisuuksia luoda ja
ylläpitää yritystoimintaa.
1. Kunta voi tukea yrittäjää kaavoituksen avulla ja myötävaikuttamalla yritysten rahoitukseen.
1. Kunnan on kannustettava kuntalaisia yrittäjyyteen ja tarvittaessa luotava myös edellytyksiä
aloittaville yrityksille, esim toimitilat, tontit jne.
2. Yritysvaikutusten arviointi, palveluseteli, palvelustrategia ja
elinkeinopolitiikkaa. Kaikessa
kunta asioissa pitää mennä ”elinkeinoedellä”. Ansaitaan rahat ennen niiden jakamista.
2. Mielestäni on tärkeää tehdä
työtä yhdessä yhteisen hyvinvoinnin eteen ja arvioida päätösten
vaikutuksia inhimillisestä näkökulmasta realistisesti, kriittisesti
ja innovatiivisesti.
2. Pyrin myötävaikuttamaan liikunnan, urheilun ja terveyden
hankkeisiin Imatralla.
2. Jatkaa edellisen valtuustokauden tarkantaloudenpidon jatkamista, positiivista asennetta, ei
valittamalla vaan tekemällä.
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Ruokolahden Yrittäjien
syysmatka Pohjois-Karjalaan
Y
rittäjien matka alkoi 14.9. Kukkakauppa Mimosan ja Katariinan kahvituvan
edestä klo 7.00. Mukana oli kaikkiaan 27
yrittäjää ja yrittäjähenkistä ihmistä + kuljettaja.
Matkan alussa oli esittely ja tutustuminen toisiimme. Matkalla kunnanjohtajamme Antti Pätilä kertoi Ruokolahden kunnan ajankohtaisista asioista. Samalla käytiin läpi Imatran Seudun Kehitysyhtiön
kuulumisia ja tietysti jokaisen yrittäjän
esille tuomia asioita.
Ensimmäinen vierailukohteemme oli
metsäkoneita valmistava John Deere. Siellä nähtiin miten mittavaa toiminta on yrityksessä, jossa valmistetaan noin puolet
Euroopan metsäkoneista.
Seuraavina kohteinamme olivat Josekin
ja Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitilat,
joissa kuulimme heidän ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä ja sen tärkeydestä. Asia,
johon kiinnitimme huomiota, oli Josekin
mukanaolo yrittäjäjärjestön hallituksessa.
Kolmas tosi mahtava kohde oli Mantsi-
nen Oy, jossa valmistetaan normaalia
isompia nostureita. Paikalla oli yrityksen
perustaja Veli Mantsinen. Hän kertoi omasta tiestään yrittäjäksi, joka ei ollut niinkään
helppo. Yrittäjän ajatuksiin ei ole oikein aina uskottu kaikilla tahoilla. Kova usko vie
hyviin tuloksiin niin kuin kyseisen yrityksen
kohdalla huomattiin. Olimme todella otettuja huomiosta kyseisen yrityksen vieraana.
Illan vietimme aluksi ruokaillen ja sitten
Dingoa kuunnellen Hotelli Kimmelissä.
Lauantaiaamuna tutustuimme mm. Joensuun toriin ja paikallisiin tuotteisiin. Illemmalla tutustuimme vielä pitopalvelun
toimintaan ja mahtavan pitopöydän antimiin Saarilan maatilamatkailuyrityksessä
Polvijärvellä. Tutustuimme myös kohteen
mittavaan eläinmäärään. Paluumatkalla
hotelliin vierailimme lomakohde Huhmarissa ja saimme informaatiota yrityksen
toiminnasta. Taisipa joku tehdä jo varauksia tulevaa kevättä varten.
Sunnuntaina palailimme matkan tapahtumia kertaillen kohti Ruokolahtea. Pysähdyimme vielä Pajarinhovissa, missä saimme kuulla yrityksen toiminnan eri vaiheista omistajan kertomana.
Saimme yhden pidennetyn viikonlopun
aikana mitä parhaimman läpileikkauksen
pohjoiskarjalaisesta yritystoiminnasta.
Matti Jaatinen
9
10
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Myydään vanhoja
APTEEKKIPURKKEJA
a’ 20–60 €
Asemanseudun
Rautjärventie 86
puh. (05) 489 340
AVOINNA: ma–pe 9–17
RAUTJÄRVI
Valmiina, paikoillanne, nyt –
• Hautaustoimisto • Kukkien sidontapalvelu
• Hautakivimyymälä
liikunta- ja urheilumatkailu nousuun!
Matinkatu 3, 55100 Imatra
Puh. 010 320 3990, 0400 559 035
[email protected] www.ollonen.fi
V
™ Kirjanpito- ja
tilinpäätöspalvelu
™ Palkanlaskenta
™ Vero- ja kausi-ilmoitukset
™ Yrityksen perustamiset
™ Toimistopalvelut
™ Isännöinti
Edullisesti ammattitaidolla
Tili- ja Yritys Tuulia, Mustikkapolku 21, 55320 Rauha
040-765 7029/tilitoimisto, 044-210 8165/isännöinti,
[email protected], [email protected]
etovoimaa matkailuun! –
hankkeen tiimoilta järjestetty
seminaari keräsi Saimaan
ammattikorkeakoulun tiloihin yhteen
viitisenkymmentä alan toimijaa. Mukana oli toimijoita mm. liikunta-alan
yrityksistä, yhdistyksistä ja järjestöistä. Tilaisuudessa keskityttiin erityisesti Rauha-Ukonniemi -alueen liikunta- ja urheilumatkailun kehittämiseen, haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Rauha-Ukonniemi –alueen rakentuminen antaa toimijoille uutta intoa
sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarve uusille oheis- ja tukipalveluille kasvaa nopeasti. Nyt on
nopean mietinnän paikka siitä, mitä
erityisiä palveluja tulevaisuuden ryhmät tarvitsevat? Miten yritykset, yrittäjät ja eri sidosryhmät, kuten järjestöt ja yhdistykset, voidaan tehokkaas-
Yrittäjän vastuu
M
uistathan yrittäjä, että elä- eläkemaksua, hän oli onnistuja.
keikäkin joskus saavuteYrittäjäeläke oli ja on ansiosidontaan? yrittäjä on itse vas- nainen ja yrittäjä ansaitsee oman elätuussa oman eläketurvansa suuruu- keturvansa työllään. Nykyään asendesta ja yrityksessä toimivien per- teet ovat muuttuneet, yrittäjät valheenjäsentensä eläketurvan järjestä- veutuneempia, ja ymmärtävät, että
misestä. Yrittäjän YEL (eläkevakuu- vain itse vastaavat omasta elintasostus) on pakollinen.
taan eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Kun yrittäjäeläke joskus 70 luvulla
Mikä onkaan arjen käytäntö kentälastui voimaan, olivat mielipiteet lä, tuolla yrittäjien kirjavassa viidapienyrittäjien keskuudessa väkossa? Olen keskustellut muuhintäänkin ristiriitaiset.
taman pienyrittäjän kansMuistan oman yrittäsa heidän eläkeasioisjätaipaleeni alkutaan ja kuullut survuosilta ne kiihkeitakin tilanteita.
Yrittäjän on
keät keskustelut
Eräskin yksinyritmuistettava
kollegoideni
täjä kertoi tilankanssa, joita
teensa toivottopitää huolta
käytiin muka
muuden. Kun
omasta hyvintaas uuden yrittulot ovat aina
voinnistaan ja
täjiä kurittavan
hänen mielesjaksamisestaan. tään olleet niukanlain voimaantulosta. Asenteet olivat
laiset, on se eläkeainakin pienyrittäjien
maksu aina ollut se
joukossa aika sekavia. Jos
maksu, mikä jää tiukan paien tuohon kaukaiseen – niin se sil- kan tullen maksamatta. Lisäksi vakaloin tuntui – eläkeikääni mennessä van sairauden kohdatessa hän ei
ole jo turvannut muilla keinoin elä- pystynyt työskentelemään ja tilanne
määni ja taloudellista asemaani, niin vain paheni. Sairaus vei voimat, asiat
turhaanhan tässä rehkitään. Niin oli- jäivät hoitamatta ja maksut rästiinvat suuret puheet ja suuret luulot sil- tyivät. Tilanne karkasi käsistä. Tällä
loin. Hän joka osasi asettaa tulonsa hetkellä hänen ilmoittamansa työtumahdollisimman alas ja näin joutua lo on 7.135 e ja siitä hän maksaa
maksamaan mahdollisimman pientä 1.677 e eläkettään. Hänen eläkkeen-
• Kirjanpidot • Tilinpäätökset
• Veroilmoitukset • Palkanlaskenta
• Arvonlisäverot • Toimistopalvelut
■
Miksa-Tili Oy
Siitolanranta 5, 55120 Imatra
Puh. 020 754 5270
[email protected]
Seuraava Muurahainen ilmestyy
20.2.2013
ti kytkeä mukaan kokonaisuuteen? tekemään jokaiselle idealle unelmaMiten palvelutarjonta myydään ja va- auditoinnin: onko ylipäätään ideoita
rataan?
ja oletko itse innostunut ideastasi?
– Ajattele isommin kuin yleensä ja
Lupa toimia
toimi pienemmin kuin yleensä, eli
eri tavalla
pienennä kokeilukynnystä, kehotti
Aalto-yliopiston innovaatioaktivisti Tuulenmäki.
Anssi Tuulenmäki herätteli seminaariKommenttipuheenvuoroissa halutväkeä ajattelemaan asioita eri tavalla. tiin tietää enemmän Rauha-Ukonnie–Suomi voisi olla strategisen unel- mi alueen suunnitelmista ja tulevista
moinnin suurvalta: vain näin selvä- toimenpiteistä sekä niiden aikataujärkisten ja vaatimattomien ihmisten luista. Kaivattiin myös vertailevaa tiemaassa pienikin unelma on merkit- toa esim. Vierumäen tai Pajulahden
sevä – kylmyys ja pimeys ovat meille palveluista sekä toimintojen ylläpiehdoton kilpailuetu, sanoi Tuulen- don kustannuksista. Imatran Kylpymäki puheenvuorossaan.
län ja uuden urheiluhallin tarjoamat
– Kasvu syntyy siitä, että uudet ide- yhteiset mahdollisuudet nähtiin paat ymmärretään resurssien houkutte- rantavan alueen vetovoimaisuutta.
lukoneina. Resurssien houkuttimena
Liikunta- ja urheilumatkailun seuvoivat toimia unelmat ja tunteet. raava yhteinen kehittämisseminaari
Anssi Tuulenmäki kehotti toimijoita pidetään kevättalvella 2013.
sä tulisi olemaan n.300-400e/kk. Siinä on 40 vuoden uurastuksen eläketurva. Näitä vastaavanlaisia yrittäjiä
on meillä Suomessa liian paljon. Osa
heistä on ajautunut tilanteeseen
omasta syystään, ehkä ajattelemattomuuttaan, mutta osa myös olosuhteiden vuoksi.
Herättelen tällä kirjoituksellani teitä rakkaat yrittäjäystäväni huolehtimaan tulevaisuudestanne. Yrittäjän
on muistettava pitää huolta omasta
hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan
niin työvuosien aikana, kuin myös
eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Nauttikaa elämästä, etsikää hyviä
asioita, katsokaa tulevaisuuteen ja
maksakaa kunnon eläkettä itsellenne.
Sy talvisin tterveisin
Syystalvisin
isin
paikkakunnan ex pyykkäri
Anna-Liisa Tarvainen
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Tulossa
Koskinäytöskausi 2013 varmistunut
Imatran kaupunki ja Fortum ovat päässeet sopimukseen vuoden 2013 koskinäytöksistä.
Ensi kesän koskinäytöskausi on täysimittainen, koski kuohuu päivittäin 24.6.–25.8. klo 18.
Lisäksi perinteiset kesänavaus 25.5. klo 18,
Joulupäivä 25.12. klo 21 ja uusivuosi 31.12. klo 24.
IBBF 2013 ohjelmistokasaus hyvässä vauhdissa
Ensi kesän Imatra Big Band Festival pidetään 7-päiväisenä
28.6.–4.7.2013 välisenä aikana. Avausviikonloppu pyhitetään
tuttuun tapaan kotimaiselle rockille, popille ja iskelmälle. Viikolla ohjelmistossa mukana myös perinteiset swing- ja bluesillat. Ilmaisia katukonsertteja on luvassa myös ensi kesänä.
Nuorten Imatra
–työllistämishankkeelle jatkoa
Tänä vuonna ensi kertaa kokeiltu nuorten yhden ikäluokan työllistämishanke jatkuu myös
vuonna 2013.
Työllistämisvuorossa ovat v. 1996 syntyneet
nuoret. Hankkeen vetäjänä jatkaa Tommi Matikainen.
Feel the Famous Imatra Spirit – IBBF 30 v. -juhlakirja
Hannu Hokkasen kirjoittama juhlateos sopii erittäin hyvin yrityslahjaksi tai vaikkapa pukinkonttiin.
Kirjaa on myynnissä BB-festaritoimistossa, Suomalaisessa Kirjakaupassa sekä Vuoksenniskan Infossa. Kirjan hinta on 49 €.
Kymmenen kirjaa ostavalle 1 kaupan päälle.
EVÄLAHTI OY:N LUOTETTAVAA ASUNTOTUOTANTOA
YLI KUUDEN VUOSIKYMMENEN KOKEMUKSELLA
ASUNTO OY RUOKOLAHDEN ÄIJÄNKOTI
Liisanpolku 4 C
Monipuoliset ja laadukkaat
koulutus- ja infotilaisuutemme
tarjoavat ajankohtaista
tietoa eri aloilta ja loistavan
tilaisuuden verkostoitua muiden
yrittäjien kanssa.
Teemaseminaarit 2013
Helmikuussa teemana Omistajanvaihdos,
jatkoa syksyn tilaisuuksille
Huhtikuussa teemana Franchising -yrittäjyys
Lokakuussa teemana Liiketreffit
Marraskuussa teemana Venäläinen asiakas
Hallituksen ehdotuksen
mukaan asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa korotetaan 1.1.2013 alkaen
1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Varainsiirtovero
maksetaan asunnon velattomasta hinnasta.
Vielä ehdit toteuttaa asuntokauppasi ennen veron
korotusta!
Äijänkoti sijaitsee Rasilan keskustan palveluiden vieressä.
Vapaana seuraavat
asuntotyypit:
Velattomat hinnat alk. 191.000€
3 h+k+s
2 h+k+s
3 h+k+s
2 kpl
1 kpl
1 kpl
Varaa henkilökohtainen esittelyaikasi ja tule tutustumaan
uusiin asuntoihin! Tervetuloa!
Rakentaminen, myynti ja esittely:
TAINIONKOSKENTIE 22 • 55100 IMATRA • PUH (05) 6353 700
www.evalahti.com • [email protected]
Startti yrittäjyyteen –tilaisuudet 2013
16.1.2013
13.3.2013
15.5.2013
18.9.2013
13.11.2013
Uutuutena Startti yrittäjyyteen -tilaisuus
venäjäksi helmikuussa 2013
Kehy
facebookissa.
Käy tykkäämässä.
Nuorten työllistämishanke jatkuu 2013, nyt työllistetään 1996
syntyneet.
Hyvä yrittäjä, ota yhteyttä Kehyyn ja työllistä nuori ensi kesänä.
11
12
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät
Oulussa 19.–21.10.2012
O
ulussa vajaa 2000 yrittäjää saivat nauttia monenlaista ohjelmaa. Tanssikaupungissa päivät avattiin tietenkin tanssien ja Suomen Yrittäjien liittokokoukseen hallituksen tervehdyksen toi puolustusministeri Carl Haglund. Hänen
puheessaan vilahtelivat valtion talouden tasapainottaminen ja
aloitetut toimenpiteet, joilla kannustetaan yrittäjyyteen sekä
pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet palkata lisää työvoimaa. Puheessa puututtiin myös siihen ongelmaan, miten ihmiset saadaan vastaanottamaan työtä;
työmarkkinoiden joustavuudesta, joka kannustaisi
fi
t.
ja
a
tt
ri
.y
paremmin ihmisiä töihin. Tässäkin asiassa ottaw
ww
,
a lisää juhlista
ke
lu
it
vo
malla muiden maiden onnistumisista esimerka
ilt
.
sivu
lkinnonsaajista
kejä, mutta välttämällä heidän
ke
puheista ja pa
epäonnistumisiaan
epäo
ep
luodaan oma
toimiva malli Suomeen.
toim
to
Yrittäjille ja kaikille ihmisille niin
Yrit
tärkeästä asiasta kuin vuorovaikutärkeä
tä
tu
tuksista meille kertoi ja näytteli
omalla hauskalla ja savolaiseen tapaan lupsakalla
tyylillään näyttelijä Ismo
Apell. Hänen vauhdikas
esityksensä toi hymyn jokaisen naamalle. Saimme
kotiin viemisiksi paljon
ajattelemisen aihetta ja
käytännön taitoja niin töiä.
st
din tervehdy
sa Carl Haglun
as
m
le
hin
kuin vapaa-aikaankin.
te
un
ku
Täysi sali
Yrittäjäpaneelissa kuulimme mielenkiintoisia
näkökulmia kansainvälistymisestä, kasvuyrittäjyydestä sekä uskomattomia
esimerkkejä tavoittaa
unelmansa. Paneelissa olivat mukana ZEF Solutions
Oy:n Jaakko Alasaarela,
Kymppi Eristys Oy:n tj Johanna Koskelainen, Valkee
Oy:n tutkimusjohtaja Juuso Nissilä ja R-taso Oy:n tj
Tapio Törmänen sekä Bis13.
20
0.
.1
20
.–
nesenkeli Sari Vaajanen.
18
elä-Karjalaan
Tervetuloa Et
Hyvä Suomi =
kaikki yrittäviä ja paljon yrittäjiä
Näin lausui yrittäjille Presidentti Niinistö juhlapuheessaan lauantai-illan Juhlagaalassa.
Presidentti Sauli Niinistö puhui myös yrittämisestä niin urheilussa, vaaleissa kuin meidän ammattitermistössäkin ja ihmetteli yrittääkö yrittäjä yrityksessään aina vain? Eikö se
ole pikemminkin suorittamista ja toteuttamista. Ei hän
nyt ihan suoraan ehdottanut, että näiden päivien oikea nimi olisi Toteuttajien suorittajapäivät,
ivät,
mutta sellaisen nimen kuitenkin lausui.
ui.
Hieno, kannustava ja rento puhe sai raikuikuvat ja pitkä aplodit juhlayleisöltä.
Juhlagaalassa jaettiin myös Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot. Palkinnot
tänä vuonna saivat keravalainen
Verman, orimattilalainen Keraplast Oy, oululainen Koodiviidakko Oy ja ahvenanmaalainen Wiklöf Holding
Ab. Juhlaillallisen aikana
yrittäjäpäivien vahdinvaihto tapahtui tyylikkäästi Etelä-Karjalaan ja Lappeenrantaan.
Etelä-Karjalan Yrittäjillä
Upea Etelä-Karja
lan Yrittäjien es
oli Oulussa hieno esittelyittelyosasto.
osasto, jossa rajamiehiksi
ja - naisiksi pukeutuneet
reippaat opiskelijat täyttivät vieraiden kanssa viisumihakemuksia ensi
vuoden Yrittäjäpäiville
tänne Etelä-Karjalaan ja
tarjoilivat Wiipurinrinkeleitä vieraille.
Meillä onkin ensi vuonna 18.–20.10.2013
näytön paikka saada vieraat viihtymään täällä ja
ylittämään rajansa –teeWiipurinrinkele
iden pussitustal
mamme mukaan.
koot.