ASIA KUNNOSSA! HALLITUS -08 KIITTÄÄ KULUNEESTA VUODESTA! -tuleva puheenjohtaja Aarne (takarivi toinen oikealta) on kuvasta päätellen jo suunnannut katseensa tulevaan. S i s ä l T VUOSIJUHLAT!! -JUHLAVASTAAVALTA -VIIKON VARRELTA -MIESKIN HERKISTYY -KOKO PÄIVÄN AAMIANEN 9 10 12 13 PÖRSSI GOES VAELLUS 16 MUSIC AWARDS 18 PANKKIKRIISI -MITES SE NYT MENIKÄÄN? 20 TURKU TUTUKSI -SYKSYN NESUSEMMA 24 PÖRSSILÄINEN PÄRJÄÄ! 26 TÄYSI VATSA, PAREMPI MIELI 29 JAPANILAISET KYNTTILÄT 30 OOKKO NÄÄ OULUSTA? 33 Ö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 / 0 8 Oululaisia sivulla 33!! Juhlista jaloimmat, sivu 12 High voltage rock and roll!! Music Awards sivulla 18 vAKIOPALSTAT Pörssikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja Julkaisija Pörssi - Jyväskylän yliopiston taloustie-teiden opiskelijat ry Päätoimittaja Antti Kirmanen 040 517 43 74 [email protected] Puheenjohtajalta 5 Lyhyet 6 Kyllin Hyvää 14 Kopovastaavalta 15 KESE 22 Viiniklubi 34 Yhteystiedot Pörssi ry PL 35, 40014 Jyväskylä (014) 260 2969 (KESE), Sampsa Tirkkonen Avustajat tässä numerossa Teemu Aholainen, Heini Ulmanen, Kalle Jokinen, Antti Kupiainen, Aarne Töllinen, Kati Kukkonen, Jenna Hytti, Markku Piittari, Mikko Vuorio, Tiina Kokkonen, Elina Rosenlund (Finanssista), Jenni Tiilikka, Edwin, Vellu Soukka, Taneli Heiskanen, Pirkka Pelttari, Ville Oliver Savolainen, Kirsi-Marja Oinonen Paino Kopijyvä Oy, Jyväskylä Kansi Lassi Eronen Ilmestyminen Viisi kertaa vuodessa. Nro 1/09 ilmestyy, kun tuleva päätoimittaja Kupiainen niin sanoo. Painosmäärä 300 | PÖRSSIKURSSI P ä ä k i r j o i t u Juna kulkee vaan. Kulkee... Päätoimittajakauteni näyttää päättyvän kuten epäonnisen höyryveturin matka Pariisin Montparnassen aseman läpi vuonna 1895. Muistattehan sen kuuluisan kuvan, jossa valtava höyryveturi on rojahtanut aseman seinän läpi kadulle? Syinä onnettomuuteen olivat veturin liian suuri vauhti, sekä toisen konduktöörin syventyminen paperitöihinsä, mistä syystä hän ei ehtinyt vetää käsijarrua tarpeeksi ajoissa. Oma päätoimittajakauteni kaahaa kohti vuodenvaihteen tiiliseinää samoista syistä. Vauhti on hirvittävä, ja paperitöitä riittää. Toivottavasti havahdun ajoissa vetämään käsijarrua, jotta en syöksy seinästä läpi aiheuttaen kaaosta tulevan päätoimittajan, Antti Kupiaisen, kauden alkuun. Normaalistihan juna ei pamahda asemasta läpi. Se jatkaa pienen pysähdyksen jälkeen eteenpäin. Elämä etenee samalla tavoin. Yhden kauden vääjäämätön loppu tarkoittaa toisen kauden orastavaa alkua. Pörssin nykyisen hallituksen viimeistellessä hommiaan, on ensi vuodelle jo vetäjät valittu, ja he paraikaa valmistautuvat ottamaan vastuun kannettavakseen. Päätoimittaja Kupiaisen lisäksi on tuleva puheenjohtaja Aarne valinnut hallitukseensa kymmenen aktiivia (tsekkaa s.6) Juna saapuu aina takaisin. Lähdettyään esimerkiksi Keravan asemalta, se saapuu takaisin. Joskus. Yleistetään tämäkin: loppu ei aina tarkoita täydellistä katoamista. Silloin tällöin jokin jo loppunut alkaa uudestaan myöhemmin. Vaatemuodit tuntuvat ainakin pyörivän jonkinlaisessa kierteessä. 1970-luku on ollut vaatesuunnittelijoiden aarreaitta jo pitkään. Myös 1980-luvun vaikutteita näkyy. 1990-lukuun ei vielä ole muodissa päästy, mutta talouselämä on vetäissyt muotimaailman ohi ja ottanut ysäristä vaikutteita. In your face, muotimaailma! Muotimaailman ei onneksi tarvitse tuntea itseään typeräksi, sillä talouselämä taisi tajuta vähän liian myöhään, että ysärityylin pahin sudenkuoppa oli tämä infernaalinen lama, jonka päivitetty versio riehuu finanssikriisiksi nimettynä trendinä maailmalla. Nykyisen taantuman verrokkiin, 1990-luvun alun pankkikriisiin, tutustui Teemu Aholainen (lue sivut 20 ja 21). “1990- lukuun ei vielä ole muodissa päästy, mutta talouselämä on vetäissyt muotimaailman ohi ja ottanut ysäristä vaikutteita. In your face, muotimaailma!” Jokainen tekemäni lehti on ollut projekti, jolla on ollut alkunsa ja loppunsa. Näiden projektien lopun merkki on aina ollut tämän pääkirjoituksen laatiminen. Kun painan pisteen tälle pääkirjoitukselle ja laitan sen lehteen, pääsen vihdoin tarttumaan tuohon hallituskauteni käsijarruun, ja saavun päätepysäkille hellän tasaisesti. Toivotan onnea ja menestystä tulevalle päätoimittajalle, muulle Pörssin hallitukselle, sekä totta kai koko jäsenistölle vuodelle 2009. Koettakaa muistaa pitää vauhti tasaisena, jotta ei lopu polttoaine kesken tai mene juna varikolle! Päätoimittaja, Antti | PÖRSSIKURSSI s P u h e e n j o h t a j a l t a kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos! Vuosi 2008 alkaa olla aikalailla paketissa ja on tullut aika vuoden viimeisen lehden ja PJ -palstan. Perinteisesti tässä vaiheessa palsta on täyttynyt muistelmin ja kiitoksin. Tämän yhdistyksen toimijat ovat vuosien saatossa kiitoksensa ja tunnustuksensa ansainneet. Ennen sydäntä lämmittäviä kiitoksia haluan muistella ensin vuoden aikana tapahtunutta. Vuosi lähti Pörssissä mielenkiintoisissa, mutta varsin haasteellisissa tunnelmissa liikenteeseen, sillä olihan jäsenistöllemme tarjottava juhlavuoden kunniaksi jotain juhlavuoden arvoista. Otimmekin haasteen vastaan ja olemme luoneet tapahtumia ja opiskelujen oheista toimintaa ehkä jopa enemmän kuin ikinä –varmasti välillä jopa liikaa. Toisaalta nelikymppisiä juhlitaan Pörssissä hyvin harvoin, joten miksei sitten täysillä. Mieleenpainuvimpina tapahtumina ehkäpä kasvanut rinnerieha, vappuviikot, fuksiviikot, excut sekä pisteenä iin päälle vuosijuhlaviikko huipennuksenaan kaikkien aikojen suurimmat vuosijuhlat. Lähestynkin tarkemmin kulunutta vuotta Suomen Ekonomiliiton viimekuisessa syysliittokokouksessa hyväksytyn SEFE:n strategian ja sieltä löytyvien SEFE:n arvojen kautta. Nykyään ne kuuluvat seuraavasti: vaikuttavuus, asiantuntijuus, jäsenlähtöisyys ja yhteisöllisyys. Nämä SEFE:n julkilausutut arvot sisältyvät mielestäni myös Pörssin kuluneen vuoden toimintaan. Vaikuttavuudeltaan olemme olleet kuluneena vuonna mielestäni Jyväskylän paras ja näkyvin ainejärjestö -perinteitä kunnioittaen. Asiantuntijoita tulemme itse kukin omalla tieteen sarallamme olemaan, mutta väitän myös, että me Pörssiläiset olemme oppineet vuoden aikana jatkamaan perinteitä ainakin parhaiden opiskelijabileiden järjestäjinä Jyväskylässä. Vankkaa asiantuntijuutta sekin, väittäisin. Tästä kuuluukin iso käsi aktiivisille toimijoillemme ja osallistujillemme. Näiden lisäksi toimintamme on pyrkinyt olemaan jäsenlähtöistä. Voisin uskaltaa väittää, että tapahtumien tarjonta on ollut niin laajaa, että lähes jokaiselle on ollut jotakin. Unohtamatta tietenkään päivittäistä edunvalvontaamme. Ja jos jotain on jäänyt uupumaan, korjattaneen se jälleen tulevien aktiivien toimesta. Yhteisöllisyydestä voisi kuvailla moninkin eri sanankääntein. Yhteisöllisyyttämme ja yhteishenkeämme kunnioitetaan muiden opiskelijoiden piireissä, se näkyy Jyväskyläläisessä opiskelijaympäristössä ja me itse nautimme sen antamista mahdollisuuk- sista. Se on ollut minun elämääni jo reilun neljän vuoden ajan ja kaihoisasti tulenkin näitä aikoja aina muistelemaan. Varsinkin kahta edellistä vuotta, jotka olen saanut hallitustoiminnassa ja hyvien ystävien piirissä vaikuttaa. Sanotaan, että opiskeluaika on elämän parasta aikaa. Voin allekirjoittaa väitteen saman tien, sillä niin paljon Pörssi ja ennen kaikkea te ystävät Pörssissä olette allekirjoittaneelle ja tälle upealle yhdistykselle viime vuosien aikana antaneet. Kiitokset ennen kaikkea omalle hallitukselleni, joka on ollut tekemässä Pörssiläisten jokapäiväistä elämää kuluneena vuonna. Ilman teitä en minä, eikä vähiten Pörssi, olisi tullut toimeen vuoden aikana. Kiitos Teille! Tiimien panoksesta emme voi koskaan kiittää tarpeeksi, joten suuri kiitos teille aktiivit, jotka olette eri tiimeissä olleet auttamassa ja viemässä yhdistyksen toimintaa kohti uusia ulottuvuuksia. Voinenkin luottaa jatkossa siihen, että te tulette varmasti rakentamaan Pörssistä entistä paremman yhteisön. Kiitokset kuluneesta vuodesta kuuluvat myös tiedekunnan väelle rakentavasta ja yhteistyöhaluisesta vuodesta. Kiitoksensa ovat ansainneet SEFE:n väki, niin kylteritoimikunnan toverit kuin Keski-Suomen Ekonomien hallituskin. Lisäksi kiitos kuuluu niin ylioppilaskunnalle ja aktiiveille siellä, sisarjärjestömme kollegoille Dumpissa sekä muiden kylteri- ja ainejärjestöjen tutuille kuin aina arvokkaille yhteistyökumppaneillemme. On ollut etuoikeutettua toimia teidän kaikkien sidosryhmäläistemme kanssa! Lopuksi haluan toivottaa onnea ja menestystä Aarne Töllisen vetämälle ensi vuoden hallitukselle, joka on jälleen täynnä aktiivisia ja innokkaita toimijoita. Luokaa te Pörssistä taas entistä parempi ja yhteisöllisempi järjestö – niin nuoremmille kuin meille vanhemmillekin opiskelijoille ja toimijoille. Suuret kiitokset vielä kerran kaikille! Puheenjohatajanne, Juho | PÖRSSIKURSSI Y H Y E T . L Seitsemän päivää Selkkarissa!! . . pelkkää seksiä!”, eikä hyvin mene näköjään prinssiveljeksillä Williamilla ja Harryllakaan: ”Vatsat kuralla”. Pörssikurssi toivottaa kilpailijan lämpimästi tervetulleeksi. . . . . . . . . . Pörssi tonttuilee . . . . . . Teksti: Oliver Savolainen Tänä jouluna Pörssi aloittaa perinteen, joka toivottavasti jatkuu vuosien päähän. Pörssin Puurojuhlan jatkot eli Punakuonobileet järjestetään tänä vuonna 10.12. Giggling Marlinissa. Näiden juhlien lipputulot käytetään lyhentämättömänä tuomaan jouluiloa Keski-Suomen Keskussairaalan lastentautien poliklinikan pienille ja einiin-pienille potilaille. Tarkoituksena on kääräistä joululahjapakettiin viihdykettä poliklinikan potilaille, sekä heidän perheilleen pelikonsolin ja pelien sekä kirjojen muodossa . . . . . . . . . . . . . . Tätä Selkkarissa onkin kaivattu, juoruja ja kohu-uutisia koko valtakunnasta, tai ainakin Susanna Sievisestä, Matti Nykäsestä, Johanna Tukiaisesta, Matti Nykäsestä, Martina Aitolehdestä ja Matti Nykäsestä. Tähän epäkohtaan SEFE ry takertui ja yllätti neljäkymmentävuotiaan Pörssin lahjoittamalla täysien kymmenien kunniaksi puolen vuoden tilauksen Seitsemän päivää –lehteä. Joka torstai ilmestyvä puheenaiheautomaatti piristää varmasti opiskelun turruttamia aivosoluja, mikäli niitä haluaa Seiskaa lukiessa jumpata. Välttämätöntä tarvetta pään vaivaamiselle ei toki lehteä lukiessa tule. Vai mitä olette mieltä: ”Nyt puhuu Mikael Forssellin kohurakas: Suhteemme oli . . Teksti ja kuva: Antti Kirmanen . . . . . . . . . . . . . . . . . Jäsenistö valitsi syyskokouksessa hallituksen vuodelle 2009 Teksti: Antti Kirmanen Kuva: Jenna Hytti Pörssi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Giggling Marlinin Royal –puolella keskiviikkona 19.11. Lähes nelituntiseksi venähtäneen kokouksen tärkein tehtävä oli valita Pörssille hallitus kalenterivuodelle 2009. Puheenjohtajaehdokkaana oli ainoastaan nykyinen varapuheenjohtajamme Aarne Töllinen, jonka esitys ensi vuoden hallitukseksi hyväksyttiin, kunhan hallituskandidaattien visiot ja motivaatio oli ensin selvitetty hiillostavassa kyselyssä. Tuleva puheenjohtaja Töllinen joutui ankarimman kysymystulvan kohteeksi, mutta selviytyi kunnialla lähes kolme varttia kestäneestä kuulustelusta. Jäsenistö jää innolla odottamaan, kuinka pitkiä ”kukon askelia”, kuten tuleva puheenjohtaja asian ilmaisi, Pörssin toiminnassa ensi vuonna otetaan. | PÖRSSIKURSSI Hallitus2009: Ylärivissä vasemmalla projektivastaava Niina Lappalainen, koulutuspoliittinen vastaava Hanna Kauppila, sihteeri/ kv-vastaava Johanna Pesonen, talousvastaava Laura Lahikainen, juhla-/www-vastaava Elina Rintala ja yrityssuhdevastaava Anu Joukainen. Alarivissä vasemmalla yrityssuhdevastaava Kimmo Laaksonen, projektivastaava Ville Kukkonen, varapuheenjohtaja Valtteri Valpas, puheenjohtaja Aarne Töllinen, liikunta-/excu-/ NESU-vastaava Mikko ”Biisoni” Viitamäki (tuttu dumppareista) ja tiedotusvastaava/päätoimittaja Antti Kupiainen . Juhlavastaavalta Juhlavuoden varrelta Viime tammikuussa oloani olisi voinut kuvata kovinkin jännittyneeksi. Tämä vuosi tulisi olemaan erilainen opiskeluvuosi ja erityisesti erilainen vuosi pörssiläisenä. Käynnistyvä vuosi olisi myös merkittävä Pörssille, sillä viettäisihän oma ainejärjestömme juhlavuotta saavuttaessaan kunnioitettavan neljänkymmenen vuoden iän. Juuri tuon juhlavuoden ja erityisesti sitä juhlistavan vuosijuhlan vastaavaksi viimevuotinen syyskokous minut nimitti ja innolla aloin tätä pestiä tammikuussa hoitamaan. Yhdessä hallitustovereideni kanssa visioimme, että Pörssi juhlisi juhlavuottaan ennen kaikkea monipuolisen tapahtumatarjonnan muodossa niin vuoden aikana kuin vuosijuhlaviikolla lokakuussa. Monenlaisia uusia tapahtumia onkin vuoden aikana ollut niin bile-, yritys- kuin urheilusektorilla unohtamatta kuitenkaan perinteisiä suosikkeja, kuten Pörssin perinteistä rinneriehaa tai korkkausristeilyä. Jottei pörssiläisille ominaiseen tapaan koko juhlavuosi olisi aivan bilettäessä ja erilaisiin tapahtumiin osallistuessa mennyt, niin saatiin aikaan jotain pysyvääkin. Vuosijuhlaviikolla julkaistiin hienoakin hienompi historiikki, jossa on koottu yhteen edeltävät neljäkymmentä vuotta, ja saimme me myös käyttöömme hienon juhlanauhan akateemisia juhlia varten. Historiikin kautta tutustuessa edellisten vuosikymmenten toimintaan voin todeta, että paljon on vuosien varrella tapahtunut, mutta mikä on ollut koko historian ajan läsnä, on ollut pörssiläisten hieno yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki. Seuraavilla sivuilla pääsette muistelemaan vuosijuhlaviikkoa ja erityisesti sen päättäneitä vuosijuhlia. Ikimuistoista oli juhlia omaa ainejärjestöä seurassa, joka koostui pörssiläisistä neljänkymmenen vuoden ajalta, sillä mukana oli niin fukseja kuin opiskelut vuonna 1967 aloittaneitakin. Hienon juhlavuoden lähestyessä loppuaan, alkaa jo haikeana kääntää ajatuksia tulevaan. Uudet seikkailut odottavat niin minua kuin myös ensi vuonna 41 vuotta täyttävää Pörssiä. Varmasti taas vuonna 2009 me pörssiläiset pistämme parastamme ja uusia mukavia muistoja syntyy, sillä eiväthän ne loisteliaat puitteet pelkästään onnistuneita tapahtumia tee, vaan ennen kaikkea mahtavat ihmiset. Tämä jos mikä on vahvistunut minulle tänä vuonna. Hauskaa joulun aikaa kaikille! Koko historian ajan läsnä on ollut pörssiläisten hieno yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki. Juhlavastaavanne, Riikka Vuosijuhlaviikon tapahtumia s.10 - Mieskin herkisty y s.12 - Sillis s. 13 | PÖRSSIKURSSI Vuosijuhlaviikko Myöhäiskesän krokettiturnaus Esimerkkisuoritus by UusiHakala. Huomaa sadevarustus. Teksti: Markku Piittari Kuva: Tiina Kokkonen Vuosijuhlaviikon kohokohtana oli ehdottomasti tiistain krokettiturnaus. Tämä köyhän miehen golf sijoittui Lounaispuistoon, johon saapui 11 kahden hengen joukkuetta. Turnauksen promoottorina ja ennakkosuosikkina toimi joukkue nimeltä Krikettikroketit. Myös joukkueelta nimeltä Sampo Saarenheimo odotettiin paljon, mutta joukkuehengen rakoilu koitui myöhemmin heidän kohtalokseen. Kenttä oli erittäin haastava ja lisäksi myrskyisä sää teki turnauksesta aika vetisen. Mieleenpainuvimpina pelaajina mieleeni tulee nuo viiniä laseista juovat herrasmiespelaajat Teemu ja Hannu sekä totta kai Juha ”lintsi-pilli” Lintula, jonka ihmelyönti oli vertaansa vailla…lähes mahdoton. Jälkipelit jatkuivat Opinkiven saunalla, jossa suoritettiin palkintojenjako, ja sauna porisi. Voittajiksi selviytyivät joukkue nimeltä Los Kersantos eli Ville Aavikko ja Heikki Silvennoinen. Voitto oli osaksi helpon alkulohkon ansiota, mutta finaalissa pojat olivat lähes ylivoimaisia. Kiitos kaikille osallistujille. . . . . . . . . . . . . . Pörssiläiset kulttuuriretkellä Jyväskylän kaupunginteatterissa . . . . . . Itse musikaali kesti hieman yli pari tuntia. Pörssiläisten mielipiteet musikaalista vaihtelivat laidasta laitaan. Joku nautti musikaalista täysin sieluin, toinen taas pohti väliajalla kotiin karkaamista. Yleinen mieli-pide kuitenkin oli, että teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa kaivattaisiin lisää Pörssin tapahtumatarjontaan. . Reilu kymmenen pörssiläistä pääsi tutustumaan kaupunginteatterin Veriveljet-musikaaliin vuosijuhlaviikon torstaina. Keski-Suomen Ekonomit ry tarjosi väliajalla herkullista kakkua ja maukasta kahvia nälkäisille opiskelijoille. . www.veriveljetmusikaali.com . . Mickey ja Eddiehän ne siinä! . . . 10 | PÖRSSIKURSSI . . . . . . Esittelyssä E r n s t & Yo u n g Teksti: Antti Kirmanen . Teksti: Kati Kukkonen Kuva: Janne Nousiainen, www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri . Vuosijuhlaviikon maanantaina tarjottiin pörssiläisille mahdollisuus tutustua tilintarkastustoimisto Ernst&Youngiin. Agoraan oli saapunut ryhmä yrityksen työntekijöitä mukanaan Jyväskylän toimiston johtaja Anssi Tikkanen. Esitys noudatteli alkuun excursioilta tuttua kaavaa, jossa yrityksen keskeisimmät tiedot tehdään opiskelijoille selväksi. Koska nämä tilastot voi tarkistaa internetistäkin, keskittyivät pörssiläiset tiedustelemaan merkittävämpiä asioita kyselemällä ahkerasti, ja tilaisuudesta kehkeytyi mukavan rento juttutuokio. Ernst&Youngin harjoitteluohjelma EY Experience: http://www.ey.com/global/content.nsf/Finland/EY_Experience PÖRSSI RY KIITTÄÄ 40-VUOTIS VUOSIJUHLIENSA YHTEIST YÖKUMPPANEITA! Pörssimies koki herkkiä hetkiä Teksti: Aarne Töllinen Kuvat: Jenni Tiilikka Suuret tunteet, ihastuttavat naiset ja akateeminen humala ovat miesten muistikuvia Pörssin 40-vuotis vuosijuhlilta. Juhlatunnelmassa miehet ihailivat armastaan, laittoivat parastaan, eivätkä säästäneet rahastaan. Kullekin vuosijuhlaviikonlopun kohokohta on yksilöllinen kokemus, mutta varmasti moni sinkku sekä sitoutunut voi samaistua emerituspuheenjohtaja Miika Lipiäisen fiilistelyyn viikonlopun huippuhetkestä: - Perjantaina 250 juhlivaa pörssiläistä ympärilläni, kaunis avovaimoni käsipuolessani ja tunne, että on palannut kotiin. Haastattelemani pörssimiehet ovat yhtä mieltä, että kauneimpia asioita juhlillamme oli pörssiläisyys, se yhteishenki, jota sisarainejärjestömme cocktailtilaisuuden onnittelupuheissakin hämmästelivät. Vuosijuhlillakin vallinnut pörssihenki on jotakin sellaista, jonka vuosia sitten työelämään siirtyneet kokivat uudelleen Rantasipin juhlasalin lämmettyä hellelukemiin pörssiläisten, miestä väkevämmän ja lennokkaiden laulujen kohottamana. Toisaalta miesten mielikuva pörssihengestä kauneimpana muistona kohtaa monen ajatuksissa kilpailijan, kun muistikuvat juhlien ihastuttavista naisista kirpoavat esiin. ”Näin ensikertalaisena vuosijuhlilla olin hieman hämillään, kun toinen toistaan kauniimpia naisia oli salin täydeltä. Se oli ehdottomasti kauneinta!”, kommentoi joka lajin kruunattu mestari Keisari Aaltonen. Vuosijuhlat merkitsevät Pörssin miehille paljon ja saavat monella tapaa miesten todelliset tunteet pintaan; Vaasan Palloseuran palkattu fani M. Piittari toisteli varmasti kymmeniä kertoja, kuinka ”v*tun herkkii hetkii” viikonloppuna elettiinkään, puheenjohtaja Kankaala kaulaili viikonlopun kuluessa noin sataa pörssiveljeä ja ansiokkaasta toiminnastaan kiitetyt pörssimiehet herkistyivät lähes sanattomiksi kiitospuheen koittaessa. Pörssimies ei todellakaan häpeä näyttää vuosijuhlilla tunteitaan, kuten pronssisella kunniamerkillä vuosijuhlilla palkittu Mikko Vuorio on esimerkillään osoit12 | PÖRSSIKURSSI tanut: “Jos en ihan väärin muista, niin omalta osaltani kyynel on valahtanut poskelle jossain vaiheessa iltaa neljissä Pörssin vuosijuhlissa viidestä.” Tunteikkuutensa lisäksi pörssikarjut osoittautuvat vuosijuhlien koittaessa myös tilanteen vaatiessa pinnallisiksi materialisteiksi. Toisinaan hyvinkin karskit pörssiäijät myöntävät, että vuosijuhlat ovat mahtava tilaisuus pukeutua hienosti, laittaa parasta päälle ja vaalia akateemista juhlaperinnettä. Onkin todella hienoa, että yksin naiset eivät panosta juhlaan rahallisesti, vaan myös miehet haluavat kunnioittaa perinteitä ja pukeutua niiden mukaisesti. Huolitellut juhlapuvut ja yhdeksi illaksi vuokratut frakit ovat konkreettinen osoitus yhdistyksen nauttimasta suuresta kunnioituksesta. Näyttävä 40-vuotis vuosijuhla asettaa tulevaisuudelle suuria haasteita. Hallituksen ja tiimien taakkaa onneksi helpottaa, että haastatteluidenkin vahvistama on selvää, ettei pyöreiden vuosien kanssa ei ole syytä kilpailla. Toisaalta kaikki ovat varmasti samaa mieltä, että juhlien juhlavuus, lämmin tunnelma ja pörssihengen läsnäolo on säilytettävä vähintäänkin samalla tasolla viisikymppisiä odotellessa. Myöskään ilman kauniita naisia juhlat eivät ole miesten mieliin, joten pitäkäämme huolta toisistamme. När börjar sillis 2009?!? Sillis Silliskansa tungeksi ensitöikseen Birraan Koko päivän aamiainen Teksti: Antti Kirmanen Kuvat: Sampsa Tirkkonen Fiesta! Andele andele! Vanhat jarrut meksikolaistunnelmissa Sillis loihtii kasvoille kauniin hymyn... Akateeminen vuosijuhla vaatii akateemisen palautumisen. Mikään ei korjaa juhlissa väsähtäneen ja unenpuutteesta kärsivän kylterin kuosia paremmin kuin perinteinen Silliaamiainen. Jos ei ole kokenut sillistä, ei voi sanoa olleensa täysverinen opiskelija. Ei oikeastaan voi sanoa edes eläneensä täyttä elämää. Koska sitä sillis nimenomaan on: elämästä nauttimista sata lasissa, vailla huolta huomisesta tai edes samasta illasta, jolloin luultavasti on jo happi tiukassa. Pörssi on ottanut kunnia-asiakseen järjestää silliksen joka ainoa kerta tavalla, joka palaa kiinni kännisimmänkin juhlijan mieleen. Vaikka ei seuraavana päivänä pystyisi luettelemaan perheenjäseniensä nimiä, tai tunnistaisi kaikkia raajojaan, pystyy silti muistamaan Pörssin silliksestä kaiken olennaisen. Ettekö usko? Watch me: tänä vuonna silliksestä nautittiin tuttuakin tutumassa paikassa X, jonne kuljettiin tuttuakin tutumman baarin X kautta. Aamiaisen, alkoholin, DJ: n ja Konstan bändin lämmitettyä silliskansaa kylliksi suunnattiin busseilla kohti tuttuakin tutumpaa saunatilaa. Koko päivä meni kuin Silliaamiaisen käsikirjan mukaan, ja hauskaa oli kuin Tijuanassa. Aika hyvin muistettu, vai mitä? ...tai... jotain tällaista. 13 | PÖRSSIKURSSI K Y L L I N H Y V Ä Ä Tuulahduksia tulevasta Vuosi alkaa lähestyä loppuaan, ja vaikka vuosi 2009 tai kesä tuntuvat ajatuksina kaukaisilta, on kohta aika alkaa miettiä sitä, mitä tekisikään ensi kesänä. Suurimmalla osalla meistä voiton vie kesätyö ja sen vuoksi vuoden alussa onkin taas aika armottoman paperien pyörittelyn. Kyltereille tarjotaan onneksi tukea ja apuvälineitä työnhakuun, jotta (välillä hermoja raastava) prosessi ei tuntuisi niin työläältä. Pörssi järjestää taas tammikuun lopulla aiemmilta vuosilta tutuksi tulleet Firmamessut (keskiviikko 21.1.2009). Myös SEFE on mukana messuilla ja tänä vuonna standilta on mahdollista saada henkilökohtaista apua hakemusrumbaan. SEFEn standin yhteydessä järjestetään CV-klinikka, jonne voit varata ajan ennakkoon. (Lisätietoa luvassa sähköpostitse joululomien jälkeen.) Ideana on se, että olet kirjoittanut CV:si jo valmiiksi ennen klinikalle menoa. Klinikalla käyt CV:n läpi yhdessä SEFEn asiantuntijan kanssa ja saat neuvoja ja vinkkejä siihen, miten ansioluetteloasi vielä voisi parantaa. CV:n rakentamisen pohjana kannattaa käyttää myös jäsensivuilta löytyvää CV-profiilia, joka kääntää ansioluettelosi automaattisesti myös ruotsin kielelle. Hyvänä apuna kaikissa työnhakuun liittyvissä pulmissa toimii myös Kylterin työnhaun opas, joka löytyy verkkoversiona SEFEn jäsensivuilta. Kesätyötutkimuksen antia Anna Hartikainen Kylteriyhdyshekilö Jyväskylän yliopisto [email protected] 040 757 98 31 “Kyltereille tarjotaan onneksi tukea ja apuvälineitä työnhakuun, jotta (välillä hermoja raastava) prosessi ei tuntuisi niin työläältä.” Kun mietit, mihin hakemuksia kannattaa lähettää, ota hyöty irti Kylterien kesätyötutkimuksesta. Se kertoo muun muassa, että 80% työssäkäyvistä kyltereistä oli viime kesänä yksityisen sektorin palveluksessa. Vinkkiä toimialan valintaan kannattaa ottaa myös siitä, että rahoitus- ja vakuutustoimiala työllisti viime kesänä 25% kyltereistä. Hyvänä kakkosena tulee teollisuus, joka työllisti 23%. Yrityksistä suurin osa oli yli 100 hengen organisaatioita tai pk-yrityksiä. Työn saantiin kerrottiin vaikuttaneen eniten henkilökohtaiset kontaktit sekä omaaloitteinen yhteydenotto työnantajaan. Kannattaa siis hyödyntää Firmamessut sekä Kylteripäivät myös näiden kontaktien luomisessa. Hakemusten lähettämisen jälkeen on aika miettiä haastatteluja ja vastausta kysymykseen: ”Mikä on sopiva hinta tekemälleni työlle?” Tähän saat tukea kesätyötutkimuksen perusteella muodostettavista Kylterien kesätyöpalkkasuosituksista, jotka julkaistaan alkuvuonna. Viidakkopeli tutustuttaa edunvalvontaan Tärkeä vaikutus työelämään ja työsopimuksiin on myös liittotasolla tehtävällä edunvalvonnalla. Käy ihmeessä tutustumassa SEFEn viidakkopeliin osoitteessa www.sefe.fi/tyoelama. Näin osaat varautua mahdollisiin työelämän koukeroihin, ja tiedät, miten SEFE voi sinua näissä tilanteissa auttaa! Rentouttavaa Joulua hyvät pörssiläiset! Nähdään ensi vuonna! Kyllinne, Anna 14 | PÖRSSIKURSSI K o p o v a s t a a v a l t a Vain muutos on pysyvää Yliopistomaailma on kokenut suuria muutoksia viime aikoina. Sisä-Suomen allianssi ja yliopistolaki olivat käsitteitä, jotka kummittelivat kopo-vuotta aloittaessani. Kumpikaan asia ei ole vielä konkretisoitunut, ja tulokset tullaan näkemään vasta seuraavien vuosien aikana. Muutokset koskettavat lähinnä yliopiston päätöksentekoa ja sen rahoitusta. Uhkakuva on, että opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua yliopiston korkeimpaan päätöksentekoon pienenevät, ja kun ulkoisten tahojen rahoitus alkaa, syntyy suurempi ero ”hyvien” ja ”vähemmän hyvien” yliopistojen välillä. Molemmissa tapauksissa meidän opiskelijoiden aktiivisuus joutuu koetukseen. Myös oman tiedekuntamme sisällä on tapahtunut muutoksia. Käyttöön otettiin uusi opintosuunnitelma, joka lisäsi pakollisten kurssien määrää tarkoituksena kasvattaa meidän tulevien ekonomien liiketoimintaosaamista. Aineopintoja käydään nyt markkinoinnista, johtamisesta, laskentatoimesta sekä yrittämisestä. Muutos aiheuttaa haasteita myös opettajille. Kun kursseilla ei enää olekaan vain niitä, jotka haluavat kyseisen oppiaineen pää- tai sivuaineekseen, miten kaikkien opiskelijoiden motivaatio pidetään yllä? Myös tenttikäyttäytyminen on muuttunut. Monet varmasti ovat kokeneet vääräksi, että ennen niin mukavat kolme kokeilumahdollisuutta ovat vähentyneet kahteen. Ymmärrettävää on, että meillä opiskelijoilla on muutakin elämää kuin opiskelu, ja näin ollen tentin saattaa päästä tekemään vasta kolmannella tenttikerralla. Et varmaan kuitenkaan voi kieltää, että joskus voisit hyvin mennä tenttiin, mutta sitten viime hetken pänttäykset eivät onnistukaan ja nimeäsi huudetaan turhaan MaA:n aulassa. Yksittäisen tenttijän poissaoleminen ei tunnu suurelta, mutta valitettavasti tentteihin on jättänyt tulematta jopa 40 % ilmoittautuneista. Tiedekuntamme ennestään rajalliset resurssit menevät hukkaan, ja se vaikuttaa meihin kaikkiin. Vain muutos on pysyvää. Emme voi odottaa, että tutut toimintatavat pysyvät jatkossakin samana. Henkilökohtaisestikin olen kamppaillut viime päivät (viikot, kuukaudet) muutosta vastaan. Muutaman kuukauden päästä on jätettävä Mattilanniemi sekä ihanat pörssiläiset ja hypättävä lentokoneeseen kohti Eurooppaa. Selkkarissa lentolippuja tilatessani en voinut olla miettimättä, haluanko todella luopua tästä, vaikka vaan puoleksi vuodeksi. . Eteenpäin kuitenkin mennään, ja onneksi Pörssin toimisto ja Selkkari jäävät hyviin käsiin. Kiitos kaikille, jotka olette olleet mukana tässä elämäni parhaassa vuodessa. Kiitos Juholle mahdollisuudesta toteuttaa se. Kiitos Aarnelle, että voin luottavaisena lähteä eteenpäin. Ja ette sitte unoha minnuu! “Yksittäisen tenttijän poissaoleminen ei tunnu suurelta, mutta valitettavasti tentteihin on jättänyt tulematta jopa 40 % ilmoittautuneista.” Koulutuspoliittinen vastaavavanne, Marjo 15 | PÖRSSIKURSSI Pörssin kaukopartio-osasto pääsi tositoimiin Pörssi meni metsään Teksti: Heini Ulmanen Kuvat: Mikko Vuorio Pörssiläiset osaavat tunnetusti järjestää bileitä ja juhlia iloisesti aamuun asti, mutta nyt on todistetusti nautittu raikkaasta ulkoilmasta ja pienestä liikuntasuorituksestakin! Pörssivaellus Isojärven kansallispuiston maisemiin toteutettiin kymmenen innokkaan voimalla 12-13.10. Maisemat vaihtelivat kallioista pieniin metsälampiin, vettä ei satanut pisaraakaan, ja jopa aurinko paistoi välillä vaeltajille. Reitti kulki osin pitkin luontopolkua, joiden kohdalla pysähdyttiin oppimaan lisää asioita ihmeellisestä luonnosta ja nyt tiedämme, ettei eläimiä saa ampua niiden paritteluaikana. Mitä emme saaneet tauluista tietää, kertoi meille näillä reiteillä ennenkin tallustellut matkanjohtaja Mikko Nenonen, tosin yritysvastaavan kyselyihin Isojärven majavien määrästä ei saatu aivan tarkkaa lukua. Yö vietettiin tukkijätkien kämpässä, missä oli myös tallessa mökkilaki 1900-luvun alusta. Tärkeintä sääntöä täytyi miehille teroittaa naisten ollessa vähissä: ”Naiskokkiin ei saa koskea eikä hänen vierelleen yöllä mennä nukkumaan. Hän on rauhoitettu, vaikka itse toisin haluaisi.” Illan pimetessä täytyi kertoa kummitustarinoita, saunoa ja pitää nuotiopiiriä joka kesti aamun pikkutunneille asti. Hyvä reissu, hyvä porukka, hyvät säät, hyvät maisemat. Pörssi goes vaellus myös uudestaan ja mukaan kannattaa ehdottomasti lähteä! “...nyt tiedämme, ettei eläimiä saa ampua niiden paritteluaikana.” 16 | PÖRSSIKURSSI -ROMUSXK]SKUUKKXK]KK^KSNY]^SON_VVS]^K YZSX^YVKSXKK¬SVWKXTs\TO]^OVcZKVUUSY^K =YS^KZ`WWZWWK¬ZO"¬ ^KSUc]cUYX^^Y\S]^KWWO Teemme sen mahdolliseksi Jyväskylä nordea.fi Nordea Pankki Suomi Oyj Edullinen opintolaina helpompaa opiskeluaikaa varten Sex, hip, and hop. Ja pörssiläiset rakastavat Seksi puree Teksti: Antti Kirmanen Kuvat: Kalle Jokinen Music Awards houkutteli pörssiläiset seuraamaan korkeakulttuuria Aalto-saliin marraskuun 12 päivänä. Eräät jopa innostuivat esittelemään musiikillisia lahjojaan muille suuren palkinnon, maineen ja mammonan toivossa. Nykäsen avio-onnea Uudestaan! Hallituksen teletapit veivaa 18 | PÖRSSIKURSSI Voiton vei tällä kertaa eräs niistä tuhansista yhdysvaltalaisista rap-artisteista. Hyvin varustellun 50 Centin esitys oli silkkaa timanttia ja loppuun asti ajateltu. Jos marssittaa lavalle kaksi kuumaa taustatanssijatarta, yhden hirvittävän transun ja räppää lavalla kyynärän mittainen mela ulkona, saa vähintään pörssiläiset huutamaan nimeään orgastinen kiihko silmissään. Ja nimi ikuistetaan himoittuun kultaiseen kitaraan. Kovimman vastuksen 50 Centille antoi paikallinen superstara Matti Nykänen. Laulava exstrippari on joskus harrastanut mäkihyppyäkin ja osoitti alastulotaitonsa painittuaan juopuneen eukkonsa kanssa kesken esityksen. Nykänenkin villitsi yleisöä vetoamalla sen alhaisimpiin tuntoihin, ja esityksen jälkeen päällä oli vähemmän vaatteita kuin sen alkaessa. Eikä ollut toki ainoa. Homoeroottisia ja vähäpukeisia miehiä parveili lavalla lähestulkoon jokaisessa esityksessä. Siksi kai voittoon vaadittiin tällä kertaa räppiä ja suhteellisen hetero show. Ylhäällä ja vasemmalla 50 Cent ja autenttiset räbäeleet. Oikealla teddyboy Sakari Poro ja afrotandemstripparit. Alhaalla vasemmalla Heini ja Emmi todistelevat osaavansa boogien. Alhaalla keskellä 53 Connection kehottaa karistamaan kaupungin pölyt jaloistaan, ja alhaalla oikealla kaksi vanhaa hinttaria pohtivat nykymaailman menoa 19 | PÖRSSIKURSSI Pankkikriisi Teksti: Teemu Aholainen Maailmaa on ravistellut tämän syksyn aikana Yhdysvalloista liikkelle lähtenyt pankkikriisi. Kriisi on Yhdysvaltojen taloudellisesta asemasta ja rahoitusmarkkinoiden kansainvälisyydestä johtuen levinnyt ympäri maailmaa. Liian suuri riskinotto ja sokea usko buumin jatkumiseen ovat vaikuttaneet ainutkertaisilta. Kuitenkin monet kriisiin johtaneet ja kriisin aikaiset tapahtumat tuovat tunteen, kuin tämä olisi vasta koettu. Nousukausi 80-luvun loppupuolella Suomen taloudessa oli vahva draivi päällä. Talous veti hyvin. Vuosikymmenen aikana kansainvälisen trendin mukaan myös Suomessa vapautettiin asteittain lainananto ja pääomanliikkeet. Tästä seurasi lainanoton merkittävä kasvu. Lisääntynyt rahan tarve rahoitettiin lainanottona ulkomailta. Räjähdysmäisesti lisääntyneestä rahan määrästä johtuen Suomessa oli tunne, että me olemme ensimmäistä kertaa oikeasti rikkaita. Velatkin tuntuivat saatavilta. Todellisuudessa rahan määrän kasvusta seurasi jyrkkä hintatason kasvu ja velkaantuminen, eli talouden totaalinen ylikuumeneminen. Aiemmin pankkien lainananto ja lainaehdot olivat laissa säädeltyjä. Lainanannon vapauttaminen laukaisi pankkien välisen kilpailun, varsinkin kahden suurimman liikepankin SYP:n ja KOP:n välillä. Pankit kilpailivat asiakasmääristä ja kilpailun tulokset mitattiin taseen koon perusteella, ei liikevoiton. Pankkien riskit alkoivat kasvaa, kun lainoja alettiin myöntää yliarvostettuja asuntoja, osakkeita ja muita vakuuksia vastaan. Toisin sanoen lainojen vakuuksina olivat hintojen nousun ansiosta yliarvostetut omaisuudet. Kilpailun kiristyessä lainaa annettiin henkilöille ja yrityksille, 20 | PÖRSSIKURSSI joilla oli hyvin rajallinen maksukyky tai joilla oli olemattomat vakuudet. Ääriesimerkki lainanannosta on, kun pankki myönsi lainaa henkilölle, jolla oli kuulemma loistava-mutta-erittäinsalainen -yritysidea. Jopa niin salainen ettei hän voinut sitä kertoa edes pankille. Yritysidea oli niin huippusalainen, ettei pankki enää jälkeenpäin kuullut velallisesta, rahoista, yrityksestä nyt puhumattakaan. Tästä pankkien keskenäisestä kilpailusta lähti liikkeelle ns. kasinotalous. Kaikki vaikutti hyvältä niin kauan kuin nousukausi jatkui. Suomen talouskasvu alkoi kuitenkin kääntyä laskuksi 90-luvun vaihteessa, kun maailmalla alkoi kansainvälinen laskusuhdanne ja kauppa Neuvostoliittoon alkoi yskiä. Hintatason nousu Suomessa tarkoitti myös kalliita kotimaisia tuotteita, jotka eivät enää käyneet kaupaksi ulkomailla. Takaisin maan pinnalle Ennen 80-luvun loppupuolen nousukautta, vahvasti säädeltynä aikana, pankit eivät olleet tottuneet pelaamaan riskillä. Siksi pankkikriisin aiheutti pankkien totaalisesti epäonnistunut riskienhallinta. Pankit olivat lähteneet mukaan riskipitoisiin yrityskauppoihin. Ne olivat antaneet lainoja yliarvostettuja vakuuksia vastaan. Näistä molemmista alkoi koitua tappioita tai tappionuhkia. Ylipäänsä lainoja annettiin liian helposti halukkaille. Riskien realisoituessa täysimääräisesti tulos oli, että koko Suomen pankkijärjestelmä oli vaarassa romuttua. Pankkien ja sen myötä rahoitusmarkkinoiden kaatuminen olisi tarkoittanut, että Suomesta olisi tullut eurooppalainen kehitysmaa, jossa yritystoiminta rahoitusmahdollisuuksien puuttumisen takia olisi hyvin vaikeaa ja riippuvaista muista maista. Pankkikriisistä kärsivät kaikista eniten säästöpankit ja pankkikriisin ensimmäinen todellinen uhri olikin Skop, Säästöpankkien KeskusOsake-Pankki. Skop teki suuria voittoja yrityskaupoilla nousukauden aikana. Samalla Skop ajautui alueelle, joka ei kuulunut millään tavalla talletuspankille. Sijoituksien riskit kasvoivat liian suuriksi suhteessa pankin kokoon. Kohtalokkaaksi osoittautui lopulta Skopin Tampella -sijoitus, jonka se ajatteli muuttavansa tuottavaksi yritykseksi. Riskien realisoituessa pankki joutui likviditeettikriisiin. Lopulta se kaatui Suomen pankin syliin vuonna 1991. Skopin roskalainat siirrettiin Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille. Skopin terveet osat myytiin loppujen lopuksi Svenska Handelsbankenille. Skop ei ollut kuitenkaan ainoa pankki, jolla meni huonosti. Kun suomalaisyrityksiä alkoi olla maksuvaikeuksissa suuressa määrin, joutuivat pankit tekemään luotoistaan alaskirjauksia. Varsinkin kotimaan markkinoilla toimivat yritykset olivat suurissa vaikeuksissa valuuttaluottojensa kanssa, kun Suomen pankki devalvoi markan kahteen kertaan ja lopulta päästi markan arvon vapaasti kellumaan. Vahvan markan -politiikka Ennen vanhaan, kun ulkomaankauppa ei vetänyt, Suomessa oli tapana devalvoida markan arvo hintakilpailukyvyn palauttamiseksi, jotta ulkomaankauppa alkaisi vetää. Jatkuvan säännöllisestä markan devalvoimisesta seurasi, että se opittiin ennakoimaan ja devalvoimisesta saavutettavat hyödyt alkoivat olla haittoja pienemmät. Suomessa alettiinkin harjoittaa presidentti Koiviston johdolla 80-luvun alulta lähtien ns. Vahvan markan -politiikkaa. Se tarkoitti, että tehdään rahapolitiikasta luotettavampaa; ei enää devalvaatioita ja sidotaan markan arvo eri valuutoista (dollari, Saksan markka, punta, yen) muodostettuun valuuttakorin suhteelliseen arvoon. Sidottu valuutan arvo luo vakaat olosuhteet ulkomaiselle kaupankäynnille. Perusasia sidotussa valuuttakurssissa on, että keskuspankin kuuluu puolustaa valuutan arvoa rahapoliittisilla toimilla tilapäistä heilahtelua vastaan, mutta pysyvämmän heilahtelun kohdalla kuuluu etsiä uusi tasapaino, eikä pitää väkisin kiinni vanhasta arvosta. Asian vaikeus on erottaa tilapäinen ja pysyvämpi heilahtelu. Suomessa oli kuitenkin sitouduttu markan arvoon, joka oli asetettu 80-luvun alussa. Tämän jälkeen oli mm. vapautettu rahamarkkinat (jonka voisi siis päätellä pysyväksi muutokseksi), mutta silti pidettiin väkisin kiinni vanhasta markan arvosta. Suomen pankin oli lopulta luovuttava markan sidotusta arvosta, kun vienti ei vetänyt ja talous oli jäissä. Se oli pakotettu devalvoimaan markan arvo. Kun toinenkaan devalvaatio ei auttanut, oli Suomen pankki pakotettu päästämään markka kellumaan. Pankit kyllä olivat suojautuneet devalvaatiosta seuraavaa valuuttakriisiä vastaan. Siksi devalvaatioista aiheutui talouskriisi vain yritystasolla, kun yrityksille suunnattujen valuuttaluottojen markkamääräinen arvo kohosi yht’äkkiä. Vasta tästä seurasi yrityksien maksukyvyttömyydestä johtuva luottotappiokriisi pankeille. Selviytyminen Laman ollessa syvimmillään pankkien tila oli erittäin heikko. Pankkien taseet alkoivat olla siinä kunnossa, etteivät ne olisi kestäneet enää tarkempia tutkimuksia. Pankkien ollessa ahtaalla, niiden velalliset olivat tosi ahtaalla. Valtiovalta ei voinut antaa pankkijärjestelmän kaatua ja jotain piti keksiä ratkaisuksi. Ensimmäiseksi pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden turvaamiseksi valtio jakoi vuonna 1992 kaikille pankeille pääomalainaa. Laina oli aluksi korotonta, mutta tilanteen tasautuessa korko alkoi nousta. Lainan maksoivatkin takaisin lopulta kaikki pankit, Skopia lukuun ottamatta. Toiseksi valtio perusti Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin pankiksi, johon voitaisi sijoittaa pankkien kaikista huonoimmat lainat, ns. roskalainat. Tällä tavalla pankit pääsivät eroon kaikista huonoimmista lainoista, jotka niiden olisi muuten pitänyt alas kirjata. Kolmas keino selviytymiseen oli pankkien yhdistyminen. Heikossa tilassa oleva pankki yhdistyi vahvempaan. Suurin tällainen yhdistyminen oli KOP:n ja SYP:n yhdistyminen Meritaksi. Kansallisen pääoman kivijalka KOP oli ajautunut pahoihin maksuvaikeuksiin. Se onnistui vuonna 1994 paikkaamaan maksuvalmiuttaan osakeannilla keräämillä rahoillaan, minkä jälkeen oli mahdollista KOP:n ja selvästi paremmasta taloudellisessa tilanteessa olleen SYP:n yhdistyminen. Likapyykin pesu Jälkeenpäin päättävissä asemissa olleet ovat syyttäneet mm. muistelmissaan pankkikriisistä kasinotalouden keinottelijoita ja hyväksikäyttäjiä, kuten Pentti Kouria ja Peter Fryckmania. On syytetty sellaisia yksittäisiä omalla nimellään näkyvästi toimineita henkilöitä, jotka ovat koettaneet hyötyä markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Todellisuudessa maanjohdossa olleilla henkilöillä on paljon enemmän syytä katsoa peiliin. Eivät yksittäiset henkilöt, jotka ovat käyttäneet markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia, voi saada maata polvilleen. Pankkikriisistä suurimman laskun joutuivat maksamaan veronmaksajat, asuntovelalliset ja pk-yritykset. Terveitä yrityksiä ajettiin alas pankkien irtisanoessa lainoja tai niiden vaatiessa lisävakuuksia. Valtio maksaa vieläkin pankkien pelastamiseksi pankkituilla otettuja lainoja. Osa laman aikana ylivelkaantuneista ei ole vieläkään päässyt velkavankeudesta. Asuntovelallisten ja pk-yritysten kohdalla kyse on ollut ennen kaikkea inhimillisistä tragedioista. Jälkiviisaus on helppo laji. Jälkeenpäin on paljon helpompi tunnistaa väärät valinnat kuin tilanteen ollessa päällä. Silti ei voi vain ohittaa olkapäiden kohautuksella Suomen pankissa, hallituksessa ja pankkien johdossa tehtyjä karkeita virhearvioita, jotka johtivat maan pankkikriisiin ja lamaan. Löytyyhän näin jälkeenpäin pankkikriisin jälkipyykistä myös hyviä puolia. Kriisi pakotti uudistamaan pankkien valvontajärjestelmää ja tekemään niiden toiminnasta läpinäkyvää. Mm. tämän takia suomalaiset pankit eivät ole kärsineet tänä syksynä finanssikriisistä niin pahasti kuin pankit monessa muussa maassa. 21 | PÖRSSIKURSSI K e s k i - S u o m e n E k o n o m i t Mentoroinnista uudenlaista yhteistyötä Pörssille ja Keski-Suomen ekonomeille Keski-Suomen ekonomien ja Pörssin yhteistyöllä on pitkät perinteet. Uusia yhteistyömuotoja haetaan kuitenkin aina kun vanhat jäävät historiaan. Enää ei tarvitse Pörssin urakoida Keski-Suomen ekonomien (KESE) jäsenkirjeiden lähetystalkoita, kun tiedot yhdistyksen toiminnasta kulkee KESEn jäsenille sähköpostitse ja nettisivujen kautta. Vuoroin järjestetään yhteisiä tilaisuuksia, joihin toisen yhdistyksen jäsenet ovat päässeet myös osallistumaan. KESE tukee Pörssiä mm. mainoksilla ja Pörssi tekee KESEä ja keskusjärjestö SEFEä tunnetuksi opiskelijoiden keskuudessa. Nyt on eri tahoilla saamassa kannatusta Pörssin ja Keski-Suomen ekonomien mentorointiprojekti. Tälle toiminnalle on näytetty vihreää valoa myös Jyväskylän yliopiston suunnalta, ja Suomen Ekonomiliitto SEFE tarjoaa omia resurssejaan mentorien ohjaukseen. Mentoroinnin tavoitteena on mm.* • yhdistää opiskelijoita ja ekonomeja • etsiä alakohtaiset mentorit, joina toimivat työelämässä pitempään toimineet ekonomit • mentoreiden ekonomiosaamisen ja työelämäkokemuksen välittäminen esim. markkinoinnin, laskentatoimen, ja johtamisen alueelta aktoreille • etsiä aktoreiksi halukkaita eri vuosikurssien opiskelijoita, joskin opintojen alkuvaiheessa vanhemmat opiskelijat toiminevat parhaiten opiskeluun liittyvissä asioissa vertaistukena, kun taas opintojen loppuvaiheessa on tarvetta saada tietoa jo työelämässä pidempään toimineilta ekonomeilta. Miksi ryhtyä aktoriksi tai mentoriksi? Mentoroinnissa aktori eli työuraansa aloitteleva opiskelijan hyötyinä on ammatillinen ja osaamisen kehittyminen, omien uratavoitteiden kirkastuminen, informaation saaminen työelämästä, vuorovaikutustaitojen paraneminen, verkostojen laajentuminen ja palautteen saaminen. Mentoriksi ryhtyvän työelämässä pitempään toimineen ekonomin hyötyinä taas voi olla ajatusten uudistuminen, uudet virikkeet ja näkökulmat omaan työhön, työmotivaation paraneminen, uuden tiedon saaminen ja oman ammatillisen osaamisen näkyväksi tekeminen.** Mentoroinnin suunnittelu on lähdössä liikkeelle jo tammikuun alkupuolella, jolloin on sovittu pidettäväksi ensimmäinen eri osapuolten yhteinen tapaaminen. Lisää asiasta tiedossa siis ensi vuoden puolella. Hyvää alkavaa vuotta 2009! Kirsi-Marja Oinonen Keski-Suomen ekonomit ry. http://www.ksekonomit.org * ja ** Lähde: Suomen Ekonomiliitto Sefe ry, Ritva Heikinheimo 22 | PÖRSSIKURSSI NESU Autumn Conference 2008 Turku – Äärimmäinen katastrofikonferenssi Teksti: Pirkka Pelttari Kuvat: Sabbi ja Laura Tämän syksyn NESU konferenssi pidettiin Suomen aina kauniissa Turussa 2.9.11.2008. Yhteispohjoismaisen tapahtuman teemana oli tällä kertaa yritysten yhteiskuntavastuu. Viikon aikana kuultiin monta avartavaa luentoa ja käytettiin jääpusseja muuhunkin kuin juomien viilentämiseen. Pörssin edustus oli jätetty hallituksen kehäraakkien harteille. Moninkertainen NESU-mestari ja Pörssin virallinen NESU-vastaava otti varaslähdön konferenssiin Mikkelin vuosijuhlilta ja otti allekirjoittaneen aisaparinsa vastaan Pasilan rautatieasemalla tunnelmaan virittäytyneenä, valmiiksi haalareihin pukeutuneena. Koska konferenssiin odotettiin osallistujia aina toimivasta taloudestaan tunnetusta Islannista asti, olivat järjestäjät varanneet konferenssiin alkuun miellyttävän Tukholman risteilyn, jonka tarkoituksena oli noutaa kansainväliset vieraat naapurimaasta, jonne heidän lentonsa olivat jostain syystä päätyneet. Risteily toimi samalla tehokkaana harjoituksena tulevan viikon koitoksiin. Happipitoinen meri-ilma vaikuttikin konferenssivieraisiin toivotulla tavalla ja ensimmäinen jääpalapussi painettiin poskeen aamun pikkutunneilla, jossain kansainvälisillä vesillä, kun korkokenkien ja portaiden yhteistoiminta petti johtaen kokolattiamaton ja kasvojen tehottomaan fuusioon suoraan kolmannelta portaalta. ”Now entering EU” Kun koko konferenssiväki oli saatu riemukkaan merimatkan päätteeksi samaan linja-autoon rutkasti aikataulusta myöhässä, oli aika suunnata tapahtuman ensimmäiseen viralliseen osioon. Kansainväliset vieraat osoittivat häkellyttävää maantietämystä Turusta poistuttaessa totemalla raskaiden luomien alta: ”Oh, you are now entering EU.” Turun asema Suomen Porina on siis kansainvälisestikin tunnustettu tosiasia. 24 | PÖRSSIKURSSI Naisten haku Porissa saimme ensimmäiset maistiaiset konferenssin asiasisällöstä. Tomi Kallion luento Porin yliopistokeskuksessa valmisteli konferenssiväen yritysten tuleviin esitelmiin peräänkuuluttamalla kriittisyyttä ja todellisuuden näkemistä CSR-haavekuvien lävitse. Kallion ohjeet pysyivätkin yllättävän hyvin osanottajien pehmeinneissä mielissä, eikä luennon jälkeen esiintyneitä yritysten edustajia käynyt kateeksi kysymysten rumputulessa. Asiasisällöstä tarpeekseen saanut konferenssiväki suoritti illan aikana pakollisia riittejään porilaisessa leirikeskuksessa, jossa sitsien tuloksena painettiin jääpalapussi kasvoihin kahdesti. Ensimmäiset ja konferenssin ainoat tikit tarjosi Turun YTHS seuraavana aamuna. Tiistaina jatkettiin hyväksi havaitulla linjalla kuunnellen päivällä luentoja polttavista aiheista ja tutustuen illalla paikalliseen kulttuuriin. BigBrother-talon osallistujien älykkyys ja Suomen yliopistolaitoksen taso valkeni myös kansainvälisille vieraille, kun BB-Tuulin tarunhohtoiset vastaukset yleistietovisaan käännettiin englanniksi. Tiedustelupalvelu 020202:n uskottiin tarkkailevan konferenssivieraita erittäin kiinnostuneina, joten jokainen yritti käyttäytyä julkisilla paikoilla mahdollisimman turkulaisesti siinä kuitenkaan onnistumatta. Noin 1,5-metrinen puhallettava fallos tuhosi lopullisesti toiveet siitä, ettei läsnäoloamme huomattaisi Turun kauppatorilla. ”Elämä on buffet’ta” Tapahtuman parasta CSR-antia edusti vierailu Nokian tehtaalle Saloon. Viimeisen päälle viritetty ja taitavalla puhujalla kuorrutettu esitelmä Nokian yhteiskuntavastuusta voideltiin herkullisella lounaalla alkupaloineen, runsaine kattauksineen ja suussa sulavine jälkiruokineen. Tämän kokonaisvaltaisen hemmottelun jälkeen tehdaskierros oli kiinnostavaa viihdettä, eikä kukaan vieraista enää välittänyt tehtaan takapihalle ja komeroihin mahdollisesti kätketyistä hämäryyksistä. 1-0 Nokian CSR-tiimille. Iltaa vietettiin CSR-teemaan sopivissa paheellisissa tunnelmissa, kun Turun Kauppakorkeakoulun Montussa järjestettiin vuosittaiset pornobileet. Toinen toistaan paljastavammin verhoutuneet turkulaiset unohtivat tosin siivota jälkensä kauppakorkeakoulun tiloista ja konferenssin järjestäjät saivat kokeilla omaa kriisijohtamistaitoaan siirtäessään perjantain sitsit vaihtoehtoiselle tapahtuma-areenalle. Loppuviikon tarjonnaksi muodostuivat kovatasoiset luennot, edullinen buffetruoka, taitavasti järjestetyt sitsit ja gaala-illallinen jatkoineen sekä haalari päällä suoritettu omatoiminen yritysvierailu Turun yliopistolliseen keskussairaalaan ja sieltä lainaksi saadut kyynärsauvat. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli mahtava tapahtuma, jota voi lämpimästi suositella jokaiselle kansainvälisiä verkostoja haalivalle kylterille, kunhan tarkistaa vakuutusturvansa kattavuuden myös Turkuun suuntautuvilla tutkimusmatkoilla. NESU Autumn Conference 2008 – virallinen juoma Jäger-Muumi: 0,5l Muumi-limua Jägermeister-juomaa maun mukaan. Avaa Muumi-limu, ota runsas ryyppy tai kaada kukkapurkkiin tai matolle. Lisää tilalle Jägermeisteria, laita korkki kiinni ja pyöräytä pulloa sekoittaaksesi ainekset. Tarjoile ennakkoluuloisille ystäville. NESU-Pörssi tiedottaa! Jenna ja Verneri, nuo eltaantuneet ammattilaiset “Noin 1,5-metrinen puhallettava fallos tuhosi lopullisesti toiveet siitä, ettei läsnäoloamme huomattaisi Turun kauppatorilla.” Jyväskylän NESU-toiminta on vihdoin saanut oman logon ja haalarimerkin. Merkin suunnitteli NESU-KY:n varapuheenjohtaja Antti Laine, jonka kädenjälkeä on saatu ihailla jo useasti haalarimerkeissä pääkaupunkiseudulla. Antti tulee suunnittelemaan myös tammikuussa olevan NESU Dagenin haalarimerkin. 25 | PÖRSSIKURSSI PÖRSSILÄINEN PÄRJÄÄ! Taneli Heiskanen Facts: Ikä: 25 vuotta Opiskelin pääaineena johtamista sekä sivuaineina markkinointia, kansantaloustiedettä sekä kasvatustiedettä. Olen ollut Accenturella töissä puoli vuotta. Kuinka päädyit Accenturelle töihin? Olin ollut vajaan vuoden pienemmässä valmennusyrityksessä töissä, kun hain neljään suurimpaan konsulttitaloon töihin. Haastattelujen jälkeen Accenturesta jäi minulle kaikkein paras kuva, joten päätin ottaa tarjotun paikan vastaan, enkä ole katunut valintaani. Selvittyään opinnoista pörssiläinen suuntaa luonnollisesti työelämään. Yliopistosta saamillaan avuilla hän pärjää asemassa kuin asemassa. Helpottaakseen pörssiläisten työpaikanvalintaa, on Pörssikurssi silloin tällöin esitellyt jo valmistuneita pörssiläisiä työnsä äärellä. Tällä kertaa Accenturella puoli vuotta työskennellyt Taneli Heiskanen kertoo kokemuksistaan työelämässä. oman kiinnostuksen mukaan. Myös työyhteisön ilmapiiri on todella hieno! Mikä on toimenkuvasi? Olen Accenturella ensimmäisellä uratasolla konsulttina ja työtehtävät vaihtelevat kulloisenkin projektin mukaan. Tällä hetkellä toimin käyttöjärjestelmän testausta koordinoivassa tiimissä. Kauppatieteilijänä toimenkuvaani kuuluu myös asiakkaan liiketoimintaprosessien ymmärtäminen ja niiden tehostaminen. Onko KTM-opinnoista ollut hyötyä päivittäisessä työssäsi? Olit myös vuoden 2005 hallituksen www-vastaava. Oletko huomannut ainejärjestöaktiivisuudesta olleen hyötyä työelämässä? KTM-opinnot ja liiketoiminnan ymmärrys ovat peruskiviä, joiden varaan ammatillista kasvua rakennetaan ja maisterin tutkinto onkin perusvaatimus, jonka pohjalta kompetenssiaan voi kasvattaa. Työskenneltäessä asiakkaan toiminnan tehostamiseksi, on konsultilla oltava tietty yleisymmärrys liiketoiminnasta. Millaista on työskennellä Accenturella? Accenturella työskentely vastaa erinomaisesti omia ura-ambitioitani. Työ on haastavaa, mutta palkitsevaa. Minulla on mahdollisuus kehittää osaamistani sekä koulutuksen että jokapäiväisen työn kautta, sillä jokainen työpäivä on erilainen ja joka päivä oppii jotain uutta. Myös vapaa-ajantoiminta, henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen on otettu paremmin huomioon kuin missään aiemmassa työpaikassani. Ainejärjestöaktiivisuudesta on ollut ehdottomasti hyötyä myös työelämässä, sillä aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja töiden ja kiireen hallinta kehittyvät opiskelija-aktiiveilla. Myös henkilökohtaisten verkostot kasvavat aktiivisilla ihmisillä huomattavasti. Onkin mielenkiintoista, että työskentelen tällä hetkellä yhdessä entisen Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan aktiivin kanssa, jonka kanssa olen aiemmin työskennellyt ylioppilasliikkeen asioiden parissa. Mitä päivittäiseen työhösi kuuluu? Nykyisessä projektissani päivittäisiin työtehtäviini kuuluu tiivis yhteydenpito asiakkaisiin sekä asiakkaan asiakkaisiin, testauksen koordinointi, suunnittelu sekä raportointi. Parhaat puolet työssäsi? Parhaat puolet työssäni ovat rajattomat mahdollisuudet, jotka kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio tarjoaa, sillä voin kehittää ammatillista osaamistani 26 | PÖRSSIKURSSI Mitä vaaditaan Accenturelle töihin hakevalta? Accenturelle töihin hakevalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, oma-aloitteisuutta, ulospäin suuntautuneisuutta, aktiivisuutta sekä oppimiskykyä. Myös hyvät arvosanat, kansainvälinen kokemus ja työkokemus auttavat työtä hakiessa. Milloin valmistuit Jyväskylän yliopistosta? Virallisesti valmistuin keväällä 2008, mutta henkisesti “Kannattaa olla opiskeluaikana aktiivinen ja osallistua Pörssin ja Dumpin rientoihin, sillä opiskeluaikana kerättyjä sosiaalista ja osaamispääomaa voi ulosmitata pitkin uraa!” olin valmistunut jo vuotta aiemmin, sillä olin saanut opinnot paria kurssia vaille valmiiksi. Accenturella työskennellään monikulttuurisessa ympäristössä ja koulutuksia järjestetään esimerkiksi Yhdysvalloissa. Parhaat muistosi Pörssiajoilta? Pörssiajoilta minulla on monia lämpimiä muistoja. Hallitusvuosi 2005 oli hieno ja opettavainen kokemus, johon liittyi monia unohtumattomia hetkiä. Parhaat muistot liittyvät tietenkin hienoihin ihmisiin, ja heidän kanssaan vietettyyn aikaan. Terveisesi vielä opiskeleville pörssiläisille Kannattaa olla opiskeluaikana aktiivinen ja osallistua Pörssin ja Dumpin rientoihin, sillä opiskeluaikana kerättyjä sosiaalista ja osaamispääomaa voi ulosmitata pitkin uraa! Accenture on globaali liikkeenjohdon konsultoinnin, tietotekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys. Vahva toimiala- ja prosessiosaaminen, maailmanlaajuiset resurssit ja aikaisempi menestys takaavat sen, että Accenture osaa yhdistää juuri oikeat ihmiset, taidot ja teknologiat asiakkaan toiminnan kehittämiseksi. Yrityksemme palveluksessa työskentelee noin 186 000 ammattilaista 49 maassa. Suomessa meitä on jo noin 1200 Helsingissä, Tampereella ja Espoossa. Uramahdollisuudet Kiinnostavatko sinua haasteet kansainvälisessä yritysilmapiirissä ja mahdollisuudet nähdä parhaiden ideoiden toteutuvan käytännössä? Accenturella on tarjota paljon erilaisia tehtäviä ja laajasti mahdollisuuksia kehittää osaamistasi ja kasvaa ammatillisesti. Osaavassa joukossamme on niin tyylipuhtaita teknisiä osaajia kuin liiketoimintakonsultteja, jotka tuottavat teknologiaratkaisuja asiakkaidemme muutosprojekteihin. Monipuoliset projektit opettavat jatkuvasti uutta ja antavat erinomaisen ponnahduslaudan tulevaisuuteen. Konsultin rooli Accenturella ei lopu asiakkaan liiketoimintaa kehittävien ideoiden esittämiseen. Sinä valvot ideoidesi toteutumista projektin kuluessa ja autat asiakastasi tulevaisuuden jatkotoimenpiteissä. Kansainvälinen organisaatio on jatkuvan kehityksesi tukena ja saat asiantuntevan tukiverkoston, joka auttaa sinua tiukimmissakin tilanteissa. Lisäksi tarjoamme kattavan perehdytyskoulutuksen ensimmäisiin tehtäviisi. Vastavalmistuneena sinulla on myös mahdollisuus kehittää osaamistasi joko SAP, Java tai Siebel Akatemioidemme kautta. Accenture on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi jo kahtena vuonna peräkkäin. Tervetuloa toimivaan ja työntekijöistään huolehtivaan yritykseen. Yhteystiedot Lisätietoja meistä ja avoimista työpaikoistamme sekä hakemuslomakkeen löydät osoitteesta: www.accenture.fi/tyopaikat Täysi vatsa, parempi mieli Teksti: Aarne Töllinen Kuva: Lassi Eronen ”Sonaatin tehtävänä on ollut jo vuodesta 1997 tuottaa makuelämyksiä sekä auttaa työntekijöitä ja opiskelijoita jaksamaan arjen ja juhlankin keskellä”, julistaa Sonaatti Oy nettisivujensa yritysesittelyssä. Kaksineljäkymmentä maksettuani, aterian nautittuani ja yhä nälkäisenä olen kuitenkin pohtinut, kuinka lyhyt makuelämys olikaan ja montako tuntia yhdellä kauhallisella lihamakaronilaatikkoa tänään jaksankaan. Rahalla saa myös ensiluokkaista ruokaa Onneksi Paistopiste on mahtava. Tuskin missään muualla, etenkään omassa keittiössä, opiskelija pääsee herkuttelemaan yhtä edullisesti ala carté –tason maukkaista annoksista. Paistopisteen pihvit toimivat erinomaisina irtiottoina opiskelupäivässä ja antavat suuria lisäpanoksia ahertaa opiskeluiden parissa. Herkuttelulounaat paistopisteellä ovat kuitenkin monelle vain ajoittaista luksusta ja Mattilanniemen rahvaan lounaslinjastoilla ruokailtuaan, ei opiskelijan mieli liitele samanlaisissa korkeuksissa. En varmasti ole ainoa, joka kummastelee viikoittain Sonaatti –ravintoloiden pieniä annoskokoja. Keskikokoiselle miehelle – tai nälkäiselle naiselle – kolme broilerpuikkoa on mielestäni liian vähän, vaikka lautaselle kokoaisikin perunaa, salaattia ja leipää oikeaoppisen ruokaympyrän mukaisesti. ”Annoskoossa otetaan huomioon mm. Kelan ja ravintoviranomaisten suositukset. Lounaan pitää täyttää korkeintaan kolmasosa päivän energiatarpeesta ja silloin myös lounaalla pitäisi syödä ravitsemuksellisesti oikein ns. lautasmallin mukaan eikä lautasta täyttää pelkällä pääruoka nimikkeellä.”, kommentoi Sonaatti Oy:n toimitusjohtaja Arto Maijala annoskokojen määrityskriteereitä. Maijalan mainitseman kolmasosan päivän energiatarpeesta voi toki täyttää vaikka pelkällä perunasta saatavalla ”hiilihydraattipiikillä”, mutta mielestäni annoskokojen määrityksessä Sonaatin tulisi pyrkiä useammin yrityksen ykkösarvon maksimointiin, menestykseen tyytyväisten asiakkaiden kautta. Sonaatin ruoka on pääsääntöisesti maukasta ja annokseen kuuluvat leivät eriomaisia. Moni nauttisikin hyvää ruokaa mielellään enemmän, ja samanaikaisesti valitettavan paljon heitämme sitä hukkaan. Esimerkiksi Wilhelmiinassa biojätettä kertyy Maijalan mukaan päivittäin noin 40 grammaa per asiakas ja lisäksi linjastossa pitkään ollut ruoka päätyy iltapäivästä biojätteen kanssa samaan kohteeseen, eli mullan raaka-aineeksi Mustankorkean kompostilaitokselle. Pohdimme taannoin selkkarissa, eikö iltapäivän päätteeksi annoskiintiöt voisi poistaa, henkilökunnan kantamaa biojätekuormaa keventää ja antaa opiskelijoiden syödä vatsansa täyteen. Toimitusjohtaja Maijala sivuutti tämän ehdotuksen valitettavan yksioikoisesti toteamalla ”Lisärahalla saa lisää”. Vaikka mustamulta lienee tarpeellista, sekä opiskelijat, että Sonaatti voisivat käyttää lapioitaan biojätevuoren pienentämiseksi. Me herkästi Sonaattia kritisoivat opiskelijat voisimme syödä äidin oppien mukaisesti lautasen tyhjäksi ja Sonaatti voisi painavasti harkita buffetlinjaston avaamista esimerkiksi tuntia ennen toimipisteen sulkemisaikaa. Kehotankin syömään jatkossa lautasen tyhjäksi ja vierailemaan säännöllisesti toimipisteiden asiakaspalautelaatikoiden luona. Toivottavasti ”Syö vatsasi täyteen” –buffet ei ole vain erinomainen idea vaan toiveidemme mukaan joskus myös osa opiskeluarkeamme. Sonaatin ruokalistat osoitteesta: www.sonaatti.fi 29 | PÖRSSIKURSSI Japanilaisia kynttilöitä etsimässä Teksti ja kuvat: Antti Kupiainen Albert Einstein, hieno mies ainakin Ylistöllä opiskelevalle. Minulle kiistatta yksi 1900-luvun älykkäimmistä miehistä. Kun mietin historiaa tai paremminkin sanottuna älykkyyden historiaa, niin huomaan, että jokaisella aikakaudella on neronsa. Munehisa Homma ei tee poikkeusta tällä saralla. Vaikka hän ei koulusivistykseemme sisällykään, hän on markkinoilla toimiville ”treidareille” yksi ilmiöistä, jotka määrittävät omalla painollaan nykyistä kaupankäyntikulttuuria. Homman hommat Mitä Homma sitten teki ja keksi? Homma oli riisikauppias, joka kävi riisikauppaa Osakassa, Ojiman riisimarkkinoilla. Aikana jolloin futuurikaupankäynti oli juuri kehitetty. Se mitä Homma oivalsi, ei niinkään liittynyt futuurimarkkinoiden rakenteeseen tai ideaan. Sen sijaan Homma ymmärsi, että vaikka riisin hinnalla, kysynnällä ja tarjonnalla on yhteys, myös tunteet näyttelevät merkittävää roolia markkinoilla. Näiden huomioiden pohjalta Homma kehitti järjestelmän, jota suomen kielessä kutsutaan nimellä Japanilaiset kynttilät. Kun puhutaan kurssidatan esittämisestä graafisessa muodossa, visuaalisuudella on merkittävä rooli tulkinnan kannalta. Japanilaisia kynttilöitä voidaankin pitää ”visuaalisuuden jättiläisenä”, mikään kurssidatan esittämisen muoto ei ole visuaalisesti yhtä informatiivinen kuin kynttilägraafi. Japanilaisten kynttilöiden tulkinta Japanilaisten kynttilöiden perusidea on yksinkertainen ja helppo ymmärtää. Mikäli kyseessä on nousupäivä, avauskurssin muodostaa kynttilän rungon pohja, päätöskurssi muodostuu kynttilän rungon yläosasta. Laskupäivänä kynttilä käyttäytyy luonnollisesti päinvastoin. Kynttilän rungon jatkeena saattaa toimia viivamaisia piikkejä, näitä piikkejä kutsutaan kynttilän varjoiksi. Ylä- ja alavarjot kuvaavat hinnan ääripäitä. 30 | PÖRSSIKURSSI “Legenda kertookin, että Homma pystyi ennustamaan kynttilöiden avulla jopa 100 voitollista kauppaa peräkkäin ja luomaan itselleen nykyrahassa mitattuna 100 miljardin dollarin omaisuuden.” Japanilaisten kynttilöiden erilaiset muodot, ja peräkkäisten kynttilöiden muodostamat kuviot sisältävät runsaasti empiiristä informaatiota. Taitava teknisen analyysin hallitsija pystyykin käyttämään erilaisia kynttiläkuvioita ennustaessaan kurssikehitystä. Tämän artikkelin puitteissa en pysty käymään läpi kaikkia, joten olen päätynyt esittämään peruskynttilät. Japanilaiset kynttilät voidaan jaotella erilaisiin ryhmiin kynttilän muodon perusteella. Kuvassa (alla) kynttilät 1-5 ovat erilaisia doji-kynttilöitä. Dojeilla ei ole ollenkaan runkoa, eli avaus- ja päätöskurssi ovat samat. Kuvassa numeroa 4 kutsutaan hautakivi-dojiksi (gravestone). Mitä korkeampi hautakiven ylävarjo on sitä negatiivisemmaksi (bearish) se tulkitaan. Numero 5 taas kuvastaa sudenkorento-dojia (dragonfly), joka on hautakiven päinvastainen versio. Mitä syvemmän alavarjon kynttilä saa, sitä positiivisemmaksi se tulkitaan (bullish). Kynttilää 6 taas kutsutaan vasaraksi (hammer), joka ilmestyessään muutaman laskupäivän jälkeen signaloi nousukäänteen lähellä oloa. Kynttilä 7 on käänteinen vasara (inverted hammer), joka muutaman nouspäivän jälkeen signaloi laskun olevan lähellä. Kynttilät 8 ja 9 ovat nouseva- ja laskeva pitkä päivä (long days), pitkän päivän kynttilöissä runko on korkea ja varjoja ei ole. Nousevassa pitkässä päivässä huomataan, että päivän huippukurssi on myös päätöskurssi. Kynttilät 10 ja 11 ovat pitkän päivän kynttilöitä, joilla on pohja- ja huippukurssilla omat varjonsa. Kynttilät numerossa 12 kuvastavat lyhyitä päiviä (short days), vaaleampi nousevaa ja tummempi laskevaa. Kohdissa 13 ja 14 on kyseessä pyörivät huiput (spinning tops) ainoana erona lyhyiden päivien kynttilöihin on kynttilän runkoa selvästi pidemmät varjot. Toimivatko ne todella? Japanilaiset kynttilät tarjoavat hyvän apuvälineen tekniseen analyysiin. Kuitenkin on hyvä muistaa, että kynttilät tuskin tekevät sijoittajaa autuaaksi. Legenda kertookin, että Homma pystyi ennustamaan kynttilöiden avulla jopa 100 voitollista kauppaa peräkkäin ja luomaan itselleen nykyrahassa mitattuna 100 miljardin dollarin omaisuuden. Hänen on myös sanottu tehneen 10 miljardin dollarin vuotuisia tuottoja. Legendaa tai totta, Munehisa Homma sai kuitenkin jotain aikaan ja sen tietää jokainen päiväkaupankävijä. 31 | PÖRSSIKURSSI Vuoden 2007 fuxit upouusissa haalareissaan Finanssin mäkijoukkue Laskiaisena 2008 Ookko nää Oulusta? Hyvää päivää, pörssiläiset. Nimeni on Elina ja olen Finanssin vuoden 2008 päätoimittaja. Tapasin päätoimittajanne Antin junassa matkalla Warrantin vuosijuhlille ja päätimme vaihtaa kuulumisia toistemme lehdissä. Antti hoiti oman osuutensa hyvissä ajoin, ja minä, kuten yleensäkin, teen kaiken aina viime tingassa. Kiitos Antin kohtaamien teknisten ongelmien, Finanssin tervehdys täältä kaukaa Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilta kerkeää kuin kerkeääkin vielä tämän vuoden viimeiseen Pörssikurssiin. Meitä kyltereitä on täällä Oulussakin, ja pidämme kyltereiden lippua korkealla. Finanssilla on Oulun yliopiston parhaat bileet (paitsi teekkareiden mielestä, mutta niitä ei lasketa), kauneimmat naiset ja fiksuimmat miehet. Viimeinen perustuu kuulopuheisiin, ja väite voitaneen laskea urbaaniksi legendaksi. Finanssin miehiä silti puolustaakseni, kyllä heissä paljon hyvääkin on. Miksipäs muuten Finanssi olisi Oulun yliopiston sisäsiittoisin kilta? “Perinteille uskollisella tyylillämme kiltamme kasvaa ja kehittyy vuosi vuodelta; ‘Mautonta, mutta näyttävää!’” Viime vuonna eräs lääketieteellisen killan edustaja kysyi finanssilaiselta, että mikä siinä on, kun te Finanssissa olette ”te” ja kaikki muut ovat joitakin muita. Tähän löytyy vastaus siitä samasta seikasta kuin Pörssin rikkauteen Jyväskylän yliopistolla. Meillä on mahtava järjestö, ja erittäin aktiivinen jäsenistö. Joka vuosi valitaan 12 uutta hallituksen jäsentä, joka biletiimin ja muiden aktiivisten toimijoiden avustuksella järjestää monenmoisia kissanristiäisiä. Ja niitähän riittää! On sitsejä, yritysvierailuja, haalaribileitä, saunailtoja, urheilua, kulttuuritarjontaa ja kaikkea siltä väliltä. Ja jokaisessa poikkitieteellisessä Oulun yliopiston tapahtumassa kuhisee finanssin violetteja haalareita. Perinteille uskollisella tyylillämme kiltamme kasvaa ja kehittyy vuosi vuodelta; ”Mautonta, mutta näyttävää!” Finanssilainen vastasi lääkisläiselle: ”No, koska me olemme me, ja muut tulevat kaukana perässä.” Haluaisin myös mainostaa kevään 2009 VVV-risteilyä. Kun sanon, että se tulee olemaan paras ikinä, myös tarkoitan sitä. Hallituksen 2009 projektivastaaviksi nimettiin minut ja Lotta Vehkala, ja projektivastaaville napsahtaa aina kaksi vuoden suurinta nakkia: VVV-risteily ja syksyllä järjestettävät Finanssin vuosijuhlat. Toivomme näkevämme teitä pörssiläisiä likaisissa, valkoisissa haalareissanne sankoin joukoin ensi keväänä Itämeren aalloilla. Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin. Erittäin hyvää joulua, Pörssi! Elina Rosenlund Päätoimittaja Finanssi ry 33 | PÖRSSIKURSSI V i i n i k l u b i Viiniklubissa istutaan alas viinin kera keskustelemaan kaikesta mahdollisesta. Julkaistavaksi tulee vain pieni osa ajatuksista. Vieraileva tähtenä paikalla oli Matti Myllymäki Teemu Aholainen Viiniklubi matkustaa tällä kertaa makujen maailmassa Chileen maistamaan paikallista cabernet sauvignonia. Chileläinen viini saa pojat ensin käymään läpi maan lähihistoriaa. Chileenhän demokratia oli juurtunut tukevasti jo 30-luvulla. Kun 70-luvulla valtaan maassa tuli vasemmistolainen presidetti (siis vasemmistolainen, ei kommunisti!), CIA halusi todistaa pystyvänsä johonkin ja edistää demokratian vientiä. Ensimmäisten arvioiden mukaan maassa ei kannattaisi yrittää vallankumousta, kun armeijan johtokin tuki nykyistä valtiomuotoa. Lyhyesti kerrottuna, lopulta propagandalla ja vääristetyllä tiedonannoilla CIA sai järjestettyä vallankumouksen, jossa valtaan nousi sotilasjuntta ja diktaattori Augusto Pinochet. Pinochethan on yksi julmimmista toisen maailmansodan jälkeisistä diktaattoreista. Näin sitä demokratiaa edistetään. Cabernet sauvignon maistuu kyllä aina hyvälle. Maku on runsas ja olenpa kuullut sitä kutsuttavan viinimarjojen kuningattareksi runsaan makunsa ansiosta. Pehmeän runsas viini helposti herkistää mielen ja saakin pojat puhumaan suomalaisesta välittämisen kulttuurista. Tai oikeammin sen puutteesta. Viimeaikaiset väkivaltatapaukset ovat vain nostaneet asian pintaan. Vanhoissa tavoissa oli jotain hyvää. Ennen vanhaan tiedettiin, mitä jokaiselle kyläläiselle kuuluu. Tiedettiin, jos jollain meni huonosti. Silloin voitiin myös auttaa. Tai jos suvun musta lammas joi talon ja lumihanki kutsui, niin suku tuli apuun; osti talon ja tarjosi jonkunnäköisen asuinpaikan myös juoppolallille. Nykyään, kun ihmisillä on enemmän rahaa käytössä, ei suvulla olekaan varaa ostaa pantattua taloa ja ottaa sukulaista nurkkaa pyörimään. Poikkeus tuntuu olevan, jos kyse on omista vanhemmista. Harva enää kysyy: ”Hei, mitä sulle kuuluu, niinku ihan oikeasti? Että voimmä jeesata jotenkin?” Työn ja elämän kiireet tekevät meistä kaikista kiireisiä. Mutta sellaista asiaa kuin välittäminen ei voi jättää yhteiskunnan vastuulle. Välittäminen ei kuulu virkamiehille, se kuuluu sukulaisille ja ystäville. Nenänsä työntämistä toisten asioihin ei yleensä pidetä hyvänä asiana, mutta viimeaikaisten tapahtumien ja keskusteluiden pohjalta voi todeta, että puuttuminen toisten asioihin ei aina ole huono asia. Chilestä tuli demokraattinen jälleen vuonna 1990 Pinochetin luopuessa vallasta. Chilen maaperästä on selkeästi imeytynyt tähänkin viiniin tiettyä yhteisöllisyyden ja välittämisen henkeä. Tämä henki saa jopa taloustieteen pojat puhumaan lähimmäisistä ja välittämisestä. Yleensä nämä samat pojat puhuvat arvoista rahamääräisinä, mutta tällä kertaa viinin maku on saanut unohtamaan numerot. Kyllä siinä maaperässä jotain on! “Ihmiset ovat kuin viini: huonot happanevat vanhetessaan, hyvät tulevat paremmiksi.” - Marcus Tullius Cicero 34 | PÖRSSIKURSSI