1. No category

Energiahintojen nousu kasvattaa
lämpöpumppujen suosiota
Lämpöpumppujen suosio kiinteistöjen
energialähteenä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Suosio näkyy myös
teollisuuskiinteistöjen ja muiden suurempien kiinteistöjen lämmitysjärjestelmävalinnoissa. Energiahintojen nousu ja jatkuvasti kiristyvät hiilidioksidipäästönormit ovat lämpöpumpputeknologian parhaita myyntimiehiä.
L
ämpöpumppujen avulla voidaan
siirtää maahan, kallioon tai veteen
auringosta varastoitunutta lämpöenergiaa rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Kiinteistöjen lämmöntuotannossa käytettyjä lämpöpumppujärjestelmiä ovat maalämpöpumput, poistoilmalämpöpumput, ulkoilmalämpöpumput
ja ilma-vesi -lämpöpumput.
Suurkohteitakin käynnistymässä
Maalämpöjärjestelmät ovat yleistymässä
voimakkaasti teollisuuskiinteistöissäkin.
Yleisin maalämpöratkaisu tänä päivänä
on kallioon porattu lämpökaivo. Maalämpöä käytetään myös saneerauskohteissa.
– Maalämpölaitteistojen hinnat ovat sitä vastoin pysyneet ennallaan kymmenen
viime vuoden ajan, mutta samaan aikaan
niiden tehot, käyttömukavuus ja luotettavuus ovat nousseet jyrkästi. Laitteissa ei ole
juuri muuta huoltotarvetta kuin kuluvien
osien, kuten kiertovesipumppujen uusiminen viiden tai kymmenen vuoden välein
veden kalkkipitoisuudesta riippuen, toteaa lämpöpumppukonsultti Jan Paajes, joka on yksi alan uranuurtajista Suomessa.
– Nykyään alkaa olla tavallista, että rakennettavissa suuremmissakin kiinteistöissä maalämpö on mukana kuvioissa.
Tänä päivänä yrityksemme tekee jo yksin
yhtä paljon asennuksia isoihin kiinteistöihin kuin koko ala teki neljä vuotta sitten
yhteensä. Tällöin puhutaan sekä uudiskohteista että korvausinvestoinneista olemassa oleviin järjestelmiin, toteaa alan toinen
edelläkävijä, Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n kehitysjohtaja Robert Wentjärvi.
Suomen suurin maalämpöä hyödyntävä kiinteistö on parhaillaan rakenteilla Sipooseen. Vuonna 2012 valmistuva SOK:n
logistiikkakeskus on kooltaan noin 75 000
bruttoneliömetriä ja tilavuudeltaan yli miljoona bruttokuutiometriä.
Rakennuksen vuotuinen lämpöenergiantarve on noin 27 gigawattituntia, ja
jäähdytysenergiaa sen arvioidaan käyttävän vajaat kaksi gigawattituntia vuodessa. Kiinteistön jäähdytysenergia tuotetaan
kokonaan maalämpöjärjestelmällä ja lämpöenergiastakin noin puolet. Tätä varten
MUOVITUOTEVALMISTAJA ASOMA OY
Maalämpöjärjestelmä on ollut yksi yrityksemme
järkevimmistä investoinneista
Muovituotevalmistaja Asoma Oy hankki Kangasalaan vuonna 2009 valmistuneeseen 1600m2 tehdaslaajennuksensa lämmitysjärjestelmäksi maalämpöjärjestelmän. Samalla vanhempaan tehdaskiinteistöön toteutettiin jäähdytysjärjestelmä, joka hyödyntää samoja maalämpökaivoja yhdessä uudisosan kanssa.
Teksti: Jari Peltoranta
Kuva: Asoma Oy
48
M
aalämpöjärjestelmä toimii erittäin hyvin, kuin kello. Järjestelmän toimivuutta ja mukavuutta ei voi liikaa kehua. Minkäänlaisia ongelmia ei ole esiintynyt, suitsuttaa Asoma
Oy:n toimitusjohtaja Pekka Soininen.
Teollisuus Nyt
1 •2011
maahan porataan 165 kappaletta noin 300
metriä syviä lämpökaivoja.
Mitä isompi kiinteistö,
sitä suurempi säästö
Teollisuuden puolella tärkein porkkana
on se, että maalämmöllä saatava energiansäästö on puhdasta plussaa tulosviivan alle
sen jälkeen kun investointi on kuoletettu.
– Maalämpöjärjestelmämarkkinoilla
on tällä hetkellä kaksi koulukuntaa. Toiset haluavat mitoittaa pumput täystehopumpuiksi ja toiset osatehopumpuiksi.
Jälkimmäisessä ratkaisussa lämpöpumppu pyytää jossakin vaiheessa lisälämpöä,
joka tuotetaan esimerkiksi sähköllä tai öljyllä. Viime aikoina on tullut paljon kyselyitä, miten maalämpöä voitaisiin hyödyntää yhdessä kaukolämmön kanssa. Tällöin
kaukolämmöllä tuotettaisiin esimerkiksi käyttövesi ja maalämmöllä lämmitys.
Maalämmöllä voidaan myös esilämmittää
käyttövesi, Paajes sanoo.
– Jos öljylämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöjärjestelmään, puhutaan
yleensä 6-8 vuoden takaisinmaksuajoista. Öljyn hinnan kehitys vaikuttaa ratkaisevasti tähän yhtälöön. Yksittäisissä koh-
Asoma Oy:n päätoimialana on erilaisten teknisten muovituotteiden sopimusvalmistus teollisuuden eri aloille. Suurtalouksille yritys valmistaa muovisia astioita ja ateriapalvelutuotteita.
Sekä lämmitys että viilennys
Vanhemman tehdaskiinteistön toimistotilat ovat pääsääntöisesti toisen kerroksen
tilaa, jossa kesäkuukausina lämpö nousi
kuumina päivinä yli 30 ºC -lukuihin, mikä haittasi jo työntekoa. Samoin kävi salin puolella tehdashallissa.
– Tehtaan laajennuksen tullessa ajankohtaiseksi päätimme, että laajennuksen
lämmitysjärjestelmäksi lähdettäisiin heti alussa suunnittelemaan maalämpöä. Itselläni on ollut maalämpöjärjestelmä kesämökillä jo kymmenen vuotta. Siitä on
ollut erittäin hyvät kokemukset, minkä
vuoksi päätöksenteko oli helppoa, Soininen kertoo.
Kiinteistöön asennettiin Viesmannin
laitteistoihin perustuva maalämpöjärjestelmä. Hankkeen konsultteina toimivat
lämpöpumppualan uranuurtajat Jan Paajes ja LVI-insinööri Jukka Saarinen.
1 •2011
Teollisuus Nyt
teissa on päästy nopeampiinkin takaisinmaksuaikoihin. Kaikki kohteet ovat yksilöitä, ja ratkaisut eroavat toisistaan myös
kustannuksiltaan, toteaa toimitusjohtaja Timo Koljonen Tom Allen Oy:stä. Yritys on Suomen johtavia maalämpöpumpputoimittajia.
Maahan porattiin neljä 200 metrin syvyistä porakaivoa, joista otetaan lämpö ja
jäähdytys uudisrakennukseen sekä jäähdytys vanhemmalle puolelle. Vanhassa
2000 m2 laajuisessa kiinteistössä oli ennestään öljylämmitysjärjestelmä, joka oli
vielä toimintakuntoinen, joten sinne ei
vaihdettu maalämpöä lämmitykseen.
Viilennysmahdollisuuden lisääminen
järjestelmään tuotti noin neljänneksen lisäkustannuksen pelkkään lämmitysjärjestelmään verrattuna.
Takaisinmaksuaika kolme ja puoli
vuotta
– Alkuperäisessä arviossa laskettiin, että investointi maksaisi itsensä takaisin
4-5 vuodessa. Energian hinnan noustua
näyttää takaisinmaksuaika lyhentyvän
jopa kolmeen ja puoleen vuoteen. Ja tässä ei ole edes huomioitu henkilökunnan
työtehon paranemista, joka on aivan ilmeinen muutos. Kaiken lisäksi maalämpölaitteisto mitoitettiin sen verran suureksi, että siihen voidaan laajentaa vielä
lisätilojakin, jos niille on tarvetta, Soininen kertoo.
– On syytä muistaa, että maalämpölaitteisto on riippuvainen sähköstä. Ehdottaisin jo suunnitteluvaiheessa aggregaatin
hankkimista osana kokonaisjärjestelmää
sähkökatkosten varalta, toteaa Jan Paajes.
Teksti Jari Peltoranta
– Vaikka on näinkin kovat pakkaset
kuin tänä ja viime talvena on ollut, on
lämpötila pysynyt erittäin tasaisena. En
usko, että mikään järjestelmä voisi toimia tämän paremmin. Mitattu työntekijöiden tyytyväisyys on ollut erittäin
korkea ja viilennyksen vaikutus työtehoon ja sairauspoissaoloihin on ollut
merkittävä.
Ympäristöarvoillakin on merkitystä
nykyaikana. Asiakkaita kiinnostaa, miten yritys hoitaa ympäristöarvoja. Asomalla on maalämmön lisäksi käytössä
erittäin pitkälle viety materiaalin kierrätys, minkä vuoksi tuotannossa ei synny juuri lainkaan kaatopaikkajätettä.
Soininen hämmästelee sitä, ettei maalämpö ole toistaiseksi vielä levinnyt laajemmassa määrin teollisuuskiinteistöjen
lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmäksi.
– Suosittelen maalämmitysjärjestelmää ehdottoman lämpimästi kaikille,
jotka ovat lämmitysjärjestelmävalintoja
ja -päätöksiä tekemässä, Soininen kannustaa. n
49