SIVu 3 Kuurosokea Riku Virtanen asuu Ylioppilastaloissa opaskoiransa Killen kanssa. Kynnys ry:n entinen puheenjohtaja on viihtynyt samoissa taloissa jo kymmenen vuotta. SIVu 3 SIVu 4 Jos opiskelijat saisivat valita, opiskelija-asuntojen yhteistilat tarjoaisivat heille sellaista luksusta, johon heillä ei muuten ole varaa. ILMESTYS SIVu PÄÄKIRJOITUS SYKSY 2012 Opiskelija-asuntojonot ja syksy on saapunut J TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖN TIEDOTUSLEHTI Se oli ensimmäinen oma kotini K rista Kiuru vastasi Ilmestyksen kysymyksiin ministeriauton takapenkillä matkalla Helsingistä Poriin, joka on hänen synnyin- ja kotikaupunkinsa. Koulua hän kävi Porin kyljessä Ulvilassa, ja opiskeluaikana tuli Turku tutuksi. Kristan pääaineena yliopistossa oli ﬁlosoﬁa. – Meillä oli jo lukiossa mahdollisuus ottaa valinnainen kurssi ﬁlosoﬁasta, ja se vaan napsahti heti. Halusin opiskella yhteiskunnallista ﬁlosoﬁaa ja etiikkaa. Muutenkin kaikki yhteiskunnalliset asiat ja ilmiöt sekä niiden tutkiminen kiinnostivat jo tuolloin, hän selittää. Krista oli kuullut jo lukioaikana, että Turussa on hyvä ﬁlosoﬁan laitos. Siksi päätös hakea opiskelemaan juuri Turkuun syntyi helposti. Kauniit verhot ja iso matto Muuttokuormaan Krista pakkasi omat tutut esineensä, joiden iloiset värit tekivät valkoseinäisestä opiskelija-asunnosta kodikkaan. – Vuokralla asuminen oli minulle ainoa vaihtoehto. Alussa asuin Ylioppilaskylässä yksiössä, joka oli tietysti solumuotoinen. Opintojen loppupuolella sain keskikaupungilta vuokrayksiön vapailta markkinoilta, hän kertoo. Ylioppilaskylän asunto oli Kristan ensimmäinen oikea oma koti ja siksi tärkeä. Hän osti sinne kauniit verhot Anttilasta ja ison, valkoisen maton. – Parasta oli se, että se oli oma kotini. Talon yhteisiin rien- mikin pääasiassa koulumaailmassa opinto-ohjaajana sekä ﬁlosoﬁan, uskonnon ja ilmaisutaidon opettajana. Aina on parannettavaa olevansa sosiaalidemokraatti, vaikkei hän vielä silloin lähtenytkään mukaan politiikkaan. Toiminta Punaisessa Ristissä ja muissa kansalaisjärjestöissä tuntui omemmalta. Maailman muuttaminen oli kuitenkin agendalla jo tuolloin. – Opiskeluaika oli upeaa, tiedollisen heräämisen aikaa. Samalla se oli hulvattoman vapaata ja itsenäistä aikaa. Ystävien ” Opiskeluaika oli upeaa, tiedollisen heräämisen aikaa.” toihin osallistuin vähänlaisesti. Parhaiten tutustuin samassa solussa asuneeseen huonekaveriin, jonka kanssa puuhasimme sisustukseen liittyviä asioita. Hänen kanssaan jaettiin niin ilot kuin surutkin. Agendalla maailman muuttaminen Krista tiesi jo opiskeluaikanaan kanssa ﬁlosofoitiin ja ylipäätään nautittiin elämästä. Tartuttiin aina hetkeen, hän kuvailee. Krista kävi opiskelun lomassa sen verran töissä, että pääsi kesäisin matkustelemaan. Kun opinnot olivat gradua vaille valmiit, hän sai opettajan sijaisuuden Porista ja jäi sille tielleen. Ennen vuonna 2007 alkanutta kansanedustajan uraansa hän toi-  Krista Kiurun haaveammatti nuorena oli näyttelijä. Hänestä tuli kuitenkin filosofian ja ilmaisutaidon opettaja ja myöhemmin kansanedustaja ja ministeri. kUVA: MIKAEL SOININEN LYHYESTI TYSsille muutti tänä vuonna 1 500 uutta opiskelijaa. Yksi heistä oli Teemu Halme, jonka uusi koti on perusparannettu yksiö Ylioppilaskylässä. Kaiken kaikkiaan TYSsillä on 7 300 asuntopaikkaa.  SIVu 3 TeksTi: MAIJA RAuHA | kUVA: ILKKA KYLLÖNEN okavuotinen opiskelijoiden asunnon haku on käynnistynyt. Ylioppilaskyläsäätiö on omalta osaltaan pyrkinyt helpottamaan uusien opiskelijoiden asunnon saantia. Alkusyksystä vain uudet opiskelijat saavat asuntoja. Tänäkin vuonna noin 1 500 turkulaista tai Turkuun saapuvaa uutta opiskelijaa saa asuntopaikan. Oman mausteensa opiskelija-asuntokysymykseen on tuonut kansainvälisyys, etenkin vaihto-opiskelijat. Säätiö asuttaa tänä vuonna alkusyksystä syyslukukaudeksi noin 500 eri puolilta maailmaa tulevaa vaihto-opiskelijaa. Tavoitteena on, että sama määrä olisi myös kevätlukukaudella, jotta tyhjäkäyttöä ei syntyisi. Säätiö pyrkii järjestämään kohtuullisen tasapainon kotimaisten opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden välillä. Kansainvälisyys on tullut jäädäkseen. Toisaalta suurin piirtein sama määrä vaihto-opiskelijoita lähtee Suomesta vaihtoon kuin mitä Suomeen tulee. Ylioppilaskyläsäätiöllä on 7 300 asuntopaikkaa. Vaihtuvuus on merkittävää, mutta opiskelija-asumiselle luonteenomaista, keskimääräinen asumisaika on noin kolme vuotta. Ylioppilaskyläsäätiö on vuosien varrella tasaisesti jatkanut opiskelija-asuntotuotantoa. Siitä huolimatta kysyntä jatkuu voimakkaana. Suunnitelmissa onkin lähivuosina ainakin noin 500 asuntopaikan lisärakentaminen vaarantamatta käyttöastetta. Opiskelija-asumisella on merkittävä rooli Turun kehittämisessä koulu- ja korkeakoulukaupunkina. Ympäristöministeriö on nimennyt allekirjoittaneen opiskelija-asumisen selvityshenkilöksi. Tänä syksynä tehtävässä selvityksessä kartoitetaan opiskelija-asumista koko maassa sekä ongelmien erilaisia ratkaisuja. Siinä tarkastellaan suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden asumisen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Selvityksessä arvioidaan myös opiskelija-asuntojen määrällinen tarve tulevina vuosina keskeisillä opiskelupaikkakunnilla, muun muassa Turussa, sekä suomalaisten ja ulkomailta tulevien opiskelijoiden osalta. Lisäksi selvitetään, millaisia muutos- ja kehittämistarpeita jo olemassa olevalle opiskelija-asuntokannalle aiheutuu nykyisestä ja tulevasta asuntokysynnästä sekä arvioidaan, tulisiko opiskelija-asuntotarjontaa lisätä esimerkiksi kaupunkien keskustoissa tai oppilaitosten läheisyydessä. Tarkoituksena on myös käydä läpi, miten opiskelijaasuntotuotannon tukemista tulisi kehittää. Tähän sisältyvät ARA:n myöntämät tuet sekä muut mahdolliset rahoitus- ja tukimuodot. Rahoituskysymysten yhteydessä on otettava huomioon myös opiskelija-asuntojen rakentamiseen liittyvät erityispiirteet ja kustannukset. MIKKO SEDIG Turun Ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja UUTEEN KOTIIN Filosoﬁan opiskelija Krista Kiuru asui parikymmentä vuotta sitten Turun Ylioppilaskylän soluasunnossa. Nyt hän vastaa opiskelijoiden asunto-olosuhteiden kehittämisestä asuntoja viestintäministerinä. TYSsin talous on hyvässä kunnossa. TYS on myös pystynyt pitämään vuokratasonsa selkeästi vapaita markkinoita alhaisempana. Kuvassa juuri eläkkeelle jäänyt TYSsin talousjohtaja Aimo Suoniemi. ILMOITUSLIITE 2 Inka Hyvärinen on sisustanut Ylioppilastaloissa sijaitsevan kotinsa itämaisin maustein. Tehostevärinä Inka on käyttänyt violettia. Kristan ura aktiivipolitiikassa alkoi Porin kaupunginvaltuustossa, jossa hän toimii nyt puheenjohtajana. Puolueessa hän on edennyt 1. varapuheenjohtajaksi. Asuntoja viestintäministerinä hän aloitti vuonna 2011. Hänen toistaiseksi näkyvin saavutuksensa ministerinä on Yleisradion uusi rahoitusmalli, jonka mukaisesti suomalaiset alkavat maksaa tv-veroa ensi vuoden alusta lähtien. Asuntoministerinä Krista Kiuru vastaa myös opiskelijoiden asunto-olosuhteiden kehittämisestä. – Minun opiskeluaikanani asuttiin pääasiassa soluasunnoissa. Nykyään opiskelijoille on tarjolla yksiöitä, joista minun aikanani useimmat hakijat vain haaveilivat. Kehitettävää on kuitenkin edelleen. Tällä hallituskaudella on kaksi suurta asuntopoliittista tavoitetta. Ensiksikin edistetään kohtuuhintaista asumista ja toiseksi edistetään erityisryhmien, kuten juuri opiskelijoiden, asunto-olosuhteita, Krista toteaa. TYSsin ja muiden opiskelijaasuntoyhteisöjen toimintaa Krista arvioi myönteisesti. Aidosti yleishyödyllisten yhteisöjen talous on terveellä pohjalla, joten ne pystyvät selviytymään tehtävästään hyvin jatkossakin. Hallitus hoitaa asioita TYSsin asioita hoitaa 13-henkinen hallitus. Hallituksen jäsenistä Turun kaupunki valitsee seitsemän ja TYSsin asukkaat kaksi. TYY valitsee kaksi ja muut yo- ja oppilaskunnat yhdessä kaksi jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen kokoukseen osallistuvat: • AKI LEHTONEN, puheenjohtaja, Turun kaupunki • AAPO RANTANEN, I vpj, Turun kaupunki • PETRA MÄÄTTÄNEN, II vpj, Turun kaupunki • MARJUKKA LAITINEN, Turun kaupunki • MINTTU OJANEN, Turun kaupunki • AHTI SAARINEN, Turun kaupunki • WILHELM BERLIN, Turun kaupunki • RAULI ELENIUS, Tyy • TOMI NYSTRÖM, Tyy • KIMMO HOLLMEN, liittyneet suomenkieliset opiskelijakunnat • MATS BISTRÖM, liittyneet ruotsinkieliset ylioppilaskunnat • TUOMAS HAKONEN, Vy • HANNA KORVA, Vy • MIKKO SEDIG, TYS toimitusjohtaja • PIRJO LIPPONEN-VAITOMAA, TYS, asuntotoimenjohtaja • TUULA KANERVISTO, TYS talousjohtaja • ISMO AALTONEN, TYS kiinteistöjohtaja • HEIMO VÄLIMÄKI, valtuuskunnan puheenjohtaja FAKTA Ketkä TYSsillä asuvat? TYSsillä asui viime vuoden lopussa 7 063 ihmistä. Piirakat kertovat hieman faktaa asukkaista. yksin asuvat naiset YO perheelliset miehet ÅA lapset AMK muut 4% 12,7% 32,2% 67,8% 48% 48% 20,5% 52,6% 14,2% JULKAISIJA: Turun Ylioppilaskyläsäätiö • Inspehtorinkatu 4, 20540 Turku, puh. +358 2 275 0200, www.tys.ﬁ • TOIMITUSKUNTA: • Mikko Sedig, päätoimittaja, TYS • Pirjo Lipponen-Vaitomaa, TYS • Toni Perez, OS/G Viestintä • Pirkko Soininen, OS/G Viestintä • ULKOASU JA TAITTO: Pekka Eskelinen, OS/G Viestintä • TOIMITUS: OS/G Viestintä puh. 0207 806 839 • www.osgviestinta.ﬁ TYS kysyi keväisen asukaskyselyn yhteydessä TYSsiläisiltä, millainen olisi unelmaopiskelija-asunto? Auringonnousun remontoidut yksiöt yltävät hyvin lähelle opiskelijan unelmaa. Ei opiskelija-asunnon mikään unelma tarvitse ollakaan, kunhan on toimiva, hyvällä etäisyydellä ja hyvänhintainen. Asunto on valoisa ja näyttää kodilta ja naapurit ovat kivoja. Unelma-asuntooni kuuluisi vielä ulkovarasto tai isompi kellarikoppi. Sellainen kuin TYSsin asunnot, mutta omalla saunalla. Happy with what I have now, except that I would like to have floor heating. Nykyiseen Yo-kylään lisäisin kompostointimahdollisuuden. Olisi myös hyvä jos posti olisi lähempänä. Aika tavalla tällainen kuin nykyinen asuntoni onkin, en keksi mitään lisättävää tai pois otettavaa. LYHYESTI Asukkaat tyytyväisiä Opiskelijat pitävät TYSsin vuokratasoa kohtuullisena verrattuna yleiseen vuokratasoon ja arvostavat erityisesti sitä, että vuokraan sisältyvät niin sähkö, vesi kuin nettiyhteyskin. Asunnon sijaintia pitää hyvänä 94,2 prosenttia asukkaista. Tämä selvisi huhtikuussa 2012 toteutetusta asukaskyselystä, johon vastasi 1 647 asukasta. Vastausprosentti oli noin 31. Myös TYSsin asiakaspalvelu sai hyvät arvosanat. Oman kodin asuinympäristöä pidettiin viihtyisänä ja turvallisena. Huoltopalveluun ja jätehuoltoon oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Jos asukkaat saisivat päättää, asuntojonosta saisi tarkat tiedot netistä. Pihoille toivottiin lisää jäteastioita ja pyörätelineitä. ASUNNON TOP 3 1 Täydellinen sijainti 2 Hyvä kunto 3 Tehokkaat neliöt FAKTA Tiesitkö tämän? ▶ TYSsillä on 7 300 asuntopaikkaa. ▶ Asuntojen käyttöaste on 96–97 prosenttia. ▶ Turun opiskelijoista noin 20 prosenttia asuu TYSsin asunnoissa. ▶ Keskimäärin TYSsillä asutaan noin 3 vuotta. ▶ Neliövuokrat ovat 1–3 euroa/neliö edullisempia kuin vapailla markkinoilla. ▶ Vuonna 2011 säätiöllä asui 2 jaa yli sadasta eri maasta. 194 kansainvälistä opiskeli-  Inkan lempipaikka kotona on muhkea sohva, jonka hän hankki jo edelliseen kotiin. Sohvalla hän lukee, katsoo televisiota ja syö, sillä ruokapöytää olohuoneeseen ei enää mahtunut. Tyttömäiset tehoneliöt Valoa, ripaus itämaista eksotiikkaa, mukavia huonekaluja ja näköala kaupungin yli. Ei ihme, että Inka Hyvärinen viihtyy historiallisissa Ylioppilastaloissa.  Anita Vahteri on pitkän linjan asukastoimija. Hän rohkaisee kaikkia opiskelijoita mukaan asukastoimintaan. Asukkaat aktiiviseksi TeksTi JA kUVA: ANSSI KETONEN Uusi asukastoimikuntamalli otettiin Turun Ylioppilaskyläsäätiössä käyttöön 1.10.2011. Nyt toimikunnat ovat järjestäytyneet ja toimintaa käynnistellään. Jokaisessa asuntokohteessa toimii asukastoimikunta. Toimikuntamalli on yleisesti käytössä myös muiden kaupunkien opiskelija-asuntosäätiöissä. Syksyksi suunnitteilla lettukestejä Toimikunnat voivat järjestää erilaisia tapahtumia, esimerkiksi pihajuhlia, lettukestejä, teatterikäyntejä tai seinäkiipeilyä. – Yhdessä tekeminen ja oleminen tuntuu olevan opiskelijaelämässä se ainutlaatuinen asia. Toimintaan mukaan lähteminen on erittäin helppoa. Se on opiskelijalle ainutlaatuinen mahdollisuus kokeilla asukastoimintaa, kertoo TYSsin toimikuntia koordinoiva Anita Vahteri. Anita auttaa järjestelyissä, kirjanpidollisissa tehtävissä ja asukkaille tiedottamisessa. – Asukastoimikuntien yhtenä tarkoituksena on, että viesti asukkailta välittyy säätiölle ja säätiöltä viesti välittyy asukkaille. Olemme pyrkineet siihen, että jokaisella toimikunnalla olisi omat ja päivittyvät nettisivut. Muutamalla toimikunnalla on myös oma Facebook-sivu, jonka kautta viestiä välitetään asukkaille. Toimikunta lisää asukasviihtyvyyttä Toimikunnissa voi olla henkilöitä yhden ja kuuden välillä. Jokaisella toimikunnalla on oma määräraha. Raha käytetään asukkaiden hyväksi ja sillä katetaan tapahtumien järjestämisestä koituvat kulut ja välinehankinnat. Toimikunta osallistuu säätiön päätöksentekoon erikseen valittavan neuvottelukunnan kautta. Asukastoimikuntiin pääsee mukaan menemällä tapahtumiin ja kokouksiin. Kokouksiin saavat osallistua kaikki kohteen asukkaat. Tapahtumista ja kokouksista tiedotetaan asukkaille ilmoitustauluilla ja postiluukkuihin jaettavilla tapahtumalehtisillä, Anita kertoo. TeksTi: PIRKKO SOININEN | kUVAT: MIKAEL SOININEN K un astuu sisään Inkan kaksioon, ei voi olla hämmästelemättä, miten tilavan tuntuinen 29 neliön asunto on. Pieneen tilaan on saatu mahtumaan yhdistetty tupakeittiö/olohuone, makuuhuone, tilava kylpyhuone ja eteinen. Valoa pieneen kotiin tuovat suuret ikkunat, joita on kahteen eri suuntaan. Seitsemännestä kerroksesta on hulppeat näköalat kaupungin yli. Ylioppilastalot ovat TYSsin vanhin asuntokohde. Erik Brygmann suunnitteli talot 1950-luvulla ja nyt taloja perusparannetaan. Inka muutti vuosi sitten C-taloon, joka peruskorjattiin kaksi vuotta sitten. Parhaillaan TYS remontoi B-taloa. Inka opiskelee neljättä vuotta oikeustiedettä. Kampus sijaitsee ihan Ylioppilastalojen takana, joten matka luennoille taittuu muutamassa minuutissa. – Vuokra on minusta todella kohtuullinen siihen nähden, kuinka keskeisellä paikalla ja hyväkuntoinen tämä asunto on. Vuokraan, 396 euroa, sisältyvät myös lämmitys, sähkö, vesi ja laajakaista. – Kotona on kiva olla, vaikka suurimman osan ajasta vietänkin poissa kotoa kavereiden kanssa ja tanssitunneilla. En kiinny kalusteisiin, mutta pienemmät esineet, kuten valokuvat ja muut pikkutavarat, ovat sellaisia mitä en heittäisi pois. Höysteeksi violettia Inka oli pitkään Indiskassa töissä ja sieltä mukaan tarttui paljon pieniä sisustustavaroita: tyynynpäällisiä, verhoja, kynttilälyhtyjä ja -jalkoja sekä maljakoita. – Tyylini on aika yksinkertainen ja tyttömäinen, mutta lisään mielelläni mausteeksi vähän itämaisia elementtejä. Inkan lempiväri oli vaaleanpunainen, mutta sisustuksessa se on viime vuosina vaihtunut violettiin. Asunnossa on paljon liloja yksityiskohtia. Olohuoneen hyllyllä on herkkä kehystetty kuva Marilyn Monroesta ja keittonurkkauksen avohyl-  Inkan makuuhuoneeseen mahtuu sängyn lisäksi työpöytä. Valoisan huoneen vakiovarusteisiin kuului kolme vaatekaappia, mutta lisätilaksi Inka hankki sängyn alle sijoitetun pyörillä kulkevan laatikoston. lyllä seisovat säntillisissä riveissä muumimukit, sillä Inka kerää kaikkea muumiaiheista tavaraa. Makuuhuoneen kirjahyllyssä on ratsastuskirjoja muistona rakkaasta harrastuksesta. Myös olohuoneen seinään nojaava kitara muistuttaa toisesta mielipuuhasta. – En tosin ole ehtinyt aikoihin ratsastamaan tai soittamaan kitaraa, mutta on kiva, että kotona on esineitä, joilla on tunnearvoa. Kohtuullinen vuokra Inka haluaa, että koti on harmoninen ja siisti. – Edellinen asuntoni oli ihan kamala murju. Kaikki pinnat olivat kulahtaneita. Se kämppä ei koskaan tuntunut kodilta. – Muutin kotoa 17-vuotiaana ja tämä on neljäs asuntoni. Aiemmin asuin yksityisellä, mutta laitoin reilu vuosi sitten TYSsille hakemuksen Ylioppilastaloihin ja Nummenrantaan.  Inka arvostaa erityisesti tilavaa kylpyhuonetta, johon mahtuu pesukone. Hän hankki kylpyhuoneeseen itse peilikaapin ja ison hyllykön. Muuten asunnossa oli valmiiksi riittävästi säilytystilaa. Jag tycker att vår tvåa med egen bakgård passar bra in på beskrivningen "drömbostad". As it is now. Actually I satisfied with my apartments with service and even with my neighbors. Very calm nice place to stay and study. Aika unelmahan tämä on. Asuinalueen turvallisuus on erittäin tärkeä. Lisäksi edes pieni oma parveke tai piha olisi kiva. Edullinen ja oman elämäntilanteen tarpeet täyttävä. Asun siinä jo :) Ylioppilastaloista näkee kauas. Ainakin, kun kyseessä on kuurosokea Riku Virtanen, jolla on laaja näkökulma vammaisten ihmisten elämään niin Suomessa kuin maailmallakin. TeksTi: JOHANNA PELTO-TIMPERI | kUVA: MIKAEL SOININEN A loin lukea lakia, koska ajattelin, että juristina voin parhaiten ottaa selvää vammaisten ihmisten oikeuksista. Ensin ajattelin, että se hyödyttää vain itseäni, mutta sitten huomasin, että voin auttaa laajemminkin asioiden eteenpäin viemisessä, kertoo Riku Virtanen. Riku valmistui juristiksi vuonna 2008. Nyt hän on Åbo Akademin tohtorikoulutettava. Väitöskirjan aiheena on vammaisten ihmisten huomioonottaminen kehitysyhteistyössä. – Olin vuoden 2011 Kynnys ry:n puheenjohtaja ja opintoihin jäi vain vähän aikaa. Vasta alkuvuonna sain tohtoriopinnot kunnolla käyntiin. Teen ensin tarvittavia opintopisteitä. Suunnitelman mukaan väitöstutkimuksen pitäisi valmistua vuoden 2014 lopussa, mutta katsotaan. kuitenkin lisätä tietopaketti siitä, miten vammainen ihminen voi toimia TYSsin rakennuksissa. Jo pelkästään lista siitä, missä rakennuksissa on sellainen hissi, johon mahtuu pyörätuolilla, olisi monelle avuksi. Riku kokee tehtäväkseen pitää esillä vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin ja elinympäristön parantamiseen liittyviä asioita. Hän on mukana Kynnyksen lisäksi myös Suomen Kuurosokeat ry:n toiminnassa ja on sen hallituksen jäsen. Lisäksi hän toimii Opaskoirayhdistys ry:n hallituksessa. – Vuosi Kynnyksen puheenjohtajana on lyhyt aika vaikuttamiseen. Omaan kauteen osui tulkkauspalvelujen rahoituskäytännön muuttuminen Kelan hoidettavaksi. Kelan käytäntöjen säätämiseen meni aikaa. Lisäksi halusin lisätä yhdistyksen julkisuutta, ja lehtijuttuja saatiinkin ulos parisenkymmentä. 10 vuotta TYSsillä Riku on kotoisin Tampereen läheltä, mutta Tampereella ei ole oikeustieteellistä. Riku kertoo, että Helsinki tuntui liian isolta ja Rovaniemi liian kaukaiselta opiskelupaikkakunnalta. Näin hän muutti Turkuun ja TYSsille, kun opiskelupaikka varmistui kymmenen vuotta sitten. – Asuin ensin puoli vuotta Ctalossa ja sitten yli yhdeksän vuotta B-talossa. Toukokuun lopulla muutin taas C-taloon. Oli mukavaa muuttaa remontoituun asuntoon. Rikun yksiössä ei tarvittu muutoksia, mutta talossa muutettiin kahden kerroksen ovikoodien näp- Paljon matkoja  Kille on Riku Virtasen uskollinen apulainen. Riku muutti toukokuun lopulla C-taloon, kun naapuritalo oli remontoitavana. Hänen mielestään Yo-talot ovat sopivasti palvelujen lähellä. päimistöjä, joissa numerot olivat sileitä. Kun näppäimien väliin laitettiin tarrat, numerot pystyy myös näkövammainen tunnistamaan. – Se oli esimerkki siitä, että pienillä muutoksilla voidaan jokin asia tehdä toimivaksi. Riku ei ole paljoakaan yhteyksissä muiden asukkaiden kanssa. Kuurosokeuden takia sosiaalisuus on hankalaa, eikä käytävälle ole helppoa jäädä juttelemaan. Tiedotustilaisuuksien infot Riku lukee TYSsin sähköposteista. Arjen kommunikoinnissa Rikulla on apuna tulkki tai kirjoitustulkki, jotka kääntävät puheen hänelle esimerkiksi pistekirjoi- tukseksi tai kädestä käteen. Vajaa vuosi sitten Riku sai Killeopaskoiran, jonka kanssa hän liikkuu kaupungilla. Esteettömyys etenee Turun yliopistossa on Rikun mielestä viime vuosina tapahtunut paljon edistystä esteettömässä liik- kumisessa. Åbo Akademin puolella työ käynnistyi myöhemmin ja Ihmisoikeusinstituutin rakennuksessa asiat ovat jo kunnossa. TYSsillä Riku kertoo saaneensa aina hyvää palvelua ja toivomuksia on kuunneltu ja toteutettu. Hänen mielestään TYSsin nettisivuille kannattaisi Rikulla on menossa kiireinen syksy. Elokuussa oli vaativa Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutin järjestämä ihmisoikeuksien suojelua koskeva intensiivikurssi. Myös opintosuunnitelma näyttää tiiviiltä. – Matkustan paljon ja olen käynyt yli 50 maassa. Elokuussa olin lyhyellä kaupunkilomalla Itävallassa ja syyskuussa on matka Italiaan. Lokakuussa lähden mahdollisesti Osloon Vammaisuus ja kehitysyhteistyö -konferenssiin, Riku suunnittelee. KOLUMNI Kansainvälinen kaupunkikylä KUVA: Jari Laurikko/Turun sanomaT Riku Virtasella on näkökulma vammaisuuteen Jos asunnossamme olisi lasitettu parveke se olisi melko lähellä unelmaopiskelijaasuntoa. Talon numero oli 52. Vuonna 1976 se sijaitsi Ylioppilaskylän äärimmäisessä laidassa. Olimme onnistuneet vuokraamaan opiskelijakaksion lyhyen jonotuksen jälkeen, koska poikaystävän soluyksiö samalla vapautui uudelle opiskelijalle. Kalustettu asunto, kaksi huonetta, keittiö ja kylpyhuone, jossa kaikki hohti uutuuttaan, tuntui ylelliseltä. Karu ulko-ovi johti betoniseen porraskäytävään, josta muuttomiesten oli kevyt kantaa piano yksi kerros ylöspäin. Porraskäytävästä joutui astumaan uudelleen ulos, sillä asuntoihin kuljettiin ulkokäytävää pitkin. Päätyasunnon etuna sai oman rauhan. Harmaa, aina kylmä betonitasanne toimi kesäisin parvekkeena. Parisen vuotta asuimme tyytyväisinä yhtä Ylioppilaskylän 1970luvulla rakennetuista sadoista kaksiosta. En usko, että tiesimme maaherra Paavo Aition johtavan puhetta Ylioppilaskyläsäätiön hallituksessa tai nykypolitiikankin tuttujen nimien hallinnoivan opiskelijoiden asumista. Opiskelijan arki tuskin oli niin idyllistä kuin muistikuvissa, mutta moni asia oli hyvin: Yliopisto sijaitsi kävelymatkan päässä. Tenttikirjan poikkesi kätevästi hakemaan tiedekunnan kirjastosta. Kevään lämmössä oli mukava lukea tenttiin Halistenkosken partaalla. Jonain talvena hiihtolatu lähti kotiovelta. Muistini mukaan kerran myös hiihdimme. Turun katukuva on tänään monikulttuurinen, mutta tuolloin myös Ylioppilaskylässä havaitsi uudenlaista kansainvälistymistä. Keittiön ikkunasta avautui näkymä vastapäisen talon asukkaitten elämään. Pihatason perheasunnossa chileläisisä puhui puhelimessa luuri olkaa vasten ja teki sanojen tehosteeksi laajoja kaaria käsillään. Osa Chilestä 1970-luvulla Suomeen muuttaneista pakolaisista oli asettunut asumaan turkulaiseen opiskelijakylään ja kanssakäyminen oli mutkatonta. Yli 4 300 asuntopaikan opiskelijakeskittymä tuntui suurelta kaupunkikylältä. Sittemmin kerrostaloja on rakennettu runsaasti lisää ja jo kauan Ylioppilaskylä on ulottunut Halistensillalle asti. Säätiö omistaa nykyisin yli 7 300 asuntoa, ja talo 52 sijaitsee kylän keskellä. Opiskelija-asuntotuotantoon sopii kokeileva henki. Olen iloinen siitä, että kiinnostavia kohteita on toteutettu myös vanhaan, kuten Auranhelmi entisen kaakelitehtaan tiloihin Aurajokirannassa. Tuomaansillan kupeessa pyöreäseinäinen 12-kerroksinen Ikituuri on arkkitehtonisesti niin huomiota herättävä, että sen naapuriin tulevan suurtalon arkkitehtuurikilpailulta odotan paljon. Ennakkopuheiden mukaan rakennus voisi olla vapaamuotoinen ja ameebamaisen ulokkeinen. Lisäksi talossa on tarkoitus hyödyntää aurinkoenergiaa. Ekologiset ratkaisut eivät 35 vuotta sitten olleet erityisen trendikkäitä. Siksi kestävää kehitystä parhaimmillaan oli panostaminen laatuun. Opiskelija-asunnon koivutuolit ja -pöydät olivat aitoa Alvar Aalto -designia. Uskon, että kalusteet ovat käytössä edelleen. Riitta Monto päätoimittaja, Turun Sanomat ”Tästä on hyvä aloittaa” Kun Teemu Halme toi elokuussa muuttokuorman Espoosta Turun ylioppilaskylään, koko koti mahtui isän farmariin. TeksTi: PIRKKO SOININEN | kUVAT: MIKAEL SOININEN A kkuporakone hurisee ja ruuvi suhahtaa lipastoon. Tyhjän kodin lattialla on pahvilaatikoita ja kaksi muovipussillista ruuveja sekä työkalupakki. Parvekkeen ovi on auki puiden reunustamalle kävelytielle. – Yritimme ensin viritellä tätä ilman ohjeita, mutta ei onnistunut, nauraa ruskettunut Teemu ja vääntää ruuvia tiukemmalle. Toisella puolella lapsuuden kaveri Teemu Vilander ruuvaa toisia ruuveja. – Olemme asuneet naapuruksina ihan vauvasta saakka. Antoivat sitten meille vielä samat nimetkin, Teemut naurahtavat. Kompaktiin yksiöön mahtuu tarvittava Tuplavuokraa olisi tyhmä maksaa Teemu kirjoitti pari vuotta sitten ylioppilaaksi. Sen jälkeen hän on opiskellut avoimessa yliopistossa, käynyt armeijan ja tehnyt sekalaisia töitä. Hän ehti pyrkiä Helsingin kauppakorkeakouluun kaksi kertaa ja tänä vuonna kiikarissa olikin vaiheeksi joku toinen opinahjo. Ensin nuori mies mietti Lappeenrantaa, jossa isoveli opiskelee ja Vaasaa, mutta sitten jostain puun takaa tuli mieleen Turku. – Ajattelin, että Turkuhan on iso kaupunki hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kun Teemu sai tiedon opiskelupaikasta Turun kauppakorkeakoulussa, hän hyppäsi seuravana päivänä junaan ja tuli katsomaan yksityisiltä markkinoilta yksiöitä. – Ne olivat tosi kalliita. Ei ole mitään järkeä maksaa tuplavuokraa, kun tässä on kaikki tarvittava. Teemu oli laittanut heti asuntohakemuksen myös TYSsille ja viikon–parin päästä tulikin jo soitto, että mies on saanut Ylioppilaskylästä yksiön. 290 euron vuokraan sisältyy vesi, sähkö, lämpö ja nopea nettiyhteys.  Miten yhdessä lipastossa voi olla näin paljon ruuveja, ihmettelevät Teemut Halme (vas.) ja Vilander. – Ensin yllätyin asunnon pienuutta, mutta oikeastaan tässä on kaikki kompaktissa koossa. Parveke ja kylpyhuone ovat tilavia. Huoneeseen sain hyvällä suunnittelulla mahtumaan pari lipastoa, ruoka/työpöydän, tuolit ja sängyn. Enhän minä oikeastaan muuta tarvitsekaan. Tästä on hyvä aloittaa. Teemu osti asuntoon uutena pari lipastoa, ruoka/työpöydän, baarijakkarat ja pöydän. Fatboysäkkituolin hän toi kotoa. Hankintalistalla on vielä mikro ja keittiötarvikkeita, sillä mies tykkää itse kokata. TYS on hiljattain peruskorjannut kaikki länsipuolen yksiöt, joten asunto on hyvässä kunnossa. Vain yksi opiskelija ehti asua – Paiskin kesän hommia muuttofirmassa, joten muuttaminen on ihan verissä, nauraa Espoosta Turkuun elokuun puolivälissä muuttanut tuore opiskelija Teemu Halme. Teemun asunnossa ennen espoolaisnuorukaista. Turku on Teemulle vieras kaupunki. Merivoimissa hän ankkuroitui kerran yhdeksi illaksi tänne, mutta muuten koko tienoo on tutkimatonta seutua. – Olen tosi onnellinen, että pääsin Turkuun opiskelemaan. Ihan huippua! Tällä hetkellä tuntuu, että valitsen markkinoinnin pääaineeksi, mutta katsotaan nyt. Uskon, että tulen viihtymään täällä. Kokonaisvuokrat vaihtelivat vuoden 2011 lopussa välillä ▶ solu/yhteiskeittiöllinen yksiö 173,78–372,01 euroa ▶ yksiö 273,35–673,73 euroa ▶ perhekaksio 387,67–767,13 euroa ▶ perhekolmio 566,86–901,70 euroa Unelma asumisesta Opiskelijat kaipaavat viihtyisämpiä yhteistiloja ja huokeita hintoja Opiskelijat saivat tällä kertaa itse suunnitella, miten opiskelija-asuntolasta voitaisiin suunnitella entistä viihtyisämpi. Yksi ratkaisu olisivat pyörillä kulkevat alkovit, joilla voisi säätää oman huoneen kokoa. TeksTi: MARI KuuSINEN | kUVA: MARKKu OJALA | piirros: PAuLIINA KuJALA I dea lähti espoolaisen opiskelija-asuntolan täydennysrakentamisesta. Otaniemen Jämeräntaival 11 on Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema asuntola 1970-luvulta. Siinä on pieniä yksiöitä ja muutaman hengen soluasuntoja. Asuntoja vuokraava Hoas ja Espoon kaupunki halusivat selvittää, miten rakennus kannattaisi kunnostaa ja millainen lisärakennus tehdä sen kylkeen. Suunnittelutyössä päätettiin ottaa huomioon myös opiskelijoiden toiveet. Aalto-yliopistossa käynnistyi keväällä asuntosuunnittelun opettaja Pirjo Sanaksenahon vetämä kurssi, jolla arkkitehtuuriopiskelijat suunnittelivat tulevaisuuden opiskelija-asuntoja. – Kurssin parhaat ideat Hoas ja Espoon kaupunki lupasivat ottaa huomioon lopullisessa suunnittelutyössä, Pirjo kertoo. Suunta on soluihin on se, että niiden avulla asukas voi säätää henkilökohtaisen tilansa eli oman huoneensa kokoa. Myös yhteisistä tiloista saa niiden avulla isommat tai pienemmät, Pauliina kertoo. Myös Kuvataideakatemian opiskelijat oli valjastettu mukaan projektiin. He tekivät yksityiskohtia sisustukseen. Pauliinan suunnitteleman soluasunnon seinää koristaa Lotta Hännisen tekemä maalaus. – Moni opiskelija moitti solu- jen yhteisten tilojen sisustusta ankeaksi tai niukaksi. Koska kalusteet ovat rumia ja niitä on hyvin vähän, kertyy asuntoihin kaikenlaista huokeaa kirppiskamaa nurkkiin. Jos asunnoissa olisi valmiiksi kunnon kalusteet, niistä pidettäisiin ehkä parempaa huolta ja kirpputorilta ei raahattaisi niin paljon tilapäisiä huonekaluja yhteisiin tiloihin, Pirjo Sanaksenaho ja Pauliina Kujala pohtivat. Kirppariroinat kaatopaikalle  Pauliina Kujalan suunnittelemassa opiskelija-asuntolassa asukkaat voivat säätää pyörillä liikkuvien makuualkovien avulla oman huoneensa ja yhteisen tilan kokoa. Seinämaalaus Lotta Hännisen. niä yksiöitä, vaikka usein suomalaiset opiskelijat toivovatkin juuri niitä. On taloudellisempaa ja järkevämpää rakennuttaa toimivia soluasuntoja. Haastatteluissa kävi ilmi, että ulkomaalaiset opiskelijat olivat hyvin valmiita jakamaan asuntojen tiloja muiden asukkaiden kanssa. Arkkitehtuuriopiskelija Pauliina Kujala oli mukana Sanaksenahon vetämällä kurssilla ja haastatteli yhtä ulkomaalaista opiskelijaa. – Haastateltava asui pienessä soluhuoneessa, mutta koki senkin tilan aivan liian suureksi itselleen. Hän olisi ollut valmis jopa vuokraamaan huoneestaan puo- let pois, Pauliina naurahtaa. Suomalaiset opiskelijat sen sijaan olivat usein halukkaita jakamaan vain keittiön muiden kanssa. – Tilojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa niissä viihtymiseen ja niiden yhteiskäyttöön. Jos oma huone ei ole kuin pieni yksiö, yhteistiloja käytetään enemmän. Myös käytännölliset ratkaisut merkitsevät paljon. Esimerkiksi lukolliset kaapit keittiössä voisivat olla hyvä idea, Pirjo pohtii. Yhteistilat tarjoavat luksusta Kurssilaiset tekivät myös opintomatkan Tanskaan, jossa yhteisöllinen opiskelija-asuminen on suositumpaa ja pidemmälle vietyä Kun haastattelut ja opintomatka oli tehty, päästettiin arkkitehtuuriopiskelijat suunnittelutöihin. Pauliina Kujala suunnitteli Jämeräntaipaleelle lisärakennuksen, jossa on valoisa vuokrasauna merinäköalalla, rakennuksen läpi kulkevaa ulkoilureittiä mukaileva luhtikäytävä sekä lasiseinäinen pesutupa. Asuntojen juju ovat jokaisessa huoneessa sisällä olevat liikkuvat makuualkovit, jotka kulkevat kiskoilla ja pyörillä. – Liikkuvien alkovien ideana  Pirjo Sanaksenaho (vas.) ohjasi Aalto-yliopistossa työpajan, jossa arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat tulevaisuuden opiskelija-asumista. Yksi kurssilaisista oli Pauliina Kujala. Pidämme vuokrat alhaalla TYSsin taloutta ei voi hoitaa päiväperhon lailla, vaan opiskelijoiden etua on ajateltava pitkällä tähtäimellä. Säätiöllä ei ole omistajaa, eikä voitonjakovaatimusta. TeksTi: PIRKKO SOININEN | kUVA: MIKAEL SOININEN T YSsin pitkäaikainen talousjohtaja Aimo Suoniemi jäi eläkkeelle kesän korvalla ja hänen tilalleen astui Raision seurakunnan talousjohtaja Tuula Kanervisto. Suoniemi jätti Kanervistolle perinnöksi hyvässä taloudellisessa jamassa olevan säätiön. – Talous on vakaalla pohjalla. Tätä työtä hakiessani luin vanhat tilinpäätökset läpi ja totesin, että harvoin saa hoidettavakseen näin hyvin hoidettua ja selkeää kokonaisuutta, toteaa Tuula, joka on tehnyt koko työuransa seurakuntien taloushallinnossa. Hän löytää myös yhtäläisyyksiä seurakunnista ja säätiöstä: – Raision seurakunnalla on esimerkiksi paljon sijoitusomaisuutta kiinteistöjen muodossa, joten sitä kautta kiinteistöomaisuuden hoito tuli tutuksi. TYS on myös osa Turun kaupunkikonsernia eli julkisyhteisöä. Avointa ja kestävää – Toimintamme on sen säätiöluonteesta ja hallintoelinten rakenteesta johtuen poikkeuksellisen avointa. Selkeät päämäärät ovat karsineet turhat rönsyt pois ja nyt keskitymme oleelliseen: rakennamme, vuokraamme ja ylläpidämme asuntokantaa opiskelijoille, toteaa Aimo. Hän teki TYSsillä kymmenen vuoden työrupeaman. Ennen opis- Opintotukisoturi Ensin piti kuitenkin asukashaastatteluilla selvittää, millaisia asioita opiskelijat toivoivat kodiltaan. Haastateltaviksi valikoitui hyvin erilaisia ihmisiä: mukana oli ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita, soluasukkaita sekä niin sanottujen vapaiden markkinoiden asukkeja. – Tärkein toive kaikilla oli se, ettei opiskelija-asuminen saa olla liian kallista. Haastatteluja ohjasi se intressi, että opiskelija-asuntolasta haluttiin suunnitella entistä yhteisöllisempi. Yhtenä kysymyksenä olikin se, miten yhteisasumisesta saataisiin mukavampaa. – Rakennuttajat eivät halua tehdä asuntoloihin kymmeniä pie- kuin Suomessa. – Pääsimme tutustumaan pyöreään muotoon rakennettuun asuntolaan, jonka keskellä oli viihtyisä sisäpiha. Kaikilla talon yhteistiloilla oli omat tehtävänsä. Talosta löytyi esimerkiksi musiikkihuone, Pirjo kertoo. Suomalaisetkin opiskelijat toivoivat, että asuntoloiden yhteistiloihin panostettaisiin nykyistä enemmän. Opiskelijat kaipasivat esimerksi lisää säilytystilaa polkupyörille. – Yhteistilat voisivat tarjota opiskelijoille sellaista luksusta, johon heillä ei normaalisti ole varaa. Talosta voisi löytyä vaikkapa tietokonehuone, arkkitehti ehdottaa. Tanskassa oli todettu, että viihtyvyys syntyy myös asuintovereista. Paikallisen asuntolan asukit olikin valittu haastattelujen perusteella. Jokaisen uuden asukkaan piti kertoa muille itsestään jotain. – Myös moni suomalainen opiskelija sanoi, että viihtyisi solussa paremmin, jos saisi valita asuintoverinsa. Opiskelijat ehdottivatkin, että mahdollisimman samanhenkiset ihmiset valikoituisivat asuintovereiksi. Tällainen ajatus tuskin kuitenkaan lyö läpi Suomessa, sillä se sotii sitä ajatusta vastaan, että opiskelija-asunnot ovat kaikkien saatavilla. – 40 neliön kaksion vuokrassa se voi merkitä 120 euron eroa kuukaudessa, mikä on merkittävä säästö. Alhaisempi vuokrataso on olemassa olomme oikeutus, Aino sanoo. Kasvun varaa on  Aimo Suoniemi arvelee, että eläkepäivät kuluvat lastenlasten kanssa ja mökillä remonttia tehden. Tuula Kanervisto taas toivoo, että voisi elvyttää vanhat harrastuksensa: juoksemisen ja vaeltamisen. Pisin reissu on ollut miehen kanssa tehty Englannin poikki kävely. kelija-asumisen maailmaa hän oli yli kaksikymmentä vuotta Säästöpankissa yritysrahoituksen ja taloushallinnon parissa ja sen jälkeen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaalissa. – TYSsillä sain keskittyä yhteen asiaan ja asiakkaaseen, mikä oli virkistävää. TYSsillä ei omakustannusperiaatteella toimivana säätiönä ole voitonjakovaatimusta, vaan hyvin hoidettu talous näkyy opiskelijan kukkarossa alempina vuokrina. TYS on pystynyt pitämään vuokratason selvästi vapaita markkinoita alhaisempana: neliövuokrat ovat 1–3 euroa per neliö edullisempia kuin vapailla markkinoilla, kun huomioidaan vuokriin sisältyvä lämpö, vesi, sähkö ja laajakaista. Hän kiittää konserniemoa, Turun kaupunkia, loistavasta yhteistyöstä: – Meidän ei ole enää 2000-luvulla tarvinnut lähteä anomaan ylimääräisiä avustuksia, sillä olemme pystyneet pyörittämään toimintaa kannattavasti. – Toivon, että minun aikanani talous pysyy yhtä hyvin kurissa. Tosin levottomassa maailmassa meihin voivat vaikuttaa ulkopuoliset tekijät, joille emme mahda mitään. Silloin pitää vain pyrkiä reagoimaan haasteisiin oikealla tavalla, Tuula sanoo. 1990-luvun laman aikana TYSsin käyttöaste painui lähelle 90 prosenttia, kun se muuten on 96–97 prosenttia. Turun opiskelijoista noin 20 prosenttia asuu TYSsin asunnoissa. – Kasvun varaakin siis jonkin verran on. Nykyistä useampi opiskelija voisi hyvin asua meillä, jos pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä asuntoja, talousjohtajat uskovat. Tosin Turun seudun vuokra-asuntotilanne on muutoinkin varsin kohtuullisella tolalla nykyisin.