TEEMA: Vaikeasti paranevat haavat
KESÄKUU 2014 TEEMA: Vaikeasti paranevat haavat – erityishuomio diabeettisissa jalkahaavoissa Aikainen tunnistus ja järjestelmällinen toiminta nopeuttavat paranemista Pääosassa potilaan aktivointi Moniammatillinen tiimi, avain menestykseen Skövdessä Huomion kohteena diabeettiset jalkahaavat #05 Januar 2013 smith-nephew.dk 03 tietoa PÄÄKIRJOITUS Huomion kohteena vaikeasti paranevat haavat V aikeasti paranevat haavat ovat terveydenhuollossa erityisen huomion kohteena – eikä syyttä. Terveystaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna tähän alueeseen perehtyminen on ilmiselvästi hyvä investointi. Siten säästyy suuria rahasummia ja tuhansia työtunteja, jotka voidaan sen sijaan käyttää ennaltaehkäisevään työhön ja yksittäisten haavapotilaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Mutta mitä vaikeasti paranevat haavat oikeastaan ovat? Tarkastelemme asiaa lähemmin tässä Nordic Wound Life -lehden numerossa, jossa kerromme myös vaikeasti paranevan haavan tunnistamisesta sekä siitä, mitkä seikat vaikuttavat haavan paranemiseen ja miten haavoja voidaan ehkäistä. Tutustumme myös lähemmin diabeettisiin jalkahaavoihin ja alan uuteen pohjoismaiseen verkostoon. selvitti meille vaikeasti paranevien haavojen luokittelua. Ylilääkäri ja ortopedi Bodo Günther norjalaisesta Stordin sairaalasta kertoo työstään sairaalan haavapoliklinikalla sekä alipaineimuhoidon (NPWT) käytöstä haavo- Millainen on vaikeasti paraneva haava? Entä mitkä tekijät vaikuttavat haavan paranemiseen? Mitä vaikeasti paranevat haavat oikeastaan ovat? Tarkastelemme asiaa lähemmin tässä Nordic Wound Life -lehden numerossa. jen hoidossa. Tapasimme myös Bergenin yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Guro Vaagbøn, joka toteaa, että kroonisista haavoista kärsivistä diabetespotilaista tulee usein väliinputoajia eri ammattiryhmien välisen yhteistyön ja selkeiden suuntaviivojen puuttumisen vuoksi. Mukavia lukuhetkiä Kävimme Pohjoismaiden kierroksellamme mm. Tanskan Vardessa, jossa sairaanhoitaja Anette Schmidt Birgit Ölmestig, General Manager, AWM Nordic Sisällysluettelo Huomion kohteena vaikeasti paranevat haavat 2 Millainen on vaikeasti paraneva haava? Entä mitkä tekijät vaikuttavat haavan paranemiseen? 3 Aktiivinen hoitoon puuttuminen? Milloin ja miksi se on tarpeen? 6 Hyvin toimiva haavapoliklinikka 8 Diabeettisten jalkahaavojen hoidossa on puutteita 12 NORDIC DIABETIC FOOT TASK FORCE 13 Huomion kohteena diabeettiset jalkahaavat 14 Uusi ALLEVYN-pakkaus 16 02 smith-nephew.com kesäkuu 2014 Julkaisija & toimittaja: Slotsmarken 14, DK-2970 Hørsholm Trine Gram & Carina Ekbladh Layout & tuotanto: copenhagenwindows.dk Painos: 12.000 kpl Nordic Wound Life -lehti tuotetaan Smith & Nephew’n ja CopenhagenWindowsin yhteistyönä. Artikkelit eivät välttämättä kuvasta Smith & Nephew’n mielipiteitä. Smith & Nephew pidättää kaikki oikeudet. Mahdolliset kommentit voi lähettää osoitteeseen [email protected]. Jokaisella meistä on joskus elämässään ollut haava. Useimmiten haavat paranevat nopeasti ja vaivattomasti. Joillekin kuitenkin haavan paraneminen on pitkä ja kivulias prosessi, joka heikentää elämänlaatua. Millainen sitten on vaikeasti paraneva haava? Mitkä tekijät vaikuttavat haavan paranemiseen? Entä miten vastaanotolla selvitään haavan pitkän paranemisprosessin aiheuttamista monista haasteista? V aikeasti paraneva haava määritellään haavaksi, joka ei parane tavanomaisella hoidolla riittävän hyvin tietyn ajan kuluessa.1 Määritelmä koskee sekä akuutteja että kroonisia haavoja eikä se ole riippuvainen haavan tyypistä tai aiheuttajasta. Paranemisprosessiin vaikuttavat haavan aiheuttaja, potilaan ikä sekä mahdolliset muut oleelliset sairaudet. Suuri merkitys on myös haavan koolla, syvyydellä ja sijainnilla sekä sillä, kuinka kauan haava on potilaalla ollut.2 Haavan paraneminen on monimutkainen asia Haavan paranemiseen vaikuttavat siis haavan koko ja potilaan ikä. Isot haavat paranevat usein pieniä hitaammin ja ne myös aiheuttavat herkemmin komplikaatioita, esimerkiksi infektioita, mikä voi hidastuttaa haavan paranemista. Haavan kokoon vaikuttavat yleensä ihmisen yleiskunto ja ympäröivän ihon tila. Molemmat tekijät saattavat vaikuttaa haavan paranemiseen. Vaikeasti paranevassa haavassa mahdollisesti esiintyvä pitkäaikainen tulehdus saattaa myös heikentää solujen toimintaa eli niiden jakautumiskykyä ja kasvua.2 Iäkkäillä potilailla on myös yleensä samanaikaisesti erilaisia lääkitystä vaativia sairauksia, mikä voi myös osaltaan vaikuttaa haavan paranemiseen. Jo potilaan ikä itsessään vaikuttaa paranemisprosessin nopeuteen ja laatuun, mutta merkitystä on myös sillä, onko potilaalla useita samanaikaisia sairauksia. kesäkuu 2014 smith-nephew.com 03 tietoa Diabetes esimerkiksi on sairaus, joka voi vaikuttaa merkittävästi haavan paranemiseen, mm. muuttamalla solukalvon rakennetta, vaikuttamalla tulehdusreaktioon valkoisissa verisoluissa tapahtuvien muutosten seurauksena sekä heikentämällä haava-alueen verenkiertoa. Paranemisprosessille sinänsä välttämätön tulehdusvaihe voi myös vaikeuttaa paranemista, jos se jatkuu vakavana paranemisen alkuvaiheen jälkeen tai jos se pahenee muusta syystä, esimerkiksi haavan infektoitumisen seurauksena. Tärkeitä tekijöitä ovat myös hoitoalan resurssit, tuotteiden saatavuus, hoitohenkilökunnan tietämys ja osaaminen sekä haavan kompleksisuus. Voidaanko ennustaa, milloin kyseessä on vaikeasti paraneva haava? Yleisesti voidaan sanoa, että edistystä tulee näkyä 4–6 viikon kuluessa.3 Vaikeasti paranevan haavan tunnistaminen edellyttää koko potilaan sekä haavan, haava-alueen ja hoitorutiinien huolellista arviointia. Smith & Nephew tarjoaa TIME*-konseptinsa avulla haavojen systemaattiseen arviointiin liittyvää koulutusta sekä opettaa vaikeasti paranevien haavojen hoitoa. Ota meihin yhteyttä, jos haluat lisätietoa, puh. 0207 866 300 tai sähköposti [email protected]. *Courtesy of International Advisory Board on Wound Bed Preparation 2003 Mitä merkitystä haavan hitaalla paranemisella on potilaalle? Vaikeasti paranevan haavan hoito vie aikaa ja edellyttää yleensä useita käyntejä haavapoliklinikalla, tai haavasidosten vaihtamista viikoittain pitkän aikaa – joskus jopa useiden vuosien ajan. Tämä voi hankaloittaa merkittävästi sekä nuorten että vanhempien henkilöiden arkea ja varsinkin työntekoa. Hoitoja varten on oltava poissa töistä, mikä voi olla monille hankalaa. Haavan hidas paraneminen ei kuitenkaan vie vain aikaa ja rahaa. Se vaikuttaa myös potilaan liikkuvuuteen, yleiskuntoon ja sosiaaliseen elämään. Mitä kauemmin haavan paraneminen kestää, sitä enemmän potilas joutuu kärsimään. Sekä potilaan että hänen perheensä elämänlaatuun suuresti vaikuttavia tekijöitä ovat kivun lievitys sekä haavasta vuotavat nesteet ja haju.1 Jos näitä asioita ei saada hallintaan, ne vaikuttavat potilaan hoitomyöntyvyyteen ja hidastavat haavan paranemista.2,4 Tiesitkö, että: • Monista kroonisista haavoista tulee vaike-asti parantuvia (keskimääräinen kesto 280 päivää) Haavan hidas paraneminen ei kuitenkaan vie vain aikaa ja rahaa. Se vaikuttaa myös potilaan liikkuvuuteen, yleiskuntoon ja sosiaaliseen elämään. • Perusterveydenhuollossa 1 haava 7:stä on kestänyt yli vuoden. Viite: Jørgensen et al, Meeting the challenges of wound care in Danish home care, Journal of wound care vol 22, NO 10, Oct 2013 Haavan mittaus alkuvaiheessa Muutokset haavan koossa hoidon alkuvaiheessa ovat osoittautuneet hyväksi indikaattoriksi siitä, miten haava reagoi hoitoon ja miten se lopulta paranee.2 Sen vuoksi on erittäin tärkeää tutkia haava ja mitata sen koko alkuvaiheessa huolellisesti. Mittausten avulla voidaan tunnistaa sellaiset haavat, jotka eivät parane odotetussa ajassa kyseisen tyyppisille haavoille tarkoitetuilla tavanomaisilla hoitomenetelmillä. Varhaisessa vaiheessa tehty arviointi ja uudelleenarviointi voivat auttaa paranemisennusteen tekemisessä.5 Vaikeasti paranevista haavoista kärsivistä potilaista johtuvia kuluja voidaan alentaa ja potilaan elämänlaatua parantaa mm. seuraavasti: • vaikeasti paranevan haavan tunnistus aikaisessa vaiheessa ➢ • edistyksellisten haavanhoitotuotteiden määrätietoinen käyttö Paranemista viivästyttäviä tekijöitä • Potilaaseen liittyvät tekijät (esim. perustana oleva patologia/sairastuvuus, vaikeat kivut, psykologiset tekijät, sukupuoli ja heikentynyt liikkuvuus). • Haavaan liittyvät tekijät (esim. vatsan alueen haavan koko >10 cm2, vatsan alueen haavan kesto > 6 kuukautta, anatominen sijainti ja haavapohjan tila). • Kliiniset pätevyystekijät (esim. hoitohenkilökunnan osaaminen ja tietämys). • Resurssit ja hoitoon liittyvät tekijät (esim. hoidon saatavuus ja sopivuus). Lähde: Vowden P. Hard-to-heal wounds Made Easy. Wounds International 2011; 2(4). Löytyy osoitteesta http://www.woundsinternational.com. 04 smith-nephew.com kesäkuu 2014 Tässä laatikossa olevien kohtien avulla pystytään määrittelemään vaikeasti paraneva haava. Tämä on myös hyödyllinen tarkistuslista, minkä avulla voit tunnistaa vaikeasti paranevan haavan jo alkuvaiheessa. Lähdeviitteet: 1. Vowden P. Hard-to-heal wounds Made Easy. Wounds International 2011; 2(4): Available from http://www.woundsinternational.com 2. European Wound Management Association (EWMA). Position Document: Hard-to-heal wounds: a holistic approach. London: MEP Ltd; 2008 3. Forssgren A, Fransson I, Nelzon O. Leg ulcer point prevalence can be decreased by broad-scale intervention: a follow-up cross-sectional study of a defined geographical population. Acta Derm Venereol. 2008; 88(3): 252-6. 4.International Consensus. Optimising wellbeing in people living with a wound. An expert working group review. London: Wounds International, 2012. Available from http://www.woundsinternational.com 5. Flanagan M. Journal of Wound Care, Vol 12, no 5, May 2003 kesäkuu 2014 smith-nephew.com 05 Haastattelu Aktiivinen hoitoon puuttuminen? Milloin ja miksi se on tarpeen? A K T II V IN E N P A S S II V IN E N Vardessa ollaan taitavia priorisoimaan ja luokittelemaan haavapotilaita. Siellä tiedetään myös, miten tärkeää on löytää potilaiden arkeen parhaiten sopivat hoitotuotteet ja mikä on potilaan oma rooli haavan paranemisprosessissa. Siitä huolimatta toiminnassa on aina myös parantamisen ja korjailun varaa. Anette Schmidt K un meitä pyydetään katsomaan haavapotilasta, tiedämme jo siinä vaiheessa, että hoidossa tulee olemaan haasteita. Monesti potilas on itse yrittänyt hoitaa haavaa useita kuukausia, ennen kuin hän lopulta hakeutuu lääkäriin. Tavatessamme potilaan ensimmäisen kerran meidän on pyrittävä nopeasti selvittämään, miksi haava ei parane odotetulla tavalla. Pyrimme ensimmäisellä käynnillä saamaan kokonaiskuvan potilaasta. Kuka hän on – onko kyseessä diabetespotilas tai mahdollisesti potilas, jolla ei ole diagnosoitu laskimoiden vajaatoimintaa? Joudumme ottamaan huomioon monia eri asioita. Emme ehkä pysty aloittamaan tarvittavaa ja oikeanlaista hoitoa, ennen kuin olemme saaneet perusteellisen kuvan potilaan tilanteesta. Jos kyseessä on esimerkiksi laskimoiden vajaatoiminta, et voi jatkaa haavan puhdistamista ja hoitamista, jos esimerkiksi turvotusta ei ole hoidettu kompressiohoidolla. On erittäin tärkeää löytää syy siihen, miksi haava ei parane, kertoo haavahoitaja Anette Schmidt. Oikean hoitomenetelmän löytämiseksi on myös selvitettävä, mihin vaiheeseen haava on edennyt. Arvioidessamme haavaa otamme huomioon haavan tilan, erityksen, keltaisen ja mustan nekroosikudoksen, fibriinikatteen sekä infektion, jotka voivat vähentää haavan paranemismahdollisuuksia. Puhdistamme ja tarkistamme haavan granulaatiokudokseen saakka, minkä jälkeen on otettava passiivisempi lähestymis- 06 smith-nephew.com kesäkuu 2014 Haavahoitaja tapa, jonka pääasiallinen tarkoitus on varmistaa optimaalinen sidos, jolla on pitkä käyttöaika. Se voi olla vaikeaa sekä hoitajalle että potilaalle... Meidän täytyy muistaa käyttää riittävästi aikaa, jotta saamme potilaan ymmärtämään, miksi sidoksen pitkä käyttöaika on optimaalista paranemiselle. Meidän on yksinkertaisesti opittava pitämään sormemme kurissa. Potilaat osaavat kyllä hoitaa haavojaan, varsinkin kun olemme löytäneet heille heidän arkeensa sopivia hyvin toimivia tuotteita. Voimme auttaa potilaita kertomalla heille, mihin heidän tulee kiinnittää huomiota. Meidän on saatava potilaat mukaan hoitotyöhön ja ottamaan itse vastuuta omasta hoidostaan. Potilaat on saatava liikkumaan, tekemään harjoituksia ja käyttämään kompressiosukkiaan sen sijaan, että ne vain riippuvat tuolin selkänojalla. Meidän on heitettävä pallo takaisin potilaille. Voimme ainoastaan ohjata heidät oikeaan suuntaan – perille he pääsevät itse. Ammattilaisina emme voi vain tarkkailla haavaa ja odottaa sen paranevan. Vain toimimalla näin voimme parantaa hoitoa entisestään. ”Aktiivisissa” toimissamme meidän on toimittava rohkeammin. Potilas käy hoitonsa aikana yleensä monien eri hoitohenkilöiden vastaanotoilla. Sen vuoksi on tärkeää, että potilaalle laaditaan toimintasuunnitelma siitä, mitä kullakin käynnillä on tarkoitus tehdä, jotta kaikki asianosaiset voivat pyrkiä samoihin tavoitteisiin. Työmme tuloksia pitää pystyä mittaamaan, ja vaikeasti paranevien haavojen hoidossa on tärkeää käyttää edistyksellisiä haavanhoitomenetelmiä. Ammattilaisina emme voi vain tarkkailla haavaa ja odottaa sen paranevan, toteaa Anette Schmidt lopuksi. kesäkuu 2014 smith-nephew.com 07 Huomio diabeettisissa jalkahaavoissa Hyvin toimiva haavapoliklinikka Stordin sairaalassa potilaille on tarjolla edistyksellisiä hoitomenetelmiä. Osastonylilääkäri ja ortopedi Bodo Günther vastaa sairaalan hyvin toimivasta haavapoliklinikasta. J os haluamme vähentää amputaatioiden määrää, meidän on suhtauduttava vakavasti diabeettisiin jalkahaavoihin. Työ vaatii paljon resursseja ja aikaa, mutta on samalla mielenkiintoista ja antoisaa, Bodo Günther toteaa. Hän vastaa yhdessä neljän haavahoitajan ja kahden lääkärin kanssa sairaalaan vuonna 2009 perustetusta haavapoliklinikasta, jossa käy viikoittain noin 25 potilasta. Norjalaisen haavanhoidon etujärjestön NIFS:n hallituksessa useita vuosia toiminut Bodo Günther ei kaihda tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja. Hän kokeilee mielellään uusia hoitomenetelmiä, mutta pyrkii koko ajan toimimaan potilaan parhaaksi. Hyvä haavanhoito vaatii sekä aikaa että rahaa, mutta se voi samalla taata ihmiselle hyvän elämän Hyvä haavanhoito vaatii sekä aikaa että rahaa, mutta se voi samalla taata ihmiselle hyvän elämän. Monet kroonisista haavoista kärsivät potilaat tuntevat, että elämä on menetetty. Haavat haisevat pahalta, vuotavat ja ovat kivuliaita. Suuri osa päivästä saattaa kulua haavojen sitomiseen ja sidosten vaihtamiseen. Miten tämä vaikuttaa henkilön sosiaaliseen elämään? Miten uskaltautua ulos tai kylään, kun jalassa on pahalta haiseva haava, joka ei tahdo parantua? YKSILÖLLINEN HOITO: – Haavanhoitoa vaikeuttaa se, että kaikki haavat ovat erilaisia. Jokaista potilasta on hoidettava yksilöllisesti, sanoo Stordin sairaalan osastonylilääkäri ja ortopedi Bodo Günther. 08 smith-nephew.com kesäkuu 2014 Osastonylilääkäri toteaa, että jatkuvuus on kroonisten haavojen hoidossa tärkeää Aikaisemmin potilaat kohtasivat sairaalassa joka kerta uuden hoitajan. Nyt meillä on kiinteä haavanhoitoryhmä, joka tarjoaa näille potilaille räätälöityä hoitoa. Lisäksi käytettävissämme on sairaalan oma asiantuntijaverkosto. Tämä tuo turvallisuutta kaikille osapuolille. Günther toivoo, että haavapoliklinikoita olisi kaikilla paikkakunnilla Haavanhoitoa on kehitettävä nopeasti, jotta amputaatioiden määrää saadaan vähennettyä. Diabeetikon jalat tulisi tutkia vähintään kerran vuodessa. En kuitenkaan usko kaikkien lääkäreiden oivaltavan asian vakavuutta. Lisäksi jatkohoitoon pääseminen vie aivan liikaa aikaa. Läheteoikeus pitäisi antaa sekä jalkaterapeuteille että potilaille itselleen. Diabeettisten jalkahaavojen paikallishoidossa ollaan yksimielisiä siitä, että haavasta on ensin poistettava mahdollinen nekroottinen kudos, minkä jälkeen haavassa tulee käyttää haavan kosteustasapainon oikeana pitävää sidosta. Markkinoilla on saatavana monenlaisia sidoksia, joista tavallisimpia ovat polyuretaanivaahto-, alginaatti- ja geeliytyvät sidokset. Myös hopeaa ja antibakteerisia aineita sisältävät sidokset ovat yleistymässä. Güntherin mukaan hopeasidokset soveltuvat erinomaisesti diabeettisten jalkahaavojen hoitoon. Tällaisten sidosten etuna on se, että niitä käytettäessä voidaan monissa tapauksissa välttää antibiootteja. Bodo Günther on innostunut myös antibakteerisesta IODOSORB™-haavavoiteesta. Se sisältää jodia, jota on käytetty haavanhoidossa vuosisatojen ajan, mutta joka on viime aikoina jäänyt miltei unohduksiin. Myös alipaineimuhoito on yleistynyt haavanhoidossa, ja kätevänkokoinen PICO on mullistanut tämän hoitomenetelmän. Pieni ja kevyt laite on helppokäyttöinen kesäkuu 2014 smith-nephew.com 09 Huomio diabeettisissa jalkahaavoissa Suunniteltu potilaiden ja hoitohenkilökunnan avustamana sekä meille että potilaalle. PICO ei kuitenkaan aina voi korvata perinteistä isoa haavan alipaineimuhoitolaitetta. Valittava hoitomuoto riippuu haavan koosta ja siitä erittyvän eritteen määrästä, Günther sanoo. ALLEVYN Life on uudenlainen sidos, joka on suunniteltu ihmisille, mutta ennen kaikkea yksilöille. Vaikka haavanhoito onkin saanut viime vuosina enemmän huomiota, sen parissa toimii edelleenkin vain pieni ryhmä tulisieluja. Norjassa ollaan myös monilla alueilla paljon muista Euroopan maista jäljessä. ALLEVYN Life lisää potilaiden hyvinvointia1,2, Günther kertoo edelleen, että ”helpon” diabeteshaavan hoito sairaalassa maksaa noin 12 000 euroa. Jo 5–6 päivän sairaalahoito maksaa yhteiskunnalle noin 3 000 euroa. – Ennaltaehkäisevästä työstä hyötyvät siten sekä potilas että yhteiskunta. Norjassa ongelmana on kuitenkin se, että liian harvat asettavat vaatimuksia viranomaisille. hoitohenkilökunnan tyytyväisyyttä2 ja taloudellista hyötyä3*. *Arvioitu sidoksen paikallaan pysymisen, alueellisen väestörakenteen ja tilastojen perusteella3,4,5 Haavapoliklinikoiden rinnalle Günther toivoisi myös kiertäviä haavanhoitoryhmiä, jotka voisivat täydentää polikliinistä hoitoa. Potilaan hoitaminen kotona tai hoitokodissa tuottaa suuria taloudellisia säästöjä. Sama koskee telelääketiedettä. Lisätietoa osoitteesta www.allevynlife.com. Siinä on edetty Tanskassa huomattavasti meitä pidemmälle, mutta juridiset seikat on nyt ratkaistu täälläkin ja testaamme parhaillaan DiaFoto-palvelua Stavangerin yliopistollisessa sairaalassa. Uskon kovasti Tanskan malliin. Kotisairaanhoitajat lähettävät kuvia älypuhelimellaan, minkä jälkeen erikoissairaanhoidon tiimi arvioi kuvat. Näin on tarkoitus saada parempi kokonaiskuva haavojen kehityksestä sekä vähentää tarkistuskäyntien määrää. 6,7 itys oto n kiin mu t ä inen euna v ä t Pi rgonom mät r Bodo Günther toteaa myös, etteivät yksittäiset potilaat monestikaan tiedosta vaivansa vakavuutta ja ole tarpeeksi yhteistyöhaluisia. Jotta haava saadaan hoidettua ja voidaan välttää amputaatiota, on tärkeää pitää verensokeri tasaisena, tutkia jalat usein ja lievittää haavaan kohdistuvaa painetta. Kaikkia haavoja ei kuitenkaan pystytä hoitamaan, vaan silloin joudutaan turvautumaan palliatiiviseen hoitoon. • E veäm e •L Edistynyt haavanhoito Smith & Nephew Oy Äyritie 12 C 01510 Vantaa Puh. 0207 866 300 Fax 0207 866 320 10 smith-nephew.com kesäkuu 2014 www.smith-nephew.com [email protected] ™Smith & Nephew’n tavramerkki ™Smith & Nephew’n rekisteröity tuotemerkki © Smith & Nephew helmikuu 2014 14-02861-FI Viitteet 1. Bali and Monterey Research Insights Summary Document. Smith & Nephew 2013. 2. Rossington A et al., Clinical performance and positive impact on patient wellbeing of ALLEVYN Life. Wounds UK 2013, Vol 9, No 4. 3. Stephen-Haynes et al., An appraisal of the clinical performance and economic benefits of a silicone foam in a large UK primary care organisation. Journal of Community Nursing 2013. 4. PSSRU - Unit Costs of Health & Social Care 2011. L. Curtis. 5. O’Keefe M (2006) Evaluation of a Community-based Wound Care Programme in an Urban Area. Poster Presentation. EWMA Conference 2006. 6. Smith & Nephew data on file report OR-DOF 020 An open, prospective, randomised, comparative volunteer trial to compare the performance of silicone adhesive dressings. MepilexTM Border 7. Smith & Nephew data on file report OR-DOF 041 An open, prospective, comparative volunteer trial to assess the retention qualities of ALLEVYN™ Life and BiatainTM Silicone. Designed for people who happen to be patients September 2012 smith-nephew.dk 13 UUTTA Haastattelu Diabeettisten jalkahaavojen hoidossa on puutteita Kroonisista haavoista kärsivien diabetespotilaiden tilanne on kaikkea muuta kuin optimaalinen. Eri ammattiryhmien osaamista yhdistävien, hyvin järjestettyjen hoitopalvelujen puuttuminen tekee heistä usein väliinputoajia. T ämä on hoitojärjestelmässä suuri puute valtakunnallisella tasolla, sanoo Bergenin yliopistollisen sairaalan osastonylilääkäri Guro Vaagbø. Hän on tyytymätön terveydenhuollon toimenpiteisiin diabeettisten jalkahaavojen hoidossa ja peräänkuuluttaa yhteistoimintaa määrittäviä selkeitä suuntaviivoja. Diabeteshoidolta puuttuu suuntaviivat sille, kenelle eri hoitotoimet kuuluvat ja miten palvelut tulisi järjestää, sanoo Vaagbø, joka toivoisi lisää resursseja muun muassa ennaltaehkäisevään työhön: Diabeettisista jalkahaavoista kärsivien potilaiden tulisi saada säännöllistä hoitoa erikoiskoulutuksen saaneelta jalkaterapeutilta, mikä kuitenkin tulee kalliiksi. Potilaille voitaisiin myöntää hoitokorvausta, mutta se edellyttäisi toimia valtion taholta. Vaagbøn toiveena on eri ammattiryhmien välinen yhteistyö, johon osallistuisivat endokrinologi, ortopedi, verisuonikirurgi, tulehduslääkkeiden asiantuntija, sairaanhoitaja, apuvälineteknikko ja jalkaterapeutti. PUUTE JÄRJESTELMÄSSÄ: Diabeettisista jalkahaavoista kärsivien potilaiden hoitoa on parannettava. Poikkeuksena ovat tälle tehtävälle omistautuneet tulisielut hyvin toimivilla haavapoliklinikoilla, joissa potilaat saavat yksilöllistä hoitoa ja säännöllistä seurantaa. Tarvitsemme kuitenkin paremmat suuntaviivat ja vaatimukset sille, miten nämä palvelut tulee järjestää, osastonylilääkäri Guro Vaagbø toteaa. Norjassa noin 75 000 henkilöllä on todettu tyypin 1 diabetes, kertoo osastonylilääkäri Guro Vaagbø. Oletettavasti noin 300 000 henkilöllä on tyypin 2 diabetes, mutta puolet heistä ei edes tiedä sitä. Noin 30 prosenttia diabetespotilaista saa joskus elämässään diabeettisen jalkahaavan, joka voi muuttua niin vakavaksi, että jalka joudutaan amputoimaan. – Diabeettisten jalkahaavojen hoitamisessa tarvitaan näitä kaikkia ammattiryhmiä. Tällä hetkellä ei ole suuntaviivoja tai toimivaa järjestelmää sille, miten nämä tahot saataisiin tarvittaessa nopeasti mobilisoitua. Hoitoon pitäisi osallistua sekä perus- että erikoisterveydenhuollon edustajia. Yhteisenä tavoitteenamme pitää olla kroonisten haavojen sekä reisi- ja sääriamputaatioiden määrän vähentäminen. Vuosina 2011 ja 2012 jouduttiin tekemään lähes 1 000 reisi-, sääri- ja jalka-amputaatiota sekä jonkin verran myös varvasamputaatioita. Diabeettisten jalkahaavojen taustalla on usein monta eri riskitekijää. Useimmilla potilailla yksi keskeinen riskitekijä on perifeerinen neuropatia. Puolella tyypin 2 diabetesta sairastavista potilaista on todettu perifeerinen neuropatia, joten he kuuluvat jalkahaavan riskiryhmään. Neuropatia aiheuttaa jalan puutumista ja joissakin tapauksissa myös jalan epämuodostuman – sekä usein kävelyhäiriöitä. Tuntoaistin heikkeneminen voi johtaa siihen, että henkilö saa haavan aivan huomaamattaan. Jalat on sen vuoksi tärkeää tutkia säännöllisesti. NORDIC DIABETIC FOOT TASK FORCE Uusi pohjoismainen eri ammattiryhmien välinen verkosto Asuinpaikalla on merkitystä, kun halutaan varmistaa diabetespotilaille paras mahdollinen jalkahoito Pohjoismaissa. Samoista yleisistä periaatteista ja kliinisiä käytäntöjä koskevista poliittisista suosituksista huolimatta hoidossa on eri Pohjoismaiden välillä suuria eroja. Joillakin paikkakunnilla on tarjolla erinomaista hoitoa ja ammattiryhmien välistä yhteistyötä, kun taas toisilla paikkakunnilla nämä molemmat asiat ovat paljon huonommalla tolalla. Tämän vuoksi on perustettu verkosto ”Nordic Diabetic Foot Task Force”, jonka tavoitteena on tarjota kaikille Pohjoismaissa asuville diabetespotilaille parasta mahdollista jalkahoitoa. Perustelut Nordic Diabetic Foot Task Force kokoaa monia eri ammattiryhmiä edustavat kansalliset ja kansainväliset poliklinikat ainutlaatuiseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on käynnistää ja tukea erilaisia kansallisia toimia. Tarkoituksena on edistää diabeettisten jalkahaavojen hoidon ohjeistuksen systemaattista ja aktiivista toimeenpanoa. Eri maiden kansalliset työryhmät huolehtivat toimenpiteiden toteutuksesta, ja tulosten avulla on tarkoitus painostaa uusiin aloitteisiin, joilla voidaan tukea parhaiden käytäntöjen löytämistä. Ohjausryhmän jäsenet Tanska Klaus Kirketerp-Møller, MD, Orthopedic Consultant Ortopedinen osasto, Amputaatioiden ja haavojen tutkimusyksikkö Hvidovre Hospital Ruotsi Magnus Løndahl, MD, Consultant Endocrinologist Endokrinologinen osasto Skånes universitetssjukhus Norja Tore Julsrud Berg, MD, Consultant Endocrinologist, Associate Professor Endokrinologinen osasto Oslo univeritetssykehus Suomi Vesa Juutilainen, MD, Consultant Plastic Surgeon Plastiikkakirurgian klinikka HUS Nordic Diabetic Foot Task Force perustettiin virallisesti Kööpenhaminassa helmikuussa 2014, jolloin ryhmän hallitus piti ensimmäisen kokouksensa. Hallituksen jäseninä on asiantuntijoita kaikista Pohjoismaista ja se on vastuussa toiminnan strategisesta suunnittelusta ja priorisoinneista. Kansalliset työryhmät Työryhmiin kuuluu ortopedisen kirurgian, plastiikka- ja verisuonikirurgian, endokrinologian sekä diabeteksen kliinisiä asiantuntijoita. Edustettuina ovat myös kansalliset haavanhoito- ja jalkahoitoyhdistykset. Kansalliset työryhmät keskittyvät ennen kaikkea kansallisten suuntaviivojen käyttöönottoon liittyvään työhön, paikallisten hankkeiden ja aloitteiden tukemiseen sekä tiedottamaan meneillään olevista ja suunnitelluista toimenpiteistä puolivuosittain. Kansalliset työryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan. Lisäksi työryhmä järjestää diabeetikoiden jalkaongelmia käsittelevän symposiumin, jonka tavoitteena on edistää ja tukea parhaiden käytäntöjen soveltamista sekä koulutusta diabeetikoiden jalkahoidossa Pohjoismaissa. Ensimmäinen symposiumi järjestetään Malmössä 5. - 6. marraskuuta 2014. Luennoitsijat ovat pohjoismaisia ja kansainvälisiä diabeetikoiden jalkahoidon asiantuntijoita, diabetesyhdistysten edustajia sekä laadunvalvonnan ja -rekisteröinnin asiantuntijoita. Lisätietoa on osoitteessa www.nordicdiabeticfoot.com 12 smith-nephew.com kesäkuu 2014 kesäkuu 2014 smith-nephew.com 13 Haastattelu rubrikken Kertakäyttöinen haavan alipaineimuhoitojärjestelmä Huomion kohteena diabeettiset jalkahaavat Tiimiimme kuuluvat verisuonikirurgi, infektioasiantuntija, ihoasiantuntija ja diabetesasiantuntija. Lisäksi käytettävissämme on ortopedian kirurgi, diabeteshoitaja, jalkaterapeutti ja ortopedisten jalkineiden valmistaja. Käytettävissämme ovat siis kaikki asiaankuuluvat ammattiryhmät. In n nen meistä arvioi kunkin potilaan oman asiantuntemuksensa perusteella. Kaikki tutkivat jalkahaavapotilaan ja kirjoittavat muistiin omat huomionsa, minkä jälkeen potilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Potilaalle voidaan joutua tekemään leikkaus tai hän saattaa tarvita toisenlaisen sidoksen tai jalkineen. Joudumme usein tekemään muutoksia lääkitykseen. Potilaalle saatetaan määrätä insuliinia tablettien sijaan tai tarvittaessa antibiootteja. Tärkeintä on, että kaikki tämä pystytään hoitamaan samalla kertaa. Potilaan ei tarvitse tällä tavoin juosta kuuden eri asiantuntijan vastaanotolla. Sen jälkeen vastuu potilaasta siirtyy jalkaterapeutille, joka huolehtii siitä, että kaikki sujuu hoitosuunnitelman mukaan. Meillä ei ole konkreettisia lukuja eri ammattiryhmien välisen yhteistyön tuloksista, mutta olemme vakuuttuneita siitä, että se on oikea käytäntö diabeetikoiden jalkavaivojen hoitamisessa. Pyrimme löytämään tähän työtapaan soveltuvan hoitomallin, koska sillä on erittäin tärkeä merkitys esimerkiksi paranemisajalle, Gunilla Jägeblad toteaa lopuksi. 14 smith-nephew.com kesäkuu 2014 va t I o In Pelkkä yhteistyö ei kuitenkaan riitä. Pyrimme luonnollisestikin myös jatkuvasti pysymään ajan tasalla alan uudesta tutkimuksesta esimerkiksi Smith & Nephew’n käynnistämän verkoston välityksellä, josta on meille arvokasta apua, Gunilla Jägeblad toteaa. no n Eri ammattiryhmien tiiviistä yhteistyöstä on monia etuja. Opimme toisiltamme paljon ja lisäksi meillä on yhdessä runsaasti kokemusta ja tietoa diabeetikoiden jalkaongelmista. Tästä osaamisesta on meille hyötyä jokapäiväisessä työssämme ja potilaiden hoidossa. Pelkkä yhteistyö ei kuitenkaan riitä. Pyrimme luonnollisestikin myös jatkuvasti pysymään ajan tasalla uudesta tutkimuksesta esimerkiksi Smith & Nephew’n käynnistämän verkoston välityksellä, Gunilla Jägeblad toteaa va t I o E ri ammattiryhmien edustajista koostuvan hoitotiimin alullepanija ja vetäjä on Gunilla Jägeblad. Gunilla Jägeblad kertoo seuraavassa, miten työskentely eri ammattiryhmien välillä toimii, millainen merkitys sillä on hoitotyössä ja mitä tällainen yhteistyö lopulta merkitsee potilaalle. Tiimi kokoontuu iltapäivisin kahden viikon välein keskustelemaan potilaista, joilla on todettu diabeettinen jalkahaava. Kutsumme tätä ”jalkakierrokseksi”. Jokai- no Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on aivan luonnollinen asia Göteborgin pohjoispuolella Skövdessä sijaitsevan Skaraborgin sairaalaan jalkahaavakeskuksessa (Fodsårcentrum). Keskus on jo yli 30 vuoden ajan yhdistänyt eri ammattiryhmien osaamista tarjotakseen parasta mahdollista hoitoa diabeettisista jalkahaavoista kärsiville potilaille. Paina oranssia nappia Potilaat, joilla on kroonisia haavoja, kokevat usein turhautumista, ahdistusta ja huonoa itsetuntoa. Monet eristäytyvät ja elävät rajoitettua elämää tilanteestaan johtuen.1 PICO mahdollistaa haavan alipaineimuhoidon kotona ja potilas voi elää normaalia elämää samalla kun haavan paraneminen nopeutuu. PICO on tehokas taskukokoinen haavan alipaineimuhoitojärjestelmä. Pumppu mahdollistaa huolettoman, aktiivisen ja sosiaalisen elämän. PICO tekee sen mahdolliseksi. © Smith & Nephew heinäkuu 2012, 12-0200 Viite 1. International consensus. Optimising wellbeing in people living with a wound. An expert working group review. London: Wounds Internationel, 2012. http://gettag.mobi kesäkuu 2014 smith-nephew.com 15 105980 Uusi ALLEVYN-pakkaus Yksinkertainen. Informatiivinen. Hyödyllinen. Tehokas. Resurssien ja ajankäytön paineen kasvaessa on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset voivat valita oikeanlaisen sidoksen helposti. Siksi olemme uudistaneet ALLEVYN-pakkaukset yksinkertaisilla ja informatiivisilla ominaisuuksilla, kuten: Värikoodatut tuotenimet Allevyn Life Allevyn Adhesive Allevyn Non-Adhesive Allevyn Gentle Allevyn Gentle Border Lite Uudet kuvakkeet tukemaan sidosvalintoja: (Esim.) Pakkauksen sidosmäärä: 0x 10x 10 Imukyky: CHANGE SILICONE ADHESIVE SILICONE ADHESIVE HIGH SILICONE ADHESIVE Allevyn Gentle Border HIGH Kiinnittyvyysaste: INDICATOR CHANGE INDICATOR HIGH LOCK AWAY CORE 5 UP TO 5 DAYS Käyttöaika (päivää): 0x 10x 10 10 7 CHANGE UP TOINDICATOR 7 DAYS 7 75 LOCKTO AWAY CORE UP TO 7 DAYS MODERATE UP 7 DAYS SILICONE ADHESIVE UP TO 5 DAYS MODERATE MODERATE SILICONE ADHESIVE SILICONE ADHESIVE SILICONE HIGH ADHESIVE 0x 10x 10 10 10 0x 10x 10 Kaikkien ALLEVYN-pakkausten merkinnät muuttuvat uuteen muotoon loppuvuoden 2014 aikana. 77 7 5 x1 CHANGE LOCK AWAY CORELOCK AWAY CORE INDICATOR 7 UP TO 5 DAYSUP TO 5 D xx11 xx11 Smith & Nephew tarjoaa täydellisen UP UP TOtehokkaita 7 DAYS TO 7 DAYS haavanhoitotuotteita sekä näkemystä ja tietoa haavojen LOW valikoiman SILICONE ADHESIVE MODERATE SILICONE ADHESIVE ehkäisyn ja hoidon parhaista toimintatavoista. UP TO 7 DAYS UP TO 7 DAYS LOW LOW SILICONE ADHESIVE SILICONE ADHESIVE Tämän tiedon taustalta löydämme uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat haavapotilaiden hoidon tuloksia sekä kiinnittävät samanaikaisesti huomiota resurssien käyttöön Suomen terveydenhuollossa. 77 Smith & Nephew Oy • Äyritie 12 C 01510 Vantaa • Puh. 0207 866 300 • Fax 0207 866 320 SILICONE ADHESIVE SOFT GEL ADHESIVE LOW MODERATE 7 DAYS UP UP TO TO 7 DAYS 7 7 UP TO 7 DAYS UP TO 7 DAYS MODERATE MODERATE SOFT GEL ADHESIVE SOFT GEL ADHESIVE 5 xx11
© Copyright 2024