OSAVUOSIKATSAUS

Q
OSAVUOSIKATSAUS 1
Optimi ry:n virallinen
äänenkannattaja 5. vsk
nro 1 | maaliskuu 2007
Maire & the boys | 18
Kerho esittäytyy | 28
Kylterin salainen ase | 26
.:Pääkirjoitus:.
Unelmia ja toimistohommia
aihetta tähän kirjoitukseen, päädyin miettimään
syytä tälle toiminnalleni. Miksi kirjoitan jotain, mikä kuuluu
päätoimittajan toimenkuvaan? Miksi olen kauppatieteiden opiskelijain
ainejärjestön lehden päätoimittaja? Haluanko olla taloustieteilijä vai
lehtimies? Haluanko olla kumpaakaan? Mikä minusta tulee isona?
Pitkään mietittyäni
Kaverini äiti nauraa aina kertoessaan juttua siitä, kuinka hän oli
kysynyt minulta ja kaveriltani ollessamme noin kymmenen vanhoja,
että ”Mitäs työ pojat teette sitten isona?” Olin siihen kuulemma
pienen hetken mietittyäni vastannut ”Myö ostettaan Ferrari ja
mennään naisiin”. No, kauppatieteilijän palkoilla niitä Ferrareita
joskus saatetaan ostaakin. Joka tapauksessa se on paras tähän
mennessä antamani vastaus tuohon kysymykseen. Minä kun en
tosiaan taida tietää vieläkään, mitä helvettiä minä sitten isona teen.
Monet aloittavat yliopisto-opiskelunsa 18–19-vuotiaina, yleensä
suoraan lukion penkiltä tai armeijan suoritettuaan. Pitäisikö sen
ikäisenä pystyä päättämään, mitä tekee lopun elämäänsä? Monet
panostavat kauppatieteiden pääsykokeisiin huolella ja osa on jopa
polleata porukkaa kun pääsee sisään sen vaivannäön jälkeen.
”Bileitä, vaikutusvaltaa, statusta ja rahaa. Ei ole minua kovempaa
ja kauniimpaa!” Mutta onko kaupallisen alan koulutus ja työelämä
hektisessä ja yhä nopeammin muuttuvassa bisnesmaailmassa sitä,
mitä he lopulta tajuavat oikeasti haluavansa? Tai kääntäen, entäs
jos se loppuelämä ei olekaan toimitusjohtajan pesti ja optiomiljoonia
vaikka niin on halunnutkin?
Koulumaailma on muuttumassa myös entistä enemmän
määrätietoisten uraohjusten kasvatuslaitokseksi. Lukion alkaessa
pitäisi jo olla selvillä, mihin oppiaineisiin erikoistumista lähtee
tutkinnollaan hakemaan. Niillä papereilla haetaan sitten jo selvillä
olevaan jatko-opiskelupaikkaan. Eikös ennen lukioon menty mm.
siitä syystä, ettei tiedetty mitä halutaan tehdä isona? Meinaa pukata
nuorelle ihmiselle stressiä jos kysellään tosissaan loppuelämän
suunnitelmia heti peruskoulun päätyttyä. Vaan pukkaahan tuo
vähän vanhemmallekin, ainakin jonkin verran.
Pienenä sitä itse haaveili formulakuskin tai jalkapalloilijan ammatista,
mutta ne olivat lähinnä kaukaisia unelmia. En tiedä mikä minuun
sitten on viimeisen parin vuoden aikana iskenyt, koska jossain
minussa kytee nyt halu soittaa rokkibändissä. Sehän on normaalia
jossain teini-iässä, että haluaa kitarasankariksi ja vaikka miksi.
Miksi se iski vasta hieman myöhemmin? Vajaa vuosi sitten jouduin
lopulta ostamaan sähkökitaran ja siitä lähtien on sointuja opeteltu,
tosin vaihtelevalla menestyksellä. Mutta onhan Lemmykin vielä
kuusikymppisenä aika äijä ja Keith Richardsia ei näytä mikään
saavan hengiltä, joten vielä minulla aikaa riittää. Tosin korkeakoulutus
ja rokkitähteys korreloivat aika huonosti.
Pointti edellisessä oli se, että jos saisin elätettyä joku päivä itseni
edes välttävästi soittamalla musiikkia (olettaen, että todella
pitäisin touhusta), en välittäisi suurista tuloista ja bisnesillallisista
jormaolliloiden kanssa (en tosin voi kieltää vielä niidenkään
houkuttelevuutta). Tässä välin kehotankin sinua miettimään, onko
tämä tutkinto mitä todella haluat? Jos näin on, niin anna mennä.
Jos ei, niin tee asialle jotain ennen kuin kätesi ovat yhä syvemmällä
paskassa. Jos et taas ole varma niin onnittelen valinnastasi, sillä
tämän tutkinnon tuomilla eduilla ei ainakaan harmita niin paljon,
kuin jos olisit työhösi tyytymätön matalapalkkapaavo. Edellä
kertomani perusteella voinet sijoittaa minut helposti viimeisimpään
ryhmään. Kuitenkin lähden tästä treenaamaan Thunderstruckia ja
The trooperia, ihan varmuuden vuoksi…
Jussi Asikainen
Päätoimittaja
Osavuosikatsaus
Ei se Ferrari lopulta lämmitä autotallissa samalla tavalla, jos se ei ole
hankittu tekemällä itselleen mielekästä työtä. Itse asiassa 10 vuotta
vanha Toyota Corolla lämmittää enemmän, kunhan olet nauttinut
sen ostamiseen vaaditun rahasumman hankkimisesta. Vaikka
näiden kahden eri auton hankkimiseen sitten menisikin sama aika,
mutta eri ammateissa.
Päätoimittajan kommentti:
”Lehtitiimi on saanut tälle vuodelle oman taittajan, yhden paluumuuttajan ja muutaman uuden kasvonkin. Kaikista näistä olen erittäin mielissäni, kiitoksia! Kaiken ”kruunaa” härö päätoimittaja, jonka tehtävä vaikutti sopivan haastavalta heti ensimmäisessä lehtitiimin kokouksessa.
Tasokkaan kylterijulkaisun jatkaminen lyhyenlännällä tekijäkaartilla vaikutti aluksi epävarmalta. Lopulta päädyttiin kuitenkin jopa runsaudenpulaan ja lehdestä olisi voinut tehdä nykyistä pidemmänkin. Ei kuitenkaan tuhlata kaikkia paukkuja kerralla. Pätevää raporttia löytyy niin
viihteellisemmältä kuin asiapitoisemmalta linjalta kirjoitettuna. Kampuksen ravintoloihin luodaan katsaus Laurin toimesta ja mystinen Maire
on seikkaillut miesten maailmassa. Kalle on rusentanut ajankohtaisen federaatiohankkeen annin yhteen sivuun, joten ei välttämättä tarvitse
lukea monikymmensivuista alkuperäistä raporttia pysyäkseen kärryillä käsillä olevasta, toteutuessaan nopeasti aktualisoituvasta, muutoksesta.
Lehden ulkoasun viilauksesta ja taittamisesta vielä kiitokset Laurille, visuaalisesti ollaan fashionably ROCK.”
2
Osavuosikatsaus q4/2007
Pu h e e n jo h ta ja n pa l s ta 4
SElv i t ys
6
Ta pa h t um at 8
K va r ta al i n k a svot 9
Tu l e va is u u s 10
Kilpajuoksua kellon kanssa kalenteri kaverinain
Kampuksen paras rafla
Ravintolagallup
Venäjä-sitsit
Kylteripäivät
Winter Jam
Tiina Kettunen
Optimilaiset työelämässä
Ti e d ä tk ö k e tk ä 11
n au t t ivat LUOTTAMUSTASI ?
Opt im in h a l l it u s 2 0 07 12
K y l l in h y v ä ä 14
Haku päälle!
Päätoimittaja:
Jussi Asikainen
[email protected]
Kirjoittajat:
Satu Hakola
Ella Herranen
Annika Hippi
Heli Kymäläinen
Jukka Moilanen
Eero Mutanen
Kalle Nordström
Santtu Pulli
Risto Salminen
Maire Vaa
Lauri Viljanen
Laura Vireä
Taitto:
Lauri Kyöttinen
Kannen kuva:
Opt im i - 16
5 v u ot ta t ä y t t ä j u h l a a ! Risto Salminen
r ep o r ta a s i
18
Kopijyvä Oy, Joensuu
ko po - a si a a
20
Maire & The Boys
Itä-Suomen yliopisto tulee - oletko valmis?
Kankkusen Jere, yo-kunnan hallituksen pj.
Pienen pieni optimilainen kopona
Alkavat kurssit ja yleiset tenttipäivät
s o lu t tau t u m in e n Painos:
150 kpl
Julkaisija:
24
Tu o m i ota lo u s t ie d e 25
KEHON KIELI, K YLTERIN SALAINEN ASE
26
MIK Ä IHMEEN K ERHO ?
28
KUNIN G ASKORTTI
30
Näkökulmia puun takaa
Painopaikka:
Optimi ry
www.optimiry.org
[email protected]
Copyright 2007 © Optimi ry
Osavuosikatsaus on Joensuun yliopiston
kauppatieteiden opiskelijain ainejärjestö
Optimin neljännesvuotisjulkaisu.
3
.:Puheenjohtajan palsta:.
Heidi Markkanen Piia Hiltunen
Terhi Roivas
Joensuu
Joensuu
Joensuu
Kilpajuoksua k
kanssa kalent
kaverinain...
Heidi Häkkinen
Henna Parkkinen Kaarina Pesonen Karo Kettunen Joensuu
Outokumpu
Helsinki
Rääkkylä
Kiire, kiire, kiire...
VALMISTUNEITA
Kolme kandidaattia:
KTK, johtaminen
KTK, markkinointi
KTK, markkinointi
Neljä maisteria:
KTM, johtaminen KTM, johtaminen KTM, laskentatoimi
KTM, markkinointi
Sitä joko on tai sitten ei
ole. Minulla sitä on – aina. Vuosi sitten luulin olevani kovin
kiireinen hoitaessani Optimin hallituksen yrityssuhdevastaavan
pestiä, suorittaessani muutamia kauppatieteen peruskursseja
ja urheillessani puoliaktiivisesti pysyäkseni fyysisesti
tyydyttävässä kunnossa. Tuohon aikaan, aina onnistuessani
tasapainottelemaan tässä kalenteriorjuudeksi kutsuttavassa
lyhytelokuvassa tunsin itseni kovin tärkeäksi ja tehokkaaksi
selviytyessäni niin koulusta kuin luottamustehtävistäkin. Nyt
– vuotta myöhemmin – muistelen kaiholla tuota kultaista
fuksivuotta, jolloin luottamustehtäviä, vastuuta ja ennen kaikkea
kiireitä oli suhteessa huomattavasti nykyistä vähemmän.
Kiire on hyvin suhteellinen käsite.
Haluatko tuutoriksi
syksyllä 2007?
Haemme lukuvuodelle 2007–2008 viittä tuutoria ohjaamaan uusia
kauppatieteiden opiskelijoita. Tuutorina tehtäväsi on perehdyttää
fuksit opintojen aloittamiseen ja opiskelijan arkeen syksyllä, mutta
tuutorkoulutuksia järjestetään jo keväällä ja kesällä.
Tärkeä osa tuutorointia on henkilökohtaisen opintosuunnitelman
ohjaaminen. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea kaikesta, mutta tuutorina toimit kuitenkin linkkinä taloustieteiden oppinaineryhmään,
tiedekuntaan ja yliopiston neuvontapalveluihin. Palkkaa saat 10
tunnista tuutorointia eli yhteensä noin 100 € ja lisäksi saat opintosuorituksen pienryhmäohjauksesta (n. 2-3 op).
Tuutorilta odotetaan kohtalaista paneutumista ja menestystä
opinnoissaan, yhteistyökykyä, avointa asennetta, sosiaalisuutta
sekä aitoa kiinnostusta auttaa uusia opiskelijoita. Haemme sekä
aikaisemmin tuutoreina toimineita että uusia kasvoja, ja toivomme
edustusta eri vuosikursseilta.
Hakuaika päättyy 7.3.2007.
Vapaamuotoiset hakemukset Optimin sähköpostiin
[email protected]. Haastattelut suoritetaan 8.-14.3.2007.
Lisätietoja Kirsiltä [email protected] tai 050–3205615.
Viime yönä päivän sähköpostiruuhkaa purkaessani painoin
viimeisen kerran send-nappia klo 04.12. Pienen peiton
potkiskelun jälkeen lähdin hetkeksi vähemmän kiireiseen
paikkaan. Pitkäänhän tätä iloa ei kestänyt, aamulla 10 jälkeen
herättyäni avasin ensimmäisenä sähköpostin ja kappas ”13
uutta viestiä”... Nytkin vieressäni oleva kello puhuu karua
kieltä näyttäen ajaksi 02.45 ja taas minulla on kiire. Mihin!?
Niinpä hyvä kysymys.. Toisaalta, luultavammin aamulla tunnen
itseni hieman vähemmän kiireiseksi kirjoitettuani tämänkin
tekstin yöllä varastaen ajan lepoajasta. Nooh, unen substituutti
on kahvi, ajattelen hyväksyen kaikessa hiljaisuudessa tämän
pienen itsepetoksen.
Kiire, kiire, kiire..
Huomenna - tänään oikeastaan - herään klo 9 purkamaan
aamun aikana tulleet sähköpostit jättäen kiireen turvin
aamupalan väliin ja kiirehtien kymmeneksi Auralle sopimaani
oikeustaloustieteen ryhmätyöpalaveriin. Siellä voinen syödä
aamupalan.. Pitäisiköhän se laittaa kalenteriin..? Seis! Nyt
saa riittää. Eihän tässä ole enää mitään järkeä. En tahdo
opiskelijatovereitteni valmistuttuaan muistavan minua kaverina,
joka tukehtui, kun ei muistanut merkata kalenteriinsa, milloin
on aika hengittää.
Kuitenkin, aina silloin tällöin kiireesi tavallaan pysähtyy. Tai
oikeastaan juoksevat asiat eivät vaan sinä pysähdyt. Niin kävi
hiljattain minullekin, kun kesken kiireisimmän jouluruuhkan
hyvä ystäväni soitti ja kysyi olisiko minulla aikaa tavata.
Kerroin olevani töissä ja hoitavani illalla pari muuta deadlinen
kirimää asiaa. Ystäväni totesi, että ehdittäisiinhän me tavata
myöhemminkin, mikäli minulla on hänelle jossain välissä aikaa.
4
.:Pääyhteistyökumppanit 2007:.
kellon
teri
Tämän jälkeen hän mainitsi lakonisesti, että olisi vain halunnut
tavata minut kertoakseen hyvälle ystävälleen hänessä hiljattain
havaitusta syövästä. Sillä hetkellä kiire loppui, työn teko loppui
ja jopa aikakin tuntui pysähtyneen lysähtäessäni taukohuoneen
tuolille pää täynnä ei-mitään. Paskamaisen epätodellinen tunne
lamautti kehon ja mielen. Mihin minulla oikeastaan on kiire?
Mikä saa ihmisen jumaloimaan kelloa ja kalenteria? Muuttuuko
elämä kaiken tämän kiirehtimisen ja suorittamisen jälkeen
yhtään paremmaksi? Tuskinpa.
Kiireesi eivät kiirehtimällä vähene, eikä aikasi lisäänny
stressaamalla. Kunnianhimoisinkin opintojen super-suorittaja
voi joskus heittää hanskat tiskiin, tenttikirjat nurkkaan, skipata
tentin ja lähteä ystäviensä kanssa viettämään laatuaikaa ilman
sen suurempaa tarkoitusta. Kiirehtikää oikeiden asioiden
puolesta. Kiirehtikää töistä kotiin nauttimaan läheistenne
seurasta! Nauttikaa elämästä ja voikaa hyvin!
Santtu Pulli
Puheenjohtaja
Optimi ry.
5
.:Selvitys:.
Kampuksen
paras rafla
sisältävät täyttä asiaa ja vähän vähemmän asiaa
kampuksen ravintoloista. Koska kyseessä ei ole Michelin -opas tai
edes Gautmillau -arvostelu, oli ruokailuun käytössä vain niukka
ja rajallinen budjetti. Budjetti oli siis oma lompsani (lahjoituksia
otetaan vastaan). Tämän takia kaikissa ravintoloissa on ruokailtu
vain kerran.
Seuraavat pari sivua
Jos vain mahdollista kannattaa tarkistaa netistä, missä kulloinkin
syö. Menut löytyvät osoitteesta www.joensuu.fi/amica.
Ruokailupäivä 1
Ravintola Kuutti (Natura)
Yliopistokatu 7
Ensimmäisenä ruokailupäivänä suuntaan ravintola Kuuttiin. Ravintola
Kuutti sijaitsee viihtyisän Naturan kupeessa Biotieteiden tiedekunnan
talon helmassa. Joo, ehkä jätetään vuodatus vähemmälle ja
keskitytään asiaan. Ruoaksi valkkaan jauhelihapuikkoja ja perunoita.
Mieleen jää erityisen mukava henkilökunta, joka ei pahastu edes
pudottaessani vahingossa (hehe) kolikkoni kahvipannuun. Kuutti
saa lisäpongoja tacoista ja salsasta, joita on lähes aina tarjolla.
Kuutin aula ja pöytien vierusta on ”koristeltu” täytetyillä eläimillä.
Tästä johtuen koko ruokailun ajan tuntuu siltä, että joku tuijottaisi
niskaan. No joo ei nyt ihan, mutta onnittelen itseäni siitä, että
opiskelen kauppatieteitä enkä biologiaa.
Motto: Se hymyilevä täti tarjoilee sulle tacoja.
Ruokailupäivä 2
Ravintola Metla (Metla)
Yliopistokatu 6
Toisena päivänä arvostelussa on Metla. Metla on rakennuksena
erilainen ja siellä viihtyvät metsäläiset, eh metsätieteen opiskelijat,
ovat myös erilaisia. Viereisessä pöydässä puhutaan sammalista sun
muista, ah niin mielenkiintoisista, aiheista. Ruokana on broileria
kasvispedillä. Harmikseni ruoka kuulostaa paremmalta lounaslistalla
kuin se on lautasella. Ruoka ei ole huonoa, mutta se ei vastaa
hintaansa, koska opiskelija-alennusta ei saa.
6
Ruuhka-aikaan Careliassa on tiivis tunnelma
Motto: Kauppatieteilijöiden rakennus - kalliimmat hinnat.
Ruokailupäivä 4
Ravintola Corelli (Tiedepuisto)
Länsikatu 15
Ravintola Corelli on Kampuksen eteläisin rafla. Talvisin kannattaa
sitä suosia jo pelkän lämpimämmän ilmanalan takia. Hieman
pidempi kävelymatka kuin muihin ravintoloihin ei haittaa. Pureva
tuuli ja -30 asteen lämpötila eivät myöskään häiritse ruokaarvostelijaa. Puolimatkassa Corellille alkaa tuntua jopa jonkinmoista
lämmöntunnetta. Hypotermialla ei ole osuutta asiaan. Ruokana on
lihapullia, jotka ovat hintansa arvoisia. Itse asiassa ruoka on varmasti
halvemman kastin parhaimmistoa.
Motto: Kävelyllä on kiva käydä.
Ruokailupäivä 5
Ravintola Verola (Regia)
Tulliportinkatu 1 A
Verola saa pisteitä hyvästä nimestään, onhan se verotoimiston
vieressä. Siihen se sitten jääkin. Varmaan ihan kiva paikka, mutta
ei huvita lähteä tallaamaan, kun on edelleenkin niin saakelin kylmä.
Kävelymatka Corellille opetti.
Motto: Eh, hyvä nimi
Ruokalupäivä 6
Hesburger
Siltakatu 6
Hesburgerin perusaatteisiin kuuluvat laadukas ja hyvä ruoka,
viihtyisät tilat ja erinomainen palvelu. Saakeli. Nyt meni ohi
aiheesta.
Motto: Viereisten pöytien keskusteluja kuuntelemalla voit oppia
paljon rakkosammalesta.
Motto: Jos Amican paikat kyllästyttää…
Ruokailupäivä 3
Ravintola Aura (Aurora)
Yliopistokatu 2
Ruokailupäivä 7
Ravintola Puisto (Tiedepuisto)
Länsikatu 15
Tarjolla on yrttipaloja ja meksikolaista juustokeittoa, mutta päädyn
kuitenkin ottamaan joensuulaista jauhelihakastiketta ja spaghettia.
Kovasta yrityksestä huolimatta en saa ruokaa ilmaiseksi lehtijutun
piikkiin. Aurassa ei liioin saa opiskelija-alennusta, joten joudun
maksamaan törkeän kalliin hinnan, 7,00 euroa. Olin hei sitten ihan
tosissani niistä lahjoituksista. Kalliimpi hinta taitaa todellakin nostaa
laatua, sillä ruoka on parempaa kuin aikaisemmissa ravintoloissa.
Myös sisustus tekee Aurasta raflaavamman kuin edellisissä
paikoissa. Hieman parempi ruoka ja kivat pöydät eivät kuitenkaan
korvaa lompakolleni aiheutunutta pahaa mieltä.
Tiedepuiston toinen ruokapaikka, ravintola Puisto, vakuuttaa
kaikin puolin. Lounaspöytä on paljon edustavampi kuin muualla.
Sisustuksesta tulee jo oikeasti mieleen ravintola. Tilaan täytetyn
lehtipihvin. Se on hyvää. Ravintola Puisto on kieltämättä kampuksen
parhaita ravintoloita. Hinnat jätän kuitenkin mainitsematta.
Opiskelija-alennuksista en edes puhu.
Motto: Köyhät kyykkyyn, me tehdään gourmetia
.:Gallup:.
Missä
maistuu?
syö joka arkipäivä
koulun
ravintoloissa.
Kotona
hän ei tee itse ruokaa, ja päivän
toisen lämpimän aterian valmistaa
Antti. Parhaiten koululla maistuu
lasagne.
- Syön Carelialla, mutta aikaisemmin
söin usein myös Tiedepuistolla. Nyt
kun sinne tuli toinen ravintola, Puisto, eivät he tee enää niin hyviä
ruokia. Careliallakin on useammin huonoa kuin hyvää ruokaa.
Terhi Luukas
Tiedepuiston miljöössä on mukava aterioida
Ruokailupäivä 8
Ravintola Carelia (Carelia)
Yliopistokatu 2
Ravintola Puiston jälkeen Ravintola Carelia tuntuu täyteen ahdetulta
kouluruokalalta. Ruoka kauhotaan kaukaloista, jonka jälkeen se
viedään omaan karsinaan syötäväksi. Jonot ovat pitkät, liian pitkät.
Pitkän odotuksen jälkeen pääsen kaukaloille. Tarjolla on ainakin
pastavuokaa ja päädynkin valitsemaan sen. Ruoka on ihan hyvää,
mutta tunnelmaa laskee liian pienien ”karsinoiden” takia.
Motto: Ei ole tilaa, mutta kaverin sylissähän on kiva syödä.
Ruokailupäivä 9
ravintola Pihlaja (Borealis) tha Poreallas
Yliopistokatu 7
Tänään on vuorossa Borealis eli Poreallas. Porealtaaseen
pätee sama kuin Metlaan. Asiakkaat ovat hieman erinäköisiä
kuin muualla. Eri kansallisuudet ovat hyvin edustettuina.
Itse asiassa tuntuu kuin olisi ulkomailla. Minä ja tilapäinen
avustajani taidamme olla paikan ainoat suomalaiset, hurjaa.
Ruoaksi otan naudanlihawokkia, joka on oikein huva valinta.
Motto: Voit puhua muista ruokailijoista, kun ei ne kuitenkaan
ymmärrä.
Normipäivä 10
Ravintola Paha olo (Krapula)
Laattakatu 2
Tänään piti ruokailla jossain, mutta eiliset illanistujaiset aiheuttavat
päänsärkyä vielä tänäkin aamuna. Lukijoiden iloksi voin kuitenkin
arvostella eiliset ruuat uusiksi. Porealtaan ruuat eivät maistu enää
toiseen suuntaan mennessään ollenkaan niin hyvältä, ei kannata
kokeilla. Yöllä syöty grilliruoka tuskin kiinnostaa ketään, joten jätän
sen arvostelematta.
Motto: Ruokailupäivä 11
ravintola Pipetti (Futura)
Yliopistokatu 7
Viimeisenä päivänä suuntaan ravintola Pipettiin. Ravintolan nimestä
huolimatta annokset ovat ihan hyvän kokoisia. Syön juustotäytteistä
uunimakkaraa, joka on ihan kelvollista. Mitään erikoista suuntaan tai
toiseen ei jää mieleen.
Motto: Kuka hel*etti näitä mottoja jaksaa keksiä?
Peace out.
Puumalainen
valitsee
ravintolakseen myös Carelian.
- Syön koululla ehkä kerran
viikossa, koska koulua on usein
vain pari tuntia päivässä. Yleensä
syön Carelialla, koska kurssit
ovat nykyisin niin usein Auroralla.
Tiedepuistolla ruoat ovat tulisempia
ja mausteisempia, mutta kampuksella ei ruuissa ole eroja.
Anne
Carelialla tavattu Mikael Wilska
valitsee arkiravintolansa sijainnin
perusteella.
- Carelia on nyt pelipaikalla,
lähimpänä luentoja. Käyn 3-4
kertaa viikossa koululla syömässä.
Joskus käyn myös Tiedepuistolla
kavereiden kanssa, koska siellä on
parhaat ruoat. Jos olen Metrialla päin pyörimässä, käyn joskus
myös Kemian rakennuksessa Pipetissä. Carelialla ruoka on
tasaisen ok, Pipetissä ja ”Metsällä” on hieman paremmat muonat.
Carelian viihtyvyys kärsii, koska ruokailutilat ovat niin ahtaat.
Helmikuun alussa Joensuuhun
muuttanut Juha Kortelainen syö
koululla niinä päivinä, kun hänellä
on asiointia koululla. Carelia ei saa
kehuja, vaikka se on hänenkin
kantapaikkansa.
- En kehuisi ruokia. Se vaan sattuu
olemaan nurkilla, ja yleensä sinne
mahtuu syömään ja siellä on yleensä muutama sortimentti
enemmän. Syksyllä kävin enemmän pienissä ravintoloissa.
linjaa jyrkästi Careliaa
vastaan, vaikka käykin siellä lähes
päivittäin.
- Carelialla on tyhmiä asiakkaita,
ahdasta ja tyhmiä myyjiä. Ne
ovat veloittaneet minulta kahdesti
Visan puolelta, vaikka olen selvästi
sanonut että ”pankilta”. Silti käyn
siellä, koska se on lähellä. Tiedepuistolla kävisin mieluiten, mutta
koska se on niin kaukana, ja koska olen kiireinen bisnesnainen
en ehdi käydä siellä. Pikkuravintolat eivät ole kovin viihtyisiä, ne
ovat syrjässä ja niissä loppuu joskus ruoka kesken.
Kirsi Hokkila
7
.:Tapahtumat:.
Venäjä-sitsit
Aika ja paikka: Keskiviikko 24.1.2007 Metrialla.
Osallistujia: Reilu 40. Eikös se niin mene että kun porukka vähenee
niin pidot paranee..
Perusidea: Kevätkauden avajaissitsit. Sitsit olivat ns. poikkitieteelliset,
joten paikalle olisi voinut saapua kuka hyvänsä mistä tahansa
tiedekunnasta hyvänsä.
Sitsejä vietettiin venäjä-teemalla ja illan edetessä meininki parani
paranemistaan. Luonnollisesti tunnelma oli suoraan verrannollinen
nautittujen snapsien lukumäärän kanssa. Snapseja hujahtikin
porukan kurkusta alas varsin mainioon tahtiin, mikä tietenkin sopi
hyvin tapahtuman luonteeseen. Palan painikkeena tarjolla oli mm.
borschkeittoa. Ihmisiä oli paikalla hieman tavallista vähemmän, liekö
tipaton tammikuu (mikä se on?) verottanut porukan määrää. Sitsien
poikkitieteellisyydestä johtuen dresscodena oli haalarit, mutta osa
vieraista oli osannut yhdistää hienosti myös venäjä-teeman näihin
joka opiskelijan perusasusteisiin. Optimilaisten lisäksi paikalla oli
Popsin, Legion, Metsäylioppilaiden ja Depiksen porukkaa. Kiitos vain
kaikille mukana olleille. Puolen yön maissa suurin osa juhlakansasta
jatkoi matkaansa ravintola BePopiin, jossa meno oli myös varsin
mainio.
PS. Optimi ry pahoittelee, mikäli sen valitsema sitsien teema on
loukannut jotakuta jossakin. Älä valita, tykkäät kuitenkin.
Tero Huumonen (oik.) palkittiin yhdessä Laura Vireän (ei vas.) kanssa
äydestä fuksipassista
Kylteripäivät
Ajankohta: 1-2.2.2007
Osallistujia: Noin 450
Paikka: Tampere
Perusidea: Kauppatieteiden opiskelijat ympäri Suomea kokoontuivat
torstaina 1.2.2007 Tampereen Pakkahuoneelle yhteiseen seminaariin
kuulemaan ajankohtaista asiaa liike-elämästä ja taloudesta. Tämän
jälkeen edessä oli juhlaillallinen. Illallisen jälkeen löysättiin jo
enemmän kravattia ja kylterit suuntasivat juhlimaan Tampereen
yöelämään. Seuraavana päivänä oli edessä sillis salaisessa (ja
edelleen mysteeriksi jääneessä) paikassa.
Optimin hallitus oli majoittunut Tampereelle jo tiistai-iltana kypää
edeltävän sefe-koulutuspäivän takia. Suuri osa hallituksesta
jäi jatkamaan hämäläistymistä myös kypälle, loput optimilaiset
saapuivat aamupäivän aikana omilla kyydeillään Tampereelle.
Seminaari alkoi klo. 12.00 Pakkahuoneella. Puhujina olivat mm. Opryhmän pääekonomisti Timo Lindholm ja kansanedustajaehdokas
Sauli Niinistö. Seminaarin jälkeen oli edessä majoittuminen
Omenahotelliin ja valmistautuminen juhlaillalliselle, joka pidettiin
liikekeskus Siperiassa komeissa tiloissa. Erityisen hyväksi
ratkaisuksi koettiin arvotut istumapaikat, jotka mahdollistivat
mainiosti tutustumisen muihin kyltereihin ympäri Suomea. Illallisen
jälkeen verkostoituminen jatkui Tampereen yöelämässä. Suurin osa
juhlaväestä suuntasi läheiseen Bepop-ravintolaan. Miedot juomat
muuten vain 50 senttiä. Jostain syystä myöhemmästä illasta ei ole
muistijälkiä kuin valokuvien muodossa.
Seuraava päivä alkoi pommiin nukkumisella, tavaroiden hävittämisellä
ja siirtymisellä puoliltapäivin sillispaikkaan. Krapulamättöä ja
rokkibändi, ja tietysti tasoittavia. Haalarikansa sai siis haluamansa.
Pilliin puhallettiin 16.30 ja tämän jälkeen optimilaiset löysivät itsensä
Joensuun juna-asemalta hieman ennen puoltayötä.
8
.:Kvartaalin kasvot:.
Winter Jam
Aika ja paikka: Keskiviikko 14.2.2007 Jäähallin edessä
Osallistujia: Yhteensä noin 100
Perusidea: Pidetään hauskaa talvisten ohjelmanumeroiden
parissa. Tämäkin tapahtuma oli poikkitieteellinen ja tossupalloon
ilmoittautuivatkin mm. opettajat, kemistit ja metsätieteilijät
Tapahtuma alkoi klo 13, jolloin järjestäjien varpaita jo mukavasti
nipisteli 15 asteen pakkasessa. Ensimmäiseksi saatiin käyntiin
tossupallopelit ja musiikki soi houkutellen paikalle muitakin kuin
yliopistolta tulleita ihmettelijöitä. Pelejä pelattiin ja makkaraa
naposteltiin hyvään tahtiin, mutta jostain syystä karaoke/
lämmittelyteltan suosio oli hillitympää. Tai siis bileet olivat niin
hyvät ulkona, ettei kukaan yksinkertaisesti raaskinut mennä
sisälle… Jameihin oli myös tällä kertaa järjestetty yksilökisa,
jonka palkintona oli matka Pyhälle ja palkinto saatiin kuin
saatiinkin tiukalla kisauksella jäämään omaan ainejärjestöön!
Tossupallon puolestaan voitti ja pokaalin pokkasi ”Neandertaali
Rakastaja”. Illalla jatkettiin ystävänpäivän hengessä Bepopissa
kun Raimo. goes Valentines-bileet täyttivät koko ravintolan
juhlakansalla (sana mahtavista bileistä oli jo siinä vaiheessa
kiirinyt ympäri Joensuuta).
Nallekarkit eivät menneet tasan Winter Jameissa pidetyissä fuksien haalarikasteessa
TIINA KETTUNEN, 23
Mittari näyttää 30 pakkasta, monet sukat sulla on päällekäin
jalassa?
Yhdet ja täällä(”lomalla etelässä” = Jyväskylässä) on tällä hetkellä
vain -20...Heh.
Olit vuos sitten Ranskassa vaihdossa. Kannattaako sinne lähteä siinä
toivossa, että ranskalaiset miehet tuo ruusuja ja sydämmenmuotosia
suklaarasioita?
Ei ne ainakaan minulle tuoneet, mutta muista en osaa sanoa...
Muuten kyllä kannattaa käydä, meillä oli ainakin tosi hauskaa.
Oot kv-tuutorina, minkäslaista hommaa se on ollu?
Suurin homma on oikeastaan vaihtareiden vastaanottaminen ja
alkuun auttaminen täällä kylmässä pohjolassa. On ollut hienoa
päästä taas puhumaan kieliä ja välillä on tuntunut, että olisi itsekin
taas vaihdossa. Eli kaikki kiinnostuneet tänä keväänä koulutukseen!
Mitä tykkäät meijän uudesta laitoksesta, Aurorasta? Ootko löytäny
Optimin toimiston sieltä?
Ihan hienohan se on. Optimin toimistossa en ole vieraillut, mutta
suunnilleenpaikka on kyllä tiedossa.
Mikä on parasta Joensuussa? Entä Optimissa?
Joensuussa ystävät ja urheilu, Optimissa bileet.
9
.:Tulevaisuus:.
Optimilaiset työelämässä
Optimilaiset työelämässä on
Osavuosikatsauksen jatkosarja, jossa haastatellaan jo
työelämään siirtyneitä entisiä
optimilaisia.
KTM:ksi valmistunut Kaarina Pesonen toimii
tilintarkastajana KPMG Oy Ab:n palkkalistoilla. Pesosen työtehtävät
vaihtelevat aivan laidasta laitaan, ja aikataulut ovat välillä aika
hektisiä.
Viime joulukuussa
- Työn vaihtelevuus onkin tässä hommassa kaikkein parasta; työpäivät
kuluvat päivisin eri asiakkaiden luona pitkin maata, ja iltaisin usein
toimistolla. Tilintarkastuksen osalta työtehtävät jakaantuvat vuoden
mittaan niin sanotusti kauden aikaiseen tarkastukseen, ja nyt
parasta aikaa tehtäviin tilinpäätöstarkastuksiin. Käytännössä kauden
aikainen tarkastus on yrityksen sisäisten kontrollien testausta ja
arviointia, ja tilinpäätöstarkastus tilinpäätöksen erien tarkastusta,
Pesonen kertoi.
Opiskelun välissä suoritin auskultoinnin käräjäoikeudessa, ja olin
verotoimistossa sekä asianajotoimistossa töissä.
Kauppa- ja oikeustieteiden tutkinnot taskussa
Kaarina Pesonen haki ylioppilaskirjoitusten jälkeen sekä kauppaettä oikeustieteelliseen koulutukseen.
- Päästyäni molempiin sisään selvisi, että opiskelupaikkoja voi
vastaanottaa vain yhden kerrallaan. Ratkaisin ongelman siten, että
aloitin ”oikiksessa”, ja kävin seuraavana keväänä kauppatieteiden
pääsykokeessa uudelleen. Syynä on varmaankin se, että molemmat
alat kiinnostivat todella paljon, enkä osannut päättää kumman
jättäisin pois, Pesonen taustoitti.
Hän valmistui 23-vuotiaana Rovaniemen oikeustieteellisestä.
Joensuussa pääaineena oli laskentatoimi, jonka sivussa valmistui laajat
sivuaineet vero-oikeudesta sekä rikos- ja prosessioikeudesta. Gradun
hän teki hyvästä tilintarkastustavasta. Ammatinvalintakysymyksillä
oli asiaan oma vaikutuksensa.
- Jälkeenpäin ajateltulta yhdistelmä on todella hyödyllinen ja
kompakti ratkaisu, koska tällä alalla on hallittava kumpaakin osaaluetta. Kahden tutkinnon yhdistelmä ei ole mitenkään harvinainen,
ja suurin syy siihen löytynee opiskelurutiineista. Kun lukee riittävästi,
niin oppii väkisin erottamaan aineistosta olennaiset asiat.
Laskentatoimen opiskeluista oli paljon hyötyä
Pesonen työskentelee myös kansainvälisten yritysten parissa.
- Niiden osalta työaikaa kuluu ulkomaille annettavaan raporointiin
ja kommunikointiin ulkomaisten tarkastajien kanssa. Lisäksi olen
ollut mukana arvioimassa taloudellisesta informaatiota erilaisissa
yritysjärjestelytilanteissa. Loppu työaika kuluu kaikenlaisiin
asiakkaille tehtäviin erityistoimeksiantoihin ja selvitystöihin.
10
Pesosen mukaan yliopistosta saadaan monipuolinen yleistietämys,
jota käytännön työssä sitten syvennetään.
- Varsinkin laskentatoimen opinnoista on ollut erittäin suurta hyötyä.
Vaikka tutkintoja laajennettaisiin kuinka, ei aika riittäisi mitenkään
kaiken eri alojen spesiaalitietämyksen oppimiseen; tiettyihin asioihin
oppii vain työn kautta. Onneksi myös työnantajat tiedostavat asian
eivätkä odota ihmeitä, vaan kohdistavat odotuksensa siihen, että
tulokkaalta löytyy tahtoa ja halua jatkuvaan uuden oppimiseen,
Pesonen muistutti.
Pesosen mukaan laskentatoimen opiskelijoiden kannattaa panostaa
omiin kiinnostuksen kohteisiinsa.
- Töiden tekeminen on turhaan hankalaa, jos itse ei jaksa innostua ja
syttyä siitä asiasta, mitä ensin opiskelee ja myöhemmin tekee.
Ulkomailla Kaarina Pesonen piipahti opiskelemassa viime kesänä.
Kohdemaana oli Saksa, tarkemmin München ja sen yliopiston
kesäkoulu.
- Edut taisivat tulla jalkapallon MM-kisoista ja muusta sellaisesta,
Pesonen naurahti.
Kolme päälimmäistä positiivista muistoa Joensuun opiskeluajoilta?
Alkuvuosi on KPMG:llä kiireistä aikaa, ja varsinkin tammihelmikuussa töissä ollaan käytännössä joka päivä.
- Päiville kertyy mittaa, mutta toistaiseksi puhti on riittänyt hyvin.
Tammi-maaliskuu on perinteisesti tilinpäätösten sesonkiaikaa, mutta
toisaalta kiirettä riittää myös muulloin tasaiseen tahtiin. Kesällä on
(kuulemani mukaan) hiljaisempaa, ja silloin ehtii hyvin lomailla.
1. Kaverit
2. Kaverit
3. Opiskelijaelämä; sitä voi aamulla kellon soidessa vain muistella
haikeana
Pesonen aloitti työt nykyisellä työnantajallaan syyskuun alussa 2006,
ja tuolloin opinnot olivat vielä levällään.
- Niiden viimeistely työn ohessa vaatikin sitten melkoista puristamista.
Yksi negatiivinen muistokin kelpaa noiden lisäksi:
Tentteihin lukeminen, tosin niissä on se hyvä puoli, että lukemisen
ahdistaessa ihminen etsii korvaavia aktiviteetteja. Harvoin on koti niin
siisti kuin edellisenä iltana ennen isoa tenttiä.
Tiedätkö ketkä nauttivat
luottamustasi?
11
Optimin hallitus 2007
Edellisen sivun epämääräiset humanoidit saavat toivon mukaan
hieman enemmän inhimillisiä piirteitä tämän aukeaman esittelyssä. Optimin vuoden 2007 hallitus esittäytyy.
Nimi: Heidi Luoto
Tehtävänimike hallituksessa: Yrityssuhdevastaava (projektit)
Ikä: Riippuu tilanteesta
Lempinimi: Blondi
Esikuvani: Pieni klisee: äiskä :)
Tästä minut tullaan muistamaan...: Antaa ja painaa ja antaa painaa vaan, (vai oliks se et
jaksaa ja painaa ja antaa mennä vaan...)
Viiden vuoden päästä olen: Toivottavasti rikkaampi kuin nyt
Tämän kuulet usein suustani: ”ääliö”
Parasta juuri tällä hetkellä on: Sain just uuden tukijan vuosijuhlille!
Nimi: Santtu Pulli
Tehtävänimike hallituksessa: Puheenjohtaja
Ikä: 22
Lempinimet: Sande
Esikuvani: Wagner
Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Varmaan asioista, joita itse en tule
muistamaan
Viiden vuoden päästä olen: Optimin vuosijuhlilla=)
Tämän kuulet usein minun suustani: ”Kiire…”
Parasta juuri tällä hetkellä on: Mahdollisuus tutustua päivittäin uusiin ihmisiin
Nimi: Jukka Moilanen
Tehtävänimike hallituksessa: Yrityssuhdevastaava (yhteistyö)
Ikä: 22
Lempinimet: Juke
Esikuvani: Jos saa vastata kaksi, niin Sauli Niinistö ja Saku Koivu
Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Armottomasta meiningistä, ja
huonosta huumorista. Ja tietysti siitä että Optimilla menee lujempaa kuin koskaan. ;)
Viiden vuoden päästä olen: Hyvässä työpaikassa. Ehkä naimisissakin
Tämän kuulet usein minun suustani: ”Sitten kun mä olen maailmanjohtaja, niin.....”
Parasta juuri tällä hetkellä on: Vesi
Nimi: Jussi Asikainen
Tehtävänimike hallituksessa: Osavuosikatsauksen päätoimittaja
Ikä: 22 v
Lempinimet: Markku, Asseri, Abedisi
Esikuvani: Ei ole, mutta Evilän Tommi on aika kova jätkä
Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Kuuminta hottia ja paskinta shittiä
Viiden vuoden päästä olen: Ennenaikaisessa kolmenkympin kriisissä
Tämän kuulet usein minun suustani: ”Olikohan tapahtumassa”, ”Arvelehha”
Parasta juuri tällä hetkellä on: ”Iron Maiden – The reincarnation of Benjamin Breeg” ja
pummisauna
Nimi: Anne Vesanka
Tehtävänimike hallituksessa: Sihteeri
Ikä: Aika paljon, mut silti niin kovin vähän
Lempinimet: Venne (jos haluat unohtaa oikean nimeni tehokkaasti), Annukka (jos haluat
suututtaa minut) + lukuisia & lukemattomia muita
Esikuvani: Fiktiivinen henkilö, jossa yhdistyvät usean tuntemani ihmisen parhaat piirteet
Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Lähtemättömästä vaikutuksesta tai
jostain... kyllä minut aina muistetaan :) & :(
Viiden vuoden päästä olen: töissä(?)
Tämän kuulet usein minun suustani: ”joo”
Parasta juuri tällä hetkellä on: Lämmin kaulaliina nuhaisella kurkullani
12
Nimi: Kirsi Maria Hokkila
Tehtävänimike hallituksessa: Fuksi- ja vuosijuhlavastaava
Ikä: 21
Lempinimet: Kippe/Kipa/Kirsti/Kikka/Kipe/Kaik
Esikuvani: Oma kuvani.
Minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Loistavasti monta monituista vuotta.
Viiden vuoden päästä olen: Hieman parempi kuin sinä.
Tämän kuulet usein minun suustani: Naurua.
Parasta juuri tällä hetkellä on: Uusi elämäni on kestänyt jo 13 tuntia, 21 minuuttia.
Nimi: Ella Herranen
Tehtävänimike hallituksessa: Liikunta- ja vapaa-aikavastaava
Ikä: 22
Lempinimet: Eltsu, Eepu, Kullervoksikin on kutsuttu.
Esikuvani: Teräsmies, tai ainakin se näyttelijä Smallvillestä :P
Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Se jää nähtäväksi.
Viiden vuoden päästä olen: Toivottavasti saanut kivan työpaikan.
Tämän kuulet usein minun suustani: ”mie oon miettiny...” tai jotain epämääräistä
muminaa
Parasta juuri tällä hetkellä on: Ettei tarvitse stressata kesätöistä kun on niin paljon muuta
ajateltavaa ja tehtävää ettei yksinkertaisesti kerkeä :)
Nimi: Laura Vireä
Tehtävänimike hallituksessa: Tapahtumavastaava
Ikä: 20 vuotta
Lempinimet: Larska (Kirsi keksi) Jotkut dorkat kouvolalaiset käyttävät myös Latea.
Esikuvani: Elle Woods, vaikka se nyt onkin fiktiivinen henkilö.
Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: No vähän tylsä vastaus tähän,
mutta toivottavasti hyvistä bileistä 
Viiden vuoden päästä olen: Toivottavasti en ainakaan Rantakylän solukämpässä. Hyvällä
tuurilla valmis (ai en vai??) ja aloittamassa hurjaa uraputkea.
Tämän kuulet usein minun suustani: Se vee-sana. Äiti ja kummitäti sanoivat että pitää
vähentää kiroilua. Lupaan yrittää.
Parasta juuri tällä hetkellä on: Se, että pääsee kohta nukkumaan. Ja Fazerin
vadelmajogurttisuklaa.
Nimi: Kalle Nordström
Tehtävänimike hallituksessa: Koulutuspoliittinen vastaava
Ikä: 15 (testimaa.com)
Lempinimet: carlos, calenius, mätitahna, pohjamuta
Esikuvani: chaplin, sokrates, bismarck
Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: tulin, näin, hoidin
Viiden vuoden päästä olen: edelleen optimin vanhin aktiivi
Tämän kuulet usein minun suustani: mennäänkö kahville?
Parasta juuri tällä hetkellä on: perhe, Optimi ja ”pikkuveli” Jere
Nimi: Vesa Mustonen
Tehtävänimike hallituksessa: Kirstunvartija ( talousvastaavaksi joku myös sanoo)
Ikä: 22 ( 15)
Lempinimet: Vesku, Weber, Professori M
Esikuvani: Donald Trump ( joopa joo…)
Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Huonoista jutuistaan
Viiden vuoden päästä olen: Iso, ehkäpä jollakin tavalla jopa aikuinen. Toivottavasti myös
ekonomiura on alkanut jossain mielenkiintoisessa tehtävässä.
Tämän kuulet usein minun suustani:
”en minä tiedä, mene kysyy joltain muulta”
”Kun kolikko kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa”
Parasta juuri tällä hetkellä on:
- Loistava hallitus, jolla potentiaalia vaikka mihin
- Veljeskunnan kokoukset ( lauantai-iltaisin)
13
.:Kyllin hyvää:.
Haku päälle! Nyt on se aika vuodesta,
kun on hyvä aloittaa kesätöiden etsiminen.
Suurin osa tämänkin lehden lukijoista on ensi kesänä töissä.
Kesätöihin liittyen on hyvä muistaa muutama tärkeä palvelu, joita
SEFEn opiskelijajäsenyys Sinulle tuo. Näistä SEFEn palvelusta voi
olla Sinulle juuri tänä kesänä tuntuvaa hyötyä!
1. Työsuhde- ja palkkaneuvonta. SEFEn vuotuinen kesätyötutkimus
valmistui loppuvuodesta. Alla olevasta taulukosta löydät kyseiseen
tutkimukseen perustuvat palkkasuositukset. Jos jokin muu
työsuhdeasia askarruttaa tai palkkauksessa on jotain ihmeellistä
(usein esim. lomapalkkojen suhteen on kysymyksiä), apua on
saatavilla SEFEstä. Ilmaiseksi. Palkkaneuvontaa saat numerosta
0201 299 206.
SEFE:n suositukset opiskelijoiden kesätyöpalkoiksi:
Opintopisteitä
<120
120-170
170-220
>220
Helsingin talousalue
1680
1780
1880
1980
Muu maa
1570
1620
1670
1770
2. Lakimiespalvelut. Jos työsuhteesi, palkan tai jonkin muun
osalta koet itsesi töissä väärin kohdelluksi eikä asia selviä
puhumalla esimiehellesi, voit aina ottaa yhteyttä SEFEn juristeihin.
Palvelun käyttö on maksutonta kaikille SEFEn opiskelijajäsenille.
Juristipalveluista saat henkilökohtaista neuvontaa arkisin klo 8.3013.00 numerosta 0201 299 205.
3. IAET-kassa. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä: kassa on
oikeasti hyvä juttu! Jos siis teet töitä (kesällä tai muuten) vähintään 18
tuntia viikossa, suosittelen lämpimästi kassaan liittymistä osoitteessa
www.sefe.fi -> jäsensivut -> omat tiedot. Päivitettyä omat tietosi
kassan jäsenyyden osalta saat kotiin laskun kassan vuosimaksusta,
joka on tänä vuonna 45 euroa. Oltuasi em. kaltaisissa töissä
yhteensä 43 kalenteriviikkoa, täytät työssäoloehdon, joka tarkoittaa
sitä, että valmistuttuasi olet oikeutettu saamaan ansiosidonnaista
työttömyyspäivärahaa, mikäli työtä ei satu sillä hetkellä löytymään.
Lisätietoja kassasta mm. Optimin nettisivuilta sekä Foorumilta SEFEosiosta ja tietysti osoitteesta www.iaet.fi.
Käy myös tutustumassa Ekonomipörssiin internetissä SEFEn
jäsensivuilla!
Ekonomipörssi
on
ekonomeille
suunnattu
työpaikkafoorumi, jossa on mahdollista selata suodatettuja,
ekonomeille suunnattuja työpaikkailmoituksia. Ekonomipörssin
lukuoikeus on nyt laajennettu koskemaan myös opiskelijajäseniä
ensimmäisestä vuosikurssista alkaen. Vaikka Ekonomipörssistä
löytyykin paikkoja lähinnä ekonomeille eikä varsinaisesti opiskelijoille,
suosittelen ehdottomasti tutustumaan palveluun. Työpaikkatarjonnan
seuraamisesta voi olla paljon hyötyä jo opintojen alkuvaiheessakin,
sillä voit kätevästi seurata mm. ekonomeihin kohdistuvaa kysyntää
ja suunnitella opintojasi työpaikoissa vaadittavien kriteerien mukaan.
Palvelu on toteutettu yhteistyössä Monster.fi:n ja Uratien kanssa.
Jos jokin SEFEen liittyvä askarruttaa, älä epäröi ottaa yhteyttä
minuun; tyhmiä kysymyksiähän ei ole olemassakaan.
Tsemppiä työnhakuun ja loistavaa kevään odotusta teille kaikille!
14
Terkuin, Satu-kylli
Satu Hakola
Suomen Ekonomiliitto - SEFE ry
Kylteriyhdyshenkilö,
Joensuun ja Kuopion yliopistot
email: [email protected]
puh. 050-5314746
15
Optimi –
5 vuotta täyttä juhlaa!
Optimin 5-vuotinen taival on
hyvä syy juhlia näyttävästi. Tilaisuus tähän tarjoutuu 30.3.-31.3.
pidettävissä vuosijuhlissa. Tässä tosi lyhyesti hiukan muistelua
Optimin taipaleesta vuosien varrelta, etenkin alkuvuosilta, jolloin
allekirjoittanut oli mukana yhtenä
monista vastuunkantajista.
16
Optimi perustettiin keväällä 2002 pidetyssä kokouksessa. Edellinen
syksy oli ensimmäinen, jolloin Joensuun yliopistoon otettiin sisään
kauppatieteiden pääaineopiskelijoita. Perustamiskokousta edelsi
nimikilpailu, josta usean hyvän ehdotuksen joukosta voiton vei
nykyisin markkinoinnin yliassistenttina toimivan ja ensimmäisenä
Joensuusta KTM-tutkinnon suorittaneen Sasu Tuomisen idea.
Alunperin paine oman ainejärjestön perustamiselle tuli Suomen
Ekonomiliitolta – siellä koettiin ongelmalliseksi kuvio, jossa
jäsenjärjestön jäsenistä yli puolet olisi ei-kyltereitä.
Optimin tuolloisen hallituksen kesäpiknikillä, ja tästä kuningasideasta
saamme kiittää Johanna Kallista. Vuodet 2004 – nykypäivä ovatkin
sitten olleet yhtä voittokulkua ja jokainen hallitus on jättänyt jälkensä
tähän huipputuotteeseen, josta jäsenistö saa tänä päivänä nauttia.
Vuosi 2002 meni oikeastaan kaksissa saappaissa: valtaosa
Optimin
hallituksesta
työskenteli
samanaikaisesti
myös
Depression hallituksessa. Alkuun työ keskittyi lähinnä käytännön
järjestelyihin: avattiin pankkitiliä, hankittiin sähköpostiosoitetta,
tehtiin jäsenrekisteriä, suunniteltiin graafisia juttuja jne. Muutamat
huimat bileetkin pidettiin. Vuoden kohokohdaksi muodostui SEFEn
syysliittokokous Seinäjoella, jossa Optimista tuli virallinen osa
Ekonomiliittoa. Optimin kätilönä toimi kunnioitettu Henrik Härkönen,
joka vaikuttaa tänä päivänä S-ryhmän leivissä Seinäjoella.
Optimin voima on sen jäsenissä. Iloisissa kasvoissa, jotka täyttävät
Optimin tapahtumat ja jotka istuvat hallituksen pöydän ääressä ja
osallistuvat tiimikokouksiin. Meillä on syytä olla ylpeitä juuri siitä
mitä olemme ja kantaa oransseja haalareitamme ylpeinä. Joensuun
kauppatieteilijäin ainejärjestö Optimi ry on erinomaisen hieno ja
elinvoimainen porukka. On juhlan aika, tavataan siellä missä laulu
raikaa!
Vuodeksi 2003 kasaan saatiin kaikilta osin erittäin innostunut
hallitus, jonka perintönä kaikki sen jälkeisetkin hallitukset ovat olleet
erinomaisen toimivia, ahkeria sekä päteviä ja näin ollen ainejärjestö
on petrannut kuin sika juoksuaan. Vuoden 2003 juttuihin kuului
muun muassa Osavuosikatsauksen, nettisivujen, monistemyynnin,
vuosijuhlien, Winter Jamien ja Raimo.-brandin synnyttäminen sekä
sitsikulttuurin tuominen Joensuuhun. Raimo-nimi muuten keksittiin
PS. Pieni kisa lienee paikallaan: Optimin perustamisasiakirjan
allekirjoitti kolme ihmistä, ensimmäisenä Optimin ensimmäinen
puheenjohtaja ja kunniafuksi Henrik Härkönen. Toisena tämän
artikkelin kirjoittaja. Mutta kuka oli kolmas? Ensimmäisestä oikeasta
vastauksesta lupaan tarjota vapaavalintaisen drinkin vuosijuhlissa.
Onnea kisaan! ;)
Mikäli muutama allekirjoittaneelle erityisen rakas muisto
ainejärjestöuralta sallitaan, niin huippuhetkiä oli toimiminen oman
hallituksen peräsimessä. Samoin joka syksy olen saanut kiitollisin
mielin seurata uusien toimijoiden esiinmarssia.
Eero Mutanen
.:Reportaasi:.
e
r
i
Ma
e
h
T
&
s
y
o
B
18
Pääsin kolmen namun (terkkuja
pojille) kans kahville. Ne opiskelee kauppatieteitä ja pelaa
Josbassa. En tiiä salibandysta
mitään, pelaajista kyllä mut en
itse pelistä. Mut ei se haittaa, mä
hallitsen kuitenkin siis tosi hyvin
tilanteet, missä oon keskenään
yhen tai useemman kundin kanssa.
Marko ”Hämppi” Hämäläinen, Pasi ”PaLa” Laitinen ja Henri
”Hene” Tuhkanen ja minä ollaan päiväkahveilla.
Jääkiekkoilijathan on tosi hot ja ne vie kaikki naiset, niin minkä takia te
pelaatte salibandya?
Hene: Jos naiset menee kattoo jääkiekkomatsii niin eihän ne niinku
nää että minkälainen herkkupala siellä varusteiden keskellä on.
Hämppi: Niin ku ne on muurautunu sellasiin varusteisiin.
Mut ei ne teijänkää peliasut kyl oo mitkään parhaat. Voisitteks te kertoo
teijän managerille, et mä suosittelen tiukempia housuja ja kireetä hiatonta
paitaa?
Hämppi: Maalivahdille ihonmyötänen on vähän vaikee, et se pitäs
melkee paljaalla iholla pelata.
Ei haittaa yhtään!
Hämppi: Oisko tämmönen maski ja munarit –tyyppinen hyvä?
Musta tuntuu et salibandy alkaa kiinnostaa mua.
Uskon
että
No kukas teistä vie kaikki naiset?
PaLa: No pojat on sinkkuja, että en tiiä, en voi vastata.
Hene: Kaikkien aikojen mysteerihän on, että varatut miehet saa
eniten tarjouksia.
-Mä voin kyllä antaa mun puhelinnumeron. Ja katon seksikkäästi
suoraan silmiin.
Hene: No sepä mulla on jo.
Hey dude, no tajuutsä? En mäkää sitä numeroa IHAN kaikille jaa…
Mitäs vapaa-ajalla? Ei oo poikia paljoa Nightissa näkyny.
Hene: Esim nyt syksyllä oli kaks vapaata viikonloppua ja toisena oli
joukkueen pikkujoulut, et siinä jäi periaatteessa yks viikonloppu.
PaLa: Melkee enemmän näkee joukkuetovereitten naamoja ku
tyttöystävän naamaa...parhaimmillaan.
Hene: Tai pahimmillaan.
Hups, sorit tyttöystävälle!
Mä oon aina ihmetelly et miks siinä salibandypallossa on reikiä?
Hene: Tää on kyllä semmonen kysymys jota pitäs kysyä Markus
Ketoselta, joukkueen kapteenilta, se itse asiassa teki gradunkin
siitä.
No mut kummalla ois kivempi pelata, rei’illä vai ilman?
Yhdestä suusta: Kyllä reikä on aina hyvä, reijälliset asiat kiinnostaa.
Kundit on tajunnu elämän perusasiat.
Yks mun monista urheilutoimittaja-kavereista kirjotti mulle yhen
kyssärin, mä luen tän nyt paperista:
Miten te varmistatte, että pudotuspelien aikaan olette parhaassa iskussa?
Hene: Meijän fysiikkavalmentajat pitää siitä huolen.
En tajunnu yhtään mitään. Siis mitätäh fyssaa? Mä vaan
nyökkäilen asiantuntevasti.
peliasun
Urheilijathan on aina tosi
uudistus vaikuttais siihen,
rikkaita, ni miks te kuitenki
et katsomossa näkyis myös
opiskelette?
naisia.
teillä
Kai
teitä
naiset
kiinnostaa?
Siis
oo
eihän
rahasta
puute?
Hene: No...joo. Se
on kyllä totta, mutta
Espoon Oilers pelas
muutaman
vuoden
hiattomissa paidoissa,
mutta ei vissiin heijän
osumatarkuutta
parantanu.
-Mä oon kuullu et
Hesassa on kylmiä
naisia, et täällä on kyllä
helpompi osua. Siis
hei puhunko mä nyt
kundien kaa samasta
asiasta?!?
Mä oon miettiny, et ku
vaan
Yhdestä suusta: Ei, ei.
No onpa hyvä, niin
treffeillä
voi
tilata
champagnea, se on niin
ihqun kallista.
Hämppi: Se on vaan
sivuharrastus
se
opiskelu.
Hene: Ajantappoa.
Jos mä haluisin alkaa pelaa
salibandyä, ni mitä mun
pitäs ekana ostaa tai tehä?
Hämppi: Maila käteen.
Ah,
mä
tykkään
suorapuheisista
miehistä!
Kepittäläkolmikko vasemmalta lueteltuna: Hämppi, Hene & PaLa
yleensä urheilijathan on
hyvännäkösiä…
Hene: Mikä tekee meistä poikkeuksen?
Heh heh, yritän naurahtaa luontevasti jätkien hekottaessa täysillä.
Värähdyksen omainen huokaus kuuluu huulteni välistä kun
silmissäni alkaa pyöriä komeita urheilijoita kesällä ruskettuneena
ilman paitaa…Kokoan itseni.
Niin siis onks teil joku raati siellä joka valkkaa ketä pääsee
urheilijaksi?
Hene: Yhteydenotoissahan on aina että, pee äs kuva ois kiva…
Ainii, jos haluutte tsempata kundeja, ni suunnatkaa Areenalle. Ja
mulla on adressi, johon voitte tulla kirjottaa nimenne, et saatas
niille uudet peliasut.
Maire Vaa
Tutkiva journalisti
Osavuosikatsaus
19
.:Kopo-asiaa:.
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEE – OLETKO VALMIS?
Yliopistojen uusia toimintarakenteita valmistelleet suunnitteluryhmät jättivät ehdotuksensa
opetusministeriölle 19.2.2007. Niissä kaavaillaan yliopistojen yhteistyömalleja pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Itä-Suomessa. Joensuun
ja Kuopion yliopistoista muodostuvaa yhteistä
toimintarakennetta selviteltiin professori Reijo
Vihkon johdolla.
Suunnitteluryhmä esitti, että Joensuun yliopistosta ja Kuopion
yliopistosta muodostetaan liittoyliopisto vastaamaan globaaleihin
tulevaisuuden haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.
Liittoyliopisto olisi yksi Suomen johtavista tiedeyliopistoista ja sen
kunnianhimoisena tavoitteena on paikka maailman 200 johtavan
yliopiston joukossa. Se olisi kooltaan yksi Suomen suurimmista yli
14000 opiskelijallaan.
Alkuvaiheessa yhteisiä tiedekuntia perustetaan kaksi: kauppatieteisiin
ja yhteiskuntatieteisiin. Kauppatieteissä on valmius aloittaa jo vuoden
2007 aikana, liittoyliopisto kokonaisuudessaan vuonna 2010. Nopea
aikataulu edellyttää lainsäädännön pikaista valmistelua, riittävää
resursointia ja hyvää yhteistyötä yliopistojen sekä opetusministeriön
välillä.
Perustettavalla kauppatieteellisellä tiedekunnalla on perus- ja
jatkotutkintojen
tutkinnonanto-oikeus.
Yhteinen
tiedekunta
mahdollistaa resurssien paremman kohdentamisen perus- ja
jatko-opintojen ohjaukseen ja tutkimukseen sekä profiloitumisen
ja keskittymisen strategisille painopistealueille. Koulutuksessa
ja tutkimuksessa painotetaan alueellisesti tärkeää pienten ja
keskisuurten yritysten näkökulmaa sekä kauppatieteiden integrointia
yliopistojen muihin tieteisiin.
”Liittoyliopisto olisi yksi Suomen
johtavista tiedeyliopistoista ja sen
kunnianhimoisena tavoitteena on
paikka maailman 200 johtavan
yliopiston joukossa.”
Kaikille opiskelijoille yhteiset kandidaattivaiheen opinnot keskittyvät
yleiseen liiketaloustieteelliseen koulutukseen. Maisteriopinnot
jakaantuvat
kolmeen
temaattiseen
aihekokonaisuuteen:
innovaatiokulttuurin johtaminen, rahoitusmarkkinat ja –palvelut
sekä yritysoikeus ja yritystalous. Kandidaatin ja maisterin opintoja
kehitetään kahden yliopiston yhteistyönä ja niihin sisällytetään
oppiaine- ja tiedekuntarajat ylittäviä opintojaksoja, joilla opiskelijat
työskentelevät moniammatillisissa projekteissa.
Myös yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa kehitetään usealla
eri
tasolla:
opetusyhteistyössä,
tutkimusyhteistyössä
ja
hankeyhteistyössä. Kauppatieteiden tiedekunnassa tullaan erityisesti
keskittymään kansainvälisen liiketoimintaosaamisen parantamiseen
ja sellaisen innovaatiokulttuurin kehittämiseen, joka mahdollistaa
uuden liiketoimintaosaamisen luomisen.
(Lähde: vapaasti mukaellen suunnitteluryhmän raporttia, joka on
kokonaisuudessaan luettavissa opetusministeriön nettisivuilla www.
minedu.fi ja Joensuun yliopiston intranetissä.)
Miten liittoyliopisto vaikuttaa tavallisen opiskelijan arkeen on
luonnollisesti kysymys, joka on meidän kaikkien huulilla. Vaikka
tulevat opinto-oppaat taatusti jälleen kokevat melkoisen myllerryksen
voi jokainen meistä nukkua yönsä huoletta. Liittoyliopistohanke on
luonteeltaan erittäin positiivinen kehitys ja lisää opiskelijan valinnan
vapautta. Lähtökohta on, että kurssitarjonta on tulevaisuudessakin
aina paikallista, joko tietotekniikan hyödyntämisen kautta tai
vierailevien luennoitsijoiden muodossa. Ajan kanssa yhteinen
tiedekunta voi tuoda opiskeluun hyvinkin mielenkiintoisia
uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Luonnollisesti kaikki
kehitys ei ole aina kitkatonta. Tulevissa osavuosikatsauksissa ja
keskustelufoorumilla aihetta tullaan varmasti käsittelemään vielä
useasti. Optimi seuraa prosessia innolla, mutta valppaana!
Kalle Nordström
Koulustuspoliittinen vastaava
Optimi ry.
20
Kankkusen
Jere, yokunnan hallituksen pj.
Joulukuussa Joensuun ylioppilaskunnan edustajisto valitsi uuden
hallituksen ylioppilaskunnalle.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin muuan Jere Kankkunen,
joka totuttiin näkemään menneillä
lukukausilla Metrian kahviossa
ja välillä luennoillakin. Osavuosikatsaus kävi jututtamassa tätä
järjestötoimintaan tykästynyttä
optimilaista.
tavalla?
Tämä näkyy siinä, että optimilaisia on työryhmissä jotka ovat mukana
federaatiohankkeen valmistelussa. Näin kauppatieteilijöiden ääni on
kuuluvissa. Kuitenkaan työryhmissä mukana olo ei takaa mitään jos
ääntä ei käytetä.
Oletetaan, että tavallinen riviopiskelija tule kysymään sinulta miten
ylioppilaskunta eri hallintoelimineen toimii. Miten kuvailet toimintaa tälle
epätietoiselle?
Pääsääntöisesti ylioppilaskunta toimii demokraattisesti. Ylintä
päätövaltaa käyttää edustajisto (valitaan kerrallaan kahdeksi vuodeksi
vaaleilla, jossa kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ovat äänioikeutettuja)
joka esimerkiksi päättää tiedekuntaneuvostojen paikoista.
Ylioppilaskunnan hallituksen tehtävä on pääsääntöisesti valmistella
edustajistolle asioita päätettäviksi ja pyrkiä yhdessä työntekijöiden
kanssa pyörittämään arkea. Hallitus on myös ylioppilaskunnan
toimeenpanovaltaa käyttävä elin. (Hyvin lyhyt kuvaus).
Muuta, mitä haluaisit painottaa?
Yhteistyötä.
Terveisesi Osavuosikatsauksen lukijoille.
Opiskelkaa, mutta yliopisto-opiskelu voi olla muutakin, kuin sitä!
Yo-kunnan toiminnasta kiinnostuneiden opiskelijoiden kannattaa
osallistua yo-kunnan eri jaostojen toimintaan. Kynnys toimintaan
mukaan lähtemiseen on matala tätä kautta.
Miten olet päätynyt tähän tehtävään?
Olin ehdolla edarivaaleissa ja minut valittiin. Tämän jälkeen toimin
edustajistossa, taloustoimikunnassa ja sääntövaliokunnassa. Viime
vuoden lopussa valittiin uusi hallitus ja päätin olla käytettävissä
hallituksen puheenjohtajaa valittaessa. Tämän jälkeen edustajisto
valitsi minut hallituksen puheenjohtajaksi. Pohjimmaisena syynä
em. tapahtumakuvaukseen on ollut kiinnostuksen herääminen
järjestötoimintaa kohtaan.
Minkälaisena pidät hallituksen pj:n tehtävää?
Haasteellisena, muuten en olisi hakenut tehtävään. Varsinkin
alkuvuosi on ollut erittäin mielenkiintoinen toimiessa uudessa
tehtävässä.
Mitä haluat nyt saada aikaan kun olet päässyt tällaiseen vaikutusvaltaiseen
tehtävään?
Aluksi täytyy muistaa, että puheenjohtajalla on vain yksi ääni
hallituksessa, aivan kuten muillakin hallituksen jäsenillä. Itse
pidän kyllä tärkeänä kehittää itse ylioppilaskuntaa toimijana, esim.
miten asioita hoidetaan, mitkä ovat ylioppilaskunnan resurssit ja
mitkä asiat ovat tärkeitä ylioppilaskunnassa ja sen jäsenille. Joskus
tuntuu, että ei niin tärkeät asiat vievät enemmän voimavaroja kuin
avainkysymykset.
Mitkä ovat yo-kunnan suurimmat haasteet lähiaikoina?
Suurimpia haasteita ovat Joensuun- ja Kuopion yliopiston välinen
federaatiohanke ja korotuspaine YTHS:än jäsenmaksussa (4 euroa/
opiskelija). Ikuinen keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten tuoda
ylioppilaskuntaa lähemmäksi jäsenistöä.
Miten me optimilaiset hyödymme siitä että, meillä on oman ainejärjestömme
jäseniä ylioppilaskunnassa (Jere pj:nä ja Erkki Palviainen talousvastaavana)?
Näkyykö tämä esim. Joensuu & Kuopio-federaatiohankkeessa millään
Fakta
Nimi: Jere Kankkunen
Ikä: 24 v
Kotoisin: Kitteeltä (nimenomaan kahdella teellä)
Opiskelee: Kauppatieteitä, pääaineena laskentatoimi
Harrastukset: Järjestötoiminta, lukeminen, liikunta, NHLjääkiekkoilu
Toiveammatti: Hugh Hefner
Asuu: Siellä missä kaikki muutkin hulivilit, eli Latolankadulla
21
.:Kopo-asiaa:.
PIENEN PIENI
OPTIMILAINEN KOPONA
Olipa kerran kopo.
ei ollut logona jopo
sai siis polkea vimmatusti
mut tuli silti valituksi
ensi aamuna päässään suhahti
tänä vuonna ois hommissa eri tahti
”nyt tehdään maailmasta parempi paikka
tai yliopistosta ainakin vaikka”
kah koitti pian aika realismin
nosti pintaan pessimismin
tieto vain pystytti uudet muurit
edessä olivat totuuskuurit
maailmassa paljon on muutosvastaisuutta
enemmän kuitenkin outoa ja uutta
sefe, federaatio, duaalimalli sanoja uusia
isot haluaa tehdä meistä pelkkää muussia
eipä löytynyt hatusta superpähkinöitä
vaik viettikin muutamia valvottuja öitä
mut löytyi sieltä tähtitaivaalta totuuden siemen
hämmennettyä sai ihan makoisan liemen
”kopoilu ei olekaan pelkkää kabinettien kuisketta
sekä kulissien näennäistä huisketta
sillä tehtävä eräs on kuitenkin ylitse kaiken
olla täällä juuri sinua varten!”
22
joten jos mieltäsi painaa jokin raskas taakka
tai luennoitsija on epäreilu naakka
jos pelkäät että et ikinä tule kuulluksi
tai koet yliopiston rutiinit hulluksi
jos vaadit laatua opetukseen tai kirjoja hyllyyn
jos tuntuu että jauhaudut opintomyllyyn
jos et löydä sopivaa tietä sisään tai ulos
tai ei miellytä viimeisimmän arvostelun tulos
niin otapa tähän kaveriin rohkeasti yhteyttä
hän harrastaa puolestasi röyhkeyttä
tekee parhaansa tilanteesi parantamiseksi
kaiken vielä aivan ilmaiseksi
eräs edeltäjä näki itsessään äitihahmon
joku taas puolestaan jonkinlaisen rambon
nykyinen on päättänyt hoitaa yleistä depressiota
vaik toimistolla joskus onkin liikaa legiota
Tämä loru oli aikalailla tässä
kuka olikaan tarinan ässä
no itsestäni tietenkin kerroin, kopo 2007 Optimi
kalle nordström oli nimi
alkavat kurssit ja
yleiset tenttipäivät
MAALISKUU
HUHTIKUU
5.3.
Henkilöstöjohtaminen
5.3.
Rahoituksen perusteet
5.3.
5.3.
6.3.
6.3.
6.3.
8.3.
9.3.
15.3.
19.3.
19.3.
19.3.
23.3.
27.3.
29.3.
Riskien hallinta
Sääntelyteorian perusteet
Ekonometrian praktikum-kurssi
Monikulttuurinen liiketoiminta
Peliteorian jatkokurssi
Laskentatoimen perusteet,
kustannuslaskenta
2.4.
3.4.
11.4.
12.4.
13.4.
15.4.
16.4.
16.4.
24.4.
27.4.
YLEINEN TENTTIPÄIVÄ
Strateginen johdon laskentatoimi
Introduction to Money and Banking
Kokeellinen ja behavioraalinen
taloustiede
Raha- ja pankkiteorian perusteet
YLEINEN TENTTIPÄIVÄ
Oikeustaloustieteen jatkokurssi
Kassanhallinta
Palvelujohtaminen
Advanced Course in Theory of
Regulation
Current Issues in Marketing
Brand Management
YLEINEN TENTTIPÄIVÄ
Strateginen johdon laskentatoimi
Immateriaalioikeuksien taloustieteen
perusteet
Tuloslaskenta
Johtamisteoriat
YLEINEN TENTTIPÄIVÄ
TOUKOKUU
3.5.
Strateginen ajattelu ja johtaminen
Optimissa tapahtuu
Nykyisin yhä kasvamissa määrin on herätty huomaamaan, että
työhyvinvointi ei vaikuta vain työilmapiiriin tai työkykyyn vaan myös
työyhteisön dynaamiseen kehitykseen ja tehokkuuteen. Tänä
vuonna myös valtakunnallisessa opiskelijatoiminnassa on nähty
tärkeänä, että kylteri voi opinnoissaan, työssään ja elämässään
hyvin. Painopisteen siirtäminen bilettämisestä kokonaisvaltaisesti
hyvinvointiin tähtäävään toimintaan on nähty akuuttina.
Tuleva vuosi näyttääkin opiskelijatoiminnan puolelta varsin
houkuttelevalta. Perinteisten valtakunnallisten kylteritapahtumien
lisäksi suunnitteilla on myös uusia, liikunnallisia tapahtumia. Myös
Optimi pyrkii kuluvana vuonna tarjoamaan jäsenistölleen entistäkin
monipuolisempaa aktiviteettiä opintojen tuoman arkisen aherruksen
vastapainoksi. Ihmiset ovat erilaisia, ja siksi eri aktiviteettien
järjestämisessä pyritään siihen, että jokaiselle löytyisi jotain
mieluisaa.
Monipuolista tapahtumakalenteriamme täyttävät tänä vuonna
liikunnallisella puolella muun muassa talvirieha Winter Jam,
sählyliiga, lätkävuoro, laskettelureissu sekä golf-kurssi. Bilehileille
tarjolla on mahtavia Raimo-bileitä, spektaakkelimaisia sitsejä
unohtamatta fuksi- sekä vappuviikon ohjelmatarjontaa. Lähemmäs
työelämää optimilaisia viedään yritysvierailujen sekä –messujen
merkeissä. Ja valmistuville on tarkoitus järjestää ihan oma
tilaisuutensa sivuuttamatta Satu-kyllin työmarkkinailtaa. Tänä
vuonna myös historian havinaa on ilmassa, kun Optimin toiminnan
aloittamisesta tulee täyteen viisi vuotta, mikä tarkoittaakin, että
vuosijuhlia vietetään komeammin kuin koskaan aiemmin.
Hyvä optimilainen, mikä on sinun juttusi? Oli se sitten liikuntaa,
yritysvierailuja tai hyviä bileitä – kerro se meille! Me Optimin
hallituksessa haluamme tarjota teille tukemme niin opintososiaalisissa
tai koulutuspoliittisissa asioissa kuin myös vapaa-ajan toiminnan
järjestämisessä. Muistakaa, että olemme täällä teitä varten.
23
+

.:Soluttautuminen:.
?
Näkökulmia puun takaa
Miltä näyttää kauppatieteilijän
normipäivä yliopistolla ulkopuolisen opiskelijan silmistä katsottuna? Onko opiskelemamme ala
täysin über-mystistä jodlaamista
vai onko meillä muiden silmissä
vain omat kivat pienet leikkimme hiekkalaatikolla? Jonkinlainen
pintaraapaisu aiheeseen saatiin
kun metsätieteiden opiskelija Heli
Kymäläinen kävi tutkailemassa
kyltereiden arkea ja soluttautui
oikeustaloustieteen perusteiden
luennolle.
Tapahtui 6.2.2007
Saapasjalkametsuri uskaltautuu lähtemään hengenheimolaistensa
luota Borealikselta kohti Auroraa suorittamaan hänelle annettua
vastuullista tehtävää: seuraamaan kauppatieteilijöiden luentoa.
Allekirjoittanut saapuu Aurora II:lle ja toteaa oikeustaloustieteen
perusteiden pitkän luentoputken alkaneen jo melkein kaksi tuntia
aikaisemmin. ”Ne varmaan pitävät kohta tauon ja voin livahtaa
siinä välissä luennolle mukaan”, hän ajattelee. Aikansa palloiltuaan
auditorion oven takana saapasjalkametsuri toteaa, etteivät ne
varmaan sittenkään pidä sitä taukoa, prkl. Pakko uskaltautua
sisään.
Auditorio häikäisee valkeudellaan ja metsänpeikko astelee
muutaman rapun ylöspäin jääden istumaan opetustilan alaosaan.
Auditorio on valtavan kokoinen BOR 155 pieneen auditoriomaiseen
luokkaan verrattuna, joskin Borealiksella on huomattavasti
mukavammat penkit istua. Kukaan ei tunnu suuremmin kiinnittävän
huomiota metsäläisen sisääntuloon, täällä on siis selvästikin
suuremmat ympyrät kuin metsäläisten keskuudessa. Luentosarjaa
vetää mainetta ja kunniaa niittänyt Kalle Määttä, kuulemma yksi
parhaista luennoitsijoista ever. Ainakin hänellä on kuuluva ääni
(tai sitten auditoriossa on tooosi hyvä akustiikka) ja hän vaikuttaa
innostuneelta asiastaan.
24
Määttä suoltaa suustaan toinen toistaan kummempia sanoja,
termejä ja lausahduksia. Asia kuulostaa perin mielenkiintoiselta, jos
vain ymmärtäisi enemmän alan sanaston päälle. Silmäni kirkastuvat
kuullessani yhden melkein kokonaan ymmärrettävän lauseen
luennoitsijan puhetulvasta: puunhankintakartelli! Vihdoin jotain,
mistä metsäläinenkin jotain ymmärtää ja josta voisi löytyä sanottavaa.
Ikävä kyllä opettaja vain sivuaa aihetta. Jatkuvan puheen lomasta
Määttä myös jakaa opiskelijoille pisteitä tenttiin luennolla. Jos vastaa
oikein hänen esitäämään kysymykseen, saa varman pisteen tenttiin,
helppoa ja yksinkertaista. Tosin ei ehkä sittenkään, koska koko
luennon aikana vain yksi naispuolinen henkilö onnistuu tahkoamaan
kokonaisen puoli lisäpistettä tenttipaperiinsa, vaikka yrittäjiä löytyy
useita. Ohjelmassa lisää outoja termejä. Lopulta kaikki hienot
asiasanat johtavat yhteen tärkeään päämäärään: yhteiskunnan
hyvinvointiin ja sen parantamiseen. Vau kuinka syvällistä!
Yritän vilkuilla olkani yli nähdäkseen millaisia opiskelijoita luennolla
on. Yleistotuus suomalaisista opiskelijoista pätee täälläkin,
istumapaikat täytetään viimeisestä penkkirivistä lähtien. Leijonanosa
opiskelijoista istuu auditorion yläosassa ja opiskelijoiden määrä
vähenee eturiviin tultaessa. Ikähaarukka luennolla on ilahduttavan
suuri, koskaan ei ole liian vanha opiskelemaan.
Kaiken kaikkiaan luennolla käydään läpi oikeustaloustieteen
näkökulmia erilaisiin ongelmiin ja luennoitsija kerää esimerkkejä
kiitettävän hyvin (yritys)elämän eri osa-alueilta. Opiskelijoille
kerrotaan myös elämän julmia totuuksia, kuten ”joudumme
elämään rikollisuuden ja onnettomuuksien kanssa”. Lopputunnista
luennoitsijan puhe muuttuu metsänpeikon korvissa tasaiseksi
puuroksi, mutta onneksi tälläkin puhujalla on omat hassut tapansa
ja tämä mörrimöykky tyytyy vain laskemaan luennoitsijan toistamia
maneereja.
Suurin ero metsätieteellisen luentoihin taitaa olla se, ettei luennolla
pidetä ainoatakaan taukoa vaan 4 x 45 min paukutetaan yhteen
putkeen. Sama käytäntö ei onnistuisi metsäläisten keskuudessa,
liekö syy opiskelijoiden kahviaddiktiossa vai missä, mutta ainakin
yksi hengähdystauko täytyy saada. Luento tulee päätökseensä ja
Määttä lopettaa puheensa kevyeen lausahdukseen ”tänään tulee
pako, katsokaa ehdottomasti!”. Kyllä kiitos katsotaan, hei hei.
Heli Kymäläinen
TUOMIOTALOUSTIEDE
Tällä palstalla tuomiotaloustieteen professori Elin
Kautinen antaa tuomioita asioille maan ja taivaan
väliltä. Tuomiotaloustieteen keskeiset teesit liittyvät
mahdollisimman vinoihin näkökulmiin ja rahojen menettämiseen. Tieteenalana tuomiotaloustiede on niin
laaja, että sitä voidaan soveltaa vaikka naapurin postilaatikkoon. Mikäli haluat suorittaa tuomiotaloustieteen opintoja, voit lähettää kirjoittamiasi artikkeleita
Elin Kautiselle hyväksyttäväksi osoitteeseen [email protected]
Night-ravintoloiden FunCard
Radio Rock
Niinhän sitä ajattelisi että ottaa ilolla, ja suurella sellaisella, vastaan
kaiken tällaisen. Joensuun ravintolahintojen nauraa nakutettua vuosi
toisensa jälkeen päin naamaa on vihdoinkin keksitty jonkinasteisen
vastaisku. Tuolla mystisellä mustalla muoviläpyskällä saat s-ryhmän
iltaravintoloissa jopa rahanarvoisia etuja, kuten ilmaista sisäänpääsyä
tai alkoholituotteita (yleensä mietoja) verrattain mukavilla alennuksilla.
Ja kortti itse maksaa vaivaiset 5 euroa. Tarkoittaako tämä sitten,
että ravintolassa käyminen tulisi sen halvemmaksi? Voi hesus…
Rahat lähtee edelleen yhtä lennokkaasti. Mitkä sitten päinvastoin
nimenomaan kasvavat aikaisemmasta, ovat känni, kuittipino ja
krapula. Aamulla heräät tuntemattomista paikoista (ennen kuin alat
muistamaan mitään illasta, jos alat). Lompakko ja maksa vittuilevat
kilpaa känniääliölle. Eikö olisi helpompaa vingauttaa sitä korttia
suoraan parikymmentä kertaa maksan läpi, ilman baaritiskiltä
löydettyjä fiskaalis-maksakirroosisia välimuotoja? En tiedä teistä
muista, mutta ennen oli jotain holttia tuossa baarissa juomisessa.
Juuri niiden hintojen takia. Ennen.
Taloudellinen hyöty verrattuna baari-iltaan ilman korttia, ceteris
paribus: ~ 20–40 %
Taloudellinen hyöty verrattuna baari-iltaan ilman korttia,
reaalimaailma: ööög, goorrgghh, viel ykh!!!
Eurooppalaiset juomatavat my ass.
103,7 on tuo maaginen megahertsiluku, joka aloitti rock-kulttuurin
radioaaltosivistyksen lopulta myös kalliissa Karjalassamme.
Edesmennyttä Radio Cityä et täällä hevon kuusessa kuullut
vahingossakaan, mutta nyt tippuu ämyreistä gunnareita, mötikkää
ja master of puppetsia päivässä enemmän kuin muilla kanavilla
keskimäärin koko vuodessa. Paitsi että parinkymmenen, pääosin
uuden kappaleen kierrättäminen soitossa kertoo jotain myös tämän
radioaseman musiikkivastaavien asenteesta kuuntelijoita kohtaan.
”Kyllä niille idiooteille menee kaikki läpi, niinku kissilläki.” Plussaa
tulee kuitenkin niistä muista, varsinaisista mestariteoksista, jotka
esim. kahdeksanminuuttisina olisivat pelkältä kestoltaan olleet
tuskaa kissfmlissun tärykalvoille. Civil war, Stairway to heaven,
For those about to rock jne. Eipähän enää joka kerta tarvitse
raahata persettään levyhyllylle, jos haluaa kuulla jymäkämpää
fiiliksennostatusmusiikkia. Paitsi että tarvitsee, koska niitä kuulla
juuri koskaan… Ja se Disturbedin coveri Land of confusionista on
ihan helvetin tylsä. Älkää soittako sitä enää missään, ikinä!
Musiikki on ehkä siis jotain sinne päin, mutta juontajista ei voi vielä
varmuudella sanoa, mitä päin he ovat. Klaus Fleming toki tarjoaa
sitä samaa, mitä tässä on ziljoonien vuosien aikana häneltä totuttu
odottamaan. Muista tyypeistä ei olekaan jäänyt sitten mitään mieleen.
Jone Nikulassa on potentiaalia vaikka mihin, mutta ei tunnu miestä
kiinnostavan ottaa kaikkea irti. Ja uuden rokin ilta? Jone hyvä, sitä
uutta rokkia soitettiin taas taas tänäkin päivänä kymmenen tuntia
ennen sun lähetystä! Heikelä-Linnanahde-korporaation lähetysaika
on taas kaikkea muuta kuin rock. Suomen Howard Sternin paikka on
näillä taajuuksilla, mutta missä lie paikallisradioaalloilla huhuilee?
“Eurooppalaiset juomatavat my ass.”
Elin Kautinen
25
KEHON KIELI,
KYLTERIN SALAINEN ASE
Pakollisella viestinnän kurssilla nousi johtavaksi
teemaksi sanaton viestintä. ”Kehon kieli” on
kuulemma avainasemassa tiukoissa neuvottelutilanteissa sekä julkisissa esiintymisissä. Onko
todellakin näin ja mitä se keho oikein sitten viestii?
Sydän
Hyvällä johtajalla on sydän paikallaan. Hän on sydämellinen
alamaisilleen eikä sydämisty suotta. Sydän lyö yritykselle, mutta
joskus voi liiasta lyömisestä tulla sydämentykytyksiä. Silloin
viimeistään tullee tutkiskeltua sydämessänsä mikä oikeasti elämässä
on tärkeätä. Sydämen valittu on usein kuitenkin muu kuin työpaikka.
Vaikka ei olisikaan, kannattaa muistaa, että sydämessä olisi hyvä
olla tilaa muillekin kuin itselleen. Muuten saa aika sydämettömän
maineen. Ja se on huonoa bisnestä. Tämä tuli suoraan sydämestä.
Muna
Liike-elämässä pitää olla munaa. Tytöt sitä vasta haluavat, mutta
naisilla munaa on joskus jopa enemmän kuin miehillä. Toisaalta
miehillä se onkin kovassa käytössä kun sillä kuulemma pitää myös
ajatella. Toiset ovat munan mitalla toisia parempia. Miten muna
siihen liittyy? En tiedä, mutta olenkin vain tällainen munapää, ainakin
tyttöystäväni mielestä. Omapa on vikani kun laitoin kaikki munat
samaan koriin. Joskus johtajan on näytettävä munansa. Minä en
kyllä välttämättä haluisi munia itseäni niin. Opiskelija-aikana muna
voi tulla monelle tutuksi, munakas on varsin herkullista. Jotkut
tykkäävät kovista toiset pehmeistä munista. Väliäkö sillä, kaikkien
päällähän kana kuitenkin kaakattaa. Muna on kaunis sana. Veroäyri
ei.
26
Pää
Pääjohtajaksi me pääsemme. Näin päämme puhuttiin pyörryksiin
ja päätimme mennä pääsykokeisiin. Päätä osasi osa meistä käyttää
ja päädyimme yliopistoon. Kauppatieteellisen pääaineen ohella
luemme myös viestintää. Kurssin käytyäni oli päähäni päntätty, ettei
se millä päällä ajattelee vaan kehon kieli on viestinnän pääasia. Tässä
kurssilta muutama vinkki tuleville päälliköille; tärkein on kuitenkin
muistaa, ettei menestyksestä huolimatta kusi nouse päähän.
Kädet
Kädet
ovat
viestintävälineinä
verrattomat.
Luja
kädenpuristus luo luottamusta. Käsillä allekirjoitetaan
sopimukset, jotka yleensä sinetöidään kätellen. Käsillä
muovataan uusia innovaatioita. Meillä on kuulemma
tulevaisuus omissa käsissämme, silloin ei toivottavasti
ole kovin kädetön. Kädet voivat olla monelle muulle oiva
apuväline. Kädet voi panna pään päälle luovuttamisen
merkiksi tai voittoa juhlistaen. Uskollisuutta vannotaan käsi
sydämellä. Käsi kädessä on mukava kävellä, kivempi kuin
kaivaa yksin napaa. Yksin voi tosin olla ihan kivaa munia
puristella, mutta käsillä käveleminen vaatiikin jo hieman
enemmän taitoa. Kädet ovat kehon kielen voimasanoja. Ota
elämä vastaan avoimin kämmenin. Nyrkkiin puristuneina
kädet rikkovat harmonian, mutta silloin on harvemmin
oikeakätinen. Koivistolla oli kuuluisat kädet. Minulla taas
on yleensä peukalo keskellä kämmentä.
Napa
Omaan napaan tuijottaminen on aika omituista. Joskus menestyvällä
bisnesmiehellä se saattaa olla välttämättömyys kun ei munia näe
mahan alta. Napapiirin pohjoispuolella elää vain poroja ja susia.
Ainakin niiden mielestä, joista Helsinki on maailman napa. Napa
Valleyssä voidaan olla eri mieltä. Napakasti asiat hoitava kaveri on
yleensä tehokas, mutta ei välttämättä suosittu. Sitä varten kannattaa
napata ryyppy jos toinenkin suhdetoiminnan nimissä. Silloin saattaa
hyvällä tuurilla napata muutenkin. Nyt nappaisi jo käydä jääkaapilla
nappaamassa pari leipää. Nappaa sinäkin hetkestä kiinni ja elä
täysillä. Muutoin elämästä tulee helposti napanöyhtää.
Jalat
Jalkaisin sinne ensimmäiseen työpaikkaan yleensä mennään. Sen
jälkeen jaloittelu saattaa olla harvempaa, paitsi ehkä jääkaapille
jalkapalloa katsellessa. Rahamaailman vilskeessä kannattaa pitää
jalat maassa ettei saa rautoja jalkoihin. Kova saneeraaja saattaa
viedä jalat alta. Silloin pitää vain ponnistella uudelleen jaloilleen.
Aina ei tarvitse kulkea samoja polkuja, joita sadat muut jalat ovat
tallanneet. Toisaalta liika erilaisuus nostattaa vastatuulta ja silloin
kusee helposti omille jaloilleen, parempi sekin kuin jalkakäytävälle.
Se on nimittäin kiellettyä, niin kuin turhan moni muukin asia. Ota
vain joskus toisellekin jalalle. Sitten kun lapset pyörivät jaloissa
on se jo vaikeampaa. Pistä vain jalkasi rohkeasti välillä isoihinkin
saappaisiin. Ei se elämä ole niin vakavaa. Jossain vaiheessa meillä
kaikilla jalat osoittavat taivasta kohti. Se on tämänkin karvajalan
loppu. Tämä taas tämän tarinan.
27
MIKÄ IHMEEN
KERHO?!?
Moi Kaikki!
KERHO LYHYESTI:
Aika moni varmasti on näin vuoden alussa luvannut itselleen tai
ainakin miettinyt aloittaa uuden elämän; vaihtaa penkkiurheilun,
aivojumpan ja autourheilun ruokavalion tarkkailemiseen ja vyötärön
mittaamiseen. Aika usein kuitenkin motivaatio katoaa tipattoman
tammikuun jälkeen kuin pieru Saharaan. Omakohtaisia kokemuksia
on vähän liiankin kanssa kun alkuinnostus ja hetken huuma uudesta
lajista hiipuu. Me (ajatus lähti viimevuoden liikuntavastaavalta
Veskulta) olemme kuitenkin nyt yritetty löytää tähän pieni apu Kerhon
muodossa. Tavoitteena olisi liikkuvien (tai siitä haaveilevien) ihmisten
yhteen saaminen ja sitä kautta allekirjoittaneen työn helpottaminen
erilaisten liikuntatapahtumien järjestämisessä. Haluaisin ihan
aikuisten oikeasti tietää minkälaisia tapahtumia ihmiset oikeastaan
haluavat järjestettävän. Tämä siis vinkkinä etenkin teille kaikille, jotka
olette vähemmän kiinnostuneita alkoholisektorin tapahtumista, teillä
on hyvä mahdollisuus päästä ideoimaan ja toteuttamaan sitsi–sillis
linjasta poikkeavaa toimintaa!
Kenelle? Kerho on tarkoitettu kaikille optimilaisille.
Niin vielä siitä terveellisemmästä elämäntavasta sen verran että
paljon on tehty mutta paljon tekemättä. Taisipa olla tuo oma
puheenjohtajamme, joka joku kaunis päivä ilmaisi ajatuksensa
optimin ”suurin pudottaja” -kilpailusta, pitänee tarttua asiaan 
Aurinkoisin terveisin:
”talviperhonen” Ella
28
Mitä? Liikuntaaliikuntaliikuntaa.. Tarkoituksena on saada
optimistit ja optimittaret liikuntamahdollisuuksien äärelle, kertoa
mahdollisuuksista ja antaa vinkkejä asiaan liittyen.
Missä? Kerholla on oma sähköpostilista, ja foorumilla oma
liikuntaosio, josta voi kalastella kaveria liikkumaan, ehdotella
liikuntaexcuja tai mitä mieleen pälkähtääkään.
Milloin? Kerho kokoontuu ensimmäisen kerran Huhtikuun aikana
Auroran takkahuoneella. Ideoidaan tulevaa kevättä ja kesää.
Kaikki tervetuloa mukaan!
MUISTA AINAKIN NÄMÄ LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET:
Optimin liikuntavuoro: Sähly (yleensä)N o r m a a l i k o u l u ,
maanantaisin 20-21
Ylioppilaskunnan liikuntavuorot:
Jalkapallovuoro (Areena), tiistaisin klo 12.30-14.00, tekonurmi2
, torstaisin klo 14.00-15.30 ,tekonurmi 2
Koripallovuoro (Areena), keskiviikkoisin klo 14.00-15.30
Aerobic (Normaalikoulu), keskiviikkoisin 19.30-21 Pesäpallo/ultimate(Areena), perjantaisin klo 12.30-14.00,
tekonurmi 2
Lisäksi kevään aikana järjestetään vielä ainakin kahden päivän
laskettelureissu Kolille 21-23.3 opiskelijaystävälliseen hintaan
(kiitos Sefen ja oman Kylli-tätimme ). Yritetään myös saada
melontaporukka kasaan tuossa kevään korvilla kun järveen
pudotessa ei enää heti jäädy.
29
ma-pe 11-22
la-su 12-22(21)
LISÄTÄYTTEET NORMAALI 0,7€ / PERHE 1,4€
30
Kuningaskortti
Kuningaskortti on Optimi ry:n ja joensuulaisten yritysten yhteistyömuoto, joka tuo Optimin jäsenille ainutlaatuisia hyötyä.
Hankkeeseen mukaan tulevia yrityksiä kartoitetaan jatkuvasti vuoden aikana.
Optimin kuningasedut saat käyttöösi ainoastaan Optimin jäsenenä eli näyttämällä liikkeissä opiskelijakorttia,
jossa on Optimin oranssi tai vihreä tarra merkkinä jäsenyydestä.
KESKUSTAN
PIZZAPOJAT
PUH. 013 285 428
Yläsatamankatu 9
- NormAALI PIZZA kolmella täyteellä 5,5€
tai
- NormAALI PIZZA kolmella täyteellä+0,35l limppari 6€
31
Raimo.
4.4.
23.5.