Kotkan Meripäivien alkutaival, kirjoittanut Arvo Mäki (PDF)
1 Alkusanat Monien toivomuksien takia teen tämän muistelon. Meripäivien kasvaessa vuosien saatossa Suomen festivaalien kärkijoukkoon, monet ovat kiinnostuneet Meripäivien synnystä ja alkuajoista. Ensimmäiset kymmenen vuotta Meripäivät toteutettiin talkoilla. Monien järjestöjen tuhannet naiset ja miehet ja niin myös yksityiset henkilöt tekivät pyyteetöntä työtä suurella innostuksella. Yritykset eivät laskuttaneet töistään. Poikkeuksen teki vain vuoden 1962 järjestelytoimikunta, jonka toimista maksettiin korvauksia. Tämä osuus tuottikin tappioita, josta saimme harmia pitkäksi aikaa. v. 1962 Nuorkauppakamarin Meripäivänäyttely oli täysin talkootyötä ja se tuotti runsaasti voittoa. Tämä kertomukseni on olosuhteiden pakosta sangen henkilökohtainen. Omistan muistelmani kaikille talkoolaisille. Heidän reipas mielensä, sisunsa ja hieno toveruutensa antoivat minulle voimaa uusiin ponnistuksiin. Kotkassa, kesäkuussa 2010 Arvo A V Mäki 1 2 Kotkan Meripäivien alkutaival Kirjoittanut meripäiväidean isä ja monivuotinen talkoolainen Arvo A V Mäki Kotkassa vuosina 2009--2010. KUVAT: Pääasiassa paikkakunnan silloisten lehtien ETEENPÄIN ja ETELÄ-SUOMI leikkeistä. Muutamia kuvia sanomalehtileikkeistä: HELSINGIN SANOMAT, ETELÄ-SAIMAA, KARHULA, KOUVOLAN SANOMAT ja KYMEN SANOMAT. Ideointi suunnittelu 1961 1962 1966 1963 1967 1969 1970 Vakinainen henkilökunta mahdollisti pitkäjaksoiset suunnitelmat. EI JÄRJESTETTY 1972 1968 1965 Talkoovetoiset MERIPÄIVÄT päättyivät. MERIPÄIVIÄ 1971 1964 1973 1974------------------- Nämä talkoovuodet olivat kirjoittajalle työntäytteistä aikaa. Onneksi ei tarvinnut olla yksin, oli tuhansia muita ahkeria talkoolaisia. 2 3 Heille lausun sydämelliset kiitokset, sillä heidän into kohotti mielialaani ja kykenin yhä uusiin ponnistuksiin. Kotkan Nuorkauppakamari perustettiin v.1968. Tuohon aikaan toiminta oli alkuvaiheessa, ilman kansallista ohjelmaa. Niinpä kukin Suomen neljästä yhdistyksestä joutui vuosittain kehittämään omat projektinsa talouselämän aloilta. 16.01.1961 Kotkan Nuorkauppakamarin hallitus suunnitteli vuoden 1962 ohjelmaa, tuolloin keskusteltiin mm Import-näyttelyn järjestämisestä v. 62. Joitakin viikkoja tuon kokouksen jälkeen sain viestin, että kaupunginjohtaja Martti Viitanen oli toivonut vuosittaiseen kesäyön- tempaukseen lisäksi merellisempää ohjelmaa. Hän oli kysellyt mm Kotkan Pursiseuran mukaantulosta, saaden kielteisen vastauksen. Kun Import-näyttelyprojekti oli saanut kamarin hallituksen hyväksynnän, aloin Nuorkauppakamarin puheenjohtajana kehitellä näyttelyn laajentamista suuremmaksi ja monipuolisemmaksi kansanjuhlaksi, juhlaksi, joita tuolloin ei Suomessa vielä ollut. Tuntui siltä, että Nuorkauppakamarilainen innostus oli aiheuttanut minussa luovan hulluuden. Mitään en pelännyt. Tutustuin eri puolella Suomea vietettyjen lukuisten kuntajuhlien ohjelmiin. Ne kohdistuivat pääasiassa oman kunnan asukkaille, eivät käyneet malliksi laajamittaiseksi kansanjuhlaksi. Pitkän pohdintani ja suunnitteluni jälkeen sain raamit kokoon: * Kotkan Meripäivät (nimen hyväksytin kielitoimistossa). * * * * Tapahtuman aika heinäkuun viimeinen viikko, tai elokuun alku (parhaat ilmat, sanoi meteorologit) Järjestäjänä Kotkan kaupunki, sen alueella toimivat yhdistykset, seurat ym. asiasta kiinnostuneet. Kotkan Meripäivien ohjelmaelementit:meri, merenkulku, satamatoiminta, laivastovierailut, urheilu, kulttuuri, talousalan luentotilaisuudet, ym. Kotkan Nuorkauppakamarin osuus olisi 1. vuonna "Mitä Kotka tuo ja vie näyttely". Nimi viittaa JC-järjestön toimialaan ja ulkomaan kauppaan. Yleisö: Kotkan Meripäivät on tarkoitettu koti- ja ulkomaisille vieraillemme. "Haluamme näyttää vieraillemme, miten suomalainen satamakaupunki elää ja miten hoidetaan sitä solmukohtaa, mikä yhdistää kotimaan teollisuuden ja ulkomaan kaupan" Tämän kohderyhmän takia mainos keskittyy pääasiassa Kotkan ulkopuolelle. Nämä ajatukseni esitin kaupunginjohtaja Martti Viitaselle kevättalvella 1961. Viitanen ilahtui suuresti. Tämän jälkeen hän useissa tilanteissa oli kertonut, että kaupunkiimme on perustettu nuorten liike-elämän miesten muodostama aktiivinen yhdistys, joka järjestää Kotkan Meripäivät. Sain pitkään vastustaa tätä ajatusta. Kerroin, että järjestömme keskittyy jäsenistömme koulutukseen. Tähän projektiin sisältyy paljon toimintamme ulkopuolisia elementtejä ja näiden päivien järjestelyyn tarvitaan kaikki kaupungin voimavarat. Seurasi kuukausien suunnittelujakso Viitanen/Mäki. *Osanottajien valinta: Nuorkauppakamarin kieltäydyttyä päävastuusta, Viitanen esitti päävastuuta Kesäyön toimikunnalle. Mielestäni huvi ei voi olla tärkeä osa-alue, joten tämä hylättiin. 3 4 * * * * Päädyttiin osakeyhtiö- muotoiseen organisaatioon, jonka alaisuudessa toimisi osallistujayhteisöjen jäsenistä muodostuva Kotkan Meripäivien Keskustoimikunta. Varsin pitkään etsittiin päätoimikunnan puheenjohtajaa. Kaupunginjohtaja Martti Viitanen totesi "Uutta poliisitaloa on kovasti toivottu, annetaan poliisimestari Kettuselle uusi talo, jos Kettunen vetää tätä projektia. Lupauduin näyttelypäällikkö-nimikkeellä vetämään Nuorkauppakamarin osuuden. Kartoitettiin mahdolliset osallistujayhteisöt. Tämän jälkeen päävastuu organisaation kehityksestä siirtyi Viitaselle ja Kettuselle Olin erittäin iloinen todettuani kaupunginjohtaja Martti Viitasen hyväksyneen täysin ajatukseni Meripäivien luonteesta ja sisällöstä, joten keskityin Kotkan Nuorkauppakamarin osuuden kehittelyyn. Nuorkauppakamariin perustimme Meripäivänäyttely-toimikunnan, joka jakautui useaan näyttelypäällikön alaiseen toimikuntaan. 20.10.1961 Nuorkauppakamari lähetti keskustoimikunnalle virallisen osallistumisilmoituksen. Näyttely rakentuisi "mitä Kotka tuo ja vie" aatteen pohjalle. Mielenkiinnon lisäämiseksi voidaan aiheeseen lisätä vielä sana "miten", jolloin kuvasarjoin ja filmein esitetään, kuinka lastaus satamassa tapahtuu, miten puu valmistuu vientitavaraksi jne. Jotta näyttely niveltyisi mahdollisimman hyvin muuhun Meripäiväohjelmaan, tulisi sen sijaita satamassa. Satamaan sijoitettuna se lisäksi niveltyisi paremmin satamatoimintoihin ja merenkulkuun. Näyttelypaikaksi sopisi hyvin satamassa sijaitseva Oy Cadenius & Grahn:ilta vapautuva varastorakennus piha-alueineen. Näytteillepanijat voivat osastoillaan esitellä Kotkan sataman kautta meneviä ja tulevia tuotteita, joko sellaisinaan tai pienoismallein tai mainoksin. Näyttely olisi avoinna kolme päivää. Osallistumisilmoitukseen liittyi alustava kustannus- ja tuloarvio. Puhtaan tulon Nuorkauppakamari lupasi jakaa puoliksi Meripäivien kanssa. (Vuoden kuluttua ilmeni, että tämä sopimus oli poikkeuksellisen antelias. Muut järjestäjät antoivat korkeintaan 25 % tuloistaan ). Suunnitelmia kehittäen siirryttiin vuoteen 1962. 4 5 1. KOTKAN MERIPÄIVÄT VUOSI 1962 3.-5.8. Kotkan Meripäivät Oy:n organisaatio vuona 1962. Johtokunta: Martti Viitanen, pj, Arvonen Kosti, Elo Reino, Salokangas Holger, Vanamo Erkki ja Yrjölä Keijo. johtokunnan sihteeri Pitkänen Erkki. * Keskustoimikunnan jäsenyhteisöt: Kotkan kaupunki. Kotkan Pursiseura ry, Kymenlaakson Meripelastusyhdistys ry. Kymenlaakson Kauppakamari ry, Kotkan Nuorkauppakamari ry, Kymenlaakson Museoseura ry, Kymenlaakson Matkailijayhdistys ry, Kymen Kamerat ry, Kotkan seudun Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry, Kotkan Kaupunginteatteri, Työkeskus Toukola. Järjestelytoimikunta: Kettunen Eero, pj, Pitkänen Erkki, yleissihteeri, Pylkkänen Terttu, taloudenhoitaja, Mäki A. V. näyttelypäällikkö, Jokiniemi Antero, lehdistösihteeri, Viitanen Airi, toimistonhoitaja. * Kotkan 1. Meripäivien suojelijaksi kutsuttiin kauppa- ja teollisuusministeri T. A. Wiherheimo. Järjestelytoimikunta hoiti: mainosasiat, yhteiset tilaisuudet, monet järjestelytehtävät, ”Merenneidon" valinnan lavoineen, laivastovierailut, yhteisten menojen kirjanpidon * Tilasi Kimmo Kaivannolta erittäin tyylikkään yleismainoksen, jota levitettiin varsin lavealti ympäri Suomea. * Kimmo Kaivanto suunnitteli "Kotka-ankkuria" kuvaavan logon ja "Meripäivämitalin" sekä viimeisteli "Hyvää Tuulta"- iskulauseen. Meripäivien fanfaarin sävelsi Ahti Karjalainen. * Kimmo Kaivannon korkeatasoinen toteutus loi Kotkan Meripäivistä upean kuvan. 5 6 Keskustoimikunnan jäsenyhteisöt hoitivat kukin omien ohjelmiensa valmistelut ja toteutuksen. A.V. Mäki lausui näyttelyn avaussanat Näihin kuului myös Nuorkauppakamarin Meripäivänäyttely, josta muodostui näiden ensimmäisten Meripäivien selvästi huomattavin ja tuottoisin tapahtuma. Ennakkoarviot ylittyivät reippaasti, sillä kävijämäärä näyttelyssä oli yli 30 000. Näyttelyssä oli 107 osastoa kuudesta maasta. Näyttelyhallin edessä liehui osallistujamaitten lippujen lisäksi 33:n laivavarustamon liput. Näyttelyhallin toinen pää oli sisustettu ravintolaksi "Olutkuuriksi". Ravintolan pito uskottiin Sotainvalidien Veljesliiton Kotkan osastolle, jonka hyväksyi pääjohtaja Fagerholm, Viitasen ja Mäen käydessä pyytämässä olutlupaa. Lupa oli tiukassa, sillä tämä olikin Suomen ensimmäinen oluenmyyntilupa näyttelyalueelle Helsingin ulkopuolella. Se kannatti, kolmen päivän aikana kymmenien metrien jonot olivat kahdella ja osittain kolmella kassalla. Tästä kai alkoi Meripäivien "olut- maine". Meripäivänäyttelyn portilla oli tungosta Näyttelypäällikkö tutkii Ahlströmin valmistamaa ja Venäjälle menevää valtamerilaivan potkuria. 6 7 Näyttelypäällikkö A V Mäki oli tehnyt Oy FILMISEPON kanssa filmaussopimuksen yhdestä väri- ja kahdesta mustavalkoisesta elokuvasta, jotka tullaan esittämään seitsemänä kopiona alkukuvina Suomen elokuvateattereissa kolmen vuoden aikana. Nämä mainostavat Kotkaa, Meripäiviä ja Nuorkauppakamaria. Näiden rahoituksen Mäki hankki näyttelyosastoilta kovan tinkimisen avulla, muuten FILMISEPON sopimus olisi rauennut, sillä he eivät kyenneet rahojen hankintaan. Katso internetistä yksi näistä videona, osoitteesta: Kotkan Meripäivät 1962, aukeaa jatko, jossa on pieni videoilmoitus, ”Meren hengessä”, näppää tätä. Alkaa 9 min video. Tämä näyttely oli näiden meripäivien tuottoisin projekti. Lähes miljoona v mk (v 1962 kaksi nollaa pois) Nuorkauppakamarille ja toinen Meripäiville, jonka useat muut projektit tuottivat tappiota. Nuorkauppakamarin näyttelyprojektin hyvään tulokseen vaikutti näyttelypäällikön rautainen ote kuluihin ja järjestelyihin. Mm satamatoimisto aikoi laskuttaa yli miljoona markkaa tekemättömästä työstä. Mäen tarkka kontrolli esti nämä yritykset. Nuorkauppakamarin jäsenten osuus kustannussäästöissä oli myös huomattava. Esimerkiksi Kotkan Maansiirto, omistajansa Esko Nuurtamon luvalla hoiti kaikki kuljetukset Oulua myöten veloituksetta. Arvovaltaisia kutsuvieraita Meripäivänäyttelyn avajaisissa. Vasemmalta: kaupunginjohtaja Martti Viitanen, päivien suojelija ministeri T. A. Wiherheimo, näyttelypäällikkö A. V. Mäki, lääninneuvos V. Iisakkala HAVAINTOJA KESKUSTOIMIKUNNAN MUISTA PROJEKTEISTA v. 1962 Näyttelypäällikön valtaisa työmäärä rajoitti hänen osuutta järjestelytoimikunnan työskentelyssä. * Kotkan Meripäivien ohjelmaelementit: meri, merenkulku, satamatoiminta, laivastovierailut, urheilu ja kulttuuri olivat monipuolisesti ja mainiosti esillä. Vieraillemme näytettiin, miten suomalainen satamakaupunki elää ja miten hoidetaan sitä solmukohtaa, mikä yhdistää kotimaan teollisuuden ja ulkomaan kaupan. Ohjelmasta muutamia esimerkkejä *Avajaiset pidettiin Kauppatorilla ministeri T. A. Wiherheimon avaamana. Liput nostettiin juhlatankoihin SÄVELTÄJÄ Ahti KARJALAISEN SÄVELTÄMÄN KOTKAN ENSIMMÄISIEN M ERIPÄIVIEN FANFAARIN SOIDESSA. 7 8 Tavallisesta arkipäivästä huolimatta kauppatorilla oli runsaasti kansaa avaamassa Kotkan ensimmäisiä meripäiviä. * Suomen laivasto teki ensimmäisen sodanjälkeisen laivastovierailun näytösajoineen: Laivueen komentajana toimi komentaja P Hyvönen. lippulaiva Matti Kurki, komentajanaan Mats Wikberg, miinalaiva Ruotsinsalmi, raivaaja Rymättylä, sekä neljä moottoritykkivenettä. 8 9 *Merellisestä ohjelmasta mainittakoon: Meripäiväregatta, Kalarannan ajot, saaristoristeilyt kolmella pelastusristeilijällä, RETKET SAARIIN, TUTUSTUMISKÄYNNIT LAIVASTOVIERAILULLA OLEVIIN ALUKSIIN JA KAUPPALAIVOIHIN Antero Palomäen johtaman Kotkan Opaskerhon johdolla. *NÄYTTELYT: M ERIPÄIVÄNÄYTTELY (Mitä Kotka tuo ja vie, katso yllä) Pienoislaiva- ja kansainvälinen valokuvanäyttely. *Teatteri ja huvitilaisuuksia: "Kalle Aaltosen morsian" Maauimalassa, "merenneidon valinta", Sibeliuksenpuistossa pidetyt konsertit, Kotkan Meripäivien Show ilotulituksineen Kauppatorilla. Soihtukulkue ja erilaiset ohjelmalliset tanssitilaisuudet. Merenneidoksi valittiin Marja-Leena Piipari (Kuvassa vasemmalla) yli 4000 tanssiyleisön joukosta. Kruunauksen suoritti Miss Universumi-kilpailussa kolmanneksi sijoittunut ihanneneito Aulikki Järvinen.(kuvassa oikealla) Mainonnan levitys maakuntaan toi toivottua tulosta. Vieraat, joita oli yli 60 000, olivat lähtöisin eri puolelta Suomea, jopa Lappia myöten. Ilmeisesti merellinen kaupunki ja merellinen ohjelma houkuttelivat. Olihan erikoista, että satamassa ja laivoissa sai vapaasti käyskennellä. Kaupunginjohtaja Martti Viitasen lopputoteamus: "Päiviin ja näyttelyyn satamassa olemme tyytyväisiä. Olen vakuuttunut siitä, että tämä on oikea tapa Kotkalle tehdä itseään tunnetuksi ja että niitä tullaan seuraavinakin vuosina jatkamaan" Kateellisia ilmauksia tuli monista rannikkokaupungeista. Miksi ei meillä oivallettu? Kaupunkimmehan on paljon vanhempi MERIKAUPUNKI ! * Suomessa oli toteutettu ensimmäinen kuntajuhlista poikkeava kansanjuhla! Ote lehtikirjoituksesta 7.8.1962: "Kotkan ensimmäiset Meripäivät ovat päättyneet. Kaupungissa ja varsinkin sataman seutuvilla oli juhlan tuntua, sen varmaan jokainen mukana ollut havaitsi. Ilmojen haltija ei tosin ollut parhaalla päällä, mutta ei aivan huonoimmallakaan. Ulkoilmatilaisuudet voitiin suorittaa suuremmitta häiriöittä. Meripäivien ohjelma oli todella monipuolinen ja antoisa. Ohjelman painopiste tuntui olleen Meripäivänäyttelyssä, jossa oli oikeata teollisuusmessujen tunnelmaa. Ohjelmien onnistumisessa suuri ansio oli järjestöjen valtaisalla talkooväellä. Yhteistyö on voimaa! Meripäivien loputtua kaupunginjohtaja Martti Viitanen tuli puheilleni, kertoen yllättyneensä näyttelyn saamasta huomiosta. Hän oli epäillyt kaupallisen näyttelyn soveltuvuudesta Kotkaan. Niinpä hän tarjosi minulle ensi vuoden Meripäivien puheenjohtajuutta. KIELTÄYDYIN ! Kerroin: Tänä vuonna olen Meripäivissä talkoillut kaikki vapaa-aikani ja vuosilomani. Varsinainen työni ei salli sitoutumista muualle. Poistuessaan Viitanen virkkoi: Valmistaudu esityksiini ensi vuoden alussa! 9 10 * Talous tuotti harmia, jopa moniksi vuosiksi. Meripäiväbudjetti, 4,5 vanhaa miljoonaa, ylittyi noin kaksinkertaiseksi. Tähän johti tilaajien hyväuskoisuus ja puuttumaton kustannusseuranta. Eri hallintoyksiköt, pääasiassa satama ja siivous, laskuttivat Meripäiviä lyöden kuin "vierasta sikaa". *Esim. merenneitolavan rakennuskustannukset olivat kymmenkertaiset myöhemmin rakennettujen lavojen kustannuksiin. Meripäivänäyttelyssä nämä asiat hallittiin, vakka sinnekin tahattomia laskuja singottiin. * Meripäivien kirjanpito, jostain tuntemattomasta syystä, viivästyi reippaan vuoden aiheuttaen totaalisen sanasodan, joka parin vuoden kuluttua uhkasi lopettaa koko Meripäivät. Eri tilaisuuksien yleisömääräarvioita: * Merenneito- ym. tanssit lavalla 7 500 *Avajaiset torilla 2 000 *Valokuva- ja pienoislaivanäyttelyt 2 200 *Vierailut laivoilla 5 500 * Regatta ja moottorivenekilpailu 2 000 *Meripäivänäyttely 30 000 *Meripäivien Show 8 000 *Teatteri: "Kalle Aaltosen morsian" 3 000 * Kiertoajelut 800 * Laivastovierailua vastaanottamassa 2 000 * Langinkoski, ohjatut kaupunki-, saaristo- ja satamakiertokäynnit, puistokonsertit 20 000 * Yhteensä käyntejä n. 83 000 10 11 2. KOTKAN MERIPÄIVÄT Vuosi 1963. 2.-4.8. Kaupunginjohtaja Martti Viitanen tuli tammikuussa toimistooni. Pitkän suosittelun jälkeen lupasin toimia tänä vuonna päätoimikunnan puheenjohtajana, palkkaa en huoli Kaupunginhallitus oli hyväksynyt vuoden 1963 Meripäivämenoihin 30 000 mk. Johtokunta: Ei muutoksia edellisvuodesta. Päätoimikunta: Mäki A. V. puheenjohtaja Pitkänen Erkki. yleissihteeri Kilappa Jorma. taloudenhoitaja Jokiniemi Antero. lehdistösihteeri Kupiainen Seija. toimistonhoitaja Järjestelyyn osallistui Kotkan kaupunki Kotkan Into ry. Kotkan Pursiseura ry. Kotkan Vesi-Veikot ry. Kymenlaakson Meripelastusyhdistys ry Ab. Federation Stevedoring Ltd. Kymenlaakson Kauppakamari ry. Kymenlaakson Osakunta Kotkan Nuorkauppakamari ry. Lions Club / Kotka Ruotsinsalmi Kotkan Kaupunginteatteri Oy Kotkan Verkkopalloseura ry. Kotkan Keilailuliitto Kotkan Työväen Palloilijat ry. Kotkan seudun Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry. Kotkan Opaskerho Päätoimikunta lähetti noin 100 kirjettä Kotkan alueen yhteisöille, jossa kehotimme ao. yhteisöä osallistumaan omalla ohjelmallaan syyskesän Meripäiviin. Toivoimme pikaista yhteydenottoanne meihin. Vastauksia tuli niukasti. Tästä alkoi minulle valtaisa neuvottelusarja eri järjestöjen kanssa, jolloin sopivan ohjelman esittely ja suostuttelu oli tuiki vaivalloista. Puolen vuoden aikana jokaisen vapaahetkeni varasin vuorotellen yhdelle järjestölle neuvotteluja varten. Vähitellen sain riittävän osallistujamäärän kokoon ja sopimukset sovittua. Tämä oli tehtäväni vaikein osa. Tämän vuoden Meripäivien suojelijaksi lupautui Tasavallan Presidentti Urho Kaleva Kekkonen. 11 12 Näillä Meripäivillä pyrittiin korostamaan sen työn ja toiminnan merkitystä, joka satamissamme tapahtuu päivästä päivään ja vuodesta toiseen. Työn esittely tapahtui yleisöä kiinnostavien trukkikilpailujen yhteydessä. Ensimmäisillä Meripäivillä tuli näyttelyn ansiosta korostetusti esille meriliikenteen kaupallinen puoli. Tällä kertaa on painopiste satamaliikenteen teknillisissä kysymyksissä, joita pohditaan myös satamaliikennekongressissa arvovaltaisten esitelmöitsijöiden johdolla. Mainosta teimme monella tavalla. Monet jäljet maalasimme yön tunteina eri puolille Kotkan katuja. Outoja jälkiä, ihmetteli sanomalehti seuraavana päivänä. 12 13 Meripäivätytöt: Ulla Ruohonen, Riitta Mönkkönen ja Sari Kallio Kuva Kari Lakka Urheilulla oli tämän vuoden Meripäivillä huomattava osa. Viettihän Kotkan Pursiseura 75-vuotisjuhlaansa näiden päivien aikana arvokkaita kilpailuja ja Helsinki-Kotka matkapurjehduksen järjestämällä. Mielenkiinnolla seurattiin Kymenlaakson Osakunnan venematkaa Heinolasta Kotkaan. Soutajat toivat tullessaan Kymijoen Kotkan vettä puhtaampaa, alkutaipaleen Kymijoen Heinolan vettä, sekä tempaukseen liittyvät, maailman pisimmät tulitikkurasiat. Rasioiden teksti mainosti Kotkaa ja Meripäiviä. Näitä rasioita olivat osakuntalaiset myyneet suuria määriä matkan varrella tehdyissä tempauksissaan. Kaupunginjohtaja sai pituutensa, 183 cm, mittaisen tulitikun. Ohessa: Osakuntalaisten vene Kotkan satamassa. 13 14 Englannin Kuninkaallisen Laivaston yksikkö, H.M.S. Palliser vieraili Kotkassa Meripäivien ajan. Laivastovierailu meripoikineen lisäsi kaupungin muutenkin kansainvälistä värikkyyttä. Laivastovieraiden tapahtumia seurattiin herkeämättä. Mm. sankarivainajien viimeisellä lepopaikalla suoritettiin kunniateko, jota satamakaupungin historia ei tähän mennessä tunne. H.M.S. Palliserin päällikkö Nicholas Hunt seurueineen laski sankaripaadelle seppeleen auringon kiiltäessä englantilaisen kunniaosaston kiväärien pistimissä ja suomalaisen varuskuntasoittokunnan soittaessa "God Save the Queen". Palliserin lastenkutsuilla oli merirosvoja ja leivoksia. Miehistö teki parhaansa lasten viihdyttämiseksi. Kaksi kuvaa NAISTEN MAAILMA lehdestä No 10 Kuvannut Aune Lakka 14 15 Meripäivien ohjelmasta ei unohdettu myöskään yleisurheilua, jalkapalloilua, moottorivenekilpailuja, verkkopalloa eikä keilailua. Runsas ja monipuolinen ohjelma sisälsi mm. seuraavia kohtia:: * Meripäivien avajaiset Sibeliuksen puistossa laivasireenien alkuvihellyksin. Valtiovallan tervehdyksen toi kontra-amiraali Svante Sundman (päivien suojelija Presidentti U. K. Kekkonen oli estynyt ) * Laivastovierailut ja käynnit kauppalaivoissa *Satamaliikennekongressi *Satamien välinen trukkikilpailu. *Pursiseuran 75-vuotisjuhlapurjehdukset *Yleisurheilukilpailut Puistolan urheilukentällä *Kansainväliset moottorivenekilpailut *Jalkapallo-ottelu KTP-Haka.*Paikkakuntaottelu verkkopallossa. *Kymenlaakson Osakunnan veneiden saapuminen Itäsatamaan. *Päivien aikana näyteikkunakilpailu ja Meripäiväkeilailut. *Teatteriesitys "Laivan kannella". *Vesi-Show maauimalassa sekä vesipallo-ottelu fregatti Palliserin miehistön ja Vesi-Veikkojen välillä. *Pursiseuran juhlatanssiaiset Meriniemessä. *Häränpaisto kauppatorilla. *Suihkunäytös Itäsatamassa. *Konsertteja Sibeliuksen puistossa *Haapasaaren retki ja kiertoajeluja merellä sekä kaupungissa *Tansseja sisällä ja ulkona urheilukeskuksen lavalla.. *Meripäivien päättäjäiset Meriniemessä. Sää oli Meripäivien ajan erinomainen. Aurinko paahtoi täydeltä terältä viimeisen päivän iltaa lukuun ottamatta ja tuuli oli täysin tyyni. Lehtikirjoitusten mukaan näin kaunista säätä ei ole koettu "miesmuistiin" Meripäivien painopiste oli jälleen satamassa. Sen vetovoimana oli trukkikilpailut, englantilainen laivastovierailu ja kauppalaivat. Tällä kertaa kolme isoa kauppalaivaa oli jäänyt viikonlopuksi satamaan. Antero Palomäki oli onnistunut saada ne yleisön käyntikohteiksi. Niinpä reippaasti yli 20 000 henkilöä kävi tutustumassa "maaravulle" niin outoon elementtiin. Meripäivien toinen päivä, lauantai sai liikkeelle ennätysmäärän yleisöä ja illalla oli väkeä liikkeellä myöhään yöhön saakka Poliisiviranomaisten laskelmien mukaan yli 30 000. Kaikki katujen varret olivat autoja täynnä. Nämä Kotkan toisien Meripäivien saama yleisönsuosio yllätti kaikki laskelmat. Tilaisuuksiin arvioitiin osallistuneen kolmena päivän yli 90 000 ihmistä. Siis reippaasti enemmän kuin ensimmäisillä Meripäivillä. Ensimmäisten Meripäivien median levittämä myönteinen sanoma oli vaikuttanut. Lehdet olivat kirjoittaneet tuolloin (v 1962): Meripäivät olivat ennätysmäistä mainosta Kotkalle ja sen piiriin kuuluvalle maakunnalle, sillä yli 30: ssä maamme sanomalehdessä julkaistiin Kotkaa käsittävää aineistoa 202 palsta-metriä. Valokuvia lehdissä oli 320 kpl. Toistakymmentä aikakauslehteä julkaisi reportaaseja. Yleisradiolla oli aamukahvilähetys Kotkasta Meripäivien merkeissä ja 45 min. pituinen reportaasi Meripäivien avajaisista ja itse Meripäivistä. Kotkan tunnetuksi tekemisessä Meripäivien vaikutus näkyy myös siten, että Kotkassa kävi koululaisia v. 1961 n. 2000, v 1962 n.5000 ja v.1963 8000. Tämä ennakkomainos vaikutti myös ulkomailla, eräs matkatoimisto oli halukas vuokraamaan kokonaisen hotellin (v.63) ulkomaalaisten meripäivävieraittensa käyttöön. Yleisö ja Kotkan kaupungin johto oli Meripäiviin tässä vaiheessa tyytyväisiä. Kiitosta tuli myös laivastovierailta. Englannin Moskovassa toimiva laivastoattasea, kommodori J.A. Templeton-Cotill, kertoi, että missään aikaisemmin tapahtuneessa laivastovierailussa, jossa hän on ollut mukana, ei yleisön ja kaupunkilaisten mielenkiinto ja suopeus ollut niin näkyvää ja spontaanista kuin Kotkassa. 15 16 Ensimmäisillä Meripäivillä jäi käyttämättä paksu pino yleisjulisteita, jotka uudella päiväyksellä otettiin käyttöön. Tästä seurasi se, että kaksilla ensimmäisillä Meripäivillä ( v 1962 ja 1963) oli sama Kimmo Kaivannon suunnittelema yleisjuliste. Töölönlahden rannalla kuvatussa Televisio-ohjelmassa "Lauantai-laituri" 20.07.1963 oli Meripäivillä 15 min. pituinen ohjelmaosuus, jossa A V Mäki, H Salokangas, Jorma Kilappa, Erkki Pitkänen sekä Meripäivätytöt Sari Kallio, Riitta Mönkkönen ja Ulla Ruohonen esittelivät vuoropuheissaan Kotkan Meripäivien ohjelmaa varsin perusteellisesti. Näissä toisissa Meripäivissä seurattiin kulujen kehitystä tarkasti. Niinpä budjettiin verraten tuli säästöä 6 000 mk. Omia mietteitäni:* Yllättävin kokemukseni: Tuloksellinen retkemme Tasavallan presidentin luokse pyytääksemme hänet Meripäivien suojelijaksi. Kahvitilaisuus oli yllätyskysymyksien siivittämänä. * Toiveeni täyttymys: Meitä kiinnosti kovasti ulkomaalainen laivastovieras. Siksi neuvottelin laivastomme edustajien kanssa tästä mahdollisuudesta. Toiveemme toteutui yllättävän upeasti, saimme vieraaksemme englantilaisen laivastovieraan. * Iloisin toteamus: Ohjelmien runsaus, monipuolisuus ja onnistuminen. Alkuvuoden uurastukseni tuotti hyvän sadon. * Kiitollinen: Monet järjestelyyn osallistuneet ja heidän jäsenet ylittivät reippaasti odotukseni. * Tyytyväisyyteni Valtaisat yleisömäärät. Meripäivien suosio on yhä kasvussa. * Pettymykseni: Vasta 28.7.63 valmistui edellisen vuoden Meripäivien tilinpäätös, ilkeästi juuri Meripäivien kynnyksellä. Tilinpäätöksen mukaan menot olivat lähes 9 vanhaa mmk ja tulot n 3 vanhaa mmk. Tuloista Nuorkauppakamarin osuus oli yksi vanhaa mmk. Päätoimikunnan suurimmat ylitykset: Tanssilava 1,5 vmmk, Musiikkiopiston Show 0,5 vmmk, teatteri 0,4 vanhaa mmk ja mainokset 0,8 vmmk. Tämän vuoden hyvin onnistuneet Meripäivät unohdettiin syksyllä, jolloin arvosteluryöppy alkoi. Suurin paine kohdistui Viitaseen, mutta melkoisen ryöpyn sain minäkin, vaikka toin meripäivänäyttelystä puhdasta tuloa vanhan millin sekä Meripäiville, että Nuorkauppakamarille ja kaiken olin tehnyt talkoina, ilman palkkaa. Kaikki vapaa-aikani ja vuosilomani näihin tehtäviin käyttäen. Harmin paikka, mutta sisuni kasvoi. *Harmini: Kymmenet tuhannet ihmiset vaeltelivat kaduilla etsien ruokapaikkaa. Kaupungin alueen muutama nakkikioski ja ravintolat eivät kyenneet ruokkimaan näin valtaisaa yleisömäärää. Olin kyllä kovasti vaatinut parilta suurimmalta ravintolalta kunnon ruokatelttoja. Eivät uskoneet niitä tarvittavan. Eipä ollut ihme, että torilla vartaassa paistettu härkä meni hetkessä suihin. *Tulokseton yritys: Yritin Patentti- ja Rekisterihallitusta suojaamaan Kotkan Meripäivien tunnuslauseen: "HYVÄÄ TUULTA" Meripäivien käyttöön. Ko. laitoksen johtajana oleva, entinen Kouvolan kaupungin johtaja Erkki Tuuli ei tätä hyväksynyt. Olikohan mustasukkaisuutta? Harmitti, tähän asti tuntematon lause levisi tuon jälkeen kuin kulovalkea ympäri Suomea erilaisiin käyttöihin. * Iloinen yllätys. Maaliskuussa Junior Chamber International nimitti Arvo A. V. Mäen JCI Senaattoriksi n. 3383. Nimitys tuli ansiokkaasta työstä Kotkan Nuorkauppakamarissa ja etenkin Nuorkauppakamarin osuudesta Kotkan Meripäivillä v. 1962. Mäki on Kotkan ensimmäinen ja 8. Suomeen nimitetyistä senaattoreista. Kansainvälisen Nuorkauppakamarin vuosikokouksessa Tel Avivissa, marraskuussa 1963 Kotkan Nuorkauppakamarille luovutettiin palkinto Meripäivänäyttelyn erinomaisesta toteutuksesta, joka sopii hyvin paikallisten nuorkauppakamarien toimintaan. 16 17 3. KOTKAN MERIPÄIVÄT JA 4. KYMENLAAKSON MESSUT Vuosi 1964 8.-16.8. Ensimmäisten Meripäivien tappiot ja pitkittynyt tilinpäätös aiheutti viime syksystä alkaneen Meripäivien jatkosta "ollako vai eikö olla" kirjoittelun. Yleisö kirjoitteli vastaan ja myötä. Viime vuoden ( v. 63 ) Meripäivien 6000 mk:n voittoa vain harva huomasi. Viime vuoden joulukuun kaupunginvaltuuston kokouksessa Kotkan Meripäivien määrärahaesitys hylättiin määrävähemmistön turvin. Kaupunginjohtaja Viitanen soitti minulle kertoen Meripäivien vaikeudesta. Hän oli erittäin katkera monta kuukautta kestäneestä arvostelusta ja sanoi pitävänsä Meripäivien johtokunnan kokouksen huomenna Ravintola Ruotsinsalmen kabinetissa, jossa esittää Kotkan Meripäivät Oy:n lopettamista. Ohessa kaupunginjohtaja Viitasen kokouskutsu meripäivien ”hautajaisiin” Istuin samana iltana asiakkaiden kanssa Ravintola Ruotsinsalmessa. Kerrottuani asiakkaille suruni, joka johtuu huomisesta "hautajaiskokouksesta”. Asiakkaani lupasi alkurahoitukseen osansa. Siitä alkoi illan rahankeräykseni. Sain puolet valtuustolta pyydetyistä rahoista kerättyä tutuilta ravintolavierailta. Keräystä jatkoin seuraavana päivänä. Klo 12.00 soitin kaupunginjohtaja Viitaselle. Kysyin, pidetäänkö hautajaiskokous, rahat on kerätty? Viitanen hämmästyi ja vastasi, pidetään, mutta katsotaan mitä mieltä kokous on. Meripäivien hallitus ilahtui rahoituksen järjestymisestä ja puolsi kolmansien Meripäivien järjestämistä tänä vuona. Kielteinen valtuuston päätös kirvoitti puoltavien yleisökirjoittajien ajatukset. Mm 20.1.1964 toistakymmentä arvovaltaista kotkalaista johtajaa kirjoitti yleisöosastolla erittäin vetoavan ja perustellun kirjoituksen. Myötätuuli alkoi puhaltaa valtuustossa 30.1.1964. Kotkan Meripäivien talousarvioon myönnettiin 9 000 mk. Nämä olivat Meripäivien pahimmat kohtalon hetket. Tuo vaikea kynnys ylitettiin ja nyt oli helpompi jatkaa. Meripäivät vietetään Kymenlaakson Messujen yhteydessä ja Meripäivien ohjelma voi olla suppeammassa muodossa. Päätoimikunnan edellytetään järjestämään päivät talkoina. Tehtiin yhteistoimintasopimus Kymenlaakson Messujen ja Kotkan Meripäivien kesken. 17 18 Meripäivien päätoimikunta * Mäki A. V. puheenjohtaja * Terho Lasse, yleissihteeri * Kilappa Jorma, taloudenhoitaja * Jokiniemi Antero, lehdistösihteeri Meripäivien järjestelyyn osallistuivat * Kotkan kaupunki * Kotkan pursiseura r.y. * Kymenlaakson Meripelastusyhdistys r.y. * Kotkan Nuorkauppakamari r.y. * Kotka-seudun Musiikkiopiston Kannatusyhdistys r.y. * Kotkan Kaupunginteatteri Oy. * Kotkan Into r.y. * Kotkan Vesi-Veikot r.y. * Kotkan Keilailuliitto * Lions Club / Kotka Ruotsinsalmi * Kotkan Työväen Palloilijat r.y. * Kuljetusliike K.Partanen Yhteistyösopimuksen mukaan Messuista ja Meripäivistä tulee elokuussa 1964 Kymenlaakson kaikkien aikojen huomattavin tapahtuma. Samanaikaisesti messujen kanssa järjestettävät kolmannet Kotkan Meripäivät tarjoavat Kotkaan saapuvalle messuyleisölle runsaasti mahdollisuuksia tutustua muuhunkin kuin näyttelyosastoihin. Yleismainoksen sekä monet yhteiset tapahtumamainokset ja avajaistilaisuuden hoitaa Kymenlaakson Messut, vähentäen siten Kotkan Meripäivien kustannuspaineita. Messujen puheenjohtaja Kauko Niinisalo ja kaupunginjohtaja Martti Viitanen. Taustalla messujen toimitusjohtaja Risto Vaittinen ja meripäivien päätoimikunnan puheenjohtaja A. V. Mäki 6.8.64 Kansainväliseen matkapurjehduskilpailuun osallistuvat lähtivät Helsingistä Kotkaan. Tähän kilpailuun oli Kotkan kaupunki lahjoittanut taiteilija Kai Blomqvistin suunnitteleman upean kiertopalkinnon. Mahtavat meriristeilijät saapuvat 140 mailin pituiselta matkaltaan Messujen ja Meripäivien avajaispäivänä Kotkaan. Marjo / K Petäjä saapui voittajana maaliin 8. 8. 64 aamuvarhaisella. 6.8..1964 saapui ensimmäinen Meripäivien laivastovieras, fregatti Matti Kurki päällikkönään komentaja Mats Wikberg valmistelemaan ulkomaisten laivastovieraiden ohjelmaa. 18 19 7.8.64 saapuivat neuvostoliittolaisalukset, kaksi raivaaja-alusta. Laivastoosaston komentajana Kronstadin meripäällikkö, kontra-amiraali P G Moshkantsev. Tämä on neuvostoliittolaisalusten vastavierailu koululaiva Matti Kurjen Sevastopolin vierailuun viime kesänä. (Meripäivät oli toivonut tämän tapahtuvan Kotkan Meripäivillä. Toiveemme toteutui!) Laivasto-osaston toinen raivaajista Kontra-amiraali P. G. Moshkantsev Tämän vierailun Meripäivien osuuden suunnittelin kenraali Lasarevin kanssa, jonka Moskova osittain hylkäsi, haluten ohjelmaan myös helsinkiläistä osuutta. Neuvostoliiton sotilasasiamies J J Malahovin kanssa valmistelimme ohjelman lopullisesti. Ohjelma, jonka puitteissa Upseeristolla oli mm. saunatilaisuus saaden venäjänkielisen, upean A3-kokoisen erittäin halutun saunadiploomin jne. Matruusit tekivät kiertoajelun Kymenlaaksossa ja tutustuminen tyypilliseen talonpoikaistaloon Elimäen Tolkkilassa mv. Puhakan tilalle. Itse Kotkassa laivaväki tutustui kaupungin nähtävyyksiin, asuntoalueisiin ja tietysti Keisarilliseen kalastusmajaan. Messut ja Meripäivien ohjelmat kuuluivat toki laivastovieraiden ohjelmaan. Laivastovieraat näkyivät ja tuntuivat kaupungilla monella tavalla tuoden Meripäiville monenlaista lisäohjelmaa. 16.8.1964 klo 13.00 Kymenlaakson messujen ja Kotkan 3. Meripäivien avajaiset Kotekon messualueen edustalla. Tehtaiden ja laivojen sireenien soitua puoli minuuttia, avauksen toimitti pääjohtaja Teuvo Aura. Vasemmalla kuvassa Teuvo Aura ja Marjaana Ilander, yksi kolmesta sievästä messutytöstä. Avajaispäivän sää oli sateenharmaa. 19 20 Avajaisten jälkeen messujen puheenjohtaja Kauko V Niinisalo, kaupunginjohtaja Martti Viitanen ja Meripäivien päätoimikunnan puheenjohtaja A.V.Mäki istuttivat Kotekon pääsisäänkäynnin edustalle messukuusen (lehtikuusi ). 10.8.1964 Tasavallan presidentti Urho K Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen, seuranaan maaherra Artturi Ranta ja kenraaliluutnantti Jorma Järventaus tutustuivat messuihin. Ravintola Meriniemessä nautitun lounaan jälkeen siirryimme merivartioalus Koskeloon Sanomalehtimiehet seurasivat perässä toisella merivartioaluksella. Laivat suuntasivat matkansa aurinkoiselle Itä-Suomenlahdelle, ohi Haapasaaren vajaan kahden mailin päähän aluevesirajasta. Troolausta oli suorittamassa kolme alusta, kotkalainen Krista ja pyhtääläiset Svea ja Mirja. Presidentti seurueineen seurasi innokkaasti troolausta. Saalis oli todella kehno, vain 100 kg silakkaa. 20 21 Meriristeilyä jatkettiin välkkyvässä auringonpaisteessa. Presidentin nimenomaisesta toivomuksesta kiertomatkaa pidennettiin Suursaaren ohi. Kaunissaareen saavuttiin ilta-autereessa. Laiturilla oli vastassa koko saaren väestö. Pyhtään koululaiset lauloivat isänmaallisia lauluja. Tunnelma oli käsin koskettava, tippa tuli monelle silmiin Tuliaiskahvit juotiin Kaunissaaren matkailumajassa. Seurasi puheet: Kaunissaaren historiaa, toiveita, joiden suhteen Kekkonen lupasi tehdä voitavansa. Tutustuttiin saaren kotimuseoon, jossa presidentistä tehtiin Kaunissaaren kunniakalastaja ja arvon merkiksi hän sai päähänsä aidon kalastajalakin, sydvestin. Maan isä sai museon harvinaisuuden: pykäläpuun. Majalta siirryttiin kalastaja Uuno Tynin taloon, jossa nautittiin perinteellinen kaunissaarelainen kalastajapäivällinen. Kaunissaarelta presidentti jatkoi Keihässalmeen ja sieltä edelleen Helsinkiin. Presidentti Kekkonen toivotetaan Presidentti keskustelee saarelaisten kanssa tervetulleeksi Kaunissaareen 21 22 Meripäivien muu ohjelma oli edellisvuosien tapaan varsin merellistä. * Satama oli meripäivävieraiden tärkein käyntikohde. Päähuomion sai laivastovieraat ja tietysti niihin järjestetyt tutustumistilaisuudet. Vuoroaan odottavista muodostui pitkät jonot. * Kauppalaivoihin, suomalainen Aymara ja amerikkalainen Mormacelmi oli kovan kiinnostuksen kohteena * Kotkan opaskerho Antero Palomäen johdolla hoiti laivakäynnit, sekä kaupunki- ja meriajelut erittäin tehokkaasti ja kielitaitoisesti edellisvuosien tapaan. Nyt tuolla saralla oli todellista tunkua. * Kaupungintalossa kokoontui ammattikunnan arvostusta saanut satamakongressi ”Miten Kotka voi palvella tuontiamme" * Purjehduskilpailut, meripäiväregatta, * Miesten voimistelun olympiavalinnat Urheilukeskuksessa * Jalkapallo-ottelu KTP-KIF, laivaston ystävyysottelut. * Teatteriesityksiä, musikaalit "Vieno Vainikainen", ja " Gabriel tule takaisin" Neuvostoliittolaisten matruusien esittämää viihdeohjelmaa Sibeliuksen puistossa, Konsertteja Sibeliuksen puistossa, * Tallinna aiheinen valokuvanäyttely * Iltamessut Kotkan kirkossa * Meripäivien huviohjelmaa: Kauppatorin Show-tilaisuus häränpaistoineen ja ilotulituksineen, mainoskulkueita, Vesi-Show maauimalassa, tanssit työväentalossa ja sen pihapuutarhassa sekä ravintoloissa * Kiertoajelut merellä Meripäivien viettoon osallistui mm. merivoimien komentaja, kontra-amiraali Oiva Lennes, 3. D:n komentaja, kenraaliluutnantti Jorma Järventaus, kenraalimajuri Veikko Karhunen, Suomenlahden merivoimien komentaja K. Viinamäki, suomalaista laivastoupseeristoa, pääjohtaja Teuvo Aura, maaherra Artturi Ranta, kansanedustajia, kaupunginjohtajia, Neuvostoliiton suurlähettiläs A.V. Zaharov, useita neuvostoliittolaisia korkeita sotilashenkilöitä ja Tallinnasta useita johtohenkilöitä, Omia mietteitäni * Yleisörunsaus: Messuille myytiin 81 670 lippua. Monet kertoivat käyneensä meripäivätilaisuuksissa, satamassa, laivoilla jne. mutta ei messuilla. Uskon, että kokonaisyleisömäärä oli lähes 100 000 henkilöä. * Jatkuvuus: Monet edellisvuosien vieraat kehaisivat: "Onpas tänä vuonna Meripäivillä suuri näyttely". Tämä osoittaa jokavuotisten Meripäivien tärkeyden. Tällaiset huomautukset messujen järjestäjiä harmitti. HYVÄNTUULEN juhlat ovat iskostuneet hyvin mieliin ! Yhteistyö oli voimaa. * Yhteistyö: Tehty yhteistyösopimus toteutui hyvin, kummallakin sopijapuolella * Merellisyys vetää. Maaseudulta saapuneet suuntasivat ensiaskeleensa satamaan, jossa heillä oli tilaisuus tutustua valtameri- ja sotalaivoihin. Venäläiset sota-alukset ja heidän monet ohjelmansa olivat vetovoimakentän ehdottomia ykkösiä. Ulkomaisuus vetää kuin magneetti. * Mieleenpainuvinta: Oli mahtavaa olla mukana päivien suojelijan, tasavallan presidentin Urho K. Kekkosen kalastusretkellä ja kuunnella presidentin puheita ja lupauksia. * Mielenkiintoista: Hovinsaaren valloitus. Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Oiva Lenneksen veneessä valtaisan yleisömeren ympäröimänä. Puolustusvoimien maihinnousun taistelunäytös Kalarannassa. Hovinsaari valloitettiin juhlaviikon päätteeksi. Kesäyön tempausta lukuun ottamatta tämä taistelunäytös keräsi eniten yleisöä kahdeksan messu- ja meripäivän aikana * Iloinen yllätys: Vierailu Kotkassa jäi mieliin unohtumattomana tapahtumana, kirjoittaa neuvostoarmeijan lehdessä kapteeni Voronetski, joka osallistui äskeiseen Neuvostoliiton laivastovierailuun Kotkassa. Kirjoittaja antaa erinomaisen kuvan kotkalaisesta vieraanvaraisuudesta ja sanoo, että käsitykset suomalaisesta pidättyväisyydestä ja vaiteliaisuudesta muuttuivat täysin niissä konserttitilaisuuksissa, joissa Neuvostoliiton matruusien pieni ohjelmaryhmä esiintyi ja joissa neuvostomatruusien vastaanotto oli erittäin sydämellinen. Kun laivasto-osasto lähti Kotkan satamasta tuntui kuin koko kaupunki olisi ollut liikkeellä, kirjoittaa kapteeni Voronetski. 22 23 4. KOTKAN MERIPÄIVÄT VUOSI 1965 6.-8.8. Kaupunginjohtaja Martti Viitanen tuli tammikuussa 1965 toimistooni. Hän kertoi viime vuoden Meripäivien ja messujen yltäneen kaikkien aikojen yleisömenestykseen, joten näitä Hyvän Tuulen juhlia on jatkettava. Keskustelimme pitkään mahdollisesta vetäjästä. Eipä löytynyt ketään sopivaa talkoolaista, joten päätin jatkaa. Ilmeisesti viime vuoden alun haukut oli minultakin unohtuneet. Loimme alustavan raamin ohjelmaksi. Päätoimikunta: * Mäki A. V, puheenjohtaja * Hytönen Eelis, yleissihteeri * Järveläinen Aarno, lehdistösihteeri * Terho Lasse * Muuri Eino Meripäivien järjestelyyn osallistuivat: * Kotkan kaupunki * Kotkan Nuorkauppakamari * Kotkan Pursiseura * Lions / Ruotsinsalmi * Kotka-seudun Musiikkiopiston Kannatusyhdistys * Kotkan Keilailuliitto * Kotkan Työväen Palloilijat * Kuljetusliike K. Partanen * Kotkan Opaskerho Ryhdyimme tuota pikaa kehittelemään tulevaa ohjelmaa. Aikaisempaa tapaa noudattaen lähes 100 järjestöä sai kutsun Meripäivien järjestelyyn. Tällä kertaa järjestäjien luku putosi puoleen. Talkootyön mielekkyys oli kai hupenemassa. Kotkan valtuustolta saimme siunauksen ajatuksillemme vasta toukokuussa. Eipä ollut paljon aikaa näin suuren kansanjuhlan järjestelyyn ! Näiden neljänsien Hyvän Tuulen juhlien päätapahtumat keskittyivät osittain Kotkan Urheilukeskuksen alueille, kuitenkaan millään tavoin satamaa ja merta unohtamatta. Urheilukeskuksen alueelle rakennettiin Suomessa ainutlaatuinen tavaramerkki- ja tuotenäyttely, markkinatoreineen ja show- alueineen. Tämän näyttelyn ideoi Nuorkauppakamari. Tälle alueelle oli järjestetty kaiken ikäisille sopivaa ohjelmaa. Täällä tapahtuivat Meripäivien avajaiset, lasten ohjelmat, mannekiiniesitykset, medenneidon valintajuhlat, jalkapallo-ottelut, voimisteluesitykset, ulkoilmakonsertit, vesisohw, tanssit ja monet muut huvitilaisuudet. Tältä alueelta tapahtui myös meripäiväyleisön "ruumiillinen huolto". Keskitetyn juhla-alueen lisäksi oli meripäiväohjelmaa myös runsaasti eri puolilla kaupunkia ja meripäiviin liittyviä teatteriesityksiä. Kauppatorilla tapahtui Kesäyön tempaus ilotulituksineen ja häränpaisto. Aikaisempien meripäivien painopiste, satama ei jäänyt nytkään sivuun, sillä isot valtamerilaivat ja puolalainen laivastovieras vetivät suuret katsojamäärät satamaan. Satamasta käsin tehtiin meriristeilyjä ja kiertoajeluja. Pisin risteily ulottui Haapasaareen. Valkeat purjeet ja kiiltävät moottoriveneet kuului näidenkin meripäivien ohjelmaan. Helsinki - Kotka matkapurjehduskilpailun, "Ruotsinsalmipalkinnon" voitti toisen kerran Keijo Petäjä Marjoveneellään. 23 24 Näkymättömintä meripäiväohjelmaa oli Suomen kuljetustaloudellisen yhdistyksen järjestämä kongressi, jonka aiheena oli "Maantieliikenteen liittyminen meriliikenteeseen" Professori Savolainen lausui kongressin päätössanat Meripäivätytöt Kuva Kari Lakka samat kuin v 1963, eli takana Riitta Mönkkönen Sari Kallio edessä Ulla Ruohonen 24 25 Kello 8:00 alkoivat neljännet Meripäivät puolalaisten laivastovieraiden saapuessa kovan myrskyn kourista Kotkan satamaan. Laivastoon kuului koululaivat Horyzont ja Zenit. Laivueen päällikkönä oli merenkulkuministeriön osastopäällikkö Creslaw Nowacki, Horyzontin kapteenina oli Josef Gurbicz ja Zenitin kapteenina Wladyslaw Rymars. Puolalaiset tutustuivat suomalaiseen merenkulkukoulutukseen, ahtaajakoulutukseen ja vientiteollisuuteen. Todella huonoa ilmaa ennustettiin Meripäiville. Kauhuksemme tuo ennuste toteutui! Myrskykin, pahaksi onneksemme viivästyi juuri hyvää tuultamme jäähdyttämään. Isoille purjealuksille se antoi vauhtia, mutta pienet olivat vaikeuksissa. Eri puolilla kaupunkia olleet tilaisuudet kärsivät kovasta tuulesta ja sateesta. Yöllinen rankka sade lakkasi aamuun mennessä, mutta maa oli märkää ja ilma tuulista. Urheilukeskuksen katos oli tosi tarpeeseen. Aamulla tavaramerkki- ja tuotenäyttely-alueella oli kymmenen senttiä vettä, jossa sorsat uiskentelivat. Olipahan karmea alku! Perjantaina 6. 8 klo 12:30 4. Meripäivien avaus Kotkan Urheilukeskuksessa * Tervehdyspuhe Kaupunginjohtaja Martti Viitanen * Juhlapuhe Pääjohtaja Helge Jääsalo * Kymen lääninhallituksen tervehdys Maaherra Esko Peltonen Avajaispäivän ohjelmasta mainittakoon: 25 26 Vuoden 1962 merenneidon valintaongelmista oppineena oli nyt etukäteen valittu 8 tasokasta merenneitokandinaattia, jotka olivat Lontoon ja Oulun väliltä. Olikohan sateinen sää, vai mikä oli joukon karsinut kolmeen. Toimikunta voi vain sanoa sateisen sään takia karsineensa parhaat joukosta. Sateisessa säässä valittiin mis Merenneidoksi vaalea tamperelainen mannekiini Arja Pohjonen, oli aikaisemmin valittu Yyterin kakkoseksi. Prinsessoiksi tulivat Gunnel Lehtinen ja Yrsa Karlson. hän Sää jatkui koko illan sateisena, jota salamaniskut säestivät. Alkuillasta yleisöä oli merenneidon valintapaikalla tuhatkunta, mutta tanssilattialla lammikot estivät tanssin jatkumisen. Ilta meni totaalisesti ”pieleen”. Eipä näin huonoa avajaispäivää ennen ole ollut! HARMI! Myöhäisillan pimeälle taivaalle oli luontoäiti järjestänyt valtaisan ilotulituksen, salamat, jotka sotkivat puhelin- ja kaukokirjoitinlinjat. "Kovaa tuulta " oli lauantain ja sunnuntain meripäivätunnus, sillä seitsemän Boforin lounastuuli riepotteli lippuja, viirejä ja veneitä. Viklakilpailut oli peruutettava, sillä kymmenen niistä kaatui. 26 27 5. KOTKAN MERIPÄIVÄT VUOSI 1966. 29. - 31. 7. Valtuusto otti 25.11.65 vuoden 1966 talousarvioon 30 000 mk:n määrärahan Kotkan Meripäivien toimeenpanemiseksi vuonna 1966. Kerrankin tapahtui riittävän aikaisin! Organisaatio muodostui seuraavaksi: Johtokunta: * Viitanen Martti, puheenjohtaja * Arvonen Kosti * Elo Reino * Immonen Pentti * Salokangas Holger * Yrjölä Keijo Päätoimikunta: * Mäki A. V, puheenjohtaja * Hytönen Eelis, yleissihteeri * Järveläinen Aarno, lehdistösihteeri * Hömppi Pauli * Muuri Eino Meripäivien järjestelyyn osallistuivat: * Kotkan kaupunki, Kotkan Nuorkauppakamari, Kotkan Pursiseura, Kauppa- ja Teollisuusministeriön alainen Kouvolan Pienteollisuuspiiritoimisto, Satamien Sosiaaliyhdistys, Kymenlaakson Meripelastusyhdistys, Kotkan Pelastusrengas, Kotkan Kaupunginteatteri, Kotkan Seudun Kansannäyttämö, Kymenlaakson Osakunta, Kotkan Myyntimiehet, Kesäyön Tempauksen järjestelytoimikunta, Kotkan Uimaseura, Uimahyppääjien kerho Härveli, Lions Club / Kotka Ruotsinsalmi, Kotkan Työväen Palloilijat, Kotkan Sos.dem. Työväenyhdistys, Kotkan Kiri, Kuljetusliike K. Partanen, Kotkan Opaskerho, Tmi Tanskalainen, Kotkan Keilailuliitto, AK:N Kotkan piiri. Yhteensä 24 oli yhteisöä ja toiminimeä. Meripäivien suojelija kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen. Hän suoritti Meripäivien sekä vientiseminaarin avauksen. 27 28 Avajaiset tapahtuivat Sibeliuksen puistossa perjantaina 29. 7. klo 12:30 kauniin sään vallitessa Runsaan yleisön joukossa oli ministereitä, kansanedustajin, kenraaleja jne. Tallinnan valtuuskuntaa johti apulaiskaupunginjohtaja Rein Ristlaan Tiedotus ja mainonta. Lehdistön, television, ja radion edustajille pidettiin ennen Meripäiviä kaksi tiedotustilaisuutta, toinen raakapurjekuunari "Amphionilla” meriajelulla ja toinen ravintolassa. Kaikissa Kymenläänin kaupungeissa pidin pienellä joukolla myös tiedotustilaisuuden, joissa jaoimme tuhansia lehtisiä. ( tämä talkootyönä) Ulkomainoksen johtaja, senaattoriveljeni Susitaival lahjoitti Riihimäen - Hämeenlinnan välillä oleviin mainospaikkoihin Meripäivien mainospaikat. Meripäivien kolme meripäivätyttöä hoiti oman osansa mainostyössä. Kotkan Meripäiviä koskevaa aineistoa julkaistiin 60 anomalehdessä ja 6 aikakauslehdessä eli yhteensä 147 370 palstamillimetriä. Kuvia julkaistiin 193 kpl. Televisio ja Yleisradio järjestivät Meripäivistä ohjelmaa. Ohjelmalehtisiä jaettiin yleisölle 12 000 kpl. Kaupungin sisääntulotiet saivat parhaimmaksi arvioidun tervetuloa kilven. Meripäivätytöt: Pia Hirvonen, Marja-Liisa Lindström ja Berit Hofsbacka Kuva Kari Lakka 28 29 Kauppalaivat Meripäivävieraat tutustuivat myös valtamerilaivoihin. Kuvassa Indian Spendler kiinnostuksen kohteena. Laivastovierailu. Kahdeksan kotimaan sotalaivaa oli tähänastinen vierailijoiden ennätys. Laivueen päällikkönä toimi Erik Withol. Henkilövahvuus oli 16 upseeria, 58 aliupseeria ja 116 miehistöön kuuluvaa. Nämä sotalaivat miehistöineen oli päivien upeinta merellistä antia. Sota-aluksissa kävi 12 000 henkeä ja kauppalaivoissa 8600. Purjehdus ja moottorivenekilpailut: Sää oli tänä vuonna kaunis ja tuulinen, erinomainen purjehdussää. Purjehduskilpailut antoivat jälleen virkistävän leimansa Meripäiville ja nämä kilpailut kiinnostivat yleisöä edellisvuosia enempi. * Itä-Suomen regatta*. Avomeripurjehdus Helsinki --Kotka. Moottorivenekilpailut. ( XI Kalarannan ajot. SM-osakilpailu). 29 30 Kaakkois-Suomen Vientiseminaari. Tämänkertaista Meripäivien asiapitoisinta ohjelmaa edusti Kotkan Nuorkauppakamarin ja Kauppa- ja Teollisuusministeriön yhteisesti järjestämä Kaakkois-Suomen Vientiseminaari, jossa pohditaan uusvientimme ongelmia. Avauksen suoritti kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen, sanoen lopuksi: "Tärkeintä on, että itse kiinnitämme viennin edistämiseen huomiota ja opimme suhtautumaan oikein vientiajatteluun." Seminaari herätti jo etukäteen suurta mielenkiintoa. Trukkikilpailu Valtakunnalliset satamien trukkikilpailut olivat Itäsatamassa. Ahtaajat - patsaan paljastus Palotorninvuorella paljastettiin taiteilija Oskari Jauhiaisen veistämä Ahtaajat-patsas. Patsashankkeen alullepanija ja rahoittaja oli Satamien Sosiaaliyhdistys ry. Yhdistyksen varapuheenjohtaja kenraaliluutnantti P. Talvela toimitti patsaan paljastuksen. Merimarkkinat Aivan uutena ohjelmanumerona järjestettiin nyt ensimmäisen kerran "Merimarkkinat". Sain tämän idean arabimaita kierrellessäni. Totesin tuolloin: Tällainen basaarikuja meripäivillä tulee olla, että kansa saa sieltä ostaa edes ruokaa, jota kymmenille tuhansille on aikaisempina vuosina ollut niukasti saatavilla. Tavanomaisten markkinamyymälöiden lisäksi kadulla huutokaupataan mm Sippolasta pyöritetty tahkojuusto sekä 300 munan täytekakku. Oheisessa kuvassa A. V. Mäki jututtaa juustonpyörittäjiä.>>>>> Kaupunginjohtaja Martti Viitanen oli kutsuttu sisäministeriksi, joten tälle suunnitelmalleni sain hänen siunauksensa eräänä lauantaina, hänen kesämökin saunassa. Jokaviikkoisella saunareissulla hän kyseli kuulumisia. Sanoin hänelle haluavamme Kotkan parhaan kadun, Keskuskadun käyttöömme. Viitanen hyväksyi oitis ajatukseni, sanoen, että nupukivien poisto ja asfaltointi tähdätään Meripäivien ajankohtaan. Merimarkkinat muodostuivat Kotkankadusta Ruotsinsalmenkatuun asti ajoneuvoliikenteeltä suljetulle Keskuskadulle rakennetusta värikkäästä kauppakujasta, millä oli myyntikojuja ja telttoja. Niissä myytiin makkaraa, virvokkeita, arpoja, mattoja, veneitä jne. Kymenlaakson Osakunnan Sippolasta Kotkaan maantietä pitkin pyörittämä 80 kiloinen emmentalinjuusto myytiin meripelastustyön hyväksi. Samoin myytiin T:mi Tanskalaisen 1100 kilon painoinen 2000 munan jättiläiskakku, joka tuotiin kahdeksalla autolla merimarkkinoille. Yksi autoista joutui kolariin, joten siinä ollut kakku kärsi kolarivaurioita. Noista tapahtumista tuli paljon uutisaineistona mainosta. 30 31 Yleisö kansoitti Merimarkkina-alueen joka päivä aamusta myöhään yöhön, joten täydellä syyllä voidaan väittää Merimarkkinoiden olleen tämän kertaisten Meripäivien vetonaula. Näyttelyt * Naisjärjestöt järjestivät kotiseutunäyttelyn: "Käden kätevyyttä vuosikymmenien takaa" * Matkamuistonäyttely * Meripelastusnäytös Huvitukset ja muu ohjelma Hyvän tuulen juhliin olennaisesti kuuluvina järjestettiin monenlaisia huvitilaisuuksia. Niistä suurimman yleisömenestyksen sai Kauppatorilla järjestetty "Kesäyön Tempaus n. 21", häränpaistoineen ja ilotulituksineen. Tätä ohjelmaa seurasi 5000 henkeä. Toinen haluttu ohjelma oli Maauimalassa järjestetty Suomen Pellehyppykisat. Vesi-show maauimalassa Muita huvitilaisuuksia olivat operetti "Valkoinen hevonen" ja "Ulkosaarelaiset" W. Douglas Homen komedia "Äiti tietää rakkaudesta" Monet puistokonsertit Laivastotanssiaisia joka ilta Omia mietteitäni * Valmisteluajan pituus: Valtuuston varhainen päätös tuotti hedelmää. Järjestäjien osanottajamäärä ylitti roimasti entiset järjestöt. Ohjelmien runsaus ja monipuolisuus yllätti monet. Järjestöjen toimesta töitä teki noin 1000 talkoolaista. Melkoinen saavutus! * Laivastovierailu: Laivastomme teki lukumäärällään ja monipuolisella ohjelmallaan yleisöön unohtumattoman vaikutuksen. Sinitakkeja esiintyi ryhdikkäänä kaikkialla. * Yleisömäärät: Poliisit ja monet muut tahot: "Tällä kerralla saavutettiin tähänastinen yleisömenestys. Meripäivävieraiden määräksi arvioitiin 110 000---120 000 hengeksi." Määrä on uusi ennätys meripäivien historiassa ja tuskin koskaan on Kotkassa ollut niin paljon ihmisiä kuin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. * Tuloksellinen: Talousarvion puitteissa hyvin pysyttiin, jopa niin, että säästöäkin syntyi 4.026, 70 markkaa * Merimarkkinat: Merimarkkinoille, näin ensi kerralla koko Keskuskatu ei ihan täyttynyt, mutta alku sai yllättävän hyvän suosion. Tuntui siltä, että nuoriso viihtyi merimarkkinoilla vähän turhankin hyvin. Kovasti mietin, onkohan tämä satamakaupungille ominaista. Viekö tämä monelta arvokkaalta ohjelmalta mahdollisuudet. Yksi lohtu oli: Nyt oli ruokaa saatavissa vaikka suurillekin joukoille. Markkina-alueen suunnittelu ja myymäläpaikkojen sijoittelu tuotti järjestelyistä vastaavalle Keijo Yrjölälle liikennejärjestelyjen ohella melkoisen lisätyön. Upeasti Keijo tuon työn toteutti. Keskuskatu näytti selkeästi itämaiselta kauppakadulta Iloni: Meripäiviä suosi koko ajan mitä ihanteellisin sää; aurinko paistoi koko ajan pilvettömältä taivaalta ja hyvää tuultakin riitti purjehtijoille. Viimevuodesta sää oli täysin muuttunut. 31 32 6. KOTKAN MERIPÄIVÄT VUOSI 1967. 21. - 23. 7. Valtuusto otti 25.11.66 vuoden 1967 talousarvioon 30 000 mk:n määrärahan Kotkan Meripäivien toimeenpanemiseksi vuonna 1967. Toisen kerran oli riittävän aikaisin! Organisaatio muodostui seuraavaksi: Johtokunta: * Elo Reino, puheenjohtaja * Ranta Artturi * Salokangas Holger * Arvonen Kosti * Immonen Pentti * Yrjölä Keijo Päätoimikunta: * Mäki A. V, puheenjohtaja * Hytönen Eelis, yleissihteeri * Vehkasalo Jukka, lehdistösihteeri * Hömppi Pauli * Muuri Eino * Metso Esko Meripäivien järjestelyyn osallistuivat: Kotkan kaupunki, Delfiinit, Etelä-Suomen Merikalastajien Liitto, Kymenlaakson Kauppakamari, Kotkan Nuorkauppakamari, Kotkan Pursiseura, Kotkan Pelastusrengas, Kotkan Kaupunginteatteri, Kotkan Kaupunginorkesteri, Kotkan Myyntimiehet, Kesäyön Tempauksen järjestelytoimikunta, Lions Club / Kotka Ruotsinsalmi, Kotkan Seudun Sos.dem. Naiset, Liberaalisen Kansanpuolueen Naiset, Kotkan Kokoomuksen Naiset, Kotkan Demokraattiset Naiset, Kotkan Kiri, Kuljetusliike K. Partanen, Kotkan Opaskerho, T:mi Tanskalainen, Kotkan Keilailuliitto, Kotkan Kotitalouslautakunta, Kotkan Seudun Kansannäyttämö, Kotkan Sos. Dem. Työväenyhdistys, Kotka Stevedoring, Kotkan Työväen Palloilijat, Kymenlaakson Meripelastusyhdistys, Kymenlaakson Osakunta Langinkosken- seura, Tivoli Matti Sariola, Huvipuisto Lauri Seiterä. Yhteensä 31yhteisöä ja toiminimeä. Lehdistön, television, ja radion edustajille pidettiin ennen Meripäiviä kaksi tiedotustilaisuutta kuten edellisvuonnakin, Kaikissa Kymenläänin kaupungeissa pidin, viime vuoden tapaan pienellä joukolla myös tiedotustilaisuuden, joissa jaoimme tuhansia lehtisiä. ( tämä talkootyönä) Keväällä ajoin autollani Kotka-Kuopio -Joensuu tiet, kiinnittäen julisteet latoihin ym. sopiviin paikkoihin. Tämän työn tein talkoina, liikematkojeni yhteydessä. Aikaisempina vuosina olin tehnyt samoin Turun ja Tampereen suuntiin. Yllättävän hyvin nämä mainokset vaikuttivat. 32 33 Tiedotus ja mainonta. Meripäivätytöt Kuva Kari Lakka päätoimikunnan puheenTämänvuotisina ”Hyväntuulen tyttöinä” oli: Irmeli Hänninen, Pirkko Permanto, Raija Rantala ja Raija Huovinen Meripäivien johtaja A. V. Mäki tutustumassa Meripäivien mainosvalmisteluihin 33 34 Avajaiset tapahtuivat Sibeliuksen puistossa perjantaina 21. 7. klo 12:30 tihkusateisen sään vallitessa. Meripäivien avauksen suoritti Meripäivien suojelija, sisäasiainministeri Martti Viitanen. Runsaan yleisön joukossa oli ministereitä, kansanedustajia, kenraaleja jne. Kutsuvieraita oli useita satoja. Avauspuheessaan Viitanen toivoi Meripäivien laajenevan jokavuotiseksi yleisvaltakunnalliseksi talouselämän kuuluvia kysymyksiä käsittelevien tilaisuuksien ryhmäksi, toisiinsa liittyvien seminaarien, esitelmätilaisuuksien ja konferenssien kokonaisuudeksi. Nyt voidaan todeta vv. 62---67 Meripäivillä käyneen puoli miljoonaa vierasta. Laivastovierailu ja kauppalaivat. Klo 9.00 Merivoimien laivasto-lippue saapui Kotkan Itäsatamaan. komentajajana toimi kommodori O Haikala. Saattaja Hämeenmaan päällikkönä toimii komentajakapteeni Y Hytti. Moottoritykkiveneen komentajana komentajakapteeni K Lehtonen. Sotaaluksissa vieraili 8 300 meripäivävierasta. Kauppalaivoissa kävi 12 000. …jos sais kerran reissullansa ……Kotkan tyttöihin tutustua 34 35 Purjehdus ja moottorivenekilpailut: * Matkapurjehduskilpailu Helsinki-Kotka, lähtö Helsingistä. Osallistujia on n. 100 venettä. * Meripäiväregatta päivittäin, lähdöt Varissaaren edustalta, * Optimisti-regatta, lähtö Meriniemen eteläpuolelta Vauhtia ja vaahtoa Satamaliikennekonferenssi * Kongressi käsitteli Kotkan ja Haminan satamien yhteistyötä. Jalkapallo-ottelu *Mestaruussarjan jalkapallo-ottelu KTP-TPS, Puistolan kentällä *Meripäiväkeilaus Liikekeskuksen keilahallissa Trukkikilpailu Valtakunnalliset satamien trukkikilpailut Itäsatamassa. * * * * Kiertokäynnit Merivoimien sota-aluksissa Kauppalaivoissa Kalastusalukset avoinna yleisölle. Kalastajat esittelivät pyyntialuksiaan ja pyyntivälineitään, sekä järjestivät satamaan kalatorin. Kiertoajeluja merellä ja kaupunkialueella Merimarkkinat * Viime vuonna suurta suosiota saaneet merimarkkinat järjestettiin nyt Puistotielle. Merimiinan paljastus Lions Club / Kotka- Ruotsinsalmen toimesta paljastettiin kaupungintalon puistoon keräyslippaaksi merimiina. Siihen kertyneet varat käytetään merenkulkijoiden hyväksi. Näyttelyt * Greifswaidin kaupungin taidenäyttely kaupunginteatterin näyttelyhallissa * Matkamuistonäyttely Toivo Pekkasen koulussa, Mielikuvitusmatka maapallon ympäri matkamuistonäyttelyssä. Näyttelyssä on laaja kokoelma matkamuistoesineitä kotkalaisista kodeista. * Koskinuotan heittonäytöksiä Langinkoskella 35 36 * Meripelastusnäytös Itäsatamassa. Huvitukset ja muu ohjelma * Musikaali " Oli kevät" Kotkan kaupunginteatterissa * W. Douglas Homen komedia "Äiti tietää rakkaudesta" * Hilja Valtosen komedia "Autotyttö". Langinkosken kesäteatteri. * Kauppatorille järjestettiin nytkin perinteinen "Kesäyön tempaus n. 22" ilotulituksineen. * häränpaistoa kauppatorilla * Puistokonsertit monen eri järjestön ja Kotkan kaupunginorkesterin toimesta. * Vesi-show maauimalassa. Hyppyjä läpi tulen ja veden. * Meripäivien huvipuisto: Akrobaattisurmanajoa, naurusali, Intiaaneja, taikureita, käärmetanssijatar, Kleopatra, paljon eläimiä, suuri lentokaruselli, pelejä jne. Lapsilla ilo oli ylinnä, kun heille lahjoitimme 1500 vapaalippua. *Erilaisia tanssiaisia eri puolella kaupunkia, joka ilta Omia mietteitäni * Järjestöt: Järjestöjen ja niiden jäsenien osanottoinnostus oli tänä vuonna poikkeuksellisen ripeää. Ilmeisesti talkootyö ei olekaan hiipunut, kuten muutamina vuosina näytti. * Laivastovierailu: Laivastomme teki lukumäärällään ja monipuolisella ohjelmallaan jälleen yleisöön unohtumattoman vaikutuksen. Sinitakkeja esiintyi ryhdikkäänä kaikkialla. * Yleisömäärät: Kun viime vuonna saavutettiin 120 000 yleisömäärä, emme tuohon lukuun uskaltaneet toivoa lisää mutta kuinkas kävi, monella taholla todettiin luku ylittyneen. Ilta-sanomat kirjoitti: Kaikkien aikaisempien vuosien yleisömäärät ylitettiin. Ylivoimaisesti suosituimpana kohteena olivat merimarkkina-alue ja siihen liittyvä huvipuisto. * Merimarkkinat: Merimarkkinoiden suosio pysyi hyvänä, vaikka tämä markkina-alue sijaitsi nyt kaukana entisiltä keskustan alueilta.. * Iloni: Meripäiväsää oli ajoittain pilvistä ja tihkusateista, mutta ei kuitenkaan kovin huonoa. Aurinkokin sentään näkyi. 36 37 7.KOTKAN MERIPÄIVÄT Vuosi 1968. 5. - 7. 7. Valtuusto otti vuoden 1968 talousarvioon 30 000 mk:n määrärahan Kotkan Meripäivien toimeenpanemiseksi vuonna 1968. Organisaatio muodostui seuraavaksi: Johtokunta: * Kokkola Veikko kaupunginjohtaja, puheenjohtaja * Arvonen Kosti * Elo Reino* Immonen Pentti * Salokangas Holger* Yrjölä Keijo Päätoimikunta: * Mäki A. V, puheenjohtaja * Hytönen Eelis, yleissihteeri * Vehkasalo Jukka, lehdistösihteeri * Hömppi Pauli * Muuri Eino * Metso Esko Meripäivien järjestelyyn osallistuivat: Kotkan kaupunki, Delfiinit, Kymenlaakson Kauppakamari, Kotkan Nuorkauppakamari, Kotkan Pursiseura, Kotkan Myyntimiehet, Kotkan Laulumiehet, Kotkan Muusikot, Kotkan kaupungin Nuorisokerho, Meripäivä-show’n järjestelytoimikunta, Jäntevä, Kotkan Seudun Sos.dem. Naiset, Kotkan Sos.dem. Naisyhdistys, Liberaalisen Kansanpuolueen Naiset, Kotkan Kokoomuksen Naiset, Kotkan Demokraattiset Naiset, Kymen Automobiilikerho Ksonys, Laskuvarjojääkärikoulu, Utti, Satamien Sosiaaliyhdistys, Sunilan Soutajat, Vesiveikot, Liikennöitsijä Keijo. Partanen, Liikennöitsijä Kalle Perheenmies, Liikennöitsijä Pentti Piispa, Kotkan Opaskerho, Kotkan Keilailuliitto, Kotkan Kotitalouslautakunta, Kotkan Seudun Kansannäyttämö, Kotkan Sos. Dem. Työväenyhdistys, Kymenlaakson Osakunta, Langinkoskiseura, Huvipuisto Lauri Seiterä. Yhteensä 33 yhteisöä ja toiminimeä. Meripäivien suojelija kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir 37 38 Tämänvuotisina "Hyvän tuulen tyttöinä" oli: Sirkka-Liisa Horto, suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelija Turun yliopistossa, Iiris Hyvärinen, Karhulan yhteiskoulun oppilas ja Liisa Siintojoki, Karhulan yhteiskoulun oppilas. Kolmen K:n välisen luottamuksellisen ilmapiirin lisäämiseksi tytöt valittiin Karhulan alueelta. Kuva Kari Lakka Kotkan kaupungin 90-juhlavuoden meripäivät pidetään 5.-7. heinäkuuta. Päivät tarjoavat tänä vuonna sekä asiapitoista että kevyttä ohjelmaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tiedotus ja mainonta. Lehdistön, television, ja radion edustajille pidettiin ennen Meripäiviä kaksi tiedotustilaisuutta kuten edellisvuonnakin, Kaikissa Kymenläänin kaupungeissa pidin, viime vuoden tapaan pienellä joukolla myös tiedotustilaisuuden, joissa jaoimme tuhansia lehtisiä. ( tämä talkootyönä) Keväällä ajoin autollani edellisvuoden tapaan Kotka-Kuopio -Joensuu tiet, kiinnittäen julisteet latoihin ym sopiviin paikkoihin. Tämän työn tein talkoina, liikematkojeni yhteydessä. Yllättävän hyvin nämä mainokset vaikuttivat. 7. Kotkan Meripäivien avajaiset tapahtuivat Sibeliuksen puistossa perjantaina 5.-7. 68. klo 12:30 helteisen sään vallitessa. Kaupunginjohtaja Veikko Kokkola toivotti kutsuvieraat ja yleisön tervetulleeksi Meripäivien avauksen suoritti Meripäivien suojelija, kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir. Runsaan yleisön joukossa oli ministereitä, kansanedustajia, kenraaleja ja muita kutsuvieraita runsaasti. Avauspuheessaan Teir totesi, että näistä päivistä on muodostunut elävä traditio. Ne kotkalaiset kaupungin johtohenkilöt ja elinkeinoelämän edustajat, joiden aloitteesta meripäivät lähtivät liikkeelle, osuivat oikeaan oivaltaessaan niiden merkityksen. Kiinnostusta merellisiin asioihin tunnetaan maassamme laajemminkin kuin vain suppeissa merenkulkupiireissä, sanoi ministeri Teir. Siksi näillä päivillä on paljon laajempi merkitys ja tehtävä kuin vain paikkakunnallinen tai maakunnallinen. Kotkan meripäivillä on aikaisemmin Liput salkoon vieraillut englantilaisia, neuvostoliittolaisia, puolalaisia laivasto-osastoja ja tänään tänne on saapunut vierailijoita Ruotsista. Jo tässäkin mielessä Kotkan meripäivillä on myös valtakunnallista merkitystä. Automobiilikulkue kuljetti arvovaltaisimmat kutsuvieraat pois avajaisjuhlasta Meriniemeen. Lähtö ei onnistunut, joten autovanhus työnnettiin käyntiin 38 39 Kymenlaakson osakunnan tulo Kuunari Falkenin pojat näyttivät kotkalaisille mallia, miten mastoon kiivetään Laivastovierailu: Ruotsalaiset laivastovieraat saapuivat. Purjekoululaivat "Gladan" ja "Falken", joiden mukana Kotkaan saapui 86 ruotsalaista meripoikaa ja upseeria, kiinnittyivät "Miljoonamöljän" laituriin. Gladanin päällikkö, komentajakapteeni Rolf Dahl, Falkenin päällikkö Håkan Wermelin. . Voittoisan MARJON avomeripurjehdusvoitto Purjehduskilpailut: * Matkapurjehduskilpailu HelsinkiKotka, lähtö Helsingistä. Osallistujia on n. 100 venettä. Nyt viidennen kerran tämän vaativan meripurjehduksen voitti Marjo / Keijo Petäjä * Kotkan Meripäivien ratapurjehdukset Varissaaren edustalla. * Optimisti-regatta, lähtö Meriniemen eteläpuolelta Kilpailuja maalla * Suomensarjan jalkapallo-ottelu Kotkan Jäntevä-Kuopion Elo * Suomen mestaruussarjan Vesipalloturnaus * Valtakunnalliset satamien kesäkisat * Suomen Mestaruussarjan Vesipalloturnaus 39 40 0 Vesiensuojelukongressi ja paneelit * Kongressi käsitteli torstaina lainsäädäntöä ja terminologiaa. Perjantaina ovat esillä mm. Kymenlaakson vesiensuojelu. merikalastus, merentutkimus ja kansainväliset vesikysymykset. Järjestäjinä Kymenlaakson Kauppakamari, Kotkan Nuorkauppakamari ja maatalousministeriö. * Kotkan Muusikot järjestivät "Kevyen musiikin päivän", joka käsitti kolme eri tilaisuutta Kotekolla. Ohjelmaan kuului mm. paneelikeskustelu viihdemusiikista. Tähän sisältyi myös soitinalan näyttely. Kaupungintalossa oli paneelikeskustelu aiheesta "Kotkalaisten satama" * Kymenlaakson Osakunta järjesti työväentalossa keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin nuorison suhdetta väkivaltaan. 40 41 * Meripäiväkeilaus Liikekeskuksen keilahallissa Kiertokäynnit * Kauppalaivoissa * Kiertoajeluja merellä ja kaupunkialueella Merimarkkinat * Viime vuonna suurta suosiota saaneet merimarkkinat järjestettiin Puistotielle. Tämän alueen painoarvoa lisäsi huomattavasti siellä sijainnut Sariolan monipuolinen huvipuisto Näyttelyt ja näytökset * " Muoto ja materiaali" näyttelyn järjesti kotkalaiset naisjärjestöt Toivo Pekkasen kouluun. * "Kotka eilen-tänään-huomenna" näyttely liittyi kaupungin juhlavuoden ohjelmaan * Langinkosken seura näytti miten Langinkoskella ennen koskinuotalla kalastettiin. * Matkamuistonäyttely * Soitinalan näyttely Kotekossa * Automobiilinäyttely * Laskuvarjohyppyjä mereen Varissaaren edustalla Huvitukset ja muu ohjelma Kymenlaakson Osakunta oli innolla mukana Kotkan 7. Meripäivillä. He lähettivät edustajansa Helsingistä Kotkaan troolialuksella. Toivat tullessaan mm. suuren pullollisen raikasta meri-ilmaa, jonka avulla Kotka "raikastettiin". Osakunta järjesti päivien aikana monenlaista hupiohjelmaa.: " Olympiakisat" ym., ym. * Glostrupin kirkkokuoron konsertteja * Musikaali "Kahdeksikko". Langinkosken kesäteatteri. * Kauppatorille järjestettiin nytkin perinteinen "Kesäyön tempaus. ilotulituksineen. * häränpaistoa kauppatorilla * Puistokonsertit monen eri järjestön ja Kotkan kaupunginorkesterin toimesta. * Meripäivien huvipuisto: Lapsilla ilo oli ylinnä, kun heille lahjoitimme 1500 vapaalippua. *Erilaisia tanssiaisia eri puolella kaupunkia, joka ilta * Viihdeilta kaikenikäisille maauimalassa 41 42 Omia mietteitäni *Järjestöt: Kotkan Meripäivien osanottajajärjestöjen lukumäärä on kasvussa, joten vähitellen toteutunee aikoinani asettama tavoite: "kaikki Kotkan järjestöt meripäiviä rakentamaan" *Yleisömäärät: Meripäivien yleisömäärät ovat pysyneet ilahduttavasti reippaan 200 000 paikkeilla. Lauantain perusteella alettiin jo odotella kaikkien aikojen yleisöennätystä, mutta sunnuntainen sade ja rajuilma estivät tämän synnyn. Valtamerilaivoissa oli edellisvuosien tapaan tungosta. Laivoihin tutustui n. 10 000 ihmistä. Lukuisat musiikkitilaisuudet vetivät myös runsaasti yleisöä. Monet tanssit eivät tänä vuonna kiinnostaneet. Kolmesta näyttelystä oli suosituin autojen näyttely. * Merimarkkinat: Merimarkkinoiden suosio pysyi hyvänä, vaikka tämä markkina-alue sijaitsi kaukana entisiltä keskustan alueilta, Puistotiellä. * Iloni: Meripäivien taloudellinen tulos oli edelleen hyvä. 42 43 8.KOTKAN MERIPÄIVÄT VUOSI 1969. 25. - 27. 7. Valtuusto otti vuoden 1969 talousarvioon 30 000 mk:n määrärahan Kotkan Meripäivien toimeenpanemiseksi vuonna 1969. Organisaatio muodostui seuraavaksi: Johtokunta: * Kokkola Veikko kaupunginjohtaja, puheenjohtaja* Leino Osmo *Elo Reino* Hinttula Pentti *Salokangas Holger* Yrjölä Keijo Päätoimikunta: *Mäki A. V, puheenjohtaja *Hytönen Eelis, yleissihteeri *Heikkinen Kalevi, lehdistösihteeri, *Hömppi Pauli *Muuri Eino* Metso Esko Meripäivien järjestelyyn osallistuivat: Kotkan kaupunki, Työväen Sivistysliitto, Suomen Merimies-Unioni, Kauppalaivaston Huoltoneuvosto, Jäntevä, Kotkan Kaupunginteatteri, Kotkan Pursiseura, Kotkan Seudun Sos.dem. Naiset, Kotkan Sos.dem. Naisyhdistys; Liberaalisen Kansanpuolueen Naiset, Kotkan Kokoomuksen Naiset, Kotkan Demokraattiset Naiset, Lions Club/Kotka-Ruotsinsalmi, Kotkan Opaskerho, Kotkan Keilailuliitto, Kotkan Kotitalouslautakunta, Kotkan Myyntimiehet, Kotkan Seudun Kansannäyttämö, Kotkan Sos. Dem. Työväenyhdistys, Kymenlaakson Osakunta, Kymenlaakson Meripelastusyhdistys, Kymen Automobiiliyhdistys, Langinkoski-seura, Huvipuisto Lauri Seiterä. Liikennöitsijä Keijo Partanen, Liikennöitsijä Kalle Perheenmies, Liikennöitsijä Pentti Piispa, Yhteensä oli 27 yhteisöä ja toiminimeä. 43 44 Meripäivätytöt: Seija Turkia, Kristiina Muttilainen ja Anne Simos. Kuva Kari Lakka Merivoimien vierailevat sota-alukset, 7 alusta ja yli 600 miestä. Tykkivene Karjala, Nuoli-luokan moottoritykkiveneet 4 ja 7, Miinalaiva Ruotsinsalmi, Tarkastusalus Saaristo, Suomalaista laivastoa johtaa kommodori Lasse Pauhakari. Miinalaiva Ruotsinsalmi kiinnittymässä Itälaituriin.>>>>>>>>>>>>>>>> Puolalainen purjekoululaiva ISKAR, päällikkönä komentajakapteeni Bikaj. Laivastovierailua johtaa kommodori Linka. Tiedotus ja mainonta. Lehdistön, television, ja radion edustajille pidettiin ennen Meripäiviä kaksi tiedotustilaisuutta kuten edellisvuonnakin. Julisteita kiinnitimme teitten varsilla oleviin latoihin ym. sopiviin paikkoihin. Tämän työn teimme talkoina. Meripäiväjulisteita levittäessäni ajoin autollani talkoina 836 km.. 44 45 Meripäivien sää: Avajaishetkellä vallitsi hyvä sää. Illalla satoi. Lauantaina ja sunnuntaina sää oli vaihtelevaa. 8. Kotkan Meripäivien sekä merimiesten Kulttuuripäivien avaus tapahtui Sibeliuksen puistossa perjantaina 25.7. klo 11.30 Tervehdyspuhe: kaupunginjohtaja Veikko Kokkola Merimiesten kulttuuripäivien järjestelytoimikunnan tervehdys Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Olavi Keitele. Avauspuheen piti pääjohtaja Helge Jääsalo päivien suojelijan Väinö Leskisen ollessa matkoilla. Runsaan yleisön joukossa oli ministereitä, kansanedustaja, kenraaleja, merivoimien upseeristoa ja muita kutsuvieraita runsaasti. Automobiilikulkue kuljetti arvovaltaisimmat kutsuvieraat pois avajaisjuhlasta merimiesten harrastelutyönäyttelyyn. Yleisön tutustumiskäynnit sotalaivoissa. Onneksi nyt oli satamassa sota-aluksia, sillä kaikki kauppalaivat lähtivät viikon vaihteeksi pois. Valtamerilaivat. *12 valtamerilaivaa poistui Meripäivien alkaessa Kotkasta, näiden 5-päiväinen työviikko oli päättynyt. Satama tyhjentyi. * Satamaan jäi vain yksi pienehkö rahtilaiva kiertokäyntikohteeksi. Purjehduskilpailut: * Avomeripurjehduskilpailu Helsinki-Kotka, lähtö Helsingistä. Tälläkin kertaa voittaja oli Marjo-vene, nyt ohjaaja J Petäjä. * Itä-Suomen Regatta, lähdöt Varissaaren ulkopuolelta. Lisäväriä kilpailuun toi tallinnalaiset kilpailijat * sotilassoudun SM-kilpailut 45 46 Jalkapallo-ottelu + Suomen sarjan Jalkapalo-ottelu Jäntevä-KIF Puistolan Urheilukentällä Meripäivien huvipuisto * Sariolan monipuolinen huvipuisto toimi kaupungin keskustassa, Kauppatorilla. Ilo oli ylinnä kun Sariola edellisvuosien tapaan lahjoitti lapsille 3000 ilmaislippua Merimarkkinat toimivat Kauppatorilla ja läheisillä kaduilla. "Everstinnan kahvila" Toivo Pekkasen koululla. *Tämän perinteisen kahvilan on vuosittain ylläpitänyt Kotkan poliittiset naiset. Merimiesten kulttuuripäivien ohjelmaa: * Merimiesten kulttuuripäivien pääjuhla Työväentalossa Juhlapuhe: professori Heikki Varis Kuvassa toinen oikealta Suomen Merimiesunionin puheenjohtaja Olavi Keitele. * Merenkulkijain jumalanpalvelus Kotkan kirkossa * Merimiesten harrastenäyttely * "Merimies tänään"-kongressi Toivo Pekkasen koululla. Merimiehen sosiaaliturvan ja työturvallisuuden kehittäminen Merimiesammatin tulevaisuus ja ammattikoulutus Meriturvallisuus * Kansainväliset merenkulkijain urheilukilpailut: yleisurheilu, soutu ja uinti. Näyttelyt ja näytökset * Meripelastusnäytös Itäsatamassa. Oikealla WilhelmWahlfors antaa havainnollisen kuvan kevytvaahdon käytöstä merellä. * Mainoskulkueita * Langinkosken seura näytti miten Langinkoskella ennen koskinuotalla kalastettiin. 46 47 Huvitukset ja muu ohjelma * Kymenlaakson Osakunta oli taasen innolla mukana Kotkan 8. Meripäivillä. Osakunta järjesti päivien aikana monenlaista hupiohjelmaa.mm. " Satamaolympialaiset", joissa lajeina oli haasteotteluina trukkikilpailu, vesipallo-ottelu, soutu-hiihtokilpailu. Olympiatuli tuotiin rullaluistimilla Kouvolasta. * Operetti Hymyn maa Kotkan Kaupunginteatteri * Minna Canthin kansannäytelmä Roinilan Talossa Langinkosken Kesäteatterissa. * Klassillinen farssikomedia Mestari Patelin Sibeliuksenpuistossa * Häränpaistoa kauppatorilla * Puistokonsertit monen eri järjestön toimesta. * Erilaisia tanssiaisia eri puolella kaupunkia, joka ilta Omia mietteitäni * Kulttuuri: Maassamme ensimmäistä kertaa järjestetyt Merimiesten kulttuuripäivät lisäsi Meripäivien kulttuuriosuutta reippaasti. Kulttuuria on Meripäiville toivottu monasti lisää. Nyt sitä tuli ja lisäksi Meripäiville ominaisesta elementistä, Merimiehiltä. * Laivastot: Merivoimien runsas osanotto toi Meripäiville aina toivottua merenhenkeä ja merimiehiä, joita kauppalaivasto ei kiireiltään ehdi tarjota viikon lopulla. Puolalaiset laivastovieraat lisäsi mainiosti osuuttaan. * Tutkimus. Kymenlaakson Osakunta kyseli ja sai vastauksia: Saapuvat omalla autolla ja yöpyvät sukulaisten ja tuttavien luona. Toivomuslistalla parempia ravintoloita, lisää pysäköintitiloja, vähemmän merimarkkinoitten lieveilmiöitä, parempi sää, lisää viihdettä, erityisesti teatteria, näyttelyjä, messuja, konsertteja ja kaikkia mereen liittyvää lisää. Eniten miellytti: meri, satama ja niihin liittyvät toiminnot, tutustumiset valtamerilaivoihin, kiertoajelut, purjehduskilpailut, jne.. * Talous: Talous oli "hanskassa", 30 000 mk:n määräraha riitti. Säästöä jäi. 47 48 9. KOTKAN MERIPÄIVÄT VUOSI 1970. 10. - 12. 7. Valtuusto otti vuoden 1970 talousarvioon 30 000 mk:n määrärahan Kotkan Meripäivien toimeenpanemiseksi vuonna 1970 Organisaatio muodostui seuraavaksi: Johtokunta: * Kokkola Veikko kaupunginjohtaja, puheenjohtaja * Leino Osmo * Elo Reino * Hinttula Pentti * Salokangas Holger * Yrjölä Keijo Päätoimikunta: * Mäki A. V, puheenjohtaja * Hytönen Eelis, yleissihteeri * Heikkinen Kalevi, lehdistösihteeri * Sinervo Väinö * Sinisalo Aarne * Metso Esko Meripäivien järjestelyyn osallistuivat: Kotkan kaupunki, Suomen Laivasto, Kotkan Kaupunginteatteri, Kotkan kaupungin museolautakunta, Muinaistieteellisen toimikunnan merihistoriallinen toimisto, Ruotsinsalmi-Seura, Kotkan Pursiseura, Kotkan Seudun Sos.dem. Naiset, Kotkan Sos.dem. Naisyhdistys; Liberaalisen Kansanpuolueen Naiset, Kotkan Kokoomuksen Naiset, Kotkan Demokraattiset Naiset, Lions Club / KotkaRuotsinsalmi, Kotkan Opaskerho, Kotkan Keilailuliitto, Kotkan Kotitalouslautakunta, Kotkan Seudun Kansannäyttämö, Kotkan Sos. Dem. Työväenyhdistys, Kotkan Työväen Palloilijat, Kotkan Uimaseura, Kotkan Opiskelevan Nuorison Yhteiskunnallinen Seura, Kymenlaakson Luonnon Ystävät, Landskronan nuorisosoittokunta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kotkan osasto, Kymenlaakson Osakunta, Delfiinit, Langinkoskiseura, Vesi-Veikot, Huvipuisto Lauri Seiterä. Yhteensä 29 yhteisöä ja toiminimeä. Meripäivien avajaiset Sibeliuksen puistossa. Meritunnelmaa tilaisuuteen toi Laivaston soittokunta alkajaisiksi esittämällään Ankkurit ylösmarssilla. Meripäivien suojelija Merenkulkuhallituksen pääjohtaja Jääsalo Helge avaamassa Meripäiviä. Meripäivätytöt: Raija Piipari, Mirja-Riitta Haapala ja Marja-Leena Paalanen. Kuva Kari Lakka 48 49 Ruotsinsalmen meritaistelun vuosipäivä 9.7. 70 tuli kuluneeksi 180 vuotta Ruotsinsalmen meritaistelusta, jonka muistoksi laivaston vuosipäivää vietetään. 9.7. on myös Kotkan Rannikkopatteriston vuosipäivä. Tämän johdosta melkein koko Suomen laivasto, 17 sota-alusta, 800 miestä saapui Kotkan Meripäiville ampuen tullessaan 21 kunnialaukausta. Paraatin otti vastaan kontra-amiraali J. K. Pirhonen seuranaan kaupunginjohtaja Veikko Kokkola ja kommodori O. Haikala. Laivastovieraat: koululaiva Matti Kurki, saattaja Uusimaa, tykkiveneet Turunmaa ja Karjala, miinalaiva Ruotsinsalmi, miinalaiva Keihässalmi, Nuoli-luokan moottoritykkiveneet 1 ja 4, Vasamaluokan moottoritykkivene 1, R-luokan vartioveneet Raisio ja Röyttä. sekä R-luokan raivaajat Ruissalo ja Rihtniemi. Meripojat marssilla Merivartiolaitoksen alukset Viima, Koskelo ja Korsholm vierailivat myös Meripäivillä, kuten monasti aikaisemmin 49 50 Tiedotus ja mainonta. Lehdistön, television, ja radion edustajille pidettiin ennen Meripäiviä kaksi tiedotustilaisuutta kuten edellisvuonnakin. Julisteita kiinnitimme teitten varsilla oleviin latoihin ym sopiviin paikkoihin. Tämän työn teimme talkoina. . Meripäivien sää: Avajaispäivänä, perjantaina voimistuvaa tuulta, verraten selkeää, hellettä Lauantaina navakkaa tuulta, ukkoskuuroja. Meripäiväregatta peruttiin tältä päivältä. Sunnuntaina ajoittain sadetta 9. Kotkan Meripäivien avaus tapahtui Sibeliuksen puistossa perjantaina 10.7. klo 12.00 Tervehdyspuhe: Satamajohtaja Terho Lasse. Avauspuheen piti Merenkulkuhallituksen pääjohtaja, päivien suojelijan, Jääsalo Helge. Jääsalo tarkasteli puheessaan Suomenlahden väylästöjä. Runsaan yleisön joukossa oli ministereitä, kansanedustajia, kenraaleja, merivoimien ylintä upseeristoa ja muita kutsuvieraita runsaasti. Automobiilikulkue kuljetti arvovaltaisimmat kutsuvieraat pois avajaisjuhlasta. Sää oli heinäkuisen lämmin, mereltä kävi raikas tuulenvire. Illalla alkoi ukkostaa. Yleisön tutustumiskäyntejä valtamerilaivoissa. Vain yksi pienehkö kauppalaiva oli jäänyt satamaan. Yleisön tutustumiskäynnit sotalaivoissa. Onneksi nyt oli satama täynnä sota-aluksia. Laivaston vuosipäivän vastaanotto Matti Kurjella Kaupunginjohtaja Veikko Kokkola, kommodori Olavi Haikala merivoimien komentaja kontra-amiraali Jouko Pirhonen ja Merivoimien seppele Kotkan sankarihaudoille Purjehduskilpailut: *Meripäiväregatta, Varissaaren ulkopuolella. *sotilassoudun SM-kilpailut Jalkapallo-ottelu *Kymenlaakson Osakunta Tv-Zoom Urheilukeskuksessa *Jalkapalo-ottelu KTP-Lahti-69 Urheilukeskuksessa Meripäivien huvipuisto *Sariolan monipuolinen huvipuisto toimi kaupungin keskustassa, Kauppatorilla. Ilo oli ylinnä kun Sariola edellisvuosien tapaan lahjoitti lapsille 3000 ilmaislippua Merimarkkinat *Merimarkkinat toimi Kauppatorilla ja läheisillä kaduilla. Sapokassa oli pienois-merimarkkinat. 50 51 *"Everstinnan kahvila" Toivo Pekkasen koululla. Tämän perinteisen kahvilan on vuosittain ylläpitänyt Kotkan poliittiset naiset. Näyttelyt ja näytökset * Huomattava merihistoriallinen "St Nikolai-keisarinnan fregatti"- näyttely Kotekolla *Näyttely: "Lapsen oikeuksien puolesta" Toivo Pekkasen koululla *Näyttely: "Kymenlaakson vesien saastuminen" Toivo Pekkasen koululla *Keskustelu Kymenlaakson vesien saastumisesta Toivo Pekkasen koululla *Öljypuomin esittely Varissaaressa *Mainoskulkueita *Langinkosken seura näytti miten Langinkoskella ennen koskinuotalla kalastettiin. Huvitukset ja muu ohjelma *Kymenlaakson Osakunta oli taasen innolla mukana Kotkan 9. Meripäivillä. Osakunta järjesti päivien aikana monenlaista hupiohjelmaa, mm. " Satamaolympialaiset" ym, ym. Myivät "varapäreitä" 1. kaupunginjohtaja Kokkolalle, muut yleisölle. *Meripäivien vesi-show maauimalassa *Landskronan nuorisosoittokunta konsertoi kaupungintalon terassilla. *Arvo Airamon farssi "5500 kuin viheltämällä" Langinkosken Kesäteatterissa. *"Hair" Kaupunginteatterissa. *häränpaistoa kauppatorilla *Yhteislaulutilaisuus Sapokanlahden rannalla. *Pop-tuokio Sapokanlahden rannalla *Liikuntajuhla Sibeliuksen puistossa. *Puistokonsertit monen eri järjestön toimesta. *Erilaisia tanssiaisia eri puolella kaupunkia, joka ilta Kirin nuorten tyttöjen liikunnallista iloa Sibeliuksen puistossa 51 52 Omia mietteitäni *Laivastot: Merivoimien vuosijuhla toi Meripäiville runsaasti täysipainoista ohjelmaa: Laivastoparaati, juhlallisuudet muistomerkeillä ja sankarihaudoilla jne. Näistä jäi arvokas muistikuva meripäivävieraitten mieliin. *Harmi: Huonohko sää sateineen vaikutti "Hyvän Tuulen" juhliin. Onneksi yleisöä oli noin 100 000. Hyvän ja monipuolisen ohjelman ansiosta odotimme yleisöennätystä. *Talous: Talous oli "hanskassa", 30 000 mk:n määräraha riitti. * Tulevaisuus: Nyt kymmenen vuoden talkooni tuntuivat riittävän. Ilmoitin kaupunginjohtajalle lopettavani nämä hommat ja kehotin etsimään vetäjäksi palkallista kokopäivätoimista henkilöä . Näin Meripäiviä voi suunnitella monen vuoden osalta samanaikaisesti. Välivuodet ovat huonoja. Tällöin joutuu panostamaan mainontaan paljon suurempia summia. Jatkuvuus on ollut Meripäivien paras mainostaja. Nämä päivät tunnetaan kautta Suomen ja paljon rajojemme ulkopuolellakin. Kotkan Meripäivät Oy:n hallitus oli miettinyt välivuosimahdollisuutta, mutta erityisesti Rauman halu käyttää välivuodet hyväkseen, epäilytti. Miten käy Kotkan saaman etumatkan kohtalo. Irtisanouduttuani talkoista, kaupunginjohtaja Kokkolan oli helppo sanoa minulle: Pidä yksi vapaavuosi ja tule sitten takaisin energisenä rakentamaan Meripäiviä. HIENOA!!! Minulle alkoi vapaus. KOTKAN MERIPÄIVÄT OY, vuosi 1971 Viime vuonna kieltäydyin Meripäiväjärjestelyistä, joten kaupunginjohtaja Kokkola sanoi: "Pidä vapaavuosi ja kerää voimia seuraavaan vuoteen". Huolimatta kieltäytymisestäni Meripäivä Oy:n hallitus kokouksessaan mainitsi minut Päätoimikunnan puheenjohtajaksi. Meripäiviä ei siis vuonna 1971 vietetty. KOTKAN MERIPÄIVÄT OY, vuosi 1972 Vuoden vapaata vietettyäni ei huvittanut jatkaa Meripäiviin osallistumista, joten ne jäivät minun kieltäytymisen takia pitämättä. Meripäivien hallitus ei poistanut nimeäni vieläkään päätoimikunnasta pois. Meripäiviä ei siis pidetty v 1972, syy kieltäytymiseni ja uutta sopivaa ei ollut tarjolla. 52 53 10. KOTKAN MERIPÄIVÄT VUOSI 1973. 3. - 5. 8 Vuoden alussa kaupunginjohtaja Tauno Pulkki useaan otteeseen kävi pyytämässä minua tämän vuoden meripäiviin päätoimikunnan puheenjohtajaksi. Hän lupasi avukseni vuoden 1962 meripäivien puheenjohtajan Eero Kettusen, toiminnanjohtaja-nimikkeellä päätoimikuntaan. Eipä tuntunut houkuttelevalta! Muutaman viikon mietittyäni ja tiedostaessani Pohjoismaisten Merikadettipäivien mukaantulon, josta voisi muodostua päivien tärkeä osa. Tein päätöksen tulla mukaan, mutta ehdottomasti se on viimeinen. Toivottavasti talous pysyy kurissa, ettei käy kuten vuonna 1962. Valtuusto otti vuoden 1973 talousarvioon 30 000 mk:n määrärahan Kotkan Meripäivien toimeenpanemiseksi vuonna 1973 Organisaatio muodostui seuraavaksi: Johtokunta: * Pulkki Tauno, kaupunginjohtaja, puheenjohtaja *Elo Reino *Salokangas Holger * Leino Osmo * Hinttula Pentti * Yrjölä Keijo Päätoimikunta: *Mäki A. V, puheenjohtaja * Kettunen Eero, toiminnanjohtaja * Hytönen Eelis, yleissihteeri *Hännikäinen Pirjo, tiedotussihteeri*Luostarinen Orvokki * Sinisalo Aarne * Ravantti Jukka * Puuras Sakari Meripäivien järjestelyyn osallistuivat: Kotkan kaupunki, Kotkan Pursiseura, Kotkan Opaskerho, Kotkan Seudun Kansannäyttämö, Lions Club / Kotka-Ruotsinsalmi, Kotkan Nuorkauppakamari, Kotkan Sos.Dem. Naisyhdistys, Kotkan Kokoomuksen Naiset, Kotkan Seudun Sos.dem. Naiset, Kotkan Demokraattiset Naiset, Liberaalisen Kansanpuolueen Kotkan Naisjaosto, Kotkan Sos.Dem. Työväenyhdistys, Kotkan Keilailuliitto, Hyväntuulen Laulajat, Kotkan Naisvoimistelijat, Kotkan Kisailijat, Kotkan Kiri, Tiutisen Pyrintö, Kotkan Judoseura, Huvipuisto, Lauri Seiterä. Yhteensä 20 yhteisöä ja toiminimeä, kiinnostus pieni kahden paussivuoden jälkeen. Oikealla: Maija-Liisa Halli lipunnostossa>>>>>>>>>>>> 53 54 Kalevi Sorsa: Kauppalaivaston tonnistoa lisättävä. 10. Kotkan Meripäivien avaus tapahtui Sibeliuksen puistossa perjantaina 3.8. klo 12.00 Tervehdyspuhe: Tauno Pulkki. Avauspuheen piti pääministeri, päivien suojelijan, Kalevi Sorsa, joka puheessaan valitti, että matkailuelinkeinon rakenne ja palvelukset eivät ole Kymen läänissä kehittyneet samassa suhteessa kuin muualla Suomessa, mutta sanoi kuitenkin uskovansa, että Kotka meren kaupunkina voisi kehittyä saaristomatkailun erääksi keskukseksi. Avajaisia seurasi 500-600 henkeä, kutsuvieraita, mm. maaherrat Martti Viitanen ja Esko Peltonen, kaupunkilaisia sekä vierailevien pohjoismaisten sota-alusten henkilöstöä. Vanhan mallisilla autoilla kutsuvieraat vietiin juhlasta avajaislounaalle. Matkan varrella seurattiin Kotkan, Haminan ja Loviisan kaupunginhallitusten kolmimiehisin joukkuein käymää soutukilpailua, jonka isäntäkaupunki voitti. Juhlaohjelman läpivientiä häiritsi hieman avajaishetkellä vallinnut sateinen sää. Meripäivätytöt: Mirja Hämäläinen, Tuija Immonen ja Tarja Koskela Kuvasta puuttuu Maija-Liisa Halli Kuva Kari Lakka Purjehduskilpailut:*Avomeripurjehdus Helsinki - Kotka. Perinteiseen tapaan arkkitehti Keijo Petäjä voitti "Marjollaan" Tämä oli hänen seitsemäs perättäinen voittonsa. .*Itä-Suomen regatta. Varissaaren ulkopuolella. 54 55 *Moottoriveneiden PM- ja SMnopeuskilpailut, III Ruotsinsalmen ajot Laivastovierailu: 55 56 Tykkien jylinä ilmoitti sotalaivojen saapuvan. Ensimmäiset laukaukset ampui tykeillään tanskalaista laivasto-osastoa johtava miinalaiva Fyen klo 7.20. Seuraavaksi ampui ruotsalainen hävittäjä Södermanland klo 7.50 ja viimeiseksi norjalainen koululaiva Haakon VII klo 8.20. Kotkan Rannikkopatteriston patteri vastasi tykeillään sotalaivojen laukauksiin. Laivastovierailun muodosti XXV Pohjoismaisille Merikadettipäiville saapuneet koululaivat ja sota-alukset, yhteensä 18 alusta ja lähes 1000 upseeria, merikadettia ja merisotilasta. Ruotsista 5, Norjasta 3, Tanskasta 5 ja Suomesta 5 alusta. Merikadettipäivien isäntänä toimi kaupunginjohtaja Tauno Pulkki ja Merisotakoulun johtaja, kommodori Helenius Erik. Merikadettipäivien ohjelman pääpaino oli urheilussa, uinti, yleisurheilu, maastojuoksu ja aluksien välinen jalkapalloturnaus. Vieraille järjestettiin monia erilaisia kiertoajeluja ja tilaisuuksia. Vieraileviin sota-aluksiin tutustui lähes 10 000 henkeä. Tiedotus ja mainonta. Lehdistön, television, ja radion edustajille pidettiin ennen Meripäiviä vain yksi tiedotustilaisuus., 20 toimittajaa. Maksettuja ilmoituksia julkaistiin 11 sanomalehdessä yhteensä 6500 palstamillimetriä (v. 1970 ilmoituksia oli 16 lehdessä yhteensä 12 840 palstamillimetriä) Suurista mainostauluista luovuttiin. Ulkomainonta käsitti vain yleisjulisteet (500 kpl), maanteiden varsille pystytetyt maantiejulisteet (500 kpl) sekä henkilöaitojen takalasien tarrat (3000 kpl). Julisteita kiinnitimme teitten varsilla oleviin latoihin ym. sopiviin paikkoihin. Tämän työn teimme talkoina. Televisiomainonnasta luovuttiin. Tiedotusaineistoa julkaistiin 42 sanomalehdessä. Käsiohjelmaa painettiin 12 000 kpl. Painatuksen kulut saatiin maksullisilla ilmoituksilla. Meripäivien sää: Avajaispäivänä, perjantaina voimistuvaa tuulta, verraten selkeää, ukkoskuuroja, lämpötila + 24 0C Lauantaina heikkoa tuulta, hellettä.. Sunnuntaina ajoittain sadetta Satamassa oleviin rahtilaivoihin tutustui 4500 henkeä Kotkan Opaskerholaisten opastuksella, jotka hoitivat opastuksen myös Langinkosken museossa ja ortodoksisessa kirkossa. Asiapitoista ohjelmaa edusti Kotkan Nuorkauppakamarin järjestämä " Säästä Suomenlahti" sekä aiheeseen liittyvä näyttely Urheilua: *Kaupunkiottelu painissa Kotka - Lyypekki. *X Meripäiväkeilaus *Urheilua sivuava tapahtuma oli naisvoimistelijoiden liikuntajuhla sekä judonäytös KotkanKaupunginteatterissa. Kiertoajeluja: Merikiertoajeluihin kolmen liikennöitsijän aluksilla osallistui 4500 henkeä 56 57 Meripäivien huvipuisto *Sariolan monipuolinen huvipuisto toimi kaupungin keskustassa, Kauppatorilla. Ilo oli ylinnä kun Sariola edellisvuosien tapaan lahjoitti lapsille 3000 ilmaislippua Merimarkkinat * Merimarkkinat toimi Kauppatorilla ja läheisillä kaduilla. Merimarkkinoita arvostellaan, mutta ovat varsinainen yleisömagneetti ja tuovat pääosan Meripäivien tuotosta. * "Everstinnan kahvila" Toivo Pekkasen koululla. Tämän perinteisen kahvilan on vuosittain ylläpitänyt Kotkan poliittiset naiset. Tässä kahvilassa oli esillä myös kymenlaaksolaisten kansallispukujen näyttely. Puolueiden naiset vetävät yhtä köyttä Everstinnan kahvilan menestykseksi Näyttelyt ja näytökset * Mainoskulkueita * Langinkosken seura näytti miten Langinkoskella ennen koskinuotalla kalastettiin. 57 58 Huvitukset ja muu ohjelma *Kotkan kirkossa urkujen soittoa *Jumalanpalvelus, johon merikadetit saapuivat satamasta kirkkoparaatina *Puistokirkko Sibeliuksen kirkossa *Lausuntailta Veikko Sinisalo Kotkan Kaupunginteatterissa *Jouko Puhakan huvinäytelmä: "Mökkihöperöt" Langinkosken Kesäteatterissa. *Kotkan Nuorkauppakamarin järjestämä Kivikasvot-show Urheilukeskuksessa, jolloin myös " Kotkan Ruusu", voittajaksi tuli Elina Kolehmainen valittiin *Häränpaistoa kauppatorilla *Sotilassoittokunnan esityksiä Itälaiturilla *Puistokonsertit monen eri järjestön toimesta. *Erilaisia tanssiaisia eri puolella kaupunkia, joka ilta 58 59 Omia mietteitäni *Laivastot: Pohjoismaiden Merikadettipäivät toivat Meripäiville runsaasti täysipainoista ohjelmaa. Sotalaivat osoittautuivat Kotkan Meripäivien suosituimmiksi käyntikohteiksi *Harmi: Ajoittainen huonohko sää sateineen vaikutti "Hyvän Tuulen" juhliin avajaisista alkaen. * Talous: Talous oli "hanskassa", säästöä tuli n. 1600 mk * Yleisömäärä: Päiville osallistui yli 100 000 henkeä, vaikka tietoisuus edellisistä, kolmen vuoden takaisista Meripäivistä oli paljolti ehtinyt hävitä, mitä ei pystytty korjaamaan välttämättömyyden pakosta supistetulla mainonnalla, vaikka kokonaista 65 % budjetin määrärahoista käytettiin mainontaan. *Jatkuvuus: Parin välivuoden jälkeen mainontaa olisi tarvittu paljon runsaammin. Jatkuvuus on hyvää mainosta. Nyt kovan inflaation takia 30 000mk:n arvo 9 vuoden aikana on vähentynyt roimasti. *Yhteenvetoa: Yhdentoista vuoden ajan käytin kaikki vuosilomani ja vapaa-aikani Meripäivien ideoimiseen, kehittelyyn, suunnitteluun ja johtamiseen. Onpa nuori mies ollut energinen. Mitä hyötyä tuosta touhusta on ollut? Onneksi en ollut yksin, sillä tuhannet muut uurastivat näissä valtaisissa talkoissa. Useimmat järjestöjen jäseninä, mutta myös Meripäivät Oy:n organisaatiossa mainittujen lisäksi monet muutkin osallistuivat tehokkaasti talkoisiin omasta halustaan. Näistä vapaaehtoisista talkoolaisista kolme yltää yli muiden: * Antero Palomäki opaskerhoaan apuna käyttäen piti omatoimisesti huolen meripäivävieraitten opastamisesta laivoissa, merellä ja maalla. Hän oli alati liikkeellä, vieraittemme avuksi! * Keijo Yrjölä tarjoutui talkootyönä hoitamaan järjestelypäällikön moninaiset työt. Hän ei ohjeita kaivannut, vaan ratkaisi itse monet ongelmat loistavasti. Markkinoiden tulo toi lisätöitä kosolti. * Timo Tarkiainen esitti päiviin lisättäväsi Kotkan ympärisoudun, jonka hän hoitaisi. Aluksi oli vain muutama vene, mutta vuosien saatossa tuli mukaan useita venekuntia, joiden kilpailu tuotti suurta kiinnostusta. Tuloksia kymmenen vuoden ajalta: *Meripäivillä on käynyt noin miljoona henkilöä näiden vuosien aikana. siitä noin 60 % Kotkan ulkopuolelta, osa ulkomaalaisia *Rahaa on jäänyt paikkakunnalle runsaasti. *Näyttelystä v 62 oli puhdasta tuloa n. kaksi milliä sen ajan markkaa, toinen milli Meripäivät Oy:lle, toinen Nuorkauppakamarille. *Budjettivaroja käytimme vv. 63-73 8 x 30000 240 000 mk *Vuoden 1964 tarvittavat varat keräsin yrittäjiltä. 59 60 * Meripäiviä ja Kotkaa on mainostettu sanoma- ja aikakauslehdissä, radiossa, TV:ssä, kolmessa filmissä, yleisjulisteissa, jne valtaisa määrä, joka ostettuna olisi täysin mahdoton budjetin puitteissa toteuttaa. Laivastovieraiden merkitys. Väheksymättä kotimaisten laivastovierailujen merkitystä, pidin kuitenkin ulkomaisten laivastojen käyntiä Kotkan Meripäivillä erittäin tärkeinä. Ne lisäsivät ohjelmaa runsaasti. Vuosittain sovin hyvissä ajoin Merivoimiemme johdon kanssa vierailut ja hyvin ne myös toteutuivat. Kun vierailumaa tuli tietoon, koetin tehdä heidän ohjelmansa mahdollisimman mielenkiintoiseksi, että Kotkasta jäisi heille mieluisa kuva. Eräs yksityiskohta Neuvostoliiton laivaston vierailuohjelmasta. Suunnittelin upseeristolle saunailtaa. Istuessani viikoittaisessa saunassa ministeri Viitasen rantasaunassa, kehittelimme saunabiplomia, johon UUDEN SUOMEN piirtäjältä OH:lta tilasin moni-ilmeisen kuvan. Näistä diplomeista tuli niin haluttuja, ettei mallikappalettakaan meille jäänyt. Muistaakseni teksti oli tällainen: Tämä erikoinen todistus, eli diplomi on annettu kaunismuotoiselle ja jalolle ystävällemme kontra-amiraali P.G. Moshkantseville muistoksi siitä, että hän on nauttinut saunan 102 asteen lämmössä, virkistynyt suolaisessa merivedessä, ihaillut rannan hiekkaa ja kiviä ja näin on tullut vihityksi suomalaisten saunojien veljeskuntaan. Kun myöhemmin kävin laivoilla, upseerit pyysivät tuon tuosta tyhjän todistuksen, johon saivat nimensä kirjoittaa. Ihmettelen sitä arvostelumäärää, jonka (1mk/henkilö) budjetti aikoinaan aiheutti. Tuohon arvosteluun yhtyi myös monet poliittiset henkilöt. Ilmeisesti heidän mielestään kaupunkiamme ei tarvitse edullisesti mainostaa. Kun tällaisia henkilöitä oli kaupungin johdossa, ei ole ihme, että kaupunkimme "näivettyi". Onneksi viime aikoina uudet tuulet puhaltavat parempaa ennustaen. Meripäivien talkoovetoinen toiminta päättyi tähän 60 61 Talkoitten tuomia mieluisia muistoja, sanoisin ”sattumia” 1. V.1963 sain JCI:n senaattori nimityksen. Tämä merkitsee JC:n ikuista jäsenyyttä. 2.. Tel Aviv JCI:n maailmankokouksesta v. 1963 sain tuoda Kotkan JC:lle arvostetun palkinnon onnistuneesta Meripäivänäyttelystä, MITÄ KOTKA TUO JA VIE. 3. V. 1982 Otettiin Meripäivillä tapa nimittää meripäiväneuvokset. Neuvos ja neuvoksetar pukeutuvat Ruotsinsalmen taistelun aikaiseen juhlapukuun. Terttu Warkki antoi tarkat ohjeet kavaljeerin käyttäytymisestä. Myöhemmin valitettavasti tämä hieno tapa lopetettiin. V 1982 valittiin ensimmäiset neuvokset. Arvo Mäki 1. meripäiväneuvos ja Anna-Liisa Linkola 1. neuvoksetar. Kuva Kari Lakka 61 62 4. V 1986 perustettiin MERIPÄIVIEN KUPPIKUNTA, jonka jäsenistöön kutsuttiin Meripäivien toimintaan voimakkaasti vaikuttaneita henkilöitä. 62 63 Onpas talkoot tuottoisaa hommaa, ei rahallisesti, mutta henkinen anti oli valtaisaa. Meripäivävierailijoiden tuntoja ja tapahtumia. Meripäivätoimiston siirtyessä 60. luvun lopussa työväentaloon, lisääntyi vierailijoiden käynnit toimistossa huomattavasti. He halusivat tietoja ja kertoivat tuntojaan. Tässä pari esimerkkiä: 1. Eräs kainuulainen mieshenkilö tuli toimistoon näytellen alussa tyytymätöntä sanoen: Täällä menee kaikki rahat, mutta niin on käynyt joka vuosi. Hauskaa on nytkin ollut, joten varmaan tulen ensi vuonnakin. Täällä on vapaus olla ja juhlia, tällainen ”maakrapukin” saa satamassakin oleskella ja tutustua kauppa- ja sotalaivoihin. Tämä on ainutlaatuinen satamakaupunki. 2. Eräs hämäläinen mies totesi kotkalaisten poliisien olevan maan parhaat. Kysyin, mitä on tapahtunut? Olin juhlatunnelmissa nukahtanut keskuskadun lehmusten alla olevalle penkille. Aamulla pelästyin, kun poliisi seisoi vieressä, arvelin, nyt tulee sakko. Eipä tullutkaan. Poliisi toivotti hyvää huomenta ja kyseli onko yö kulunut hyvin, onko ollut riittävän lämmintä? Tuo poliisin mieluisa asenne minua ilahdutti. Mietteitä nykypäivän Meripäivistä Ohjelmamuutoksia Uusia 1. Kulttuurin osuus on lisääntynyt. (hyvä) 2. Mukaan on tullut laulufestivaalit ja lasten meripäivät. (hyvä) 3. Pääpaikka on jälleen satama. (hyvä) 4. Upea Vellamo lisää arvostusta. (hyvä) Poistuneita 1. Meripäivien suojelija. Arvovallallaan tuotti kaupunginjohtajalle ”lupauksia” ja meripäiville mainosta. 2. Ulkomaan sotalaivat. Kiinnostava ohjelma. Näiden mainosarvo oli pitkäikäistä, kuten ministeri Grels Teir avauspuheessaan v, 1968 mainitsi. Sovin vuosittain merivoimien esikunnassa, että Suomeen tuleva vierailu tapahtuu juuri meripäiville. Näin tapahtui joka vuosi. 3.Taloudelliset seminaarit. Viitanen olisi halunnut näistä tulevan Kotkalle mainollaninen Brändi. Totesimme pian, ettei kesä ole oikea aika tällaiseen ohjelmaan. Mainonta Alkuaikoina levitimme talkoovoimin mainoksia ympäri Suomen Utsjokea myöten. Tämä tuotti meripäiville osallistujia paremmin kuin kotikaupunkiin suunnattu mainonta, joka jätettiin vähemmälle. Nyt pitäisi aluetta laajentaa myös ulkomaille. Yhtenä vuotena suuntasimme mainontaa myös USA:han, jolloin turisteja olisi ollut, mutta heille korkeatason majoitusta ei voitu luvata. 63 64 Ankkuri lehti kirjoitti joulukuussa 2009 Kehitys on upeaa. Mainontaa monipuolistamalla ja laajentamalla rajojemme ulkopuolelle päästään tavoitteeseeni. Numero ykköseksi !!! Ellei minulla olisi ollut niin aktiivista ja kehityshaluista yhteistyökumppania kuin oli kaupunginjohtaja Martti Viitanen, Meripäiviä ei olisi. Hän sai minut yhä uusiin ponnistuksiin. Sisäministerinä ollessaankin pidimme joka lauantaina hänen kesäasunnollaan saunakeskusteluja, suunnitellen meripäivien ohjelmaa. Viitanen oli erinomainen kaupunginjohtaja. Hän pyrki pitämään ja lisäämään yrityksiä kaupunkiin. Minun edustamani yhtiön piiripaikka oli siirtymässä ylemmäs sisämaahan. Viitanen sanoi, älä jätä Kotkaa. Myyntipiirisi on yhtiön tuottoisin piiri, se tuo kaupungille veromarkkoja ja henkilökunnalle työtä ja on tärkeä, että Kotkassa on suuria tukkuliikkeitä. Tänne jäin ja hyvä on ollut. Ihmettelen, miksi sisääntuloteiltä poistettiin Suomen parhaaksi arvioitu kilpi. Nopeasti kilpi uudelleen paikoilleen. Lopuksi lienee aiheellista kirjoittajan esittäytyminen. Arvo Aatos Viljami Mäki, käytetyin kutsumanimi opiskelu ja työelämässä on ollut A V, piirijohtaja s.14.08.1926. Esi-isäni v.1734 Venetsiassa syntynyt ruotusotamies Petter Rein. Pommerin sodassa sotilas nro 88. Muutamia tapahtumia eloni kaarelta 1. Meripäiväneuvos A A V Mäki Lapsuuden vietin Kauhajoella. Nuoruus alkoi veturinlämmittäjänä Seinäjoella. Sotareissulta 18 vuotiaana päästyäni opiskelin Helsingissä ja Tampereella. Insinööri-todistuksen saatuani sain kutsun Helsinkiin putkialan pioneeriyrityksen suunnittelutehtäviin. Parin vuoden kuluttua yrityksen johto nimitti minut Kotkaan, kaupunkiin, jossa en ollut koskaan edes käynyt. Sain johdettavaksi piirin, joka myyntipiirinä vähitellen 64 65 laajeni kattaen koko itäisen Suomen Oulun lääninrajaa myöten, piirin jonka bruttokansantuotto oli piireistä toiseksi alhaisin. Piirikonttorin paikkaa yrityksen johto pyrki alati siirtämään sisämaahan. Onneksi sain sen pysymään Kotkassa. Tehtäväni oli erittäin haasteellinen. Oli luotava luottamuksellisia siteitä henkilö- ja asiakaskuntaan. Onnekseni heti paikkakunnalle saavuttuani sain kutsun liittyä Nuorkauppakamariin ja seuraavana vuonna toimin sen puheenjohtajana. Tässä tehtävässä jouduin kovasti miettimään seuraavan vuoden kamarimme projektiaiheita. Tuossa mietinnässä syntyi ajatus Kotkan Meripäivistä, joita suunnittelin vuonna 1961. Vuoden 1962 Kotkan Meripäiviin liittynyt Nuorkauppakamarin näyttely ”Mitä Kotka tuo ja vie” onnistui yli odotusten. Niinpä näyttelyn päällikkönä oltuani jouduin kaupunginjohtaja Viitasen vaatimuksesta jatkamaan talkoiltani Meripäivien johdossa OTO:na seuraavat yhdeksän vuotta. Onnekseni piirini toimi hyvin, ollen myyntipiireistä tuottoisin.. Nämä vuodet teki minusta ”kotkalaisen”. Monet tuon ajan hallinto- ja virkahenkilöt sekä asukkaat tulivat tutuiksi. Eräs tavoitteeni oli täyttynyt. V 1965 Kotkan insinöörioppilaat tulivat luokseni pyytäen minua käynnistämään oppilastalohanke. Olivat saaneet Insinööriliitosta kehotuksen kääntyä puoleeni evästyksellä, että olen Tampereen teknillisen opiston oppilaskunnan puheenjohtajana ollessani ollut Suomen ensimmäisen oppilastalohankkeen todellinen voimahahmo. Tuttua hommaa ajattelin ja hyväksyin pyynnön. Perustettiin Kotkaan kannatusyhdistys. Etsin vaikutusvaltaiset hallituksen jäsenet. Kerättiin lahjoituksia. Niinpä tuota pikaa ensimmäiset oppilastalot valmistuivat. 39 vuotta olen ollut yhdistyksen johtokunnassa, pääosan puheenjohtajana. Nyt on mieluisaa todeta oppilastalotoiminnan merkittävät tulokset Kotkassa. Oppilastalot tarjoavat nykyisin asunnot 700 opiskelijalle. Olen toiminut 32 vuotta Teknillisen Opiston neuvottelukunnassa, joka 80-luvulla toimi johtokuntana. Moniin oppilaitoksen kehitys-projekteihin olen voinut vaikuttaa. Harmikseni yksi aloitteeni ei toteutunut. Toivoin Kotkan saavan ”yrittäjyyden opintosuunta linjan”. Kymenlaaksossa tätä opetusta kovasti kaivataan. Synnyinseudullani Eteläpohjanmaalla ei niinkään, siellä riittävän monet pyrkivät yrittäjiksi. Ammattikasvatushallitus eväsi tämän hankkeen, mutta korvaukseksi antoi tuotantotalous linjan. Tämäkin on hyvä, mutta yrittäjyys tarvitsee syvällisempää opetusta. Kun miellyin tähän kotikaupunkiini, toin sille myös eteläpohjalaisen heimon edustajana tuliaisia: Tuottoisan piirini- ja henkilökunnan verot, Meripäivät, ammattikorkeakoulun opiskelijoille 700 asuntoa, teknillisen opiston neuvottelukunnassa sain vaikutettua monen pätevän yliopettajan valintaan ym. Näinhän ovat monet muutkin heimonsa edustajat tehneet. Kantaneet kortensa kaupunkimme kulttuuri- ja talouselämän kekoon. Etupäässä lienevät savolaiset, jotka löysivät Amerikan Kotkasta. Minun heimoni monet edustajat menivät Amerikkaan. Näissä ja monissa muissakin yhteisöissä olen kotkalaisuutta ammentanut, joten nyt voin eteläpohjalaisena todeta olevani k o t k a l a i n e n. . Toivotan kaikille kotkalaisille H Y V Ä Ä T U U L T A !!! 65
© Copyright 2024