Suku-uutiset 3/2012-2014

Suku-Uutiset
3/2012-2014
Hyvät sukulaiset
Vuosi on taas vierähtänyt edellisistä SukuUutisista. Kuluneen vuoden uutistapahtumat
maailmalla ovat olleet jälleen kerran enimmäkseen negatiivisia. Sama sävy on ollut myös Suomen uutisilla. Hyvä on kuitenkin muistaa, että
positiiviset arjen asiat eivät ole uutisia ja arkipäivistä löytyy runsaasti myönteisiä elämyksiä.
Keväällä sukuseuran yksi perustajajäsen, Sakari Mecklin, täytti 80-vuotta, jota juhlittiin
Sastamalassa. Sukuseuran toimintaan perehtyessäni olen hämmästellyt, miten suuren panoksen Sakari on yhdessä muiden perustajajäsenten
kanssa antanut sukuseuran perustamisvaiheessa,
sukukirjan toimittamisessa ja koko sukuseuran
toiminnassa. Edelleen Sakarin panos sukuseuran asioissa on erittäin suuri. Lämpimät onnittelut vielä kerran!
Ensi vuosi on senaattori Leo Mechelinin juhlavuosi. Hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi
100 vuotta ja syntymästä 175 vuotta. Juhlatoimikunta, Sakari Mecklin, Jukka-Pekka Mecklin
ja Pentti Meklin, on yhteistyössä muiden tahojen kanssa suunnitellut ja suunnittelemassa
muutamia tapahtua juhlavuodelle.
Alkusyksystä valmistui Leo Mechelinin juhlavuoden kunniaksi tyylikäs postimerkki, jonka
on suunnitellut graafikko Jyrki Markkanen.
Merkkejä saatavissa 1. ja 2. luokan lähetyksiin.
Vaikka merkit maksavat reilusti enemmän (1.lk.
1,65 ja 2. lk. 1,55 €) kuin normaalit postimerkit, sukuneuvosto toivoo, että sukuseuralaiset
käyttäisivät runsaasti juhlamerkkiä postilähetyksissään ja samalla juhlistaisivat Leon juhlavuotta. Suku-Uutisissa on toisaalla ohjeita juhlamerkin hankkimistavasta.
Kuluvan syksyn aikana Leo Mechelinin elämäntyötä on huomioitu Löyttymäellä, jossa hän
vaikutti vuosina 1862-1907. Löyttymäellä paikallinen kyläseura järjesti tilaisuuden, jossa Leo
Mechelinin vuonna 1881 rakennuttaman viljamakasiinin katolle paljastettiin uudelleen taottu
viiri. Tapahtumasta on lyhyt selostus Suku-Uutisissa.
1
Tammikuussa Helsingin kaupunki järjestää
seminaarin, jossa Suomen eturivin tutkijat käsittelevät Leo Mechelinin elämää eri näkökulmista. Sukuseuran jäsenet ovat tervetulleita tähän
seminaariin. Suku-Uutisissa ovat ohjeet seminaariin ilmoittautumisesta.
Syksyksi on suunnitteilla Kuopiossa Snellman-Instituutin kanssa tapahtuma, jossa käsitellään Leo Mechelinin ja J. V. Snellmanin yhteiskunnallisia ajatuksia ja käsityksiä. Kun tapahtuman ajankohta ja sisältö tarkentuvat, tulee
siitä tietoa sukuseuran kotisivulle ja keväällä
ilmestyviin Suku-Uutisiin.
Löyttymäkeläiset ovat myös suunnittelemassa kesän aikana tilaisuutta Leo Mechelinin juhlavuoden kunniaksi. Myös tästä tapahtumasta
kerrotaan sukuseuran kotisivulla ja Suku-Uutisissa.
Leo Mecheliä ja juhlavuoden tapahtumia pyritään tuomaan julkisuuteen tiedotusvälineiden
kautta.
Ensi kesänä järjestetään sukuseuran IV sukukokous, joka pidetään lauantaina 12.7.2014 Tikkurilassa Sokos Hotelli Vantaan tiloissa. Hotelliin ovat erinomaiset yhteydet kaikilla kulkuneuvoilla eri puolilta Suomea. Hotellista on varattu myös kiintiö huoneita jo perjantaina 11.7.
saapuvien majoittumista varten. Sukukokouksen ohjelma ja ohjeet ilmoittautumisesta lähetetään sukuseuran jäsenille kevättalvella, mutta
laittakaa päivämäärä muistiin jo tässä vaiheessa.
Sukuseuran jäsenrekisterissä on tällä hetkellä
yli 160 maksanutta jäsentä. Toivomuksena on,
että jäsenmaksunsa maksaisivat vielä ne, joilta
jäsenmaksu on toistaiseksi maksamatta. SukuUutiset lähettämään sähköpostilla niille, joiden
sähköpostiosoite on tiedossa. Tällä hetkellä sähköpostiosoite on tiedossa noin puolella jäsenistä. Sukuneuvosto toivoo, että nämä Suku-Uutiset maapostilla saaneet ilmoittaisivat sähköpostiosoitteensa
jäsenrekisterin
ylläpitäjälle
[email protected]
Sukuneuvosto jatkaa koko ajan jäsenhankintaa
ja toivoo myös, että jokainen jäsen osaltaan voisi kannustaa sukulaisiaan liittymään jäseneksi.
Toivotan kaikille sukuseuran jäsenille oikein
mukavaa loppuvuotta ja joulun odotusta!
Ilmoittautuminen senaattori
Leo Mechelinin juhlaseminaariin
tiistaina 28.1.2014
Sukuseura on järjestämässä Helsingin kaupungin kanssa suurta Leo Mechelin –juhlaseminaaria tiistaina 28.1.2014. klo 13-17. Helsingin
kaupungin tiloissa järjestettävän seminaarin ohjelmassa on aluksi sukuseuran puheenvuoro ja
sen jälkeen maan eturivin historiantutkijat luonnehtivat senaattori Leo Mechelinin toimintaa eri
näkökulmista. Tilaisuuden jälkeen on Helsingin
kaupungin järjestämä pienimuotoinen vastaanotto.
Kaupunki lähettää tilaisuuteen kutsut. Sukuseura Mechelinuksen puolelta osanottajien lukumäärän ja yhteystietojen selvittämiseksi menetellään siten, että sukuseura kokoaa tiedot tilaisuuteen halukkaista osallistujista (avec). Halukkaita pyydetään ilmoittautumaan sukuseuran
puheenjohtajalle 24.11. mennessä mielellään
sähköpostilla – [email protected] tai
puhelimella 050 5642 595. Ilmoittautumisessa
tarvitaan osallistujan
- täydellinen nimi, avec
-
organisaatio (työpaikka, jos on)
-
postiosoite ja
-
puhelinnumero.
Helsingin kaupunki lähettää myöhemmin viralliset kutsut.
Leo Mechelinin juhlavuoden
postimerkin tilaaminen
Sukuneuvosto on suunnitellut postimerkin Leo
Mechelinin juhlavuoden kunniaksi. Jokainen
voi tilata postimerkkejä netistä suoraan Itella
Oy:n verkkokaupasta. Verkkokaupan osoite on:
www.posti.fi/omakuvapostimerkki.
Sukuseuran kotisivuilta löytyy tarkemmat
ohjeet postimerkin tilaamisesta ja kuvan
tallentamisesta.
http://www.mechelinus.fi/ajankohtaista.html
Pentti Meklin
sukuseuran puheenjohtaja
2
Viirinpaljastusjuhla Löyttymäellä
Senaattori Leo Mechelin vaikutti vuosikymmenten ajan Löyttymäen kartanossa Janakkalassa. Helsinkiläinen kauppaneuvos Johan Lindroos osti Löyttymäen kartanon vuonna 1939.
Kauppaneuvoksen kuoltua äkillisesti 1862
kauppaneuvoksetar Cecilia Lindroos hoiti kartanoa yhdessä vävynsä Leo Mechelinin kanssa
kunnes kartano luovutettiin vuonna 1907 suvussa eteenpäin.
Löyttymäen kartanon viljamakasiini on Leo
Mechelinin vuonna 1881 rakennuttama goottilaistyylinen tiilirakennus. Se on ainoa alkuperäisessä ulkoasussaan oleva Mechelinin ajan
muistomerkki. Viljamakasiini on ulkoapäin varsin hyvässä kunnossa, kuten oheinen kuva
osoittaa. Viljamakasiinin katon harjalla liehui
viiri, joka osittain vaurioituneena ajanoloon oli
poistettu alkuperäiseltä paikaltaan.
Leo Mechelinin aikoihin Löyttymäen kartanon pehtoorina toimi S.R. Johansson, joka osallistui kartanon rakennushankkeisiin. S.R. Johanssonin jälkeläiset olivat löytäneet jokin aika
sitten alkuperäisen viirin ja päättäneet teetättää
taideseppä Ilkka Salosella alkuperäisen mallin
mukaisesti uudelleen taotun kuparisen tuuliviirin Löyttymäen viljamakasiinille.
Jokimaan kyläseura ry järjesti 12.19.2013
juhlan, jossa paljastettiin viljamakasiinin katolle
asetettu viiri. Paljastustilaisuuden jälkeen oli
monituntinen, ohjelmallinen tilaisuus paikallisella VPK:n talolla. Tunnelma tilaisuudessa olisi erinomainen. Täytyy sanoa, että löyttymäkeläiset arvostavat todella korkealle Leo Mechelin
ja hänen aikalaisten toimintaa ja haluavat vaalia
monimuotoisesti perinnettä. Kunnioitusta herättää myös paikallinen kyläseura, joka melko pienellä joukolla, muutamien aktiivien avustamana
pyörittää vilkasta kylätoimintaa.
Suurkiitokset löyttymäkeläisille
ikimuistoisesta tilaisuudesta.
Pentti Meklin
sukuseuran edustaja
viirinpaljastustilaisuudessa
3
VUODEN 2013 MERKKIPÄIVIÄ
100 VUOTTA
Helvi Meklin, 15.10. Taulu 148
VIHITYT
24.8.2013
Hannamari Kaintytär Mecklin - Taulu 140
ja Heikki Sivonen
85 VUOTTA
Uuno Mecklin, 1.4. Taulu 245
80 VUOTTA
Hannu Savolainen, 9.1. Taulu 146
Sakari Mecklin, 10.3. Taulu 139
Anja Lyytinen, 2.6. Taulu 373
Seppo Merviö, 27.6. Taulu 41
Else Räsänen, 13.7. Taulu 294
Kaija Meklin, 22.10. Taulu 177
Leila Tuhkanen, 8.11. Taulu 317 Huom. 2
Yrjö Terävä, 22.11. Taulu 107
75 VUOTTA
Erkki Mäcklin, 1.4. Taulu 471
70 VUOTTA
Kaija Hottinen, 4.1. Taulu 60 Huom. 1
Kaija Diehl, 16.2. Taulu 164
Aarne Mäcklin, 8.3. Taulu 478
Unto Kainulainen, 30.3. Taulu 317 Huom. 2
Tuula Merjola-Partanen, 1.4. Taulu 227
Martti Meklin, 23.6. Taulu 177
Mauri Mecklin, 28.10. Taulu 290
Helvi Meklin, 17.12. Taulu 186
Väitöstutkimus
Itä-Suomen Yliopistossa tarkastettiin Tarja
Saharisen väitöstutkimus ”Mielenterveydelltään pitkäaikaisesti oireilevien ja oireettomien 25 – 64-vuotiaiden terveyteen liittyvä
elämänlaatu ja siihen liittyvät tekijät.”
Tarja Saharinen on Kuopion psykiatrisen
keskuksen osastonhoitaja ja ollut työssä
psykiatriassa vuodesta 1983.
Tarjan veli Pekka Mäntyselkä toimii Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen professorina
Kuopion kampuksella.
Tarjan serkku Jukka-Pekka Mecklin toimii
Itä-Suomen Yliopiston yleislääketieteen
professorina. Työskentelypaikka on KeskiSuomen keskussairaala Jyväskylässä.
60 VUOTTA
Esa Mäklin, 21.11. Taulu 610
50 VUOTTA
Tommi Lehtola, 10.2. Taulu 35 Huom. 1
Jari Merjovaara, 21.10. Taulu 108
(Sukukirjan taulut 101, 102 ja 110)
Huom 1= Henkilön tiedot löytyvät Henna
Mecklinin tekemästä lisätutkimuksesta: Sukukirjan
lisäosa ”Jacob Mecklinin jälkeläisten Karjalan
kierros”
Huom 2= Henkilön tiedot löytyvät Jouko
Tuhkasen tekemästä lisätutkimuksesta
4
Sakari Mecklin 80 vuotta!
Lounaalla, merkkipäivän aattona 9.3., juhlistettiin noita täyttyviä vuosia. Kutsutuista sukulaisista, tuttavista ja yhteistyökumppaneista oli
Vammalan Seurakuntatalolle hankkiutunut seitsemisenkymmentä.
Emäntänä, Kaukolan muinaispukuun sonnustautunut Pirkko, toivotteli vieraat tervetulleiksi
tuliaismaljan kera.
Iloista yhdessäoloa, hyvää ruokaa, rommikakkua, kahvia, puheita ja yhteislaulua. Vammalan kansallisten seniorien ”Mies-Oktetin”
esittämä ”synttäri-laulu”, joka oli sovitettu Tiernapoikien Murjaanien kuninkaan soolo-osuuden
säveliin, herätti ansaittua hilpeyttä. Juhlakalu oli
esiintynyt Murjaanin osassa mainitussa ”musikaalissa” kahden joulun tienoissa.
Satakunnan Laulu oli merkkinä siitä, että juhlat olivat lopussa. Koska Vammala on jonkinlaista ”murtovesialuetta” Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla ja entinen Tyrvää ja Vammala
ovat kuuluneet menneinä aikoina Satakuntaan,
oli Satakunnan Laulu paikallaan.
Tilaisuus lienee ollut odotusten mukainen.
Ainakin vieraat vaikuttivat tyytyväisiltä ”lähtöseremonioiden” aikana.
Pirkko ja Sakari Mecklin
Juhlavieraita
Pentti Meklin puhetta pitämässä
5
Helvi Meklin 100 vuotta
Äitini, Helvi Meklin, täytti kunnioitettavat
100 vuotta 15.10.2013 Kuopiossa. Yritin tavoittaa mahdollisimman monta sukulaista muistamaan tervehdyksineen äitiä Mäntylän palvelutaloon. Helppoa se ei ollut; maailma on meidät
vieroittanut pois kauas toisistaan. Jotkut asuvat
ulkomailla, enkä kaikkiin saanut yhteyttä.
Kokoonnuimme Mäntylässä 9.10. Kukkia ja
kortteja kertyi paljon. Helvi muisti useat meistä,
varsinkin ne, joita viime aikoina oli tavannut.
Me sukulaiset tutustuimme taas kerran toisiimme; oli kulunut vuosia, jopa kymmeniä vuosia
siitä, kun viimeksi oli tavattu. Joukossa oli
myös muutamia, jotka eivät olleet tavanneet toisiaan aiemmin ollenkaan.
Kahvitilaisuudessa muistelimme Helvin elämänvaiheita. Äiti syntyi 15.10.1913 Leppävirran Moninmäen kylässä. Lapsuuskoti oli suurehko maatila. Olen saanut äidin kertomuksista
sellaisen kuvan, että väkeä oli kuin Mauri Kunnaksen Koiramäen talossa. Räätäli tuli taloon
ompelemaan vaatteet talonväelle ja suutari tekemään kengät. Oli renkejä ja piikoja ja ’sesonkiluontoisia’ työntekijöitä. Kävinhän minä toki itsekin usein mummolassa, tai paremminkin ukkilassa.
Murheellisin asia Helvin lapsuudessa oli varmasti oman äidin kuolema. Hän menehtyi 27
-vuotiaana synnyttäessään neljättä lastaan.
Myös syntyvä lapsi kuoli. Helvi jäi tuolloin 2vuotiaana äidittömäksi, samoin kuin hänen kaksi vanhempaa sisartaan Aune ja Aili. Tämän jälkeen mummo ja täti huolehtivat lapsista. Helvin isä solmi myöhemmin toisen avioliiton, josta syntyi kolme tytärtä ja yksi poika.
Kyselin joitain vuosia sitten, miten äiti ja isä
tapasivat. Ja äiti kertoi. Siihen aikaan järjestettiin seurantaloilla ja isommissa maataloissa iltamia ja tansseja. Tällaiseen tilaisuuteen oli kerran ilmestynyt tuntematon, hulppeannäköinen
nuori mies. Ja kun Helvi ei ole mikään ujo ihminen, hän lähti hakemaan miestä tanssiin – ja
sai rukkaset! Se hävetti äitiä niin, että hän paineli pihalle saman tien. Martti tuli kuitenkin perässä ja sanoi, ettei hän ollenkaan tanssi. Ja siitä
se sitten alkoi. He menivät naimisiin 19.12.1935
Se oli rakkausavioliitto. Lapsikin sen näki,
vaikka he itse yrittivät sitä vähän peitellä.
Helvi ja Martti hopeahääpäivänä 1960
Isä rakensi talon Lylyjoelle lähelle äidin lapsuuskotia. Helvi teki pientilalla emännän töitä ja
huolehti perheestä sillä aikaa kun Martti oli
kauempana työtehtävissä. Lapsia syntyi Leppävirralla neljä: Maritta, Eero, minä ja Paavo.
Muistan, miten aikoinaan äiti tuskaili, kun me
kaikki lapset makasimme tuhkarokossa tai jossain muussa taudissa, ettei hän osaa olla äiti,
kun omaa äitiä ei ollut ollut. Hengissä kuitenkin
selvittiin niistä ajoista. Muuten Helvi ei ole valittavaa sorttia, vaan yrittää nähdä positiiviset
puolet asioissa. Hän on seurallinen ja puhelias
ihminen. Nuorena hän osallistui monenlaisiin
rientoihin: näytteli ja lauloi. Hänellä oli hyvä
lauluääni.
Kesällä 1952 muutimme Kuopioon. Siellä
syntyi lapsista nuorimmainen, Pentti. Kaupungissa Helvi oli kotiäiti. Isä muurasi ja toimi
myöhemmin myös rakennusurakoitsijana. Kun
me lapset sitten hajaannuimme kuka minnekin,
jäivät isä ja äiti kahdestaan.
Isän kuolema vuonna 1979 oli äidille kova
isku. Sairaalassa isä oli kysynyt äidiltä: oletko
sinä rukoillut minun puolestani. Ja Helvi: kyllähän minä, mutta entäs sinä itse. Isä ei oman
muistini mukaan Jumalasta paljon puhunut,
mutta äiti kyllä kehotti meitä lapsia lukemaan
iltaisin ’levolle lasken luojani’. Helvi oli vihainen Jumalalle, joka ei pannut tikkua ristiin,
vaan antoi Martin kuolla. Ja vihanpito jatkui,
kun vanhin meistä lapsista, Maritta, kuoli vuonna 2003. Maritta oli huolehtinut paljon äidistä,
ommellut suurimman osan hänen vaatteistaan ja
miehensä kanssa ollut muutenkin avuksi.
6
Maritan viimeiset sanat äidille puhelimessa
olivat: rakastan, rakastan.
Sittemmin kuoli Eero 31.1.2009 ja Paavo tänä syksynä 9.9.2013. Niin että meitä äidin lapsia on elossa enää kaksi, Pentti ja minä.
Kun äiti täytti 70 vuotta, hän alkoi matkustella. Äiti ennätti käydä ainakin Lontoossa, Sotsissa, ja muutamia kertoja Kanarialla. Hän ei osaa
muuta kuin suomea. Jos tuli ongelmia, hän sanoi: proplem. Asioita alettiin selvittää, ja ne selvisivät. Isän eläessä he eivät olleet käyneet Tukholmaa kauempana. Isää ei kiinnostanut matkustaminen.
Helvi huolehti itsestään ja talon asioista vuoteen 2001, jolloin hän liikuntakyvyn huonontuessa pääsi siirtymään Mäntylän palvelutaloon.
Siellä hän pystyi kulkemaan rollaattorin avulla.
Viime keväänä häneltä murtui nilkka. Kipsiä
täytyi pitää neljä viikkoa. Koska liikkuminen
tuolloin väheni, kuntokin alkoi heiketä. Lopulta
hän joutui vuoteenomaksi.
Joskus pystymme vielä puhumaan puhelimessa, kun hoitaja antaa kännykkänsä hänen
korvalleen. Aina puhuminen ei onnistu, äidin
kuulo on heikentynyt kuten muutkin elintoiminnot. En voi käydä äitiä tapaamassa niin usein
kuin haluaisin, koska asumme Lahdessa. Aina
erotessa vaihdamme rakkauden sanat. Mitään
pahaa ei saa jäädä välillemme. Minä olen sanonut: sinä olet minun rakas äiti, ja hän: minä
rakastan sinua, olet hyvä tyttö.
Nyt useimmiten vain soitan hoitajalle, kysyn
äidin kuulumiset ja pyydän välittämään terveiset. Mielestäni äiti saa hyvää hoitoa Mäntylässä.
Tuula Hämäläinen, taulu 156
Helvi 100 vuotta
Helvin syntymäpäivillä
Vasemmalta: Helmi Meklin, Meeri Aalto, Markku
Meklin, Kari Nevalainen, Päivi Karttunen, Tuukka Meklin, Pentti Meklin, Tuula Karttunen, Antti Kastinen,
Rauno Hämäläinen, Tuula Hämäläinen, Esko Hämäläinen, Jari Meklin, Tuuva Kastinen, Inka Nevalainen
sekä edessä Noora Meklin-Ramirez ja Aleksi MeklinRamirez, kuvasta puuttuvat tilaisuudessa olleet Soili
Meklin ja Katriina Koivunen.
7
Päivälehti no 223, 25.11.1899
Mechelinin tammi istutettiin eilen klo 5 i.p.
Eläintarhaan, Töölönlahden pohjassa, Borgströmin
kummun juurella olevalle niitylle ankaran kaakkotuulen ja lumimyrskyn raivotessa. Taideyhdistyksen
vuosikokouksen jälkeen viime maalisk. 10 pnä pidetyssä illatsussa päätti silloin sattumalta koossa oleva
taiteilija- ja taiteen ystäväseuru tällä tavalla kunnioittaa taideyhdistyksen puheenjohtajaa, senaattori
Meckeliniä hänen 60 syntymäpäivänään.
Saapuvilla tässä harvinaisessa ja yksinkertaisessa
juhlallisuudessa oli, paitsi senaattori Mecheliniä ja
hänen perhettään, joukko taideyhdistyksen jäseniä.
Juhlatoimitus oli hyvin yksinkertainen ja lyhyt.
Tammen juuren alle kätkettiin syvään multaan pieni
vaskinen lipas, johon seuraava sekä suomen- että
ruotsinkielinen asiakirja oli pantu:” Leo Mechelinin
yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan muistoksi
istuttivat ystävät tammen hänen kuudentena kymmenentenä syntymäpäivänään Marraskuun 24 päivänä 1899”.
Sittenkuin pitkän huiskea, notkearunkoinen tammi oli istutettu, astui kuvanveistäjä V. Runeberg
tammen juurelle ja puhui muutaman lämpimän sanan tämän toimituksen merkityksestä. Viluinen on
maa, sanoi hän, johon tammen juuret nyt kätkettiin,
mutta yhtä varmaan kuin lämmin rakkaus sen siihen
kätki, yhtä varmaan koettaa vielä se suuri kevät, jolloin isänmaan laulu korkeimman kaiun saa, jolloin
routa maasta sulaa ja nurmi puhkee ja tämä tammi
kasvaa vahvaksi ja voimakkaaksi. Laajalti levittäköön se oksansa ja suokoon virvoittavaa varjoa juhlan esineelle, kun hän kerran työstä väsyneenä tulee
sen juurelle virkistystä hakemaan. Lopuksi huudettiin 9 kertainen hurraa tammen tulevaisuudelle ja
senaattori Mechelinille, jonka nimikkopuuksi tämä
tammi on istutettu.
– Senaattori Mechelin kiitti parilla sanalla istuttajoita, jotka tällä tavalla toimellaan kertovat tuleville ajoille, ”että hänkin on ollut olemassa ja ettei hän
ole tehnyt lakkoa työtä vastaan”.
Myrsky oli sillä välin kiihtynyt ja lumen tulo kasvanut. Nuori tammen vesa sai jo ensi päivänään
kokea syystuulen tuimaa raivoa.
Leo Mechelinin muistotammi v. 1992
(kuva Maija-Leena Elamo)
Sukuseuran kotisivut:
http://www.mechelinus.fi
Sukuseura Mechelinuksen Face Book-sivut:
www.facebook.com/pages/SukuseuraMechelinus
Historiallinen Sanomalehtikirjasto:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/index.html
Jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi tai 30 euroa
toimintakausi 2012 – 2014.
---------------------Leo Mechelinin 60-vuotisjuhlien tapahtumista ja kunnianosoituksista voit lukea osoitteessa:
Merkitse viestikenttään kenen jäsenmaksusta on kyse ja miltä vuosilta. Ilmoita
myös osoite sekaannusten välttämiseksi.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/show
Page.html?
conversationId=2&action=entryPage&id=561401&pag
eFrame_currPage=2
Seuran pankkiyhteys:
Sukuseura Mechelinus
Myös sukuseuran kirjassa Sakari Mecklin kertoo
mm. Leo Mechelinin 60-vuotispäivistä. (s.47-48)
FI03 4787 4020 018373
8
SUKUNEUVOSTO 2011 – 2014
Puheenjohtaja
Pentti Meklin
Hevossaarentie 103, 34300 Kuru
050-5642595
[email protected]
Sihteeri
Jukka-Pekka Mecklin
Keskussairaalantie 19, 40630 Jyväskylä
[email protected]
Varapuheenjohtaja
Pertti Mäcklin
Ranuantie 107A, 95200 Simo
[email protected]
Varajäsenet:
Heikki Mäcklin
Päivöläntie 12 A 3, 03250 Ojakkala
[email protected]
Jäsenet:
Martti Mecklin
Heinäkatu 15, 70820 Kuopio
[email protected]
Hannamari Kaintytär Sivonen
Yliopistonkatu 19 A 43, 40100 Jyväskylä
Rahastonhoitaja
Miikka Meklin
Rakuniitynrinne 4 F 7, 01690 Vantaa
[email protected]
Henna Mecklin
Tuomolantie 11 B 14, 26820 Rauma
[email protected]
Heikki, Jukka-Pekka, Pentti, Martti, Pertti,
Hannamari ja Henna
SUKUNEUVOSTO TOIVOTTAA LÄMMINTÄ JOULUMIELTÄ
JA ONNEA VUODELLE 2014!
9