Palveluauto 1/2014 - Suomen Palvelutaksit ry
Palveluauto Suomen Palvelutaksit ry:n jäsen- ja ƟedotuslehƟ 1 2014 Kevätkokous Jyväskylässä, s. 6 Tässä lehdessä Autoilijan säästömahdollisuudet ovat rajalliset. Työntekijöille, mikäli heitä on, maksetaan palkka ja hoidetaan lakisääteiset velvoitteet. Autot tarvitsevat polttoainetta, jota tarjouksista ei saa. s, 4 Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Hallitus vuonna 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Taksialan säästötalkoot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Hoitoon ulkomaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Terveiset kevätkokouksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Kalustomuutos invataksialalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Luksuspalveluita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Pari sanaa sosiaalisesta mediasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 Kevätkokos Jyväskylässä, s. 6–7 Taloushallinnosta rankametsään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12 Onko invataksiautoilijoilla tulevaisuudessa kalustoa millä kilpailla? s. 8 Metallirunkoinen palapeli ja toisen vuosituhannen pelinappulat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14 Ennakkoratkaisu Euroopan unionin tuomioistuimelta . . . . . . .15 Koulu- ja päivähoitokuljetuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16 Lisää kilpailua taksiliikenteeseen lainsäädäntöä uudistamalla? news Taloushallinnosta rankametsään s. 12 Tässä on oikea rullatuoli, s.15 Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on tehnyt aloitteen liikenne- ja viestintäministeriölle taksilainsäädännön uudistamiseksi. Kilpailun sekä kuluttajien valintamahdollisuuksien lisäämiseksi olisi luovuttava tarveharkintaan perustuvasta taksilupien enimmäismäärän sääntelystä. Taksien tarjontaa ja määrää säännellään tällä hetkellä monin eri tavoin. KKV esittää, että taksiliikennettä koskevaa lainsäädäntöä uudistettaisiin niin, että terve ja toimiva kilpailu alalla vahvistuisi. 16.4.2014 päivätty tiedote asiasta löytyy sivusotlta www.kkv.fi kohdasta Ajankohtaista/Tiedotteet Palveluauto 1/2014 MediaƟedot ja näköislehdet: www.suomenpalvelutaksit.fi 2 Kustantaja: Suomen Palvelutaksit ry PäätoimiƩaja: Lars Lindroos, 0500 320 240, [email protected] Toimitus: Maj-Lis Krouvi, 040 503 6149, [email protected] Kuvat: Ari Rönni, 0400 720 296 Tämän lehden toimituskunta: Teuvo Kurki, Rami Laine, Jouko Lehto, Lars Lindroos, Emilia Mäkiranta, Ari Rönni, Jan Åhman ja Maj-Lis Krouvi Ulkoasu ja taiƩo: Maisan paja Paino: Eura Print Oy Kannen kuva: Häkissä/Ari Rönni Levikki: 500 kpl Palveluauto-lehƟ ilmestyy vuonna 2014 4 kertaa: maalis-huhƟkuussa, kesä-heinäkuussa, loka-marraskuussa ja joulukuussa. Lehden 2/2014 aineistopäivä: 15.6.2014. Aineiston toimitus: sähköisesƟ [email protected], muulla tavalla toimiteƩavasta aineistosta voi sopia puhelimitse 040 503 6149. Ilmoituslaskutus: 14 vrk/neƩo IlmoitusreklamaaƟot: 7 vrk Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai ilmoituksen julkaisemisessa saƩuneesta virheestä rajoiƩuu ilmoituksen hintaan. Pääkirjoitus U uden vuoden myötä yhdistyksen uudet henkilövalinnat ovat astuneet voimaan. Haluankiittää yhdistyksen puolesta Juhani Haapojaa monesta vuodesta puheenjohtajana. Vielä varmasti joudutaan turvautumaan Juhanin tietoihin ja taitoihin. Suuri kiitos myös hänen vaimolleen, Elisa Haapojalle, joka on osallistunut ahkerasti kokouksiin ja auttanut monessa asiassa. Tulkaa kokouksiin ja nauttikaa kun voitte kerrankin tulla valmiiseen tilaisuuteen. Leena Kojo, joka lopetti omasta tahdosta tammikuussa, on monina vuosina toiminut yhdistyksen sihteerinä ja rahastonhoitaja. Suuret kiitokset myös hänelle kaikesta yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Olemme alkuvuodesta saaneet häneltä paljon tärkeää tietoa käytännön asioista. Toivotamme Leenalle mukava sekä hyvä tulevaisuus. Kun astuu keulaan niin pitää olla hyvät yhteistyökumppanit taustajoukkueessa. Minulla on onneksi nuorekas ja innokas hallitus, joka tutkii ja pohtii asioita monelta kantilta. On helpompi nuijia päätöksiä, kun taustatietoa ja fakta on olemassa. Hallituksessa ollaan valmiita kuuntelemaan jäsenistön mielipiteitä ja viemään niitä eteenpäin. Jäsenistö on meidät valinnut ja jäsenistön asialla ollaan. Tämän vuoden puolella yhdistyksen edustajat ovat kolme kertaa vierailleet Liikenne- ja viestintäministeri- össä. Kaksi kertaa kuulemassa ministeriön 100 miljoonan euron säästöaikeista ja kerran kertomassa meidän tulevaisuudennäkemyksistämme. Tulevaisuus on haasteellinen. Ajattelen kaikenlaisia julkisia säästöpyrkimyksiä: autoverot, polttoaineet, yhteiskunnan kuljetukset ym. Nämä aiheuttavat useimmiten jonkin verran hämmennystä ennen kuin lopulliset päätökset ovat selvillä. Jos talous vie asiat siihen suuntaan, että isot autot poistuvat markkinoilta ja vaihtuvat pienempiin, yhteiskunnan säästäminen voi olla vaikea. On kuitenkin määrättyjä henkilökuljetuksia missä isot autot ovat taloudellisempi vaihtoehto, esimerkiksi koulukuljetukset, paarikuljetukset, sivukylien ostolinjat, ryhmäkuljetukset, useampi pyörätuoli kerrallaan, vain muutamia mainitakseni. Jossain selvitysryhmässä on varmasti vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Varsinkin jos ei ole kokemusta ja tietoa alasta. Päätös jää ns. teoreettiselta pohjalta tehdyksi ja useimmiten osoittautuu käytännössä vaikeaksi toteuttaa. Välillä ratkaisut koetaan vääriksi ja niitä koetetaan oikaista tekemällä muutosesityksiä, välillä ne menevät ratkaistavaksi oikeusteitse. On selvää, että lakeja ja päätöksiä tarvitaan, mutta jos niitä voidaan tulkita eri tavoin, pitäisi lisäselvitykset tehdä heti, kun tulkintaeroja ilmenee. Tämä on tärkeä kun ottaa huomioon, että asioita käsitellään ja toteutetaan ympäri Suomea. Pienillä paikkakunnilla joutuu usein olemaan nöyrä ja antamaan mieluummin vähän periksi, sillä siellä ollaan hyvin riippuvaisia asian käsittelijästä. Tästä on paljon käytännön kokemuksia. Jos tiedätte olevanne oikeassa ja muualla toimitaan eri tavalla, ottakaa yhteys yhdistykseen. Mieluummin sähköpostitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta (sillä olemme ehkä juuri ratin takana). Mietitään yhdessä miten voidaan lähestyä asian ilman, että menetätte ajot ko. asiakkaalta. Toivotan hyvää jatkoa ja parempaa tulosta alkaneelle vuodelle. Lars Lindroos päätoimittaja puheenjohtaja Hallitus vuonna 2014 Hallituksen puheenjohtaja: Lars Lindroos, LaiƟla, puh. 0500 320 240 Hallituksen jäsenet: Miika JuuƟ, Savonlinna, puh. 040 517 6850 Hallituksen varapuheenjohtaja: Rami Laine, Turku, puh. 0400 779 319 SähköposƟosoiƩeet ovat muotoa: [email protected] Jouko Lehto, Kouvola, puh. 040 557 0447 Ari Rönni, Pori, puh. 0400 720 296 Marko VäsƟlä, Tampere, puh. 0400 636 432 Palveluauto 1/2014 3 Taksialan säästötalkoot altioneuvoston 2013 keväällä tekemän periaatepäätöksen mukaan Liikenne- ja viestintäministeriö velvoitettin uudistamaan julkisesti tuettujen matkojen järjestäminen ja rahoitus. Hallitusohjelman rakennepoliittisen ohjelman tavoite on saada aikaan säästöjä julkisten kuljetusten rahoituksessa. Tavoitteet ovat kovia ja aikataulu kireä. Selvää on, että kuten LVM:n kuulemistilaisuudessa mainttiin, kaikki kivet ja kannot käännetään säästökohteiden löytämiseksi. Paajasen ja Ollilan työryhmän raportit toimivat kivijalkana suunnittelutyössä. Lakejakin muutetaan tarvittaessa ja lainmuutosten pitäisi olla tehtynä jo vuonna 2015. Taksiyrittäjää tullaan tässä rytäkässä varmasti muistamaan. Ajoneuvoveron huojennuksen poistamisesta puhutaan ja merkittävänä taksialaan vaikuttava asiana mahdollinen liikennelupien vapauttaminen on myös keskusteluissa mukana. V Tuli Suko Autoilun kustannukset ovat nousseet. Sen ovat varmasti kaikki alalla toimivat havainneet. Taksiliikenteen kustannusindeksin mukaan 2012-2013 välisenä aikana invataksiliikenteen kustannukset kohosivat Tilastokeskuksen mukaan 1,7 %. Välityskustannusten kasvua ei indeksissä ole huomioitu riittävästi. Taksikysynnän määrä ei ole lisääntynyt. Täältä siis ei lisäapua tulojen lisääntymisen muodossa ole saatavissa. Taksojen korotuskaan ei ole pysynyt kohoavien kustannusten vauhdissa. Toimintaym- 4 päristössä tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet ajojen uusjakoa. Lisäksi pienemmillä paikkakunnilla kyytien valuminen taajamien autoille on osaltaan lisännyt epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Ja löytyyhän niitä. Tuli Suko, siis se sähköinen suorakorvaus. Uutta tuossa suorakorvauksessa oli tarkoitus hankkia säästöjä kuljetuksia yhdistelemällä. Kokonaissäästöjen määrästä ei riittävän laajaa selvitystä ole vieläkään käytettävissä. Varsinaisen kiven kuitenkin palvelutaksiyrittäjän kenkään löi välitysjärjestelmään siirtyminen. Autoilijat vuosien saatossa oppivat tuntemaan toimintaympäristönsä ja sen kuljetustarpeet. Pystyttiin luomaan järkeviä kuljetusketjuja, yhdistelemään ja sovittelemaan kuljetusten kellonaikoja siten, että autot olivat tehokkaassa käytössä hukkakilometrien jäädessä vähempään kuin nykyään. Nykyisten välitystoiminnan kehittymättömyyden takia autojen käyttöaste on huonompi. Tämänsuuntainen kehitys on sekä haitaksi yrittäjälle taloudellisesti että omiaan aiheuttamaan taksaan korotuspaineita. Turhien ajokilometrien välttäminen on kaikkien osapuolten etu. Silloin kaikki säästävät ja lisäksi jopa ympäristörasitukset hieman vähenevät. Ja kyllä, kannatan yhdistelyä. Asiakkaallekin voitaisiin antaa säästömahdollisuus. Yhdistelyn voisi tehdä käyttämällä porkkanaa kepin asemasta. Mikäli asiakkaan matka voidaan yhdistellä, voitaisiin antaa alennusta matkan omavastuusta. Tällöin kuljetuksen ajankohdan mahdollinen viipyminen ei asiakkaan mielestä tuntuisi ehkä niin pahalta, kun odotusajasta saisi pienen rahallisen hyödyn. Tosielämässä mennään kuitenkin toisin. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa on toisenlaiset säästösuunnitelmat. Ajatuksena on, että omavastuu nousisi 15,00 euroon per matka. Mikäli asiakas matkustaisi ns. itsemaksavana, omavastuu olisi tällöin 30,00 euroa suunnalta. Lisäksi tällöin matkasta maksettava omavastuu ei kerryttäisi omavastuukattoa. Vuotuinen omavastuukatto nousisi myös 255,00 euroon. Vieteri kiristyy Kun autoilijalta vähenee työt, logistiikka huononee, rahaa jää tehdystäkin ajosta vähemmän kuin ennen ja yrittäjyyden vapauskin on jo viety, alkaa leppoisammallakin luonteella vieteri kiristymään. Autoilijan tietenkin pitää säästää jo nykyisinkin jostain, kun Sukojärjestelmän käynnistäminen aiheutti sen, että jokaisesta Kelan korvaamasta kuljetuksesta pelkkien välitysprovisioiden jälkeen jää 5-6% vähemmän rahaa kassaan. Autoilijan säästömahdollisuudet kustannuksissa ovat rajalliset. Työntekijöille, mikäli heitä on, maksetaan palkka ja hoidetaan lakisääteiset velvoitteet. Autot tarvitsevat polttoainetta, jota tarjouksista ei saa. Huoltoja ei nykyautoihin voi tehdä itse, kun kaikki on riippuvaista merkkikohtaisista tietokonetestereistä, jotka löytyvät ainoastaan merkkihuollosta. Pesu ja siivous tehdään jo pääosin itse. Jokainen uusi, autoon asennettava työn tekemisen kannalta välttämätön tietotekninen laite lisää kustannuksia sekä Asiakkaalle voitaisiin antaa säästömahdollisuus. Yhdistelyn voisi tehdä käyttämällä porkkanaa kepin asemasta. Varta vasten ulkomaille hoitoon hakeutunut potilas saa sairausvakuutuslaissa säädetyn suuruiset korvaukset samoilla perusteilla kuin Suomessa saaduista hoidoista. Hoitoon ulkomaille hankinnan että käytön osalta. Autokin on välttämätön. Auton hinnassa voi toki säästää. Henkilöautopuolella asia on helppoa. Mikäli kuitenkin kyse on perinteisestä invataksiautoilijasta, tarkoittaa tämä nykyään sitä, että auto vaihtunee kokoluokkaa pienempään. Tämä muutos on jo käynnissä. Mikä vaikutus säästöihin kuljetuskustannuksissa tulisi olemaan sillä, että perinteisen invataksikokoluokan autot poistuisivat ja tilalle tulisi pieniä esteettömiä autoja? Ainakin hiilijalanjälki tulee olemaan suurempi, koska tarvitaan useampi auto suorittamaan sama työ. Huolestuttavaa tässä valtiollisessa säästämisessä on se, että näyttää siltä, että ei haluta ottaa huomioon sitä tosiasiaa, että palvelujen, koulujen ja terveysasemien siirtyessä keskittämisen takia etäämmälle väistämätön seuraus on se, että joudutaan kulkemaan pidempiä matkoja kuin aikaisemmin. Pidempien matkojen kulkeminen maksaa väistämättä enemmän kuin lyhempien matkojen vaikka miten asiaa miettisi. Siihen säästöön ei riitä 2-5 prosentin yhdistelyaste. Loppukevennykseksi ajatuksia omista tulevaisuuden säästövinkeistä: Ajattelinpa aloittaa säästämisen. Säästän autoa. Ostan kirppikseltä käytetyt sakset ja alan parturiksi. Saksilla tienaa tunnissa saman kun taksiautolla, kulut vaan ovat pienemmät ja asiakkaatkin voivat soittaa suoraan minulle. Mainoslausekin, kierrätetty tottakai, on jo valmiina: ”Tukkia ajetaan”. Hyvää kevättä toivottaen Ari Rönni Palveluauto 1/2014 Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen lainsäädännön perusteella kuka tahansa suomalainen voi hakeutua hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan (Norja, Islanti, Liechtenstein) ja Sveitsiin. Varta vasten ulkomaille hoitoon hakeutunut potilas saa sairausvakuutuslaissa säädetyn suuruiset korvaukset samoilla perusteilla kuin Suomessa saaduista hoidoista. Lääkärin ja hammaslääkärin palkkiosta ja heidän määräämistään tutkimuksista ja hoidoista korvaus määräytyy Kelan vahvistaman korvaustaksan mukaisena. Kokonaiskustannusten ja Kelan maksaman korvauksen erotus jää potilaan itsensä maksettavaksi. Korvaus on perityn palkkion määrä, jos palkkio on pienempi kuin korvauksen perusteeksi vahvistettu taksa. Ulkomailla saatu hoito tai suoritetut tutkimukset saattavat olla edullisemmat kuin vastaava hoito Suomessa yksityisen palvelujen tuottajan antamana. Esimerkiksi Virossa saadusta hoidosta peritty palkkio voi joissakin tapauksissa tulla lähes kokonaan korvatuksi. Läkärin määräämien lääkkeiden hinnasta saa sairausvakuutuskorvauksen, jos vastaava lääkevalmiste on hyväksytty Suomessa korvattavaksi. Matkakustannukset omatoimisesti ulkomaille hoitoon hakeutuneelle korvataan niiden tarpeellisten kustannusten mukaisena, jotka aiheutuisivat Suomessa sellaiseen hoitopaikkaan, missä henkilö saisi sairausvakuutuslaissa tarkoitetun tarpeellisen tutkimuksen tai hoidon. Korvausta on haettava Kelasta jälkikäteen lomakkeella SV 128 (Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset). Lomake on saatavissa Kelan verkkosivuilta. Hakemukseen on liitettävä lomakkeessa pyydetyt selvitykset, kuten mak- sukuitit sekä tehdyt tutkimukset ja annetut hoidot. Hoitoon ulkomaille ennakkoluvalla Ennakkolupaa haetaan Kelasta lomakkeella SV 129 (Lupa saada hoitoa asuinvaltion ulkopuolella). Ennakkoluvan voi saada toiseen EU- tai Eta-maahan taikka Sveitsiin. Ennakkoluvan saaminen edellyttää, että henkilön kotikunnan julkinen terveydenhuolto puoltaa luvan myöntämistä. EU-lainsäädännön perusteella ennakkolupa myönnetään, jos hoitoa ei voida järjestää kotimaassa. Puoltolausunnon voi saada esimerkiksi silloin, kun julkinen terveydenhuolto ei pysty järjestämään hoitoa hoitotakuun mukaisessa ajassa, tai jos Suomessa ei ole potilaan sairauden vaatimaa osaamista. Matkakustannukset korvataan sinne, mihin julkinen terveydenhuolto on puoltolausunnossaan potilaan ohjannut. Lausunnossa pitää olla selvitys mahdollisen erityisajoneuvon (esim. taksi tai invataksi) tarpeellisuudesta. Kelaan on perustettu rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste, josta saa yleistä tietoa hoitoon hakeutumisesta puhelin 020 634 0400 tai verkkosivuilta www.kela.fi/yhteyspiste taikka sähköpostina yhteyspiste@kela.fi. Kelaan on perustettu myös kansainvälisten asioiden keskus, johon on koottu kaikki kansainväliseen sosiaaliturvaan liittyvät asiat. Jos kysyttävää on etuusasioista, esimerkiksi korvausoikeuksista tai ennakkolupahakemuksesta tiedustelut voi tehdä puhelimitse 020 364 02000. Teuvo Kurki 5 Veho Oy tarjosi 75-vuotisjuhlansa kunniaksi kokousväelle kuohuvaa juomaa. Veho Oy:n Olli-Pekka Narvio kohotti maljan kolmelle kovalle: lähes 40-vuotiaalle Suomen Palvelutaksit ry:lle, viisitoista vuotta puheenjohtajana toimineelle Juhani Haapojalle ja tänä vuonna 75-vuotta täyttävälle Veholle. Kokousväki yhtyi onnitteluihin seisaaltaan hurraten. Kuvassa vasemmalta: Olli-Pekka Narvio, Elisa Haapoja, Juhani Haapoja, Marko Västilä ja Lars Lindroos. Säästöt puhuttivat Jyväskylässä uomen Palvelutaksit ry:n kevätkokous pidettiin maaliskuun lopulla Jyväskylässä. Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori tarjosi mukavat puitteet paitsi kokoustamiseen, myös vapaa-ajan viettoon. Perinteiseen tapaan kokouspäivän aamuna kokoonnuttiin hotellin pihalle ja aulaan tutustumaan yhteistyökumppaneiden kalustoon ja tuotteisiin. Ennen kokouksen alkua nykyinen puheenjohtaja Lars Lindroos ojensi edeltäjälleen kylpylälahjakortin kiitoksena pitkästä ja ansiokkaasta työstä yhdistyksen hyväksi. Juhani Haapoja on ollut Palvelutaksien puheenjohtajana kauemmin kuin kukaan muu. Monien mielestä viidentoista vuoden ajan nuijaa heiluttanut Haapoja on yhtä kuin Suomen Palvelutaksit, tai niin kuin Veho Oy:n Olli-Pekka Narvio sattuvasti totesi: - Juhani on Palvelutaksien ”kekkonen”. Vaikka ei enää puheenjohtajana toimikaan, Juhani Haapoja on aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa mukana. Hänen kokemukselleen ja näkemyksilleen on varmasti käyttöä tulevaisuudessakin. Juhani kiitti saamastaan huomiosta ja kertoi, että he pyrkivät Elisan kanssa vastaisuudessakin osallistumaan koko- S 6 uksiin ja yhdistyksen toimintaan. Kello 12 puheenjohtaja Lars Lindroos avasi kokouksen. Yhteistyökumppaneiden esitysten ja kokouksen aloitusrutiineiden jälkeen käsiteltiin ja vahvistettiin vuoden 2013 toimintakertomus sekä esiteltiin vuoden 2013 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto. Tilinpäätös vahvistettiin ja vastuuvapaus myönnettiin hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Vireillä olevat asiat Lars Lindroos kertoi, markkinaoikeuden päätöksestä (2012) ja siihen liittyvästä Kelan tekemästä valituksesta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asian esittelijän mukaan asia etenee hitaasti mutta varmasti. Vakuutusoikeudessa on kesken, valtakirjan käyttöoikeutta käsittelevä asia, josta Kela on tehnyt valituksen. Asia on valmisteltu ja menossa päätökseen ensi kesänä. Liikenne- ja viestintäministeriössä järjestettyihin sidosryhmien kuulemistilaisuuksiin on osallistuttu ja hallituksen edustajat ovat käyneet erikseen kertomassa alan epäkohdista ja ongelmista, muun muassa isojen autojen kustannuk- sista, niiden mahdollisesta vaihtumisesta ns. esteettömiin autoihin ja sen vaikutuksista. Lindroos kertoi, että kokousta seuraavalla viikolla järjestettävässä kuulemistilaisuudessa esillä on mm. taksiliikenteen kiintiöiden poisto, enimmäishintasäätelyn poisto, ajovelvollisuuden poisto, yhdistelyn toimivuus ja ”naapuriavun” kannustaminen. Säästöä matkakorvauksilla Vilkasta keskustelua aiheutti myös Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen 32/2014 (21.2.2014) sisältö, josta keskusteltiin kokouksen lopussa myös kansanedustaja Anne Kalmarin kanssa. Tiedotteessa mainitaan matkakorvaussäästöistä seuraavaa: ”Matkakorvauksista säästetään lisäämällä taksimatkojen yhdistelyä ja nostamalla potilaan matkakohtaista omavastuuta 14,25 eurosta 15 euroon. Vastaavasti vuotuinen matkakustannusten omavastuukatto eli ns. matkakatto nousisi 242,25 eurosta 255 euroon. Jos potilas ei tilaa taksimatkaa matkavälityskeskuksen kautta, matkakohtainen omavastuu on 30 euroa, eikä se kerryttäisi matkakattoa. Kansanedustaja Anne Kalmari otti vastaan Suomen Palvelutaksit ry:n viirin ja kohotti maljan taksipalvelulle ja Palvelutakseille. Kuvassa (yllä) kilistävät Lars Lindroos, kansanedustajan avustaja Eija Harju ja Anne Kalmari. Matkakustannuksista syntyy ministeriön mukaan 20 miljoonan euron säästö.” Muut tiedotteessa mainitut säästökohteet löytyvät lääkekorvauksista, hammashuollosta ja kuntoutuksesta Tiedotteen mukaan sairausvakuutuksen säästöt toteutetaan asteittain ensi vuodesta alkaen ja ne ovat täysimääräiset vuonna 2017. Pitkissä kantimissa Kansanedustaja ja Kelan valtuutettu Anne Kalmari ja hänen avustajansa Eija Harju piipahtivat kevätkokouksessa. Anne Kalmarin kanssa on oltu yhteydessä jo aiemminkin ja Palvelutaksien edustajia on käynyt tapaamassa Kalmaria myös hänen työpaikallaan Eduskunnassa. Silloin keskusteltiin pääasiassa suorakorvausjärjestelmän aiheuttamista lisäkustannuksista ja asiakkaan oikeudesta käyttää tuttua taksia. Nämä asiat nousivat esiin tälläkin kertaa. Elisa ja Juhani Haapojan lapsenlapset ovat ehtineet osallistua jo useampaan vuosikokoukseen. Kuka tietää vaikka tästä joukosta löytyisi Palvelutaksien tuleva puheenjohtaja. - Kyllähän tämä pitkissä kantimissa monessa kohtaa on, pohti Kalmari. Hän on vakaasti sitä mieltä, että ihmisellä pitää olla oikeus valita palveluntuottajansa kaikissa tilanteissa. - Miltä kuulostaisi, jos Kela tai ministeriö määräisi kenen lääkärin palvelua sairaan tulee käyttää. Jos menee jonkun muun vastaanotolle, omavastuu nousee suuremmaksi. Taksipalveluille ja Palvelutakseille Lars Lindroos kertoi Anne Kalmarille kokouksessa esille tulleesta, Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta 32/2014, jonka sisältö oli Kalmarille uutta tietoa. - Eihän tämän epäoikeudenmukaisempaa voi olla, tokaisi Kalmari. Kokouksessa mukana ollut tuttu lakimies kertoi asian tarvitsevan toteutuakseen lakimuutoksen. Kokousväki arveli toiveikkaasti, että tämänkaltainen, Suo- men perustuslain vastainen esitys ei voi mennä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa läpi. Anne Kalmarin kanssa keskusteltiin myös muista kevätkokouksessa käsitellyistä asioista. Keskustelu oli vilkasta ja Kalmari oli kiitollinen saamastaan suorasta palautteesta ja lupasi tarttua asioihin mahdollisuuksiensa mukaan. Hän toivotti tsemppiä ja jaksamista ”taistelussa”, jota myös hän pitää oikeana. Lopuksi puheenjohtaja Lars Lindroos ojensi Anne Kalmarille yhdistyksen viirin kiitokseksi hyvästä yhteistyöstä. Silminnähden liikuttunut Kalmari kiitti huomionosoituksesta ja kohotti kiitosmaljan taksipalveluille ja Palvelutakseille. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 15.55. Virallisen ohjelman ulkopuolella keskusteltiin muun muassa autoverosta ja sen mahdollisen muutoksen vaikutuksesta alaan. Maj-Lis Krouvi Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 32/2014 (21.2.2014) on luettavissa kokonaisuudessaan internetissä: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1875668#fi Palveluauto 1/2014 7 Kalustonmuutos invataksialalla O lemme saaneet ainakin isoimmissa kaupungeissa huomata perinteisen pakettiautopohjaisen invataksikaluston määrän vähenemisen. Invatakseja vaihdetaan huomattavassa määrin lähes puolet halvempiin sekä kustannustehokkaampiin henkilöautopohjaisiin esteettömiin. Tämä niin sanottu ”Caddy” luokka on vallannut tilaa varsinkin alueilla, jotka ovat jo mukana Kelan sähköisessä suorakorvauksessa. Miten tähän sitten on tultu ja onko tämä pelkästään hyväksi invataksialalle? Puolet halvemmalla Syitä voidaan varmasti arvailla paljonkin, mutta kolmen kärjen taitavat muodostaa viranomaisohjaus, työympäristön muutos sekä taloudellinen taantuma. Viranomaisohjaus eli taksa- ja lupapolitiikka sekä esteettömän kaluston määrittely ovat mahdollistaneet sen, että perinteisiä invataksin kuljetuksia päästään hoitamaan sijoittamalla vain puolet invataksiin tarvittavasta pääomasta. Puolet halvemmalla kalustolla saa kuitenkin vahvistetun taksan mukaan täyden hinnan esteettömästä kuljetuksesta. Tähän kun lisätään huomattavasti pienemmät liikennöintikulut polttoaineen sekä huoltojen osalta, niin voidaan todeta viranomaisen antaneen oivan porkkanan yrittäjälle ajaa kalustonsa alas. Työympäristön muutoksesta voidaan puhua Kelan suorakorvausalueilla. Entisestä mallista, jossa asiakas valitsi palveluntuottajan, pois lukien tuttutaksi, on siirrytty keskitettyyn tilausvälitykseen, jossa asiakkaat kiertävät autosta toiseen. Kyydin saamiseen vaikuttaa 8 enemmän jonopaikka tolpalla kuin hyvin hoidettu asiakaspalvelu, jossa riittävän tilavalla kalustolla oli oma tärkeä osansa, varsinkin vaikeavammaisten kohdalla. Tolpalta saman määrän esteettömiä asiakkaita saa siis puolet halvemmalla kalustolla kuin kalliimmalla invataksilla. Keskitetty tilausvälitys on myös aiheuttanut sen, että normaalia tolppaliikennettä tulee invatakseille enemmän, jossa taas iso pakettiautopohjainen invataksi ei ole kustannustehokkaassa käytössä. Kyytimäärät laskussa Taloudellinen taantuma onkin sitten ainoa, joka on mitä ilmeisimmin muuta perua kuin viranomaisohjauksesta aiheutuva. Vuodesta 2007 alkanut ja edelleen jatkuva kyytimäärien lasku on vaikuttanut tavallisten taksinkäyttäjien määrään myös invatakseissa, joka on ollut tärkeä liikevaihdon lisä monelle yrittäjälle. Tilataksien tarve on vähentynyt. Näissä oloissa 12-15 litraa kuluttavan 3000 kiloa painavan invataksin käyttö ei liene kovinkaan järkevää yrittäjän kannalta. Pyöriikö se maailma sitten niin, että me kaikki esteettömillä ”Caddyillä” ajamme? Ei se maailma taida niin pyöriä. Mikäli maassamme on vahvistettu taksa vielä parin vuoden päästä, löydämme aivan uudenlaisen invataksin taksan, jonka avustuslisä ei ole edes sukua nykyiselle. Kaluston käyttö- ja pääomakulut päätyvät indeksin mukaan vahvistettuun taksaan. Mikäli esteetön taksi maksaa vähemmän kuin Suomen tällä hetkellä suosituin yksittäinen henkilöautotaksi, voimme vetää johtopäätöksen sen vai- Kalustoa Apuvälinemessuilla Tampereella 2013. kutuksesta taksaan. Ja avustuksen osalta voimme sanoa, että myös tavalliset taksit avustavat asiakkaitaan. Huomattava investointi Liikenneministeriö on kiinnittänyt huomiota entistä enemmän tulevaisuudessa tapahtuvaan matkojen yhdistelyyn, jolla saadaan yhteiskunnan henkilöliikenteeseen käyttämiä summia pidettyä kohtuullisina. Onko invataksiautoilijoilla tulevaisuudessa kalustoa millä kilpailla näistä kuljetuksista? Investointi on huomattava yksittäiselle autoilijalle, joka vaihtaa vanhan henkilöautoesteettömän takaisin invataksiksi. Näissä kuljetuksissa on helposti pyörätuoli, rullaattori ja viisi koululaista sekä enemmän. Ja mikä tärkeintä, palveleeko kalustosi vaikeavammaista, joka tarvitsee avustusta matkan aikana tai liikkuu isolla sähkö- tai erikoistuolilla? Joutuuko asiakkaasi istumaan pää katossa ja miettimään mahdollisen peräänajon seurauksia? Yrittäjän on hyvä näinä aikoina miettiä, autoileeko erikoiskalustolla sekä sen mukaisella palvelulla ja ammattitaidolla vai halvimmalla mahdollisella kalustolla johon pyörätuolin saa. Lähteäkö sekaliikenteeseen vaiko yrittää profiloitua ammattitaitoa vaativiin taksiliikenteen erikoiskuljetuksiin johon on oppinsa kerännyt. Tehtävä ei ole nykyisessä tilanteessa helppo, mutta mielestäni tavoittelemisen arvoinen. Onnea kilpailutuksiin ja aurinkoista kevättä! Rami Laine Luksuspalveluita? Tampereella jo vuosikymmen sitten sain kuulla väittämää ”taksimatkoja yhdistellään, koska vammaisille ei saa tarjota liian luksusta.” Luksustako se on, ettei pääse omin avuin kotoa asioilleen, ilman ovelta ovelle kuljettavaa taksikyytiä? Vammaispalvelulain suomat kuljetuspalvelumatkat ovat tarjolla vammaisille sen takia, etteivät he pääse käyttämään julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia, sekä heillä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa. Itselleni oli todella vaikea pala n. 10 vuotta sitten pyytää avustajapalvelua sairastuttuani ja kun asiat eivät vain enään sujuneet ilman avustajaa. Kotiini tuli satunnainen SPR:n valitsema avustaja. He olivat toki opastettuja työhönsä, mutta jo se kismitti, että joudun päästämään kotiini ihan kenet vain, joka tulee ovikelloa soittelemaan. Tässä kun näitä avustajapalveluita on tullut käytettyä pian kymmenen vuoden ajan, niin olen edelleenkin sitä mieltä, että minun tulee saada itse päättää kuka minua avustaa kotonani. Nykyään se onnistuukin, koska voin itse valita ja palkata henkilökohtaisen avustajani. Tässäkin on omat mutkansa, mutta emme mene nyt niihin. Sama tulisi mielestäni päteä tähän kuljetuspalveluunkin. Ne jotka siihen pystyvät tai muutoin haluavat, voivat kulkea palveluliikenteen kydeissä kanssamatkustajien kanssa. Heille tämä tulee jatkossakin suoda ja sitä kautta kunnat niitä säästöjä hankkikoon, ei vaikeimmin vammaisia nöyryyttämällä taksimatkojen yhdistelyyn. Tämä palveluliikenne on siis erittäin kannatettavaa. Näin kuitenkin jonkinlaisista liikkumisen vaikeuksista kärsivä pääsee kotoa kätevästi asioilleen ja näkee mahdollisesti jo matkalla tuttuja, sekä saa myös kuljetuksen yhteydessä tarvitsemaansa apua. Jo yli kymmenen vuotta sitten oli selvää Tampereella, missä näitä asioita tarkemmin tutkin, että taksimatkojen yhdistely tulee maksamaan enemmän, kuin vanha tuttutaksi. Tuttutaksisysteemi jossa vammainen sai soittaa aina kyytiä tarvitessaan omalle tutulle taksikuskilleen. Taksimatkojen yhdistelyä siihen aikaan vasta harjoiteltiin ja harjoituksiin Tampereen kaupunki sai yhteiskunnan tukea. Tukea joka oli aikalailla saman verran, kuin Tampeen kaupungin väittämä säästö. Tästä voi vain tehdä sen johtopäätöksen, että kun yhteiskunnan tukea ei enään ollut ja yhdistelykin tehdään palkattujen keskustyöntekijöiden voimin, niin kaikki säästö menee kyllä siihen matkojen yhdistelyn pyörittämiseen. Tuolloin näiden harjoittelujen aikaan kerran olin myös itse taksimatkan yhdistelykyydissä. Olin juuri palaamassa töistä ja invatakissa oli samaan aikaan pari kolme muuta kyytiläistä. Yksi oli myös tulossa töistä, pari muuta oli tulossa tai menossa viihteelle. Invataksissa, vaikka isoja autoja usein ovatkin, on myös seinät ja rajallinen määrä istumapaikkoja. Tässä kuljetuksessa istuin tietenkin itse pyörätuolissa kahden penkkirivin välissä ja edessäni oli kolmen penkin rivi. Näistä keskimmäisessä, minua vastapäisessä penkissä istuin yksi näistä viihteellä olijoista ja tuoksahti suoraan päin naamaani viihdejuomille ja jututkin olivat sitä tasoa, että niitä kuulee normaalisti vain yö myöhällä kulkevissa kaupunkibusseissa. Invataksikyytiä yhdisteltäessä tuskin on tarkoituksen mukaista, että kyydissä olisi pari kolme pyörätuolia kiinnityksineen ja edes pienin avustamistarpeineen. Kuljetusmatka-aika venyy tarpeettomasti ja matkan päämäärässä saatetaan olla jopa myöhässä. Esim. jossain tärkeässä tapaamisessa tämä ei kertakaikkiaan ” kaikki säästö menee kyllä matkojen yhdistelyn pyörittämiseen käy. Yksityisyydenkään suojaa ei ole. Kuka vain random (tuntematon) kyytiin matkalta tullut näkee minne olet menossa, ellei sitten saa sitä jo puristettua sinulta itse kertomanasi. Kaikki eivät vain halua kulkea muiden kanssa. On vammaan liittyviä pelkotiloja ja elämän itsensä tuottamaa arkuutta liikkua muiden kanssa samassa kyydissä. Kyytien yhdistelyissä tulee aina ottaa huomioon nämä yksilölliset tarpeet. Vaikeavammaisella joka arkailee muiden kanssa liikkumista tai ei halua matkan kohteen tulevan muiden tietoon, on myös vammaispalvelulain suoma oikeus kuljetuspalveluun. Kotiin jääminen olis syy mikä tahansa tulee aina pitkässä juoksussa myös yhteiskunnalle kalliimmaksi, kuin tämä aktiivisen liikkumisen ja osallistumisen tukeminen. Johtopäätös, minkä esimerkiksi Tampereen kaupunki on siis myös myöntänyt meille monelle asianosaiselle, on, että ”meidän taksimatkojamme yhdistellään (vain), koska vammaisille ei saa tarjota liian luksusta.” Jan Åhman Raajarikkoiset ry Puheenjohtaja/päätoimittaja [email protected] Koulutusta ja Linja-autokaupaa Iisalmessa toimiva HR Management Finland Oy on myynnin edistämiseen ja koulutukseen erikoistunut yritys, joka toimii tiiviisti henkilökuljetusalan ympärillä järjestäen ammattipätevyyskoulutusta taksinkuljettajille ja harjoittaen pienoislinja-autokauppaa ”avaimet käteen” -periaatteella. Mikko Laitinen kertoi, että uutuutena on aloitettu Ivecon myynti viime syksynä. - Taksiksi ei olla vielä yhtään Ivecoa myyty, vaikka tarjousta on tehty, Laitinen Palveluauto 1/2014 kertoi. HR Management Finland Oy on kolmas organisaatio Suomessa, joka sai luvat kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen antamiseen. Yrityksellä on yhteistyösopimus mm. Suomen Palvelutaksien kanssa. Kurssikalenteri löytyy netistä osoitteesta www.taksinkuljettajaksi.fi. Muuhun toimintaan voi tutustua osoitteessa www.hrmpalvelut.fi kevät- kokous Jos jollakin vielä on jäänyt jatkokoulutus unholaan, kannattaa olla yhteyksissä, laitetaan asiat kuntoon, kehottaa Mikko Laitinen. 9 Pari sanaa sosiaalisesta mediasta Siellä on kaikki. Sinne on pakko kuulua tai on jotenkin outo tai ainakin epäsosiaalinen. Mikä se sellainen on, joka jaksaa kiinnostaa vuodesta toiseen? Itse liityin facebookiin syksyllä 2008 kaverini kovasti sitä suositellessa. Olen aina vähän ihmeissäni kun pitää ryhtyä johonkin uuteen ja ihmeelliseen ja niin olin nytkin. Mutta ei auttanut, kun kaveri oli käymässä ja samalla siis pystyi myös neuvomaan alkuun. Koska en ole pitänyt mitään päiväkirjaa facebook tapahtumista, niin en tarkalleen muista kaikkia tapahtumia siellä, mutta liittämäni kuvat kertovat enemmän, kuin tuhat sanaa. On kuvia piparikakkutaloista monelta joululta, sekä jouluun muuten liittyvää kuvaa, on kalastuskuvia, sekä mm. kuvia koirastani. Enemmistönä varmasti on kuvia leipomisistani ja sitten toisena tulevat eri kesien kukkaloistoni terassiltani. Koska sosiaalisessa mediassa vietetään usein se aika milloin ei ole muuta tai on jollain tavoin tylsää, niin sinne eksyy toisinaan myös ns. turhia kuvia, joita sitten muutaman ajan päästä itsekin ihmettelee, kuinka joku vitsi tai hauska kuva on voinut silloin noinkin paljon sykähdyttää, että ihan facebookiin on kuva pitänyt liittää. Facebookin käyttöön minut aikanaan neuvonut kaverini ei enää siellä kuulemma juurikaan käy tai ei ainakaan enää ole kavereissani. Tämä onkin niitä sosiaalisen median kummallisuuksia, mitä ole jo reilun kymmenen vuoden ajan ihmetellyt. Miten ihminen, jonka kanssa on sitä ennen ollut kaveria tai jopa ystävä, voi kipakan keskustelun tai kahden päätteeksi ottaa keskustelukumppaninsa pois kavereistaan tai ”estää” kokonaan? Normaalissakaan kanssakäymisessä ei voida menetellä noin? Niin toki tehdään, että lähdetään paikalta ovet paukkuen, eikä koskaan enää palata, mutta se tehdään usein kahden kesken. Sosiaalisessa mediassa kaikki yhteiset tutut huomaa, että nyt se ei ole enää tuon kavereissa. Samalla kun toisen estää ja sattuu asumaan myöskin jossain kaukana toisesta, niin voi tehdä lähes mahdottomaksi asioista sopimisen. Estetty tai siis ei-kavereissa oleva ei voi laittaa anteeksipyyntöviestiä toiselle. Sosiaalinen media on kuin luotu meille vammaisille, jotka ovat elämässään vaikuttaneet pitkin Suomea. On vaike- kevät- kokous ampi liikkua ja matkailla, varsinkin jos on vielä autoton. Ja eihän taksillakaan, ainakaan vammaispalvelun laskuun lähdetä kovinkaan kauas. Mutta kun Sosiaalisesta mediasta tulee ilkeilyn ja kyttäämisen paikka, niin jotenkin on sosiaalisuus hukassa tai jopa kääntynyt itseään vastaan. Facebookissa kyllä siis voi rajata kaveripiirinsä itselleen suotuisaksi, mutta ns. julkisilla keskustelufoorumeilla, missä voi keskustella nimettömänä, helposti vielä tänäkin päivänä vammainen saa ilkeitä kommentteja osakseen, joko mielipiteistään tai itse vammaisuudesta. Vaikka sosiaalinen media on tuonut minulle hyvän lisäksi myös rutkasti päänvaivaa, niin aijjon siellä edelleen pysyä. Se on hyvä paikka pysyä ajan tasalla esimerkiksi myös näistä vammaisasioista, koska yhteisöissä, missä on samoista asioista kiinnostuneita, tietoja jaetaan. Jan Åhman Raajarikkoiset ry Puheenjohtaja/päätoimittaja [email protected] Vahvuutena monipuolinen osaaminen Jari Soukkio edusti Tampereella ja Korpilahdella toimivaa Tamlans Oy:tä, joka tuotemerkkejä ovat Tamlans-pelastusajoneuvot ja Pegabus-pikkubussit ja pienoislinja-autot. Tamlansi Oy:n laajaan merkkivalikoimaan kuuluvat invataksi ja pikkubussipuolella Mercedes-Benz Sprinter ja Vito, Volkswagen Crafter, T5 ja Caddy sekä Ford Custom ja Transit. Tamlans Oy työllistää 52 henkilöä. Esittelyyn Soukkio oli tuonut Mercedes-Benz Sprinterin, jonka varustukseen kuuluivat myös Medirol-taksipaarit, jotka ovat Soukkion mukaan hyvin toimivat ja suhteellisen edulliset. Jari Soukkio esittelee kääntöistuinta, joka pienemmissä autoissa antaa tarpeellista kulkutilaa oviaukolle. Poikittaiskiskoihin kiinnitetyt istuimet on helppo irrottaa ja integroitu turvavyö lähtee penkin mukana. 10 Tamlans Oy toimintaan ja tuotteisiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.tamlans.fi. Minä kuljetan Olli-Pekka Narvio on tuttu vieras Suomen Palvelutaksit ry:n kokouksissa. Hän aloitti tänä vuonna 75-vuotta täyttävän Veho Oy:n esittelyosuuden kiittämällä hyvästä yhteistyöstä ja toteamalla, että on ilo olla ammattilaisten kanssa tekemisissä. Narvion mielestä ammattilaiset ovat pärjänneet ja tulevat pärjäämään vaikeidenkin aikojen läpi. - Aina tarvitaan Palvelutakseja ja palvelutaksia palvelemaan tarvitaan täyden palvelun autotalo, Narvio kiteytti, ja ennusti, että Veho palvelee asiakkaitaan vielä monen 75 vuoden ajan. Narvio näytti kokousväelle Vehon historiasta kootun mielenkiintoisen esityksen, jossa käytiin läpi Vehon vaiheet syntyajoista nykypäivään. Esityksestä selvisi muun muassa, että nimi Veho tulee latinan kielestä ja tarkoittaa "minä kuljetan" kevät- kokous Esityksen voi katsoa Veho Oy:n internetsivuilla: www.veho.fi kevät- kokous Palveleva bussitalo Sami Niemistö Oy Auto-Way Ltd:ltä kertoi, että alun perin tarkoitus oli tuoda näytille Lectica / Hakalan Verhoomo Oy:n valmistama Ford Transit. Pari päivää ennen kokousta auto myytiin ja siksi ei tällä kertaa Fordia nähty kalustoesittelyssä. Lectican ja Auto-Wayn yhteistyö alkoi vuosi sitten Palvelutaksien kevätkokouksessa Seinäjoella. Seinäjoella toimiva AutoWay on suomalainen palveleva bussitalo, jonka ydintoiminta on pikkubussien myynti ja maahantuonti. Niemistö kertoi, että yrityksessä eletään muutoksen aikaa. Uutta brändiä luodaan aktiivisesti ja tästä näkyvin esimerkki on käyntikortissa ja esittelyauton kyljessä oleva uusi logo. Myös toimintatapoja järkeistetään ja tehtäviä jaetaan uudelleen. - Näin pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin. Tutustu toimintaan ja tuotteisiin osoitteessa www.autoway.fi. Palveluauto 1/2014 11 Pirkko Lemetyinen kävi tervehtimässä hallitusta kevätkokousviikonloppuna. Kuvassa hänen kanssaan jutustelevat Jouko Lehto (vas.) ja Lars Lindroos. Taloushallinnosta rankametsään Suomen Palvelutaksit ry:n kirjanpidosta vastannut Tilipalvelu Pirki Oy:n omistaja, yrittäjä Pirkko Lemetyinen on hiljakseen siirtymässä viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Hän kävi tervehtimässä hallitusta kevätkokousviikonloppuna ja kertoi samalla omista tulevaisuudensuunnitelmistaan. iime vuosina tilitoimistoissa on siirrytty kiihtyvällä vauhdilla kohti sähköistä taloushallintoa. Pienille tilitoimistoille tämä luo muutospaineita ja asettaa haasteita. Lisäksi uuden järjestelmän tulo aiheuttaa lisää kustannuksia. - Tässä tapauksessa kustannukset eivät aiheudu niinkään ohjelmista vaan henkilökunnan kouluttaminen uutta järjestelmää varten nielee rahaa ja vaatii resursseja, sanoo Pirkko Lemetyinen. Tilanne on mietityttänyt Lemetyistä viime kesästä asti. Hän kertoo, että Jyväskylän seudulla pienten tilitoimistojen kesken pohdittiin muutoksen tuomia on- V 12 gelmia ja keskusteltiin siitä, miten asiat saataisiin sekä yrittäjien että asiakkaiden kannalta parhaiten hoidettua ja halukkaat voisivat hyödyntää sähköisiä palveluita. Näiden keskustelujen yhteydessä Lemetyisen asia ratkesi melkein kuin itsestään. Sopiva kumppani löytyi ja Pirkko Lemetyinen myi yrityksensä Tilipalvelu Pirki Oy:n tilitoimistoliiketoiminnan Tuula Aaltosen omistamalle Tilitalo Aaltonen Oy:lle. Tässä kaupassa voittivat kaikki. Pirkin tavoin pieniä asiakkaita palveleva Tilitalo Aaltonen sai lisää volyymia, tekijöitä ja asiakkaita, kun taas Pirkko Lemetyinen sai ottaa askeleen kohti kaipaamiaan eläkepäiviä. - Sähköisen järjestelmien tulo tavallaan vain laittoi vauhtia asioihin, kertoo vielä osapäiväisesti työtä tekevä Lemetyinen, jonka tulevan vuoden suunnitelmiin kuuluu parin vuoden sisällä kokopäiväeläkeläiseksi siirtyminen. Haasteita työssä Vaikka eläkepäivät houkuttavat, Pirkko Lemetyinen kertoo nauttineensa työstään. - Varsinkin yhdistysmaailmassa asioiden hoito on välillä ollut haastavaa, sillä kun toimitaan harrastuspohjalta, jäsenten osaamisen vahvinta aluetta ei aina ole taloushallinto, naurahtaa Lemetyinenj jatkaa, että toinen asioiden hoitoon vaikuttava tekijä on se, että kenelläkään ei tahdo olla tarpeeksi aikaa. Oman haasteensa yhdistysten taloudenhoitoon antaa myös se, että toimijat ovat usein eripuolilla Suomea. Lemetyisen mielestä Palvelutaksien kanssa on ollut antoisaa ja mukava työskennellä. Erityisesti hän haluaa kiittää Leena Kojoa valtavasta työpanoksesta yhteistyön alkuaikoina, kun vanhojen mallien mukaan tehtyjä rutiineja lähdettiin uudistamaan ja systematisoimaan. - Leenan kanssaan oli helppo työskennellä ja kehittää uusia tapoja hoitaa asioita entistä paremmin, Lemetyinen kehuu. Tästä eteenpäin Palvelutaksien asioita hoitaa Tilitalo Aaltonen Oy.ssä Terhi Kiurunen, jota Pirkko Lemetyinen on avustanut siirtymävaiheessa muun muassa tilinpäätösasioissa. Rankametsästä kuntoa Kiitos Lopuksi Lemetyinen haluaa lausua kiitokset kaikille niille Suomen Palvelutaksit ry:n henkilöille, jotka kiitettävästi ovat menneiden vuosien aikana osallistuneet taloushallinnon asioiden kehittämiseen ja omalla kokemuksellaan auttaneet monissa kysymyksissä. - Uusi, sähköinen aika Larsin, Tuulan ja Terhin kanssa tuo teille uusia mahdollisuuksia ja näihin käsiin jätän todella hyvin mielin taloushallintonne. Maj-Lis Krouvi Palveluauto 1/2014 ”Helppo pestä ja hyvin hengittää” -kangasratkaisuja eri kokojen perseille mitoitettuna. Ei näin! Repikää nyt jostain sitä nahkaa, samettia… On edetty jo sellaiseen vaiheeseen, että voi odottaa seuraavan palan valmistumista. Toivon, sen olevan sulavalinjainen, materiaalivalinnoiltaan yllättävä ja esteettinen. Älkää tuhlatko halpaa paljon, tuhlatkaa kallista ja harkiten. Minä, joka olen noin marginaalisesti ottaen ihmiskunnan epämuodostunein olio, vammainen, olen koko ikäni saanut leikkiä erilaisilla metalliputkilla ja muoviosilla ja koonnut niistä itselleni aina tilanteeseen sopivan palapelin. Vastaan on tullut vasikan pään kokoisia niskatukia. Niiden korville käännettävät ulokkeet estävät pään notkahtamisen sivusuunnassa ja taaksepäin, jos sattuu peräänajo. Ne tilanteet kuitenkin ovat harvassa, koska kukaan ei halua vammaisen lentävän pää edellä läpi tuulilasin, ettei tuo sairaus vaan pääsisi leviämään maanteitä pitkin terveisiin ihmisiin. Toiset taas ovat mahdottoman jalomielisiä, eivätkä halua vammaisille pahaa. He tajuavat jo mielestään valmiiksi, kuinka vaikeaa se elämä voikaan olla. Kolmannet taas osaavat olla fiksuja liikenteessä ja mieltävät vammaisuus-käsitteen elämäntavaksi. Osaavat siis elää asian kanssa. Kiitos teille, on helpompi elää kun jotkut pystyvät ajattelemaan samoin kanssani. Voi vasikan pään kokoiset niskatuet ja yksinkertaiset metallirungot. Vaikka kuljenkin erityisiä palveluita tarjoavalla taksilla, niin en henkilökohtaisesti silti halua näyttää tuoliin köytetyltä sätkynukelta, jolla on viisi kokoa itseään suuremmat nahkapäällysteiset korvalaput päässään. Ja nuo korvalaput on vieläpä kiinnitetty niskan takana törröttävään metalliputkeen, etteivät nuo vaan menisi hukkaan tai jotain vielä pahempaa, jäisivät vallan käyttämättä. Olen toteuttanut jälkimmäistä vaihtoehtoa jo useamman vuoden ja vastaan itse murtuneesta niskastani, jos huonosti sattuisi käymään. Tästä sainkin aasinsillan suoraan siihen, mitä oikeasti sitten ajattelen- kaan. Liian monesti törmään rasittavan ahtaaseen ajatteluun siitä, etteivät apuvälineet ja esteettisyys kuuluisi samaan lauseeseen. Kysyn vaan että miksi? Pyydän, herätkää terveydenhuollon ammattilaiset, apuvälineteknikot, vaatesuunnittelijat, tekstiilitaiteilijat ja muotoilijat! tehkää yhteistyötä ja yhdistäkää visionne yhteiseksi voimavaraksi. Täällä sadat ja tuhannet vammaiset naiset ja jopa jotkut miehetkin janoavat apuvälineverhoiluun jotain yksilöllisempää kuin mustia ”helppo pestä ja hyvin hengittää” kangasratkaisuja eri kokojen perseille mitoitettuna. Ei näin! Repikää nyt jostain sitä nahkaa, samettia, kierrätysmuovia, tylliä, silkkiä ja villaa. Annan vinkin: tuokaa osaamisenne tälle vuosituhannelle, tuokaa palvelunne naisille ja miehille yksilöinä yksilöllisesti. Takapenkin paikalta huudeltua Yrittäjänä pienessä yrityksessä joutuu usein olemaan työssä kiinni 24 tuntia päivässä viikon kaikkina päivinä. - Tässä on tahtonut välillä jäädä muu elämä elämättä, Pirkko Lemetyinen sanoo. Nyt vielä osapäiväisesti muualla työskentelevälle Lemetyiselle jää aikaa muuhunkin kuin työn tekoon. - Aion ihan ensimmäiseksi käyttää aikaa kodin järjestelyihin, hän kertoo. Viimeiset parikymmentä vuotta aviomies on hoitanut lähes kaikki kotiasiat. - Minä olen vain lähtenyt aamulla ja palannut illalla takaisin. Ilman hänen panostaan elämä olisi ollut paljon hankalampaa. Lemetyinen toivoo kodin kunnostuksen lisäksi ehtivänsä viettää enemmän aikaa luonnossa. Ennen Jyväskylään muuttoaan 25 vuotta Hankasalmella maalaistalossa asuneelle ja maalta kotoisin olevalle Lemetyiselle myös ruumiillinen työ on tuttua. Kun talo lämmitettiin puilla ja sen lisäksi olivat vielä leivinuuni ja sauna puulämmitteisiä, oppi metsässä sahaa käyttämään. - En kuulu kuntosali-ihmisiin vaan hoidan kuntoani tavallisilla askareilla, hän kertoo ja haaveilee pääsystä rankametsään kuntoaan kohottamaan ja luontoon liikkumaan. Tosin tälle keväälle riittää tekemistä Jyväskylän kupeessa kotonakin, kun uusi vesi- ja viemäröintiprojekti on sotkenut pihan ja multakasoja on joka puolella. Kuulostaa siltä, ettei Pirkko Lemetyisen aika eläkeläisenäkään ehdi pitkäksi tulla. Metallirunkoinen palapeli ja toisen vuosituhannen pelinappulat Laitan käyttökelvottomat jalkani teille pantiksi siitä ettei esteettisyys aina maksa. Ottakaa luovien alojen opiskelijat avuksenne. Kymmenet opiskelijat ovat vailla työpaikkaa. Avatkaa mahdollisuus uuteen aikaan ja rajoja rikkovaan yhteistyöhön. Antakaa persoonien loistaa ja ottakaa riski: Nujertakaa yhdessä ihmismieliä vuosia piinannut ja pelottanut ruma, luotaan pois työntävä vammainen. Nostan kantavaksi voimaksi tasavertaisuuden ja yhteenkuuluvuuden. Vammaisetkin näyttävät kauniilta ja komeilta. Niin yksinkertaisesta syystä että he huolehtivat itsestään ja osaavat viehättää. Te apuvälineiden käyttäjät, katsokaa rohkeasti peiliin älkääkä pukeko niitä verkkareita ainoastaan avustajienne iloksi. Näyttäkää se mitä oikeasti olette. Pelkääkö yhteiskuntamme muutosta? Mitä jos vammaisesta naisesta muodostuisi kaksituhatta luvun lopun ja kolmetuhatta luvun seksisymboli aidoimmillaan? Tehkääpä kaikki oma osanne muutokselle. Emilia 13 Ratin takaa Tässä artikkelisarjassa esittelemme vuorollaan kaikki Suomen Palvelutaksit ry:n jäsenyrittäjät, heidän toimintansa ja kalustonsa. Kurkistamme vähän myös yksityiselämän puolelle. Tällä kertaa itsensä esittelee hallituksen jäsen Ari Rönni. Kuka olet? Ari Rönni, syntyjään kuukkarilainen. Kuukkari on kotikaupungin kuudes kaupunginosa, entinen kuoppakaupunki. Paikkakunta missä toimit? Asemapaikka on Porin kaupunki. Miten aloitit taksiautoilun ja miksi? Tämä autoilu on ollut osa ja oikeastaan iso osa elämääni koko ajan. Lapsena, kun meillä ilmeisesti oli jonkinasteisia päivähoito-ongelmia molempien vanhempien ollessa töissä, olin joskus isän mukana silloisen Diakonissalaitoksen päivätoiminta-ajon lenkillä. Siinä sitä köröteltiin Transitin kahdenistuttavalla etuistuimella minä, ja yksi nykyinen asiakkaani rinta rinnan. Siitä se autoilun siedätyshoito alkoi. Varsinainen invataksinkuljettajan pesti alkoi kesken koulupäivän keväällä vuonna 1984. Olin Porin teknillisessä oppilaitoksessa koneenrakennuksen oppilinjalla, kun kuulutuksen perusteella menin oppituntien välissä soittamaan ko- tiin. Oli tällöin akuutti kuskin tarve, joten lähdin ajamaan. Sillä tiellä olen. Kauanko siitä on aikaa? 1998 minusta tuli liikenteestä vastaava, eli tällöin verokorttin ammatiksi tuli autoilija. Millaisella kalustolla ja miehityksellä toimit? Meillä on ajossa viisi invataksia, kaikki autot nostimella varustettuja ns. perinteisiä ”pakettiautomalllisia” autoja. Töissä meillä on seitsemän kuljettajaa itseni lisäksi. Toimistoa ja paperipinoja pystyssä pitää siskoni Sari. Onko taksiautoilu ”sukuvika”? Toisessa katkeavassa polvessa mennään, että jossain määrin kyllä. Miten perheesi/kumppanisi suhtautuu yrittäjyytesi? Jaa-a. Pitäisi ehkä kysyä häneltä. Kun kimppassaoloa avopuolisoni Kaisan kanssa aloittelimme, toin kyllä tämän yrittäjyyden hyvät puolet esille, että minua ei sitten paljon kotona näy. Ehkä siksi hän on kestänyt minua näinkin kauan. Koska vietit viimeksi lomaa ja missä lomailit? Olimme Kaisan kanssa matkoilla vikon verran tuossa syksyllä 2013 Gran Canarian Puerto Ricossa kun meikäläisellä tuli puoli vuosisataa täyteen. Lämmintä oli ja taksikuski uunotti turistia, että sikäli erilaista kuin Suomessa. Mikä on suhteesi paikkakuntasi muihin taksiyrittäjiin? Mielestäni hyvä. On toki asioita joista olen täysin eri mieltä, mutta asiat asioina ja ihmiset ihmisinä. Valtaosa rautaisia ammattilaisia ja valitettavasti sellaisiakin jotka eivät sovi palveluammattiin. Nyt Sukon myötä tietenkin kanssakäyminen on lisääntynyt. Nämä kaksi vuotta ovat vahvistaneet käsitystäni siitä miten erilaista taksinajo ja taksinajo voi olla, jopa näinkin pienessä kylässä kun Pori. 14 Tärkeimmät tulevaisuuden suunnitelmasi? Työkentässä riittää haasteita. Muutoksen tuulet puhaltavat ja leivässä pitäisi pysyä. Palvelutaksiautoilijoiden työtä pitäisi saada tunnetummaksi ja huomioiduksi. Pitäisi myös muistaa, että elämässä on ehkä muutakin kun taksiautoilu. Luonteeni tuntien, ainakin tuon viimeisen kohdalla helpommin sanottu kun tehty. Mukavin/hauskin tapahtuma työssäsi? Mukavana pidän kun asiakas jota olen kuljettanut pyörätuolia käyttävänä käveleekin kaupungilla ilman apuvälineitä vastaan. Toisaalta mukavaa on myös, kun asiakas kiittää onnistuneesta asiakaspalvelutyöstä. Työhön suhtaudun vakavasti huumorilla. Pieniä hauskoja tapahtumia mahtuu jokaiseen työpäivään, kunhan vain osaa oikein silmin katsoa. Ikävin/pelottavin tapahtuma työssäsi? Ikävimpinä tapahtumina oikeastaan pidän jonkun pitkäaikaisen asiakkan poistumista keskuudestamme. Niin vain on, että eräänkin asiakkaan kolmeenkymmen vuoden tuttavuuteen mahtui paljon ilon ja surun hetkiä. Pelottavinta on yleinen moraalin rappio ja välinpitämättömyys yhteiskunnassamme. Tämä heijastuu myöskin taksialaan. En tarkoita tässä nyt pelkästään autoilijoita, vaan enemminkin niitä tahoja, jotka toimintaamme ohjaavat. Hetikaikkimullenyt-yhteiskuntaamme on huolestuttavaa seurata. Pelottavana pidän myös sitä, että valtiomme isot koneistot tekevät sellaisia päätöksiä jotka aiheuttavat eniten haittaa niille, joilla jo muutenkin on hankalaa. Mielestäni hyvät perustavoitteet ja visiot joita toimintatavoitteissa esitetään jäävät huonojen päätösten takia toteutumatta. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Mitä harrastat? Painonnostoa, no ei vaan... noo siis tavallaan, ehtoolla (tuo päivänmittaan kasvava) painovoima pitää huolen että ruho illalla helposti putoaa sohvalle, niin sieltä sitä nostaessa se on eräänlaista painonnostoa. Kalenteri pitää huolen, että tämän harjoitteluni vaikeusaste lisääntyy. Vapaa-ajalla yritän, huom. yritän, käydä kävelyllä ulkona. Yleensä tulee nollattua ”Taksimiehen toinen puoli.” Puoli vuosisataa on juuri tullut täyteen. Kuva: Miikka Pihlajamäki. pollaa joko katsomalla elokuvia, Brittiläisiä rikossarjoja tai sitten lukemalla jotain. Sanamuunnokset, eli sanallinen holismi ja kielen Muuntelu kiinnostaa. Musiikkia tulee myöskin kuunneltua. Kotona vähemmän mutta autossa tilaisuuden salliessa sitten huudatetaan ja huudetaan... Eli siis selvää missiainesta nämä harrastukset. Mottosi? Joku meillä työmaalla heitti tuon valloittavan tokaisun että: ”leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä”. Se on se kauhuversio, mutta optimistina kuitenkin uskon, että aina joku valonpilkahdus jostain löytyy. Tai jos ei löydy, niin sitten tehdään se itse. Oikeastaan tuo isäni lausahdus: ”surkoon hevonen, sillä on suuri pää”, lienee enemmän itseäni. Mikä on hassuin/erikoisin tapaus, minkä asiakas on sinua pyytänyt tekemään taikka avustamaan. Asiakkaita on viety pyörätuolilla lintutorniin, käyty ulkomailla ja on avustettu hautajaisissa. On käyty omaa hautaa hoitamassa, ja viety maksullisiin naisiin. Kotiin asiakasta vietäessä on löydetty kuollut puoliso ja kuljetettu on muuttokuormiakin. Eli normaalia taksitoimintaa. Joka päivään mahtuu jotain kummallista, että sikäli mielenkiintoinen ammatti. Miten pärjäät henkisesti jatkuvasti lisäntyvien ja kasvavien kustannusten kanssa? Ensiksi iskee sellainen "no tämäkin vielä" -fiilis, joka tällaisin itseanalyysillisin menetelmin havainnoituna on tunteena jonkinasteinen viha/epätoivoyhdistelmä. Sitten kun siitä ensijärkytyksestä pääsee, funtsaan jotain peliliikettä miten voisi omalla toiminnallaan käytännössä vaikuttaa asiaan. Tuo henkinen puoli oikeastaan hoituu sillä, että pesen ongelman pois. Minulle tuo autojen pesettäminen ammattilaisella on sellainen mukavuuspalvelu, jonka ostan kun iskee löysäilyn tarve. Mikäli joku kaataa niskaan kustannus- tai muuta kuraa maantiekuran lisäksi, minä pesen ne pois kaikki kerralla riehumalla autojen kimpussa painepesurilla ampuen sellaisella "siittäs saitte" -fiilingillä. Mitä haluat edellisten lisäksi kysyä seuraavalta haastateltavalta? Miksi uskot palvelutaksien tulevaisuuteen? Palveluauto 1/2014 Ennakkoratkaisu Euroopan unionin tuomioistuimelta? Kansaneläkelaitoksen tekemä valitus korkeimmalle hallintooikeudelle markkinaoikeuden päätöksestä (20.12.2012). Korkein hallinto-oikeus harkitsee tällä hetkellä ennakkoratkaisun pyytämistä Europa unionin tuomioistuimelta. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan, että Korkein hallinto-oikeus tekee lopullisen päätöksensä vasta, kun on saanut pyytämänsä vastauksen. Voidaan vain arvailla, mikä vuosi silloin kirjoitetaan, kun ratkaisu Euroopan unionilta saadaan. Suomen Palvelutaksit ry:lle on varattu mahdollisuus antaa 17.4.2014 mennessä lausunto kirjeen ohessa olleesta ennakkopyyntöluonnoksesta ”lähinnä vain tosiseikkojen osalta”, kuten he saatteessaan asian ilmaisevat. Lausuntopyynnön lähettäminen saattaa olla Korkeimman hallinto-oikeuden rutiinitoimia, tai sitten asiaan on vaikuttanut yhdistyksen 2.3.2014 heille lähettämä kirje. Kirjeessä oikaisimme muutaman virheellisen asian Kansaneläkelaitoksen lausunnosta. Myös Markkinaoikeuden päätöksessä olleen virheellisen kohdan Suomen Palvelutaksit ry:n arvonlisäverovelvollisuudesta olemme pyytäneet oikaisemaan. Hallitus miettii tällä hetkellä vaihtoehtoisia toimintatapoja, sillä lausunnon antoaika on kovin lyhyt ja lausuntopyyntö sisältää saatteen lisäksi 15-sivuisen ennakkoratkaisunpyyntöluonnoksen. Vaihtoehtoina ovat tähän mennessä nousseet esiin: 1. Emme anna lausuntoa, sillä suurin osa ennakkopyyntöluonnoksesta viittaa pyytäjän omaan tutkintaan ja eri lakipykäliin 2. Yritämme perehtyä ennakkoratkaisupyyntöön ja kirjoitamme pyydetyn lausunnon 3. Otetaan pienet neuvoa-antavat (ei juotavaa) oikeusoppineiden kanssa ja kirjoitetaan lausunto heidän kanssaan yhdessä Asiasta tiedotetaan jäsenistölle myöhemmin, sillä lehden mennessä painoon hallitus ei ollut vielä tehnyt asiasta päätöstä. Lars Lindroos hallituksen puheenjohtaja vuoden kaasupalkittu Rullatuoli Valtakunnallinen kauppaketju aiheutti sosiaalisessa mediassa pienimuotoisen hälyn nimittämällä mainoksessaan pyörätuolia rullatuoliksi. Ettei asia jäisi kenellekään epäselväksi: Kuvassa on rullatuoli. Vapaa tietosanakirja Wikipedia kertoo, että ”rullatuoli on käsityöväline, jota Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla käytettiin langan kertaamiseen. Yksinkertaisessa rullatuolissa on jalkalevy ja tavallisesti kolme jalkalevystä nousevaa ja yläpäästään toisiinsa liitettyä pylvästä. Toisessa tyypissä on jalustaosaan liitetty lautamainen, kohtisuora, rullan levyisillä aukoilla varustettu osa.” Kertaaminen tarkoittaa langan muodostumista säikeistä. 15 Koulu- ja päivähoitokuljetuksista Koulukuljetukset ovat monille kuljetusyrittäjille tarpeellinen työ, jossa noudatetaan Liikenne- ja viestintäministeriön asetusta. Koulukuljetusten kilpailuttaminen on tähän aikaan vuodesta ajankohtaista, joten muistin virkistämiseksi kannattaa tutustua Liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen ja lakiin alkolukon käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS KOULU- JA PÄIVÄHOITOKULJETUSTEN KUORMITUKSESTA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ 3 § Kuormitus linja-autoissa Linja-autossa voidaan kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään rekisteriin merkityn istumapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. 7 § Ovien lukitus Kuljetusauton oven sisäpuolisen kahvan tulee olla rakenteeltaan ja sijoitukseltaan sellainen, ettei ovea voi vahingossa avata. Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 108 §:n 3 momentin 2 kohdan nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1091/2002: 4 § Matkustajaluettelo Kuljetuksen tilaajan tulee antaa kuljetuksen suorittajalle allekirjoittamansa matkustajaluettelo, johon on merkitty matkustajien nimet, heidän ikänsä lukuvuoden alkaessa ja koulu tai oppilaitos. Luettelo tulee olla kuljetusautossa kunkin lukuvuoden syyskuun 15 päivästä alkaen. Muutokset on merkittävä luetteloon kunkin kuukauden 15 päivään mennessä. Päivähoitokuljetuksissa matkustajaluettelo ei ole pakollinen. 8 § Kuljetusauton nopeus Tämän asetuksen mukaisissa kuljetuksissa suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa. 1 § Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan päivähoitokuljetuksiin ja esiopetukseen, perusopetukseen ja lisäopetukseen osallistuvien oppilaiden sekä toisen asteen koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden kuljetuksiin, jos kuljetuksen järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea. 2 § Kuormitus henkilöautoissa Autossa voidaan kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään rekisteriin merkityn istumapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Jos auto on varustettu koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä, saa matkustajien määrä yhdellä istuimella tai istuinrivillä olla enintään: Istumapaikkojen määrä Matkustajien määrä 1 2 2 3 3 5 4 6 Vierekkäisillä istumapaikoilla ei kuitenkaan saa olla useampia kuin kolme matkustajaa. Kuljettajalle ja kahdeksalle matkustajalle rekisteröidyssä henkilöautossa saa kullakin vähintään 70 senttimetrin levyisellä istumapaikalla, kuljettajan viereistä paikkaa lukuun ottamatta, kuljettaa kahta siihen sopivaa matkustajaa. Matkustajien kokonaismäärä saa tällöin olla 13, jos kaikki matkustajat ovat lukuvuoden alkaessa alle 13-vuotiaita, ja muutoin 12. Jos kuljetuksessa on myös muita kuin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia matkustajia, lasketaan koulu- tai päivähoitokuljetukseen käytettävien istumapaikkojen enimmäiskuormitus muilta matkustajilta vapaaksi jäävän istumapaikkaluvun mukaan. Henkilöauton takimmaisen istuinrivin käyttö koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on kielletty, jos istuimet on asennettu selkä menosuuntaan. 16 Jouko Lehto 5 § Koulu- ja päivähoitokuljetusten merkitseminen Kuljetusautossa tulee olla edessä ja takana neliön muotoinen, heijastavalla keltaisella pohjalla varustettu irrotettava kilpi, jonka sivut ovat 40 senttimetriä pitkiä, jossa on 2 millimetriä leveät punaiset reunat ja jonka keskellä on samanlainen musta kuvio kuin liikennemerkissä 152, Lapsia, sekä sen alla mustalla teksti ”Koulukyyti”. Kilpi on kiinnitettävä siten, että sen yläreuna on enintään 150 senttimetrin korkeudella tien pinnasta. Henkilöautoissa kilpi saadaan kuitenkin asentaa myös katolle. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kilpi saadaan henkilöautoissa korvata taksivalaisimen päälle tai sen tilalle asennetulla vähintään taksivalaisimen kokoisella keltaisella kuvulla, jossa on samanlainen musta kuvio kuin liikennemerkissä 152, Lapsia, ja teksti ”Koulukyyti”. Kuvussa on koulu- ja päivähoitokuljetuksen aikana käytettävä valoa. Koulu- ja päivähoitokuljetuksen päätyttyä kilpi tai kupu on heti poistettava. 6 § Ajoreitti ja pysäkit Tämän asetuksen mukaisissa kuljetuksissa käytettävän auton ajoreitti on valittava siten, etteivät matkustajat autoon noustessaan tai siitä poistuessaan tarpeettomasti joudu ylittämään ajorataa. Jos kuljetus alkaa koululta tai päättyy sinne, on autoihin noustava ja niistä poistuttava siihen varatulla ja erikseen merkityllä paikalla koulun alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Paikan valinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ajoneuvoliikenne ei vaaranna kuljetettavien tai muiden alueella liikkuvien turvallisuutta. 9 § Alkolukko Tämän asetuksen mukaisissa kuljetuksissa on yleensä käytettävä alkolukolla varustettuja ajoneuvoja. 10 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2006. LAKI ALKOLUKON KÄYTÖSTÄ KOULUJA PÄIVÄHOITOKULJETUKSISSA Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § Alkolukolla varustetun ajoneuvon käyttö koulu- ja päivähoitokuljetuksissa Jos kuljetuksen järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea, alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen annetun lain (1109/2010) 1 §:ssä tarkoitetulla alkolukolla varustettua ajoneuvoa on käytettävä: 1) esiopetukseen, perusopetukseen ja lisäopetukseen osallistuvien oppilaiden kuljetuksissa; 2) toisen asteen koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden kuljetuksissa; ja 3) päivähoitokuljetuksissa. Rattijuopumukseen syyllistyneille tarkoitetusta valvotusta ajo-oikeudesta säädetään erikseen. 2 § Alkolukon asennus ja sen asianmukainen käyttö Kuljetuksista vastaava liikenteenharjoittaja on vastuussa alkolukon asennuksesta ja alkolukon pitämisestä toimintakuntoisena. Ajoneuvon liikenneturvallisuuden ja alkolukon toiminnan varmistamiseksi alkolukon käytössä, huollossa ja kalibroinnissa on toimittava huolellisesti ja noudatettava asianmukaisia menettelyjä. Alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen annetun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu todistus alkolukon asennuksesta ja kalibroinnista on pidettävä ajon aikana mukana ajoneuvossa. kevätTarkempia säännöksiä alkolukon asennuksesta ja säätämisestä voidaan antaa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. 3 § Muun kuin alkolukolla varustetun ajoneuvon käyttö Ajoneuvon rikkoutumisesta tai muusta vastaavasta syystä kuljetuksesta vastaava liikenteenharjoittaja voi tilapäisesti, enintään viiden arkipäivän ajan, käyttää muuta kuin alkolukolla varustettua ajoneuvoa. Muun kuin alkolukolla varustetun ajoneuvon käytöstä on liikenteenharjoittajan viipymättä ilmoitettava kuljetuksen tilaajalle. Jos kuljetuksesta vastaava liikenteenharjoittaja ei edellä 1 momentissa säädetystä huolimatta kykene suorittamaan kuljetusta, kuljetuksen tilaaja voi tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen arkipäivän ajan, käyttää kuljetuksessa muuta kuin alkolukolla varustettua ajoneuvoa. Edellytyksenä on, ettei alkolukolla varustettua ja kuljetukseen sopivaa ajoneuvoa ole käytettävissä. 4 § Alkolukon käyttörikkomus Joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) laiminlyö 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ajossa käytettävän ajoneuvon varustamisen alkolukolla tai sen pitämisen toimintakuntoisena, 2) rikkoo 3 §:n 1 momentissa säädettyä määräaikaa tai laiminlyö mainitussa momentissa liikenteenharjoittajan tehtäväksi määrätyn ilmoituksen tekemisen taikka 3) laiminlyö 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun alkolukon asennuksesta ja kalibroinnista annetun todistuksen pitämisen 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kuljetuksen aikana mukana ajoneuvossa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, alkolukon käyttörikkomuksesta sakkoon. Poliisin on ilmoitettava epäillystä 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta alkolukon käyttörikkomuksesta kuljetuksen tilaajalle. 5 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011. Palveluauto 1/2014 kokous Viisikymppiset tulossa Carsport Jonasson Oy:n terveiset kevätkokoukselle toi ”uusi kasvo”, myyntijohtaja Tomi Mantere, joka on täydentänyt yrityksen osaavaa tiimiä joulukuun 2013 alusta. Hän kertoi, että ensi vuonna kunnioitettavat 50 vuotta täyttävä Jonasson Oy kehittää edelleen asiakaspalveluaan ja tuttuun tapaan jatkossakin asiakas pystyy räätälöimään autonsa juuri omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Tomi Mantere näytti kokousväelle videon Carsport-matalalattiavarustellusta MB Citanista, jolla hoituu tavallisten kuljetusten lisäksi pyörätuolikuljetukset. Lisää videoita ja tietoa löytyy netistä www.carsport.fi. Toimintavarmuutta Vesa Karhunen Pointista esitteli mittariin liitettävää uuden sukupolven kuittitulostimella varustettua maksupäätettä, jolla kaikki tapahtumat välitetään Pointin palveluiden kautta. Karhunen painotti erityisesti tietoturvaa ja toimintavarmuutta. Maksu onnistuu millä tahansa maksuvälineellä, myös kontaktittomilla korteilla ja puhelimella maksaminen. Mobiiliyhteyksissillä olevat laitteet parantavat luotettavuutta ruuhkatapauksissa. Pointin palvelupaketit sisältävät aina maksupäätteen ja asiakkaan valitsemat lisäpalvelut. Tuotteisiin voi tutustua osoitteessa www.point.fi. kevät- kokous Ajoneuvopaikannusta Route-Tracker Ajoneuvopaikannuksella voi seurata koko autokalustoaan reaaliaikaisesti tietokoneella, kannettavalla tietokoneella tai kosketusnäyttöpuhelimella. RTPro Oy:n Seppo Tossavainen, Kimmo Tossavainen ja Markus von Bonsdorff kertoivat, että kyseessä on oma tuote. - Asiakkailta on saatu hyvää palautetta. Oman tuotteen kotimaisuuden lisäksi hyvää asiakaspalautetta on saatu mm. vertailukelpoisesta hinnasta ja vakuuttavista ominaisuuksista. Tuotteeseen kannattaa tutustua tarkemmin: www.route-tracker.com. kevät- kokous 17 Suomen Palvelutaksit ry:n jäsenyrittäjät 18 Paikkakunta ESPOO FORSSA HAMINA HAMINA HEINOLA HELSINKI HELSINKI Yritys / autoilija Espoon Monitoimitaksi Oy Taksi J. Korsi Taksipalvelut Liinamaa Ay Tommi Liinamaa Palvelutaksi Lahtinen Pekka Oy Oy Handicab Ab Pääkaupunkiseudun Taksit Oy HELSINKI HYVINKÄÄ HÄMEENLINNA IKAALINEN IMATRA IMATRA JÄMSÄ JÄRVENPÄÄ KAUHAJOKI KAUHAJOKI KAUHAVA KERAVA KEURUU KISKO KISKO KIURUVESI KOKEMÄKI KOTKA KOTKA KOTKA KOUVOLA KOUVOLA KOUVOLA KOUVOLA KOUVOLA KOUVOLA KOUVOLA KOUVOLA KOUVOLA KUOPIO LAHTI LAITILA LAPPAJÄRVI MASKU MIKKELI MÄNTSÄLÄ NASTOLA NÄRPIÖ PERNIÖ Taksi Mäkinen Oy Hyvinkään Tila-Autot Oy Palvelutaksi Ylitalo Riitta Taksipalvelu Anssu Rantala Ky Vuoksen Invataksipalvelu Imatran Invataksipalvelu Lampinen Oy Palveluautot Heino Yrjö Invataksi Terva-aho Hannu Palvelutaksit Janne Kortesluoma Ky Veikko Koivula Kauhavan Palvelutaksi Rotaxi Oy Keuruun Palvelutaksi Ky Loijas Arto Auranen Hannu Nurmi Ahti Invataksi Kärkkäinen Heikki Invataksi Lohennenä Pekka Palvelutaksi Vanhala Ky Palvelutaksi Metsola Matti Nortamaa Oy Merin Pirssi Palvelutaksi Matti Hämäläinen Taksi Ijäs Anne Tilaustaksit K. Sydänmaanlakka Ky Tmi Saku Sydänmaanlakka Palvelutaksi Arto Liikanen Kouvolan Taksi- ja Tila-autopalvelu Oy Taksipalvelu Oinonen Ky Mari Hyppönen Postival Oy Kuopion Tila-auto Oy Invataksi Niemi Heikki Lindroos Lars Palvelutaksi Luoma Lounais-Suomen Palvelutaksi Mikkelin Invataksi Ky Mäntsälän Palvelutaksi Ky Palveluliikenne Salpaus Oy Närpes Invataxi Invataksi ja tilausliikenne Jalonen Oy Sähköposti / kotisivu [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected], www.helsingintaksipalvelu.fi [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Puhelin 0400 100 612 0400 311 400 05 344 7300 0400 633 633 050 523 0426 0500 400 900 040 731 8384 09 728 8277 040 500 452 0400 481 090 [email protected] [email protected] 040 844 6069 05 434 1113 0400 242 529 0400 432 849 0400 367 990 [email protected] [email protected] [email protected] 0500 641 067 040 700 8465 0400 751 172 [email protected] [email protected] [email protected] 0400 277 590 0400 653 097 05 288 777 040 512 6998 05 218 4455 040 702 3554 0400 850 023 0400 940 050 0400 552 350 040 503 8050 040 707 8888 040 761 3799 0400 777 667 040 557 0447 017 363 4420 0400 497 577 0500 320 240 0400 744 399 050 313 2274 015 161 030 0400 346 730 03 883 5301 0400 261 058 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Paikkakunta PERTUNMAA PIIKKIÖ PORI PORI PORI PUUMALA PYHÄRANTA PYHÄSALMI PYHÄSALMI RAUMA SALO SALO SAVONLINNA Yritys / autoilija Taksipalvelut Lehto Taksipalvelu Laine Osmo Oy Invataksi Kuusisto Tauno Porin Invataksi Oy Taksiliikenne Koskinen Tarmo Palvelutaksi Maijukka Arto Vuorela Palvelutaksi Jaatinen Reijo Palvelutaksi Kari Jaatinen Rauman Tilataksipalvelu Oy Suveri & Lintula Oy Perniön Taksipalvelu, Katja Kikas Juutin Liikenne Sähköposti / kotisivu [email protected] [email protected] SEINÄJOKI SEINÄJOKI SEINÄJOKI SEINÄJOKI SUHMURA TAMPERE TAMPERE TAMPERE TAMPERE TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU ULVILA UUSIKAARLEPYY UUSIKAUPUNKI VAASA VAASA VIITASAARI VÄHÄKYRÖ ÄÄNESKOSKI Haapoja Heikki ja Terhi J. Haapoja Oy Palvelutaksi R. Laitamäki Seinäjoen Palvelutaksi, Esko Patteri Invataksi Hirvonen Veijo Invataksi Västilä Marko Palvelu-Taxi Mäkinen Jarmo Taksipalvelu Arvo Laine Tilausliikenne Vuolle Atro Oy Invataksipalvelu Turku Oy Taksipalvelu Ylikännö Palvelutaksi Susa Kosonen-Harkka Invataksi Vehviläinen Petri Antin Invataksi Oy Invataksi Niko Lehtonen Oy Marikan Invataksi Oy Markon Invataksi Oy Palvelutaksit Turku Oy Suomen Citytaxi Turku Oy Taksibussit Oy Turku Turun Invataksit Oy Kuljetus Fröberg Laine Yhtiöt Oy Taksi Turku Oy Tommin Invataksi Oy Turun Erikoistaksit Oy Vihdanmäki Oy Ulvilan Palvelutaksit A&E Salo Oy Nykarleby Sjukhem Tilaustaksi Sjöberg Matti Vaasan Invataksipalvelu Ky Invataksi K & J Niemi J. Paanasen Liikenne Oy Kyrönmaan Palvelutaksi Taksikuljetus Kinnunen [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] 06 788 9020 0400 236 257 06 315 1111 06 315 5771 0400 571 040 0400 364 970 TURKU Turun Seudun Invataksit ry [email protected] 02 233 2233 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Puhelin 040 557 0447 0400 975 613 0400 22 8855 02 633 5871 0400 328 283 050 589 3066 0440 451 964 08 787 077 044 593 3403 040 586 2294 0400 741 231 015 536 550 040 550 3919 0400 361 430 0400 862 094 0500 767 617 0400 650 262 0400 336 173 0500 974 900 040 522 3760 0400 630 476 0400 999 999 044 504 5463 050 569 0393 0400 996 559 040 744 8291 0500 113 311 0440 991 191 0440 220 440 0500 200 000 0500 200 000 044 744 7070 0400 725 511 0400 326 812 044 041 0041 02 536 9369 02 236 2999 0500 532 511 Muutokset ja korjaukset yhteysƟetoihin voi ilmoiƩaa www.suomenpalvelutaksit.fi-sivuston lomakkeella tai [email protected] tai ƟedoƩ[email protected]. Palveluauto 1/2014 Mainitse muutosta tehdessäsi myös jäsennumerosi, joka löytyy lehden osoitelipukkeesta! 19 Tilataksien Ykkönen Mercedes-Benz Citan, Vito, V-sarja ja Sprinter Menestystarina jatkuu... www.mercedes-benz.fi /tila-autot Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Mercedes-Benzin taksimarkkinaosuus 27,63 %, 1-3 /2014.
© Copyright 2024