Nro 4/2013 - SuomiViihde

Kotimaisen viihteen puolesta!
S U O M I Viihde
®
SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI •4/2013 7.vsk
S U O M A L A I S E N M U S I I K I N , TA N S S I N J A T E AT T E R I N E R I K O I S L E H T I
Pääyhteistyökumppanit:
Suvi Teräsniska
TÄYDELLINEN ELÄMÄ
Juha Tapio
KEPEÄMMÄLLÄ
OTTEELLA
LORENZ BACKMAN
KOKO SUOMI TANSSII
-PALSTALLA
Tapani Kansa
KUNINKAAN
SAAPPAISSA
TANSSI&VIIHDELIITTEESSÄ:
Matti Nykänen
LAITTAA PELIIN
PERSOONANSA
Dancing on Ice
TEMPPUJA JÄÄLLÄ
ILON KAUTTA
Valkeakosken
kaupunginteatterissa
JAMES DEAN ON
YHÄ KAPINALLINEN
• Auran Nuortentalo
• Hirvensuuli, Huittinen
• Hotelli IsoValkeinen, Kuopio
• Kankaanpään Kuntoutuskeskus
• Kartano Kievari, Hietama
• Kylpylähotelli Päiväkumpu,
Karjalohja
• Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio
• Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi
• Limingan NS
• Loimaan Seurahuone
• Merikievari, Merikarvia
• Monrepos, Lappeenranta
• Pesäkallio, Vääksy
• Puistokulma, Vantaa
• Riemuliiteri, Äkäslompolo
• Satulinna, Parola
• Sokos Hotel Vantaa / Tulisuudelma
• Tanssikeskus TESSU, Tampere
• Tanssikrouvi, Häijää
• Teeriharju, Somero
• Tyrnävän Seurojentalo
• V2, Harjavalta
Haastatteluissa mm.
• FBI Beat • Hauli Bros • Heli Ruotsalainen • Hurma • Jesse Kaikuranta •
Mikko Alatalo • Mira Luoti • Olli Lindholm • Onnentähti • Pauliina Jokinen •
PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN
KUVA: J.VUORENPÄÄ
LEHDEN 4/2013 JAKELUPAIKAT
TALVEN AJATUKSIA...
S
yksy on mennyt kovaa vauhtia eteenpäin. Apua - Kohta on taas joulu ovella vaikka vastahan se oli. Tällä kirjoitushetkellä
on enää noin reilu kuukausi aikaa jouluaattoon. En ole hankkinut vielä ainuttakaan lahjaa. Mietin tosin, että jospa antaisin
tänä vuonna jotain erilaista. Eihän lahjan tarvitse olla aina fyysinen paketti vaan vaikka lupaus erityisestä yhteisestä ajanvietosta. Esimerkiksi äitien- ja isäinpäivänä lahjoin vanhempani lupautumalla ”kotiorjaksi” päivän ajaksi. Teimme äidin kanssa
tuolloin yhdessä mm. kukkapenkkejä ja muita puutarhahommia, jotka olivat hänelle terveydellisistä syistä hetkellisesti hieman
haastavampia. Se oli oikein nautittava päivä ja mukavaa yhdessäoloa. Nähtäväksi jää, mitä isukki keksii pääni menoksi isäinpäivälahjakseen. Toki yhteistä aikaa voi ja pitää olla muulloinkin.
Syksyäni ovat sulostuttaneet ahkeran lehden tekemisen ja tanssimassa käymisen ohella myös television musiikillinen että
tanssillinen viihdetarjonta. Nelosen Vain elämää –ohjelman toinen tuotantokausi on ollut viikonloppujeni ilo tai yksi niiden kohokohdista. Jokainen jakso on saanut minut naurun ja kyynelten sekaiseen hurmiolliseen mielentilaan. Miten ihmeellinen onkaan
musiikin voima ja miten se vaikuttaa meihin ihmisiin! Ohjelman kaikista artisteista on tullut myös positiivisella tavalla esiin
herkempi ja yksityisempi persoona. Tällä kertaa ohjelmasta ei ole juttua erikseen mutta saamme ehkä palan siitä Juha Tapion ja
NettiExtrassa olevan Maarit Hurmerinnan juttujen kautta.
Nelosen Dancing on Ice ja MTV3:n Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmat ovat tuoneet puolestaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita
kotikatsomoihin tanssin maailmasta. Näiden formaattien huimat katsojaluvut kertovat, että tanssi kiinnostaa ihmisiä todella paljon,
on se sitten jäällä tai parketilla. Tanssi on liikkeen ja musiikin kombinaatiota ja sillä on todistettavasti hyvin laaja ja moninainen
merkitys ihmisille niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla. Itselleni tanssi on tärkeä henkireikä, vahva energian ja ilon lähde, siten
myös eräänlainen masennuslääkekin. Kun kuulen hyvää musiikkia, alkaa jalkani kuin itsestään napsaamaan sen tahdissa ja vetää
puoleensa tanssilattialle magneetin tavoin. Konsertit ovat itselleni toisinaan aika haastavia,
kun siellä ei pääse tanssimaan. Ollessani lokakuussa erään ystäväni kanssa Lasse Hoikan
& Souvareiden upeassa 35-vuotisjuhlakonsertissa Tampere-talolla, päätimme musiikin
inspiroimina tanssia (lue: hytkyä paikoillaan) lopulta tuolillamme. Ehdotankin Lasselle
tässä julkisesti, että voisimmeko tulla seuraavaan juhlakonserttiinne tanssimaan taustalle
vaikka sellaisena varjokuvana sermin taakse?! Aika loistava idea, eikös? ;D
Talven lehden sisältö on erityisen huikea niin tämän painolehden kuin SuomiViihde
NettiExtrankin osalta. Toivon kaikille antoisia lukuhetkiä niiden parissa ja toivotan tässä
yhteisesti myös lukijoille ja yhteistyökumppaneille ihanan rauhaisaa joulua ja onnellista
uutta vuotta 2014! Lahjoitan tänäkin vuonna joulukortteihin varatut varat hyväntekeväisyyteen. En ole tosin vielä tässä hetkessä päättänyt, minne lahjoitukseni kohdistan. Mahdollisia
kohteita on monia.
Sydämellisin talven terveisin,
Jaana ”Jande” Vuorenpää, Päätoimittaja
OSALLISTU TALVIKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot!
www.univisio.fi
SoftDram Luxus tyynyt - Ylellisen untuvaisiin uniin,
täytteenä on untuvainen ShinSoft™ -mikrokuitutäyte,
joka siirtää tehokkaasti kosteutta ainutlaatuisen 4Trakenteensa ansiosta ja tuntuu kuivalta ja kuohkealta.
JULKAISUTIEDOT
Julkaisija ja Kustantaja
JAAMEDIA
PL 57, 33711 Tampere
Lehden toimitus
Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää,
GSM 050 569 1969
[email protected]
Toimittajat:
Juhamatti Nieminen
[email protected]
Jasmi Kuusisto, [email protected]
Sanna Heinonen, [email protected]
Juha Lahti, [email protected]
Christina Lokkinen [email protected]
Toimitusneuvosto:
Kalevi Lystimäki SUSEL ry, Pentti Teräväinen
Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton sekä
Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen
2
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
Kerro SUOMIVIIHDE.FI -sivuston kilpailulomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä
on mielestäsi SuomiViihde lehden 4/2013 numeron parhain juttu ja äänestä
myös Talven Viihtyisintä tanssipaikkaa. Kilpailuaika 27.1.2014 asti! Palkintoina
arvotaan kaikkien kilpailykysymykseen vastannaiden kesken lippupaketti (2 kpl)
vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, lippupaketti (2
kpl) vapaavalintaiseen MagnumLiven:n järjestämään konserttiin, Univisionin SoftDream Luxus -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 120 eur), Magnum Iskelmä
kotikaraoke 2 kpl, Tapani Kansa Särkyneen toiveen katu - uutuuslevyt
(3 kpl), Jenni Vartiainen Terra -uutuuslevy (3 kpl), Cheek Kuka muu muka
-uutuuslevy (3 kpl), Jesse Kaikuranta Vaikka minä muutuin -uutuuslevy
(3 kpl), Suvi Teräsniska Pohjantuuli -uutuuslevy (3 kpl), Maarit Hurmerinta
Miten elämästä kertoisin -uutuuslevy (3 kpl), Robin Boom Kah - uutuuslevy (3 kpl), Juha Tapion Lapislatsulia -uutuslevy (3 kpl)
Poptori Oy, Lasse Finska, Jaana Vuorenpää
Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere
Painosmäärä 120 000 kpl
Kannen pääkuva Janne Kulosaari
Kuvassa Christian Sandström ja Viivi
Pumpanen / James Dean -musikaali
Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset:
Jaana Vuorenpää
050 569 1969 / suomiviihde@suomiviihde.fi
(soitot arkisin klo 10-17) Aineiston toimitus
postiosoite; Jaamedia/SuomiViihde lehti
PL 57, 33711 Tampere
E-mail; [email protected]
Ilmestymisajankohdat 2014:
1/2013 - helmikuu vko 7 - 14.2.2014
2/2013 - toukokuu vko 20 - 16.5.2014
3/2013- syyskuu vko 37 - 12.9.2014
4/2013 - marraskuu vko 46 - 14.11.2014
Lehden 1/2014 varsinainen aineistopäivä
on maanantai 20.1.2014 (Valmiit ilmoitukset viimeistään 3.2.2014. mennessä)
Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä,
kauppakeskuksissa, ruokakaupoissa,
kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja
tanssipaikoilla eri puolilla Suomea
sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n
jäsenistölle. Lehti on myös tilattavissa
kotiin maksua vastaan ja luettavissa
sähköisesssä muodossa sivustolla
suomiviihde.fi.
Katso lehden ilmoitushinnasto:
www.suomiviihde.fi
ISSN-L 2243-4828
ISSN 2243-4828 (painettu)
ISSN 2243-4836 (verkkojulkaisu)
Aikakauslehtien Liiton jäsen
YHTEISTYÖSSÄ mm.;
Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry
Oy Matkahuolto Ab
Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry
Ohjelmatoimistojen Liitto ry
Suomen Tanssinopettajien Liitto ry
Discopress Oy, Eastway Oy ja MagnumLive
SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23).
Lehtiä on saatavilla pienempiä määriä myös vapaajakeluna SUSEL
jäsenten toimesta satunnaisissa kohteissa kautta maan.
Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.suomiviihde.fi
ABC Amiraali Kotka
ABC Anjalankoski
ABC Aura
ABC Hiekkasärkät Kalajoki
ABC Huittinen
ABC Härkähovi Somero
ABC Kajaani
ABC Karjaa
ABC Kemijärvi
ABC Kiikoinen
ABC Kippari Hamina
ABC Kiuruvesi
ABC Kokkola
ABC Koria
ABC Kuninkaantie Pernaja
ABC Kuortti
ABC Laitila
ABC Lieksa
ABC Majakka Pyhtää
ABC Masuuni, Karkkila
ABC Nurmes
ABC Pitkäjärvi Mikkeli
ABC Pitkälahti Kuopio
ABC Pulkkila
ABC Pyhäjärvi
ABC Savonlinna
ABC Siilinjärvi
ABC Tikkula Pori
ABC Tupos
ABC Tuukkala Mikkeli
ABC Utti
ABC Valkeala
ABC Varkaus
ABC Viipurinportti Lappeenranta
Alapitkän nuorisoseurantalo
Autokeidas Forssa
Helsingin Linja-autoasema Kamppi,
kaukoliikenneterminaali
Hesestoppi, Parkano
Hirvensuuli, Huittinen
Hotelli Aquarius, Uusikaupunki
Hotelli Hiittenharju, Harjavalta
Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio
Hotelli Luostotunturi, Sodankylä
Hotelli Sommelo, Kuusankoski
Hotelli Tallukka, Vääksy
Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka
Huhkotalo, Raisio
Humppilan lasi, Humppila
Hämeenlinna kaupunginkirjasto
Hämeenlinna linja-autoasema
Härkäpakari Oy, Huittinen
Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä
Imatran Kylpylä
Inarin Kuukkeli
Joensuun linja-autoasema
Jounin Kauppa, Äkäslompolo
Jyväskylän Matkakeskus
Järvenpään Kaupunginkirjasto
Kahvila-Ravintola Taukotupa, Hartola
Kankaanpään Kuntoutuskeskus
Kartano Kievari, Hietama
Kauppa ja Kahvila, Vihteljärvi
Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi
Kauppakeskus Iso Myy Joensuu
Kauppakeskus Karisma Lahti
Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska
Kauppakeskus Rajalla Tornio
Kauppakeskus Skanssi Turku
Kauppakeskus Tuulonen/S-Market
Tuulos
Kauppakeskus Veturi Kouvola
K-Citymarket Forssa
K-Citymarket Imatra
K-Citymarket Kaakkuri Oulu
K-Citymarket Kankaanpää
K-Citymarket Kemi
K-Citymarket Keminmaa
K-Citymarket Kuusamo
K-Citymarket Lappeenranta
K-Citymarket Lielahti Tampere
K-Citymarket Linnainmaa Tampere
K-Citymarket Lohja
K-Citymarket Loimaa
K-Citymarket Mikkeli
K-Citymarket Pirkkala
K-Citymarket Pori Mikkola
K-Citymarket Päiväranta Kuopio
K-Citymarket Raahe
K-Citymarket Rauma
K-Citymarket Riihimäki
K-Citymarket Rovaniemi
K-Citymarket Seinäjoki Jouppi
K-Citymarket Seinäjoki Päivölä
K-Citymarket Turtola Tampere
K-Citymarket Valkeakoski
K-Citymarket Vihti Nummela
K-Citymarket, Salo
Keljon Kauppakeskus Jyväskylä
Kisaranta, Kangasala
Kokkolan linja-autoasema
Kouvola Matkakeskus
Kruunupuisto, Punkaharju
K-Supermarket Alavus
K-Supermarket Jalasjärvi
K-Supermarket Kangasala
K-Supermarket Linkki Ylöjärvi
K-Supermarket Minttu Saarijärvi
K-Supermarket Pihtipudas
K-Supermarket Sotkamo
K-Supermarket Torikulma Iisalmi
Kuopion linja-autoasema
Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi
Kylpylähotelli Keurusselkä Keuruu
Kylpylähotelli Levitunturi, Sirkka
Kylpylähotelli Peurunka Laukaa
Kylpylähotelli
Päiväkumpu,Karjalohja
Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio
Kylpylähotelli Summassaari,
Saarijärvi
Kyläkauppa Veljekset Keskinen,
Tuuri
Käenkoski, Parkano
Lahden linja-autoasema
Lahden Pesäkallio, Lahti
Linjurin kauppakeskus Salo
Lomahotelli Jämi, Jämijärvi
Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi
Maalaispuoti Niemelä Lavia
Malmin työväentalo, Helsinki
Matin ja Liisan asema / Neste
Lapinlahti
Merihelmen matkailualue,
Kuivaniemi
Merikievari, Tuorila
Mikkelin linja-autoasema
Neste Aapiskukko Pälkäne
Neste Häijää
Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala
Neste Imatra Korvenkangas
Neste Jämsän Portti
Neste Karisto Lahti
Neste Kuhmoinen
Neste Linnatuuli Tervakoski
Neste Länsituuli Noormarkku
Neste Napapiiri Rovaniemi
Neste Paanulinna Kärsämäki
Oulun Linja-autoasema
Pajarinhovi, Kitee
Pieksamäen linja-autoasema
Piruetti, Tampere
Porin linja-autoasema
Puistokulma, Vantaa
Rantacafe Sammi, Ikaalinen
Ravintola Shamrock, Vantaa
Rokuan Kuntokeskus
Saariselän Kuukkeli
Satulinna, Hattula
Seinäjoen Matkakeskus
SEO Pentinkulma Urjala
S-Market Eura
S-Market Haapajärvi
S-Market Hämeenkyrö
S-Market Ikaalinen
S-Market Kauhajoki
S-Market Levi
S-Market Mänttä
S-Market Nokia
S-Market Orivesi
S-Market Ruka
S-Market Sastamala
S-Market Urjala
S-Market Vakka-Suomenkatu
Uusikaupunki
S-Market Viitasaari
S-Market Virrat
S-Market Vuokatti
S-Market Ähtäri
Sokos Hotel Presidentti Helsinki
Sokos Hotel Vantaa
ST1 Kankaanpää Keskuskatu
ST1 Kukonlinna, Hollola
ST1 Luvia
ST1 Rauma
Suikkalan lava, Ruokolahti
Suomen Tanssitarvike Oy, Hki
Tampereen linja-autoasema
Tanhuhovi, Lohja
Tanssikrouvi Häijää
Teboil Kivihovi Suomusjärvi
Teboil Pirkanhovi Lempäälä
Teboil Tähtihovi Heinola
Teeriharju, Somero
Turun Linja-autoasema
Tyrnävän seurojentalo
Vaasan linja-autoasema
Valkeakosken Matkailutoimisto
Valtatie 2, Harjavalta
Wanhan Tanssikellari, Helsinki
Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala
Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki
Vuoksenniskan työväentalo, Imatra
Yyterin kylpylä, Pori
Käy lukemassa www.suomiviihde.fi
-sivustolta erillinen TALVEN verkkojulkaisu:
Kati & JOnes
issa
tanssittavat Por
!
ja ympäri Suomen
nettiextra
SSIEN
PARITAN
UNNIT,
T
A JA KOT
ALKEIS- J IC, ZUMBA
LATINOB
NTANSSI
JA LASTE
nit netistä!
Kurkkaa tun
S U O M A L A I S E N M U S I I K I N , TA N S S I N J A T E AT T E R I N E R I K O I S L E H T I
OULU
TANSSIK
KISSA
FACEBOO
SISÄLLYSLUETTELO:
• Maarit Hurmerinta
• Teleks
• Robin
• Mainio Juha Vainio -esitys
• Club for Five
• Mikko Sipola
• Leif Lindeman
• Jope Ruonansuu
• Kai Hyttinen
• Jaakko Teppo
• Syksyn SuomiViihde-tanssit
• Baila Baila 20 vuotta
• SUSEL tiedottaa
• Humppa-Helenan palsta
• Tanssikurssit tarinoi
ISTO
KATI KOIV pydance.fi
ap
h
@
isto
kati.koiv nssinopettaja (AMK)
diplomita
WWW.HAPPYDANCE.FI
SISÄLLYSLUETTELO
Tässä numerossa mm.
4 Mira Luoti
Ei usko uskottavuuteen
5 Kauden puheenvuoro Mikko Alatalo
10 Jesse Kaikuranta
Jalat maan päällä
PS. Löydät myös painetun lehden näköislehden
verkkosivustoltamme!
ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA
12 Hauli Bros
12
14
16
PIDÄ HAARUKKASI
Nainen oli todettu vakavasti sairaaksi, ja hänelle oli luvattu kolme kuukautta elinaikaa. Järjestellessään
asioitaan kuntoon, hän pyysi pappinsa luokseen keskustellakseen viimeisistä toiveistaan.Nainen kertoi,
mitä virsiä tahtoi hautajaisissaan laulettavan, mitä raamatunkohtia luettavan, ja missä asussa hän halusi
itsensä haudattavan. Hän myös pyysi tulla haudatuksi lempiraamattunsa kanssa.
Kaikki oli järjestyksessä ja pappi teki jo lähtöä, kun nainen vielä muisti jotain erittäin tärkeää. ”On vielä
yksi asia,” hän sanoi painokkaasti. ”Mikähän se olisi?” kysyi pappi. ”Tämä on todella tärkeää,” nainen
jatkoi. ”Haluan, että minut haudataan haarukka oikeassa kädessäni.”Pastori seisoi ja tuijotti naista tietämättä mitä tähän sanoisi. ”Tämä taisi yllättää sinut?” nainen sanoi. ”No, rehellisesti sanottuna kyllä.
Olen hieman ymmälläni.” Nainen selitti.
”Niistä useista kerroista, kun olen osallistunut seurakunnan tilaisuuksiin ja nyyttikestipäivällisiin, muistan aina sen, kun astiat kerättiin pois, ja joku kumartui kuiskaamaan: ”Pidä haarukkasi.” Se oli minun
suosikkihetkeni, koska tiesin, että jotain vielä parempaa oli tulossa; samettinen suklaakakku tai ihana
omenapiirakka. Jotain nautinnollista ja mahtavaa. Niinpä minä haluan ihmisten näkevän minut arkussa
haarukka kädessäni, ja miettivän, miksi tuo haarukka? Ja minä haluan, että sinä sanot heille: ”Pidä haarukkasi, paras on vielä tulossa.”Papin silmät täyttyivät kyynelistä hänen halatessaan naista hyvästiksi.
Kun sinä seuraavan kerran tartut haarukkaan, anna sen hiljaa muistuttaa sinua; paras on vielä tulossa.
17
20
Harjurockia Pispalasta
Matti Nykänen
Laittaa peliin persoonansa
Hurma
Vihdoin omaa tuotantoa
Olli Lindholm
Kirkkonsertti ja joululevy
Mitä sulle kuuluu? -palstalla;
Heli Ruotsalainen, Onnentähti,
Pauliina Jokinen ja FBI Beat
Dancing on Ice
Temppuja jäällä ilon kautta
ARTIKKELIT aihealueittain
4-7
TEATTERI JA VIIHDE
8-17
ARTISTIT JA MUSIIKKI
TANSSI
18-21
JOKA LEHDESSÄ MM.
MITÄ ENEMMÄN TUNNET
Elämän pituutta ei tule mitata vuosien mukaan. Ihmisen elämää tulee mitata sen mukaan, mitä hän on
tehnyt ja tuntenut sen kestäessä. Mitä enemmän hän suorittaa hyödyllistä, mitä enem-män hän ajattelee
ja tuntee, sitä enemmän hän elää. Siellä missä olet, siellä minne jäät, toimita mitä voit ja iloitse nykyhetkestä. - Goethe
TAPAHTUMAKALENTERI
22-23 SUSEL JÄSENSEURATIEDOT
SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET
SUSEL JÄSENETUPAIKAT
TANSSIPAIKKALIITE
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
3
TEATTERI JA VIIHDE
MIRA LUOTI
EI USKO
USKOTTAVUUTEEN
Ennen kaikkea PMMP-yhtyeestä tuttu Mira Luoti on
nyt uuden edessä. Koko Suomen omakseen ottanut
yhtye lopettaa, ja 10 vuotta suomalaisen musiikkimaailman huipulla on ainakin sen osalta ohi. Luodin
ura esiintymislavoilla kuitenkaan tuskin päättyy tähän. Tällä hetkellä hänet nähdään Lahden Sibeliustalolla Sleepy Sleepersistä kertovassa Kuka mitä häh
-musikaalissa.
K
TEKSTI: SANNA HEINONEN / KUVAT: SIBELIUSTALO, KUVAPANKKI
un Sleepy Sleepers, eli
Sliipparit, aloitti, Mira
Luoti ei ollut vielä
edes syntynyt.
- Minulla oli 10 vuotta vanhempi isoveli, jonka levyvarastoissa törmäsin bändiin ensimmäisen kerran.
Luoti ei yritä edes väittää
ottaneensa bändiä omakseen
ennen Kuka mitä häh -esitystä.
Samaistumispintaa kuitenkin
löytyy siitä, että myös Luodilla
on ollut aluksi cover-bändi Supertrouper.
Luoti uskoo, että Sliippareista
tuli Suomessa ilmiö, koska bändi rikkoi rajoja.
- Se oli hyvin tiukkapipoista
aikaa Suomessa.
Sliippareiden kovin menestys
ajoittuikin Kekkosen aikaan,
jolloin jopa levyn nimi piti levy-yhtiön mukaan vaihtaa, ettei
Neuvostoliitto hermostuisi.
MITÄ ON
USKOTTAVUUS?
Luodin roolihahmo Saara on ainut musikaalissa esiintyvä fiktiivinen hahmo. Totuudellisia
tapahtumia ja asioita Saarankin
pohjalla kuitenkin on.
- Koitan pitää noista rokuleista huolet ja kattoo niiden perään,
kuvailee Luoti rooliaan.
PMMP:n kanssa keikkaillessaan Luoti on tottunut laulamaan lavalla omana itsenään.
- Jos olen lavalla Mira Luoti,
en voi kyllästyä rooliini. Mut-
ta jos hypin keikalla, niin ei se joittama ja ohjaama hahmo.
tarkoita, että hypin kotisohvalla, Jos ohjaaja pyytää tekemään
jotain, hän tekee sen parhaansa
Luoti toteaa.
mukaan.
Kun kysyy, onko hänelle
” Minulla oli 10 vaikea saavuttaa uskottavuutta
vuotta vanhempi näyttelijänä, Luoti kyseenalaistaa koko uskottavuuden.
isoveli, jonka
outo käsite. Miksi pilevyvarastoissa täisi- Seollaonuskottava?
Mitä edes
törmäsin bändiin on uskottavuus? Jokaisella on
omat mielipiteensä siitä, mikä
ensimmäisen
on uskottavaa.
kerran. ”
EI LIIKAA
SUUNNITELMIA
- Tai saatan hyppiäkin, hän Tulevaisuudestaan Luoti ei vielä
lisää pienen tauon jälkeen.
tiedä. Kaikki on auki. Toisaalta
hän ei ole aiemminkaan suunnitellut elämässää asioita pitkälle
eteenpäin.
” Nuorena
- Nuorena harrastin voimisharrastin
telua, tanssi ja kävin kuorossa
voimistelua,
sekä nuorisoteatterissa. Samalla
tanssi ja kävin
opiskelin kokiksi ja tein kaikkia
näitä asioita.
kuorossa
Luodista tuli kokki, mutta
sekä nuorisomyös yksi 2000-luvun menesteatterissa.
tyneimmistä suomalaismuusiSamalla
koista.
Ensi kevääksi on sovittuna
opiskelin
vain
pesti The Voice of Finlankokiksi
din aikuisten kilpailun tähtivalja tein
mentajaksi.
kaikkia näitä
- Tulevaisuus on aivan kiinni
siitä,
mitä tulee vastaan. Toiasioita. ”
saalta minua kiinnostaa mennä
vaikka kahvilaan töihin, toisaalTeatterin lavalla ollessaan ta voi tulla jotain aivan muuta.
Luoti kuitenkin keskittyy ole- Tärkeintä on kuunnella intuitiomaan jonkun toisen käsikir- ta, Luoti lataa. •
Pyssääs ny kato vähä,
mulla olis tässä yks juttu.
Niin. Sulla on kato toi kämppä – ja ruokakaappi – ja
sänky. Sulla on niinku asiat aika kivasti. Mutta ooks nääs
miettiny, että kaikilla ei oo yhtä kivasti.
Meitä on aika monta, joilla ei ole omaa kotia. Niin, että
oo ny ihminen ja ota joku meistä asuun sun kanssa! Ei
me paljon pyydetä ja lämmitetään sun varpaita yöllä.
Jooko, hei?
www.kissojensuojelu.fi
4
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
Talvikauden PUHEENVUORO - Mikko Alatalo
MUSIIKKIVIIHDE - LASKEVAN VAI NOUSEVAN AURINGON ALA
KUVA: TERO MÄENPÄÄ
V
iihdeala, tuo unelmatehdas, kiinnostaa ihmisiä heidän
arkipäivässään. Tähdistä ja
tähteydestä voi rakentaa pilvilinnoja. Nuoren miehen on
mukavampaa kertoa tulevalle
tyttöystävälle, että hän soittaa
bluesbändissä kuin että hän
hitsaisi ammatikseen – paitsi,
jos tyttöystävä haluaa omakotitalon. Musiikkialalla itsensä
elättävien määrä on Suomessa vain 5000 henkeä. Musa on
siis pientä bisnestä kaikkeen
julkisuuteen nähden. Voisi
vaikka verrata yhden loistoristeilijän hintaan ja siihen
käytettyihin miestyövuosiin.
Montako hitsaria on Iltiksen
lööpeissä? Tanssimusiikki
taas on vain viisi prosenttia
koko musabisneksestä. Laivat ja yritystapahtumat ovat
kolmanneksen, festarit ja konsertit lähes kaksi kolmasosaa.
On positiivista, että elävän
musiikin tapahtumat lisääntyvät. Tanssipaikoillakin pahin
romahdus on pysähtynyt.
Trendi näkyy Teoston raportoinneissa ja uutisoinnissakin.
Ongelma on, että alalla pyörivä raha ei ole lisääntynyt,
mutta jakajia on yhä enemmän. Menestyvät pärjäävät,
toiset jäävät jalkoihin.
Musiikkia opiskellaan.
Laitteita ostetaan. Musiikkipajoja perustetaan ja pikkukeikkoja järjestetään kiih-
tyvää tahtia. Kotikaupunkini
lehdessä on klubi-ilmoituksia
kymmenien eri bändien keikoista kuukaudessa. Ammattimaisuus on tullut jopa amatöörien musiikkiin, hypetys
on ennennäkemätöntä. Kyllä
sillä tulevaisuudessa on pakko
olla merkitystä rahavirtojenkin kannalta, mutta kansainvälinen menestys on ehdoton
edellytys alan arvovallan ja
rahoituksen kannalta.
Tapahtumatuottajia huolettavat uudet suunnitelmat
alkoholilain kiristämisestä.
Gluhweinin kieltämiselläkö
”Jepen” ongelmat poistuvat?
’Jeppe’ ei edes juo gluhweinia... Toinen todella huolestuttava verolaki on yritysten
edustuskulujen vähennysoikeuden poisto. Se ei kosketa
pelkästään Lapin ja laivakeikkojen vähenemistä, vaan myös
suurten musiikkitapahtumien
kannattavuuden vähenemistä. Firmat miettivät tarkkaan,
paljonko tapahtumiin voidaan
viedä asiakkaita tai sidosryhmiä, kun ei kuluja enää voi
vähentää verotuksessa.
Äänitemyynnissä huolettaa
se, että cd-myynti laskee, mutta digitaalinen myynti ei nouse
tarpeeksi nopeasti. Spotifyin
soitolla ei moni rikastu, sen
verran pieniä ovat korvaukset.
Myös ilmainen imurointi syö
äänitemyyntiä. On toki uusi
sukupolvi musiikintekijöitä,
mm. räppäreitä, jotka haluavat itse jakaa musiikkiansa ohi
levy-yhtiöiden netin kautta. Se
on kasvavaa aluskasvillisuutta. Silti taiteilijan teoksien
levittämisessä netissä pitää
olla rajat ja laki, jos musiikin
levittäminen selvästi aiheuttaa
rahallista haittaa taiteilijalle.
Live-puolella tuntuu tarjontaa olevan enemmän kuin
kysyntää. Harvoilla isoilla
artisteilla menee hyvin, mutta
droppi muihin on iso. Muutamat suuret lavatähdet keräävät
väkeä ja myös rahaa, mutta
monet takavuosien pop- ja
rock-tähdet laulavat nyt samojen pizzerioiden nurkissa.
Siellä huolena ovat alihinnoittelijat, jotka tekevät duo-triokeikkoja soolokeikkojen hinnalla. Tämä johtuu huonosta
työtilanteesta, mutta joku roti
pitäisi olla. Kun muutamasta
satasesta laskee palkkakulut,
verot, matkat ja majoitukset
pois, niin eipä taida näppiin
jäädä hikistä satastakaan keikasta.
Yksi ongelma Suomen
yleisössä on se, että toiset juovat liikaa, toiset liian vähän.
Tanssiravintoloiden aikaisin
tulevat himotanssijat juovat
vettä ja kuluttavat vain parkettia. Toinen porukka tulee
yhdeltä yöllä Virosta ostetun
viinan ja kalsarikännien voimalla. Esiintyjän pitää sinnitellä siihen saakka, että pääsee
lauteille katsomaan kaatuvaa
laumaa. Nyt jotkut ravintolat
ovat ymmärtäneet aikaisen
esiintymisajan hyödyt. Kun
opetetaan asiakkaat olemaan
ajoissa paikalla, se on win/win
-tilanne: ravintola saa enemmän myyntiä, jengi juo hallituissa olosuhteissa ja artistikin
saa esiintyä tajuissaan olevalle yleisölle. Juice ei aikoinaan
suostunut soittamaan klo 23
jälkeen tyyliin: ota tai jätä.
Tanssipaikkojen ongelmana
taas on tanssikansan ikääntymisen myötä pienentyneet
lipputulot. Suuret ikäluokat
eivät jaksa enää bilettää. Ravintoloiden viikkoillat ovat
kuolleet kuin muistojemme
lehdet. Myös karaoke tappaa.
Edes perjantaisin ei väki liiku.
Tili on tehtävä lauantaisin. Sama asiakaskunta käy tansseissa vuodesta toiseen, nuoria ei
paritanssi kiinnosta aivan samassa määrin, vaikka selkeää
nousua on tapahtunutkin viimeisen 10 vuoden aikana. Esimerkiksi Tampereen, Oulun
ja Turun seudulla nuoria käy
paljon tanssilavoilla, mutta
vielä lisää saisi käydä. Nuorten pitäisi ’vallata’ lavoja, että
muutkin nuoret uskaltavat tulla. Uskon, että popiskelmäartistit kuten Suvi Teräsniska
ja hyvät modernit tanssibändit
tyyliin Neljän suora, Taikakuu, Jani & Jetsetters, Yölintu kuosissaan ja monet muut
tuovat tanssilavoille uuden
sukupolven.
Tämä on tärkeä tilanteessa,
kun yleisöä todella paljon vetävät artistit ovat harvassa ja
heidän hintansa ovat ryöstäytyneet käsistä. Kaikenlaisten
tv-kisojen ja median myötä
luodaan puskista ”megastaroja”, joilla megaa on vain
ostohinta, joka ei lippukassalla korreloidu. Muutamat
ykkösartistit taas ovat keskittyneet ulkomaisessa omistuksessa oleville 360 asteen
levy-yhtiö-ohjelmatoimistoille, jotka sitten säätelevät
hinnat ja keikkaperiodit levyn
ilmestymisen ja omien intressiensä mukaan. Vaikka levyjen tekeminen on mahdollista
monille musiikintekijöille, ei
indie-tuottaja saa helposti biisejänsä soimaan radioissa eikä
levyjään jakelijoille. Tämän
vuoksi levy-yhtiön selkänoja
on pääsylippu molempiin.
Yleisesti puhutaan – en tiedä,
pitääkö paikkansa – että, että
jotkut radiot ottavat mainosrahaa vastineeksi sille, että soittavat voimasoittona joidenkin
biisejä. Näin radioiden kautta
pakkosyötetään musiikkia, jota kansa ei haluaisi kuunnella,
mutta on pakko, kun ei ole
vaihtoehtoja.
Ne vanhat artistit, jotka eivät kelpaa enää näihin yhtiöihin, on Suomen kansa nostanut
ikään kuin protestiksi uuteen
suosioon. Se näkyy vanhojen starojen konserttiyleisön
lisääntymisenä, Finnhits ja
Dannyn konserttikiertue esimerkkeinä.
Positiivistakin on, ainakin
viihteen monimuotoistuminen.
Takavuosien korpihotelleiden
floor show’t ovat historiaa, nyt
uutena ilmiönä ovat stand up ja
ravintolateatterit. Mitään rahasampoja nekään eivät ole.
Lehdet hypettävät artistien keikkapalkkioita. Ne eivät
kerro, mitkä ovat kasvavat
kulut. Luulevatko toimittajat,
että keikkahinnat ovat solistin
tai bändin nettopalkkaa? Eivät
varmasti. Vedättävät tahallaan,
kun kateus myy lehtiä. Artistit
itse eivät kehtaa kertoa, kuinka
huonosti menee. Oli rehellistä,
että rock-mies Yrjänä uskalsi
puhkaista kuplan Rytmi-lehdessä. Hänen bändinsä CMX
oli alkuvuodesta listaykkönen.
Kun jätkät lähtivät rundille
isojen kamojen kanssa – niin
kuin uskottavan rockbändin on
tehtävä – jäi soittajille käteen
peräti 50 euroa mieheen per
keikka. Tosi kiva kertoa pikkuveljelle, että alapa muusikoksi
– sillä pärjää.
Urheiluseurojen huvipaikat
eivät tahdo saada talkooväkeä, koska toimiva porukka
ikääntyy eikä nuoria kiinnosta
talkoot ”humppatansseissa”.
Seurojen rahan keruu tansseilla
pienenee eikä nuorten urheilu
saa tarvitsemiaan varoja. Tansseja uskaltaa enää järjestää tusinan verran kesässä. Riskit
ovat suuret. Muutama floppi
voi tuhota kesän tuoton.
Yksi
kummallinen
”elvistely”-jäänne rock-puolella ovat ns. raiderit. Viinaa,
olutta, siideriä, viiniä, karkkia
ja jopa uudet puhtaat sukat on
ollut starojen vaatimuslistoilla. Nekin maksaa huvilipun
ostaja. Miksi järjestäjät rutisevat hinnoista, kun suostuvat moisiin lapsellisuuksiin?
Meistä moni on tehnyt yli 40
vuotta keikkaa ilman raidereita. Kyllä sukat pitää osata
itse ostaa. Puuttuu enää, että
pitää järkkärin laittaa yöllä
tutti suuhun.
Loppujen lopuksi viihdealan suurin yhteinen huoli on
ihmisten jumiutuminen kotiin
telkkarin ja tietsikan ääreen.
Läppäri ja padi liimaavat
yleisön kotisohvalle. Näin
äsken elokuvan, jossa unelmien naisen kanssa seurusteleva nuori mies roikkuu pornosivuilla. Eikö todellisuus
enää riitä nykysukupolvelle?
Eikö artisti ole livenä parempi kuin säilykkeenä?
Elävän musiikin esittäjiä
tulvii joka ovesta. Kaikenlaista harrastajaa, esiintyjää
ja orkesteria löytyy. Kirjo on
laajentunut. Toisaalta myös
äänitteen ja videon tekeminen on halventunut ja tullut
lähes kaikille mahdolliseksi.
Myös omia tuotoksia esittäviä medioita on vapaasti
käytettävissä kuten YouTube
ja muut. Niillä tavoitetaan
erikoisyleisöjä, jolloin kaikki artistit eivät edes tarvitse
perinteisiä mainstream-musiikin promo-keinoja. Viihde
on demokratisoitunut, vaikka
leipä onkin tiukassa.
Kaikesta inhorealismista
huolimatta uskon, että viihdeala on Suomessa nousevan
eikä laskevan auringon ala.
Ihmiset tarvitsevat edelleen
elävää musiikkia. Me tarvitsemme myös toistemme seuraa vaikka pubeissa. Tanssit
ovat edelleen luvallinen tapa
ilman rangaistusta lähestyä
toista sukupuolta, joskus
jopa samaakin. Nyt opiskelevat, tulevat musiikkityöläiset tulevat tekemään työtänsä
muuttuvassa ympäristössä, mutta yksi on ja pysyy:
soittajille keikoilla käynti
on palkitsevaa henkisesti,
joskus jopa fyysisesti. Juuri
luin lehdestä, että eräskin
arvostamani rokkari joutuu
nyt aikuisella iällä kirjoittamaan nimmareita rintoihin.
Sama täällä. Sillä sitä jaksaa
taas painaa baanaa eteenpäin, vaikka naftalitra maksaa euroina sen, mitä ennen
markkoina. Kerran eräältä
vanhalta soittajalta kysyttiin,
miksi sinä kierrät keikoilla,
vaikka olet hyväpalkkaisissa töissä metallitehtaassa?
Soittaja totesi: Vaikka minä
kuinka hyvin hitsaisin, ei ne
naiset tule sanomaan, että ai,
kuinka sinä hitsaat ihanasti!
Hitsaa toinenkin puikko!
Hyviä kilometrejä toivottaen
Mikko Alatalo – keikoilla
vuodesta 1968
PS. Kiitos muutamille ystäville palautteesta viihdealan
tilanteesta.
UUSIA JAKELUPAIKKOJA
Nroista 3-4/2013 alkaen: K-Citymarket Rauma, Keljon Kauppakeskus Jyväskylä, Vaasan Linja-autoasema, K-Citymarket Kaakkuri Oulu, K-Citymarket Rovaniemi
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
5
TEATTERI JA VIIHDE
VALKEAKOSKEN KAUPUNGINTEATTERISSA
JAMES DEAN ON
YHÄ KAPINALLINEN
50-luvun New York ei koskaan nuku. Nuori James Dean saa kokea
esiintymisen ilon ja onnen, mutta myös viihdemaailman varjopuolia,
ennen kuin lopulta menehtyy draagisesti ja jää elämään Hollywoodin
kenties legendaarisimpana näyttelijänä. Tästä kertoo James Dean
-ikuisesti sinun -musikaali. Sen takana on Valkeakosken oma James
Dean, käsikirjoittaja Christian Sandström. Lavalla debyyttinsä ammattinäyttelijänä tekee samalla Viivi Pumpanen.
TEKSTI: SANNA HEINONEN / KUVAT: JANNE KULOSAARI
J
ames Dean -Ikuisesti sinun
-musikaalin taustatyö alkoi
jo kaksi vuotta sitten. Valkeakosken kaupunginteatterin
johtajaksi valittiin Christian
Sandström, internet-tietosanakirja Wikipediankin mukaan
Suomen James Dean.
Sandström törmäsi otsikoihin, joissa kerrottiin, että James
Dean on nyt saapunut Valkeakoskelle. Siitä lähti ajatus kirjoittaa tähdestä musikaali. Nyt
Sandström on itse myös sen
pääosassa.
Matka esityksen tekoon alkoi Googlesta ja Wikipediasta,
ja jatkui Youtube-videoihin ja
kirjoihin.
KULTALUSIKATON
POIKA
Nuorena kapinallisena tunnettu
näyttelijä oli todella ristiriitainen persoona.
James Dean kuoli vain
24-vuotiaana autokolarissa.
Sandtröm haluaa nostaa esiin
sen, ettei Dean ollut mikään
kiiltokuvapoika.
-Hän ei saanut asioita kultalusikalla. James uskalsi tehdä
omat valintansa kuuntelematta
muita ja oli äärimmäisen rohkea.
6
Dean oli todella kiinnostunut
lähes kaikesta, niin autoista kuin
härkätaisteluistakin. Hän tahtoi
eläytyä jokaiseen rooliinsa, ja
elää niiden elämää, joita esitti.
- Yritän itse tehdä saman, sanoo Sandström.
” Olen
myös yhtä
kiinnostunut
maailmasta ja
ihmisistä kuin
James. Menen
mielummin
kahvilaan
katsomaan
ihmisiä kuin
elokuviin. ”
Sandtrömille Dean oli lapsuuden ja nuoruuden idoli.
Vaikka Sandström kieltäytyy
itse vertaamasta itseään Deaniin, on miehissä paljon samaa.
Lapsuus maaseudulla, jonka
jälkeen edessä oli lähtö suureen
kaupunkiin. Myös molempien
miesten isäsuhde on ollut vaikea.
James Deanin äiti kuoli tämän ollessa vasta lapsi, ja isä ei
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
halunnut pitää yhteyttä poikaansa. Sandströmillä tilanne ei ollut
yhtä radikaali, mutta nuoruuden
konflikteja oli, ja nyt ne on puhuttu läpi.
-Olen myös yhtä kiinnostunut
maailmasta ja ihmisistä kuin
James. Menen mielummin kahvilaan katsomaan ihmisiä kuin
elokuviin, kertoo Sandtröm.
Musikaalin muita tähtiä ovat
Viivi Pumpanen, Panu Larnos ja Saija-Reetta Kotirinta.
-Viivi näyttää aivan Pier Angelilta, Jamesin rakastetulta,
toteaa Sandström.
Kun Pumpanen voitti Tanssii
tähtien kanssa -ohjelman, oli
Sandström varma mielipiteestään: Pumpanen olisi täydellinen rooliin.
Musikaalissa käydään läpi
Pier Angelin ja Deanin suhde
ensitapaamisesta ja rakastumisesta asti Warner Brosin studiolla aina Jamesin menehtymisen
murheeseen saakka.
TANSSII TÄHTIEN
KANSSA AUTTOI
Pumpanen itse on innoissaan
roolistaan.
- Roolini perustuu siis täysin
todelliseen henkilöön eikä siis
mihinkään fiktiiviseen hah-
Christian Sandström ja Viivi Pumpanen
James Dean -musikaalin rooliasuissaan.
alusta loppuun Hollywoodin
myllerryksessä. Hän on hyvä esimerkki meille kaikille
esiintyjille,siitä kuinka unelmat
voivat kantaa, kun vaan uskaltaa niihin luottaa! toteaa Pumpanen.
Vaikka Pumpanen on ensimmäistä
kertaa ammattinäyt” Onneksi
telijänä teatterissa, on näyttekuitenkin
leminen hänelle vähän tuttua
työstäni
onneksi ennestään. Pumpanen
on näytellyt Subtv:llä sketsijuontajana on
sarjassa ja suorittanut lukionsa
ollut suurta
musikaali- näyttämö- linjaisesapua tekstin
sa koulussa.
käsittelyn
- Onneksi kuitenkin työstäni
juontajana
on ollut suurta apua
puolesta.
tekstin
käsittelyn
puolesta. Olen
Olen nopea
nopea oppimaan repliikkini, ja
oppimaan
mallina työskentely on opetrepliikkini,
tanut eläytymään rooleihini
milloin missäkin. Mutta enja mallina
simmäistä kertaa kun on ollut
työskentely
näyttämöllä virallisesti roolissa,
on opettanut
niin kyllä siinä on ollut paljon
eläytymään
opittavaa ja sisäistettävää.
Tanssii tähtien kanssa -ohjelrooleihini milloin
man
voitosta on ollut Pumpaselmissäkin. ”
le paljon hyötyä.
- Siitä ohjelmasta ja kaikista
Hän kertoo pitävänsä James niistä treeneistä on ollut iso apu
Deanin asennetta esikuvanaan. tässä näytelmässä, koska roolii- Arvostan hänen asennet- ni kuuluu paljon tanssia tässä
taan pysyä omana itsenään musikaalissa!
moon. On ollut hyvin mielenkiintoista päästä tutustumaan
ja seuraamaan vanhoja kirjoituksia ja videoita oikeasta AnnMarie Pier Angelista ja tutustua
hänen elämäänsä, kertoo Pumpanen.
RAKKAUSTARINA
NAISISTA JA
MIEHISTÄ
Musikaali on rakennettu Jamesin ja Pierin rakkaustarinan varaan. Musikaalissa esiin tulevat
silti myös Jamesin rakkaussuhteet muihin naisiin ja miehiin.
- 1950-luvulla rakkaussuhteet
olivat hyvin monimutkaisia. On
todella mahdollista, että James
oli biseksuuali. Hänen haastatteluvastauksensa kertovat sen
rivien välistä, sanoo Sandström.
Rakkauden ja ystävyyden
lisäksi musikaali kertoo siitä,
kuinka nuori näyttelijäopiskelija
James Byron Dean Fairmountista etsii elokuvarooleja viihdemaailman suurkaupungissa.
Musikaaliin tuodaan 1950-luvun henkeä musiikkivalinnoilla.
Ikivihreät, kuten Kaunis nainen,
Blue Moon ja Rock Around the
Clock soivat musikaalissa.
-Musiikkivalinnat kyllä liittyvät enemmän 1950-lukuun kuin
Jamesiin, kertoo Sandström.
Monista Hollywoodin menneiden vuosikymmenten menestyjästä on tehty omat musikaalinsa, mutta Sandströmin
mukaan James Dean on jäänyt
niistä paitsi. Nyt on hänen vuoronsa. •
KATRI HELENA
SUOMI-ISKELMÄN
KUNINGATAR SOI
MYÖS MUSIKAALISSA
Katri Helena on levyttänyt 456 laulua, julkaissut
51 albumia ja kokoelmaa ja myynyt 1,5 miljoonaa
äänitettä. Hän on saanut 17 kultalevyä, neljä platinalevyä ja yhden tuplaplatinan. Ei ole kummallista,
että artististä tehtyä musikaalia esitetään kiivaasti.
TEKSTI: SANNA HEINONEN / KUVAT: JOHANNA KOKKOLA
Y
ksi näistä esityksistä
on käynnissä Joensuun Kaupunginteatterissa. Musikaalin ohjaajana
on Mikko Rasila, Tanssii tähtien kanssa -tuomaristostakin
tuttu mies.
- Katri Helena on lapsuuttani ja nuoruuttani. Kun luin
käsikirjoituksen, huomasin
osaavani kaikki sen laulut.
Rasilaan voi samaistua moni. Kenties juuri siksi Katri
Helena eli kuu järven yllä
-musikaali onkin saanut suuren suosion. Suomessa ei ole
ketään, joka ei tietäisi, kuka
on Katri Helena.
Hän on itsessään instituutio.
- Katri on alansa kiistaton
kuningatar.
Jokainen tuntee yhä tähden ensimmäisen suuren hitin
vuodelta 1964, Puhelinlangat
laulaa. Laulajan uran kohokohtia sen lisäksi ovat olleet
esimerkiksi Euroviisukilpailut.
Rasila myöntää, että toisen
elämästä kertominen jännittää.
Katri Helena -musikaali poikkeaa monista muista artisteista
tehdyistä musikaaleista siinä,
että kohteen ura yhä jatkuu.
Katri hengittää, ja hänen elä-
” Ihmiset ovat
keksineet,
että Katri on
sinivalkoinen
ääni,
sinivalkoinen
valo. Katri on
alansa kiistaton
kuningatar. ”
mässään tapahtuu uusia käänteitä jatkuvasti.
Rasilan mukaan kaikissa
Katrin lauluissa on sanomaa.
Jokainen niistä tarkoittaa jotakin. Siksi ne iskevät yleisöön.
Ohjaaja kertoo ajattelevansa
tarinaa ennen kaikkea esiintyKEIKALLE
jän tarinana. Katri Helenakin
MENNÄÄN AINA
on usein joutunut tilanteeseen,
Rasila kertoo tavanneensa jossa keikalle mennään tilanKatri Helenan ainakin kerran. teesta huolimatta.
-Keikalle mennään, piste,
-Hän on mukava, hyvin
toteaa Rasila ja jatkaa:
sympaattinen ihminen.
Rasilan mukaan se on tär-Omatkin näyttelijäntyönopettajani ovat todenneet, et- keää.
- Silloin tietää, millaista on
tä ei ole sellaista syytä, ettei
lähteä töihin, kun pienet lapset
näyttelijä nousisi lavalle.
ovat kotona.
KOLAUKSIA
JA MENESTYKSIÄ
SINIVALKOINEN
alkaa VALO
Näytelmän tarina
12-vuotiaasta Katrista, ja jatkuu hänen 40-vuotistaiteilijajuhlaansa asti. Nyt oikealla
Katri Helenalla on meneillään
50-vuotistaiteilijajuhla.
Näytelmän loppuun kuuluu
myös Katrin ero Professorista. Panu Rajalaan viittaavan
hahmon nimi ei lavalla ole
kuitenkaan mikään muu kuin
Professori.
Menestyksen lisäksi Katri
Helenan elämään kuuluu myös
paljon kolauksia. Pahimpana
kenties Timo Kalaojan kuolema, kun parilla on kolme
pientä lasta.
Tarina lähtee kasvamaan,
kun tulee talvi ja Katri jää yksin lasten kanssa.
Suomalaisen naisen kasvutarinaksi luonnehditun esityksen pääroolissa vuorottelevat
Suvi-Maaria Virta ja Kirsi
Kärnä.
Molemmat Katria esittävät
näyttelijättäret ovat itsekin
äitejä.
-Ihmiset ovat keksineet, että
Katri on sinivalkoinen ääni,
sinivalkoinen valo, luonnehtii
Rasila.
Vaikka näytelmä on kirjoitettu ennen kuin Katri Helena
ja hänen nykyinen managerinsa ja seurustelukumppaninsa
Tommi Liimatainen ovat tavanneet, vihjataan näytelmässä myös siihen.
-Mutta se tehdään kauniisti,
sillä rakkaus on kaunista ja tärkeintä, sanoo Rasila.
Katri Helenan lisäksi suomalaisesta musiikkimaailmasta musikaaliin on kirjoitettu
Dannyn rooli, jota esittää
Tuukka Juhola.
- Se on rehellinen shownumero jonka inspiraationa
ovat 60-luvun Danny-showt.
Siis pääosin laulusta, tanssista
ja valoista rokkaava pläjäys,
kertoo Juhola.
Katri Helenan ura on koskettanut myös häntä:
- Tuo musiikki on jostain
lapsuudesta imeytynyt minunkin ihoni alle yllättävän
syvälle, vaikka jollain punkilla ja muulla luulen itseäni jo
vuosia hartaasti kyllästäneeni,
hän pohtii.
Tähän voi samaistua moni.
KATRIN MUKANA
VANHENEE MONI
Ohjaaja Rasilan tanssitaustan vuoksi myös koreografiat
ovat esillä. Hän on tahtonut
rakentaa niillä ajankuvaa.
50–70-vuotiaat ihmiset voivat
tunnistaa lavalta tansseja. Aivan samanlaisia kuin ne, joita
he ovat itse tanssineet.
Rasilaa yhdistää Katri Helenaan myös se, että hän uskoo enteisiin, ja siihen, että
edesmenneet läheiset ovat
läsnä.
-Eräs seikka Katrissa on
niinkuin näytelmässä sanotaan: ”Minun mukanani vanhenee suuri joukko suomalaisia ihmisiä.” •
24.11. - 15.12.
18 PAIKKAKUNTAA
LIPUT ALK: 32,5€ / 37,5€
(sis. palvelu- ja toimitusmaksut)
LISÄTIETOJA KIERTUEESTA
www.jaakkoteppo.fi
YHTEISTYÖSSÄ:
LIPUT:
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
7
ARTISTIT JA MUSIIKKI
V
JUHA TAPIO
KEPEÄMMÄLLÄ
OTTEELLA
Vakavan ja totisen miehen maineessa oleva Juha Tapio kaivoi uusimmalla albumillaan itsestään esiin valoisamman puolen. Kehuja miehelle on sadellut myös vapautuneesta esiintymisestä suositussa Vain
elämää – tv-sarjassa. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: JERE HIETALA
iisitoista vuotta levytysuraa takana,
läpimurtoalbumista
ja –biisistä Mitä silmät ei nää
tulee kymmenen vuotta ja juuri ilmestynyt pitkäsoitto on
järjestyksessään on kymmenes
studioalbumi.
Kyseiset virstapylväät
saivat gospel-piireissä kannuksensa hankkineen Juha
Tapion, 39, pohtimaan muusikkoidentiteettiään, mikä hänen mukaansa on ollut turhan
tosikkomainen.
– Minulle syntyi tarve tehdä
lauluja uudella tavalla. Samalla kaavalla ei voi mennä päätyyn saakka, vaan välillä pitää
myös ottaa uusi suunta, Tapio
kertoo.
Tunnelmaa Lapislatsulialevylle (nimi tulee puolijalokivestä) haettiin livesoittomeiningillä: kärrättiin ammattimuusikoista koostunut
iso bändi studioon ja pantiin
nauhuri pyörimään.
– Lähtökohtana oli saada
siirrettyä keikoilla koettua
iloa, valoa ja energiaa levylle.
Toiveissa on, että soittamisen
ilo ja riemu välittyy kuulijalle.
Olen ollut aiemmin liiankin tosikko tekemisen suhteen.
Tosikkomaisuudestaan jäyhäksi pohjalaiseksi itsensä
määrittelevä artisti luopui levyn sinkkulohkaisun TSNE-
I
TAPANI KANSA
KUNINKAAN SAAPPAISSA
Iskelmälegenda Tapani Kansa löi hynttyyt yhteen ex-soittajatoverinsa
Pedro Hietasen kanssa 50 vuoden tauon jälkeen. Yhteistyön hedelmiä kuullaan Kansan uusimmalla pitkäsoitolla Särkyneen toiveen
katu, mikä koostuu Nat ”King” Colen ikivihreistä.
TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: SONY MUSIC FINLAND
8
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
skelmämusiikin ikonin
Tapani Kansan, 64, ura
musiikin parissa hakee
Suomessa vertaistaan. Yli 50
vuotta on kulunut siitä, kun
hän 12-vuotiaana osallistui
Kotkan Karhulassa iskelmälaulukisaan. Siitä innostuneena Kansa aloitti musiikinopinnot Kotkan musiikkiopistossa
1960-luvun puolivälissä.
– Minulla on aina ollut laulu huulilla ja taipumusta ottaa
lava haltuun, mikä on osaltaan vanhemmilta perittyjen
piirteiden ansiosta. Äitini
harrasti laulua ja isä oli tuttu näky näyttämöille, Kansa
muistelee.
Uransa alkuaikoina Kansa
sai kiinnityksen kouvolalaisen Matti Lavin orkesterin
solistiksi. Yhtyeen hanuristina oli muuan Heikki ”Pedro”
Hietanen.
– Kävimme soittamassa
Kouvolan Kuntotalolla monet täpötäydet lauantaitanssit.
Pedrolla oli jo silloin, nyttemmin koko kansalle tutuksi tullut veikeän myönteinen
virneensä viiksensä vieressä,
kun hän laittoi hanurillaan
Tico-Ticoa tulemaan, Kansa
virnistää.
Nyt 50 vuotta myöhemmin
parivaljakon tiet yhdistyivät,
kun Hietanen tuotti Kansan
Hin (Tykkään susta niin että
halkeen) kohdalla. Ensi kuulemalta Tapio piti kirjainyhdistelmää ”hönönä” ja hän oli
aikeissa jättää kappaleen jopa
pois levyltä, kunnes tuli toisiin
ajatuksiin. Onneksi.
” Minulle syntyi
tarve tehdä
lauluja uudella
tavalla. Samalla
kaavalla ei voi
mennä päätyyn
saakka, vaan
välillä pitää
myös ottaa uusi
suunta. ”
– Monet ihmiset ovat tulleet kertomaan, kuinka ovat
oppineet kappaleen myötä sanomaan rakkailleen ”tykkään
susta niin että halkeen”. Se
on osoittanut kappaleen painoarvon myös minulle, Tapio
tunnustaa.
Kappaleiden valintaprosessissa pedantin luonteen omaavan Tapion apuna olivat hänen
pitkäaikainen sparraajansa
Pekka Ruuska ja uusia näkökulmia tuonut tuottaja Eppu
Kosonen.
– Heihin oli helppo nojata
ja luottaa. Omalle tekemiselle
marraskuun alussa ilmestyneen Särkyneen toiveen
katu –albumin. Levyn tekoa
edelsivät keskustelut siitä,
minkälaista musiikin pitäisi
olla, miten siihen saataisiin
tarpeeksi haastetta ja voimakasta sointia.
” Minulla on
aina ollut
laulu huulilla
ja taipumusta
ottaa lava
haltuun, mikä
on osaltaan
vanhemmilta
perittyjen
piirteiden
ansiosta.
Äitini harrasti
laulua ja isä
oli tuttu näky
näyttämöille. ”
– Puolen vuoden kuluttua
Pedro tuli innoissaan tapaamaan minua ja ehdotti, että
tehtäisiin levy isolla orkesterilla jazz-pianistina aloittaneen Nat ”King” Colen laulusta, Kansa taustoittaa.
Ehdotuksen kuultuaan,
Kansa oli myytyä miestä.
kun tulee usein liian sokeaksi. palkitsevaa.
sarjassa. Tapion karismaattiSyksyn mittaan Juha Tapion suus ja humoristisuus on heiLAULUSSA
jastunut myös ohjelman kautta.
PITÄÄ OLLA POINTTI
– Paljon ihmiset ovat tulleet
” Hyvä laulu voi
kiittelemään
ja ihanaksi minua
Kepeämmästä linjasta huoolla
viihdyttävä
on
tituleerattu.
limatta levyn kappaleista on
olematta
Ohjelmaan lähtö ei ollut
kuultavissa edelleen tuttuja
tyhjänpäiväinen. Tapiolle itsestäänselvyys.
tapiomaisia elementtejä mieSuhtautuminen muuttui hänen
tiskelevinä teksteineen ja tartMinulle on
pohtiessaan asiaa, ja nyt Tapio
tuvine melodioineen. Tekstit
aina ollut
tunnustaa katuvansa, mikäli ei
sisältävät arkisia tarinoita ja
tärkeää esittää
olisi lähtenyt.
kaihoa parisuhdemaailmasta,
pelkistetysti
– Ohjelmassa musiikki on
mutta leikkisyydellä höystetpääosassa
ja meillä oli koltynä.
lauluja, joissa
legoiden kanssa kuvauksissa
– Hyvä laulu voi olla viihdyton taustalla
hauskaa. Siellä vallitsi perhetävä olematta tyhjänpäiväinen.
jokin tärkeä,
keskeinen, veljellinen ja sisaMinulle on aina ollut tärkeää
rellinen rakkaus.
painava asia. ”
esittää pelkistetysti lauluja,
joissa on taustalla jokin tärkeä,
painava asia. Sen ei tarvitse taitavista tulkinnoista saadaan JALKAPALLO
aina olla murheellinen, vaan nauttia paitsi konserttikiertu- HENKIREIKÄNÄ
pointti voi olla myös humorisSeesteistä perheenisän elämää
tinen ja toiveikas, Tapio pohtii.
Tuusulassa viettävä muusikko
” Totta
Paneutuminen laulun tekoon
rentoutuu parhaiten urheilun
kai nautin
on kantanut hedelmää ja vuosi
parissa.
menestyksestä,
toisensa jälkeen Tapion herkät
– Kuntosalia, lenkkeilyä ja
mutta ei
laulut ovat löytäneet kuulijanfutista, Tapio luettelee.
sa. Kaksi tuplaplatinaa, viisi
Jalkapalloa hän pelasi aise ole ollut
platinaa ja yksi kultalevy pukanaan
aina parikymppiseksi
minulle mikään
huvat omaa kieltään.
saakka, kunnes tilalle tuli mupäämäärä. Se
– Totta kai nautin menessiikki. Jalkapallo on säilynyt
on tullut kuin
tyksestä, mutta ei se ole ollut
kuitenkin intohimona näihin
minulle mikään päämäärä. Se
päiviin asti.
itsestään, kun
on tullut kuin itsestään, kun
– Futis on henkireikä, lajissa
olen saanut
olen saanut aikaiseksi lauluja.
vetoaa kauneus, oivaltavuus
aikaiseksi
Tärkeämpää minulle on ollut
ja luovuus. Kun pääsen potkilauluja. ”
päästä esittämään musiikkia ja
maan palloa kentälle, unohdan
jakamaan tuntemuksia toisten
kaiken muun ja kasvoilleni ilkanssa, se on ollut hienoa ja eella, myös Vain elämää – tv- mestyy hymy. •
– Nat ”King” Cole on ollut minulle aina yksi suurista, hän on yksi herkistelyn
ja fraseerauksen mestareista.
Hänen leveä ja sydämellinen hymynsä sekä pehmeä ja
soinnikas äänensä lämmittää
yhä miljoonien ihmisten sydämiä pian 50 vuotta hänen
ennen aikaisen kuolemansa
jälkeen, toteaa Kansa.
kihittävä naurunsa loi studioon iloisen ilmapiiriin. Meitä
yhdistää myös samanlainen
tausta, sillä olemme saaneet
kasvaa Toivo Kärjen, Reino
Helismaan, Juha Vainion,
Jaakko Salon, Esa Pethmanin ja muiden suurten
muusikoiden ja lauluntekijöi-
menien, on musiikin kenttä
kokeneen laulajakonkarin
mukaan yksinkertaistunut
rock-rämpyttelyn tasolle.
– Koneet ovat vallanneet
studiot, eikä luoville orkesteroinnin ja muusikkouden
hallitseville sovittajille ole
enää juuri tilaa. Sävellyksissä melodiat ovat köyhtyneet
ja sointurakenteet tylsisty” Jotkut, kuten
neet, Kansa jyrähtää.
Riku Niemi
RENNOSTI
Ilahduttavia poikkeuksiaJA TUNTEELLA
orkestereineen kin musiikin kentältä löytyy.
jaksaa taistella
– Jotkut, kuten Riku Niemi
Levylle valikoitui Nat ”King”
orkestereineen
jaksaa taisColen tunnetuksi tekemiä ikitasokkaan
tella tasokkaan musisoinnin
vihreitä, kuten Kenties, kenmusisoinnin
puolesta ja siitä hattuni nouties, kenties (Quizaz, Quizaz,
puolesta ja siitä see korkealle. Nuoremmasta
Quizaz), Roosan tie (Ramblin
hattuni nousee
kaartista laulaja-lauluntekijä
Rose), Luonnonlapsi (nature
Mariskan tyylistä pidän koBoy) ja Särkyneen toiveen
korkealle.
vasti. Hänen sanoituksissaan
katu (Boulevard of Broken
Nuoremmasta
on laaja-alaisuutta ja kiinDreams). Sovitukset kappakaartista laulaja- nostavia ilmaisuja, Kansa
leisiin teki Arttu Takalo, jolauluntekijä
kiittelee.
ka johti myös yli 30-henkisen
Kansalla on perspektiiviä
Tallinnan radion filharmoniMariskan
vertailla musiikin muutossen orkesterin nauhoituksen
tyylistä pidän
ta. Hänen ensilevystä on 44
Tallinnassa.
kovasti. ”
vuotta, Deliahista 43. Uraan
– Minun tehtäväkseni jäi
sisältyy 15 kultalevyä, 10
vain tulkita rennosti ja tunteella, tein oman osuuteni an- den henkisessä ilmapiirissä isoa kiertuetta, tuhansia keiktaumuksella. Lauloin lauluni 1960- ja 70-luvulla, Kansa koja, konsertteja, teatteria,
operettia ja tv-työtä.
Finnvoxin studioilla parissa huomauttaa.
– Olen saanut tehdä työiltapäivässä viime helmikuusLUOVUUS
tä, jota olen aina rakastanut.
sa, Kansa selventää.
Laulaminen on ollut hauskaa
Yhteistyö Pedron kanssa JÄÄNYT KONEIDEN
JALKOIHIN
ja antoisaa, mutta myös haassujui Kansan mukaan hyvin.
– Hänen hyväntuulinen Sitten menneiden vuosikym- tavaa.
Tampere 107,8 MHz
Etelä-Pirkanmaa 96,7 MHz
Kankaanpään seutu 106,7 MHz
Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3 MHz
Ylä-Pirkanmaa 106,1 MHz
Parkanon seutu 91,7 MHz
Hämeenlinna 88,8 MHz
Uransa merkittävimmäksi asiaksi Kansa nostaa
1980-luvun alussa aloittamansa konserttisalikeikat.
– Tein loppuunmyytyjä
konsertteja yli 20 vuotta ja
monet laulajat tulivat sittemmin perässä. Panostin ohjelmistoon ja orkesterin tasoon.
Parhaimmillaan kiertueilla
oli soittajia yli 30 henkeä,
Kansa toteaa.
Intoa keikkailuun Kansalla riittää edelleen.
– Kun ääni on kunnossa,
samoin pää ja muu fysiikka,
niin mikä tässä on jatkaessa. •
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
9
ARTISTIT JA MUSIIKKI
K
SUVI TERÄSNISKA
TÄYDELLINEN ELÄMÄ
Nuorin osaanottaja tuli, hurmasi ja korjasi potin. Syksyn sävel kilpailun voittanut Suvi
Teräsniska on onnellinen, etenkin kappaleen tekijöiden puolesta. Kilpailuhan on nimenomaan lauluntekijöille tärkeä, vaikka tietenkin tulkitsijallakin on merkitystä.
TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVA: LAURI LAUKKANEN
JESSE KAIKURANTA
JALAT MAAN PINNALLA
Voice of Finland 2012 – kilpailusta kuuluisuuteen ponnahtaneen Jesse
Kaikurannan läpilyönti tähtitaivaalle tapahtui raketin lailla. Viime vuoden
marraskuussa julkaistua Vie mut kotiin – debyyttialbumia seurasivat
lukuisat eri palkinnot, mikä heijastui myös vastajulkaistun tuoreen kakkoslevyn Vaikka minä muutuin tekoprosessiin positiivisena itsevarmuutena.
TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: JOHANNES POIKKIMÄKI
10
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
S
iinä missä debyyttialbumi tehtiin pikavauhtia Voice of Finlandin
jälkimainingeissa, oli Jesse
Kaikurannalla toisen levyn
teon aikana mahdollisuus kypsytellä kappaleita pidempään.
– Se rauhoitti ja helpotti levyn tekemistä. Sitä kautta syntyi harkitumpi ja yhtenäisempi
kokonaisuus.
Levyn taustalla toimivat
samat tekijät kuin ensimmäiselläkin. Tuottajina häärivät
Eppu Kosonen ja Matti Mikkola. Sanoituksissa suuri rooli
on ollut Saara Törmällä.
– Kyllähän se oli helpompaa, kun tunnettiin entuudestaan. Pääsi tekemään töitä
samoilta pohjilta ja minulla
oli mahdollisuus tuoda mielipiteeni paremmin julki. Minulla oli paineita, kun aloimme
tehdä albumia. Kun albumi on
nyt valmis, luotan sen menestymiseen.
Tyylillisesti kakkoslevyn
musiikki on lähempänä Kaikurannan omaa makua, elektronisempaa tyyliä. Mukana
kuullaan muun muassa ambient- ja etnovaikutteita.
– Olen aina pitänyt elektropainotteisemmasta popista.
Viime levyllä sitä oli aistittavissa muutamissa kappaleissa,
muun muassa Kuljit täällä
appale Täydellinen
elämä on Sana Mustosen sanoittama ja
Petri Somerin säveltämä.
Suvi Teräsniska valitsi laulun, jossa on posiitivisuutta,
johon tarttua pahoinakin hetkinä.
- Täydellinen elämä sopii
tähän päivään, maailmaan ja
tilanteeseen. Ihmisiin vetoaa
se, että jaksetaan uskoa täydelliseen elämään, vaikka se
ei aina näytä tai tunnu siltä.
Yt-neuvottelut ja taloushuolet
painavat useiden mieltä. Siksi lohtua pitää monesti hakea
muualta, musiikilla on auttava
voima ja tämäkin laulu on toivottavasti sellainen, joka tuo
parempaa oloa näihin hetkiin,
Teräsniska kuvailee.
Teräsniska oli Syksyn Sävelen nuorin osanottaja. Kilpailussa oli mukana myös
vanhoja konkareita kuten
Virve Rosti, Kake Randellin
ja Markku Aro. Yhteishenki
takahuoneessa oli oikein hyvä. Välillä sukupolvien kuilu
oli huomattavissa, kun ”konkarit” kertasivat muistojaan ja
Teräsniska tokaisi, ettei hän
oli tapahtumien aikaan ollut
kolmevuotias. Muistoja ohjelmasta on kuitenkin kertynyt
paljon. Hän muistaa hyvin
etenkin Antti Huovilan, ja
monet ovat jääneet mieleen
myös äidin musiikkimieltymysten kautta. joskus, mutta nyt elektronisempaa otetta on kautta linjan.
Kaikurannan suuria innoittajia ovat olleet Tori Amos ja
Björk.
” Olen aina
pitänyt
elektropainotteisemmasta
popista. Viime
levyllä sitä oli
aistittavissa
muutamissa
kappaleissa,
muun muassa
Kuljit täällä
joskus, mutta nyt
elektronisempaa
otetta on kautta
linjan. ”
– Tori Amos oli aikanaan
suuri tekijä siihen, miksi aloin
5-vuotiaana soittaa pianoa.
Björkissä minua kiehtoo hänen tapansa uusiutua ja keksiä
uusia juttuja.
Kotimaisista nimistä Kaikuranta mainitsee suosikeikseen
Stella-yhtyeen ja Emma Salokosken.
– Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan. Jos on hyvä biisi,
- Osa muistoistani liittyy
varmasti muutama vuotta sitten
tulleisiin Syksyn Sävel retro
-lähetyksiin. Esimerkiksi Rikoo
on riskillä ruma ja Evakkoreki olivat sellaisia, jotka luulin
muistaneeni kunnes huomasin,
etten ollut edes syntynyt niiden
ollessa mukana kilpailussa, Teräsniska naurahtaa.
” Täydellinen
elämä sopii
tähän päivään,
maailmaan ja
tilanteeseen.
Ihmisiin
vetoaa se, että
jaksetaan uskoa
täydelliseen
elämään, vaikka
se ei aina näytä
tai tunnu siltä. ”
Suvi Teräsniska pitää Syksyn Sävel -kilpailua tärkeänä
suomalaiselle musiikille. Se on
ollut tärkeä väylä saada kappaleensa ihmisten kuuluville.
Vaikka voittoa ei aina tullutkaan, ovat monien esiintyjien
kappaleet jääneet muistoihin
juuri Syksyn Sävelen ansiosta.
Teräsniskan uralle voitto oli
merkittävä saavutus ja hän uskoo monien muidenkin esiintyjien saaneen lisää näkyvyttä
kilpailusta.
- Esimerkiksi Antti Railion
Ruostunut ankkuri tulee todennäköisesti soimaan enemmän
radioissa kilpailun jälkeen.
Antti oli oma suosikkini. Tulkinnasta huokui, että taustalla
saattaa olla omakohtaisia kokemuksia. Antti lauloi kappaleen
tosi varmasti, tarina oli hyvä ja
tykkäsin hänen asenteestaan,
Teräsniska hehkuttaa.
Syksyn Sävelen ohella Tenavatähti -kilpailu teki aikoinaan
Teräsniskaan suuren vaikutuksen. Hän kuvaa vuotta 2013
onnen vuodeksi, sillä hän on
tavannut paljon Tenavatähden
aikaisia idoleitaan.
- Olin vaahtosammuttimen
kokoinen natiainen, kun katsoin
Tenavatähteä. Tänä vuonna
olen tavannut Karoliina Moilasen ja Matias Sassalin. Se on
ollut todella hienoa.
Syksyn Sävel -voiton varmistuttua Suvi soitti ensimmäisen puhelun isälleen. Hänen
isänsä ei ollut työmatkan takia
ehtinyt katsoa tuloslähetystä
loppuun, mutta saatuaan yli
kymmenen tekstiviestiä putkeen mies oli ollut varma Suvin voitosta. Hiljaisuudessa ei
pysynyt Suvinkaan puhelin.
- Mummokin oli osannut
naputella onnitteluviestin. Väliyöntejä siinä ei ollut, kaikki
yhtä pötköä, mutta aivan ihanaa
ja herttaista.
Onnitteluviestin Teräsniska
sai tietenkin myös yhdeltä
suurimmista idoleistaan, Yöyhtyeen Olli Lindholmilta.
Lindholmille hän lähetti myös
uunituoreen levynsä ja kertoo
saaneensa paljon positiivista
palautetta häneltä.
- Joka päivä Olli löytää uuden biisin, jota jaksaa kehua.
” Esimerkiksi
Antti Railion
Ruostunut
ankkuri tulee
todennäköisesti
soimaan
enemmän
radioissa
kilpailun jälkeen.
Antti oli oma
suosikkini.
Tulkinnasta
huokui, että
taustalla
saattaa olla
omakohtaisia
kokemuksia. ”
En enää edes tiedä, mikä on
hänen suosikkinsa, kun jokaisesta on jo löytänyt niin paljon
hyvää, Teräsniska naurahtaa.
Suvi Teräsniskan uusin
levy Pohjantuuli julkaistiin
1.marraskuuta 2013.
Vietä pikkujoulut
SIBELIUSTALOSSA!
Sibeliustalon pikkujoulubileet
KAIJA KOO & SAMULI EDELMANN
LAURI TÄHKÄ
La 30.11. klo 20-01.30
Su 24.11. klo 19
Metsähalli. Ei istumapaikkoja. Järj. Lahden Sibeliustalo Oy. Liput: 45 €.
Tarjolla myös Dinner & Show -paketti Kaikki tahtoo 83 €,
Ruokailu klo 19 alkaen. Pakettihintaan sisältyy lippu, ruokailu, naulakko ja
palvelumaksu. Paketti saatavilla ke 20.11. asti.
Tässä. Nyt ja Aina.
Järj. Lahden Sibeliustalo Oy
ja Koetinkivi Oy. Liput: 32,50 €
1 v.
Rytmiklubi Lastun pikkujoulut!
Pro Pop & Rock Since 2003
To 05.12. klo 21
Michael Monroe
Liput: 25,50 € / ovelta 30,50 €
RIKU NIEMI
La 07.12. klo 21
Apulanta
SULKASATO SHOW
joulutunnelmissa
Pe 13.12. klo 20
Liput: 17,50 € / 21,50 € ovelta
Ke 04.12. klo 19
Liput: 23,50 € / ovelta 28,50 €
Katso koko tapahtumakalenteri
www.sibeliustalo.fi
ENSIMMÄINEN JOULU
Riku Niemi Orchestra solisteinaan
Mikko Leppilampi ja Johanna
Iivanainen. Järj. Sibeliustalo
ja Joe Lunnas Oy. Liput: 45 / 35 €,
S-etukortilla 40 € / 30 €
Hinnat sisältävät palvelumaksun.
SIBELIUSTALON LIPPUKASSA, Ankkurikatu 7.
Avoinna ma-pe klo 13-17, p. 0600 39 3949
(1,53 € / min+pvm) puh.var. ma-pe klo 11-17.
KAI HYTTISEN UUTUUS:
musiikkityylillä ei ole merki- listä henkilökohtaisempi, ei
tystä.
Kaikuranta ole ammentanut
aiheita omasta elämästä.
KOSKETTAVILLA
– Minun on helpompi olla
TEKSTEILLÄ
lauluissa kertojan roolissa.
KUULIJAN IHOLLE
Harvoin laulan omasta eläKeski-Pohjanmaan ammat- mästä.
tikorkeasta laulunopettajan
koulutuksen saaneen, kokko” Kuuntelen
lalaistuneen helsinkiläisen tavaramerkiksi on tullut laulujen musiikkia laidasta
vahva tulkinta. Voice of Finlaitaan. Jos
landin aikana hän sai valtakunon hyvä biisi,
nan itkettäjän maineen johtumusiikkityylillä ei
en tavastaan tulkita erilaisia
ole merkitystä.”
tunnelmia syvästi ja tuomalla
kappaleiden koskettavat tekstit
Menestyksestä ja selkään takuulijan iholle moniulotteisen
puttelijoista huolimatta Kaikupehmeän äänensä turvin.
– Ei se (valtakunnan itkettä- ranta on onnistunut pitämään
jän leima) minua haittaa, eikä jalat maan pinnalla.
häiritse. Jos musiikkini lohduttaa, mikäs siinä.
” Olen pyrkinyt
Koskettavia ovat myös tuopitämään
reen levyn kappaleet. Saaran
artisti- ja siviiliTörmän räätälöimät vahvat
tekstit käsittelevät muun muminän erillään,
assa suurta ystävyyttä, rakkauenkä mieti
den loppumista ja kolmiodraalevynmyyntimaa.
asioita
– Haluaisin, että ihmiset
voivat samaistua kappaleisiin
kotisohvalla. ”
ja saada voimia jatkaa hässäkästä eteenpäin. Musiikin
– Olen pyrkinyt pitämään
avulla on helpompaa käsitellä
asioita ja sillä on parantava artisti- ja siviili-minän erillään, enkä mieti levynmyyntivoima.
Vaikka toinen levy on edel- asioita kotisohvalla.
Voice of Finland esitteli
Jesse Kaikurannan Suomen
kansalle, mutta keikkailu on
kuulunut 31-vuotiaan miehen
elämään jo kymmenkunta
vuotta. Hän on toiminut solistina useissa eri produktioissa
ja keikkaillut eri kokoonpanoilla sekä ollut mukana Kokkolan oopperassa.
– Minulle laulaminen on
luonteva tapa ilmaista itseäni.
En osaa edes jännittää sitä.
HOIKEMMASSA
KUNNOSSA
KIERTUEELLE
Uuden levynsä myötä Kaikuranta lähtee trio-yhtyeensä
kanssa kiertueelle. Yleisön
eteen astelee entistä hoikempi
artisti, mikä on terveellisemmän ruokavalion ansiota.
– Urheilua en harrasta lainkaan, mutta ruokavalioon
olen kiinnittänyt huomiota.
Olen jättänyt hiilihydraattipitoisia ruokia, kuten pastat
ja perunat, pois ja korvannut
niitä proteiineja sisältävillä
ruoilla.
Kaikuranta nähdään syksyn
mittaan niin konserttisaleissa
kuin yökerhoissa.
– Molemmissa on oma viehätyksensä. Viihdyn niin konserttisaleissa kuin pubeissa ja
yökerhoissa. •
Kosketus
Kai Hyttinen
14 herkkää ja ihmisläheistä
Hyttisen tulkintaa maestro
Rauno Lehtisen sävellyksistä.
Mm. On hetki, Muistan kesän,
Lauluni,Toiset meistä, Muuttuvat laulut,Tom, tom, tom.
Tilaa omasi heti verkkokaupastamme ilman postikuluja!
Kosketus
www.fiftyrecords.com
SOITA MEILLE JOS:
• haluat vuokrata keikkabussia
• olet hankkimassa itse bussia ja haluat konsultointiapua
• oma autosi hajoaa ja tarvitset apua ehtiäksesi keikalle tai kotiin
• tarvitset apua varaosien hankinnassa
Puhelin 045 130 6600
www.yolento.fi
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
11
ARTISTIT JA MUSIIKKI
HAULI BROS
HARJUROCKIA PISPALASTA
Vaikka uusin Hauli Bros on kevyempi, romanttisempi ja positiivisempi, juhlii se manserockia edelleen mollissa. Hauli Brosin neljäs albumi
Jota elämäksi kutsut, oli ehtinyt olla myynnissä alle kuukauden, kun
sen single Sä saat mut, kipusi Radio Suomen listalla toiseksi soitetuimmaksi kappaleeksi.
TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVA: SAMI REIVINEN
U
utta levyä promoava
ja kiireistä keikkakalenteria kiertävä Hauli Bros on erittäin tyytyväinen
levyn vastaanottoon.
- Aina toivoo, että ihmiset
löytävät musiikkimme. Kolme
edellistäkin ovat menestyneet,
mutta enimmäkseen pikku hiljaa. Uuden levyn myötä fiilis
on todella hyvä. Myynnillisestikin se on Suomen virallisen
listan mukaan hyvässä asemassa. Selvästi ihmiset alkavat
löytää meidänkin orkesterin.
Hienoa jos kuulijat ovat innoissaan, vähintään yhtä innoissaan
kuin minä uudesta jutusta. Ei
sitä oikein pysty varmasti sanomaan, miten yleisöä miellyttää,
voi vaan toivoa, että se osuu ja
uppoo, Hauli Brosin solisti ja
kitaristi Juri Lindeman hehkuttaa.
MANSEROCKIN
LÄHETTILÄS
Hauli Bros yhdistetään usein
niinkutsutun manserockin
jalanjälkiin. Manserockiksi
luonnehditaan tamperelaista rockmusiikkia, etenkin
1970-luvulta. Nimitys ei ole
harhaanjohtava, sillä monet
yhtyeen esikuvista ovat perinteisiä manserockkareita.
Joidenkin mukaan Hauli Bros
on enemmänkin harjurockia,
rockia Pispalasta, maailman
korkeimmalta soraharjulta. It-
seään yhtye luonnehtii paljon
kattavammin, he ovat ennemminkin manserockin jalanjäljissä kulkeva, toisen sukupolven yhtye, jonka musiikissa on
rockin lisäksi myös vivahteita
popista ja iskelmästä. Sukupolvenvaihdos on ilmeinen,
soittaahan yhtyeessä Mikko
Alatalon poika Kalle Alatalo.
” Kyllä meillä
vaikutteet
ovat tulleet
manserockista,
etenkin
Leskiseltä,
Alatalolta,
Kasevalta,
Epuilta ja
Popedalta.
Olemme
kuunnelleet
niitä ja osalle
vaikutteet
tulleet jo pitkälti
äidinmaidosta. ”
- Kyllä meillä vaikutteet
ovat tulleet manserockista,
etenkin Leskiseltä, Alatalolta,
Kasevalta, Epuilta ja Popedalta. Olemme kuunnelleet niitä
ja osalle vaikutteet tulleet jo
pitkälti äidinmaidosta. On hieno nähdä, että manserock tulee
MATTI NYKÄNEN
LAITTAA PELIIN
PERSOONANSA
Kiireisen keikkakesän viettänyt Matti Nykänen lupaa
uutta materiaalia ensi vuoden alussa.
TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: MAGNUMLIVE KUVAPANKKI
L
egendaarisen mäkikotkan Matti Nykäsen hyppäys musiikin
uralle tapahtui jo 1990-luvun
alussa, kun hän julkaisi debyyttialbuminsa Yllätysten yö
vuonna 1992. Tuolloin monet
kokeneemmat muusikot katsoivat Nykästä pitkin nenän
vartta, eikä hän itsekään kokenut oloaan mukavaksi keikkayleisön edessä.
– Olin silloin täysin untuvikko. En tiennyt, pidänkö lavalla käsiäni taskussa vai mikkiä
kädessä. Kaikki oli hirveää
hakemista ja tarvitsin ohjausta keikoilla, Matti Nykänen
muistelee yli 20 vuoden takaisia aikoja.
Keikkakokemuksen kautta
Nykänen on saanut tekemiseensä ja esiintymiseensä
varmuutta. Pelkästään viime
kesänä Nykäselle kirjattiin 80
12
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
tessa lavalle, jännitys purkaukeikkaa.
– Kyllä minua siitä huolimatta tuu.
jännittää ennen jokaista keik- – Keikalla ihmiset ovat olleet
hyvin mukana, eikä yhtään
inhottavaa keikkaa ole tänä” Keikalla ihmiset kään vuonna osunut kohdalle.
ovat olleet hyvin Hienoa on ollut huomata, että
yleisö osaa kappaleiden sanomukana, eikä
ja fiilistelee mukana.
yhtään inhottavaa ja
Kunniaa keikoista Nykänen ei
keikkaa ole
halua ottaa kokonaan itselle,
tänäkään vuonna vaan hän jakaa kiitosta koko
osunut kohdalle. bändille.
Totta kai pyrin aina laittaHienoa on ollut –maan
oman persoonani peliin,
huomata, että
mutta kyse ei ole mistään yhyleisö osaa
den miehen show´sta. Kaikki
lähtee kokonaisuudesta, koko
kappaleiden
bändi vetää täysillä. Ilman
sanoja ja
loistavaa bändiä en jaksaisi.
fiilistelee
mukana.”
HAUSKOJA BIISEJÄ
JA HYVIÄ
SANOITUKSIA
kaa, Nykänen tunnustaa.
Laulavan mäkikotkan nous- Räväkät kappaleet, kuten Eh-
” Tampereelta
on kiva lähteä
ja ihan mahtava
aina palata
takaisin. Tämä
seutu on
niin sydäntä
lähellä, en voisi
kuvitellakaan
asuvani jossain
muualla. ”
Tampere ja tamperelaisuus
on yhtyeelle tärkeää. Vaikka
Lindeman on syntynyt Kuopiossa, hän on jo pienenä poikana muuttanut perheensä kanssa
Tampereelle.
Hän arvostaa Tampereen
hyvää tasoa kulttuurissa. Musiikkia on paljon, kuin myös
museoita ja teatteria. Musiikkipiireissä lähes kaikki tietävät
toisensa, jolloin myös keikoille ja levyille tuuraavia soittajia
löytyy helposti ja kaikki ovat
kavereita, lähes yhtä suurta
perhettä.
Manselaiset tekevät paljon
yhteistyötä keskenään, esimer-
kä otin, ehkä en, Elämä on
laiffii, Lennä Nykäsen Matti ja
viimeisin, miehen 50-vuotisjuhlan kunniaksi kesällä tehty
singleä Jokainen tsäänssi on
mahdollisuus lukeutuvat Nykäsen tuotantoon. Lisää on tulossa ensi vuoden alussa, kun
Nykänen julkaisee levyllisen
verran uutta materiaalia.
” Hauskoja
biisejä ja
hemmetin hyviä
sanoituksia
on joukossa.
Innolla odotan
tammikuuta,
kun uusi levy
paukahtaa ulos. ”
– Hauskoja biisejä ja hemmetin hyviä sanoituksia on
joukossa. Innolla odotan tammikuuta, kun uusi levy paukahtaa ulos.
Levyn äänimaailma on monipuolinen.
– On vauhdikasta rockia, välillä vedetään hitaampia biisejä.
Emme halua tarjota kuulijoille
samaa junnaavaa toistoa, vaan
tempo biiseissä vaihtelee.
Levyä Nykänen on parsinut
kokoon luottokitaristinsa, le-
kiksi Hauli Broskin on tehnyt
Pauli Hanhiniemen ja Heikki
Salon kanssa. Pauli Hanhiniemen tekstien lisäksi Hauli
Brosin uudella levyllä on Juice
Leskisen sanoja.
- Kunniakasta olla täällä
muiden soittoveljien kanssa.
Tämä on hieno paikka. Tampereelta on kiva lähteä ja ihan
mahtava aina palata takaisin.
Tämä seutu on niin sydäntä
lähellä, en voisi kuvitellakaan
asuvani jossain muualla, Lindeman pohtii.
MUSIIKKI ON
ELÄMÄNTAPA
Sillä hetkellä, kun levyä tehdään, menee siihen bändin pyrkimykset ja toiveisiin hyvästä
vastaanotosta. Tavoitteena on,
että levyjä myydään, radiosoittoa tulee ja keikkailu jatkuu.
Hauli Bros vakuuttaa, ettei
musiikillisesti ole suurta eroa,
kuunteleeko kappaleita levyltä vai keikalla, vaikka jollain
orkestereilla ero on huomattavakin.
- Pyrimme hyvään musiikkiin. Eikä meillä kikkailla koneilla, vaan sen tekee miehet
ja vehkeet. Eikä pelkkä nimi,
niinkuin Leskinen on joskus
sanonut. Musiikki on jokaiselle
meidän bändissä olevalle elämäntapa. Se on pirun tärkeetä,
musiikki on the Fuel for life.
Yhtye on ollut kasassa jo
vyn taiteellisen johtajan Jussi
Niemen kanssa. Sanoituksissa
apuna on ollut sanoittajavelho
Vexi Salmi.
– Na-na-nainen on levyn
todennäköinen ykkösbiisi.
Se kertoo hyvin paljon menneisyydestäni humoristiseen
tyyliin ”hän aamupalan laittaa
sianydinluuta, tappaa talossa
ja puutarhassa”.
RAKKAUS
KUKOISTAA
Naisia Nykäsellä on vuosien
saatossa riittänyt, mutta tällä
hetkellä miehen rakkauselämään kuuluu hyvää. Hän on
pitänyt elokuun lopusta saakka yhtä joutsenolaisen Pian
kanssa.
– Pia on elämäni nainen, rakastan häntä yli kaiken. Tykkään hänestä kovasti, hän
ymmärtää minua ja pärjään
hänen kanssaan, Nykänen kertoi SuomiViihteelle lokakuun
puolivälissä.
Jos on Nykänen löytänyt rakkaudessaan seesteisemmän
vaiheen, saattavat kipinät lentää senkin edestä marraskuun
lopulla Finlandia-talossa koettavassa Matti Nykänen Roast & Show –illassa. Tuolloin
joukko tunnettuja stand up –
koomikkoja pyrkii laittamaan
julkisuuden valokeilassa
vuodesta 1992 ja vuosivauhdin keikkailut alkoivat 2000
vuoden vaihteessa. Siitä lähtien keikkatahti on ollut kova ja
jatkumoa toivotaan.
” Pyrimme
hyvään
musiikkiin. Eikä
meillä kikkailla
koneilla, vaan
sen tekee miehet
ja vehkeet.
Eikä pelkkä
nimi, niinkuin
Leskinen on
joskus sanonut.
Musiikki on
jokaiselle meidän
bändissä olevalle
elämäntapa. Se
on pirun tärkeetä,
musiikki on the
Fuel for life. ”
- Keikkailua vaan kovaan totuttuun tahtiin ympäri Suomea
painellaan pakoputki punaisena, Lindeman naurahtaa.
Parhaaksi paikaksi Tampereella Lindeman vastaa
empimättä Pispalan harjun ja
Pispalan kokonaisuudessaan ja
arvuuttelee, voisiko hän edes
vastata mitään muuta. •
BLUESCASE
-
- Tapahtumasi rakentaja -
KULJETUSKOTELOT
AMMATTILAISILLE
YLI 25 VUODEN
KOKEMUKSELLA!
MarRent
VUOKRAAMME
Li s ät i et oj a:
P uh. & Fax. ( 02) 842 4285
G S M 050 569 7495
[email protected]
www. b l u e s c a s e . c o m
Elämänohjaaja
näkijä ja parantaja
AVA
AVA
elämään myös kolmannessa
sukupolvessa. Tampereella on
paljon hyviä tulokkaita, esimerkiksi Rockwalli, jonka jäsenet ovat vielä nuoria jätkiä,
Lindeman sanoo.
PUHELINAIKOJA
p. 044 030 5258
1h / 45 € ½h / 30 €
***************************
p. 0700 825 85
2,33 € / min + ppm
[email protected]
www.elamanohjaaja.info
• Teltat
• Esiintymislavat
• Lavakatteet
• Pöydät ja penkit
• Aidat
• Lattiat
• WC:t
• Yms.
Toimimme ympäri Suomen.
Toimipisteemme sijaitsevat
Rovaniemellä, Oulussa ja
Viialassa.
Telttoja löytyy useita eri
kokoja kunkin tarpeen
mukaan: 16 - 3000 m2.
Marko Pekkala 0400 695 443
Joni Karjalainen 040 548 3005
[email protected]
www.marrent.fi
neljän vuosikymmenen ajan
eläneelle, kesällä 50 vuotta
täyttäneelle Matille jauhot
suuhun kaikessa laajuudessa
ja karmeudessa.
– Olen varautunut härskeihin
kysymyksiin. Se ei minua
haittaa, jos pysytään minun
henkilökohtaisissa asioissa,
mutta jos viitataan ystäviini ja
kavereihini, joutuvat hermot
koville.
Levytyskiireiden ohella Nykäsellä on riittänyt aikaa myös
entiselle lajilleen mäkihypylle. Legendan on määrä hypätä koehyppääjänä Venäjällä
Sotšin talviolympialaisissa
helmikuussa 2014.
– Helmikuun 9. päivä on edessä lähtö Sotsiin. Se on vakaa
aikomus, että siellä ollaan
puomilla ja tullaan vaikka
takaperin alas, Nykänen pamauttaa.
Takapakkia projekti sai alkukesästä, kun sietämättömiksi
yltyneet vatsakivut pakottivat
Nykäsen paksusuolen leikkaukseen ja sairaalavuoteeseen.
Sen takia hänen treeninsä ovat
jääneet vähin.
– Nyt tilanne näyttää paremmalta, enkä ole enää joutunut
syömään särkylääkkeitä. Tarkoituksenani on suunnata tammikuussa hyppyleireille niin
Rukalla kuin Taivalkoskelle. •
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
13
ARTISTIT JA MUSIIKKI
HURMA
VIHDOIN
OMAA TUOTANTOA
Parikymppisistä soittajista koostuva Hurma astui
muutama vuosi sitten suuren kansan tietoisuuteen
saatuaan Viihdyttäjä 2011 – voiton myötä kiinnityksen Kesäillan valssi –ohjelmaan. Sen jälkeen
yhtyeellä on pitänyt kiirettä keikkarintamalla ympäri
Suomea, josta johtuen yhtyeen ensimmäinen albumi näkee päivänvalon vasta nyt.
TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: AKIFOTO
K
un omaa tuotantoa ei
ole ollut, on Hurma
esittänyt keikoilla
enimmäkseen lainakappaleita uusiksi sovitettuina muun
muassa Mariskalta, Tuure
Kilpeläiseltä, Marko Haavistolta ja Tehosekoittimelta.
– Olemme olleet siinä mielessä hieman hajuton ja mauton bändi, kun ei ole ollut omia
biisejä. Nyt pikkuhiljaa palaset ovat loksahtamassa kohdalleen ja olemme löytäneet
oman linjamme, Hurma-yhtyeen basisti-laulusolisti Jarno
Ollikainen kertoo.
Uusi lehti Hurman historiassa on kääntymässä ensi
vuoden alussa, kun yhtyeen
valmisteilla oleva albumi näkee päivänvalon. Biisivalintoja yhtye on tehnyt radiosoittoa
ajatellen.
– Emme halunneet tehdä
puhdasta tanssilevyä, vaan
enemmänkin musiikki on
kallellaan pop-iskelmän suuntaan. Tavoitteenamme on saada levyn kautta jalkaa radiokanavien ovien väliin.
Kappaleista neljä on Tommi
Kaleniuksen ja kolme Janne
Saksan säveltämiä. Sanoituspuolella suurimman panoksen
ovat antaneet Sana Mustonen
ja Johanna Vuoksenmaa.
– Kappaleiden teksteissä
kaksi aihetta on ylitse muiden.
Ne ovat rakkaus ja tytöt.
Esimakua uudelta levyltä
on saatu paitsi kesän alussa
tulleen Marjanpoimija-sinkun,
myös Kilkkaa mua –tv-sarjasta
tutun Tahdon-kappaleen muodossa, jonka yhtye työsti yhdessä The Voice of Finlandista
tutun Jenni Lambertin kanssa.
Ollikaisen ja Lambertin duettona kuultavassa kappaleessa
sekoittuvat nykypäivän rakkaudentunnustus, ihmissuhdekoukerot, ristiriidat ja monivivahteinen eletty elämä.
” Olemme olleet
siinä mielessä
hieman hajuton
ja mauton bändi,
kun ei ole ollut
omia biisejä.
Nyt pikkuhiljaa
palaset ovat
loksahtamassa
kohdalleen ja
olemme löytäneet
oman linjamme. ”
– Kappaletta on jo nyt kyselty yleisön pyynnöstä häiden
häävalssiksi.
Taustavoimana on toiminut
monikansallinen Universal,
jonka kanssa Hurma solmi levytyssopimuksen.
–On hienoa kuulua samaan
talliin Madonnan ja vastaavien
kanssa, Ollikainen hymyilee.
VIIHDYTTÄJÄ 2011 –
VOITTO KÄYNNISTI
HURMION
Levytyssopimuksen arvoa nostaa, että Hurma on perustettu
vasta vuonna 2010. Tuolloin
yhtyeen piti tehdä vai yksi
hääkeikka Tirvan lavalla Kouvolassa, mutta vastaanotto
ylitti odotukset ja pari viikkoa
ensiesiintymisen jälkeen yhtye
huomasi olevansa mukana Tirvan lavakauden päättäjäisissä
yhdessä Sinitaivas-orkesterin
kanssa. Alkuhypeä seurannut
voitto Viihdyttäjä 2011 -kisassa toi Hurman koko kansan
tuntemaksi housebandiksi Kesäillan valssi- ohjelmassa. Se
oli menoa.
– Olin juuri aloittanut musiikkiopinnot Kymen konservatoriossa ja tein samalla
näyttelijän hommia Kotkan
kaupunginteatterissa. Teatterityöt saivat jäädä kokonaan ja
koulukin jäi vähemmälle huomiolle, kun musiikkihommat
veivät mennessään, tunnustaa
Ollikainen.
Aktiivinen kiertäminen ja
kovassa kasvussa oleva fanijoukko ovat nostaneet Hurman
suuren yleisön tietoisuuteen.
Keikkoja yhtyeellä on ollut
keskimäärin 160 vuodessa.
– Autossa istuminen on isoin
työsarka koko hommassa ja
roudaaminen päälle. Itse keikat ovat leppoisia ja lempeitä
Yötä
päivää
Radio Musa 107,1
itsenäisyyspäivän iltaan asti. Maaliskuusta 2014 alkaen taajuus 100,5.
14
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
Joni Sorsa (rummut, laulu), Harri Arvila (haitari, accordina, perc, laulu),
Jarno Ollikainen (laulu, basso), Jaakko Lahtinen (koskettimet, laulu),
Aleksi Autere (kitara).
tapahtumia, Ollikainen luonnehtii.
Keikkakiireistä huolimatta
Ollikainen sai koulun päätökseen viime keväänä. Samasta
” Autossa
istuminen on
isoin työsarka
koko hommassa
ja roudaaminen
päälle. Itse keikat
ovat leppoisia
ja lempeitä
tapahtumia.”
jaa, kosketinsoittaja, rumpali
ja alkuperäinen kitaristi.
– Koulu saattoi meidät yhteen. Sitä kautta toimintamme
lähti käyntiin.
Koulun jääminen taakse on
vapauttanut aikaa bänditoiminnalle.
– Se on helpottavaa. Soittaminen on paljon mielekkäämpää, kun saa keskittyä pelkästään siihen.
IDOLS-LEIMA
SEURAA
Musiikki on ollut aina lähellä
Ollikaisen sydäntä. Takavuosina hänet on nähty niin Karuselli-lastenlaulukilpailussa
opinahjoista valmistui myös vuonna 1998 kuin myös Idolskolme muuta yhtyeen soitta- kilpailussa vuonna 2007. Ol-
likainen kertoo yhä tänä päivänä saavansa kotikaupungin
kaduilla liikkuessaan palautetta Idols-menneisyydestään.
– Kyllä ihmiset muistavat
minut edelleen paremmin
Idolsista kuin Hurmasta. Televisionäkyvyydellä on ihmeellinen voima, Ollikainen
pohtii.
Ollikaisen tie kilpailussa
nousi pystyyn semifinaalivaiheessa.
– Luojalle kiitos, etten
päässyt jatkoon. Ei minusta
olisi ollut taipumaan esittämään ulkomaista musiikkia,
sillä koen oloni kotoisaksi
tanssikeikoilla. Haluan esittää suomalaista musiikkia
suomalaisille.•
MIKKO ALATALO:
MAAILMA TARVII DUUNARIA -
KANTRI 1, 2 & 3.
Tuhtia ja tunteikasta
kantria 43 biisiä.
Bluegrassia, western
swingiä, texmexiä, cajunia,
kantrirokkia ja balladeja.
Maan huippupelimannit.
Duettokavereina mm.
Raittinen, Vepsä, Silmu,
Matti Esko.
ALR-CD 042.
www.mikkoalatalo.net
MIKKO ALATALO
MITTAVASTA
URAKASTA
TULI TOTTA
Hiljattain julkaistu Kantri III – levy täydensi kansantaiteilija Mikko Alatalon kunnianhimoisen kantritrilogian, jonka työstämiseen kului kaikkiaan 14 vuotta.
Trilogian aiemmat osat Kantri I ja Kantri II on julkaistu vuosina 2001 ja 2008.
TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: TERO MÄENPÄÄ
V
uosikausien ponnistus huipentui tuplalevyyn, mikä sisältää 20 uutta kappaletta ja 23
kappaleen bonuskokoelman
aiempien Kantri-albumien
sisällöstä.
– Kyllä kantri-trilogia oli
niin mittava urakka, että vastaavanlaista ei pysty tekemän
heti, tuskin koskaan. Trilogiaa
ei hinkattu hiirellä, vaan mukana on ollut 60 livesoittajaa,
muusikko ja kansanedustaja
Mikko Alatalo paaluttaa.
Tuoreimmalla Maailma
tarvii duunaria – Kantri III
-tuplalevyllä on liuta nimekkäitä vierailijoita, muun muassa Jussi Raittinen, Kari
Vepsä, Pekka Myllykoski ja
Heikki Kinnunen. Mukana
on myös Mikon oma poika
Kalle Alatalo sekä nippu
Suomen parhaita pelimanneja, kuten Olli Haavisto, VeliMatti Järvenpää ja Jussi
Syren.
– Kaikki vierailijat niin
maan huippupelimannit kantriosastolta kuin solistit olivat innolla mukana. Kaikki
panivat parastaan, mikä oli
järjettömän hienoa, Alatalo
kiittelee.
Levyn nimikkokappale,
Jukka Harjun kitaroima
Duunari on Alatalon mukaan
kantria parhaimmillaan.
” Kaikki vierailijat
niin maan
huippupelimannit
kantriosastolta
kuin solistit olivat
innolla mukana.
Kaikki panivat
parastaan, mikä
oli järjettömän
hienoa. ”
– Kappale ylistää kädentaitajia, Alatalo selventää.
On kotipiha hiljainen –
kappaleeseen kätkeytyy koskettava syntyhistoria. Alatalo
kertoo tekstin syntyneen äitinsä kuolinpäivää seuranneena aamuna hänen herätessään
lapsuuden kodissaan Kiimingissä.
– Kyseessä on omakohtainen laulu siitä, mitä on olla
suvun vanhin ja mikä on elä-
män kiertokulku.
TUNNUSTUSTA
PAIKALLISRADIOILTA
Albumilla Alatalo duetoi Matti Eskon kanssa kappaleen
nimeltä Itkukännit, joka on
omistettu vuonna 2010 kuolleelle Kari Tapiolle. Myös
Yölintu-yhtyeen solistin Simo Silmun kanssa vokaloitu
kappale Jippijai-Jou on saanut
hyvän vastaanoton.
– Kappale on ollut radiolistojen kärkisijoilla, Alatalo
myhäilee.
Syyskuussa Alatalon uutuuslevy äänestettiin ykköseksi paikallisradioiden Kuukauden Levy – kilpailussa.
Taakse jäi kakkoseksi sijoittunut Cheekin Kuka muu muka
–levy.
– Hienoa on ollut huomata
myös se, että monet kantritanssiryhmät ovat ottaneet levyn
omakseen.
Alatalon itsensä mukaan
kantritrilogia on hänen toinen
päätyönsä, 1970- ja 80-luvun taitteessa ilmestyneiden
Siirtomaa-Suomen laulujen
ohella. Kaikkiaan Alatalo on
kirjoittanut vuosien saatossa
yli 600 laulua, yksin tai Harri
Rinteen kanssa, sekä tehnyt
yli 50 levyä.
– Kolme kantrilevyäni ovat
opinnäyte eri kantrin tyyleistä. Levyillä on kantrirokkia
ja balladeja, western swingiä
(Pispala Cowboys), texmexiä (Veli-Matti Järvenpää),
bluegrassia (Jussi Syren &
Groundbreakers) ja jopa cajunia (Zydeco Superstars), Alatalo innostuu.
Alatalon, 62, kantriharrastus alkoi jo 6-vuotiaana, kun
hänen Erkki-setänsä lähetti
Amerikasta aidot lännenvaatteet. Varsinainen rakkaus kantrimusiikkiin syttyi 1960-lopulla hänen viettäessä koulupoikana muutaman viikon Teksasissa. Miehen ensimmäinen
kantrilevytyskin julkaistiin jo
vuonna 1976 Vanha Isäntä –
yhtyeen kanssa, ja jo aiemmin
hän soitti kantrisoittimia, kuten viulua, huuliharppua, banjoa ja lap steel –kitaraa, Juice
Leskinen & Coitus Int. –yhtyeen debyyttialbumilla vuonna
1973.
– Kantrimusiikissa minuun
vetoavat hienot tarinat ja virtuoosimaiset soittajat.
LAULUJEN
AIHEET LÄSNÄ
POLITIIKASSA
Pitkän linjan muusikko on
ajanut viime vuosina kulttuuriväen etuja keskustan kansanedustajana Arkadianmäellä.
Politiikka ja musiikki sopivat
Alatalon mukaan hyvin yhteen.
– Olen voinut eduskunnassa
puhua samoista asioista, mistä
olen laulanutkin, muun muassa maaseudun ja maakuntien
puolesta, huomauttaa Alatalo.
– Totta kai tänä talvena
puolustan taiteilijoiden tekijänoikeuksia holtittoman nettilevityksen oloissa. Samoin
vastustan sitä, että yritysten
edustuskulujen verovähennysoikeus aiotaan poistaa. Se vähentää muusikoiden töitä Lapissa, mutta myös tapahtumien
ja teattereiden tuloja, hän lisää.
Lappi on myös lähellä Alatalon sydäntä. Oma lomamökki on toiminut tukikohtana
Levillä jo vuosia ja muuten on
Lappi tullut tutuksi 1970-luvun puolivälistä lähtien.
– Lappiin on aina mukava
suunnata keikoille talvella ja
ottaa sukset mukaan. •
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
15
ARTISTIT JA MUSIIKKI
TÄTÄ SUOMI TANSSII
Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä marraskuun
alkupuolella 2013. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fi
LEVYLAULAJAKSI?
Älä jää odottelemaan,
toteuta haaveesi itse!
Tuotamme valmiit
taustat oikeiden
soittajien kanssa
toiveidesi mukaan.
Kaikki tyylilajit pitkällä
ammattimuusikon
kokemuksella. Myös
CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä
paperityöt julkaisua
varten hoituvat kauttamme.
Äänitysstudio ja musiikkituotanto:
Beeduuri Oy Tampere
Masi Luoma
0400-640616
[email protected]
www.beeduuri.fi
Kyllä se vaan on ihan
mahdollista! Kerro
suunnitelmistasi ja
pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista
jo toteutuneista
töistämme.
edvk Kappale
1 3 2 Mitä tahdot 2 1 20 Sääret 3 2 24 Kesällä kello viisi 4 8 15 Tosirakkautta 5 15 36 Roviolla 6 4 30 Tulinen 7 10 2 Kotiseutuni 8 14 6 Sadan vuoden kuluttua 9 9 15 Kylpee kullassa niityt elokuun 10 26 8 Kesäilta 11 24 2 Rakkauden joella 12 16 2 Cha cha 13 11 30 Toisesta todellisuudesta 14 12 4 Ruusut nää on sulle vain 15 5 20 Duunari 16 13 13 Reissumies ja kissa 17 20 2 Alttaritaulutaivas 18 6 6 Wanha arkku 19 25 6 Tekstiviesti 20 18 44 Liekeissä 21 * * Mestareiden jäljillä 22 7 22 Suuri mahdollisuus 23 * * Värähtelyjä 24 19 30 Mitä etsit 25 22 15 Kesäiltaan rakastun 26 23 4 Moottoritie on kylmä 27 28 6 Suomalainen sisu 28 re 27 Joki ja tuuli 29 29 2 Mambo Rock
30 17 6 Kesä -92 Artisti
Levymerkki
Helminauha
Magnum
Sinitaivas
Warner
Jani & Jetsetters
Sony Music
Kaija Pohjola Poptori
Jani & Jetsetters
Sony Music
Virpi Piippo
omak.
Sami Keskitalo
MuFa
Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty AXR
Souvarit
Mager
Rainer Bollström RB-Records
Sakke Kotilainen
Fifty Records
Kaija Lustila
Jari Puhakka
Helminauha
Magnum
Jaska Mäkynen
Poptori
Mikko Alatalo
Busola
Ratto-band
Magnum
Keijo Nurmen Yhtye
Pavi
Sarian
Smilemusic
Marjut Ståhls
pienk.
Jari Sillanpää
Warner
Kalle Jussila
AXR
Kurre
Romance
Heidi Pakarinen
Sony Music
Marko Lundberg
MuFa / Magnum
Eino Grön
AXR
Pekka Tiilikainen ft. Esa Eloranta Turenki
Kake Randelin
Sony Music
Arja Havakka
AXR
Marino & Sunrise-orchestra
Raita
Finlanders
FLD Records
© Discopress Oy
OLLI LINDHOLM
KIRKKOKONSERTTI
JA JOULULEVY
Y
TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVA: MAREK SABOGAL
ö-yhtyeen keulahahmo, paljon sooloartistinakin kiertänyt Olli
Lindholm tekee tänä vuonna
täysin uuden aluevaltauksen.
Marraskuussa julkaistaan joululevy ja siitä lähtee kirkkokonserttikiertue.
- Melkein kaikki muu on
tullut koettua musiikin saralla, nyt tulee sitten kokeiltua
kirkkokonsertitkin, Lindholm
kertoo.
Minun Jouluni -levyn taustalla on laaja kirjo maamme
menestyneimpiä muusikoita.
Tekstit ovat Vexi Salmen kynästä. Sävellyksiä on tehnyt
Lindholmin itsensä lisäksi
mm. Mariska, Paula Vesala,
Tuure Kilpeläinen ja Jonne
Aaron. Idea levyyn lähti jo
muutama vuosi sitten, Salmen
kanssa tehdyn lastenlaululevyn
jälkeen.
- Vexi sanoi, että nostetaan
hartausastetta ja tehdään joululevy. Siitä en lämmennyt,
että olisin itse tehnyt kaikki
sävellykset, olisi voinut olla
16
tasapaksua. Suomessa on niin
paljon hyviä säveltäjiä, olisi
ollut tyhmääkin tehdä Yön
kaltainen levy. Ensi vuonna
tarkoitus tehdä uusi Yö levy,
joten säästetään ne jutut sinne. Tähän valittiin säveltäjiä,
joita itsekin arvostan paljon.
Mariska ja Paulakin ovat niin
mielenkiintoisia tyyppejä, sellaisia, joita on aina mukava
nähdä. Chisua pyysin, mutta
hänellä oli niin paljon kiireitä,
ettei uskaltanut luvata mitään.
Totesin, ettei aleta väkisin
tekemään mitään, Lindholm
valottaa taustoja artistien valinnasta.
Lindholm kuvailee levyä
jopa epämuodikkaaksi. Muut
julkaisevat joulunalla vanhoja
joulukappaleita, he lähtevät
ihan erilaisella kattauksella.
- Tekstit ovat hyvin hartaita,
jopa vakavia, mutta perinteisiä
joulutekstejä. Kaikki ylimääräinen dingdongeli on jätetty
pois. Tämä toimii minulle hienosti haasteenakin, eri säveltäjillä on niin erilaiset sävyt.
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
Mariskankin sävellyksessä
rytmiset jaot ihan eri tavalla. Olen todella tyytyväinen
lopputulokseen ja tietenkin
toivon, että muutkin tykkäävät. Levy on harras, kaunis ja
vanhanaikainen. Levyn kautta
pystyy kokemaan uudestaan
sen lapsuuden joulun, Lindholm sanoo.
Pomarkusta kotoisin oleva
Olli Lindholm muistaa edelleenkin Pomarkun VPK:n
pelottavat muovinaamaiset
joulupukit.
- Kun ne tulivat ovesta sisään, juoksin suoraan sändyn
alle. Olivat ne niin kamalan
näköisiä. Pitkän taivuttelun
jälkeen, suostuin tulemaan
pois ja on niistä kuviakin.
Kuvista kyllä huomaa, miten
paljon mä pelkään niitä, Lindholm muistelee.
Joulun tärkeys tuli Olli
Lindholmille uudelleen omien
lasten myötä yhdeksänkymmentäluvun alussa. Silloin sai
kokea jälleen joulun täysin
eritavalla. Nyt lasten ollessa
jo vanhempia, Lindholm vierailee joulupukkina ystäväperheiden kodeissa.
- Se on mielenkiintoista
hommaa ja alkaa jo odottamaan joulua ihan eri tavalla. Tyttäreni laittaa minulle
vermeet päälle ja poikani on
kuskina. Se on hauskaa, mutta
todella kuumaa. Ihan naama
hiestä märkänä, kulmakarvat
menevät silmiin ja rillit on
huurussa, ja se tyynykin mahassa. Meidän kitaristin Duffyn perheessä kun olin, ja hänen poikansa alkaa olla jo sen
ikäinen, että ymmärtää, muttei
tunnistanut minua. Kyselin vähän, että mitäs mieltä olet siitä
Ollista, lapsi vastasi että onhan
se ihan kiva. Totesin, että pukin mielestä se on kyllä todella
miellyttävä kaveri, Lindholm
naurahtaa.
Muutama joulu on tullut
vietettyä myös Thaimaan
auringon alla. Siitä on Lindholmin mukaan oikea joulu
kaukana.
- Thaimaalainen tekoparta
tulee ja antaa jonkun vedettävän pommin lahjaksi. Tulee
siitä aika erilainen tunnelma,
kun mummolan jouluista.
Mummolasta on jäänyt mieleen se kaunis luonto, paljon
lunta ja hiljaisuutta.
Juuri niistä ominaisuuksista
koostuu Olli Lindholmin mukaan täydellinen jouluaatto.
- Monta vuotta mentiin lasten kanssa vähän ennen kahtatoista ajelemaan ja kuunneltiin
joulurauhanjulistus autossa.
Vaimo sai laittaa kaikki rauhassa kuntoon. Käydään Tampereella haudoilla, syödään,
jaetaan lahjat ja jutellaan. Tilanne on sellainen, että kaikki
ovat läsnä ja juttelevat keskenään, mulle se riittää. •
MITÄ SULLE KUULUU?
TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN
HELI RUOTSALAINEN - Äänen ehdoilla
KUVA: ANRIETTA KUOSKU
Vuoden 2004 Somero Soikoon –laulukilpailun voittajana muistettavan Heli
Ruotsalaisen viime vuodet ovat hiljaisempia. Hänellä todettiin viisi vuotta sitten
pian Tuulen suuntaan –albumin ilmestymisen jälkeen toiminnallinen äänihäiriö,
mikä on estänyt täysipainoisen keikkailun.
– Parempaan päin ollaan menossa äänen kestävyyden suhteen ja toiveissani
on, että pääsisin jatkamaan keikkailua ensi vuoden puolella, Heli Ruotsalainen
toteaa.
Perinteisten tanssikeikkojen ohella Kangasalalla asuvan Ruotsalaisen suunnitelmissa on laajentaa tulevaisuudessa omaa ohjelmistoa myös varta vasten
ravintoloihin sopivaksi.
– Kun tansseissa esittäisin monipuolisesti kappaleita hitaista valsseista tangoihin, ravintoloissa perusrungon muodostaisivat rautalanka- ja beat-tyylinen
musiikki rock´n rolleista Beatles-slovareihin.
Ruotsalainen julkaisi hiljattain Youtubessa Kuu ja minä –musiikkivideon.
Laulaja on itse paitsi säveltänyt ja sanoittanut kitaravetoista tanssittavaa tekstiä
edustavan kappaleen tekstin, myös ollut mukana käsikirjoittamassa, kuvaamassa, leikkaamassa ja editoimassa videota.
– Videon teon mahdollistavat audiovisuaalisen alan opintoni. Se oli erittäin hauskaa.
Av-opintojen ohella esinesuunnitteluartenomin koulutuksen omaava lahjakas taiteilija on jatkanut oman alan töitään sekä toiminut myös spiiikerinä antaen äänensä radio- ja tv-mainoksien käyttöön.
– Teen oman toiminimeni kautta muun muassa kynsi- ja korutaitelutöitä.
KUVA: AKIFOTO
PAULIINA JOKINEN - Tuttu Salkkareista
Vasta 18-vuotias Pauliina Jokinen lukeutuu musiikkitaivaan tuoreisiin tulokkaisiin. Aikaisemmin tämä Jyväskylästä kotoisin oleva tummakutrinen laulaja
on tullut tunnetuksi MTV3:n suositusta Salatut elämät –sarjasta, missä hän ehti
ihastuttaa Matleenan roolissa vajaan kahden vuoden ajan.
– Siitä (taustasta Salkkareissa) on varmasti sekä hyötyä että haittaa. Naamani
on monille tuttu ja ihmisiä kiinnostaa tulla keikoille katsomaan ja kuuntelemaan,
osaanko minä oikeasti soittaa ja laulaa, mutta toisaalta toisille mieleen saattaa
olla juurtunut syvälle kuva roolihahmostani ja he eivät pidä minua vakavasti
otettavana muusikkona, Pauliina pohtii.
Näyttelijän työt saivat jäädä, kun Pauliina aloitti syksyllä musiikkiopinnot
Kuopion konservatoriossa rytmimusiikkipuolella. Viime kesänä julkaistun Siitä
hetkestä –sinkun jatkeeksi lupaavan laulajan toivelistalla on oman levyn tekeminen ja ura artistina.
– Teen koko ajan omaa musiikkia ja haluaisin jossain vaiheessa päästä levyttämään.
Pääasiassa trubaduurina kitaran kanssa keikkailevan artistin biisivalikoimasta löytyy niin suomen- kuin englanninkielisiä,
tunnettuja pop- ja rock-kappaleita.
– Pyrin keikoilla herättämään tunteita, oli se sitten itkua tai naurua. Keikka on täydellisesti onnistunut, jos pystyn edes yhdelle
ihmiselle tuottamaan musiikilla hyvän olon tunteen.
KUVA: AKIFOTO
FBI BEAT - Uudistunut ilme
UUSILLA ÄÄNILEVYILLÄ
Tätä Suomi tanssii –listan laatijat ja radioiden
musiikkitoimittajat arvioivat levyuutuuksia.
Mikko Alatalo - Maailma Tarvii Duunaria - Kantri III CD
- Albumi täydentää hienosti Kantri-sarjan. Mikolla riittää vielä virtaa ja moni kappale vetää mukaansa. Ehdottomasti kuuntelemisen
ja hankinnan arvoinen paketti, kun toisella cd:llä on vielä parhaat
kipaleet edellisista osista. Speaker
- Maailma tarvii Alataloa... Jussi Häkkilä / Radio Pooki
- Kantri-trilogia on kulttuuriteko! Suomalaiset rakastavat kantrimusiikkia, vaikka eivät sitä tiedäkään. Alatalo esittelee lajityypin
koko kirjon Suomeen sovellettuna. Levyllä riittää soitettavaa ja
kuunneltavaa. Pentti Teräväinen / Radio Musa Tampere
Kalle Jussila - Iskelmälaulaja
- Vakaata ja perinteistä ääntä löytyy Kalle Jussilalta, pisteet siitä. Levy on perusvarmaa tavaraa ilman ihmeellisempiä juttuja.
Parhaiten esille nousevat lainabiisit Tyttö Metsässä ja Vanha Tie.
Speaker
- Ura sai varmasti uutta ja ehkä kaivattuakin potkua kesän Tangomarkkinoilta. Hyvän äänen omaavalle Kallelle varmaan riittää
uusia ihailijoita ja toivottavasti keikoille tanssijoita. Kun äänessä
riittää potentiaalia, niin tehokeinoksi ajateltu voimakkuus ja liukuminen nuotista toiseen syö tehoa jatkuvasti käytettynä. Itselläni se
jo lähinnä otti korviin. Joten napakkuutta fraseeraukseen, niin tulos
paranee huomattavasti. Levyn parhaimpia ovat ”Tyttö metsässä”
ja ”Soitan sulle kitarallain”. Ultsi
Aron & Cool Company - If we can dream
- Aron on maailman parhaita Elvis-tulkitsijoita, mutta on riskaabelia lähteä englanniksi samalle viivalle Elviksen kanssa, kun tämän
haastajaa ei ole vieläkään löytynyt tästä maailmasta. Kirkossa-kappaleen kääntäminen englanniksi on osoitus siitä, mitä kannattaisi
tehdä. Epäilemättä tämä CD myy hyvin Aronin joulukonserteissa.
Urmas
- Ajatuksella Aron Elviksensä laulaa. Hieno kokonaisuus ei-niinklassikkokappaleista, mukavana höysteenä joululaulut. Lasse
- Pakko se on taas uskoa, Elvis on elossa. Vaikken Elvis-asiantuntija olekaan, niin kyllä se ainakin sinne päin meni ja nostettaan esille
vaikka biisi Santa Claus Is Back In Town. Speaker
Kikka Laitinen Co. - Parhaat 1990 - 2000
- Trilogian päätteeksi tulee sitten kokoelmaa varhaisemmasta
tuotannosta. Taidan pitää tästä vanhemmasta tuotannosta paljon
enemmän, jotenkin reippaampia biisejä, joita voisi vaikka jammailla tanssilattialla. Speaker
- Tunnustan heti alkuun, että olin jo unohtanut miten loistavia
biisejä Kikka Laitinen on tehnyt. Tunnustan myös sen, että olen
luukuttanut, siis soittanut kovalla volyymillä tätä kokoelmaa siitä
lähtien, kun sen sain. On kerrassaan loistava! Eipä tästä sen enempää, kun kerran toimii. Ultsi
Vuodesta 1997 tanssikansaa viihdyttänyt FBI-Beat sai uutta verta riveihinsä
viime vuoden marraskuussa, kun yhtyeen remmiin liittyi uusi rumpali Juha
Kangassalo. Juhan tulon myötä bändin ohjelmistoa uudistettiin ja toimintaan
on tullut uutta energiaa.
– Palasimme vanhan monipuolisen tanssimusiikin pariin, unohtamatta lattareita ja 1960-luvun rautalankamusaa. Soitamme siis uuden sukupolven turvetta eli
vanhaa tanssimusiikkia uusin ottein ja soundein, bändin soolokitaristi Markus
Törmälä kuvaa.
Ohjelmisto valitaan aina keikkapaikan mukaan, masurkasta rock´n rolliin.
– Periaatteenamme on, että jokaiselle jotain ja monipuolisuus on valttinamme.
Iskelmämusiikin ystävien iloksi FBI-Beatilta ilmestyi keväällä uusi sinkku
Jäädä mä voin nyt ja jatkoa seuraa pitkäsoiton merkeissä lähiaikoina.
– Tavoitteena on saada levy valmiiksi ensi kesään mennessä.
Kun yhteisiä kilometrejä on takana 15 vuodelta, on yhtye ehtinyt hitsautua
hyvin yhteen.
– Tunnemme toisemme ja tiedämme, miten saada helpoiten uusi kappale kuulostamaan meiltä.
ONNENTÄHTI - Taustalta eturiviin
UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA
ISKELMÄ- JA TANSSIMUSIIKKIA
KUVA: AKIFOTO
Neljän miehen voimalla porskuttava tanssiorkesteri Onnentähti hankki kannuksensa kotikaupungin Jyväskylän Laajavuoressa kesäteatterissa kesällä 2012
esitetystä Suuresta Tangomusikaalista. Heti perään yhtye pääsi esiintymään konserttisaleihin, kun Arja Korisevan, Tommi Soidinmäen ja Saija Tuupasen
siivittämään, suuren suosion saanutta tangomusikaalia, esitettiin konserttisaleissa
viime syksynä.
– Suuren Tangomusikaalin alkuvaiheessa meille syntyi palava halu jatkaa orkesterin toimintaa. Halusimme tehdä musiikkia, joka kuulostaa ja näyttää meiltä,
kertaa yhtyeen veljensä Petjan sekä Johannes Lintusen ja Joel Vierikon kanssa
muodostava laulaja-rumpali Miska Venäläinen.
Esiintymisessä kokoonpano vannoo iloisuuden, energisyyden ja täysillä tekemisen nimeen. Keikoilla kuullaan laaja valikoima kappaleita aina vahoista hiteistä
tämän päivän uutuuksiin.
– Erityisen paljon kiitosta olemme saaneet tämän päivän hiteistä tehdyistä tanssiversioista.
Yhtyeen esikoissingle Ajatustenlukija näki päivänvalon lokakuussa.
– Se on tarina miehen ja naisen välisestä kommunikaatiosta.
Syksyn ja loppuvuoden kuluessa Onnentähti nähdään omien keikkojensa ohella sota-ajan musiikkiin perehtyvällä Lotta & Luutnantin sydän – konserttikiertueella, jonka solisteina toimivat Tommi Soidinmäki, Terhi Matikainen ja Raimo Salo.
– Kiertueella on ollut todella mieluisaa. Olemme päässeet säestämään hienoja artisteja.
Ilkka Vainio & Matkakumppanit - Ystävän Risti
- Ilkka Vainion ja ystävien kappaleita. Nostettakoon esille kansivihkon kivat valokuvat ja kappaleista nimikkobiisi Ystävän Risti ja
Kari Tapion Valaise Yö, jonka tippuminen Euroviisuista kaivelee
vieläkin, niin hieno esitys ja kappale. Speaker
- Kappaleiden teemana tällä levyllä on kaipaus ja menetys, mikä
eittämättä pohjautuu Ilkka Vainion ja Kari Tapion ystävyyteen ja
jälkimmäisen äkilliseen poismenoon.
Kauniita kappaleita on löytynyt. Erityisesti itse pidin Mikko Salmen ”Jätkän kynttilä”- ja Eija Kantola ”Ennen kuolemaa”- kappaleista. Mukana levyllä ovat myös mm. Kari Tapio, Ilkka Vainio &
Timo Kiiskinen, Jani Jalkanen ja Saija Varjus. Ultsi
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
17
TANSSI
KOKO SUOMI TANSSII
TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: NELONEN, DANCING ON ICE
LORENZ BACKMAN
RAKENNUSTYÖMAALTA
RUUTUKASVOKSI
Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä;
miten tanssi ja musiikki kuuluvat
heidän elämäänsä sekä miten he
kokevat sen merkityksen.
Näyttelijän koulutuksen omaava Lorenz ”Lore” Backman on tehnyt
viihdealan töitä laajalla otteella. Television puolella hän on juontanut
useita tunnettuja ohjelmia, kuten Huuma, Biisikärpänen ja Talent
Suomi. Tänä syksynä tämän sulavasanaisen velikullan on voinut bongata televisiosta lauantai-iltaisin Dancing on Ice –uutuusohjelmasta,
joka huipentuu finaalilähetykseen 30. marraskuuta.
Mitä tanssi sinulle merkitsee?
Tanssi merkitsee minulle paljon. Tanssin klassista balettia kansallisoopperassa koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Ooppera oli toinen kotini, minne menin joka päivä koulun jälkeen ja murrosiässä tulin kotiin vasta myöhään illalla. Baletissa opin työnteon
merkityksen: vaikkei jotain osaisi heti, niin ehkä kolmen vuoden
päästä tulos on toisenlainen, jos jaksaa hinkata samaa asiaa päivä toisensa jälkeen. Tanssi on myös ilmaisukanava tunteille.
Siinä voi unohtaa järjen ja antaa sydämen puhua.
Millaisia ovat varhaisimmat muistosi tanssimisesta tai
yleensä liikunnasta?
Olen ollut ylikierroksilla käyvä liikkuja pienestä pitäen. Kun
synnyin, olin heti pää pystyssä maatessani mahallani. Kai se
siemen tanssille kylvettiin jo silloin.
Olet valmistunut teatteritieteen maisteriksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta vuonna 1999, minkälaisen pohjan koulu antoi?
Kouluaika oli sekavaa aikaa ja siitä on ristiriitaiset muistot.
Olisin voinut keskittyä enemmän näyttelijäntyöhön ja vähemmän maailmanparannukseen. Koulun peruja on se, että ajattelen
itseni siluettina kuvaan, olen sitten teatterinäyttämöllä tai televisiossa. Pyrin hahmottamaan itseni liikkeen ja muodon kautta
esiintymistilaan siten, että se tukisi kokonaisuutta. Se on lopulta
tanssimaailmasta tuttua hahmotusta.
Kuinka tulit ruutukasvoksi?
Sitä ihmettelen vieläkin. Olin alussa niin luokattoman huono
juontaja, että edelleen hämmästelen, miten hyviä töitä olen päässyt tekemään. Minut taidettiin löytää festivaalien rakennustyömaalta rautaa kantamasta. Pelleilin ja hauskuutin työkavereita,
jonka johdosta minussa kai nähtiin potentiaalia television puolelle. Ensimmäinen viihdeohjelma juontajana minulle oli TV2.n
Umpimähkä vuonna 2004. Toki olin sitä ennen ollut pienissä
rooleissa saman kanavan tv-sarjoissa.
Mikä on Dancing on Ice – ohjelman teossa parasta / hauskinta?
Parasta ja hauskinta ovat kilpailijat ja heidän haastattelunsa.
Haastattelutilanteet ovat aina arvaamattomia ja hallitsemattomia. Niissä pitää osata olla hetkessä kiinni, ja se on parhaimmillaan haastavaa ja palkitsevaa.
Mitä työpäiväsi sisältävät?
Dancing on Icessä suoran lähetyksen päivä alkaa noin kello
11. Ensimmäiseksi järjestän juontokortit oikeaan järjestykseen,
teen muistiinpanoja ja opettelen tekstiä ulkoa. Sitten katselen
luistelijoiden ohjelmanumerot läpi tehden niistä huomioita ja
muistiinpanoja. Kello 14 on lounas ja sen jälkeen aloitetaan
kenraali. Kenraalin jälkeen teen lopulliset päätökset siitä, mitä
kysyn kilpailijoilta ohjelmassa. Lopulta suorassa lähetyksessä
joutuu kuitenkin muuttamaan kysymyksiä lennosta, jos tapahtuukin jotain mielenkiintoisempaa kuin mitä on ajatellut. Parhaat kysymykset syntyvät ex tempore ja ne kirvoittavat hyviä
vastauksia. Pääasia on, että saan muut loistamaan.
Millainen on suhtautumisesi paritanssiin?
Ensimmäiset muistoni paritanssista ovat balettituntien Pas de
deux –tunneilta pikkupoikana. Oli hieman pelottavaa pyöritellä
tyttöjä trikoot jalassa herkässä iässä. Enemmän pääsin nauttimaan viemisen ja parinvaihdon huumasta teatterikoulun aikaan,
kun näyttelimme Hannu Salaman Juhannustansseissa. Harjoittelimme vakioita ja lattareita tanssilavoilla. Se oli mahtavaa,
kun pystyi hetkeksi unohtamaan itsensä ja tekniikan, sai antaa
menemään tunteella.
Mitä ajattelet lavatanssikulttuurista?
Lavatanssilla on hienot ja vanhat perinteet. Ne vievät nostalgiallaan menneisyyteen ja tunteisiin. Lavatansseissa on myös
hienoa huomata, miten erilaista tanssiminen on eri parin kanssa.
Käytkö itse tansseissa?
Olen liikuntavammainen, enkä liiku nykyään kuin kävellen
(toim. huom. Lorenzin tanssiura päättyi nuorena, kun hänen
polvensa hajosi).
Mitkä tanssit sinua kiinnostavat eniten?
Mitä vaaditaan hyvältä juontajalta?
Rohkeutta laittaa itsensä likoon. Tärkeää on myös ottaa huo- Moderni- ja butotanssi.
mioon ohjelman rytmi ja fiilis. Toisiin ohjelmiin sopii pieni
Esiintyjällä on suuri vaikutus tanssien onnistumiseen. Milpelleily, joissain pitää olla vähän vakavampi.
lainen on hyvä esiintyjä?
Hyvä esiintyjä on sellainen, joka uskaltaa levittää sisäelimensä
Lorenz Backman on varsinainen monilahkaikkien nähtäville. Sellainen, joka uskaltaa näyttää pelkonsa,
jakkuus, hän on niin näyttelijä, juontaja kuin
vihansa ja ilonsa muiden edessä. Tietenkin tämä yhdistettynä
muusikkokin.
äärimmilleen vietyyn taitoon - sellaiseen, mitä muilla ei ole.
Tanssikoulu TanssiAalto
4
1
3.-6.1. 20
- 20 vuotta tanssinopetusta -
IEN
SI TANSS
UO
ALOITA V
AVALTA
V2, HARJ
TANSSIASKELINUOTTA:
KOHTI JUHLAV
7.12.
Cava, Järvenpää 6.
12
8.
Turku
Härmä 10-11.1.
Pori 31.1-1.2.
Nurmes 7-8.2.
Parikkala 7-8.3.
lu 14-16.3.
TanssiAalto 20v, Ou
. Finlanders!
Bileissä mukana mm
ALKEET | ALKEISJATKO | JATKO | TEEMA
www.tanssikurssit.fi
18
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
Viikko-opetus:
Oulu / Rovaniemi / Raahe / Tornio / Pulkkila
TANSSI
KÄY TANSSIMAAN
HENKILÖKUVA
Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien
näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja
luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista
kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan
koordinaattorina toimii Liisa Kontturi-Paasikko.
TEKSTI: ANNI HEIKKINEN / KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ
ANNI HEIKKINEN
(s.1982) työskentelee tällä hetkellä Oulun seudun
ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksessa. Opetettavina aineina hänellä on swingtanssit, seuratanssit, tanssipedagogiikka sekä tanssin historia.
Ryhmien liikuttamisen Anni on aloittanut 15-vuotiaana joukkuevoimistelun parissa. Liikunnan ja urheilun parista hän ajautui tanssialalle vuonna 2005.
Paritanssin maailmassa Annia kiehtovat erityisesti
kahden ihmisen sanattoman yhteyden mahdollisuudet sekä tanssin kulttuuriset ilmiöt.
TANSSI TUNTEILLE
SUOMALAINEN TANGO
Suomalaisesta tangosta on tullut käsite ja sen mahdollisuudet vientituotteenakin on huomattu. Tangosta on tullut suomalaista eksoottisuutta esittelevä tanssi. Tanssijat puhuvat tangosta tunnetilana. Sen
kuvailuun liittyy usein sanat intohimo, intensiivisyys ja tulisuus. Mutta
mikä on suomalaisen tangon salaisuus? Miksi se kiehtoo ja kuohuttaa
vuosikymmenestä toiseen?
L
iikkeellisesti suomalainen tango ei ole
erityisen haastava.
Tanssin liikekieli on hyvin
riisuttua verraten vaikkapa
Argentiinan sukulaiseen.
Väitän, että tangon vetovoima tanssilajina on jossain
muualla kuin tanssiteknisissä
haasteissa. Tangon kohdalla
on helppoa puuttua tanssin
ulospäin näkyviin seikkoihin,
kuten pään ja kehon asentoihin, askeltekniikkaan, linjoihin ja taivutuksiin sekä musiikin ilmentämiseen tietyllä
normilla.
Haastavampaa on lähteä
opettamaan ja puhumaan sitä, mitä emme tanssia katsoessa niin helposti näe. Itsellä
onkin herännyt kysymyksiä
opettajaminälleni: Mikä tämän tanssin ydin on? Mihin
tangon opetuksessa oikeastaan tulisikaan keskittyä?
Juuri nyt vastaan: tärkeää on
se, miten tunteen saa purettua
liikkeeseen ja liikkeen kautta.
” Haastavampaa on lähteä
opettamaan
ja puhumaan
sitä, mitä
emme tanssia
katsoessa niin
helposti näe. ”
Luulen, että suomalaisen tangon menestyksen salaisuus
piilee siinä, kuinka se on
luonut yleisesti hyväksytyn
ja turvallisen paikan tanssia esiin: kaipaus, rakkaus, odoerilaisia tunteita ja tunnelmia. tus, pakahduttava onni ja menetetty onni. Jos näitä teemoja
TANGON
tutkii oman kehon kautta, käy
TUNNENELIÖ
Muutama vuosi sitten pidin
tangotunnin tanssiseurassa
teemalla tunneneliö. Tanssitunnin aikana ei käyty läpi
ainuttakaan tanssiteknistä
asiaa, vaan tanssimme tangona erilaisia tunnetiloja: suru
– onni – rakkaus – kaipaus.
Tunnin jälkeisen palautteen
perusteella useat tanssijat
kokivat tämän hyvin syventäväksi tangotunniksi. Tämä
kokemus on kannustanut minua pohtimaan asiaa pidemmälle.
Jos kuuntelee suomalaisia klassikkotangoja, tietyt
teemat nousevat toistuvasti
hossa jonnekin. Itselläni useat edellä mainituista tunteista
tuntuvat rintakehä-nielu -alueella. Ehkäpä tässä on yksi
” Jokainen tunne asettuu kehossa
jonnekin. Itselläni useat edellä
mainituista tunteista tuntuvat
rintakehä-nielu -alueella. Ehkäpä
tässä on yksi syy lisää, miksi tangoa
kutsutaan sydänten tanssiksi. ”
niitä yksitellen läpi vaikkapa
muistellen tilanteita, joissa
kyseisiä tunteita on kokenut,
ja yrittää saada kiinni juuri
siitä tunteen valtaamasta hetkestä huomaa, että tunteilla
on fyysinen paikka kehossa.
Jokainen tunne asettuu ke-
syy lisää, miksi tangoa kutsutaan sydänten tanssiksi. Sydämen lähellä on paljon tangon
tunteiden fyysisiä paikkoja.
LÄHELLÄ
TOISTA IHMISTÄ
Seuratanssit luovat yleisesti
hyväksytyn paikan olla toista ihmistä lähellä. Toisen
ihmisen kosketus on aina
merkityksellinen. Kosketus
voi olla vaikkapa lohduttava, hoitava tai elinvoimainen – harvoin kosketus on
vailla mitään tuntemusta.
Suomalainen tango luo
puitteet, missä nainen ja
mies saavat luvalla tuntea
sekä halutessaan käsitellä
tunteitaan liikkeen kautta.
Usein jo pelkkä tangomusiikki virittää kehossamme
jonkinlaisia tuntemuksia,
jotka liikkeellistyvät tanssiessamme.
Suomalainen tango on
arvokas ja herkkä asia. Sen
sisäiset vaikutukset tulisi
olla yhtä arvossa kuin sen
ulkoiset saavutukset. •
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
19
TANSSI
DOI:n kuopuspari Sara Chafak
ja Sasha Palomäki uppoutui
ohjelman musikaalilähetyksessä
Aladdin-elokuvan
maailmaan.
Herkkiä tunteita a´la Sauli Koskinen
ja Nea Ojala (vas.).
Arttu Wiskari on päässyt irrottelemaan
parinsa Eveliina Pölläsen kanssa.
DANCING ON ICE
TEMPPUJA JÄÄLLÄ ILON KAUTTA
Syksyn ajan Nelosella pyörinyt Dancing on Ice – uutuusohjelma on
kerännyt suomalaiset katsojat suurin joukoin tv-ruutujen ääreen.
Parin kuukauden aikana tähtiluistelijoista on hioutunut opettajiensa
valmennuksessa huikeita temppukoneita.
Y
TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVAT: NELONEN, DANCING ON ICE
ksi Dancing on Ice
– ohjelman pirteimmistä väriläiskistä
on ollut muusikko Arttu Wiskari. Hänestä on kuoriutunut
ohjelman kautta uusia puolia,
mitä hän ei laulajana ole päässyt esittämään.
– Minulle on ollut antoisaa päästä näyttelemään ja
elämään jokaista ohjelmanumeroa. Artistina olen tottunut
olemaan lavalla oma itseni,
kun jäällä olen päässyt sonnustautumaan eri rooleihin.
Lisäksi olen tanssinut enemmän kuin koskaan aiemmin
elämäni aikana, Wiskari heittää.
Taitoluistelun saloihin
muusikkoa on perehdyttänyt
Disney On Ice –jääshow´ssa
ympäri maailmaa kiertänyt
Eveliina Pöllänen. Muiden
20
parien ohella kaksikko treenasi viisi viikkoa lähes päivittäin
ennen ohjelman syyskuista
starttia. Sen jälkeen harjoittelu on jatkunut tiiviinä aina
seuraavaan lähetykseen valmistuen.
” Mitään ei ole
tullut ilmaiseksi.
Aina kun on tullut
uusi ohjelma,
on pitänyt tehdä
uudet askeleet
ja olen ollut ihan
pihalla. ”
– Mitään ei ole tullut ilmaiseksi. Aina kun on tullut uusi
ohjelma, on pitänyt tehdä uudet askeleet ja olen ollut ihan
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
pihalla, Wiskari tunnustaa.
Uusien temppujen opettelu
on saanut ärräpäät lentelemään, eikä kaatumisiltakaan
ole vältytty.
– Kyllähän lajissa loukkaantumisriski on olemassa.
Kehoa on pitänyt huoltaa
enemmän kuin normaalisti.
Täysin nollista ei Wiskari
joutunut jäälle, sillä hän pelasi jääkiekkoa A-junioreihin
asti ja on käynyt sen jälkeenkin kaukalossa satunnaisesti
pelaamassa ”höntsäkiekkoa”.
– Toki jää elementtinä oli
minulle tuttu, mutta ei jääkiekosta juurikaan hyötyä ole ollut. Luistinten terät ovat täysin
erilaiset, sillä hokkareissa on
kaarevat ja kaunoluistimissa
suorat, Wiskari huomauttaa.
Wiskariakin kauemmin
jäällä on viihtynyt DOI:n kan-
sanedustajavahvistus, entinen
jääkiekkomaalivahti Sinuhe
Wallinheimo.
– Tasapainossa, notkeudessa ja elastisuudessa minulla oli ehkä etulyöntiasema,
mutta teknisesti olin samalla
lähtöviivalla muiden kanssa,
Wallinheimo toppuuttelee.
AIKUISENAKIN
VOI OPPIA
LUISTELEMAAN
Lätkäjätkien vastakohtana
ohjelmassa voidaan pitää
tv-kasvoa, vuoden 2007 Big
Brother – voittajaa Sauli
Koskista. Hän vihasi alkujaan taitoluistelua, mutta nyt
tuomarit ovat nimenneet hänet
”Piruetti-Sauliksi”.
– Aikuisenakin voi oppia
luistelemaan. Mikään ei ole
mahdotonta, kun kykenee
selättämään itsesuojelukynnyksen ja laittamaan itsensä
rohkeasti likoon, Dancing
on Ice –kisassa tuomariston
puheenjohtajana toimiva, extaitoluistelija Mila KajasVirtanen vakuuttaa.
Paitsi piruetteja, on ohjelmassa nähty myös muita
huikeita suorituksia, kuten
hyppyjä, nostoja ja kaarteita.
– On ollut käsittämätöntä huomata, kuinka nopeasti
oppilaat ovat opettajiensa
johdolla kehittyneet aina perusluistelusta lähtien. Jalkojen
ohella kaikilla on ollut sydän
mukana jäällä, kun he ovat
heittäytyneet koreografioiden
tunnelmaan ja tarinaan täysillä, Kajas-Virtanen kiittelee.
Vaikka ohjelmaformaattiin
kuuluen yksi pari lähetetään
aina lauantaisin kotiin, eivät
kilpailijat ole luistelleet veren
maku suussa.
– Ohjelmaa on tehty ilon
kautta. Kilpailijoiden keskuudessa on vallinnut hyvä
huumori ja kaikilla on ollut
hauskaa.
Vakiotuomareiden, KajasVirtasen, Anuliisa Uotilan ja
Mika Saarelaisen, ohella ohjelmassa on nähty joka viikko
vieraileva tuomari, jota virkaa ovat hoitaneet vuorollaan
muun muassa Jenni Vartiainen ja Robin.
– Vierailevat tuomarit ovat
tuoneet raikkaan tuulahduksen lähetyksiin.
TAITOLUISTELU
ON IN
Aiemmin muun muassa Isossa-Britanniassa menestystä
niittänyt ohjelma on nostanut
taitoluistelun suosiota Suomessa, mikä lämmittää KajasVirtasen sydäntä.
– Taitoluistelu on tällä
hetkellä in. Saattaa olla, että
monet jääprinsessana olosta
haaveilevat kaivavat tulevana
talvena luistimet kaapista ja
suuntaavat ulkojäille.
Myös osalle kilpailijoista
taitoluistelukärpänen on puraissut uudelleen.
– Pelkään, että minulle tulee
ohjelman jälkeen pakkomielle
olla jäällä koko ajan, virnistää
vuoden 2012 Miss Suomi Sara Chafak, yksi kilpailijoista.
Viimeksi Chafak oli ollut
jäällä yläasteen liikuntatunneilla.
– Alussa ajattelin, etten koskaan pystyisi edes pyörimään
yhdellä jalalla jäällä saati tekemään kolmosia tai kaksoiskolmosia. Nyt osaan ja olen
onnellinen.•
TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ
MINUN TARINANI
PETE HEIMONEN
TANSSILAVOJEN HURMURI
Pete Heimonen on läheistensä mukaan poikkeuksellinen Down-poika.
24-vuotias nuori hurmuri innostuu jos lavalla laulaa hehkeä naissolisti. Tanssivan perheen myötä itsekin tanssimaan ryhtynyt Pete on kerännyt valtaisan keikkajulistekokoelman lisäksi paljon hyviä ystäviä.
P
Paavo Heimonen (vas.) käy poikansa
Pete Heimosen kanssa paljon tansseissa.
Pete on kerää myös esiintyjien keikkajulisteita, joita on kertynyt jo noin huimat
800 kpl.
ete Heimosen isä Paavo Heimonen ylistää
poikansa tanssi-intoa.
Tanssilavoilla Pete on saanut
eräänlaisen maskotin roolin
iloisella asenteellaan ja innokkaalla ihailullaan orkesteria kohtaan.
- Hän ei ole sisäistänyt vaihtoaskelia vielä, mutta omilla
ehdoillaan menee kyllä tsatsatsa ja hitaat. Kävelyhumppa
onkin sitten se bravuuri. Pete
vie ja pyörittää tyttöjä jännästi, Paavo-isä hymyilee.
Pete on tanssija jo toisessa
polvessa. Kesälomalla hän
tanssii kahdesti viikossa, talvella kerran viikossa.
- Pete on orkesterista hyvin
tarkka. Hänellä on monipuolinen musiikkimaku, mutta
tanssiessa on erityisesti mieleen nätti tyttö joka laulaa
kauniisti, Peten isä naurahtaa.
HALATAAN
KUN TAVATAAN
Paavo Heimonen ja tämän
naisystävä Tuula kertovat
perheen rakkaudentäyteisestä
arjesta onnessaan. Pete saa
auringon paistamaan kodin
ulkopuolellakin.
- Pete oli noin 13-14-vuotias kun hän lähti tanssimaan.
Aluksi hän oli vain katselemassa ja tutuiksi tulleet tanssittivat häntä. Sitten tanssiope
Maija antoi hänelle vähän alkeisopetusta. Nyt he halaavat
lujaa kun tapaavat, Paavo
kertoo.
- Pete ei halua lähteä tans-
seista ennen kuin orkesteri
on lopettanut ja hän saa nimikirjoituksen. Naissolistia
hän käy aina halaamassa. Jos
lähdemme kuitenkin etuajassa
ja Pete jää ilman illan kohokohtaa, hän suutahtaa ja menee sanaa sanomatta autoon
istumaan. Jos jokin asia menee poikittain, hän ilmaisee
sen hyvin jyrkästi. Muuten
hän on aurinkoinen, Paavoisä kuvailee.
800 JULISTETTA
JA IHANIA TYTTÖJÄ
Peten kaiuttimissa soi suomalaisen musiikin isot nimet
Jukka Poika ja Cheek. Isän
kanssa yhteinen suosikki on
huumorilaulaja Jaakko Teppo. Tanssimusiikki on kuiten-
” Pete on
orkesterista hyvin
tarkka. Hänellä
on monipuolinen
musiikkimaku,
mutta tanssiessa
on erityisesti
mieleen nätti
tyttö joka laulaa
kauniisti. ”
kin se kovin juttu.
- Pete oli itku silmässä kun
näki julisteen Syke-orkesterin
jäähyväisesityksestä. Hän sai
Sykkeen levyn lohdutukseksi,
Paavo muistelee.
Pete on kerännyt 11 tanssivuotensa aikana 800 keikkajulistetta. Jokaiseen on käyty
nimmarit hakemassa. Kokoelman helmiksi nousevat
kauniiden naissolistien kuvat,
kuten esimerkiksi Mattilan
sisarukset.
- Radiotoimittaja Susanna
Heikki on Peten suuri ihastus.
Pete halusi naimisiin Susannan kanssa, mutta tämä oli
valitettavasti tahollaan jo suhteessa, isä-Heimonen hihittää.
- Pete lähettää naislaulajalle aina lentosuukkoja tanssiessaan lavan ohi, Paavon
naisystävä Tuula lisää.
VAMMAISUUS
EI OLE ESTE
Heimosen tanssiva perhe
suosittelee tanssiharrastusta
jokaiselle. Paavo-isä tituleeraa itseään ”tunnetuksi tanssilavojen linkkuveitseksi”
ja siinä sivussa Tuulakin saa
”tanssihullun” kruunun. Fyysisen puolen lisäksi henkinen
puoli lepää letkeiden askelien
tahdissa.
- Tansseissa tapaa raittiita
rehellisiä ihmisiä. Yksikin
ihana tango voi pelastaa päivän. Tulee oikein euforinen
olo, Paavon naisystävä Tuula
ylistää.
Tanssiharrastus on tuonut
paljon hyvää myös Peten elämään. Kroppa on pysynyt timminä ja mieli virkeänä.
- Petellä on hyvä rytmitaju
ja omintakeinen tapa tanssia.
Tanssista saa voimaa elämään
ja läheisyyttä luvan kanssa,
Tuula tietää.
- Vammaisuus ei ole este,
päinvastoin - sitä jopa nauttii
enemmän! Petellä on sellainen vilpitön iloinen meno,
Paavo lisää.
EI PELKKÄÄ
TYTTÖJAHTIA
Pete reagoi lempimusiikkiinsa
nykyään maltillisen aikuisen
tavoin. Lapsena kuitenkin lantio karkasi musiikin mukana.
- Hän tunnistaa kappaleen
omakseen ja erityisesti siihen
nättiin tyttöön hän reagoi. Hän
kuuntelee tarkasti ja erottelee
ne lempikappaleet sieltä joukosta, Paavo Heimonen sanoo.
Peten isä tietää, että tanssilavoilla käynti ei ole pelkkää
tyttöjahtia.
- Siihen tulee se liikunnan
nautinto mukaan kun oppii
tanssimaan. Ja onhan se kivempaa mennä hyvien ystävien joukkoon tanssimaan
kuin juosta tuolla vesisateessa
lenkkipolkuja pitkin. Käykää
siis tansseissa ja kosketelkaa
toisianne! •
Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä palvelua
• Varastossa tuhansia kenkiä ja satoja malleja!
• Valikoimissa myös huolto- ja oheistuotteet!
• Tilaa tuotteita suoraan verkkokaupastamme!
• Oma maahantuonti, kymmeniä toimittajia
Opiskele
tanssinopettajaksi,
suuntautumisvaihtoehtoina
pari- ja kansantanssi.
Hae Oamkiin 3.3.–1.4.2014
oamk.fi/hakijalle
Kierrämme myös eri tanssipaikolla tai -tapahtumissa
myymässä. Katso myyntipaikat verkkosivustoltamme!
Lisätiedot 04 0 9 5 2 3 3 4 1 / i n f o @ t a n s s i v a e n k e l i . f i
w w w. t a n s s i v a e n ke l i . f i
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
21
Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry
SUSEL on valtakunnallinen seuratanssia ja tanssikulttuuria
vaaliva ja kehittävä yhdistys sekä merkittävin seuratanssiohjaajakouluttaja. Liitto on luonut vahvan ympäristön
paritanssille maata kattavan jäsenseura- ja yhteistyöjäsenverkoston avulla.
Suselin toiminnan tarkoitus on
•kouluttaa seuratanssiohjaajia ja järjestää ohjaajien osaamisen ylläpitoon päivitys- ja teemakoulutuksia
•toimia jäsenistön tukiorganisaationa
•tarjota ajankohtaista, jäsenistön toiveiden pohjalta
suunniteltua koulutusta
•osallistua valtakunnallisella tasolla erilaisiin seuratanssia
edistäviin tapahtumiin
•kansainvälisten suhteiden kehittäminen
•avustaa uusien seurojen perustamisessa
Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry
on myös facebookissa.
Katso
lisätiedot
www.susel.fi
Susel-kalenteri
Parhaat tanssitapahtumat netissä.
www.susel.fi
PALVELUKORTTI
Päiväys ___/___201__
Tilaan SuomiViihde lehden alkaen seur. ilm. numerosta
itselleni
lahjaksi
määräaikaistilaus 12 kk / 30 eur
kestotilaus / 25 eur (sis. alv 10%, laskutusväli 12 kk)
muutan tilaukseni kestotilaukseksi
irtisanon tilaukseni
maksetun ajan loppuun
päättymään heti
osoitteen muutos alkaen ___/___201__
ajaksi ___/___201__ - ___/___201__
Osallistun kauden kilpailuun. Vastaukseni on:
Entinen osoite tai lehden saaja tai lahjatilauksen maksaja
Sukunimi
Etunimi
E-mail
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Puhelin
Verkkolaskuosoite
Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, KIL - tanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus
TK / 15.-16.11. / Tanssikurssit Pesäkallio & Tallukka / Lahti / Sari & Jari Aaltonen / alkeet ja jatko / www.tanssikurssit.fi
KOU / 15.-17.11. / SUSEL ohjaajakoulutus / Turenki / www.susel.fi
TK / 16.11. / Tanssikurssit Jenkka ja Masurkka / Tampere / Ari Vaskelainen ja
Minna Forss / alkeet ja alkeisjatko / www.hurmio.fi
TK / 16.-17.11. / Bugg ja Fusku jatko / Pori / Rake Salo / www.tanssitaivas.net
KON / 19.11.-10.12. / Suomi-iskelmän helmet -konserttikiertue / Markku Aro,
Lea Laven, Kake Randelin ja Anne Mattila. Konsertin juontaa Iris Mattila. Musiikista vastaa Mistral-yhtye / www.auraviihde.fi
TK / 22.11. / Lindy hop kertaus / Kittilä / Kari Laitinen / www.menomono.fi
TK / 22.-23.11. / Tanssikurssit V2 / Harjavalta / Matti ja Sannu Heikkilä sekä Antti
Törmänen / www.tanssikurssit.fi
TK / 23.11. / Rumba ja Bolero alkeisjatko ja jatko / Pori / Antti-Ville Heikkilä /
www.tanssitaivas.net
TAP / 23.11. / Lapin tanssiseurojen yhteinen Pikkujoulu / Riemuliiteri Äkäslompolo / www.menomono.fi
TK / 24.11. / Hidas Valssi alkeisjatko ja jatko / Pori / Antti-Ville Heikkilä /
www.tanssitaivas.net
TK / 30.11-01.12. / Lindy hop kurssi / Kittilä / Saku Päivärintä ja Laura Robinson
/ alkeisjatko / www.menomono.fi
TK / 06.-07.12. / Itsenäisyyspäivän tanssikurssit Cavalla / Järvenpää / Sari ja
Jari Aaltonen sekä Liisa Kontturi-Paasikko / alkeet ja jatko www.tanssikurssit.fi
KON / 07.-18.12. / Iloinen joulukonsertti -konserttikiertue / Finlanders ja Seitsemän Seinähullua Veljestä / www.auraviihde.fi
TK / 08.12. / Argentiinalainen Tango jatko / Pori / John Caesar /
www.tanssitaivas.net
TK / 13.-14.12. / Tanssikurssit Pesäkallio ja Tallukka / Lahti / Joonas Piippola,
Maikki Koivuniemi ja Antti Törmänen / www.tanssikurssit.fi
TK / 15.12. / Joonas Piippola Cavalla / Järvenpää / www.tanssikurssit.fi
TK / 03.-06.01. / TanssiStartti 2014 / Harjavalta / Susa Matson, Joonas Piippola,
Maria ja Pasi Lauren, Rake Salo, Hanna Tuominen, Kati Koivisto, Jones Kainulainen, Antti Törmänen, Maikki Koivuniemi... / www.tanssikurssit.fi
TK / 10.-11.01. / Pesäkallio & Tallukka / Lahti / Kati Koivisto ja Jones Kainulainen
/ alkeis ja jatko / www.tanssikurssit.fi
TK / 10.-11.01. / Tanssikurssit Härmässä / Ylihärmä / Sari ja Jari Aaltonen /
www.tanssikurssit.fi
TK / 17.-18.01. / Tanssikurssit Cavalla / Järvenpää / Liisa Kontturi-Paasikko,
Maikki Koivuniemi ja Antti Törmänen / www.tanssikurssit.fi
KOU / 17.-19.01. / SUSEL ohjaajakoulutus / www.susel.fi
KOU / 18.-19.01. / SUSEL ohjaajien teemakoulutus / www.susel.fi
TK / 18.-19.01. / Fuskun ja valssin iloja / Kittilä / Kimmo Lasanen ja Marika Vesanen / Alkeisjatkotaso / www.menomono.fi
TK / 24.-26.01. / LeviLatinot / Kittilä / Päivi Perttunen ja Kimmo Lasanen / Neliörumba, Jive, Parisalsa, kuubalainen Cha Cha, Bachata / www.menomono.fi
TK / 01.02. / Ohjaajien teemapäivä / Hyvinkää / Liisa Kontturi-Paasikko /
www.tanssintahti.com
TK / 07.-08.02. / Pesäkallio & Tallukka / Lahti / alkeis ja jatko /
www.tanssikurssit.fi
TK / 07.-08.02. / Aaltosen tanssikurssi Nurmeksessa / Nurmes / Salsa, Jive,
Hidas lavafoksi / www.tanssikerhotaysikuu.com
TK / 08.02. / Lumitango MM 2014 / Tampere Keskustori / www.hurmio.fi
TK / 14.-15.02. / Tanssikurssit Cavalla / Järvenpää / Kati Koivisto ja Jones Kainulainen / www.tanssikurssit.fi
TK / 22.-23.02. / Bugg -kurssi / Kittilä / Saara Hakala / www.menomono.fi
TK / 28.02-01.03. / Tanssikurssit V2 / Harjavalta / Liisa Kontturi-Paasikko, Maikki
Koivuniemi ja Antti Törmänen / www.tanssikurssit.fi
HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä
verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta.
www.suomiviihde.fi
E-mail
Lähiosoite
Postitoimipaikka
SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013
Puhelin
LEHDEN TILAUS
SuomiViihde lehden voi myös tilata suoraan kotiin.
Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 25 € / vuosi (sis. alv 10%)
- määräaikaistilaus 12 kk / 30 € (sis. alv 10%).
Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 5 eur (yksityishenkilöt) ja 7 eur (yritykset ja yhteisöt).
Ulkomaan postituslisä 5 eur.
Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan
tilauksen ilmoittamalla siitä viimeistään uutta tilausjaksoa koskevan laskun eräpäivään mennessä.
Kirjemaksu
Jaamedia
PL 57
33711 TAMPERE
22
SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat.
Katso kaikki tapahtumat osoitteesta: http://www.susel.fi/tapahtumakalenteri.php
Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja
Sukunimi
Etunimi
Postinumero
TAPAHTUMAKALENTERI
Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus
laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai
siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun.
Yhteyshenkilö lehden tilauksissa:
Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, [email protected]
Lehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella.
Ilmestyy neljä
kertaa vuodessa!
SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N
Etelä-Suomen lääni
Itä-Suomen lääni
JOENSUU, Suomalaisen Humpan yhdistys ry, www.freewebs.com/humpanyhdistys
JOENSUU, Tanssiseura PoKaTa, www.pokata.fi
JUANKOSKI, Koillis-Savon Tanssijat ry, www.koillissavontanssijat.nettisivu.org
KIURUVESI, Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, www.tanssileiri.fi
KUOPIO,Tanssiseura J & V ry, www.tanssiseurajetv.fi
LIPERI, Liperin Lavatanssijat LiLat ry, www.lilat.com
MIKKELI, Mikkelin Tanssihullut ry, www.tanssihullut.net
NURMES, Tanssikerho Täysikuu ry, www.tanssikerhotaysikuu.com
VARKAUS, Dancing Foxes ry, www.dancingfoxes.net
VARPAISJÄRVI, Jumis-Palosten ns ry/Viäntymättömät, www.viantymattomat.arkku.net
Lapin lääni
INARI, Tanssiseura Heinäkengät ry, www.heinakengat.palvelee.fi
KEMI, Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, www.swengijengi.net
KEMIJÄRVI, Kemijärven Seuratanssijat ry, www. kemijarvi.fi/seuratanssijat
KITTILÄ, Tanssiseura Menomono ry, www.menomono.fi,
ROVANIEMI, Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, www. nastat.net
SODANKYLÄ, Sodankylän Seuratanssijat ry, www.seuratanssijat.com
HARJAVALTA, Lavatanssiseura TanssiTossut ry, www.sataviestinta.fi/tanssitossut
HUMPPILA, Humppilan Lavatanssiseura HaLata ry, www.halata.info
JÄMSÄ, Himos Tanssijat ry, www.himostanssijat.fi
JÄMSÄ, Tahtoo Tanssia ry,www.tahtootanssia.fi
JYVÄSKYLÄ, Tanssin Taikaa ry, www. tanssittaa.fi
KOKKOLA, Kokkolan Tanssiklubi ry, www.kokkolantanssiklubi.fi
LAUKAA, Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, www. kestavat.fi
PORI, Tanssitaivas ry, www.tanssitaivas.net
RAUMA, Rauman Dansseor ry, www.raumandansseor.net
SALO, Salon Seuratanssi Klubi ry, www.salonseuratanssiklubi.com
SEINÄJOKI, Botafogo ry, www.botafogo.fi
SEINÄJOKI, Fuskaajat ry, www.fuskaajat.fi
SOMERO, Lavatanssiseura Monokas ry, www.monokas.fi
TAMPERE, Tanssiseura Hurmio ry, www.hurmio.fi
TURKU, Lavatanssikerho Sekahaku, www.sekahaku.net
TURKU, Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, www.flyingsteps.fi
TURKU, Turku Swing Society ry, www.turkuswingsociety.com
VAASA, Tanssiurheiluseura Rolling ry, www.rolling.fi
VAASA, Vaasan Viuhka ry, www.vaasanviuhka.fi
YLIHÄRMÄ, Tanssiseura Vaihtoaskel ry, www.vaihtoaskel.fi
ÄHTÄRI, Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, www. mesikammenet.webs.com
Sykettä ja viihdettä
Syksyn huikea viihdeohjelmisto!
Koe Suomen eturivin artistit livenä Peurungassa.
Villipeuran Tähti-illat
to 14.11.
to 21.11.
la 23.11.
to 28.11.
to 5.12.
pe 6.12.
to 12.12.
la 14.12.
Eija Kantola & Omega
Hurma
Bilebändi Beatwave
Tapani Kansa & Pepito
Tarja Lunnas & Rosso
Bilebändi Supersonics
Neljänsuora
Bilebändi Deestyle
ma 6.1.
to 16.1.
to 23.1.
to 30.1.
to 6.2.
to 13.2.
Korpatshow
Tulipunaruusut
Marion & Raider ja Passion
Markku Aro & Diesel
Varjokuva
Saija tuupanen &
Ex miehet
Taverna Apollossa lauletaan karaokea lähes joka ilta. Areenan Pop-iltoina livemusiikkia
Areenan esiintyjän jälkeen.
KAJAANI,Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, www. casamba.fi
KALAJOKILAAKSO, Tanssikerho Jammarit ry, www. jammarit.net
RAAHE, Raahen Tanssiklubi ry, www.raahentanssiklubi.com
OULU, Tanssiseura Iso O ry, www.iso-o.com
RUOTSI GÖTEBORG, Saanko Luvan Seuratanssijat ry, www.saankoluvan.se
Jäsenetupaikat
Yhteistyöjäsenet
Oulun lääni
HELSINKI, Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, www.comets.fi
HYVINKÄÄ, Tanssiseura Hyvinkään Hymyhuulet ry, www.hymyhuulet.fi
KELLOKOSKI, Keravan Tanssinharrastajat Taitokolmio ry, www.taitokolmio.net
KIRKKONUMMI, Tanssin Ilo ry, www.tanssinilo.net
KOUVOLA, Lavatanssiseura Tanssikas ry, www. tanssikas.net
LAHTI, Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, www.lavarit.com
LAHTI, Möysän Nuorisoseura ry, www.tonttila-sali.com
LAHTI, Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, www. jamroll.com
LAPPEENRANTA, Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, www. saiset.net
LOHJA, Lavatanssiseura Chasee ry, www.tanssifestivaalit.fi
LOHJA, Lohjan Lockstep ry, www.lockstep.fi
LOHJA, Tanssiliikuntaseura Lohjan Lavatanssijat LoLa ry, http://lohjanlavatanssijatlola.
nettisivu.org
PORVOO, Porvoon Lavatanssiseura ry, www.porvoonlavatanssiseura.fi
PORVOO, Suomen Pyörätuolitanssiliitto ry, www.pyoratuolitanssi.fi
VANTAA, Tanssin Taitajat ry, www.tanssintaitajat.fi
VIHTI, Vihdin tanssiseura VISE, www.vise.nettisivu.org
Länsi-Suomen lääni
JÄSENTANSSISEURAT LÄÄNEITTÄIN WWW.SUSEL.FI
•
•
•
•
•
•
•
•
•
• Alemana Dance Center • Auraviihde Oy • Dance Stop Oy
• MagnumLive Oy
• Kylpylähotelli Levitunturi
• Iskelmä Kiuruvesi Oy
• Mainostoimisto 2t
• Matkatoimisto Unique Tour
• OAMK / Tanssinopettajan koulutusohjelma
• Ohjelmatoimisto Atlas
• Piruetti Oy
• Salsa De Cuba Ay
• Suomen Media & Action
• Tanssistudio Centro
• Tanssikoulu EdBH
• Tanssikoulu Eija Puranen
• Tanssikoulu Happy Dance
• Tanssikoulu Sulava
• Tanssistudio Centro
• Tanssitarvike Tanssiva Enkeli
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Aulavan lava, Alavus
Haikan lava, Pirkkala
Hangan Lava, Hankasalmi
Hotelli Rauhalahti, Kuopio
Höyryveturipuisto, Haapamäki
Kalliojärven Viihdekeskus, Isokyrö
Kapakanmäki, Tuulos
Kerhola, Nokia
Kisaranta, Kangasala
Kohoniemi, Pielavesi
Krouvin lava, Hartola
Kulttuuritalo, Helsinki
Liperin lava, Liperi
Littoisten lava, Kaarina
Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi
Lusan halli, Kurikka
Kartano Kievari, Hietama
Mäntymotelli, Karankamäki
Mäntsälän Suurlava
www.alemana.fi
www.auraviihde.fi
www.dancestop.fi
www.magnumlive.fi
www.hotellilevitunturi.fi
www.iskelmaviikko.fi
www.2t.fi
www.uniquetour.fi
www.oamk.fi/tanssi
www.ohjelmatoimisto-atlas.com
www.piruetti.fi
www.salsadecuba.fi
www.tanssikurssit.fi
www.tanssistudiocentro.fi
www.edbh.fi
www.tanssikoulueijapuranen.fi
www.happydance.fi
www.tanssikoulusulava.fi
www.tanssistudiocentro.fi
www.dancing-angel.net
Pori
Turku
Äänekoski
Riihimäki
Sirkka
Kiuruvesi
Turku
Espoo
Oulu
Turku
Tampere
Turku
Piikkiö
Turku
Helsinki
Ikaalinen
Pori
Oulu
Turku
Koski as.
• Mäntyrinne, Savonlinna
• Pesäkallio, Lahti
• Pistohiekan Lava, Puumala
• Pukkilansaari, Isokyrö
• Riutanharju, Riihimäki
• Rönnin lava, Eräjärvi
• Savion lava, Laukaa
• Sivakan lava, Kaavi
• Suukosken keidas, Tervola
• Syvälahden lava, Kangasniemi
• Tähtiranta, Keminmaa
• Tanhuhovi, Lohja
• T-talo, Turku
• Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula
• Tähtiranta, Keminmaa
• Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala
• Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi
• Viihdekeskus Tulenliekki, Leppävirta
• Viihteen Valtatie 2, Harjavalta
Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 %
Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista 20%
Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista
Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista
Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä
Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista
Edut voimassa
toistaiseksi ellei
toisin ilmoiteta!
LISÄTIETOJA JÄSENETUPAIKOISTA WWW.SUSEL.FI
Peurunka Areenan viihdeohjelmisto
la 23.11. Apulanta
la 30.11. Pandora sekä
Disco Inferno ja Dj Jaba
pe 6.12. Elonkerjuu
la 7.12. Popeda
la 14.12 Samuli Edelmann
ti 31.12. Bilebändi The Coverfield
la 18.1.
Sixties sykettä,
rautalangasta hurmioon
Steeples, Kultamaa ja
Jouko Lukkonen & Safiiri
pe 31.1. WINTER POP
Cheek, Jvg ja Lord Est
la 1.2.
WINTER POP
Lauri Tähkä, Anssi Kela ja
Lipsaset
la 15.2. Jenni Vartiainen
Katso lisää www.peurunka.fi/viihdeohjelmisto
Myyntipalvelu puh. 020 751 6300
Peurungantie 85, Laukaa, [email protected], www.peurunka.fi
Puhelut 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Pidätämme oikeuden muutoksiin.
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
23
ISKUSÄVELMIÄ VALON JUHLAAN
Viihteen elävän legendan uusi tyylikäs levy.
Mukana uusi single ”Kenties, kenties, kenties”.
OLLI LINDHOLM
MINUN JOULUNI
Yö-yhtyeen solistin ensimmäinen joululevy sisältää 14 Vexi Salmen
sanoittamaa joulun tunnelmaan sopivaa laulua. Sävellyksistä vastaa
nimekäs joukko Suomen eturivin viihdetaiteilijoita kuten Mariska,
Jonne Aaron, Paula Vesala, Kassu Halonen, Juha Tapio, Tuure
Kilpeläinen ja Antti Kleemola.
MAARIT
MITEN ELÄMÄSTÄ KERTOISIN
MARKKU ARO
ANNA TULTA
CHARLES PLOGMAN
ON ELÄMÄ LAULU
ANNE MATTILA
JOULUYÖN HILJAISUUS
TAPANI KANSA
SÄRKYNEEN TOIVEEN KATU
Suomalaisen iskelmätaivaan kiintotähden uusi albumi.
Sisältää Syksyn sävel-radiohitin ”Anna tulta”
Vuoden 2009 Iskelmä-Finlandia-voittaja ja tanssilavojen kestosuosikki kunnioittaa kahdeksannella sooloalbumillaan suomalaisen
iskelmän menestyneimpiä naisartisteja Paula Koivuniemeä ja Katri
Helenaa. Mukana singlet ”Kuuleeko yö” ja ”Olet ystäväin”.
KYÖSTI MÄKIMATTILA
SUUNTATÄHTI
www.sonymusic.fi
Vuoden 2013 tangokuningas tulkitsee debyyttialbumillaan iskelmän
klassikoita Unto Monoselta, George de Godzinskyltä, Toivo Kärjeltä
ja Reino Helismaalta. Levyn ensimmäinen single ”Pieni kukkanen”
nousi Radio Suomen Soitetuimmat-listan kärkeen!
Suomipopin kuningattaren uusi sympaattinen albumi.
Maarit mukana Vain elämää TV-sarjassa!
Koko kansan rakastaman iskelmätähden ensimmäinen oma
joululevy. Sisältää perinteisten joululaulujen lisäksi kaksi Annen
omaa uutta sävellystä ”Jouluyön hiljaisuus” ja
”Joululaulu äidille”.
JUHA HOSTIKKA & DALLAPÉ
MATKALLA TIMBUKTUUN
Dallapé on suomalaisen viihdekulttuurin järkkymätön kivipaasi ja
vanhin maassa yhä toimiva orkesteri. Solisti ja orkesterinjohtaja
Juha Hostikan komennossa esiintyvän orkesterin uudella levyllä
vierailee myös Lauluyhtye Rajaton.