Nro 4/2013
nettiextra SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI •4/2013 2.vsk Pääyhteistyökumppanit: Teleks Koskettavan rehellinen Robin Tähtäimenä ammattilaisuus Mikko Sipola Leif Lindeman Odottaa jo innolla joulukonsertteja Mies, ääni ja 14 kitaraa Club For Five Joulu on laulujen aikaa Kai Hyttinen Uutta opiskellen Maarit Hurmerinta saa LOHDUTUSTA, VOIMAA JA ILOA Sykettä ja viihdettä Syksyn huikea viihdeohjelmisto! Koe Suomen eturivin artistit livenä Peurungassa. 4 Villipeuran Tähti-illat to 14.11. to 21.11. la 23.11. to 28.11. to 5.12. pe 6.12. to 12.12. la 14.12. Eija Kantola & Omega Hurma Bilebändi Beatwave Tapani Kansa & Pepito Tarja Lunnas & Rosso Bilebändi Supersonics Neljänsuora Bilebändi Deestyle ma 6.1. to 16.1. to 23.1. to 30.1. to 6.2. to 13.2. Korpatshow Tulipunaruusut Marion & Raider ja Passion Markku Aro & Diesel Varjokuva Saija tuupanen & Ex miehet Taverna Apollossa lauletaan karaokea lähes joka ilta. Areenan Pop-iltoina livemusiikkia Areenan esiintyjän jälkeen. 12 10 Peurunka Areenan viihdeohjelmisto la 23.11. Apulanta la 30.11. Pandora sekä Disco Inferno ja Dj Jaba pe 6.12. Elonkerjuu la 7.12. Popeda la 14.12 Samuli Edelmann ti 31.12. Bilebändi The Coverfield la 18.1. Sixties sykettä, rautalangasta hurmioon Steeples, Kultamaa ja Jouko Lukkonen & Safiiri pe 31.1. WINTER POP Cheek, Jvg ja Lord Est la 1.2. WINTER POP Lauri Tähkä, Anssi Kela ja Lipsaset la 15.2. Jenni Vartiainen Katso lisää www.peurunka.fi/viihdeohjelmisto Myyntipalvelu puh. 020 751 6300 Peurungantie 85, Laukaa, [email protected], www.peurunka.fi Puhelut 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 2 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 SISÄLLYSLUETTELO • Maarit Hurmerinta saa - Lohdutusta, voimaa ja iloa / s. 4 • Teleks - Koskettavan rehellinen / s. 6 • Mainio Juha Vainio - Tuo Junnun lähelle kuulijaa / s. 8 • Robin - Tähtäimenä ammattilaisuus / s. 10 • Club For Five - Joulu on laulujen aikaa / s. 12 • Mikko Sipola - Mies, ääni ja 14 kitaraa / s. 14 • Leif Lindeman - Odottaa jo innolla joulukonsertteja / s. 16 • Jope Ruonansuu - Elämän ei pidä olla ikävää / s. 18 • Kai Hyttinen - Uutta opiskellen/ s. 19 • Jaakko Teppo - Ruikonperän multakurkku / s. 20 • Syksyn SuomiViihde-tanssit - Kylpylä Kivitippu Lappajärvi / s. 22 • SUSEL tiedottaa - Syksy täynnä tapahtumia / s. 24 • Bailabaila 20 vuotta, San Miquel Verdecia - Mies joka toi salsan Suomeen / s. 26 • Humppa-Helenan matkalla tanssinopettajaksi / s. 28 • Tanssikurssit tarinoi - Neiti Noviisi tansseissa! / s. 29 8 16 28 JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, 33711 Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto ja ilmoitusmyynti: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969 [email protected] Toimittajat: Juhamatti Nieminen [email protected] Sanna Heinonen [email protected] Jasmi Kuusisto [email protected] Juha Lahti ja Christina Lokkinen. ISSN-L 2243-4844 ISSN 2243-4844 Aikakauslehtien Liiton jäsen 6 WWW.SUOMIVIIHDE.FI 3 ARTISTIT JA MUSIIKKI 4 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 ” Musiikki on elämäntapa. Se on pitänyt minut koossa sekä antanut lohdutusta, voimaa ja iloa. MAARIT HURMERINTA SAA Lohdutusta, voimaa ja iloa Vain elämää – tv-sarjassa lumoavalle Maarit Hurmerinnalle syksy on juhlan aikaa. Ensilevystä tulee kuluneeksi 40 vuotta, marraskuussa (10.11.) mittariin tärähti 60 vuotta ja kauppoihin ilmestyi juuri naisen 18. albumi. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: SAKARI MAJANTIE L okakuun lopulla kauppoihin ilmestynyt Miten elämästä kertoisin on Maarit Hurmerinnan ensimmäinen pitkäsoitto sitten vuoden 2008 julkaistun Kuu yö saapuu –albumin. – Kyseessä oli pitkä projekti, jonka aikana kävimme studiossakin pariin otteeseen. Olen todella onnellinen, että levy vihdoin valmistui käytännön syistä ja aikatauluista johtuvien viivästysten jälkeen, Maarit Hurmerinta tunnustaa. Aihetta tyytyväisyyttään tuovat onnistuneet kappaleet. Niissä sivutaan rakkautta ja ystävyyttä. – Monenlaisia lauluja niin rakkaudesta, elämisestä, jäähyväisistä kuin lohdutuksesta on mukana. Vahvana eläytyjänä tunnettu Hurmerinta kertoo kappaleiden olevan pitkälti omakohtaisia. – Pyrkimyksenäni on aina saada mukaan itselleni tärkeitä tekstejä. Sitä kautta niitä on helppo esittää, kun on oi- kasvatettua lapsistaan mahdol- kiin intohimoisesti ja suurella keanlainen tunnelma ja tunne lisimman vahvoja, itsevarmoja tunteella, emmekä aina ole ja luottavaisia. mukana. kaikesta samaa mieltä. – Vanhempien rooli ei ole aina helppo, kun lapset esittävät tuhansia kysymyksiä ja ” Pyrkimyk” Vanhempien samalla heitä pitää valmistella senäni on aina rooli ei ole aina elämään ja pettymyksiin nusaada mukaan jertamatta pientä tainta. helppo, kun Vahvaa tekstitematiikkaa tuitselleni tärkeitä lapset esittävät kee joissain lauluissa taustalla tekstejä. Sitä tuhansia kuuluva iso orkestraatio. kautta niitä kysymyksiä ja – Joissain biiseissä ovat viuon helppo samalla heitä lut, puhaltimet ja kuoro. esittää, kun on oikeanlainen tunnelma ja tunne mukana. ” Tuoreella 18. albumilla Hurmerinta pohdiskelee paitsi suhdettaan ystäviinsä, myös oloaan äitinä. Levyn nimikkokappaleessa kahden aikuisen lapsen, autokorjaamoa pyörittävän Samulin ja laulajan uraa luovan Jannan, äiti jakaa kokemuksiaan siitä, kuinka saisi KITARISTIAVIOMIES TYÖKUMPPANINA Maarit työsti levyä aiempien projektiensa tavoin kitaristiaviomiehensä, säveltäjänä ansioituneen Sami Hurmerinnan kanssa. Vantaalla asuva pariskunta on pitänyt yhtä lähes jo neljä vuosikymmentä ja on löytänyt tekemiseensä yhteisen sävelen. – Meillä on ihanaa yhdessä, vaikka joskus otammekin yhteen ja taistelemme. Suhtaudumme molemmat musiik- Ura on kantanut vahvana – Ei meidän ole pakko julkaista levyä joka vuosi. Ei peräänantamattomuuden, hiemeiltä biisit kesken lopu kei- nojen kappaleiden, omaperäisen laulutyylin ja –äänen koilla. ansiosta. LUOMISELLE – Meillä on ollut uskollinen ANNETTAVA TILAA yleisö kaikki nämä vuodet. Hengähdystauot ovat tärkeitä, Olemme saaneet tehdä omaa kun puhutaan luovasta työstä. musiikkia tinkimättömästi. – Luomiselle on annetta- Vakioyleisö ostaa levyjämme va tilaa, on välillä hyvä elää ja seuraa uraamme. Parhaillaan huippusuositusmuutakin elämää ja tarkkailla ympäristöä. Virikkeitä saa sa Vain elämää – tv-sarjassa myös muista taiteista, kuten nähtävä Hurmerinta ohjeispitää valmistella teatterista, kirjallisuudesta, taa laulaja-urasta haaveilevia asettamaan itselleen selvän elokuvasta ja kuvataiteesta. elämään ja Ensimmäisen, omaa nimeä päämärän ja suhtautumaan pettymyksiin kantavan albuminsa marras- musiikkiin intohimoisesti. nujertamatta – Epäonnistumisia tulee, kuussa 60 vuotta täyttänyt mutta niistä ei pidä lannisHurmerinta julkaisi tasan 40 pientä tainta. ” vuotta sitten vuonna 1973. tua eikä masentua. On oltava Maaritin kiinnostus musiik- valmis taistelemaan päämääVaikka Maaritilta ei ole il- kiin heräsi jo pienenä ita- riensä puolesta, vaikka muut mestynyt uutta materiaalia pit- lialaissyntyinen isoisänsä sanovat mitä. Musiikki ei saa olla kuitenkään aikaan, on hän kuitenkin Michele Orlandon havaittua kaan kaikki kaikessa. Säntillikeikkaillut Samin kanssa ta- hänen lahjat. – Musiikki on elämäntapa. set elämäntavat ja hyvä perussaisesti joka vuosi. Hurmerintojen uralle mahtuu tukuittain Se on pitänyt minut koossa se- kunto auttaa pitkälle. – Liikunta antaa potkua eläkappaleita ja lukuisia hittejä kä antanut lohdutusta, voimaa mään. • ja iloa. Jäätelökesästä Soulveljeen. WWW.SUOMIVIIHDE.FI 5 ARTISTIT JA VIIHDE TELEKS Koskettavan rehellinen Vuosi sitten, Jurmon karussa miljöössä, pienessä kalastajamökissä oli kolme pitkän linjan muusikkoa, Teleks duon lisäksi basisti Anssi Växby. Kului viikko ja nauhalle jäi koskettavien kappaleiden lisäksi pala saariston orgaanista tunnelmaa. Syntyi Jurmo-levy. TEKSTI: JASMI KUUSISTO JA KUVAT: PETE EKLUND JA TUOMO MANNINEN 6 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 ” K aikki ylimääräinen laulun ja kuulijan väliltä oli jätetty pois, kappaleissa ei käytetä edes rumpuja. Saaristoviikon jälkeen nauhoitettiin viimeinen silaus Bratislavan filharmonista orkesteria mausteeksi. Lokakuun alkupuolella tuotos oli saatavilla. Tekijät tunsivat onnistuneensa, samaa mieltä ovat olleet myös kuulijat. Seuraava levy tullaan tekemään samalla, riisutulla konseptilla. - On onnistunut fiilis. Iän myötäkin varmaan muuttuu se, miten oman musiikintekemisen näkee. Ehkä semmoinen popmusiikkikohkaaminen ja isompi haara-asento on muuttunut pohdiskelevampaan sävyyn. Mietittiin, että tehdään saaristolaistrilogia, Jurmo on ensimmäinen osa, Teleksin säveltäjä Pepe Johansson ku- vailee. Hyvät kappaleet kuulija ottaa tavallaan omakseen. Ikäänkuin kuullessaan hyvää kappaletta, siitä tulee vähän kuin oma laulu. Uudelta levyltä löytyy kappale Maailmanloppu. Siihen TUNTEITA tarinaan voivat varmasti monet HERÄTTÄVÄÄ suomalaiset samaistua. Tarinan MUSIIKKIA henkilöt ovat suurten kysymysJurmo on Teleksin viides stu- ten äärellä, kannattaako paridioalbumi. Tyylillisesti se on tuttua Teleksiä, mutta täysin ” On onnistunut uudenlaisessa ympäristössä. Musiikillaan Teleks pyrkii viihfiilis. Iän dyttämään ihmisiä ja herättämyötäkin mään tunteita ja liikuttamaan. varmaan Jurmo levyä kuvaillaan sanoilla muuttuu se, intiimi, koskettava ja rehellinen. - Hyvät kappaleet kuulija otmiten oman taa tavallaan omakseen. Ikäänmusiikinkuin kuullessaan hyvää kappatekemisen letta, siitä tulee vähän kuin oma näkee. ” laulu. Siihen kirjoittaa oman tekstin. Joku fiksu joskus sanoi, että laulu alkaa siitä, mihin sanat loppuu. Mun mielestä se on hy- suhdetta enää jatkaa. Ihmissuhvin sanottu. Laululla voi jatkaa teenpäättyminenkin voi tuntua ja välittää niitä tunteita, mitä elä- maailmanlopulta. Johanssonin mään kuuluu, Johansson pohtii. omaksi lempi kappaleeksi on tullut Poika ja Huilu. - En osaa sanoa miksi, mutta se on. Siinä kappaleessa ollaan tavoitettu se herkkä kokonaisuus. Olen todella iloinen, että se on mukana levyllä. Idea onnistui hyvin ja Markus on kirjoittanut hyvän, runollisen tekstin. IMPROVISAATIOIDEN LEIKKIÄ Pepe Johansson ja Markus Koskinen ovat tehneet yhdessä musiikkia jo melkein 30 vuotta. Johanssonin sävellettyä kappaleita, Koskinen lähtee Interrailmatkalle. Hän istuu junassa luurit pässä ja kirjoittaa tekstejä. Sen jälkeen he aloittavat yhdessä tuorimaan, tuleeko kappaleesta jotain vai ei. Johansson kertoo, että yhteinen päämäärä on avain toimivaan tiimityöskentelyyn. - Seuraava laulu on päämäärämme. Tietenkin musiikkia on kiva esittää ja etenkin omia lauluja. Tunnemme toisemme hyvin, osaamme olla riittävän rohkeita ja tarpeeksi varovaisia. Kun melodiasta tulee laulu ja se levytetään, se on hieno matka. Se vaatii paljon uskallusta ja itsensä peliin laittamista, Johansson sanoo. Sävellystyötä Johansson kuvailee improvisaatioiden leikiksi. Ideoita ei ole, niitä täytyy tehdä. - Täytyy vain soitella ja harrastaa musiikkia. Säveltäminen on testailua ja melodioiden talteenottoa. Pikkuhiljaa alkaa erottua ne, millä on elinvoimaa. Välillä tulee olo, että olisi vain tyhjä paperi pöydällä. Silloin tuntee oman keskinkertaisuutensa, kun yrittää saada jotain nerokasta aikaa. Eri instrument- tien kautta erilaista improvisaatiota ja kohti kaihomieltä. SELITTÄMÄTÖN IKÄVÄ Kaiho on käsite, joka nousee usein mieleen Teleksin kappaleistakin. Se on yksi Johanssonin tärkeimmistä tuntemuksista kappaleita tehdessä. - Kaiho on selittämätön ikävä, mitä suomalaiset rakastavat sävellyksissä ja sanoituksissa. Usein on kaipuuta, mitä ei voi edes pukea sanoiksi. Yksi semmoinen, joka luo improvisaatiota ja fiilistä. Kaiho on ihmisen sisällä oleva, selittämätön tunne. Samaan aikaan voi olla onnellinen ja silti tuntea selittämätöntä ikävää. Musiikki tuo selittämättömän ikävän, kaihon ja kaipauksen, jotka tulevat lähelle. En usko, että sitä voi muuten kuvailla sanoin. • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 7 ARTISTIT JA MUSIIKKI MAINIO JUHA VAINIO Tuo Junnun lähelle kuulijaa Kolme täysin erilaista taiteilijaa yhdistivät lahjakkuutensa. Taustajoukoissa voimakkaana myös Juha Vainion poika, Ilkka Vainio TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVAT: MAGNUM LIVE OY 8 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 ” Hän on ollut kova tekemään töitä, on ansainnut maineensa. Juhalla oli myös ilmiömäinen kyky nähdä sen ajan suomalaisen ihmisen luonteen eripuolia, tehdä siitä teksti lauluun ja niin ymmärrettävästi, että siitä on helppo tunnistaa sen ajan ihmishahmot. - Minulle on suuri kunnia, että isäni musiikki löytää uusia ulottovuuksia. Hänen laulunsa elävät ikuisesti ja ilosanoman vieminen on minulle jonkinlainen tehtävä. Isä on aina mukana, vaikka teen omiakin lauluja. Saan olla kiitollinen, sillä hän on auttanut minua paljon, Ilkka Vainio kuvailee. Mainio Juha Vainio -kiertueessa loistavat Tapio Liinoja, Olli Ahvenlahti ja Jore Marjaranta. Ilkka Vainio on ylpeä kolmikosta, jotka täysin erilaisista lähtökohdista pääsivät hienosti tarinoihin mukaan. Ilkka Vainion mukaan ryhmä toimii hienosti yhteen ja tuovat kaikki oman osaamisensa esitykseen. Esitys itsessään on värikäs ja iloinen. Siinä käydään läpi Juha Vainion elämä Kotkan alkulähteistä viimeiseen matkaan saakka. Historialliset kuvat vievät tarinaa eteenpäin. - Olen perhealbumista ottanut valokuvia ja taustalla menee välillä videoitakin. Ne siivittävät tarinaa koko ajan ja kokonaisuudesta muodostuu rennon haikea, mutta samalla musiikillista iloittelua. Lisäksi on pieniä yllätyksiä, esimerkiksi mainospotpuri, Ilkka Vainio kertoo. Leningrad Cowboysista alunperin tunnetuksi tullut Jore Marjaranta, lähti mukaan vähän sattumalta tehdessään yhteistyötä Olli Ahvenlahden kanssa. Hänen äänensä sopi kolmikkoon täydellisesti. - Etsittiin ääntä ilmeisesti Tapion pariksi. On ollut kyllä erittäin hyvä meininki ja älyttömän kivaa koko ajan, Marjaranta hehkuttaa. ” Minulle on suuri kunnia, että isäni musiikki löytää uusia ulottovuuksia. Hänen laulunsa elävät ikuisesti ja ilosanoman vieminen on minulle jonkinlainen tehtävä. Isä on aina mukana, vaikka teen omiakin lauluja. Saan olla kiitollinen, sillä hän on auttanut minua paljon. ” - On todella hienoa, miten Jore pääsee niin toisenlaiseen musiikkigenreen ja on sisäistänyt tarinat niin täydellisesti. Olli Ahvenlahti oli ainut, joka tunsi Juhan. He tekivät yhdessä musiikkia ja Olli oli nappivalinta tähän esitykseen. Hän on suunnattoman taitava kapellimestari, hauska ja supliikkikaveri. Muita jonkin verran vanhempi ja oli hienoa, että lähti mukaan nuorempien joukkoon, Ilkka Vainio kuvailee. Tapio Liinojalle tärkein syy lähteä mukaan esitykseen oli erityisesti Juha Vainion hienot laulut. - En tavannut Juhaa, mutta tämän proggiksen kautta olen tutustunut häneen enemmän. Tekstien kautta välittyy syvä lämpö ja luonnonrakkaus. Tekstit ovat kuin neronleimauksia, ei pelkkää riimittelyä vaan sanomaa, Liinoja kuvailee. - Tapsa piti olla mukana ja hän oli myös kanssani käsikirjoittamassa esitystä. Hän on suuri tulkitsija ja saa lämpöä lauluihin. Näyttelijän ammattitaito tuo oman lisänsä esityksiin, Ilkka kertoo. Jore Marjarannan mielikuva Juha Vainiosta liittyy siihen, mitä hän on kuullut ja lukenut. Erityisesti vaikutuksen teki melkein huima laulumäärä, noin 2500 laulua ei synny itsestään. - Hän on ollut kova tekemään töitä, on ansainnut maineensa. Juhalla oli myös ilmiömäinen kyky nähdä sen ajan suomalaisen ihmisen luonteen eripuolia, tehdä siitä teksti lauluun ja niin ymmärrettävästi, että siitä on helppo tunnistaa sen ajan ihmishahmot. Kaiken kun yhdistää, hän oli reilu kavereitaan kohtaan, hyväntuulinen tyyppi ja ilmeisen pidetty ihminen, Marjaranta kuvailee. Lauluissaan Juha Vainio kuvasi elämänsä aikaa tarkasti. Kauan sitten -kappaleessa hän kertoo, miten saaristot autioituivat. Juuri se kappale on Marjarannan suosikki, kauniin tarinan ja hartaan tunnelman takia. Marjarannan mukaan se kappale pitäisi olla virsikirjassa. Juha Vainio lopetti alkoholinkäytön 37-vuotiaana, joka on jäänyt Marjarannan mieleen. - Sinä aikana se oli kova juttu. Kun nykyäänkin on suuri kynnys ja ottaen huomioon sen ajan sosiaaliset tilanteet ja alkoholilainsäädännön, niin vaati Junnulta todella rohkeutta. Hän toimi varmasti isona esimerkkinä sen ajan ihmisille, Marjaranta pohtii. Esityksissä on vain pieni osa tuotannosta. Tärkeimmät kappaleet Ilkka Vainion mukaan, olivat muun muassa Albatrossi ja Kotkan poikii ilman siipii. Mukana on tuntemattomampiakin kappaleita. Lempikappaleensa löysi myös Liinoja. - Juhan tuotannon läpikulkeva sanoma on, ettei ihmisellä ole paluuta menneeseen, eikä nuoruuteen. Se havina kuuluu monissa kappaleissa, kuten Vanha salakuljettaja Laitinen, Sellaista elämä on ja Ei ole Kööpenhamina kuin ennen. Oma suosikkini on Yksinäinen saarnipuu. Se kertoo tyhjentävästi luonnon nerokkuuden ihmisen vajaavaisuuden rinnalla, Tapio Liinoja kuvailee.• 24.11. - 15.12. 18 PAIKKAKUNTAA LIPUT ALK: 32,5€ / 37,5€ (sis. palvelu- ja toimitusmaksut) LISÄTIETOJA KIERTUEESTA www.jaakkoteppo.fi YHTEISTYÖSSÄ: LIPUT: LEVYLAULAJAKSI? Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Äänitysstudio ja musiikkituotanto: Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma 0400-640616 [email protected] www.beeduuri.fi Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista jo toteutuneista töistämme. WWW.SUOMIVIIHDE.FI 9 ARTISTIT JA MUSIIKKI ” 10 Toivon olevani silloin mahdollisimman monipuolinen muusikko, että tää on se mun haaveammatti. Aion kehittyä vielä pitkälle!. SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 ROBINILLE Pehmonalleja ja mopoauto Lähes parin vuoden takainen Ville Vallattoman tavoin virnistävä popparipoika on poissa. Nyt 15-vuotias pystyharjastukkainen Robin Packalen poseeraa nahkatakissa kaulukset pystyssä kuin James Dean aikoinaan. Millainen on ollut teini-ikonin matka eläväksi legendaksi? TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVAT: ANTON DUCKSDORFF V aikka lavalle meno on edelleenkin jännittävää, on Robin Packalen jo löytänyt keinot rentoutuakseen. - Lavalle meno on jännää kun on tiedossa uusi settilista, uusi levy.. TV-esiintymisissä käyn kaiken huolella läpi, sekin auttaa. Ennen keikkaa me tehdään jotain hauskaa bändin kanssa, Robin kuvailee. Teini-ikoni ei tarvitse ihmerohtoja ollakseen energinen lavaesiintymisessään. Valtaisa fanilauma pitää nuorta sankaria voimissaan. - Keikoilla saan yleisöstä lisää energiaa. Olen tosi kiitollinen faneistani. Fanipostia on tullut paljon, nuorukainen myhäilee. TYYLIKÄS MUUSIKONALKU Robin on tehnyt vaatteistaan yhden tavaramerkkinsä. Nuorisomuodin ilmiöt istuvat hänen ylleen kuin hyvä hansikas. - Tärkeä juttu on noi eriparikengät! Vaatteiden pitää olla tyylikkäät ja mukavat päällä – T-paita, tummat farkut.. Kotona sitten viihdyn collareissa, tähti nimeää. Vaikka Robinin elämä on vasta alkutaipaleella ja urakin vielä nuori, mielessä siintää selkeä kuva millainen on tulevaisuuden 20-vuotias Robin. Toisten poikien tavoin hänestä ei ole tulossa astronauttia tai NHL-kiekkoilijaa. - Toivon olevani silloin mahdollisimman monipuolinen muusikko, että tää on se mun haaveammatti. Aion kehittyä vielä pitkälle! Robin vannoo. ” Lavalle meno on jännää kun on tiedossa uusi settilista, uusi levy.. TVesiintymisissä käyn kaiken huolella läpi, sekin auttaa. Ennen keikkaa me tehdään jotain hauskaa bändin kanssa. ” FANIT ANTAVAT KAIKKENSA vetoon: - Pitää vielä mainita, että sainhan mä mopoautokortinkin! Vuosi 2014 on jännittävä ajanjakso Robinin elämässä. Aika näyttää minne hän sijoittuu seuraavaksi. MOPOAUTOKORTTI - Toivon lisää hienoja kokeTASKUSSA muksia. Ja tietty, että saan mieVuosi 2013 on ollut vauhdi- luisen jatko-opiskelupaikan kas vuosi, täynnä kasvatta- peruskoulun jälkeen! via kokemuksia. Kotimaisen nuorisomusiikin superstara SUPERHYVÄ LAULUOPE on ollut tapetilla jatkuvasti. - Kolmas levyni Boom Kah Robinin musiikki on luonnolilmestyi lokakuussa. Paljon lisesti kehittynyt yhä omaleion tullut keikkailtua ja reis- maisempaan tyyliinsä, mutta sattua, tehtyä musavideoita varsinaisia vaikuttajiaan popja levyä. Iso osa ollut myös pariprinssi ei osaa nimetä. tuo Nenäpäivä-juttu. Taas - Kuuntelen paljon eri arhieman tullut lisää koke- tistien musiikkia. P!nk on musta ja erityisesti Burundin yksi suosikki, samoin Adam matka sai miettimään asioita. Lambert. Bändeistä taas 30 Nyt on vielä viimeinen vuosi Seconds To Mars. Ääntään Robin hoitaa erilaisilla harjoituksilla. Apuna ” Se oli iso juttu on valtakunnan vaikutusvaltaisimpia musiikintekijöitä, mulle. Siellä kuten Jimi Constantine. oli lisäksi mun Erityiskiitos lähtee kuitenkin omalle laulunopettajalle. leffan ensi-ilta - Käyn laulutunneilla ja ja mukana oli harjoittelen myös itsenäisespaljon muitakin ti. Mulla on superhyvä lauesiintyjiä. Teimme lunope! Robin ylistää. - Se oli iso juttu mulle. Siellä oli lisäksi mun leffan ensi-ilta ja mukana oli paljon muitakin esiintyjiä. Teimme paljon töitä sen eteen. Ja olihan se aikamoinen spektaakkeli! nuorimies ylistää. Robinin vanavedessä kulkee monenkirjava joukko vannoutuneita ihailijoita. Tähteä palvotaan lahjoin ja kirjein. - En osaa sanoa mikä lahja on ikimuistoisin. On ostettua ja itsetehtyä, valokuvakirjoja, DVD:nä fanien terveisiä, paljon töitä sen pehmonalleja, karkkeja, hieeteen. Ja olihan noja vihkoja.. He ovat nähse aikamoinen neet paljon vaivaa. Kaikki spektaakkeli!. ” ovat tärkeitä, Robin huokaa onnessaan. Parhaaksi keikakseen Robin nimeää Hartwall-areenan peruskouluakin, Robin kertaa lisäten samaan hengenesiintymisensä. Robinin paikkaa tähtitaivaan kiintopisteenä. - Eeppinen ja Boom Kah on kivoja esittää. Ja tietty Frontside Ollie, Robin hymyilee. Haastattelun päätteeksi Ro- bin sai valita mitkä kolme asiaa ottaisi autiolle saarelle mukaansa, jos valittavana on yksi ruoka, yksi soitin ja yksi vaate. - Sushia, kitaran ja T-paidan, hän vastaa virnistäen. • ” Toivon lisää hienoja kokemuksia. Ja tietty, että saan mieluisen jatko-opiskelupaikan peruskoulun jälkeen! ” SUSHIA JA KITARA Robin Packalen ei ole unohtanut juuriaan. Megahitti, ja samalla läpimurtobiisi Frontside Ollie on teini-idolille mieluisa esittää. Väkevä ja ääniholveja avaava kappale jytisee edelleen radioaalloilla kuuluttaen WWW.SUOMIVIIHDE.FI 11 ARTISTIT JA MUSIIKKI CLUB FOR FIVE Joulu on laulujen aikaa Club For Five julkaisee tänä vuonna täysin uudenlaisen, perinteisistä joulukappaleista koostuvan Jouluna -levyn. Levylle valituista kappaleista huokuu rauha, rauhoittuminen ja aikuiseksi kasvaminen. Yhtyeen laulajat menivät lähelle omaa ajatusmaailmaansa ja kukin tahoillaan mietti, mitä joulu heille merkitsee. Siltä pohjalta lähti kuunteleminen, miltä ne kappaleet kuulostaisivat uuden sukupolven a cappella-lauluyhtyeen esittäminä. TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVA: WARNER MUSIC FINLAND 12 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 ” Jokaisellahan on tavoitteenaan elää hyvää elämää, niin töissä kuin kotonakin. Tunteiden välittäjänä Club For Five pyrkii tekemään taidetta, pysymään aitona ja nöyränä. Joka ikinen päivä, kun lähtee töihin, tuntuu tämä ihan maailman parhaalta ammatilta. L evyllä on muutama yhtyeen tekemä joulukappale, mutta suurinosa on juuri niitä kauneimpia joululauluja. - Nämä joulukappaleet ovat niin isoja ja merkityksellisiä, jopa hyvin henkilökohtaisia. Siinä sopivalla tavalla nöyrtyy näiden asioiden edessä, yhtyeen basso Tuukka Haapaniemi kuvailee. Yhtyeen edellisestä, kultaa myyneestä Rekiretki -joululevystä ehti vierähtää viisi vuotta. Jo vuosia muitakin joululauluja esittäneenä, he kokivat luonnollisena jatkumona nauhoittaa kappaleet levylle. Ensimmäinen uudelta Jouluna -albumilta julkaistu single oli Maa on niin kaunis. Se on tullut monille tutuksi jo joulunkonserttikiertueilla, yleensä viimeisenä kappaleena. Nyt se aloittaa koko levyn. Perinteiset Heinillä härkien kaukalon ja Joulupuu on rakennettukin löytyvät paketista. - Joulu on laulujen aikaa. Kauneimpien joululaulujen kuunteleminen on ihmiselle todella hyvä hetki hiljentyä, Haapaniemi sanoo. soittamiseen, siitä se lähti. Kokeiltiin, miten erilaisia instrumentillisia ääniä voisi tehdä ja kuinka kivalta se tuntuu, Haapaniemi muistelee lähtöasetelmia. Club For Fiven kaikki viisi ” Nämä joulukappaleet ovat niin isoja ja merkityksellisiä, jopa hyvin henkilökohtaisia. Siinä sopivalla tavalla nöyrtyy näiden asioiden edessä. ” 13 vuotta sitten syntyi täysin uudenlainen yhtye, jossa instrumenttina käytetään vain ihmisen omaa ääntä. Viisi lahjakasta muusikkoa yhdistivät omat taitonsa. Kaikki olivat tehneet musiikkia aiemmin soittimilla ja laulamalla. - Me otettiin kaikki se taito ja intohimo, mikä meillä oli musiikissa ja yhdistimme sen laulamiseen ja lauluäänellä albumia ovat rikkoneet kultarajan ja he saavat myös paljon erilaisia tilaustöitä. Vuoden 2013 maaliskuussa he tuottivat Radio Suomipopin Aamulypsy-ohjelmalle uudet ohjelmatunnukset. Haapaniemi kertoo jokaisen tilauksen olevan aina yhtä mielenkiintoinen eikä ideat näytä loppuvan kesken. - Onneksi meillä on tällainen instrumentti käytössä, mitä voidaan taivuttaa tilanteen mukaan minne vaan. On hienoa, että sitä pystyy käyttämään niin laajasti ja on vähän myös keksittävä, mitäs kaikkea tällä voikaan tehdä. Kertaakaan ei ole tullut raja vastaan, ennemminkin sellainen runsauden pula, että ei ehdi kaikkea tehdä, mitä haluaisi. Club For Five on tunnettu myös maailmalla. Ensi keväänä yhtye kiertää Kiinassa, joka on tullut tutuksi useaan otteeseen. Syksyllä he suuntaavat Venäjälle, jossa kiertue on ensimmäinen laatuaan. - Ensi vuonna ollaan paljon ulkomailla. Se värittää vuotta osaltaan, koska ulkomailla esitämme hieman erilaisia juttuja, kuin täällä Suomessa. Toisaalta, suomalainen musiikki on todella mielenkiintoista, sitä kuunnellaan ulkomaillakin ja esitämme sitä myös konserteissamme paljon. On hienoa päästä viemään suomalaista kulttuuria ulkomaille, Haapaniemi sanoo. Toivotuimmaksi kappaleeksi Haapaniemi nostaa esiin Dire Straitsin Brothers in Armsin. Se on muodostunut myös yhtyeelle erittäin tärkeäksi. erittäin tunteellinen ja minulle henkilökohtaisestikin tärkeä kappale, Haapaniemi kuvailee. Musiikillaan Club For Five haluaa tuottaa elämyksiä ja välittää tunteita. - Jokaisellahan on tavoitteenaan elää hyvää elämää, niin ” Onneksi meillä on tällainen instrumentti käytössä, mitä voidaan taivuttaa tilanteen mukaan minne vaan. On hienoa, että sitä pystyy käyttämään niin laajasti ja on vähän myös keksittävä, mitäs kaikkea tällä voikaan tehdä. ” - Se vetoaa syviin tunteisiin ja ideologia kappaleen taustalla, järjettömän sodan vastaisuus on vahva. Valitettavasti järjettömiä sotia tältä planeetalta löytyy ja kaipuu rauhaan on jatkuvasti läsnä. Yleisölle se on töissä kuin kotonakin. Tunteiden välittäjänä Club For Five pyrkii tekemään taidetta, pysymään aitona ja nöyränä. Joka ikinen päivä, kun lähtee töihin, tuntuu tämä ihan maailman parhaalta ammatilta. • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 13 ARTISTIT JA MUSIIKKI MIKKO SIPOLA Mies, ääni ja 14 kitaraa Ennen TV-julkisuuttaan Mikko Sipola oli jo tuttu näky kitaran ja mikrofonin varressa. Trubaduurin ominaisuudessa esiintynyt nuorimies oli saanut jo lapsena ensimmäisen kitaransa. TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVA: SAMI SIILIN 14 ” Vietä pikkujoulut Kiitos kaikille joita kiinnostaa ja jotka kysyvät minua esiintymään. Mä esiinnyn missä vaan kunhan kysyntää riittää! . SIBELIUSTALOSSA! Sibeliustalon pikkujoulubileet - Olin 6-vuotias kun sain ensimmäisen kitarani. Se ei silloin kiinnostanut. 13-vuotiaana aloin sitten kehittää jonkinmoista musamakua. Kuuntelin Nirvanaa ja Pearl Jamia. Sitten kaivoin kitaran esiin ja aloin harjoitella. Nykyään minulla on 14 kitaraa ja niille oma huone, Sipola naurahtaa. Uransa alkutaipaleilla hän ehti kokeilla monia työtehtäviä ennen kuin kuuluisuuden ovi narahti. - Se meni sillä tavalla, että ensin olin rakentaja, sitten baarimikko, sitten menin takaisin rakennuksille. Sitten lähdin Ranskaan lomalle ja laulettuani hiihtokeskuksessa, ura lähti käyntiin. Pääsin eri mestoihin esiintymään ja jäin koukkuun! Mikko Sipola kuvailee. PELONVÄRISTYKSIÄ JA VOITONHUMUA Sitten koitti päivä, jolloin yksi puhelinsoitto mullisti kaiken. Linjan toisessa päässä oli säveltäjä-pianisti Lenni-Kalle Taipale, Sipolan vanha tuttu. - Teimme Lekan kanssa keikkaa kymmenisen vuotta sitten. Hän kertoi minulle puhelimessa, että nyt olisi uusi formaatti tiedossa, lähdetkö mukaan? Ja minähän lähdin, Sipola muistelee. Kyseessä oli maailmalla mainetta niittänyt musiikkiformaatti Voice of Finland, jossa tuomarin penkki kääntyy esiintyjää kohti vasta kun ääni miellyttää korvaa. Sipolan ääni miellytti ylitse muiden rouheudellaan ja voimallaan. -Mua jännitti käytännössä koko Voicen ajan. Minusta on siksi ehkä hieman väärä kuva. Yhtäkkiä vaan oli kamerat siinä edessä. Mua pelotti ja päässä pyöri vaan että miksi kaikki katsoo! Sipola hymähtää. -En kuitenkaan jännitä enää. Olen yrittänyt pysyä nöyränä, ilman maailmanomistajan elkeitä. ja tavoitellun. Fanit ovat kuitenkin olleet hienotunteisia. - Himaan asti ei ole kukaan tullut etsimään. Puoli vuotta Voicen jälkeen käytiin nimmareita kyselemässä. Joku oli kaivanut puhelinnumeronikin jostain, Mikko kertaa. kuskoirasta 5000 kopiota ja kaikki myytiin. On siis vielä olemassa ihmisryhmä joka haluaa sen fyysisen levyn itselleen, Sipola kiittelee. KEIKALLE MINNE VAAN Urakuvioiden lisäksi ovat muuttuneet talous ja perheelämä. - Otin riskejä. Irtaannuin turvallisesta kotimaasta. Elätin itseni musalla. Perheelämä muuttui lasten myötä. Ja sitten tuli vielä Voice. Nyt olen ison remontin keskellä ja keskityn samalla levyyn. Siitä on tultava hyvä, ei mitään täytebiisejä! Sipola toteaa määrätietoisesti. Tulevaisuus avautuu valoisana. Sipola on kuullut paljon kyselyjä keikoista ja edessä onkin keikkaputki Viking Linella. LOJAALI - Kiitos kaikille joita kiinFANIJOUKKO nostaa ja jotka kysyvät minua esiintymään. Mä esiinnyn Voice of Finland ei pelkästään missä vaan kunhan kysyntää Fanini ovat lojaaleja. Teetehnyt Mikko Sipolasta voittajaa. Se teki hänestä kuuluisan tätin uudesta sinkustani Sir- riittää! Sipola ylistää. • LAURI TÄHKÄ La 30.11. klo 20-01.30 Su 24.11. klo 19 Metsähalli. Ei istumapaikkoja. Järj. Lahden Sibeliustalo Oy. Liput: 45 €. Tarjolla myös Dinner & Show -paketti Kaikki tahtoo 83 €, Ruokailu klo 19 alkaen. Pakettihintaan sisältyy lippu, ruokailu, naulakko ja palvelumaksu. Paketti saatavilla ke 20.11. asti. Tässä. Nyt ja Aina. Järj. Lahden Sibeliustalo Oy ja Koetinkivi Oy. Liput: 32,50 € MICHAEL MONROE INSPIROI Sipola ei koe esikoisalbumiaan yhtä omaksi kuin uusia suomenkielisiä biisejään Sir” Se meni kuskoira ja Minua Viisaampi sillä tavalla, Mies. Hyppy englanninkieliettä ensin olin sestä suomenkieliseen musaan rakentaja, sitten on suuri muutos. - Uusien biisien teossa on baarimikko, sitten ollut mukana Edu Kettunen menin takaisin poikineen ja niissä on sellairakennuksille. nen raju cowboy-meininki. Muutos on tapahtunut, niin Sitten lähdin kuten mulle on tapahtunut Ranskaan monesti aiemminkin, artistilomalle ja nuorukainen huokaa. laulettuani Mikko Sipola kokee saaneensa vaikutteita muun muhiihtokeskukassa Led Zeppelin-laulaja sessa, ura lähti Robert Plantista sekä David käyntiin. Pääsin Coverdalesta. Uudesta suosieri mestoihin kistaan hänellä on kuitenkin syvällisempiä tarinoita. esiintymään ja - Michael Monroe on ihan jäin koukkuun! ” mahtava tyyppi! Voicen risteilyllä vedettiin pari biisiä kimpassa ja päästiin tutustuLaittoman lataamisen aika- maan kameroiden takana. Hän kausi ei ole pysäyttänyt Mik- on todella aito ihminen, jalat ko Sipolan musiikin öljyttyjä maassa. Luen tälläkin hetkellä hänen omaelämäkertaansa, rattaita. Mikko hehkuttaa. ” Otin riskejä. Irtaannuin turvallisesta kotimaasta. Elätin itseni musalla. Perheelämä muuttui lasten myötä. Ja sitten tuli vielä Voice. Nyt olen ison remontin keskellä ja keskityn samalla levyyn. Siitä on tultava hyvä, ei mitään täytebiisejä! ” KAIJA KOO & SAMULI EDELMANN 1 v. Rytmiklubi Lastun pikkujoulut! Pro Pop & Rock Since 2003 To 05.12. klo 21 Michael Monroe Liput: 25,50 € / ovelta 30,50 € RIKU NIEMI La 07.12. klo 21 Apulanta SULKASATO SHOW joulutunnelmissa Pe 13.12. klo 20 Liput: 17,50 € / 21,50 € ovelta Ke 04.12. klo 19 Liput: 23,50 € / ovelta 28,50 € Katso koko tapahtumakalenteri www.sibeliustalo.fi ENSIMMÄINEN JOULU Riku Niemi Orchestra solisteinaan Mikko Leppilampi ja Johanna Iivanainen. Järj. Sibeliustalo ja Joe Lunnas Oy. Liput: 45 / 35 €, S-etukortilla 40 € / 30 € Hinnat sisältävät palvelumaksun. SIBELIUSTALON LIPPUKASSA, Ankkurikatu 7. Avoinna ma-pe klo 13-17, p. 0600 39 3949 (1,53 € / min+pvm) puh.var. ma-pe klo 11-17. SOITA MEILLE JOS: • haluat vuokrata keikkabussia • olet hankkimassa itse bussia ja haluat konsultointiapua • oma autosi hajoaa ja tarvitset apua ehtiäksesi keikalle tai kotiin • tarvitset apua varaosien hankinnassa Puhelin 045 130 6600 www.yolento.fi MIKKO ALATALO: MAAILMA TARVII DUUNARIA - KANTRI 1, 2 & 3. Tuhtia ja tunteikasta kantria 43 biisiä. Bluegrassia, western swingiä, texmexiä, cajunia, kantrirokkia ja balladeja. Maan huippupelimannit. Duettokavereina mm. Raittinen, Vepsä, Silmu, Matti Esko. ALR-CD 042. www.mikkoalatalo.net WWW.SUOMIVIIHDE.FI 15 ARTISTIT JA MUSIIKKI LEIF LINDEMAN Odottaa jo innolla joulukonsertteja 16 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 ” Täydellinen joulu koostuu läheisistä ja rakkaista. Jouluna kaikilla on aikaa ja rakkautta. Perinteistä joulukonserttia esittävä Leif Lindeman ja Hyvän Tähden Orkesteri saavutti jälleen suuren suosion. Suolahdella pidettävä konsertti myytiin loppuun reilu kuukaudessa. Kovan kysynnän vuoksi järjestettiin toinen konsertti. TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVA: SONY MUSIC FINLAND molassa. Olin silloin noin kuusivuotias. Se jäi mieleen erilaisena jouluna, kun jouduimme olemaan erossa äidistä, Lindeman muistelee. ” Jos lunta ei ole, puuttuu joulusta jotain oleellista. Jouluaattona menemme Viitasaarelle viettämään sukujoulua. Siellä on hevostila, jossa on suuri tupa, missä saamme olla kaikki yhdessä. ” asti. Siitä lähtien Lindeman on kerännyt palkintoja ja tehnyt mittavaa uraa eri puolilla musiikkimaailmaa. Tenavatähden jälkeen hän lähti iskelmälinjalle. Murrosiässä mukaan tuli gospelmusiikki, jonka parissa meni liki 20 vuotta. Vuosi sitten, tuli siirtymä takaisin iskelmän pariin. - Koin, että minulla on jotain annettavaa tähän musiikkimaailmaan. Yllätyin, miten hyvin minut otettiin vastaan. Kyseltiin, missä olet ollut, olemme odottaneet sinua. Olen erittäin otettu hyvästä vastaanotosta, Lindeman kertoo. Vuosi 2013 on ollut Lindemanille merkittävä. Hän voitti Seinäjoen Tangomarkkinoiden tangolaulukilpailun yleisöäänestyksen ja vaikka jäikin finaalissa toiseksi, jäi hänelle todella hyvä ja positiivinen tunne kilpailusta. Nyt Lin- Äänekoskella asuva tangoprinssin mukaan, jouluna on ” Koin, että oltava lunta, mutta täydellisen juhlan tekevät läheiset. minulla - Jos lunta ei ole, puuttuu on jotain joulusta jotain oleellista. Jouannettavaa luaattona menemme Viitasaarelle viettämään sukujoulua. tähän musiikkiSiellä on hevostila, jossa on maailmaan. suuri tupa, missä saamme olla Yllätyin, miten kaikki yhdessä. Täydellinen hyvin minut joulu koostuu läheisistä ja LÄHEISET rakkaista. Jouluna kaikilla on otettiin vastaan. TEKEVÄT JOULUN aikaa ja rakkautta, Lindeman Kyseltiin, Ikimuistoisin joulu Linde- kuvailee. missä olet manille oli ensimmäinen joulu ollut, olemme isänä. Omassa lapsuudessaan TAKAISIN odottaneet mieleenpainuvin joulu vietet- ISKELMÄLINJALLE tiin mummolassa. Jo 22 vuotta sitten, Lindeman sinua. ” - Äitini sairastui reumaan. tuli koko kansan tietoisuuteen Hän oli joulun Meilahden Tenavatähti -laulukilpailussa. sairaalassa Helsingissä ja me Hän tulkitsi kappaleen Satu- deman paljastaa, että levy on olimme sisareni kanssa mum- maa ja lauloi tiensä finaaliin valmis ja julkaisua odotellaan. Elämänohjaaja näkijä ja parantaja AVA PUHELINAIKOJA p. 044 030 5258 1h / 45 € ½h / 30 € *************************** p. 0700 825 85 2,33 € / min + ppm [email protected] www.elamanohjaaja.info BLUESCASE - Tapahtumasi rakentaja - MarRent AVA J ouluaika on Leif Lindemanille erittäin tärkeää ja harrasta aikaa. - Joulumusiikki on nostalgista. Joulu on juhla, jossa ollaan yhdessä, siinä on aina jotain taikaa, Lindeman kuvailee. Joulujuhlien tärkein asia on yhdessäolo. Rauhoittuminen ja sisäinen lämpö tuovat joulun lähemmäs ihmistä. Lindemanille joulukonsertit ovat muodostuneet jo perinteeksi. Hän on esittänyt joululauluja koko muusikonuransa. Nyt kymmenen vuotta ollaan menty samalla paketilla, kun Suolahtisalissa tullaan näkemään. Luvassa on perinteisten joululaulujen lisäksi kansainvälisiä suosikkeja, esimerkiksi Elviksen Blue Christmas. Lindemanin oma suosikki löytyy kotimaisista klassikoista. - Joulun pieni odottaja on oma lempi joululauluni. Se kertoo lapsen malttamattomasta odotuksesta. Meillä ainakin, mitä lähemmäs joulua mennään, saatetaan monta kertaa päivässäkin kysyä, kuinka monta yötä jouluun on. Itse ei enää pääse samanlaiseen odotukseen joulusta. Lapsille se on edelleen erityinen, kai se on niitä aikuisuuden kirouksia, Lindeman naurahtaa. - KULJETUSKOTELOT AMMATTILAISILLE YLI 25 VUODEN KOKEMUKSELLA! Li s ät i et oj a: P uh. & Fax. ( 02) 842 4285 G S M 050 569 7495 [email protected] www. b l u e s c a s e . c o m - Se on perinteistä tanssittavaa hyväntuulen musiikkia. Olen ollut hyvissä kävissä, levyä on ollut tekemässä esimerkiksi Petri Munck ja Matintalon Seppo, Lindeman paljastaa. Heinäkuussa Lindeman siirtyi Auraviihteelle. Sanat VUOKRAAMME • Teltat • Esiintymislavat • Lavakatteet • Pöydät ja penkit • Aidat • Lattiat • WC:t • Yms. Toimimme ympäri Suomen. Toimipisteemme sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa ja Viialassa. Telttoja löytyy useita eri kokoja kunkin tarpeen mukaan: 16 - 3000 m2. Marko Pekkala 0400 695 443 Joni Karjalainen 040 548 3005 [email protected] www.marrent.fi sivuilla tuntuvat osuvan oikeaan, Lindemanista huokuu hyvyys. ”Onnellisen otteen elämään omaavasta laulajasta hehkuva lämpö ja positiivisuus on tehnyt tehtävänsä. Yleisö peukuttaa, hymyilee ja toivottaa menestystä. Aidoksi ja herkäksi ihmiseksi tunnustautuva Leif tekee täydestä sydämestä monipuolista musiikkia ja yleisön toiveiden täyttymykseksi voidaankin sanoa, että Leif Lindemanin keikkakalenteri alkaa täyttyä ja miestä nähdään tulevaisuudessa vielä monilla esiintymisareenoilla.” • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 17 ARTISTIT JA MUSIIKKI Jope Ruonansuu ja velipoika Seppo jouluisessa tunnelmassa. JOPE RUONANSUU Elämän ei pidä olla ikävää Ensi keväänä 50 vuoden ikään ehtivä suosikkikoomikko Jope Ruonansuu valmistautuu täyttä häkää ensi vuonna koettavaan juhlavuoteen. Sitä ennen Ruonansuu tarjoilee ihailijoilleen harvinaista herkkua täyslaidallisen joulualbumin merkeissä. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: TIMO LAAPOTTI L evy on jatkoa vuonna 2000 ilmestyneelle Jope Ruonansuun ensimmäiselle, varsinaiseksi myyntihitiksi osoittautuneelle joululevylle Hauskaa joulua t. Jope. – Peruslinja uudella albumilla on sama kuin aiemmalla, mutta kappaleet ovat tietysti uusia. Levyllä ovat edustettuina niin uudemmat kuin vanhemmat, traditionaalisemmat joululaulut, joskaan ei vakavalla asenteella, vaan sketseiksi muutettuina, Jope Ruonasuu taustoittaa. Huvittavampaa osastoa edustaa muun muassa legendaarinen Kulkuset-kappale Andy McCoyn äänellä reggae-versiona. Siinä on Jopen mukaan aineksia joulun hittibiisiksi. – Sitten edellisen levyn, on mukana myös uusia hahmoja tyyliin Sauli Niinistö ja Timo Soini. suun mukaan helposti sketseiksi. – Joulusta on helppo ammentaa. On olemassa traditionaalinen joulupukkihahmo tonttuineen sekä lisäksi ovat kaikenmaailman jouluhössötykset ruokineen ja lahjoineen. ” Tavallaan olen jo eläkeiässä, sillä aloitin keikkahommat aikanaan 16-vuotiaana vuonna 1980. Tuolloin esiinnyin Kemissä eräissä tikkakerhon pikkujouluissa. ” Vaikka Ruonansuu on tyytyväinen joululevyynsä, aikoo hän asettaa levyn kotioloissaan JOULUSTA HELPPO pannaan. Ne kun muistuttavat AMMENTAA liikaa työasioista. – Parhaiten joulutunnelJoulu teemana taipuu Ruonan- 18 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 maan virittää Varpunen Jouluaamuna Vesa-Matti Loirin laulamana. Kun joulusta on selvitty, suuntaa Jope Ruonasuu katseet ensi vuoteen. Kemiläislähtöiselle kansansuosikille tulee täyteen huhtikuun 15. päivä 50 vuotta, jonka kunniaksi hän lähtee alkuvuodesta koko Suomen laajuiselle salikiertueelle. – Tavallaan olen jo eläkeiässä, sillä aloitin keikkahommat aikanaan 16-vuotiaana vuonna 1980. Tuolloin esiinnyin Kemissä eräissä tikkakerhon pikkujouluissa, Ruonansuu muistelee. Mies-kitara –pohjalta esiintyneen laulavan imitaattorin setti sisälsi Tarva-imitaatioita ja keikan jälkeen kiertäneeseen hattuun kertyi kokonaista 300 markkaa. Sittemmin Jope on viihdyttänyt ihmisiä niin imitaattorina ja stand up –koomikkona kuin laulajana ja muusikkona. Televisiossa hän esiintyi ensimmäistä kertaa 19-vuotiaana vuonna 1983 MTV:n Klaustrofobia- ohjelmassa, jota isännöi Klaus Thomasson vakiovierainaan maamme eturivin imitoijat. – Se oli kova juttu. Ohjelmalla oli katsojia toista miljoonaa. ” Kyllähän minussa pieni narsisti piilee, veri on vetänyt lavoille. ” Esiintymisvietti ja –into on elänyt rämäpäisessä Ruonansuussa pienestä pitäen. – Kyllähän minussa pieni narsisti piilee, veri on vetänyt lavoille. KAIKKI HAHMOT RAKKAITA LAPSIA Hahmoja Jope Ruonansuu on luonut lukemattomia. – Kaikki ovat yhtä rakkaita lapsia. Niitä on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta menestyneimpiä rooleja ovat tietenkin olleet lääkäri- ja rekkakuskihahmot. Ruonansuu kokee saavansa tehdä työkseen sitä mitä haluaa. Hän toteaa nauttivansa siitä, kun kuulijat viihtyvät ja tahtovat lisää. – Rakastan komiikkaa, aina hauskaa olla pittää, muuten ei tuu mittää. Ei elämän pidä olla ikävää. Huumorin ja letkautusten kääntöpuolella on her- kempien ja vakavampienkin laulujen mies. Vuonna 2008 Ruonansuulta ilmestyi herkkiä lauluja pursuava Enkeleitä toisillemme –levy. – Yhä enemmän nautin itse vakavampien laulujen esittämisestä. Yleisön palautteesta on voinut päätellä, että vakavammatkin kappaleet sopivat keikoilla huumorisettiin. – Yhtä kaikki sekin on viihdettä, jos saa ihmiset pysähtymään ja miettimään asioita. Esiintymisen vastapainoksi Ruonansuu touhuilee mopojen, motskarien ja autojen kanssa. – Silloin tällöin menen hiplailemaan ja kiiloittelemaan autoja. On välillä kiva olla kotosalla ja ajella muulla kuin työkaluautolla. Kotona Heinolassa Ruonansuun pitää kiireisenä jälkikasvu, joista tytär on 17-vuotias ja poika 3-vuotias. Keikkavarauksia hoitaa vaimo Mari Ruonansuu. – Lapset pitävät minut nuorena. • Kati & JOnes issa tanssittavat Por ! ja ympäri Suomen SSIEN PARITAN UNNIT, A JATKOT ALKEIS- J IC, ZUMBA LATINOB NTANSSI JA LASTE nit netistä! Kurkkaa tun OULU TANSSIK KISSA FACEBOO O I KOIVIST KAT ydance.fi to@happ kati.koivisnssinopettaja (AMK) diplomita WWW.HAPPYDANCE.FI KAI HYTTINEN Uutta opiskellen Kai Hyttisen menestyksekäs ura alkoi jo kuusikymmentäluvun puolivälin tienoilla, kun hän sai levytettäväkseen Beatles- hitin Girl. Suomenkieliseksi nimeksi kappaleelle tuli johdonmukaisesti Tyttö, ja sillä kappaleella tie tähtiin oli siloiteltu. TEKSTI: JUHA LAHTI / KUVA: KH KUVAPANKKI E nsilevytyksen noustua varsin suosituksi kappaleeksi, alettiin tietenkin takoa, kun rauta oli kuumaa. Seurasikin melkoinen määrä Kuju- hittejä vuosien mittaan. Esimerkiksi sellaisia menestystarinoita kuin Flirtaten, Dirlandaa, Nosta lippu salkoon ja Naiset ei voi ohittaa olankohautuksella keskusteltaessa suomalaisen iskelmämusiikin virstanpylväistä. Iskelmällisen tarjontansa viimeisiä helmiä Kai Hyttisellä oli kappale nimeltään Kurki. Ohjelmistoon tuli sitten muunkinlaista musiikkia, eikä suinkaan sattumalta, sillä Hyttinen laulaa ja kuuntelee mielellään hyvin monenmoista musiikkia. - Olen musiikkimaultani onneksi kaikkiruokainen. Juuri tällä hetkellä musiikin kirjo onkin varsin lavea. Iskelmämusiikkikin on tarvittaessa kuvioissa mukana, mutta laulan paljon liturgista musiikkia, näyttämölauluja musiikkiteatteriproduktioissa ja laulelmia – oikeastaan kaikkea, mitä eteen tulee, Kai Hyttinen kertoo. Juuri monimuotoinen musiikki on näyttänyt suuntaviivoja myös Kai Hyttisen esiintymisten suhteen. Estradit ovatkin tänä päivänä mitä erilaisimpia. ”Opiskelen tällä hetkellä Itä-Suomen Yliopistossa ortodoksikanttorin koulutusohjelman puitteissa konservatorion puolella musiikin teoriaan kuuluvia aiheita sekä laulamista. ” - Peruskeikkailu on ollut jo vuosien ajan varsin harvaa. Työn laatu on painottunut enemmänkin erikoistuotantoihin ja teatterityöhön sekä esittäjänä että musiikintekijänä. Teatterityön osalta Kai Hyt- tisellä onkin juuri menossa varsin mittava projekti, sillä hän on mukana ensi kesänä Joensuuhun perustettavan kesäteatterin musiikkinäytelmässä ”Rikkaan rakkaus”. - Markku Pölönen on sen kirjoittanut ja minä olen säveltänyt ja orkestroinut musiikin siihen. Olen myös näyttelijänä Myös tietynlainen rauhoit- ka on siitä hyvänä osoituksena. mukana lavalla. - Lappi on ollut tärkeä tuminen elämässä yleensäkin valmistava osio siihen, että RAUNO LEHTISEN elämäni on tällä hetkellä juuLAULUJA ” Peruskeikkailu ri sellaista kuin se on. Lappi tulee aina olemaan tärkeässä Vaikka Kai Hyttinen onkin on ollut jo roolissa elämässäni. ollut pois kirkkaimmista parvuosien ajan Mutta vaikka Hyttinen onrasvaloista jo jonkin aikaa, ei varsin harvaa. kin keskittynyt viime aikoina hän suinkaan ole ollut pois Työn laatu on ”vakavamman” taiteen luomitaiteellisista kuvioista. Päinseen, on hän nyt tehnyt tietynvastoin, musiikillinen skaala painottunut laisen paluun myös kevyemon laajentunut koko ajan, ja enemmänkin män materiaalin pariin. Hän on taiteilijana hän on ahkerasti erikoistuotanjuuri julkaissut albumillisen myös kouluttanut itseään. toihin ja Rauno Lehtisen tunnettuja, - Opiskelen tällä hetkellä kauniita sävellyksiä. Itä-Suomen Yliopistossa orteatterityöhön - Idea albumin tekemiseen todoksikanttorin koulutusohsekä esittäjänä tuli tuottaja Ari Hakuliselta jelman puitteissa konservatoettä musiikinTurun Tähtituotanto Oy:stä. rion puolella musiikin teoriaan tekijänä. ” Kaikki sovitukset musiikkiin kuuluvia aiheita sekä laulamison tehnyt Antti Hyvärinen. ta. Yliopisto myös tarjoaa opeMinulla on levyllä laulajan tusta kuoronjohdon, liturgisen laulun ja oppiaineissa, jotka on ollut ominaista Kai Hytti- rooli. En oikein osaakaan selle, ja pohjoisessa vietetty ai- ajatella kokonaisuutta omana kuuluvat teologian piiriin. Yötä päivää levynäni, vaan nimenomaan albumina, joka sisältää Rauno Lehtisen musiikkia. Kai Hyttinen mainitsee. Albumi sisältää niitä kaikkein ikimuistoisimpia Rauno Lehtisen sävellyksiä, sekä myös vähemmän kuultua materiaalia. Ja onpa mukaan mahtunut myös kappale nimeltään Tom, tom, tom. Myös muusikot albumilla ovat huippuluokkaa – Antti Hyvärinen, Ari Hakulinen, Ilpo Murtojärvi ja Juha Kangassalo. Minkäänlaista johdonmukaista jatkoa nyt julkaistulle albumille ei suoraan ole luvassa, vaan muunlaiset projektit vievät nyt Kai Hyttisen ajan. Ja muutenkin miehellä on jatkosuunnitelmiensa suhteen selvä ajatus: - Päivä kerrallaan. • KAI HYTTISEN UUTUUS: Kosketus Kai Hyttinen 14 herkkää ja ihmisläheistä Hyttisen tulkintaa maestro Rauno Lehtisen sävellyksistä. Mm. On hetki, Muistan kesän, Lauluni,Toiset meistä, Muuttuvat laulut,Tom, tom, tom. Radio Musa 107,1 itsenäisyyspäivän iltaan asti. Maaliskuusta 2014 alkaen taajuus 100,5. Tilaa omasi heti verkkokaupastamme ilman postikuluja! Kosketus www.fiftyrecords.com WWW.SUOMIVIIHDE.FI 19 ARTISTIT JA MUSIIKKI 20 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 JAAKKO TEPPO Ruikonperän multakurkku Jaakko Teppo, tuo savolaiskarjalainen kuoliaaksinaurattaja, on tuonut iloa monen suomalaisen elämään yli kolmen vuosikymmenen ajan. Jaskan sanoma ei tunne ikärajoja. Laulut Pilkillä, Hilma ja Onni ja Pamela tulivat tutuiksi 1980-luvulla kaseteilta. Monet suomalaiset kertovat kuunnelleensa niitä automatkoilla kasettisoittimista. Ja takapenkillä matkustaneet lapset oppivat ne ulkoa. Vaikka kasetit soitettiin puhki, laulujen sanoma ei kulunut. TEKSTI: FUNPANDEMIA/VUORENPÄÄ KUVA: FUNPANDEMIA L auluista voi tänäkin päivänä oivaltaa aina jotain uutta. Viime vuosina Jaakko Teppo on tehnyt uuden tulemisensa suomalaisen viihteen huipulle. Vaikka mies itse ei enää kierräkään kitaransa kanssa 300 keikan vuositahdilla (kuten 1980-luvulla), niin ideoita viihteen veteraanin aivonystyröissä tuntuu syntyvän edelleen. Vuosina 2009-2012 vietiin kaksi laajamittaista musikaalikiertuetta täysille saleille ympäri Suomen. Jaakko itse oli merkittävässä roolissa molempien takana. Myös nuoremmat musiikintekijät ovat innostuneet esittämään näitä 80-luvun helmiä jopa kesäfestareilla. Esimerkkinä tästä 2009 julkaistu tribuuttilevy Pörsänmäen Sanomat. Joensuussa järjestettävä Jaakko Teppo -laulelmakilpailu on myös saanut hyvän vastaanoton. SANAVALMIS SATIIRIKKO Jaakko Teppo ei koskaan ennättänyt siirtyä koulutustaan vastaaviin puualan insinöörin töihin, vaan sanavalmiin satiirikon tie vei jo nuorena keikkarintamille. Ensin esiintymismatkat suuntautuivat Savon ja Karjalan lähiseuduille, mutta kansan muuttaessa työn perässä rintamaille, erityisesti pääkaupunkiseudulle, myös Jaskan työmatkat suuntautuivat sinne minne kuulijatkin kotinsa pystyttivät. Kiihkeimpinä kiertuekausina lähes pääasiallisena kotina toimi asuntoauto jolla pääsi vaivattomasti aina seuraaval- le esiintymispaikalle, kotona Joensuussa tuli piipahdettua jos kun esiintymisten väliin jäi pari luppopäivää. Monipuolinen ura murrekoomikkona – Ruikonperän multakurkkuna kuitenkin katkesi 1990 -luvun puolella vakavaan sairauteen. Halvaus hiljensi tahtia ja vei parhaissa voimissaan olleen miehen sairaseläkkeelle. Jaakko Teppo sai joitakin vuosia sitten valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen, – puolikkaan työeläkkeensä täydennykseksi. ” On mukavaa kun on odotettavaa syksylle. Sain itse valita kiertuekumppanit ja kaikki vielä suostuivat. Hienoa lähteä kiertämään vanhojen kollegojen kanssa, unohtamatta tietenkään omien poikieni yhtyettä Kaukolasipartiota. ” Jaakko Teppo toi uransa aikana suomalaiseen viihdekulttuuriin monia omaperäisiä aineksia. Hänen karhean satiiriset melodiansa tarttuvat korviin edelleen baarien ja huoltoasemien sekä autoradioitten välityksellä. Kestosuosiosta kertovat muun muassa kaksi musikaalia Onnen Kerjäläiset vuosina 2009-10 sekä Jaakko Teppo goes to Mallorca vuosina 2011-12, jotka keräsivät yhteensä yli 60 000 katsojaa. Jaakko Tepon tunnetuimpia kappaleita ovat Pamela, Hilma ja Onni, Mikko-sika Mallorcalla ja Työttömän veisu. JUHLAKIERTUE Nyt Jaakon taakse on kerääntyneet vahvat tukijoukot ja Jaakon sanoma leviää uudelleen kansan pariin. Jaakko Teppo syntyi 60 vuotta sitten. Merkkivuoden kunniaksi käynnistyy loppuvuodesta juhlakiertue ”Jaakko Teppo 60 vuotta - Huumorin ytimessä”. Kiertueen ohjelmisto yhdistelee jaakkomaista stand-uppia sekä hänen rakastetuimpia laulujaan. Esiintyjinä lavalle nousevat Sakari Kuosmanen, Jaakon poikien Ilja ja Johannes Tepon yhtye Kaukolasipartio, Johanna Heimonen ja taikurinakin tunnettu Markku Purho. Lisämausteen ohjelmistoon tuo taustakangas, jolta nähdään harvinaisia välähdyksiä Jaakon monipuoliselta taipaleelta. Maestro itse on kunniavieraana, istuen keinutuolissa kiertuepaikkakunnilla. Kiertueen ensi-ilta on Helsingin Finlandia-talossa marraskuun lopulla ja kaiken kaikkiaan esityksiä on 16 paikkakunnalla. -On mukavaa kun on odotettavaa syksylle. Sain itse valita kiertuekumppanit ja kaikki vielä suostuivat. Hienoa lähteä kiertämään vanhojen kollegojen kanssa, unohtamatta tietenkään omien poikieni yhtyettä Kaukolasipartiota, Jaakko Teppo kertoo. • Tampere 107,8 MHz Etelä-Pirkanmaa 96,7 MHz Kankaanpään seutu 106,7 MHz Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3 MHz Ylä-Pirkanmaa 106,1 MHz Parkanon seutu 91,7 MHz Hämeenlinna 88,8 MHz WWW.SUOMIVIIHDE.FI 21 TANSSIPAIKAT Lisää kuvia lehden Facebook-sivuilla! SYKSYN SUOMIVIIHDE-TANSSIT 3 1 0 2 . 0 1 . 19 Kylpylähotelli Kivitippu SuomiViihteen syksyn numeron julkaisuaikana pidettiin kahdet SuomiViihde-tanssit. Ensimmäiset olivat Kylpylähotelli Kivitipussa Lappajärvellä, jossa musiikista vastasi upea Helmenkalastajat orkesteri. Toiset tanssittiin puolestaan Sykkeen tahtiin Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa. Tässä tunnelmapaloja Kivitipun tansseista. Rauhalahden tanssit olivat tämän verkkojulkaisun ilmestymisen jälkeen, joten kuvia saadaan nähdä sieltä vasta kevään lehden yhteydessä. KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ Kuvassa vas. Jarkko Järvenpää, Aleksi Marjomäki ja Jaska Marjomäki Elias Marjomäki Aleksi Marjomäki Helmenkalastajat orkesterin kokoonpano: Jarkko Järvenpää – solisti, kitara Elias Marjomäki - kitara, laulu Jaakko Marjomäki – basso, laulu Aleksi Marjomäki – rummut Timo Pyylampi – midi-haitari Timo Pyylampi 22 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä palvelua • Varastossa tuhansia kenkiä ja satoja malleja! • Valikoimissa myös huolto- ja oheistuotteet! • Tilaa tuotteita suoraan verkkokaupastamme! • Oma maahantuonti, kymmeniä toimittajia Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry SUSEL on valtakunnallinen seuratanssia ja tanssikulttuuria vaaliva ja kehittävä yhdistys sekä merkittävin seuratanssiohjaajakouluttaja. Liitto on luonut vahvan ympäristön paritanssille maata kattavan jäsenseura- ja yhteistyöjäsenverkoston avulla. Suselin toiminnan tarkoitus on •kouluttaa seuratanssiohjaajia ja järjestää ohjaajien osaaKierrämme myös eri tanssipaikolla tai -tapahtumissa myymässä. Katso myyntipaikat verkkosivustoltamme! Lisätiedot 04 0 9 5 2 3 3 4 1 / i n f o @ t a n s s i v a e n k e l i . f i w w w. t a n s s i v a e n ke l i . f i Opiskele tanssinopettajaksi, suuntautumisvaihtoehtoina pari- ja kansantanssi. misen ylläpitoon päivitys- ja teemakoulutuksia •toimia jäsenistön tukiorganisaationa •tarjota ajankohtaista, jäsenistön toiveiden pohjalta suunniteltua koulutusta •osallistua valtakunnallisella tasolla erilaisiin seuratanssia edistäviin tapahtumiin •kansainvälisten suhteiden kehittäminen •avustaa uusien seurojen perustamisessa Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry on myös facebookissa. Katso lisätiedot www.susel.fi Hae Oamkiin 3.3.–1.4.2014 oamk.fi/hakijalle Susel-kalenteri Parhaat tanssitapahtumat netissä. www.susel.fi avoin kutsu kaikille lehden lukijoille ja yhteistyökumppaneille Tervetuloa talven SuomiViihde-nimikkojuhlatansseihin, joita järjestetään kolmet 4/2013 numeron julkaisuaikana seuraavasti: Lisätietoja: [email protected] 1.tanssit Limingan Nuorisoseura, Liminka la 4.1.2014 Esiintyjänä: Jukka Hallikainen & Jackpot Tanssiaika: 20:30-01:00 Liput: 12 eur Käyntiosoite: Krankantie 1, Liminka www.liminganns.com 2.tanssit Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa to 30.1.2014 Ravintola Villipeura Esiintyjänä: Markku Aro & Diesel Tanssiaika: 21:00--00:30 Liput: 14 eur Käyntiosoite: Peurungantie 85, Laukaa www.peurunka.fi 3.tanssit Teeriharju, Somero pe 21.2.2014 Esiintyjinä: Sinitaivas ja Helminauha Tanssiaika: 20:00--01:30 Liput: 16 eur Käyntiosoite: Salontie 962, Somero www.teeriharju.fi Iltojen aikana myös arvontoja! Oikeudet muutoksiin pidätetään! WWW.SUOMIVIIHDE.FI 23 SUSEL TAPAHTUMAT Syksy täynnä -tapahtumia! • Tanssivat aivot Mäntsälässä • Suomalaista Tangoa Hampurissa • Tanssiristeily Itämerellä • Satavuotiaat suomalaiset tangoaskeleet Tanssivat aivot Mäntsälässä - Aivotansseissa rytmikästä menoa M äntsälän Suurlavalla syyskuun 22. päivänä tanssittiin suomalaisen aivotutkimuksen hyväksi aivan ainutlaatuisessa Aivotanssit –tapahtumassa. Aurinkoisen syyspäivän iltapäivästä iltaan kestänyt tapahtuma houkutteli paikalle innostuneen joukon yleisöä tanssimaan ja kuulemaan Aivosäätiön asiantuntijoiden tietoiskuja. Ilta aloitettiin tanssikurssilla, missä opeteltiin Tangon satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomalaista Tangoa osaavien SUSEL-ohjaajien johdolla. Tapahtumana juontajana toimi Klaus Thomasson, jonka mainion mutkaton persoonallisuus oli omiaan nostamaan tunnelman lavan kattoon. Tarjolla oli monipuolisen musiikin lisäksi tietoiskuja kaikkia koskettavasta aiheesta; onhan meillä kaikilla aivot. TANSSI HOITAA AIVOJA Psykologi Pirkko Lahti totesi omassa tietoiskussaan, että tanssi hoitaa aivoja, tanssiessa tarvitaan molempien aivopuoliskoiden käyttämistä ja koordinaatiokykyä. Pirkko Lahti iloisella olemuksellaan yhdessä Aira Samulinin riemullisen persoonan kanssa sai koko yleisön mukaan aivokoreografiaan. Upea yhtenäinen liike lavalla heilutteli käsiä ylhäällä puolelta toiselle, soutuliikkeisiin ja venyttelyihin sekä vartalon painosiirtoihin ja pepun pyörityksiin. AIVOT – TÄRKEIN PÄÄOMASI Tanssissa yhdistyy kaksi aivoille mieluista: musiikki ja liikunta, sanoo neurologian professori Seppo Soinila. Mäntsälässä jaet- 24 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 KUVAT: HELENA NEFF tiin lavayleisölle pääsylipun kera Soinilan tietoiskuteksti kotiin vietäväksi. Lisäksi Soinilan asiantuntemusta Anne Karuvuon kirjoittamassa tiivistelmässä voi lukea Suomen Aivosäätiön internetsivujen tietopaketista. www.aivosaatio.fi IHMINEN ON TANSSIESSAAN KAUNIS, SANOO AIRA SAMULIN Musiikkitarjonnasta vastasivat dj Niko ja HKL:n Harmonikkaorkesteri. Yleisö pääsi siis nauttimaan sekä uudesta että perinteisemmästä tanssimusiikista. Mahtavassa menossa olivat mukana Aira Samulin ja Rytmikkäät tanssiryhmä. Airan ja Rytmikkäiden johdolla koko paikalla oleva yleisö pääsi tanssimaan mm. aivojumppatanssia ja letkajenkkaa. Aivotanssit järjestivät Suomen Aivosäätiö ja Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry yhteistyössä Mäntsälän Suurlavan kanssa. Kuvassa alh.vas. Pirkko Lahti ja Aira Samulin vetämässä yleisölle aivokoreografiaa. Alh. oikealla Pirkko Lahti ja Aira Samulin sekä juontajana toiminut Klaus Thomasson. Tanssiristeily Itämerellä L okakuun 13.-14. päivänä seilattiin Syksyn Suuri SUSEL Tanssiristeily. Upouusi laivajätti Viking Grace täyttyi tanssikansasta ja laiva oli täynnä tanssia koko risteilyn ajan Turusta Tukholmaan ja takaisin. Risteilyllä oli tanssinnälkäisille monenlaista herkkua tarjolla. Huippuesiintyjinä laivan ravintolasalissa olivat Souvarit sekä Anneli Mattila orkestereineen. SUSEL tanssikursseilla tanssikansa pääsi harjoittelemaan tanssiaskeleita aivan alkeista lähtien. Lajeina kursseilla olivat Rumba-Bolero, Cha-Cha, Salsa, Polkka-Masurkka ja Fusku. Kurssit vetivät parketin täyteen innokkaita tanssin ystäviä. Paluumatkalla maanantaina 14.10. järjestettiin huikea tanssimaaottelu Suomi-Ruotsi. Arvovaltainen tuomaristo joutui hankalan valinnan eteen taitavien ja persoonallisten tanssiparien esittäessä parhainta osaamistaan laivan ravintolan parketilla. Maaottelutansseina kisailtiin neljä osakilpailua: Humppa, Bolero/Rumba, Bugg ja Tango. Suomi voitti muut osakilpailut, mutta Ruotsiin meni Tangon kulta. Koko maaottelun voitti Suomen joukkue ja kiertopalkintopysti lähti jälleen vuodeksi suomalaisten haltuun. Maaottelun voittoisa Suomen joukkue palkintoineen. KUVA: SEBASTIEN TERRIE Suomalaista Tangoa Hampurissa E nsimmäinen FinTango Festivaali Hampurissa oli menestys. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna tapahtuman yhteydessä saivat saksalaiset kokea supisuomalaista Tangon opetusta ihanien SUSEL-seuratanssiohjaajien johdolla. Leena Erholtz ja Mika Lustig saivat saksalaiset hurmaantumaan suomalaiseen Tangoon. Opetuksessa huikea etu oli toki Leenan sujuva saksankielen taito. SUSEL-seuratanssiohjaajat Leena Erholz ja Mika Lustig näyttivät suomalaisen Tangon mallia FinTango Festivaaleilla Hampurissa. Satavuotiaat suomalaiset tangoaskeleet KUVA: PÄIVI VIIRI Pitkänlinjan konkaritanssinopettaja Jussi Tahvanainen huomioitiin tapahtumassa SUSEL-maineteko tunnustuspalkinnolla. T ango tuli Suomeen 2.11.1913. Tuolloin Etelä-Esplanadilla sijaitsevassa Apollo-teatterissa nähtiin ensimmäiset suomalaiset tangoaskeleet ja paikalla oli peräti 3000 katsojaa, näin kertoi Heikki Kahila. Kahila toimi juontajana Tango 100 vuotta Suomessa juhlakonsertissa, loistava valinta juontajaksi. Helsingin Kulttuuritalon sali täyttyi pakahduttavan koskettavasta tangotunnelmasta lauantai-iltana 2.11.2013. Tangon ystävät kokoontuivat juhlakonserttiin ja tansseihin. Katsojia ei ollut aivan yhtä paljon kuin sata vuotta sitten, mutta tunnelma varmasti oli yhtä käsin kosketeltavan upea! Suurin osa konserttiyleisöstä jäi myös tanssimaan ja Kulttuuritalon parketilla nähtiin tangon taikaa sekä valloittavaa Heikki Kahilan historiatietämys osoittautui uskomattoman monipuoliseksi ja hän sai konserttijuonnoillaan historian hienosti elämään. Saimme kuulla tarinoita tangomusiikin synnystä ja radion toivemusiikkiohjelmista. Muualla maailmassa tangomusiikkia yleensä esitettiin ilman laulunsanoja, mutta suomalaiset halusivat tangoonkin sanat, jotta lavoilla sanojen avulla oli suomalaisen vähäpuheisen miehen helpompi saada aloitettua keskusteluita ja päästä ilmaisemaan tunteitaan naiselle. Illan järjestelyistä vastasi Suomalaisen humpan yhdistys ry. Juha Hostikka ja Dallapé esittivät musiikkikappaleet mahtavalla osaamisella. Solisteina juhlakonsertissa kuultiin Seinäjoen Tangomarkkinoiden ensimmäistä tangokuningasta Kauko Simosta sekä hiukan myöhemmin tangokuninkaaksi kruunattua Saska Helmikalliota. Tangojen tahtiin konsertin aikana vanhaan tyyliin lavalla tanssivat Maria ja Pasi Laurén. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry hallituksen edustajia oli juhlailtana paikalla luovuttamassa liiton huomionosoituksia; Kauko Keräselle luovutettiin liiton hopeinen ansiomerkki ja Juhani Tahvanaiselle liiton Maineteko tunnustuspalkinto. Molemmat ovat merkittävällä tavalla toimineet suomalaisen seuratanssikulttuurin hyväksi. Kiitämme ja onnittelemme! WWW.SUOMIVIIHDE.FI 25 TANSSI BAILABAILA 20 VUOTTA SAN MIGUEL VERDECIA Mies, joka toi salsan Suomeen Pyssääs ny kato vähä, mulla olis tässä yks juttu. Niin. Sulla on kato toi kämppä – ja ruokakaappi – ja sänky. Sulla on niinku asiat aika kivasti. Mutta ooks nääs miettiny, että kaikilla ei oo yhtä kivasti. Meitä on aika monta, joilla ei ole omaa kotia. Niin, että oo ny ihminen ja ota joku meistä asuun sun kanssa! Ei me paljon pyydetä ja lämmitetään sun varpaita yöllä. Jooko, hei? www.kissojensuojelu.fi 26 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 ” Jos olisin tiennyt, mitä kaikkea tanssikoulun perustaminen vaatii, en olisi siihen koskaan ryhtynyt. San Miguel Verdecian uskomaton matka Havannasta Neuvostoliiton kautta Suomeen, ja Suomen ensimmäisen salsakoulun perustajaksi. Tanssikoulu Baila Baila juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. TEKSTI: JENNI WEBER / KUVAT: BAILA BAILA S uomessa salsa-sanan ainoa merkitys oli ”kastike”, muistelee San Miguel Verdecia tuloaan Suomeen vuonna 1993. Havannassa lapsuutensa elänyt Verdecia päätyi Suomeen vahingossa: akateemisessa perheessä kasvanut ja huippuarvosanoja koulussa takonut nuorimies lähti opiskelemaan silloiseen Neuvostoliittoon siviililentäjäksi. Neuvostoliiton romahdettua Verdecia ei halunnut palata talousromahduksen kouriin joutuneeseen Kuubaan joten hän päätti jatkaa sukulaistensa luokse Miamiin. Viisumia ei kuitenkaan järjestynyt, joten seuraavana vaihtoehtona oli Ruotsi, koska San Miguel oli Verdecia sai Helsinkiläisestä Havanna-ravintolasta. Kolmas tanssinopetuskeikka sattui kuulumaan Taiteiden Yön ohjelmaan, ja nuori salsaopettaja huomioitiin lehdistössä ja tv-uutisissa. Yhtäkkiä tämä kuubalainen lentäjä olikin Suomen tunnetuin salsaopettaja. Tästä seurasi myös City” Akateemisessa perheessä kasvanut lehden myöntämä arvonimi ”Vuoden Latinotanssija”. ja huippuarvosanoja koulussa Oman tanssikoulun perustakonut nuorimies lähti opiskelemaan taminen tuli ajankohtaiseksi silloiseen Neuvostoliittoon ravintola Havannan mentyä konkurssiin. siviililentäjäksi.” -Jos olisin tiennyt, mitä kaikkea tanssikoulun perusVastaanottokeskuksessa suomalaisissa mielenkiintoa, taminen vaatii, en olisi siihen asuva Verdecia pelkäsi, että joka johti tanssiopetuspyyn- koskaan ryhtynyt!, naureskelee San Miguel hänet lähetettäisiin takaisin töihin. Verdecia nyt, 20 vuotta Ensimmäisen opetuskeikan Kuubaan, joten hän pyrki kuullut siellä olevan paljon ulkomaalaisia. Verdecia pääsi Helsingissä Olympiaterminaaliin asti, vain todetakseen, että hänen rahansa eivät riittäneet enää laivalippuun. Näin alkoi elämä Suomessa pakolaisena. opiskelemaan yliopistoon, ja pääsikin sisään pääaineenaan espanjan filologia. 90-luvun alussa Suomessa tunnettiin jo salsa-musiikkia, mutta tanssi oli vielä vierasta. Yökerhossa salsaa kotoiseen tyyliinsä tanssiva San Miguel herätti myöhemmin. Byrokratia-viidakosta selvittyään oli edessä vielä paljon työtä; oppilaiden metsästäminen oli vaativaa työtä, koska salsatanssi ei ollut vielä tunnettua Suomessa. San Miguel kävikin kaikissa mahdollisissa salsajuhlissa, tanssitti paikalla olleet naiset ja jakoi juhlissa mainoksia tanssikoulusta. Työ tuotti tulosta: nykyään tanssikoulu Baila Bailassa opettaa 16 tanssinopettajaa ja tanssitarjontaa on viikon jokaisena päivänä. Suomen ensimmäinen salsakoulu Baila Baila juhlii tänä vuonna 20-vuotista toimintaansa; juhlavuosi huipentuu 30.11. Finlandia-talolla pidettävään tanssishowhun. Salsakouluja on tullut ajan kuluessa useita lisää, ja harrastajia löytyy kaikkialta Suomesta. San Miguel Verdecia on erityisen iloinen siitä, että myös suomalaiset miehet ovat ottaneet salsan omakseen, ja salsajuhlat vetävät aina tanssilattian täyteen tanssiin hurahtaneita harrastajia. San Miguel on tanssikoulun johtamisen ohella esiintynyt ja opettanut ympäri Suomea ja muualla Euroopassa lukuisissa tapahtumissa ja festivaaleilla. Vuosina 2001 ja 2004 hän voitti Pohjoismaiden salsamestaruuden ja Suomen salsamestaruuden vuonna 2004. -Tanssikoulu Baila Bailan suosion salaisuus on se, että kaikki on tehty sydämellä, tiivistää Verdecia. • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 27 TANSSI n a n e l e H a p p Hum matkalla tanssinopettajaksi Morienttes ja tervetuloa matkaan lukemaan mitä kaikkea tanssinopettajaksi opiskeleva tyttölapsi matkallaan näkee ja kokee, ihmettelee sekä oivaltaa. Vuan kenenkäs kelekkaan oletkaan hyppeemässä!? Olen siis Tiia Ryynänen lupsakka savolainen, joka tällä hetkellä kuluttaa tanssitöppösiään Oulussa. Muutama vuosi sitten muuttokuorman kanssa matkustin tuolta Savon syrämmestä opettelemaan tänne Känkky kaupunkiin ookko nää -murretta. Olin saanut paikan Oulun yliopistosta lukemaan logopediaa. Aikaisemmat hommat puusepän työssä puuduttivat. Tehdastyössä huomasin, että minut on luotu liikkumaan ja palo työskentelemään ihmisten pariin kasvoi. KIIRETTÄ JA joulun odotusta P äivät huristaa nopeasti ja pikku hiljaa alan tuntea nenässäni kinkun tuoksun. Vielä reilu kuukausi! Sitten lupaan rauhoittua. Huokaista, rentoutua ja vetäistä tuhdin kerroksen sinappia kinkku viipaleen päälle ja nauttia lähimmäisten rakkaudesta ja kiireettömyydestä. Vaan mitäs kuuluukaan tanssirintamalle? Pohdintaa tanssin suorittamisesta, nauttimisesta, tekniikasta ja opettajuudesta. Opintojen toinen vuosi on hieman yllättänyt, rankkaa on! Olisi varmasti ilman yliopisto opintojakin, mutta sinnikkäästi eteenpäin. Välillä sitä putoaa kiireen keskellä ja alkaa pohtimaan onko minusta tähän kaikkeen? On minusta. Arvatkaapa missä tämän oivalsin. Viime viikolla tapahtui pari asiaa.. Työskentelen kehitysvammaisten parissa aina silloin kuin ehdin. Viime viikolla pääsin mukaan Tahkokankaalle, jossa järjestetään disco joka kuukausi kehitysvammaisille. Seisoin mykistyneenä katsomassa mitä se tanssin riemu ” Työskentelen kehitysvammaisten parissa aina silloin kuin ehdin. Viime viikolla pääsin mukaan Tahkokankaalle, jossa järjestetään disco joka kuukausi kehitysvammaisille. Seisoin mykistyneenä katso-massa mitä se tanssin riemu voikaan olla. Ihan parasta! ” voikaan olla. Ihan parasta! Toinen herättely oli kun parin kuukauden tauon jälkeen menin kunnon lavatansseihin Naapurinvaaraan. Esiintymässä oli Taikakuu ja seisoin lavan edessä nauttimassa musiikista kun eläkkeellä oleva pariskunta tapsutteli viereeni. Mies SSIEN UOSI TAN vät tanssimaan ja minä jäin mykistyneenä tuijottamaan heidän peräänsä. Nämä kohtaamiset ja ohitse kiitävät tuokiot saivat minut taas ymmärtämään, että tanssi kuuluu meille ihan jokaiselle. Sinulle ja minulle. Vauvasta vaariin ja kaikille siltä väliltä. Yhtälailla se on rikasta ja rakasta vaikka tekniikka ei olisikaan oppikirjojen mukaista. Seuraavan kerran kun tuskastuminen väärin menneisiin askeleisiin iskee oppitunneilla ja mikään ei onnistu aion muistaa viime viikolla näkemäni onnelliset ja tanssin lumoissa olevat ihmiset. Syytä on unohtaa suorittaminen ja pyrkiminen koko ajan johonkin. Elää hetkessä ja nauttia, tuolloin tanssista saa kaiken irti. PECHA KUCHA Iso osa ajasta syksyn mittaan on mennyt improvisaatio ja kompositio kurssin parissa. Pecha Kucha oli minulle nimi-hirviö vielä muutama kuukausi sitten. Tiedätkö sinä mitä se meinaa? Wikipedia kertoo, että Pecha Kucha on esitysformaatti, jonka avulla voidaan esitellä luovaa työtä helposti ja epämuodollisesti. Tanssikoulu TanssiAalto 4 1 3.-6.1. 20 ALOITA V tuumasi kuinka upeasti Taikakuun solistit vetävät ja, että he ovat kiertäneet Taikakuun keikoilla alusta lähtien. Pienen juttutuokion jälkeen he lähti- - 20 vuotta tanssinopetusta - AVALTA V2, HARJ TANSSIASKELINUOTTA: KOHTI JUHLAV 7.12. Cava, Järvenpää 6. 12 8. u Turk Härmä 10-11.1. Pori 31.1-1.2. Nurmes 7-8.2. Parikkala 7-8.3. lu 14-16.3. TanssiAalto 20v, Ou . Finlanders! Bileissä mukana mm ALKEET | ALKEISJATKO | JATKO | TEEMA www.tanssikurssit.fi Viikko-opetus: Oulu / Rovaniemi / Raahe / Tornio / Pulkkila Idea on syntynyt tokiolaisten arkkitehtitoimiston työntekijöiltä vuonna 2003, jotta nuoret muotoilijat voisivat tavata, verkostoitua ja esitellä töitään julkisesti. Formaatti on levinnyt moniin kaupunkeihin eri puolilla maailmaa. Nimi juontuu japanikielisestä sanasta, joka kuvaa keskustelun, ”porinan”, ääntä. Pecha Kucha -illan tavoitteena on pitää esitykset lyhyinä, kiinnostustaso korkealla ja mahdollistaa se, että monet esittäjät voivat jakaa ideoitaan yhden illan kuluessa. Esittäjät ja aiheet valitaan hyvissä ajoin ennen esitystä. Jokainen esittäjä saa esittää 20 kuvaa, jokaista tasan 20 sekunnin ajan. Yhden esittelijän esitysaika on siis 6 minuuttia 40 sekuntia. Produktio toteutetaan siis yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun musiikin ja viestinnän osastojen kanssa. On mahtavaa olla olut muka- na tässä yhteistyö ryhmässä. Meille annettiin musiikki valmiina ja esityksen taustalla pyörii kuvasarja. Helppoa eikös vain. Meidän tarvitsi enää keksiä liikettä. Teos tullaan näkemään Rotuaarialla 16.11 ja sen lisäksi Valoa Oulu! – valofestivaalilla, joka on 21.24.11.2013. Syksyn valotapahtumien sarja huipentuu tällöin ja Oulun keskustan alueelle syttyy mm. kaksi valoinstallaatiota, pysyvä valoteos ”Heijasteita” ja Light Zoo Oulu, joka levittäytyy Linnasaareen. Tapahtuma toimii myös alustana juhlavuoden valoteemaisille tapahtumille ja saa samalla koko kaupungin syttymään joulun ja valon odotukseen. Tule mukaan kurkistelemaan mitä näkyy! Humppailemisiin ~Tiia~ TEKSTI: TUIJA LUUKKONEN Neiti Noviisi tansseissa Suomen suvi, veden ylle kaartuvat koivut, vienona kantautuva musiikki ja kesälava. Kansallisromantiikkaa parhaimmillaan, vai onko? Neiti Noviisi lähti tutustumaan tähän ainutlaatuiseen lavatanssikulttuuriin. Lavalle tullaan tanssimaan ja tapaamaan tanssituttuja pitkänkin matkan päästä. valla käy, sitä paremmat ovat mahdollisuudet päästä tanssimaan. Innokkaimmat tanssijat viilettävät parketilla tauotta koko illan, mutta Neiti Noviisi saa yleensä tyytyä hieman vähempään huomioon: täysin tuntemattoman hakemista saatetaan lavalla arkailla, sillä hänen tanssitaidostaan ei ole takeita. Lavalla pätee sääntö ”kun yksi hakee, niin myös muut hakevat”. Jokainen meistä on kuitenkin joskus aloittanut tanssiuransa tuntemattomana suuruutena, joten lavalle kannattaa aloittelijankin lähteä reippain ja avoimin mielin. Mitä useammin la- Tanssiin kutsu Tanssietiketin kulmakivet Suomalaisessa lavatanssikulttuurissa on täysin omaleimaisia piirteitä liittyen miesten ja naisten ryhmittäytymiseen hakurivistöihin. Tätä meille niin tuttua käytäntöä ei ole tavattu muissa tanssiin liittyvissä yhteyksissä. Tanssimaan haluavien naisten kannattaa asettua eturiviin tai ainakin toiseen riviin. Takarivissä piilottelevat tai ujosti ovensuusta kurkkivat jäävät helposti seinäruusuiksi. Sivusta seuranneena ensikertalaisena touhu näytti paikoin jopa hu- Kunnioita pariasi Sovita oma tanssisi parisi tasoon. Älä koskaan syytä pariasi epäonnistumisista. Niitä tulee ja menee. Elämä on! Myös pyytämättä opettaminen tai ääneen korvaan askelten laskeminen on toiselle nöyryyttävää. lua juuri sillä hetkellä tanssia on väärinymmärrysten välttämiseksi parempi siirtyä hakualueen ulkopuolelle. Tanssista kieltäytyminen on epäkohteliasta ja saattaa pahoittaa hakijan mielen ellei siihen ole pätevää syytä. vittavalta. Edellisen tanssin Esimerkiksi juopunut tai pylloputtua naiset säntäsivät ta- lyä puristeleva kähmijä ei ole kaisin riviin odottamaan uutta mieluisa tanssipartneri. Siltikin kieltäytyminen on tehtävä hakijaa. kohteliaasti. Ripaus kansallisromantiikkaa häivähtää mielessäni, kun Ei näin... mies tulee eteeni, kumartaa Naistenhaku, nyt tai kohteliaasti ja pyytää:” Saanei koskaan päätin. ko luvan”. Tanssittajaa vaille jääneet peruuttavat kainoiKävelin miehen na pyllynsä takaisin penkileteen ja nyökäytin le odottamaan uutta vaihtoa. päätäni merkiksi Vaikka kuinka alkaisi touhu kismittää, naama kannattaa halukkuudestani tanssia pitää positiivisilla lukemilla. hänen kanssaan. Se Hapannaamaa ei hae kukaan. Hakurivissä seisominen on viesti hakevalle osapuolelle halusta tanssia. Mikäli et ha- Et ole lattialla yksin Toimi turvallisesti ja kohteliaasti lattialla. Mies viejänä huolehtii siitä, ettei törmää muihin tanssijoihin. Huomaa myös, että akrobatiakuviot tulee suorittaa sirkuskoulussa ei tanssilattialla. mitä sitten tapahtui, oli kaikkea muuta mitä odotin ja mihin olin Rohkaisuryypyt Alkoholin nautiskelu ei kuulu nykyiseen lavakulttuuriin ja alkoholilta tuoksuviin, niin naisiin kuin miehiinkin, suhtaudutaan karsaasti. Lähde ennemmin tanssikurssien kuin baarin kautta lavalle! valmistautunut. Mies katseli minua päästä varpaisiin ja tokaisi lyhyesti: ”Emmää kyl sun kanssa tanssi”. Tunsin kuinka häpeän puna kohosi kasvoilleni ja peruutin takaisin riviin ja siitä suorinta tietä ulos. En kuitenkaan antanut periksi ja sainkin vielä illan aikana tanssia hyvien ja kohteliaiden miesten kanssa. Soidinmenot Uusi tanssi, tanssittaja ja uudet kujeet. Joskus tanssilattialla touhu muistuttaa vahvasti metsälintujen soidinmenoja. Urokset röyhistelevät rintaansa ja esittelevät kaikki osaamansa temput. Silti kan- nattaa muistaa toimia kohteliaasti ja muut parit huomioon ottaen tanssilattialla. Mies viejänä huolehtii siitä, ettei törmätä kanssatanssijoihin. Kirjoittamaton sääntö onkin, että nopeasti liikkuvat parit tanssivat lattian reunoja pitkin kiertäen vastapäivään eli tanssisuuntaan. Paikallaan pysyvät parit tanssivat yleensä keskellä lattiaa tai tanssiin sopivassa nurkassa. Hymyile, ole ystävällinen ja huomioonottava! Miksi lavaetiketti? Lavatavat saattavat tuntua ensikertalaisesta omituisilta, mutta tottuneiden lavakävijöiden mielestä ne ovat loogisia ja järkeviä. Kun asiat tehdään tietyllä ja hyväksi havaitulla tavalla, on kaikkien helpompi liikkua tanssilattialla. Harva meistä kyseenalaistaa liikennesääntöjen tarpeellisuuden tai toimii tarkoituksenmukaisesti niitä vastaan. Mistä haluaisit meidän kirjoittavan? Hymy Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon! Iloinen hymy ja avoin katse houkuttelevat miehiä hakemaan paljon tehokkaammin kuin nyrpeä naama. Laita meille sähköpostia: [email protected] Tämän sivun takana Suomen Media & Action Niina KUVA: POHJOINEN IKKUNA, TIMO MÄKIPÄÄ Olen toimiston nuorin punapää ja aina menossa. Tyttöjen mukaan touhuan kaikkea, kaiken aikaa ja kovasti liikaa. Vastuualueenani on koko paletti kursseista TanssiPuotiin ja suunnittelusta ja ideoinnista toteutukseen. Yritän kovasti pitää lankoja käsissäni, kiireen keskellä minut pelastaa huipputiimi, joka tarvittaessa vaikka komentaa syömään, jos unohdan (senkin). Veera Olen turkulainen (alunperin somerolainen) kolmikymppinen lavatansseja rakastava AD. Teen mm. printtejä julisteista esitteisiin, visuaalisia ilmeitä, logoja, lehtimainoksia, sähköistä markkinointia ja nettisivuja. Tämän sivun taitto on myös käsialaani. Tuija Olen porukan vanhin punapää ja kahden teini-ikäisen tytön äiti. Ammatteja tähän ikään mennessä on ehtinyt kertyä muutamia, mutta tällä hetkellä opiskelen alaan liittyen oppisopimuksella ulkoasun toteuttajaksi. Töissä vastuualueeni ovat mm. Itä-Suomen kurssit. Jaana Olen iloinen tanssijaneito Turusta, jonka elämässä seuratanssi on ollut noin 6 vuotta. Tässä tehotiimissä olen ollut vakituisesti noin puoli vuotta. Päävastuuni on TanssiPuoti, mutta myös tanssikurssit ja niiden valmistelut kuuluvat jokapäiväisiin hommiini. Ella Olen toimiston pikkuinen kesätyöntekijä. Kuten jokaisella työpaikalla, on täällä meilläkin tietty nokkimisjärjestys ja kuten arvata saattaa kesätytön arvonimeä kantavana olen se jonon viimeinen. Toimenkuvaani kuuluu kaikkea kahvinkeitosta kurssipassien leikkaamisen kautta asiakaspalveluun. WWW.SUOMIVIIHDE.FI 29 ISKUSÄVELMIÄ VALON JUHLAAN Viihteen elävän legendan uusi tyylikäs levy. Mukana uusi single ”Kenties, kenties, kenties”. OLLI LINDHOLM MINUN JOULUNI Yö-yhtyeen solistin ensimmäinen joululevy sisältää 14 Vexi Salmen sanoittamaa joulun tunnelmaan sopivaa laulua. Sävellyksistä vastaa nimekäs joukko Suomen eturivin viihdetaiteilijoita kuten Mariska, Jonne Aaron, Paula Vesala, Kassu Halonen, Juha Tapio, Tuure Kilpeläinen ja Antti Kleemola. MAARIT MITEN ELÄMÄSTÄ KERTOISIN MARKKU ARO ANNA TULTA CHARLES PLOGMAN ON ELÄMÄ LAULU ANNE MATTILA JOULUYÖN HILJAISUUS TAPANI KANSA SÄRKYNEEN TOIVEEN KATU Suomalaisen iskelmätaivaan kiintotähden uusi albumi. Sisältää Syksyn sävel-radiohitin ”Anna tulta” Vuoden 2009 Iskelmä-Finlandia-voittaja ja tanssilavojen kestosuosikki kunnioittaa kahdeksannella sooloalbumillaan suomalaisen iskelmän menestyneimpiä naisartisteja Paula Koivuniemeä ja Katri Helenaa. Mukana singlet ”Kuuleeko yö” ja ”Olet ystäväin”. KYÖSTI MÄKIMATTILA SUUNTATÄHTI www.sonymusic.fi 30 Vuoden 2013 tangokuningas tulkitsee debyyttialbumillaan iskelmän klassikoita Unto Monoselta, George de Godzinskyltä, Toivo Kärjeltä ja Reino Helismaalta. Levyn ensimmäinen single ”Pieni kukkanen” nousi Radio Suomen Soitetuimmat-listan kärkeen! SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 4/2013 Suomipopin kuningattaren uusi sympaattinen albumi. Maarit mukana Vain elämää TV-sarjassa! Koko kansan rakastaman iskelmätähden ensimmäinen oma joululevy. Sisältää perinteisten joululaulujen lisäksi kaksi Annen omaa uutta sävellystä ”Jouluyön hiljaisuus” ja ”Joululaulu äidille”. JUHA HOSTIKKA & DALLAPÉ MATKALLA TIMBUKTUUN Dallapé on suomalaisen viihdekulttuurin järkkymätön kivipaasi ja vanhin maassa yhä toimiva orkesteri. Solisti ja orkesterinjohtaja Juha Hostikan komennossa esiintyvän orkesterin uudella levyllä vierailee myös Lauluyhtye Rajaton.
© Copyright 2024