tästä - Karjalan Sanomat
Uutiset: Kansalliskieliset lehdet tähtäävät nettiin. Sivu 2. Keskiviikko 31. 12. 2014 Numero 50 (16167) 95. vuosikerta + Viikon vieras Irina Syrjäläinen www.karjalansanomat.ru Onnellista uutta vuotta 2015! Taikajoulu Pohjoismaissa -kilpailuun osallistuneet petroskoilaiset Jelena (vas.), Kolja, Ivan ja Dima Ridal harrastavat mielellään askartelua vapaa-aikanaan. Kuva: Marina Tolstyh Pohjoismaiden joulu Petroskoissa Joulukilpailu. Kirjava joulukuusimetsä, kankaiset joulupukit, pulleat lumiukot sekä maalaukset ja jouluaiheiset tarinat ovat täyttäneet Karjalan tasavallan lasten pääkirjaston lukusalit Petroskoissa. Kirjaston jo 14 vuotta järjestämä Taikajoulu Pohjoismaissa -näyttely on innostanut lapsia ja perheitä askartelemaan, maalaamaan ja sepittämään. Sivu 3. Huomio! Karjalan Sanomat -lehden seuraava numero ilmestyy 14. tammikuuta. 2 Karjalan Sanomat Karjalan Sanomat PUOLUEISTA RIIPPUMATON KARJALAN VÄESTÖN LEHTI PERUSTETTU 1920 Postiosoite: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tasavalta Puh: (814-2) 782 928 • Fax: (814-2) 783 629 e-mail: [email protected] Tilausnumero 50240 Irtonumeron hinta Karjalassa 25 ruplaa 2 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 31. 12. 2014 Uutiset www.karjalansanomat.ru Julkaisijat Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Kuibyshevink. 5, 185035 Petroskoi Karjalan tasavallan hallitus, Lenininkatu 19, 185035 Petroskoi KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Periodika-kustantamo, Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi Lehti rekisteröitiin Venäjän tietoliikennettä, tietotekniikkaa ja tiedotusvälineitä valvovassa virastossa (Roskomnadzorissa) 6.3.2014. Rekisterinumero ПИ № ТУ10-00280 PAINO Verso-kirjapaino, Varkauden rantakatu 1 A, 185031 Petroskoi PÄÄTOIMITTAJA Mikko Nesvitski (814-2) 782 915 TOIMITUSSIHTEERI Marina Bagajeva (814-2) 782 928 OSASTOJEN YHTEYSTIEDOT Uutistoimitus (814-2) 780 540 • Taloustoimitus (814-2) 783 002 Kulttuuritoimitus (814-2) 782 917 Lehti allekirjoitetaan painettavaksi aikataulun mukaan kello 15.00. Numero 50 allekirjoitettiin 30.12.2014 kello 15.00. Tilaus 999. Painos 1000 Pääkirjoitus Haasteellista, mutta kiintoisaa V uosi 2014 on ollut lehdellemme, samoin kuin kustantamomme muille kansalliskielisille julkaisuille, ensimmäinen, jolloin on eletty valtion suojissa. Toisin sanoen valtio on kustantanut sataprosenttisesti kaikki kulumme. Edelliseen nähden parannusta on ollut sen osalta, että osan niin sanotuista suunnitelman ylittävistä tuloista olemme voineet käyttää tarpeisiimme, muun muassa maksaa vähäistä lisäystä toimittajiemme muutenkin pienten palkkojen päälle. Päättyvä vuosi on ollut haasteellista, mutta kiintoisaa aikaa. Ainoan pahan yllätyksen koimme viime kesänä, jolloin Venäjän postin ahneesti nostamat tilaushinnat veivät noin 50 tilaajaa lukijakunnastamme. O lemme saaneet paljon aikaan. Suomen kieltä lukeville oppilaille järjestimme Suomen Petroskoin-konsulaatin kanssa ainekilpailun Minun Karjalani. Omin voimin järjestimme valokuvakilpailun Lemmikki lomalla sekä joulukorttikilpailun lapsille. Jälkimmäisen suosio on parissa vuodessa nelinkertaistunut, ja tänä vuonna saimme koululaisilta 85 joulukorttia. Ensimmäisen kerran lehden historiassa järjestimme kaksipäiväisen lukijamatkan Ruskealaan, Sortavalaan ja Lahdenpohjaan. Tapasimme lukijoita myös Jouluklubissa, jonka aikana opimme tekemään kortteja ja piparkakkutalon ja paistamaan joulutorttuja. Yhdessä petroskoilaisten lukijoiden kanssa vietimme pikkujoulua, johon toimme lisäksi Sortavalan Inkeri-seurasta toistakymmentä jäsentä. Y htä runsaita suunnitelmia on ensi vuodellekin, jolloin Karjalan Sanomat täyttää 95 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi panostamme entistä enemmän työhön lukijoiden kanssa. Lukijamatkalla lähdemme katsomaan Kinnermäkeä ja Vieljärven Karjalan kielen kotia. Vierailemme myös Prääsän ja Tšalnan etnokulttuurikeskuksissa. Ensi lokakuussa haluamme tuoda Suomesta bussillisen suomalaisia lukijoitamme 95-vuotispäiväjuhlaamme. Houkuttelemme lapsia tekemään onnittelukortin Karjalan Sanomille ja aikuisia lukijoita kilpailemaan lehden toimittajien kanssa tietovisassa. Toivotamme meille kaikille, että suunnitellut hankkeet toteutuvat mistään pakotteista ja alinomaa muuttuvista talouspoliittisista suhdanteista huolimatta ja saamme nauttia täysin sieluin juhlavuoden anneista. Menestystä ja valoa koko vuodelle 2015! Kansalliskieliset lehdet tähtäävät nettiin ,, Media Suomeksi, karjalaksi ja vepsäksi ilmestyvät lehdet tehostavat toimintaansa tietoverkossa. Verkkosivut ovat uudistumassa. Lehtien arkisto materiaaleja voi lukea piakkoin digimuodossa. Sergei Karpov Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] Karjalan kansalliskielisten lehtien verkkosivujen edistäminen on yksi Petroskoin Periodika-kustantamon tärkeimmistä tehtävistä painatteiden julkaisemisen rinnalla. Lehtien tasavallan budjetista saamaa rahoitusta ei ole toki tarkoitettu verkkosivujen ylläpitämiseen, joskin tällaista tukea on saatu jonkin verran. Siitä huolimatta Viikon kuva Karjalan kuusi tapasi vieraita Petroskoi. 26.12.2014. Lapset koko Karjalasta ovat käyneet katsomassa suurta kuusta Petroskoin Musiikkiteatterissa. Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen onnitteli lahjakkaita koululaisia uudenvuoden johdosta. Tämä tilaisuus järjestettiin 17. kerran ja siinä oli 500 oppilasta. Mikko Nesvitski päätoimittaja Kuva: andrei rajev lehdet haluavat edistää julkaisujaan ja palveluitaan netissä ja ovat valmiita panostamaan myös omia varojaan tähän tarkoitukseen. — Tällä hetkellä kustantamolla ja kaikilla lehdillämme on omat verkkosivut ja sivut sosiaalisissa medioissa kuten Vkontaktessa, Facebookissa sekä Twitterissä. Yksikään Karjalan venäjänkielinen lehti ei voi kehua tällaisilla tuloksilla, Periodika-kustantamon johtaja Aleksei Makarov totesi Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvoston istunnossa viime viikolla. Makarovin mukaan kansalliskielisten lehtien näkyvyys verkossa on merkittävä aikaansaannos. Edessä on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Suunnitelmissa on muun muassa laajentaa verkkojulkaisujen lukijakuntaa, kehittää verkkopalvelujen ja digitaalijulkaisujen myyntiä, sijoittaa verkkoon audio- ja videomateriaaleja sekä lisätä kirjoitusten määrää verkkosivuilla. Uudet verkkosivut käynnissä Ensimmäiset askeleet netissä Kansallis kielisten lehtien näkyvyys tietoverkossa on merkittävä aikaan saannos. Aleksei Makarov Karjalan kansalliskieliset lehdet tekivät 2000-luvun alussa, jolloin avattiin Periodikan, Karjalan Sanomien ja Carelian verkkosivut. Vuonna 2008 omat verkkosivut saivat karjalankieliset lehdet Oma Mua ja Vienan Karjala. Vuodesta 2013 näillä on ollut yhteinen verkkosivusto, jolla on aineistoa niin livvin kuin varsinaiskarjalan murteella. — Kuluva vuosi on huomattava, koska tänä vuonna vepsänkielinen Kodima ja kolmella kielellä ilmestyvä Kipinä ovat saaneet omat nettisivut. Nyt niitä viimeistellään ja täydennetään, Makarov kertoo. Makarovin mielestä Kipinä-lastenlehden venäjänkielinen versio niin paine- tussa kuin digimuodossa on hyvin tarpeen. Lastenlehtiä on muutenkin vähän. Lisäksi venäjänkielisillä lapsilla olisi hyvä mahdollisuus perehtyä Karjalan alkuperäiskansojen kulttuuriin ja taiteeseen. Tärkeänä tapahtumana on ollut myös Carelia-aikakauslehden uuden nettisivun käynnistys, joka tapahtui jouluaattona 24. joulukuuta. Sitä ennen lehden verkkosivu oli jumissa pari vuotta. — Nettisivu ei tule kopioimaan paperilehteä. Sillä voi lukea lehden päätoimittajan Armas Mašinin ja kirjoitta jien kirjoituksia, ennakkokirjoituksia ja katsauksia lehden edellisistä numeroista. Sivu olisi myös hyvä kenttä lehden toimituksen ja lukijoiden vuorovaikutukselle, Makarov huomauttaa. Tällä hetkellä on päättymäisillään suuri hanke, jonka vetäjänä on Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriö. Hankkeen mukaan kaikkien kansalliskielisten lehtien vuodesta 1991 ilmestyneet numerot saadaan skannattua ja muokattua digimuotoon. Sen jälkeen ne sijoitetaan lehtien verkkosivuille, ja jokainen lukija voi tutustua niihin. ks Karjalan Sanomat Keskiviikkona 31. 12. 2014 3 "Lasten jouluaiheiset työt auttavat aikuisia uskomaan ihmeisiin, satuihin ja yleensä hyvään." Svetlana Zolotova Viikko minuutissa -------------------Onnittelu Kantele-yhtyeen lasten ryhmän laulaja Liza Ivanova laulaa suomeksi Taikajoulu Pohjoismaissa -joulunäyttelyn avajaisissa Petroskoin lasten pääkirjastossa. Kuva: Marina Tolstyh Taikajoulu Pohjoismaiden innosti askartelijoita Joulukilpailu Karjalan tasavallan lasten pääkirjasto Petroskoissa sai luovaan joulukilpailuun satoja piirustuksia, puhdetöitä ja kirjoituksia jouluaiheesta. taja Svetlana Zolotova sanoo. Kirjasto sai joulukilpailuun yli 1000 lasten tekemää joulukoristetta ja nukkea, maalausta ja joulutarinaa. Perinteen mukaan kaikki kilpailutyöt jaetaan kolmeen sarjaan eli joulukorttiin, joululaahjaan ja joulutarinaan. — Lasten mielikuvitus on niin rajaton, että on usein vaikea jakaa työt sarjoihin. Omat kirjoituksensa lapset kuvittavat myös itse. Samassa askartelussa yhdistellään eri tekniikoita, kirjaston työntekijä Tatjana Jermolina huomauttaa. Marina Tolstyh Askartelu koko perheelle Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] Pavuista, muovihaarukoista, appelsiinien viipaleista sekä nauhoista ja langoista tehdyt joulukuuset ovat kasvaneet lasten pääkirjastossa Petroskoissa. Taikametsän kautta ajavat joulupukit, toiset poroilla, toiset valkoisilla hevosilla tai husky-koirilla. Metsää ympäröivät tekstiilistä, väripaperista ja käytetyistä materiaaleista askarreltuja lumiukkoja sekä satusankareita ja olemuksia. Seiniä koristavat piirustukset ja maalaukset. — Kirjaston työntekijät suhtautuvat lasten töihin hyvin herttaisesti. Työt auttavat aikuisia uskomaan ihmeisiin, satuihin ja yleensä hyvään. Lapset puolestaan uskovat voimakkaasti, että joulu ja uudenvuoden juhla ovat taikavoimaisimpia tapahtumia, kirjaston varajoh- Ridalien perhe Petroskoista on tuonut kilpailunäyttelyyn yhteensä viisi työtään. Vanhin poika Kolja, 12, leikkasi kuviosahalla puisen valaisimen. Hänen veljensä Dima, 8, teki ison lumiukon paperitaitelulla. Hän askarteli yhdessä mummonsa kanssa reilut kaksi viikkoa. — Tykkäämme askartelusta paljon. Se auttaa poikiemme kasvattamisessa, äiti Jelena sanoo. Nainen työskentelee työnopettajana kaupungin 34. koulussa. Juuri hän on herättänyt kiinnostusta luomistöihin lapsissaan. Omien lasten töiden lisäksi hän ehdotti näyttelyyn myös 13 työtä, jotka tekivät koulun oppilaat hänen opastuksellaan. Poikien isä Ivan harrastaa askartelua yhdessä puolisonsa ja lastensa kanssa. Puolisot tekivät pakkasukon ja lumitytön paperipuvut, jotka he laittoivat sitten samppanjapullojen päälle. — Pidämme askartelusta enem- män kuin television katselusta, Ivan lisää. Näyttelyssä vanhemmat ja lapset ihailevat jokainen omaa. Isää miellyttää esimerkiksi tuohista tehty kirja, äidin katse pysähtyy batiikkimaalauksiin. Nuorin poika katselee värilangoista tehtyjä lumiukkoja. Taikajoulu on kestänyt 14 vuotta Karjalan tasavallan lasten pääkirjasto on järjestänyt Taikajoulu Pohjoismaissa -kilpailunäyttelyn jo 14 vuotta peräkkäin. Vuosien aikana askartelu- ja piirustuskilpailuun on osallistunut tuhansia lapsia Karjalan tasavallasta ja muualta Venäjältä sekä myös Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Ukrainasta. Tänä vuonna kirjastoon tuli töitä myös Arkangelista, Magnitogorskista ja Surgutista. Näin Surgutin kaupungin kirjastot olivat pitäneet aiemmin paikallisen Joulu 60 leveyspiirillä-askartelunäyttelynsä, josta Petroskoihin valittiin 13 parasta työtä. — Tuntuu, että kirjaston jo niin pitkään järjestämä joulukilpailu on hyvin suosittu lasten keskuudessa. Kilpailusta on kehittynyt kirjaston brändi, Karjalan kulttuuriministeriön asiantuntija Anna Tomtšik varmentaa. Kirjaston työntekijä Tatjana Jermolina puolestaan lisää, että joulukilpailu on merkittävä tapahtuma erityisesti piireissä ja maaseudulla asuville lapsille: — Kilpailu auttaa lapsiaan paljastamaan kykyjään. Lisäksi osallistu- minen kilpailuun on ilmainen. Valitettavasti lapsille tarkoitettujen ilmaisten kilpailujen määrä on nyt melko vähäinen. Kilpailijoiden määrä voisi lisääntyä Karjala—Suomi-ystävyysseuran hallinnon jäsen Natalja Solomennikova koordinoi kilpailua kolmen vuoden aikana, kun hän oli töisä kirjastossa: —Tietysti on mieluisa, että Taikajoulua jatketaan. Aiemmin kilpailijoita oli kuitenkin melkein kaksi kertaa enemmän. Kaksi vuotta sitten ystävyysseuran ja kirjaston välisen hankkeen avulla parhaat työt olivat esillä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä. Kilpailuun tulisi vielä enemmän töitä, jos Venäjän posti toimisi nopeasti ja varmasti sekä Pohjoismaissa jokin taho edistäisi Petroskoin joulukilpailua. — Odotamme lisää töitä Murmanskista ja ulkomailta. Suojärvellä asuvat koululaiset lähettivät töitään hakuajan alussa, mutta ne eivät ole vieläkään päässeet perille, kilpailunäyttelyn koordinaattori Tatjana Korobitsina harmittelee. Tuomaristo valitsee yhteensä noin 60 voittajaa ja lisäksi 60 osallistujaa saa palkinnon. KS Palkintojen luovutustilaisuus pidetään 25. tammikuuta Petroskoin nukketeatterissa kello 15.00. Arvoisat ystävämme! Onnittelemme teitä uudenvuoden juhlan johdosta. Päättymäisillään oleva vuosi on ollut kotimaalle vakavien koettelemusten ja tärkeiden toteutusten vuosi. Hankalat ajat ovat osoittaneet, että olemme pystyneet väistämään iskut ja voittamaan vaikeudet. Meille kaikille hankala jakso on todistanut samalla, että toimiemme menestys riippuu meistä jokaisesta. Sellaisen yhtenäisyyden ja kansalaisvastuun eläväksi esimerkiksi on tullut paikallisten aloitteiden tukiohjelma, jonka ansiosta Karjalan asukkaiden arki on muuttunut viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Joulukuussa hyväksytty Karjalan satavuotispäivään tähtäävä liittovaltion kohdeohjelma on avannut uusia taloudellisen ja sosiaalikehityksen näkymiä. Tähän mennessä on tehty paljon ja edessämme on paljon uusia tehtäviä. Karjala astuu uuteen vuoteen suurine suunnitelmineen. Ensi vuonna tasavallassa jatketaan piirien liittämistä kaasulämpöverkkoon, ryhdytään rakentamaan asuintaloja ja teitä. Samalla jatketaan terveys-, opetus- ja kulttuurialan kehitystä. Meillä on yhteinen päämäärä: tehdä tasavaltamme kukoistavaksi alueeksi, jossa eläminen ja lasten kasvatus tuntuvat mukavilta. Olemme menossa siihen suuntaan. Tuokoon uusi vuosi tullessaan sopusointua ja onnea jokaiselle perheelle. Lujittakoon varmuutta ja lisätköön optimismia. Onnea, terveyttä ja rakkautta! Aleksandr Hudilainen Karjalan päämies Vladimir Semjonov Karjalan lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja Aleksandr Hynninen Karjalan ylitarkastaja Onnittelemme Karjalan Sanomien ja Oma Muan monivuotinen työntekijä, eläkkeellä nyt oleva Vladimir Kettunen täytti 75 vuotta eilen 30. joulukuuta. Onnittelemme lämpimästi kollegaamme ja toivotamme hänelle terveyttä ja hilpeää mieltä! ks 4 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 31. 12. 2014 Talous & työ Nykyaikainen saha Pääjärvelle Teollisuus. Karjalan puunjalostusyhtiöiden sahaustuotteet ovat olleet kysyttyjä ja hyvin kilpailukykyisiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yksi alan nopeasti kehittyvistä yhtiöistä on Fintek, joka esitteli hankettaan Karjalan satavuotispäivän valmistelua valvovan valtionkomission istunnossa joulukuun puolivälissä. Yhtiö perustettiin tammikuussa 2010 Kostamuksen huonekalutehtaan pohjalle. Fintekista on hyvin pian tullut puunhankinnan ja puunjalostusteollisuuden yksi nopeasti kehittyvistä yhtiöistä Karjalan pohjoisosassa. Fintekin pääjohtajan Andrei Aleksejenkon mukaan vuoden 2012 lopulla yhtiö aloitti puunhankinnan, sahatavaran kuivaamisen sekä liimattujen parrujen ja palkkien tuotannon. Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutettua puutuotteiden kysyntä osoittautui riittäväksi ja yhtiö teki päätöksen tuotannon laajentamisesta ja nykyaikaistamisesta. Vuonna 2013 yhtiön esittämä investointihanke hyväksyttiin ja liitettiin Venäjän kauppaja teollisuusministeriön ensisijaisten hankkeiden listalle. Hankkeen toinen rakennusvaihe on paraikaa meneillään. Tuotannollisten tilojen rakentaminen lähenee loppuaan. Yhtiö on hankkinut uuden sahausjätteillä toimivan pannuhuoneen ja täysin automatisoidun tehtaan, jossa valmistetaan liimattuja parruja ja palkkeja. Fintekin ja Karjalan hallituksen yhteispäätöksen mukaan sahalaitos rakennetaan Louhen piiriin Pääjärven taajamaan. Yhtiö työllistää 250 henkeä. Fintekin tuotteet ovat kilpailukykyisiä suomalaisiin vastaaviin puutuotteisiin verrattuna, mutta yhtiö kuitenkin tarvitsee apua ja tukea valtion taholta. Andrei Aleksejenkon mukaan saha liittyy kokonaan Karjalan talouteen. KS Alumiinitehdas aloittaa lämpöpattereiden tuotannon Nadvoitsa. Karjalan hallitus, Sual-alumiiniyhtiö ja Elso Baza -yhtiö allekirjoittivat 17. joulukuuta yhteistyösopimuksen lämpöpattereiden tuotannon järjestämisestä Nadvoitsan alumiinitehtaan tiloissa. Karjalan talousministerin Valentin Tšmilin mukaan hanke on hyvin ajankohtainen talouspakotteiden oloissa. Se on myös tärkeä Nadvoitsan alumiinitehtaan säilyttämiseksi ja uusien työpaikkojen perustamiseksi. Talousministeri Tšmil toivoo, että Sual-alumiiniyhtiö osallistuu jatkossa toiseenkin hankkeeseen, joka koskee alumiinifolion tuotannon perustamista Nadvoitsaan. Karjalan hallitus on puolestaan valmis myötävaikuttamaan siihen, että hanke toteutuisi lyhyessä ajassa. ks ,,Kaupungista ei ole löytynyt monta halukasta tekemään puiden hoitoleikkauksia. Petroskoin oloissa oksasilppuri sopii parhaiten muutaman päivän kestäviin pienurakoihin. Käyttäjän on helppo syöttää oksia leveään täyttösuppiloon. Kaupungin viheralueet kuntoon Kuva: Oleg Gerasjuk Kunnostustyö Kaupunkimetsien puoltaja ja yksityisyrittäjä Sergei Popkov avustajineen on tehnyt lehmusten, orapihlajan ja syreenin oksien hoitoleikkauksia Petroskoin keskustassa. Oleg Gerasjuk Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] Gogolinkatu on ainoa katu Petroskoissa, jonka varrella kasvavia puita hoidetaan nykyisin säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Muiden lehtikujien, puistojen ja puistikoiden ja yleensä virealueiden osalta rahoitus järjestyy, jos vuoden lopulla kaupungin kassaan jää varoja tarkoitukseen. — Kyllä kuivien oksien karsinta keskellä kaupunkia ja varsinkin joulukuun lumisateessa tuntuu oudolta. On se kaupunginhallituksen mielestä paras aika tehdä puunhoitotöitä, kun kaikki alan työntekijät ovat mukana istutustöissä ja nurmetuksissa touko-kesäkuussa. Vuoden lopulla on enemmän vapaita työntekijöitä ja tästä työstä maksetaan vähemmän, yksityisyrittäjä Sergei Popkov toteaa. Tähän mennessä ei kaupungista ole kuitenkaan löytynyt monta halukasta tekemään puiden hoitoleikkauksia. Tarjouskilpailuun hakeutui vain kaksi ehdokasta. Popkovin mukaan kaupungissa ruvettiin suhtautumaan viheristutuksiin paljon harkitummin ja huo- Työtä on yllin kyllin Kaupungissa on monta kunnostuksen tarpeessa olevaa virkistysaluetta. Yksi ainoa tähän mennessä kunnostettu metsäsaareke kaupungin rajoissa on Kukonmäen lähiössä oleva Oravansaari, jossa asukkaat voivat liikkua vapaasti lapsineen ja lastenvaunuineen. Nyt siihen ei muodostu paljon roskia. Yli kaksi vuotta sitten alue kunnostettiin ja kodittomat ihmiset muuttivat pois siitä. — Kunnostettavien paikkojen listalla on kolme viheraluetta Perevalssin, Kljutševajan ja Drevljankan lähiössä, joissa pitää tehdä kaatuneiden puiden raivaus ja rakentaa kävelypolut, Sergei Popkov kertoo. Kaupunkimetsät on siivottava ja kuunnostettava siten, jotta kaikki asukkaat saisivat käyttää niitä virkistykseen. Popkov on varma, että suurin osa silmiin pistävistä kaupungin ongelmista on ratkaistavissa hyvin helposti. Sen sijaan kaupunkirakentaminen vaatii suurta älyllistä työtä ja paljon eri tahojen, omistajien ja virastojen välisiä sovitteluita. ks Sergei Popkov leikkaa puunlatvoja. Kuva: Oleg Gerasjuk lellisemmin vasta kolme vuotta sitten, jolloin puunhoitotöitä tehtiin ensimmäistä kertaa Kalinininkadun ja Kuibyševinkadun varrella. Sitä ennen ei puihin kiinnitetty huomiota ollenkaan. Silloin kun ne olivat tiellä tai häiritsivät jollain tavalla, leikattiin puunlatvat kokonaan. Useista puista jäi kahden metrin pätkiä. Lenininkadulla ja Marxinkadulla on useita puoleen leikattuja poppeleita. Puunjätteet hyötykäyttöön Tämä urakka Gogolinkadulla kesti noin kuukauden ja päättyi joulukuun lopulla. Neljän hengen porukka leikkasi kuivat, revenneet ja ylikasvaneet oksat noin 90 lehmuspuusta. Kaikki hoikat oksat hienonnettiin silppurissa paikan päällä ja saman tien kasattiin isoihin säkkeihin. — Kaikki nämä hakkeet vien kesämökilleni ja käytän maanparannukseen samoin kuin paksummat oksan- pätkät, jotka soveltuvat hyvin polttopuuksi. Osan oksista joutunemme kuljettamaan kaatopaikalle, jos emme ehdi pilkkomaan ja sahaamaan niitä ajoissa paikan päällä, Sergei Popkov toteaa. Lehmus on hyvin pehmeä puulaji ja sen hienontaminen ei vie paljon aikaa. Yhdellä oksasilppurilla saadaan päivässä puolitoista kuutiometriä haketta. — Petroskoissa puujätteiden kuljetus kaatopaikalle on edullisempi vaihtoehto kuin niiden käsittely. Silloin, kun kyseessä on muutaman päivän kestävä urakka määrätyn alueen rajoissa, osoittautuu oksasilppuri usein kuorma-autoa tehokkaammaksi, Sergei Popkov myöntää. Kaupunkimetsien innokkaiden puoltajien joukossa monta vuotta ollut Sergei Popkov on varma, että kaikkien pitää pyrkiä vähentämään jätteiden määriä. Ainakin puujätteiden käsittely ja hyötykäyttö tuntuvat ehkä kaikista helpoimmilta. ks Karjalan Sanomat Keskiviikkona 31. 12. 2014 5 "Kohta luostari alkaa tuottaa mozzarellaa, ricottaa, caciottaa ja savustettua bianconia." Lehmät viihtyvät uudessa navetassa Korjaus Valamon karjatilan modernisointi mahdollistaa karjakannan lisäämistä. Marina Petrova Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] Valamon maatilan korjaustyöt ovat päättyneet. Lehmät on siirretty rappeutuneista navetoista lämpimiin tiloihin. Ajanmukaiset koneet helpottavat nyt rehunjakelua, lypsämistä ja tilojen siivousta. — Tärkeintä on se, että mukavuus on kasvanut tilalla. Automaattiset rehunjakelujärjestelmät ja juottolaitteet helpottavat munkkien työtä ja auttavat optimoimaan eläinten hyvinvointia ja karjatilan tuotantoa, maatilan päällikkö munkki Agapi kertoo. Tupaantuliaisten johdosta pappi Aleksi piti kiitosjumalanpalveluksen uudessa navetassa, pirskotti vihkivettä kaikkien läsnäolijoiden ja muun muassa lehmien ylle. — Maatilan juhlalliset avajaiset pidetään luostarin perustajien, pyhien Sergein ja Hermannin nimikkojuhlan päivänä 11. heinäkuuta. Juhlaan kutsutaan Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill. Siihen saakka maatilan uusia koneita kokeillaan ja korjataan asennus- ja korjausvirheitä, Agapi sanoo. Valamon uusiin navettoihin on hankittu ajanmukaiset lypsy- ja siivouskoneet sekä automaattiset rehunjakelujärjestelmät. Lisäksi meijerille asennettiin uutta italialaista laitteistoa. Kohta luostari alkaa tuottaa mozzarellan, ricottan, caciottan, morlacin ja savustetun bianconin juustoja. Niiden valmistukseen maatilan päällikkö Agapi perehtyi Italian Sfoggia-tehtaalla. Karjatilan työntekijöitä supistetaan Maatilan korjausta ovat ohjanneet asiantuntijat Serbiasta. Hanke on käynnistynyt Venäjän sähkövoimajärjestelmät Oy:n aloitteesta. Vähintään 140 vuotta sitten ra- Kalanistutus. Uuden vuoden aattona Uikujoen ja Kemin kalanviljelylaitokset istuttivat Vienanmereen laskeviin jokiin yli 350 000 lohenpoikasta ja panivat hautomoon noin 400 000 lohen mätimunaa. Tiedetään, että meri- tai järvilohi voi kasvaa puolentoista metrin pituiseksi ja 40 kiloa painavaksi. Viime vuonna Kierettijoen suussa kalojen tutkijat saivat 47-kiloisen lohen. Tutkijoiden mukaan kala oli 13-vuotias. Tänä vuonna iktyologit istuttivat Kierettijokeen, Kemijokeen, Uikujokeen ja Kuusemajokeen taimenen poikasia. Laajamittaisen kalanistutuksen tuloksia nähdään lähivuosina. Toivottavasti kalakaupoissa ruvetaan myymään enemmän paikallista arvokalaa. Seitsemän vuotta sitten Enkijärveen istutettiin kuhan poikasia. Nyt Louhen piirin kalastajien verkkoihin menee usein viisi- ja kuusikoloisia kuhia. Karjalan pohjoisosan asukkaat ovat synnynnäisiä kalastajia. Vienanmeri ja sisävesistöt antavat heille hyvän mahdollisuuden kalastaa ympäri vuoden ja monipuolistaa ruokavalikoimaansa. Kalastajien juhlapöydässä on aina tarjolla verestä kalaa. Valeri Behterev 8 000 kiloa maitoa lehmää kohden Maitotuotanto. Ennakko- Tšaika ja Rjazan ovat mukauttaneet uusiin olosuhteisiin. Kuva: valferma.vk.com kennetut navetat kaipasivat kovasti peruskorjausta. Navetat korjattiin noin puolessa vuodessa, vaikka vanhoista rakennuksista säilytettiin vain seinät. Katto, parret, lautapäällysteet purettiin ja rakennettiin uudet. Lehmät makaavat nyt mukavammin kumimatolla kuin laitumella. Pehmeä alusta antaa niiden levätä. Mukavuudet lisäävät lehmien hyvinvointia ja maitotuotosta. — Karjatilalla hoidetaan 70 lehmää, joista lypsylehmiä on 25. Uudet navetat ovat entisiä tilavampia, siis lypsylehmien määrä voi lisätä 30 päähän, Agapi ajattelee. Agapin mukaan karjatilalla toimii kolme lypsäjää, neljä karjanhoitajaa ja kolme ruokkijaa. Kuitenkin uusien koneiden käyttöönotto aiheuttaa työntekijöiden määrän supistamista. ks Pappi Aleksi piti kiitosjumalanpalveluksen ja pirskotti vihkivettä muun muassa lehmien ylle. Kuva: valferma.vk.com Munkit tavoittelevat maineen palautusta Valamon maatila on peräisin 1900luvulta. Ensimmäiset rakennukset rakennettiin vuonna 1881. Silloinkin maatilalla oli ajanmukaisia koneita. Höyrykoneen avulla pumpattiin vettä karjatiloihin. Maatilalla tuotettiin voita ja perunajauhoja. Valamon sisävesistöllä luostarin munkit viljelivät lohta, nieriää ja siikaa. Perunaa, vihanneksia ja heinää viljeltiin Arvokalaa Vienanmerestä 160 hehtaarilla. Alunperäisesti karjatilalla hoidettiin 70 lehmää. Rehua toimitettiin sisätiloihin kiskoilla. Kuivaheinää varastoitiin navetan vintillä. 1900-luvun lopussa Valamon maatila oli alan johtava yritys. Tämänvuotisen laajamittaisen korjauksen jälkeen munkit tavoittelevat maatilan menetetyn maineen palauttamista. ks tietojen mukaan vuonna 2014 Karjalassa maitoa tuotetaan 4,5 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Tasavallan maatalousyritykset tuottavat lähes 59 000 tonnia maitoa. Lehmien keskimääräinen maidontuotos on tänä vuonna 6 800 kiloa, seitsemässä maatalousyrityksessä se on noussut 7 000 kiloon. Karjala on nyt Venäjän parhaimpien maidontuottajien joukossa. Paikalliset maatilat hyödyntävät ajanmukaisia tuotantomenetelmiä ja hankkivat rotukarjaa. Oikeasti valitut ruokinta- ja lypsymenetelmät ja lehmien hyvinvointi lisäävät lehmien maidontuotosta. Tänä vuonna Tuuksan maatalousyrityksessä lehmäkohtainen maidontuotos on kasvanut ja lehmät lypsävät keskimäärin 8 060 kiloa vuodessa, mikä on 1517 kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Siis maidontuotanto kasvaa 55 prosenttia, ja lypsylehmien kanta on kasvanut 233 päätä. Yrityksen suunnitelmissa on jatkaa karjatilan modernisointia, lisätä lypsylehmien määrää ja ottaa käyttöön uusia tuotantomenetelmiä muun muassa kasvinviljelyssä. KS keskustele: Maatilan päällikkö munkki Agapi (vas.) ohjaa uuden laitteiston De Laval asennusta. Kuva: valferma.vk.com www.facebook.com/ karjalansanomat 6 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 31. 12. 2014 Karjalan piirit Sortavalan luterilaiseen kirkkoon uutta verta Kirkko Inkerin kirkon Sortavalan kirkkoherraksi vihittiin Pavel Isajev. Tilaisuuteen saapui suomalaisia vieraita. Sortavalan luterilaisen kirkon diakoniksi ja kirkkoherraksi vihittiin Pavel Isajev viimeisenä adventtisunnuntaina. Jumalanpalveluksessa siunattiin myös diakoni Kari Mäkisalo Jumalan palvelutyöhön Ruskealan kirkkoon. Vihkimisen suoritti Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Vihkiäisseremoniaan osallistuivat pastori, läänirovastiksi valittu Petroskoin kirkkoherra Aleksei Krongolm, Kupanitsan kirkkoherra Ivan Laptev ja Kontupohjan kirkkoherra Vadim Lysenko. Vihkimisjuhlaan tuli suuri joukko vieraita Savonlinnasta, Joensuusta, Mikkelistä sekä Inkerin kirkon seurakunnista. Liturgeina toimivat Kontupohjan kirkkoherra Vadim Lysenko ja Kouvolan seurakunnan diakoniatyön johtajan virkaa hoitava Kari Mäkisalo, joka vuodesta 2009 on ,,Muistan pikkutyttönä nähneeni mummoni talossa erilaisia ihmisiä, jotka kokoontuivat omiin seuroihin. Tatjana Nazarova Pavel Isajev vihitään Sortavalan luterilaisen kirkon papiksi. Kuva: Ksenija Isajeva ollut myös Ruskealan seurakunnan pappina. Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi saarnasi jumalanpalveluksessa. Ehtoollisen jakoon osallistuivat Aarre Kuukauppi, Vadim Lysenko, Kari Mäkisalo ja vastavihitty diakoni Pavel Isaev oli jakamassa pyhää ehtoollista. Sortavalan kirkon vaikeita vaiheita Sortavalan vanha luterilainen kirk- ko paloi sodassa. Sodan jälkeen, kun monet inkeriläiset perheet tulivat rakentamaan elämäänsä Karjalan tasavaltaan, he myös alkoivat kokoontua «koti-seuroihin». Lapsuudestani muistan, että mummoni luona kerran viikossa kävi «mummoja» pitämässä seurat oven takana. Me, lapset, emme saanut olla samassa huoneessa. Vasta nuorena ymmärsin, miksi lapset eivät osallistuneet seuroihin. Nämä seurat oli kielletty. 1990-luvulla Sortavalaan tuli pappeja Suomesta pitämään jumalanpalveluksia. Seurakunta sai silloin ensimmäisen tilansa entisessä Sähkötalossa, johon jumalanpalveluksiin voi kokoontua yli sata ihmistä. Sitten seurakunta siirtyi paloaseman entiseen rakennukseen. Vasta huhtikuussa 1998 Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon piispa Aarre Kuukauppi ja Kuopion hiippakunnan piispa Matti Sihvonen vihkivät seurakuntatalon Karels- kajakadulla. Nykyisin Sortavalan kirkon jäseniä on noin 60. Kuluvan vuoden alussa Sortavalan luterilainen kirkko ja Sortavalan Inkeri-liitto sopivat yhteistyöstä, mm. konserttien ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Tatjana Nazarova Kirjoittaja on Sortavalan Inkeri-liiton puheenjohtaja. Muistomerkki suomalaisuhreille Sandarmoh Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto on tehnyt korjauksia alkuperäiseen muistomerkin pystyttämiseen liittyvään suunnitelmaansa. Oleg Gerasjuk Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] Karjalan Inkeri-liitto ei ole kieltäytynyt hankkeestaan, mutta on joutunut korjaamaan suunnitelmaansa ja työaikatauluaan hankkeen kalleuden vuoksi. Muistomerkki paljastetaan toivot- tavasti ensi vuonna poliittisten uhrien muistopäivänä viidentenä elokuuta Sandarmohin hautausmaalla Karhumäen piirissä. Liitto toivoo saavansa apua kaikilta tahoilta niin Venäjältä kuin ulkomailtakin. Muistomerkiksi sopivaa materiaalia etsiessä Inkeri-liitto päätyi alun perin ulkomaiseen graniittiin. Kotimainen kivi ei ole käynyt tarkoitukseen eri syistä. Näistä suurin oli se, ettei kukaan kotimaisista kivenlouhijoista voinut antaa takuuta kivelle. Inkeri-liiton puheenjohtajan Vladimir Kolomaisen mukaan hankkeen kustannukset kertyivät hyvin suuriksi ja loppujen lopuksi päädyttiin karjalaiseen graniittiin. Rakentaminen lykkääntyi lähes vuodella Alkuperäisen suunnitelman mu- kaan työt oli pitänyt tehdä tänä vuonna kesäkuussa, mutta eri syistä muistomerkin jalustan rakentaminen lykkääntyi lähes vuodella. Muistomerkin alkuperäinen kustannusarvio oli 2,2 miljoonaa ruplaa ja hanke oli hyvin riskialtis. Rahankeräyskään ei ole sujunut vuoden jälkipuoliskolla niin hyvin kuin olisi toivonut. Hankkeen kustannusarvio supistui puoleen suunnitelman muutettua. — Inkeri-liiton tavoitteena on yhdistää kaikkien itämerensuomalaisten kansalaispiirien ponnistelut, eikä sille voi keksiä parempaa tilaisuutta kuin muistomerkin pystyttäminen, Inkeri-liiton puheenjohtaja korostaa. Liiton puheenjohtajan aloitteesta nuori petroskoilainen kuvanveistäjä Pavel Kaltygin on tehnyt tulevan muistomerkin pienoismal- lin. Monoliittinen teräsbetoninen kantava osa tulee maan alle, josta 2,8 metrin korkea muistomerkki kohoaa. Graniittilohkare käsitellään Karjalassa Patsaan valmistukseen osallistuvat sorvaaja, jyrsijä, kiillottaja ja kokoonpanija. Kuvanveistäjä viimeistelee patsaan paikan päällä Sandarmohissa. — Pyrin tekemään kaikkeni, jottemme joutuisi lykkäämään paljastustilaisuutta tuonnemmaksi. Hanke on tärkeä koko Karjalan tasavallalle ja se epäilemättä herättää kiinnostusta ulkomaillakin ja ensisijaisesti suomalaisten osalta, Vladimir Kolomainen tiivistää. Tähän mennessä on kerätty tarkoitukseen 400 000 ruplaa. ks Liitto toivoo saavansa apua • Hankkeen yhteisrahoitukseen voi osallistua lähettämällä rahavaroja Karjalan Inkeri-liiton tilille. Pankkiyhteystiedot ovat seuraavat: • Venäjän Sberbank-pankin haaraosasto nro 8628, Petroskoi • Vastaanottopankin БИК 048602673 • Vastaanottajapankin tili 30101810600000000673 • Vastaanottajan tili 40703810725000092240 • Vastaanottaja: Karjalan alueellinen kansalaisjärjestö Karjalan suomalaisten Inkeriliitto • Vastaanottajan henkilökohtainen veronumero 1001991733 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 31. 12. 2014 7 "Jalgorassa on lumetusjärjestelmä, valaistut hiihtoladut ja kesän aikana parannetut rinteet." Aika ja hinnat Kalakauppa SavuKari lopettaa • Hiihtokeskus palvelee klo 12.00—23.00. Viikonloppuisin ja juhlapäivinä keskus alkaa toimintansa klo 10.00. • Maanantaista perjantaihin yhden tunnin hissilippu maksaa 300 ruplaa aikuiselta ja 150 ruplaa lapselta. Viikonloppuisin hinta on 350 ja 250 ruplaa vastaavasti. • Aikuisen viiden tunnin hissilippu maksaa 500 ruplaa ja lapsen 300 ruplaa. Viikonloppuisin hinta on 700 ja 400 ruplaa vastaavasti. • Yli 12-vuotias maksaa aikuisen hinnan. • Lippu pelkälle köysiradalle maksaa 100 ruplaa yhteen suuntaan. • Mäkikävely on ilmainen. Kalakauppa Savu-Kari lopettaa kauppansa Imatralla ja Haminassa. Syynä lopettamiseen on erityisesti venäläisasiakkaiden määrän väheneminen. — Venäläisturistien määrä on vähentynyt meillä noin 90 prosenttia, Savu-Karin toimitusjohtaja Valeria Hirvonen sanoo. Hänen mukaansa venäläisasiakkaat seuraavat nyt erittäin tarkasti ruplan kurssia ennen ostojen tekemistä. Hirvosen mukaan myös kilpailun kiristyminen ja Venäjän tullin valvonnan tiukentuminen vaikuttivat lopettamispäätökseen. — Yksityishenkilöiden elintarvikkeiden tuontia valvotaan nyt tosi tiukasti Venäjällä. Tuoda voi vain viisi kiloa ja elintarvikkeiden pitää olla kestopakkauksissa esimerkiksi vakuumissa. Savu-Karin kauppojen lopettaminen johtaa 18 työntekijän irtisanomiseen, joista neljä on Imatralla ja loput Haminassa. Savu-Karille jää kaupat vielä Lappeenrantaan ja Helsinkiin. Myös Helsingin liike on hyvissä kantimissa, koska sen toiminta ei riippuu venäläisistä. ,,Alppihiihdon ja mäkikävelyn lisäksi hiihtokeskuksessa on tarjolla hiihtokoulu palvelut ja pukuhuoneet. Siinä toimii myös vuokraamo ja kahvila. Vähittäiskauppa odottaa huonoja aikoja Köysiradalla korkeudelle, jolta sitten heti alas. Kuva: jalgora.ru Talvikausi on päässyt vauhtiin Jalgorassa Jallahti Aktiivisten laskettelijoiden lisäksi keskukseen ovat tervetulleita myös ihmiset, jotka pitävät rauhallisesta ajanvietosta. Ilona Veikkolainen Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] Karjalan hiihto- ja laskettelukeskus Jalgora on avannut talvikauden. Satoja ihmisiä lähtee Jalgoraan laskettelemaan, hiihtämään ja luistelemaan. Hiihto- ja laskettelukeskus Jal- gora sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Petroskoista. Talviurheilun harrastajien lisäksi keskus odottaa ihmisiä, jotka pitävät rauhallisesta ajanvietosta. Heille on tarjolla mäkikävely. Jalgora-mäeltä avautuu kauniita näkymiä. Keskuksessa oletetaan, että niin sanottu rauhallinen loma houkuttelee myös paljon turisteja. Rinnetoimintojen ja kävelyn lisäksi hiihtokeskuksessa tarjotaan hiihtokoulupalvelut ja pukuhuoneet. Siinä toimii vuokraamo ja kahvila. Keskuksesta voi vuokrata mäki- ja kilpasukset, lumilaudan ja luistimet. Helmikuussa 2014 avattu hiihtokeskus modernisoitiin kesällä. Nyt keskuksessa on lumetusjärjestelmä ja valaistut hiihtoladut. Parannetut rinteet tarjoavat laskettelumahdollisuuksia sekä aloittelijalle että ko- keneelle urheilijalle. Lähtöpaikka mäen huipulla on tullut suuremmaksi. Parkkipaikka on laajentunut. Korjaustyöt kestivät koko kesän. Harrastusmahdollisuuksia vuoden ympäri Matkailuportaali Travel.ru on laatinut Venäjän hiihto- ja laskettelukeskusten luettelon. Siihen kuuluu 30 keskusta. Laatijat kertovat muun muassa palveluiden laadusta ja hinnoista keskuksissa. Matkailuportaalin mukaan Jalgorassa voi viettää vapaa-aikaa mukavissa oloissa kohtuullisella hinnalla. Muiden keskusten joukossa Jalgora on toisella sijalla. Yksi päivä Karjalan hiihtokeskuksessa maksaa 2 570 ruplaa. Jalgora-keskuksen johtajana toimii venäläinen lumilautailija Dmitri Vaitkus. Kaksi vuotta sitten hän ryhtyi elvyttämään hylätyn hiihtokeskuksen. Johtajan mukaan keskuksessa panostetaan erityisesti lapsiper heisiin ja aloittaviin urheilijoihin. Dmitri Vaitkusin tavoitteena on tehdä Jalgorasta monipuolinen urheilukeskus, joka tarjoaa har rastusmahdollisuuksia sekä talvella että kesälläkin. — Keskuksessa halutaan myös rakentaa lisää hyppyrejä, laajentaa latuverkostoa ja tarjota lisää har rastusmahdollisuuksia lumilau tailijoille ja freestylehiihtäjille. Kesällä keskus tarjoaa palveluja vesiurheilun harrastajille, Vaitkus sanoo. Nyt jokaisella Karjalan asuk kaalla on mahdollisuus kokeilla laskettelua ja nousua köysiradalla Jalgoroan rinteelle yli 300 metrin korkeuteen. ks Elinkeinoelämän Keskusliiton luottamusindikaattorissa vähittäiskauppa on laskenut ennätyksellisen vaisuihin lukemiin. Suomen vähittäiskaupan tunnelmat ovat eurooppalaisittainkin harmaimmasta päästä. Kaupan ala mittaili tuntemuksiaan verkkaisen myyntisyksyn koettelemana. Tavarataloketjujen myynti laski marraskuussa 7,5 prosenttia viimevuotisesta. Ruokakauppaa pienensi pyhäinpäivän aaton sijoittuminen lokakuulle, mutta käyttötavaran kauppaa painoi myös lämmin marraskuu. Pukeutumisen tuoteryhmässä marraskuun liikevaihto laski yli 13 prosenttia vuodentakaisesta. Asuntojen hinnat ovat sahanneet alas Vanhojen kerros- ja rivitalojen asunnot halpenivat suhteellisen selvästi. Osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,7 prosenttia lokakuusta marraskuuhun. Vuodentakaiseen nähden hinnat laskivat jo 2,6 prosenttia. Vanhojen asuntojen hinnat ovat sahanneet halvempaan suuntaan kuluvan vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla neliömetrin hinta oli marraskuussa keskimäärin 3 474 euroa, kun viime vuoden lopulla hinta oli 3 700 euron tuntumassa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella neliömetrin hinta oli marraskuussa keskimäärin 3 474 euroa. Koko maassa keskimääräinen neliöhinta 8 Karjalan Sanomat Yhteiskunta Keskiviikkona 31. 12. 2014 Säästöt kouluruoassa vääristävät ruokatottumuksia Ravitsemuksen professori Raija Tahvonen on järkyttynyt suomalaislasten nopeasti vääristyneistä ruokailutottumuksista. Tahvosen mukaan lasten huonot tottumukset ovat ainakin osittain seurausta kouluruokasäästöistä. Ravinnon vaikutus aivoihin alkaa jo varhaisella iällä. Ruokavalion merkitystä muun muassa ylivilkkauteen ja mielialahäi riöihin tutkitaan nyt vilkkaasti eri puolilla maailmaa. — Kouluruokailusta ei missään tapauksessa saisi säästää. Tällä hetkellä näyttää siltä, että toisella kymmenellä olevat koululaiset, varsinkin tytöt, saavat yli puolet päivän energiasta välipaloista. Syynä tähän on se, ettei kouluruoka maistu. Välipalat eivät suinkaan ole täysipainoista ravintoa, Raija Tahvonen toteaa. — Kouluissa kasvikset ovat halvimmasta päästä, ja terveelliset välipalat on poistettu useimmista kouluista. Se on järkyttävää. Kahvi voi suojata taudeista Itä-Suomen yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kahvi vaikuttaa elimistöön myönteisesti. Vuosikymmeniä sitten kahvia pidettiin haitallisena, koska sen sisältämä kofeiini on piriste. Ajateltiin, että sen nauttiminen voi johtaa keskushermoston uupumiseen ja nostaa verenpainetta sekä aivohalvauksen riskiä. — Ilmeisesti näin ei ole. Kahvin haitallisuutta sydäntautien ja aivohalvauksen kannalta ei ole pystytty osoittamaan. Kahvi nostaa verenpainetta, elimistö sopeutuu siihen, jos kahvia nauttii säännöllisesti. Verenpaine nousee vain niillä, jotka juovat kahvia harvoin, Itä-Suomen yliopiston ravitsemusepidemiologian dosentti Jaakko Mursu kertoo. Kofeiini on kahvin tutkituin aine. Se parantaa fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä sekä vähentää kivun tunnetta. Kaikille kofeiini ei kuitenkaan sovi. Kahvin sivuvaikutuksina voi ilmetä levottomuutta, ahdistusta ja vatsakipua. Kofeiinin sietokyky on yksilöllistä, mutta Mursun mukaan enintään neljä kahvikupillista päivässä on monille sopiva määrä. Hänen tutkimuksissaan on havaittu, että antioksidanttina toimivalla klorogeenihapolla on suojaava vaikutus kakkostyypin diabetesta vastaan. — Kokonaisuutena näyttää siltä, että kahvi voi suojata diabetekselta ja myös erilaisilta muistisairauksilta. Kahvin ehkäisevä vaikutus diabetekseen kasvaa suorassa suhteessa. Mitä enemmän kahvia juo, sitä suurempi vaikutus on. Uutiset on lainattu Yle Uutisista. Lisää uutisia www.yle.fi. Kulttuurifoorumissa yhteistyökumppanilla on mahdollisuus kahdenkeskisiin neuvotteluihin tulkin avustamana. Kuvassa on viime vuoden hankeneuvottelut Oulun kulttuurifoorumissa. Kuva: kultforum.ru Partnerihaku on aikaistettu Kulttuurifoorumi Järjestelykomitea on jo aloittanut venäläisten toimijoiden hankeehdotusten vastaanoton. Jelena Maloduševa Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] 14. suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi järjestetään ensi vuonna 24.—28. syyskuuta Petroskoissa. Foorumin pääteemana on Kulttuuri muuttuvassa maailmassa. Foorumi järjestetään Petroskoissa ensimmäistä kertaa. Ennen isäntäkaupunkeina Venäjän puolella olivat Saransk ja Novgorod. Viime vuonna kulttuurifoorumi vieraili Suomen Oulussa. Foorumille hyväksytään 300 yhteistyöhanketta. Venäläisillä toimijoilla on mahdollisuus esitellä vain yksi hanke-ehdotus per toimija, suomalaisilla kolme hankeehdotusta. Tänä vuonna hakuprosessi on edelliseen nähden aikaistettu. — Partnerihaku on jo avattu Venäjällä. Venäläisten toimijoiden pitää tehdä hanke-ehdotukset helmikuuhun mennessä kulttuurifoorumin kaksikielisessä tietokannassa osoitteessa http://kultforum.org, Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön asiantuntija Viktoria Ustinova selittää. Foorumille voi hakeutua sähköisesti osoitteessa: http://kultforum.org. Kaikki toimijat, jotka lähettivät hanke-ehdotuksiaan kulttuurifoorumiin 2014, ovat tervetulleita kulttuurifoorumiin Petroskoihin ja ne on jo rekisteröity kulttuurifoorumin verkkojärjestelmässä. Suomalainen osapuoli aloittaa suomalaisten partneriehdokkaiden rekrytoinnin maalis—huhtikuussa 2015. Suomalaiset toimijat vastaavat venäläisten ehdotuksiin kulttuurifoorumin internet-sivuilla. Hanketiedot valmistuvat 15.5.2015 mennessä, sitten ne käännetään venäjäksi 30.6.2015 mennessä. Foorumin ohjelma ei vielä valmis Suomalainen ja venäläinen osapuolet vahvistavat partneriparit ja osallistumisensa Petroskoin kulttuurifoorumiin heinäkuun loppuun mennessä. Kulttuurifoorumin aikana partneriparit keskustelevat yhteishankkeiden yksityiskohdista. — Foorumin ohjelma ei ole vielä valmis ja siitä neuvotellaan suomalaisten koordinoijien kanssa. Foorumin vieraat osallistuvat seminaareihin, neuvotteluihin ja heille tarjotaan kulttuuriohjelma. Haluamme esitellä vieraille Karjalaa. Suunnitelmissa on käynti Kižin saarella, Sortavalassa ja Martsialnyje vodyssa, Viktoria Ustinova jatkaa. Samoin kuin Oulun kulttuurifoorumissa hanke-ehdotuksia tehneillä tai niihin vastanneilla toimijoilla on mahdollisuus kahdenkeskisiin neuvotteluihin yhteistyökumppanin kanssa tulkin avustamana. Lisäksi jokainen pääsee tutustumaan alakohtaisessa seminaarissa oman alansa kysymyksiin ja toimijoihin. Vapaamuotoisille keskusteluille on aikaa mm. iltavastaanottojen aikana. Lisäksi foorumissa on tarjolla hankeneuvontaa ja tietoa uusista rahoitusohjelmista. Yhteistyölle haetaan jatkoa — Tänä vuonna Karjalan tasavallan nukketeatteri ja Segežan kirjasto ovat jo ilmoittaneet haluavansa osallistua kulttuurifoorumiin. Suunnitellaan, että foorumiin osallistuu noin 380 toimijaa Suomesta ja Venäjältä, Ustinova laskee. Nukketeatteri osallistui Oulun kulttuurifoorumiin syksyllä 2014. Neuvottelujen aikana Petroskoin ja Oulun nukketeatterit sopivat vierailuista. Yhteishankkeen puitteissa vuonna 2016 Petroskoin nukketeatteri vierailee kansainvälisillä nukketeattereiden festivaaleilla Oulussa ja sitten odottaa Oulun nukketeatteria vastavierailulle Petroskoihin. — Meillä on kolme yhteistyöpartneria Suomessa. Ne ovat Joensuun, Rovaniemen ja Oulun nukketeatterit. Viime talvena vierailimme Rovaniemellä. Suomalaiset lapset katsoivat Aurinko ja lumi-ihmiset -esityksen. Lasten nukketeattereiden festivaalilla Joensuussa esittelimme Sammol-lappalainen -näytelmän. Toivottavasti tänä vuonna jatkamme yhteistyötä, Karjalan tasavallan nukketeatterin johtaja Ljubov Vasiljeva kertoo. Karjalasta aktiivinen kumppani Viime vuonna kulttuurifoorumissa hyväksyttiin Venäjän puolelta 17 hanke-ehdotusta, jotka rahoitti Venäjän kulttuuriministeriö. Vielä kolme rahoitti Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö. Budjetista myönnettiin 350 000 ruplaa niiden toteuttamiseen. Karjalan tasavallan taidemuseo yhdessä Joensuun, Rovaniemen ja Oulun taiteilijoiden kanssa järjestää taidenäyttelyn Kalevalan ensimmäisen painoksen juhlavuoden kunniaksi. Helmikuussa 2015 tulee kuluneeksi 180 vuotta niin sanotun Vanhan Kalevalan ilmestymisestä. Toisena hankkeena oli 6. kansainvälisen LandArt -festivaalin järjestäminen. Petroskoin LandArtjärjestö ja suomalaisten taiteilijoiden Lila-liitto olivat hankkeessa partnereina. Kolmantena hankkeena oli kesäleiri nuorille muusikoille ja taiteilijoille. Opiskelemme yhdessä -hanke auttoi musiikkiopiston ja Petroskoin, Sortavalan ja Kontupohjan taidekoulujen oppilaita käymään Suomen Lohjassa kesäleirillä. Ensi kesänä opiskelijat Lohjasta vierailevat Petroskoissa. KS Karjalan Sanomat 9 Keskiviikkona 31. 12. 2014 Ensi vuonna aiotaan julkaista Suuri venäläiskarjalainen sanakirja varsinaiskarjalan murteella. Uutta kirjallisuutta kansalliskielillä ,, Kirjallisuus Kymmenisen uutta kirjaa suomen, karjalan ja vepsän kielellä on ilmestynyt tänä vuonna Petroskoin Periodikakustantamossa. Rahoitusta on saatu Karjalan tasavallan budjetista ja suomalaisilta järjestöiltä. Sergei Karpov Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] Seitsemän uutta kaunokirjaa on ilmestynyt tänä vuonna Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriön tuella. Kuusi kirjaa on suomen, karjalan ja vepsän kielellä ja yksi kirja venäjän kielellä. — Suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä kirjoja on julkaistu jo monena vuotena Karjalan budjettivaroilla Kansallinen kirjallisuus -hankkeen mukaan. Tänä vuonna rahoitus on ollut miljoona ruplaa, Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan varaministeri Jelizaveta Haritonova toteaa. Kaikki kirjat on julkaistu kilpailun mukaan, josta vastaa erikoiskomissio. Komission jäsenen, Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin kansanrunouden ja kirjallisuuden osaston asiantuntijan Natalja Tšikinan mukaan on yleensä vaikea valita kilpailun voittajia. Venäjäksi kirjoittavat ovat taitavampia kuin kansalliskielillä kirjoittavat ja heidän teoksensa ovat suurempia. Jälkimmäisten joukossa on taas eniten niitä, jotka kirjoittavat karjalaksi. Suomeksi ja vepsäksi kirjoittavia on hyvin niukasti. — Haluaisimme kannustaa niitä, Raamatun kään nösinstituutin tuella on julkaistu Solomonan sananpolvien kniigu. jotka osaavat kirjoittaa suomeksi ja vepsäksi. Kun on mahdollista saada rahoitusta tasavallan budjetista teosten julkaisuun, sitä pitää käyttää hyväksi, Tšikina sanoo. Kaunokirjallisuuden rinnalla kansallisuuspolitiikan ministeriö tukee myös oppi- ja sanakirjojen julkaisua. Näin tänä vuonna julkaistiin ylimääräinen painos Olga Karlovan ja Olga Žarinovan oppikirjoista, jotka sisältävät karjalan kielen alkeita kahdella murteella. Syynä on ollut niiden suuri kysyntä karjalan kielen kursseilla, jotka on järjestetty Karjalan asukkaille Petroskoissa ja tasavallan piireissä. Ensi vuonna aiotaan julkaista Suuri venäläis-karjalainen sanakirja varsinaiskarjalan murteella. Sanakirjaa on laadittu jo monia vuosia, ja nyt työ on päättymäisillään. Vuonna 2011 ilmestyi sellainen sanakirja livvin murteella. Sillä on ollut aika suuri kysyntä, varsinkin sen digiversiolla. Periodika pääjulkaisijana Tänä vuonna Karjalan kansallisuusministeriön tuella ilmestyi neljä kirjaa karjalaksi, yksi kirja suomeksi ja yksi vepsäksi. Karjalan kielen varsinaiskarjalan murteella ovat Valentina Karakinan ja Galina Lettijevan Vienan tyynet ta tuulet, johon kuuluu viiden karjalaisen kirjailijan kertomuksia, ja Valentina Saburovan Kun juuret alkau herätä -runo- ja laulukirja. Lapsille tarkoitetut Tatjana Baranovan Runonkerä ja Olga Ognevan Kumalikko ovat karjalan livvin murteella. Vepsän kielellä ilmestyi Valenti- ,,Haluaisimme Karjalan television kansalliskielinen toimittaja Olga Ogneva on kerännyt Kumalikko-kirjaansa eri kirjoittajien kertomuksia, satuja ja runoja karjalan kielen livvin murteella. Kuva: Sergei Karpov na Rogozinan Runod lapsile ja suomen kielellä Dmitri Novikovin Pohjolan tenho, jonka alkuperäiskielenä on venäjä. Suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä kirjoja on julkaistu jo monena vuotena Kansallinen kirjallisuus -hankkeen mukaan. Kuva: Sergei Karpov Ministeriön tuella venäjäksi ilmestynyt Konstantin Gnetnevin Siellä, missä joet alkavat –kirja kertoo Karjalasta ja sen ihmisistä 1900luvun lopulla. Yllä mainitut kirjat suomen, karjalan ja vepsän kielellä ilmestyivät Petroskoin Periodika-kustantamossa. Kustantamossa on ilmestynyt tänä vuonna myös neljä kirjaa, joihin on käytetty yksityisiä varoja. Vladimir Brendojevin Suurembua ei ole ozua livvin murteella on ilmestynyt osana Karjalan kirjallisuuden klassikot -sarjaa. Suomalainen Juminkeko-säätiö on rahoittanut kirjan julkaisun. Suomen Raamatunkäännösinstituutin tuella kustantamo on julkaissut Solomonan sananpolvien kniigu -kirjan karjalan kielen livvin murteella. Tunnetun karjalaisen kirjailijan Antti Timosen poika Eino Timonen kannustaa niitä, jotka osaavat kirjoittaa suomeksi ja vepsäksi. Natalja Tšikina on julkaistanut oman kirjansa venäjän kielellä. Kirjan pohjana ovat Einon muistelmat ja hänen isänsä kertomat tarinat. Neljäs kirja on venäjän kielellä ja on kotiseutukirjallisuutta. Se kertoo Leonid Katanandovin elämästä. Hän oli Karjalan suurimman Glavsevzapstroj-rakennusyhtiön johtajana 1965—1986. ks 10 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 31. 12. 2014 Kulttuuri Kumpi taiteilijaliitto on parempi? Äänisen paletti -vuosinäyttely tarjoaa katsottavaa ja mietittävää. Nuoret ovat rohkeat Näyttely tuotannossaan, mutta atsojat astuvat museon ensimmäirohkeus ilman koulutusta seen saliin ja hämmästelevät, että missä olemme? Värikäs näyttely ih- on vaarallista. K metyttää. Esillä on Juri Vysokovskin, Marina Klimovan, Pjotr Moisejevin, Valeri Beljakovin ja Vjatšeslav Agapitovin tauluja. Nykyinen näyttely esittelee taiteilijaliittoon kuuluvien mestareiden teoksia. Liiton vuosinäyttely ilahduttaa katsojia maalauksien monipuolisuudella. Siinä on muun muassa nuorten taiteilijoiden teoksia. Näyttelyssä muotoilija Tatjana Vajan esittelee tyylikkäitä nahka- ja metallikoris teitaan. — Joskus teokset eivät ole ihannekuvia, mutta taiteilijaliiton jäsenet eivät pelkää kokeilla jotakin uutta tai menettää arvovaltansa, Tatjana Vajan sanoo. Taidemaalari Žanna Sviridnikova on myös taiteilijaliiton jäsen. Näyttelyssä on esillä hänen klassiseen tyyliin maalaamansa muotokuva. Monet katsojat istuvat kuvan edessä kauan ja kertovat, että nimenomaan romanttiseen mekkoon pukeutuneen nuoren tytön kuva on jäänyt mieleen. Maalaus oli esillä näyttelyssä Syktyvkarissa Komin tasavallassa. Toisessa salissa esillä ovat Dmitri Utšuvatkinin Kalevalan sävelet -triptyykki ja pieni henkilökuva, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. ,, Samassa salissa rakennetulle lavalle on sijoitettu puusta tehdyt veistokset ja muut näyttelyesineet. Siellä on kokeneiden mestareiden Georgi Ivanovin ja Natalia Košelevan teoksia. Taiteilija Ksenija Trofimovan akvarellit täydentävät näyttelyä. Tauluissaan lahjakas nuori nainen kuvaa taitavasti talven kynnyksellä olevan marraskuun tunnelmaa. Julia Korosovan akvarellit antavat näyttelylle erikoisen sävyn. Katsojat näkevät myös Jana Malinovskajan nukkeja, Jekaterina Melkujevan akvarelleja, Juri Varivodan elämäniloisia ja kodikkaita maalauksia, Olga Jerohinan kevyen, mutta sielua koskevan pastellin, jossa on kuvattu kitaraa soittava tyttö. Näyttelyn avajaisissa Karjalan taidekoulun mestari Venäjän kansantaiteilija Boris Pomortsev onnitteli henkilökohtaisesti Sofia Tervinskajaa ensimmäiseen näyttelyyn osallistumisen johdosta. Tervinskaja on karjalaisen graafikon Vladimir Tervinskin lapsenlapsi. Hänen opettajansa on Arkadi Morozov. — Joka näyttelyssä on teoksia, joista pi- dän, ja teoksia, jotka eivät kosketta sieluani. Äänisen paletissa voin mainita noin kymmenen teosta, joihin olen kiinnittänyt eniten huomiota. Kun valitsimme teokset näyttelyä varten, arvostelimme ne taiteellisesta näkökulmasta. Näyttelyssä on paljon nuorten taiteilijoiden teoksia. Nuoret ovat rohkeat tuotannossaan, mutta rohkeus ilman koulutusta on vaarallista. Kieltäydyimme muutamista töistä, koska contemporary art -tekniikassa tehdyt teokset eivät ole taideteoksia. Tietysti emme olleet kovin vaativia teosten valinnassa, taiteilija ja näyttelyn järjestäjä Georgi Ivanov selittää. Kaksi liittoa kilpailee keskenään Näyttelyn helmenä on Žanna Sviridnikovan tekemä romanttiseen mekkoon pukeutuneen tytön muotokuva. Taidemaalari maalaa klassiseen tyyliin. Taulu oli esillä näyttelyssä Syktyvkarissa. Kuva: irina larionova ,, Jäsenyys liitossa Tämänvuotisessa näyttelyssä on käynyt paljon taiteilijoita ja katsojia. Se puhuu siitä, että näyttely on kiinnostava. Kuva: Andrei Rajev Karjalassa on kaksi taiteilijaliittoa: Venäjän taiteilijaliiton Karjalan osasto ja Karjalan taiteilijaliitto, joka perustettiin vuonna 2002. Näyttely on korostanut tätä ongelmaa. Kolmen vuoden ajan on puhuttu liittojen eristyneisyydestä. Oli aikaa, kun molemman liiton taiteilijat ja vapaatkin taiteilijat osallistuivat näyttelyyn. Näyttelyä ja avajaisten jälkeen käyvää keskustelua odotettiin innolla. Nykyään kumpikin taiteilijaliitto haluaa oman näyttelyn museoon. Nuoretkin haluavat osallistua näyttelyyn. He haluavat nähdä, kehittyvätkö he vai eivät. Teoksista ei keskustella ja taiteilijat, joiden teoksia ei valita näyttelyyn, eivät tiedä, miksi heidän maalauksensa ja veistoksensa tulivat hylätyksi. Venäjän taiteilijaliiton Karjalan tasavallan osaston jäsenet ovat tunnustettuja ja arvostettuja taiteilijoita. Heistä moni on ollut liiton jäsen Neuvostoliiton ajoilta. Nuoria tai- antaa mahdollisuuden esitellä teoksia näyttelyissä. teilijoita liitossa on vähän. — Viime vuosina Ilja Rastaturin, Mihail Burin, Roman Leontjev, Anna Grjaznova ja Natalija Jegorova pääsivät liiton jäseniksi. Jelena Novikova Aunuksesta, petroskoilaiset Julia Korosova ja Žanna Sviridnikova haluavat tulla liiton jäseniksi ensi vuonna, Venäjän taiteilijaliiton Karjalan tasavallan osaston lehdistöavustaja Natalija Igrakova kertoo. Karjalan taiteilijaliitto yhdistää taiteilijoita, jotka eivät joistakin syistä päässeet Venäjän taiteilijaliittoon, ja nuoria, jotka eivät ole vielä valmiita liittymään siihen. Venäjän taiteilijaliitossa ollaan sitä mieltä, että siihen kuuluvat taiteilijat ovat pätevämmät. Muutamat Karjalan taiteilijaliitosta kuuluvat Venäjän taiteilijaliittoon. Jäsenyys liitossa antaa mahdollisuuden esitellä teoksiaan näyttelyissä. Ennen liitto järjesti matkoja ja näyttelyitä eri paikkoihin. Tämänvuotisessa näyttelyssä on käynyt paljon taiteilijoita ja katsojia. Näyttely on kiinnostava riippumatta siitä, kumpi liitto sen järjestää. Irina Larionova Karjalan Sanomat 11 Keskiviikkona 31. 12. 2014 Elokuvia esitetään Petroskoissa ja muissa paikoissa, joissa elää kuvausten silminnäkijöitä. Esillä vanhoja filmejä Karjalasta Tasavallassa on etsitty entisiä filmauspaikkoja sekä kuvausten osanottajia ja silminnäkijöitä. Projekti V anhojen elokuvien filmaukseen eri vuosina osallistuneet henkilöt palaavat muistelmissaan elämänsä nuoruusvuosiin ja kokevat miellyttäviä tunteita. Heidän joukossaan on eniten entisiä eläkeikäisiä satunnaisia näyttelijöitä, jotka pyrkivät parantamaan vointiaan ja välttämään masentuneita mietteitä. Mikään muu ei voi auttaa siinä mielessä niin tehokkaasti kuin nuoruudessa yhdessä elettyjen emootioiden nauttiminen. Heinäkuusta alkaen Karjalassa on etsitty täyttä vauhtia elokuvien ja dokumenttien filmauspaikkoja sekä kuvausten osanottajia ja silminnäkijöitä. Tutkimustyö on ulottunut Vienanmeren rannikolta Kalevalan seudulle sekä Ääniseltä Kentjärvelle. Retkikunnat ovat käyneet Kemissä, Belomorskissa, Paanajärvellä, Sumposadissa, Virmassa, Vuokkiniemellä, Gridinossa, Njuhtšassa, Hirvaksessa, Munjärvenlahdella ja Koosalmessa. Projekti on menneillään Gennadi Timtšenkon perustaman hyväntekeväisyyssäätiön ja Uusi koulutus-säätiön tuella. Tutkimustyö antaa optimismia Tutkimustyön tulokset hämmästyttävät, ihastuttavat ja ällistyttävät. Ne antavat ihmisille energiaa ja optimismia. Vanhemman sukupolven ihmiset kirjaimellisesti nuortuvat silmin nähden kertoen menneitä ja auttaen tutkijoita luomaan elokuvien filmaukseen liittyvien tapahtumien keskeytymätöntä sidettä. Nuoret ja lapset kuuntelevat heitä innolla, mutta epäilevästi. Silminnäkijät kertovat mielellään kuvauksista tajuten samalla, että heistä on tullut kotimaamme ja maailman kulttuurihistorian osa. Saimme kuulla ihmeellisiä kertomuksia. Esimerkiksi kuuluisan ja hyvin suositun Derevnja Utka eli Sorsan Kylä -elokuvan filmauspaikkana oli Utukin kylän lähistö ja monet kyläläiset muistavat niitä filmauspäiviä oikein hyvin. Utukin asukkaat katsoivat sitä elokuvaa yhdessä ja vaihtoivat mieleen jääneitä elämyksiään. Siitä meille on kertonut Hirvaksen kirjastonhoitaja Vera Tširkova. Hänen aviomiehensä oli elokuvausten silminnäkijänä. Munjärvenlahden kyläkoulun oppilaat osallistuivat karsintakilpailuihin. Osa heistä valittiin elokuvien näytteli- ,, Silminnäkijät kertovat Kuuluisan Sorsan Kylä -elokuvan filmauspaikkana oli Utukin kylän lähistö ja monet kyläläiset muistavat niitä filmauspäiviä oikein hyvin. Kuva: Jelena Rybalova kuvauksista tajuten samalla, että heistä on tullut kotimaamme kulttuurihistorian osa. jöiksi. Lapset esiintyivät Homselän tienoilla kuvatuissa sota-aiheisissa filmeissä. Kuuluisa yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja Dean Reed esiintyi Koosalmen lähettyvillä kuvatussa filmissä ja käveli Petroskoin katuja pitkin. Yli sata elokuvaa ja dokumenttia Tuntuu uskomattomalta, mutta Karjalas- sa on filmattu kaikkiaan yli sata elokuvaa ja dokumenttia. Ensimmäinen kuvaus tapahtui Petroskoissa vuonna 1914. Vuonna 1925 Karjalan kuvia näytettiin Ledohod (Dva dyma) eli Jäänlähtö (Kaksi savua) -mykkäelokuvassa, johon sisältyi Petroskoin laiturin ja kauppatorin sekä Kontupohjan kuvien tallenteita. Kahden vuoden päästä Karjalassa filmattiin monta elokuvaa, joiden joukossa olivat Djevuška s daljokoi reki eli Tyttö kaukaiselta joelta, Hibu ja Severnaja ljubov eli Pohjoinen rakkaus. Moni venäläinen, suomalainen, norjalainen, ruotsalainen, englantilainen ja azerbaidžanilainen elokuvaohjaaja on tehnyt filmejään Karjalassa. Esimerkiksi venäläinen elokuvaohjaaja Aleksandr Ptuško on kuvannut Kalevala-eepokseen pohjautuvan Sampo-elokuvan rinnakkaisesti venäjän ja suomen kielellä. Suomalaiset ohjaajat Karjalassa Jelena Rybalova kävi Munjärvenlahdella tapaamassa kuvausten silminnäkijöitä. Historiallisen Paanajärven kylän asukkaat kertoivat ylpeillen tutkimusryhmälle suomalaisten ohjaajien tekemästä dokumenttielokuvasta, joka kertoo Anna Vasiljevnasta. Suomalainen muotoilija Tuula Karppinen kertoi meille yksityiskohtaisesti dokumentin filmauksesta ja hämmästytti sillä, että hän mielellään käy Paanajärven kylässä olevalla vuorella kuuntelemassa revon tulien kuminaa. Kalevalan ja Vuokkiniemen asukkaat osallistuivat monesti filmien kuvaukseen ja hyvin usein myös karjalan kielellä. He kertovat niistä päivistä, omista perinteistä, elinoloista, juhlista ja arjesta ylpeästi ja yksinkertaisesti, välillä hyvin filosofisesti ja viisaasti. Kalevalan seudulla on tehty monta filmiä. Niiden joukossa ovat Karjalan helmi, Karjalan metsissä ja Isoäiti. Ostrov eli Saari-elokuvasta meille kerrot- Suomalainen muotoilija Tuula Karppinen kävi Karjalassa tekemässä dokumenttielokuvan, joka kertoo Anna Vasiljevnasta. Kuva: Jelena Rybalova tiin Kemissä. Karhumäellä filmattiin Ljubov i golubi eli Rakkaus ja kyyhkyset -elokuva. Elokuvia esitetään silminnäkijöille Karjalassa ei löydy varmaankaan yhtäkään asukasta, joka ei olisi kuullut mitään elokuvasta A zori zdes tihije eli Ja ilta oli rauhaisa. Petroskoilaiset muistelevat kuuluisan elokuvan filmauksista Äänisen rantakadulla, Solomannissa ja Perevalssin lähiössä Frunzenkadun lähettyvillä. Vähän aikaa sitten Kižin saarella filmattiin Anna Kareninaa. Nyt hankkeen toinen vaihe on päättymässä. Tietojen kerääminen ja tapahtumien silminnäkijöiden haku lähenee loppuaan. Työn tulokset ovat ylittäneet kaikki odotukset. Pian alkaa projektin kolmas vaihe. Elokuvia esitetään Petroskoissa ja muissa paikoissa, joissa elää kuvausten silminnäkijöitä. Hankkeen vetäjät odottavat elokuvateollisuuden mestareiden vierailua Karjalaan. Tasavallassa filmattujen vanhojen eloku vien yhteinen katselu elävöittäisi eläkeläisten ja maalaisasukkaiden elämää. Projektin tavoitteena on parantaa eläkeläisten elämänlaatua eri puolilla Karjalaa ja varsinkin niissä piireissä, joissa ei ole elokuvateattereita. Jelena Rybalova 12 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 31. 12. 2014 Kotiseutu ,, Pikkujoulun vietto oli tiedekunnan vanha perinne, joka toi joulutunnelmaa opiskelijoille ja auttoi unohtamaan ongelmat. Jevgeni Vlasov Pikkujoulussa oli aina iloinen ja rento tunnelma opiskelijoiden ja opettajien keskuudessa. Kuva: yliopiston arkistosta Pikkujoulu ei yhdistänyt Petroskoin valtioyliopistossa suomea opiskelevat opiskelijat eivät järjestäneet tänä vuonna pikkujoulua. Syitä oli kaksi: tenttiviikon siirtäminen jouluaikaan ja laimea kiinnostus suomen kieleen. Perinne Anna Tarzalainen Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] P etroskoin valtioyliopiston filologisen tiedekunnan itämerensuomalaisten kielten laitoksella ei vietetty pikkujoulua tänä vuonna. Pikkujoulun vietto on ollut pitkäaikainen perinne yliopiston entisessä itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunnassa. Joka vuosi neljännen tai viidennen vuosikurssin opiskelijat järjestivät pikkujoulua tiedekunnan opiskelijoille, opettajille ja muille vieraille. — Osallistuin pikkujoulun jär- jestämiseen joka vuosi. Se oli tiedekunnan vanha perinne, joka toi joulutunnelmaa opiskelijoille ja auttoi unohtamaan ongelmat. Pikkujoulun järjestäminen oli erittäin tärkeä sinä vuonna, kun itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunta liitettiin filologiseen tiedekuntaan, tiedekunnasta vuonna 2013 valmistunut Jevgeni Vlasov muistelee. Itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunnasta valmistuneet toteavat, että pikkujoulu yhdisti opiskelijoita ja opettajia. Juhlaa vietettiin aina suomen kielellä, mikä loi aidon suomalaisen juhlan tunnelman. — Pikkujoulun pitäminen oli harvoja juhlia, jotka järjestettiin koko sydämestä. Juhlassa oli aina läm- ,, Valitettavasti tänä vuonna pikkujoulua ei järjestetty tenttien suorittamisen vuoksi. Inna Lesnina min tunnelma, Vlasov lisää. Kiinnostaako pikkujoulu vielä opiskelijoita? Jouluviikolla itämerensuomalaisten kielten laitoksella tuntui juhlan oleminen. Jokaisessa luokassa opettaja kertoi joulun symboleista, ruoasta ja perinteistä. Kynttilät paloivat pöydillä. Opiskelijat maistelivat piparkakkuja ja joivat glögiä. — Joulun aikana jokaisella kurssilla puhutaan edelleenkin juhlan perinteistä, lauletaan joululauluja ja luetaan jotakin uutta tietoa joulusta, itämerensuomalaisten kielten laitoksen suomen kielen opettaja Olga Gorškova sanoo. Pikkujoulun järjestäminen riippuu kuitenkin opiskelijoista ja heidän kiinnostuksesta juhlaan. — Meidän kurssimme järjesti pikkujoulun viime vuonna. Myös minä osallistuin siihen. Me kutsutimme Jeans Kantele -yhtyeen, joka auttoi meitä uppoamaan uppoutumaan suomalais-ugrilaisen maailmaan. Valitettavasti tänä vuonna neljännen vuosikurssin opiskelijoilla ei riittänyt aikaa pikkujoulun järjestämiseen, koska heillä oli samaan aikaan tenttejä, viiden vuosikurssin opiskelija Inna Lesnina kertoo. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijan Julia Knjazevan mielestä pikkujoulua ei vietetty myös sen takia, että jopa ensimmäisellä vuosikurssilla suurin osa opiskelijoista ei ole aidosti kiinnostunut suomen kielestä. — On harmi, ettei tänä vuonna järjestetty juhlaa, koska meidän joukossamme on niitä, jotka pitävät suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista ja yrittävät käydä erilaisissa suomalaisissa ja suomenkielisissä tapahtumissa Petroskoissa, Knjazeva huomauttaa. KS Voittajat näkivät Syndyn ensimmäisinä Kilpailu Anna Tarzalainen Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] K arjalaisen joulun järjestäjät tekivät kilpailun lopputulokset. Joulukilpailun osanottajat kilpailivat neljässä sarjassa: joulusatu, -kortti, -esine ja -piirrosfilmi. Kilpailuun osallistui eri-ikäisiä ihmisiä. — Kilpailu on järjestetty ensimmäisen kerran, ja osallistujia oli aika paljon. Toivomme, että ensi vuoden kilpailuun tulee nykyistä enemmän satuja, piirroksia, käsitöitä ja piirrosfilmejä, Petroskoin infokeskuksen johtaja Aleksandra Jermolenko sanoo. Järjestäjien oli vaikea valita parhaimmat työt, siksi kolmannen sijan saivat kaksi osallistujaa. Suurin osa töistä on tullut Prääsästä, Pet- roskoista, Kontupohjasta, Pitkärannasta ja Aunuksesta. — Olemme saaneet yli 24 satua, joista suuremman osan on kirjoittanut 13—18-vuotiaita. Joulukortteja on piirtänyt eniten 9—12-vuotiai ta. Kilpailuun osallistui lapset vanhempineen, kilpailun järjestäjä Anna Rybalova huomauttaa. Syndy jakoi lahjoja Kilpailun osanottajien työt ilahduttivat tuomaristoa ja 22 osallistujaa sai lahjat. Niiden joukossa olivat sertifikaatit, jotka antavat oikeuden ilmaiseen leijahiihtovarusteiden ja huskyvaljakkoajeluun. Yllätyksenä oli se, että lahjat voittajille luovutti karjalaisen joulun henki Syndy. Kilpailun voittajat näkivät sen ensimmäisinä. — Olen osallistunut moniin kilpailuihin ja mielelläni osallistunut tähän kilpailuun. Ompelen kansallisia nukkeja ja tähän kilpailuun olen tehnyt Pakkaine-nuken. Toi- von, että tämä kilpailu järjestetään edelleen, koska se luo hyvää joulutunnelmaa, kilpailun voittaja Natalja Gotšijeva kertoo. Kilpailun järjestäjät korostivat, että monet omin käsin tehdyt esineet ovat ainutlaatuisia ja laadukkaita. Tuomariston mielestä käsityöesineistä voivat tulla uudet karjalaiset matkamuistot. KS Karjalan Sanomat 13 Keskiviikkona 31. 12. 2014 Tilaisuuden yleisvaikutelma: Karjalassa on riittävän paljon lahjakkaita lapsia. Nuoret kotiseuduntutkijat esittivät teoksiaan Koululaiset ovat tutkineet vepsäläisten ja karjalaisten historiaa, kulttuuria ja kansanperinteitä. Kilpailu P etroskoin suomalais-ugrilainen Elias Lönnrotin koulu ja Karjalan Vladimir Morozovin lasten ja nuorten kirjasto pitivät joulukuun lopulla nuorten kotiseuduntutkijoiden konferenssin. Tilaisuuden antama yleisvaikutelma oli hyvin myönteinen: Karjalassa on riittävän paljon lahjakkaita lapsia. Konferenssin aloitteentekijöinä ovat kirjaston kotiseuduntutkimuksen ja bibliografian osaston johtaja Julia Zavjalova ja koulun vanhempi kirjastonhoitaja Tatjana Sysojeva. Konferenssi omistettiin kolmelle merkkitapahtumalle eli Venäjän kulttuurivuodelle ja Karjalan tuleville 95- ja 100-vuotispäiville. Konferenssin avajaisissa lausuttiin muun muassa vepsäläisen runoilijan Nikolai Abramovin runoja. Sen jälkeen alkoi luovien hankkeiden puolustus eri jaostoissa nimeltään Nuoret tähtöset, Kotikaupunki, Karjalan tuntijat, Kulttuuri ja Karjalan kirjallisuus, Karjala lasten silmin ja Sotahistoria. Sotahistorian sarjassa esiintyi Karjalan kadettikoulun kasvatteja. Lasten teoksia arvosteltiin ikäryhmittäin. Ainutlaatuisen teoksen esitti vanhimman ikäryhmän osanottaja Darja Vasiljeva Äänisenrannan piiristä Puujoen keskikoulusta. Lautakunta arvosteli hänen Perheeni historia -teostaan kokoavana kuvana, joka kertoo vepsäläiskansan perinteistä. Tutkimustyössään Darja Vasiljeva vertaa perheensä historiaa kotimaansa historiaan, mikä hänen mukaansa on työn tärkein aspekti. Kertomuksensa päätteeksi hän on keksinyt runomittaisen sadun vepsäläisistä. Teoksen joka sivu on koristettu suolataikinasta tehdyillä pienillä, pohjoiskansojen kes- ,, Villalankaan lisättiin hevosen jouhia, minkä ansiosta lapasesta tuli hyvin jäykkä ja vedenkestävä. kuudessa suosiossa olevilla hahmoilla ja esineillä. Liza Osipova asuu Suojärven piirissä Gumarinon taajamassa ja opiskelee Porajärven koulussa. Hänen sukunsa historia sai alkunsa Seesjärven karjalaisista. Liza vierailee Seesjärven seudulla hyvin usein. Hänen työnsä on omistettu kotiseudun perinteille ja nimittäin lapasten neulonnalle. Tyttö on oppinut neulomaan lapasia kotitekoisella ohuella puupuikolla. Aivan varmasti vain harva tietää, minkä mallisia lapasia ovat käyttäneet ja käyttävät edelleenkin seesjärveläiset miehet kalalle tai metsään lähtiessään. Kävi ilmi, että lapasia neulottiin lampaanvillasta. Villalankaan lisättiin hevosen jouhia, minkä ansiosta lapasesta tuli hyvin jäykkä ja vedenkestävä. Käteen vedetyssä lapasissa veri kiertää paremmin, eikä kalastaja tunne kylmyyttä. Lizalla oli mukana äidilleen ja isälleen omin käsin neulotut lapaset. Lisäksi tyttö on tutkinut seesjärveläisten kalastajien kieltoja ja tapoja, osa joista on säilynyt nykypäiviimme asti ja nykyajan nuoret ovat noudattaneet niitä. Natalja Timbajeva suomalaisugrilaisesta koulusta on kertonut työssään tunnetuista henkilöistä, jotka ovat useita vuosia kehittäneet vepsäläisten kirjakieltä, kirjallisuutta ja säilyttäneet kansanperinteitä. Kyse on lähinnä Zinaida Strogalštšikovasta, Nina Zaitsevasta ja Svetlana Pasjukovasta. Liza Osipovan tutkimustyö on omistettu kotiseudun perinteille ja nimittäin lapasten neulonnalle. Kuva: Natalja Krasavtseva Ja taas koulun juhlasali täyttyi lapsista, joille myönnetiin lahjoja ja kunniakirjoja. Opettajia ja vanhempia kohtaan lausuttiin paljon hyvää. Kiitossanojen rinnalla lautakunta teki aiheellisia huomautuksia osanottajien töiden suhteen. Lapset ovat käyttäneet töissään liian paljon Internetistä lainattuja tietoja, joihin ei kannata luottaa täydessä määrin. Lisäksi minkä tahansa kilpailun säännöt edellyttävät omatoimista tutkimustyötä. Nyt konferensiin osanottajilla on aikaa epäkohtien korjaamiseen. Tämä on vasta ensimmäinen kilpailu alaikäisten kotiseuduntutkijoiden kesken ja suuren hankkeen alku. Eräitä korjauksia tehtiin spontaanisti kilpailun aikana. Näin karjalainen kirjailija Vladimir Sofijenko ehdotti osanottajien töiden lähettämistä seuraavaan festivaaliin nimeltään Petroglif eli Kalliopiirros. Konferenssin järjestelykomitea kannatti ehdotusta. Natalja Krasavtseva Matkaile ekotehokkaasti Karjalassa! Kuinka voi matkailla ekotehokkaasti Karjalassa, siitä kertoo Petropress-kustantamossa julkaistu opaskirjan venäjänkielinen versio. Matkaile ekotehokkaasti Karjalassa -opaskirja sisältää tietoja Sininen tie -reitillä sijaitsevista ekotehokkaista matkailukohteista, sen infrastruktuurista sekä tarjottavista kuljetuspalveluista. Kyseessä ovat esimerkiksi Suomen Ilomantsissa sijaitsevat erämatkailukeskus Käenkoski, Möh- kön ruukki, Parppeinvaaran runokylä ja Petkeljärven kansallispuisto. Kirjassa on esitelty tietoja muun muassa Karjalan tasavallan Prääsän piirin Kolatselän Magu Pala -levähdysalueesta, Sortavalan Piipun Piha -hotellista, Ruskealan marmoripuistosta sekä Sortavalan piirin Värtsilän kylän Jänismäkikauppakeskuksesta. Matkailuyrittäjät löytävät vuorostaan kirjasta vihjeitä ekotehokkaan teknologian käyttämises- tä. Opaskirjan avulla turistit saavat tietää siitä, miten matkustaa ekotehokkaasti. Kirjan laatijat ovat Suomen ympäristökeskuksen edustaja Suvi Kärmeniemi sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajat Timo J. Hokkanen ja Daisy Silvennoinen. Heidän aineistoaan täydentävät valokuvaajien Sami Niemeläisen, Joona Kotilaisen ja Jaana-Marja Rotisen tekemät kuvat. Venäjäksi kirjan on kääntänyt petroskoilainen kääntäjä Vadim Byrkland. Aineistoa Karjalan tasavallan matkailukohteista on antanut Eco Efficient tourism -hankkeen koordinaattori Venäjältä Igor Ševtšuk ja niiden valokuvia valokuvaaja Anton Juško. Kirja on julkaistu kansainvälisen Karelia ENPI CBC -ohjelman avulla Euroopan Unionin, Suomen ja Karjalan tasavallan tuella. Valeri Sidorkin Filmi inkeriläisistä on nyt netissä Pietarin alueen inkeriläisten kulttuurista kertova elokuva on esillä netissä. Se kertoo äyrämöisten ja savakoiden kansallisista puvuista, ruoasta, elinkeinosta sekä laulu- ja tanssiperinteistä. Filmin henkilöt ovat inkeriläisiä, jotka vaalivat esiisien perinteitä ja uskontoa. Vuodesta toiseen he ovat tavanneet kansallisissa juhlissa, joissa näyttäneet pukujansa, vanhoja kotitaloustarvikkeita sekä laulaneet kansallisia lauluja. Elokuvan päähahmona on tuli. Se symboloi jälleensyntymistä ja sielun puhdistusta kaikesta pahasta. Siitä syystä inkeriläiset ovat tavanneet juhannuksena ja polttaneet kokkoja, joiden juuri uskottiin puhdistavan sielua. Vuosittain inkeriläiset koko Venäjältä viettävät juhannusta Inkerinmaalla. Dokumentti on tuotettu Venäjän suomalais-ugrilaisessa keskuksessa. Se filmattiin tutkimusmatkoilla, jotka tehtiin Pietariin sekä Siestarjoen ja Seuloskoin piireihin lokakuussa 2013 ja kesäkuussa 2014. Dokumentin voi katsoa verkossa osoitteesta: www. fusee.tv. KS Visakoivusta kolmas tutkielma ulos Koivua on aina pidetty Venäjän symbolina. Harvinaisesta visakoivusta on puolestaan tullut Karjalan brändi. Visakoivun runko ei ole kaunis, mutta puuaines omalta sisäkuvioltaan muistuttaa paljolti marmoria. Siis visakoivusta tehdään kauniita esineitä. Karjalan tiedemiehet ovat huolestuneet Karjalan visakoivuvarojen elvyttämisestä. Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen metsän instituutissa on tutkittu jo 1990-luvulta, miten kasvattaa visakoivua. Monta vuotta peräkkäin biologian tohtori Lidija Vetšinnikova on tuottanut visakoivua instituutin laboratoriossa keinotekoisesti. Kloonien tuottaminen on tehokas keino. Tutkimuksien tuloksista Vetšinnikova on kirjoittanut kaksi tutkielmaa. Tänä vuonna Lidija Vetšinnikova, Aleksandr Titov ja Ruotsissa asuva biologi Tatjana Kuznetsova kirjoittivat kolmannen tutkielman visakoivusta. Kirja esiteltiin Karjalan kansallisessa kirjastossa. Valeri Sidorkin 14 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 31. 12. 2014 Vapaa-aika ”Tunne siitä, että olin pihamaalla, jolla isoäiti oli lapsena leikkinyt, tempaisi mukaansa.” Niin on juuria taas etsitty Mistä kumpuaa halu, joka saa ihmisen etsimään juuriaan, kiinnostus lähteä matkalle menneisyyteen, istua linja-auton kyydissä pitkin Vienan Karjalan mutkaisia ja kuoppaisia teitä löytääkseen mahdollisesti sen pihamaan, jolla isoäiti on lapsena leikkinyt? J uureni ovat Vienan Karjalassa, Uhtualla. Isoisäni Iivo Mitrofanoffin tarkkaa kotipaikkaa en tiedä. Isoäitini Anna, omaa sukua Dorofejeff, oli lähtöisin Lamminpohjasta. Viena-henkisinä ja heimotyöstä innostuneina karjalaisten sivistyksen ja taloudellisen aseman edistäminen oli heille sydämen asia. He olivatkin niiden karjalaislähtöisten, Suomessa asuvien joukossa, jotka olivat vuonna 1906 perustamassa Vienan Karjalaisten Liittoa, josta myöhemmin tuli Karjalan Sivistysseura. Kotona ja suvun parissa puhuttiin aika paljon Iivon ja Annan Uhtuasta. Sukutaustasta oltiin ylpeitä, tarinoita menneistä ajoista kerrottiin vapaasti, oltiinhan Suomeen tultu vapaaehtoisesti. Isovanhemmat olivat jo nuorina oleskelleet Suomen puolelle muuttaneiden sukulaistensa luona, käyneet kouluakin. Lapsesta oli jännittävää, kun suvussa oli Mitrofanoffeja, Dorofejeffeja, Sofronoffeja ja Klementjeffeja. Sukuun liittyi jotakin mystistä. Isovanhempani olivat tavanneet Uhtualla hyvin varhain, pieni Iivo oli lähetetty ostamaan tupakkaa Annan äidin kaupasta. Kotiin tultuansa Iivo oli todennut, että ”Siellä oli soma tyttöni, sen mie nain”. Anna oli tuolloin kolmen vanha, Iivo viisi. Rakkaustarina heidän välilleen sitten syntyi ja oli todellinen. Olen saanut periä heidän rakkauskirjeensä vuosilta 1903–1906, ne kertovat todellisesta lemmen palosta. Tammikuussa 1906 Anna ja Iivo menivät naimisiin ja ottivat Suomeen asetuttuaan nimekseen Kaukoniemi. Rakkaus kesti 13 lapsen syntymän, usean pienokaisen kuoleman, erillään olot ja rajan ylitykset, rankat taloudelliset ajat, Iivon osallistumisen 1. maailmansotaan tsaarin armeijassa, vakavan sairauden ja aikaisen menehtymisen. Tiesin, että Lamminpohjassa olisi löydettävissä sen talon paikka, jossa isoäitini oli lapsuudes- ,, Kirjoitettujen viestien avulla voin matkata runsaan sadan vuoden taakse menneeseen. Mansardikattoinen talo ja lehtikuuset, olen löytänyt pihapiirin, jossa aikaisemmin oli isoäitini synnyinkoti. saan ollut. Lähdin menneenä kesänä Uhtualle (tai siis Kalevalaan, mutta meille Suomessa asuville on niin vaikeaa puhua muusta kuin Uhtuasta), kun Afanasjevien sukuseura teki sinne matkan. Sukuyhteyteni heihin on kovin kaukainen, mutta hyvin valmisteltu matka ja kiinnostava ohjelma ratkaisivat osallistumiseni. Karjalan Heimossa on 1990-luvulla julkaistu sukututkija Irja Rämän selvityksiä uhtualaisista suvuista. Kirkonkirjoista ja muista lähteistä Topi Louhikosken selfie, taustalla Uhut-seuran mökki ja heimosisaria, Topin laseissa bussimme ja matkalaisia. kootun tiedon pohjalta oli Uhtualta laadittu myös karttoja, joihin on merkitty tietoa siitä, millä alueella mikäkin suku on asunut. Karjalan Heimon jutussa olleiden tietojen ja jo tuonilmaisiin siirtyneen tädin kertoman perusteella sitten suunnistin. Piti löytää mansardikattoinen talo ja sen vieressä olevat lehtikuuset. Vaikka Uhtuanjoen uomaa on ajan kuluessa ruopattu ja muutettu, olivat karttoihin piirretyt maisemat tunnistettavissa. Joen varressa on ollut monien talokuntien rypäs. Siinä missä joki tekee mutkan, on vanhan kyläkartan Suvikon talon paikalla ollut alun perin Terosen Mikin eli Nikifor Dorofejeffin eli isoäitini isän suuri suomalaiseen malliin rakennettu talo. Siinä isoäitini Anna oli syntynyt. Lehtikuuset olivat mainio vihje paikan etsimiseen. Pysäytimme bussimme tien päähän ja kas, edes ulos emme ehtineet astua, kun jo joku huomasi puut. Ja mansardikattoisen, tyhjänä olevan talon. Ulos siis ja etsimään yli polven kasvavasta heinikosta uunin pohjaa, josta tätini oli vuosia sitten ottanut muistoksi muutaman kiven. Uunin paikka ei löytynyt, mutta ei väliä. Tunne siitä, että olin pihamaalla, jolla isoäiti oli lapsena leikkinyt, tempaisi mukaansa. Matkanjohtajamme tajusi isoisänsä Otto Louhikosken asuneen samoilla tanhuvilla. Ikätoveri kun Otto oli isoäitini kanssa, oletettavaa on, että olivat keskenään siinä joskus leikkineet. Oton jälkeläinen kolmannessa polvessa on Topi Alasuutari, nuori mies, joka oli matkalla sisarensa ja vanhempiensa keralla. Sukuselvitykset Topi jätti äitinsä huoleksi, kiinnostavaa hänen mielestään oli nähdä Vienan Karjala ja siellä asustavat ihmiset. Metsät, joet, ne kuuluisat kuoppaiset tiet. Saada nähdä miten Uhtualla eletään ja ollaan, tutustua paikallisiin asukkaisiin. Kun uhtualaisista vain osa enää puhuu karjalaa tai suomea, otettiin nuorten kesken avuksi tekniikka. Keskustelu sujui riittävästi internetistä ladattavan sanakirjan avulla. Jutustelu Sommelon katrillin jälkitunnelmissa Kuitin rannalla pääsikin hyvään vauhtiin, mutta sitten paikallisen keskustelukumppanin tyttöystävä sai tarpeekseen. Mitä minulle sitten jäi tästä juurien etsimismatkasta? Omin silmin nähty paikka, jossa isoäiti oli oleskellut, todellinen paikka, josta olin kuullut kerrottavan? Sinnekö siirryn ajatuksissani, kun mietin olemassa oloani, vienalaisuuttani ja rakennan historiallista menneisyyttäni? Ehkä joskus tutustun todella kaikkeen siihen materiaaliin, jota minulla on isovanhemmistani: rakkauskirjeisiin, sukukirjoihin, joita on kirjoitettu Sofronoffien eli Annan äidinäidin suvusta, sukutauluihin, asiakirjoihin, joiden joukossa on todistus isovanhemmille myönnetystä Suomen kansalaisuudesta. Silloin luen sitten perusteellisesti myös ne sadat postikortit, jotka ovat tallessa isoäidin jouluksi 1902 Iivolta saamassa albumissa. Niihin kirjoitettujen viestien avulla voin matkata runsaan sadan vuoden taakse menneeseen ja seurata, kuinka Iivo kiersi ympäri Vienaa ja kävi jopa Pietarissa kauppamatkoillaan. Liitän sitten kaiken sen Vienassa näkemääni ja kokemaani, luon kaikesta tuosta ymmärrykseni isän suvun historiallisesta elämästä. Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajana lämmin kiitokseni kaikille karjalaisille ystävilleni. Tämä on ollut hieno vuosi saada tehdä yhteistyötä teidän kanssanne. Toivotan oikein hyvää vuoden vaihdetta. 2015 on kirjallisuuden vuosi ja Kalevalan 180-vuotisjuhlavuosi molemmissa maissa. Tehkäämme noista teemoista yhdessä näkyviä. Eeva-Kaisa Linna Kirjoittaja on Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja. Karjalan Sanomat 15 Keskiviikkona 31. 12. 2014 Menot 31.12. – 14.01. Horoskooppi Teatterit Lapsille Kansallinen teatteri Musiikkiteatteri 2.01. Peter Pan. Barrie. Jouluesitys, suuri näyttämö, koko perheen näytelmä, suositeltava yli 6-vuotiaille, klo 11.00, 14.00. Muut esitykset 3.01., 4.01., 5.01., 6.01. klo 11.00, 14.00. 31.12. Morozko. Maksimov. Musiikkisatu lapsille ja aikuisille, suuri näyttämö, koko perheen näytelmä, suositeltava pienimmille, kesto 50 min., klo 12.00. Lippujen hinnat 50—300 rpl. Muut esitykset 2.01., 3.01. klo 11.00, 14.00, 17.00, 18.01. klo 13.00. 4.01. Nasto-kaunotar. Salo. Karjalaiseen satuun pohjautuva yksinäytöksinen musiikkisatu, suositeltava yli 6-vuotiaille, suuri näyttämö, klo 11.00, 14.00. Lippujen hinnat 50—300 rpl. Muut esitykset 5.01. klo 11.00, 14.00, 6.01. klo 11.00, 14.00, 17.00. Karl Marxin katu 19, puh. 782674 Kirovinaukio 4 Musiikkiteatteri Kirovinaukio 4, puh. 783738 13.01. Yöesitys: Baletin gaala. Teatterin solistit ja balettikuoro esittävät katkelmia suosituista baleteista. Klo 22.00. Lippujen hinnat 100—1200 rpl. Karjalan draamateatteri Kirovinkatu 12, puh. 767127 3.01. Kauneuskuningatar. McDonah. Yksinäytöksinen komediatrilleri, klo 19.00. Liput 300 rpl. 4.01. 13. Cooney. Kaksinäytöksinen tilannekomedia, klo 19.00. Liput 500 rpl. 6.01. Nastasja Filippovna. Klimontovitš. Dostojevskin Idiootin mukaan, suositeltava yli 16-vuotiaille, klo 19.00. Liput 600 rpl. 7.01. Akka Chanel. Koljada. Kaksinäytöksinen komedia aikuisille, klo 19.00. Liput 600 rpl. 8.01. Granaattirannerengas. Klimontovitš. Kaksinäytöksinen romanssi, klo 19.00. Liput 500 rpl. Muu esitys 13.01. klo 19.00. 9.01. Se sama Dulcinea. Volodin. Kolminäytöksiset historiikit, klo 19.00. Liput 400 rpl. 10.01. Minusta ja minun äidistäni. Isajeva. Kaksinäytöksiset muistelmat, klo 19.00. Liput 500 rpl. 11.01. Kaksi isossa kaupungissa. Moskvina. Klo 19.00. Liput 600 rpl. Musiikki Kantele-talon sali Karl Marxin katu 6 3.01. Joulukuusi Kantele-talossa. Kantele-yhtyeen joululle ja uudellevuodelle omistetussa ohjelmassa perinteisiä karjalan- ja venäjänkielisiä joululeikkejä ja -lauluja. Suositeltava koko perheelle. Klo 15.00. 350 rpl. Muut esitykset 5.01. klo 17.00, 6.01. klo 12.00. Filharmonian suuri sali Kansallinen teatteri Karl Marxin katu 19, puh. 782674 Joulupukkia tapaamaan! Teatterit 2.01. Vierailulle Joulupukin luokse. Lapsia ja aikuisia kutsutaan tapaamaan Joulupukkia. Joulupukkina näyttelijä Andrei Gorškov. Pieni näyttämö, klo 13.00, 16.00. Liput 500 rpl. Kansallinen teatteri, Karl Marxin katu 19. U usivuosi ja Joulu ovat merkittäviä juhlia jokaiselle lapselle. Vartuttuammekin haluamme uutenavuotena palata hetkeksi lapsuuteen ja satuomaiseen juhlatunnelmaan. Karjalan kansallinen teatteri 28.02. asti. Kerran 40 vuotta sitten. Neuvostokansalaisten 1970-luvun arkielämästä kertovassa näyttelyssä museoesineitä, 1970-luvun dokumentteja ja valokuvia museon ja yksityisistä kokoelmista. Karjalan taidemuseo Karl Marxin katu 8, ti—su 10.00—18.00, to 12.00—20.00, puh. 783713, Liput 30—100 rpl. Näyttelyt 3.01. Joululoma taidemuseossa. Lapsille ja aikuisille suunnattu ohjelma, jossa valistuspelejä ja mestariluokkia. Myös 4.01., 6.01., 8.01., 9.01., 10.00. Mestariluokan lipun hinta 250 rpl. 18.01. asti. Baltian maiden mestarit ja Jadviga Žilvinska. Taidemuseon ja Unik Art -antiikkisalongin yhteisnäyttelyssä Liettuan, Latvian ja Viron taiteilijoiden teoksia. 25.01. asti. Äänisen paletti. Karjalan taiteilijoiden vuosinäyttelyssä maalauksia, piirroksia, taidekäsitöitä ja objekteja. Avajaiset klo 16.00. Vapaa pääsy 22.02. asti. Konstantin Korovin. Esillä 59 ”venäläisen impressionistin” Konstantin Korovinin maalausta ja piirrosta Pietarin Venäläisen museon kokoelmista. Karjalan kansallinen museo Kaupungin näyttelysali 29.01. asti. Itä-Fennoskandian palvontapaikat. Barentsin alueiden museoiden yhteistyönä syntyneessä näyttelyssä Igor Georgijevskin (Petroskoi), Mark Šahnovitšin (Petroskoi) ja Vjatšeslav Mizinin (Pietari) valokuvia Karjalan ja Kuolan niemimaan tunnetuista palvontapaikoista. 11.01. asti. Pastellirunous. Esillä petroskoilaisten nuorten ja kokeneiden taiteilijoiden pastellitöitä ja muita piirroksia. Kirovinkatu 12 5.01. Costa del Sol. Joulukonsertissa Vitali Kis (kitara, Moskova), Jelena Kis (laulu, Moskova), Mihail Totski (harmonikka, Petroskoi) ja yhtye A-Jazz soittavat rock’n’rollia, tangoa, latinoa, bluesia ja jazzia. Klo 18.00. Lippujen hinnat 350—1100 rpl. Muu konsertti 6.01. klo 18.00. 13.01. Loyko. Musiikkiristeyksessä-kausisarjan toisessa konsertissa Karjalan sinfoniaorkesteri ja Loyko-trio soittavat kapellimestari Aleksei Njagan johdolla mustalaista ja venäläistä musiikkia. Klo 19.00. Lippujen hinnat 350—1000 rpl. Lenininaukio 1, ti—su 10.00—17.30, puh. 769479, liput 20—200 rpl. Lenininkatu 26, ti—su 12.00—19.00, puh. 781650, liput 20—50 rpl. Mediakeskus Vyhod Karl Marxin katu 14, ti—la 12.00—19.00, su 12.00—17.00, puh. 761441, liput 10— 20 rpl. tarjoaa tänä vuonna sellaisen mahdollisuuden venäjänkielisessä ohjelmassaan Vierailulle Joulupukin luokse. Teatterin pienellä näyttämöllä pieniä ja aikuisia lapsia odottaa mukaansatempaava matka pohjoiseen maahan hyväntahtoisen Joulupukin luokse. Kiikkutuolillaan istuva maailmankuulu ukki lupaa löytää aikaa jokaiselle lapselle. Lapsia odottavat myös iloiset kilpailut, leikit ja valokuva Joulupukin kanssa. Joulupukin teatteriresidenssi on avoinna joka päivä 2.01.—6.01. välisenä aikana. ks 31.12. asti. Joulumarkkinat. Karjalan käsityötaiteilijoiden myyntinäyttely. Vapaa pääsy 13.01. ЁКЛМН. Vanhan uudenvuoden juhla. Ohjelmassa Minun juhlapöytä -valokuvanäyttely, omin käsin koristettu joulukuusi, animaatioita, äänitteitä, videoita, performansseja ja juhlapöytä. Klo 22.00. Vapaa pääsy Kižin näyttelykeskus Fedosovankatu 19, ma—su 10.00— 18.00 (ke 12.00—20.00), puh. 775116, liput 30—55 rpl. 2.01.—18.01. Pohjoiset joulujuhlat. Ohjelmassa mm. jouluesitys, kansanleikkejä, vanhoja lauluja, omin käsin tehty käsipeili. Päivittäin klo 10.00—18.00. 1.02. asti. Ei-eräässä kuningaskunnassa. Pohjois-Venäjän kansansatujen maailmasta kertova näyttely. Käsityöammattien keskus Kirovinkatu 13, ti—pe 10.00—19.00, ma ja la 12.00—19.00, puh. 783062, liput 10—20 rpl. 31.12. asti. Joulumarkkinat. Karjalan käsityötaiteilijoiden myyntinäyttely. Vapaa pääsy 10.01. asti. Uudenvuoden tarinat. Esillä petroskoilaistaiteilijoiden Viktorija Zorinan maalauksia, Nelli Grigorjevan piirroksia ja Alla Zatšosovan keramiikkatöitä. Aiheena joulu ja uusivuosi. Nukkekoti-galleria La Rochellen katu 13, ma—la 12.00— 17.00, puh. 773456 31.01. asti. Villa-akvarelli. Esillä käsityötaiteilijoiden Natalja Frolovan ja Jelena Kubrinan töitä. 2.01. Vierailulle Joulupukin luokse. Lapsia ja aikuisia kutsutaan tapaamaan Joulupukkia. Joulupukkina näyttelijä Andrei Gorškov. Pieni näyttämö, klo 13.00, 16.00. Liput 500 rpl. (lapsi+aikuinen ja lahja lapselle). Myös 3.01., 4.01., 5.01., 6.01. klo 13.00, 16.00. 14.01. Samppanjaa! Heti! Tšehovin mukaan. Pieni näyttämö, suomen kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi, kesto 2 h 10 min., klo 19.00. Nukketeatteri Karl Marxin katu 19, puh. 785092 2.01. Peikkojen taikakirja. Uudenvuoden esitys 4—10-vuotiaille, kesto 1 h 20 min., klo 14.00. Liput 300 rpl. Muut esitykset 3.01. klo 14.00, 16.00, 5.01. klo 14.00, 6.01. klo 12.00, 7.01. klo 14.00. 4.01. Uusivuosi muksuille: vuodesta kolmeen. Uudenvuoden esitys 1—3vuotiaille, kesto 40 min., klo 18.00. Liput 300 rpl. Muu esitykset 5.01. klo 10.00, 18.00, 6.01. klo 10.00, 16.00, 18.00, 7.01. klo 10.00, 12.00, 16.00, 18.00, 8.01. klo 12.00. 5.01. Uusivuosi disko-tyyliin. Uudenvuoden esitys yli 9-vuotiaille, kesto 1 h, klo 16.00. Liput 250 rpl. Ad Liberum -teatteri Oktjabrskikatu 11, kassa avoinna pe—su 15—19, puh. 636979 3.01. Sammakkoprinsessa. Uudenvuoden esitys lapsille ja aikuisille. Koneenrakentajien kulttuuritalon salissa, klo 11.00, 14.00. Liput 300 rpl. Muut esitykset 4.01., 5.01. klo 11.00, 14.00. Filharmonian pieni sali Kirovinkatu 12 10.01. Puhaltimista, jazzista ja äänistä. Kahdesta viiteen -kausisarjan konsertissa Karjalan filharmonian solisteja. 2—3-vuotiaille klo 11.00, 4—5-vuotiaille klo 12.00. Liput 100 rpl. Rock & Pop 4.01. Frost. Luoteis-Venäjän rockfestivaalilla esiintyvät Brigadnyi Podryad ja Stigmata. Klo 18.00. Klubi Amsterdam, Karl Marxin katu 1a. 6.01. Guts Out. Esiintyvät Guts Out (Moskova, NYHC), Steamboats (Petroskoi, pop-punk/hardcore), Footstep (Petroskoi, hardcore) ja Boulder Dash (Petroskoi, hardcore). Klo 19.00. Liput 200 rpl. Klubi Zavod, Kalinininkatu 1. 7.01. Joulukonsertti. Esiintyvät Samosad Bend & Asketics. Klo 20.00. Liput 100 rpl. Klubi Zavod, Kalinininkatu 1. 7.01. Akustinen konsertti. Esiintyjänä Angel NeBes (Pietari). Klo 18.30. Lippujen hinnat 200—300 rpl. Klubi Z.EFFIR, Krasnajakatu 10. Oinas 21.03.–20.04. Tällä jaksolla tähdet suosittelevat olla ottamatta riskejä. Teet virheellisiä päätöksiä. Työssä menestyt neuvotteluissa vanhojen työpartnereiden kanssa. Härkä 21.04.–20.05. Jakson lopussa tunnet itsesi masentuneena. Juhlatouhu on vienyt kaikki voimasi. Virkisty, edelläsi on vain onnellisia hetkiä. Kaksoset 21.05.–21.06. Työelämässä terävät ajatuksesi saattavat herättää jopa ärsytystä. Harkitse huolella toisten esittämiä ehdotuksia. Jos et ole itsepäisenä työsuhteissa, voit saada hyviä tuloksia. Rapu 22.06.–22.07. Jakso on hyvä ratkaisemaan vaikeitakin ongelmia: pääasia, että itse tiedät, missä mennään. Omaa taidokkuutta ei ole kuitenkaan syytä lähteä todistelemaan kenellekään. Leijona 23.07.–23.08. Mieti, pärjäätkö asiassa ennen kuin suostut siihen. Jos vauhtia ja vaarallisia tilanteita on yllin kyllin, vältä liian hätiköityjä johtopäätöksiä. Tapahtumien kulku riippuu sinusta itsestäsi aika pitkälti. Neitsyt 24.08.–23.09. Joudut tekemään enemmän kuin tavallisesti. Mutta lopussa saat palkinnon. Uuden vuoden alussa päätät, että tarvitset lisäkoulutusta. Uusien taitojen hankkiminen auttaa tulevaisuudessa. Vaaka 24.09.–23.10. Tapaat mukavia ihmisiä. Kiinnitä enemmän huomiota ystäviin ja perheeseesi. Jos läheiset haluavat tulla luoksesi illalliseksi, kutsu ja nauti ihansta hetkistä perheen kanssa. Skorpioni 24.10.–22.11. Sinun pitää aktivoitua ja innostua, näet paljon mahdollisuuksia. Neuvottelut onnistuvat. Intuitiosi on voimakas, sinun kannattaa nyt toimia sen mukaan. Jousimies 23.11.–21.12. Vahva intuitio antaa hyvän alun viikolle. Uusiin mahdollisuuksiin on syytä tarttua kaksin käsin. Olet onnettaren suosikki tällä jaksolla. Voit ryhtyä rohkeasti peliin. Kauris 22.12.–20.01. Menestyt kaikessa, mihin ryhdyt. Osaat hoitaa asiat oikein. Olet varsin tyytyväinen elämäntilanteeseesi. Viikonloppuna voi olla pelissä onnea, osta arpa tai kaksi. Vesimies 21.01.–19.02. Olet hankalassa tilanteessa, mutta sinun pitää ihan itse selvittää se. Onneksi saat tukea ja apua tilanteessa, sekin on jo paljon. Ota apu kiitollisuudella vastaan. Kalat 20.02.–20.03. Uuden vuoden ensimmäinen viikko on lepoa varten. Kaipaat vaihtelua, mutta sen aika ei ole vielä. Et ole valmis ottamaan uusia asioita vastaan. Odota vähän. 16 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 31. 12. 2014 Sää -4 .. +1 0 .. -2 0 .. -1 Perjantaina 0 .. -1 0 .. -1 -6 .. +1 -3 .. +1 Paulo Coelho Uudenvuoden historia -1 .. 0 -4 .. -1 ”Unelmien toteuttaminen tekee elämän mielenkiintoiseksi." Fakta Huomenna -1 .. -3 -2 .. +1 Viikon vitsi -1 .. -1 0 .. 0 -1 .. -1 0 .. +1 -3 .. +1 Viikonloppuna 0 .. 0 +1 .. -1 0 .. +2 +2 .. -1 — Miksi pukki ei jää eläkkeelle? — Kun on töissä vain päivän vuodessa, ei paljon eläkettä kartu. +2 .. -1 Viikon vieras: Irina Syrjäläinen ,, Elämä on täynnä töitä koulussa, kielikursseilla ja oppikirjojen parissa. 1. tammikuuta monissa maissa juhlitaan uuttavuotta. Päätöksen vuoden vaihtumisesta 1.01. teki Roomalainen valtiomies Julius Caesar vuonna 46 eKr. 1400 -luvulle asti Venäjällä juhlittiin uuttavuotta 1. maaliskuuta kuin Roomassa tai 1. syyskuuta kuin Bysantin valtakunnassa. 1700 vuonna Pietari Suuren määräyksestä tehtiin tammikuun 1:sestä uudenvuoden päivä eurooppalaisen tavan mukaan. 1800 -luvun lopulla ensimmäiset lasilliset joulupallot ilmestyivät Saksassa. Lauschassa tehtiin joulupalloja, jotka myytiin moniin maihin. Silloin myös alettiin jättää lahjoja kuusen alle. 1895 vuonna Yhdysvalloissa tehtiin ensimmäinen valoketju. Sillä koristeltiin kuusia maan presidentin talon edessä. 1918 vuodesta alkaen kuusi kiellettiin käyttämästä joulupuuna Neuvostoliitossa. Vasta 27 vuoden kuluttua alettiin uudestaan koristella kuusia. Samana vuonna uudenvuoden hahmot pakkasukko ja lumityttö syntyivat. 1970 vuonna Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev piti ensimmäisen uudenvuoden puheen. 2001 vuodesta alkaen suomalainen joulupukki ja venäläinen pakkasukko ovat tavanneet rajalla ja tervehtineet toisiaan. 2015 vuoden symboli on sininen puulammas. Venäjällä ensi vuosi on julistettu kirjallisuuden vuodeksi. Vapaa-aikana suomen kielen opettaja Syrjäläinen käy teattereissa, lukee ja matkustaa ympäri maailmaa. Kuitenkin Petroskoin rantakatu, Kivatš-vesiputous ja kesämökki Spasskaja guba -kylässä ovat ihanimmat paikat. Kuva: Marina Tolstyh ”Elän kiintoisaa elämää” Suomen kielen opettaja Irina Syrjäläinen on todettu Vuoden henkilöksi. Marina Tolstyh Karjalan Sanomat Petroskoi [email protected] P etroskoin 17. kymnaasin suomen kielen opettajan Irina Syrjäläisen nimi on hyvin tunnettu useille kielenopetuksen kehittäjille Karjalan tasavallassa ja sen ulkopuolellakin. Hän on 2.—4. luokan oppikirjojen tekijä, Suomen konsulaatin maahanmuuttajille järjestämien valmennuskurssien suomen kielen opettaja sekä kokenut opas omaperäisellä suomenkielisellä Suomalainen Petroskoi -kiertoajelullaan. Tämän lisäksi hän on opettanut suomea 17. kymnaasissa jo 25 vuotta. — Kaksi lapseni on jo aikuistunut ja nyt käytän mielelläni töihin hyvin paljon aikaa. Viime viiden vuoden kuluessa viikonloppuina ja yöaikana olen kirjoittanut suomen kielen oppikirjoja, Syrjäläinen paljastaa. Syrjäläisen oppikirjojen mukaan suomea opiskellaan nyt toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla. Viidennen luokan oppikirja on nyt tarkastelussa moskovalaisessa kustantamossa ja kuu- dennen luokan oppikirja on vielä opettajan tietokoneessa. — En tee koskaan työtä rahan takia vaan siitä, että työ on itsestään mielenkiintoinen. Työ antaa minulle mahdollisuuden saada tuoreita elämyksiä, nähdä paljon uutta ja tutustua erilaisiin ihmisiin. Uratoiveiden perässä Virosta Petroskoihin yläluokkalaisena muuttanut Syrjäläinen on vuosien mitassa tehnyt itsestään suomen kielen ammattilaisen. Lapsuudessaan hän kuuli suomea vanhemmiltaan ja inkerinsuomalaiselta mummoltaan. Koulun jälkeen hän sai suomen, venäjän ja kirjallisuuden opettajan ammatin Petroskoin yliopistossa. — Olen aina pitänyt lapsista ja hekin ovat minusta tykänneet. Kuitenkaan en koskaan ajatellut, että työskentelen koulussa. Luulin, että oppaan työ turistien parissa on maailman paras, opettaja kertoo. Yliopiston kolmannen vuosikurssin jälkeen Syrjäläinen pääsi suomalaisten turistien kanssa vuoden 1980 Moskovan olympiakisoihin, Sotšiin ja muihin viehättäviin paikkoihin. Viimeisellä vuosikurssilla hän pääsi työharjoitteluun Petroskoin 17. keskikouluun, joka oli koulunjohtaja Pauli Corganin aloitteesta erikoistunut suomen kielen opetukseen pitkänä vieraana kielenä. Koulu teki Syrjäläiseen syvän vaikutuksen, mutta töihin sinne opettaja tuli vasta kymmenen vuoden päästä yliopiston jälkeen. Sinä väliaikana hän opetti venäjää, kirjallisuutta ja suomea 20. keskikoulussa ja synnytti myös kaksi lasta. — Alussa työ 17. koulussa jännitti minua kovasti. Koulua pidettiin silloin tähtikouluna. Suomi oli useille lapsille äidinkielenä ja koulussa työskenteli kuusi kokenutta suomen kielen opettajaa. Kun suomea ryhdyttiin opettamaan myös lyhyenä kielenä, opettajien määrä lisääntyi, Syrjäläinen muistelee. Uudenvuoden juhla ja joulut yhdistävät perheen Huolimatta suuresta rakkaudesta työtä kohtaan oma perhe ja lapset ovat olleet Syrjäläisellä aina etusijalla. Edessä on kaksi isoa juhlaa, mikä tarkoittaa tapaamisia lapsensa perheiden, ystävien ja kavereiden kanssa. — Vietän aina luterilaista joulua, uudenvuoden juhlaa ja ortodoksista joulua. Suomalaisten joulua olen juhlinut lasteni kanssa viime kymmenen vuoden aikana. Paistan sikakinkkua valkosipulissa ja sinapissa entisen työkaverini Elvira Leiposen reseptin mukaan. Teen myös joulutorttuja, rosollia ja glögiä, Syrjäläinen kertoo. Uudenvuoden juhlapöydälle ilmestyvät syltty, siili turkin alla, rahkapiirakka sekä uutta vuotta symboloiva uusi ateria verkkoreseptin mukaan. Pöytäliinan alle emäntä ripottelee tavallisesti jyviä, jotta tuleva vuosi olisi koko perheelle rikas. Jotta Syrjäläisen iso perhe lapsineen ja lapsilapsineen olisi vahva ensi vuonnakin, opettaja sitoo langalla tuolien jalat yhteen. — Asunnon nurkkiin heittelen kolikoita, jotta kotona olisi jatkossakin hyvinvointia ja rikkautta. Kellon lyönnissä kirjoitamme lappuihin toivomuksemme, sitten poltamme lappuja, laitamme tuhkaa samppanjaan ja juomme sen ennen, kun kello lyö 12 kerta, opettaja hymyilee. KS
© Copyright 2024