Terveys IRTONUMEROHINTA SUOMESSA 2,00 € Keskiviikko 11. 01. 2012 Karjalan piirit Lääkärinhoidon puute Kuutamo uran on yleistynyt maaseudulla. » sivu 5. uurtajana. » sivu 7. Kirjat Vuonna 2011 runsas kirjasato. » sivu 8. www.karjalansanomat.ru Numero 01 (16017). 92. vuosikerta Tällä viikolla Uusi paloasema avattiin hengenpelas tajan päiväksi Vasta valmistuneella paloasemalla on tärkeä merkitys nykyisten Drevljankan lähiön ja viereen rakennettavan Drevljanka 2-lähiön turvaamisessa tulipalolta. » Sivu 3. Kaksoset edelleen yhdessä Karjalainen perhe juhli kerrallaan kahta 85-vuotisjuhlavuotta. Sisarukset asuvat Karjalan pohjoisessa Louhen piirin turkistilan asutuksessa. » Sivu 6. Kieliopas karjalan kieltä opiskeleville Kirjassa on kieliopillista aineistoa, tehtäviä, harjoituksia, dialogeja ja tekstejä. » Sivu 8. Margarita ja Ruslan Fotejevin perhe on kasvanut kerrallaan neljällä hengellä. Nelosten äidistä vuoden 2011 henkilö Karjalan palkinto Uuden vuoden aattona Karjalassa juhlitaan ihmisiä, jotka ovat tehneet merkittävän osuuden tasavallan kehittämiseen. Marina Petrova Karjalan Sanomat Neljän lapsen äiti Margarita Foteje va on tullut Karjalan vuoden 2011 henkilöksi. Hän on saanut kunnia nimen perinteisen perheen säilyt tämisen ja kehittämisen johdosta. Taisija, Alina, Lev ja Roman ovat syntyneet vuonna 2010. Se oli suu ri tapahtuma sekä Margaritan ja hä nen miehensä Ruslanin perheessä että koko Karjalan mitassa. Tilasto jen mukaan neloset syntyvät kerran 700 000 raskautta kohti. Fotejevit saivat paljon onnitte luja sukulaisiltaan ja työtovereil taan. Margarita on Venäjän eläke rahaston Karjalan osaston työnteki jä. Ruslan työskentelee Petroskoin liikennepoliisin osastossa. Lasten syntymisen jälkeen per he on muuttanut omasta yksiöstä ,,Ensimmäiset puolitoista vuotta olivat vaikeita. Nyt on aina helpompaan päin. Fakta • Tammi–marraskuussa 2011 Karjalassa rekisteröitiin 7 100 syntynyttä lasta, 45 lasta vähemmän kuin edellisvuonna. • Syntyneiden huippumäärä on Petroskoissa, 3 405 lasta. • Pienin syntyvyys on Kalevalan piirissä, vain 87 lasta. uuteen kolmen huoneen asuntoon, jonka on luovuttanut pariskunnal le tasavallan hallitus. Margarita sai äitiyspääoman. — Ensimmäiset puolitoista vuot ta olivat vaikeita. Nyt lasten äänet täyttävät kodin ilmapiirin ja se kor vaa kaikki unettomat yöt. Meillä on iloista ja aina helpompaan päin. Lapset osaavat jo kävellä ja ymmär tävät paljon, Margarita sanoo. Vuoden 2011 kunnianimen saa jien joukossa on 47 Karjalan asukas ta, jotka ovat saavuttaneet huippu tuloksia työssään. Heidän kunni akseen järjestetään juhlatilaisuus 20. tammikuuta Karjalan hallituk sessa. ks Uusi opetus ohjelma ehkäisee kielteisiä ilmiöitä Karjalan lapset oppivat ilmaisemaan omia tunteita ja käsittelemään omia ongelmia aikuisten kanssa. Uusi tunti halutaan aloittaa jo tänä keväänä tasavallan kolmessa oppilaitoksessa. » Sivu 9. Näyttely ei nähnyt tekijäänsä Nikas Safronov muutti mielensä eikä lentänyt Petroskouhin näyttelynsä avajaisiin. » Sivu 14. ˝Kulttuuritarjonta ei ollut vapaapäivinä riittävää.˝ » Nikas Safronov. Taiteilijan näyttely toimii Karjalan Taidemuseossa 15.01 saakka. sivu 2. Karjalan Sanomat PUOLUEISTA RIIPPUMATON KARJALAN VÄESTÖN LEHTI PERUSTETTU 1920 Postiosoite: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tasavalta Puh: (814-2) 782 928 • Fax: (814-2) 782 915 e-mail: [email protected] Tilausnumero 50240 www.karjalansanomat.ru Julkaisijat Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Kulbyshevink. 5, 185035 Petroskoi Karjalan tasavallan hallitus, Lenininkatu 19, 185035 Petroskoi Rekisterinumero 0110928 KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Periodika-kustantamo, Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi PAINO Verso-kirjapaino, Varkauden rantakatu 1 A, 185031 Petroskoi PÄÄTOIMITTAJA Mikko Nesvitski (814-2) 782 917 TOIMITUSSIHTEERI Irina Kolomainen (814-2) 782 928 OSASTOJEN YHTEYSTIEDOT Uutistoimitus (814-2) 780 540 • Käännösosasto (814-2) 780 520 Kulttuuritoimitus (814-2) 782 917 • Ilmoitusosasto (814-2) 780 530 Lehti allekirjoitetaan painettavaksi aikataulun mukaan kello 15.00. Numero 01 allekirjoitettiin 10.01.2012 kello 15.00. Tilaus 001. Painos 1200 Pääkirjoitus Puutteet ilmi talvilomalla U udenvuoden jälkeinen yhdeksänpäiväinen talviloma toi mukanaan haasteita: mitä teh dä lomapäivien aikana? Petroskoin kulttuu ritarjonta ei ollut tällä kertaa riittävää ja mo neen makuun sopivaa. Kun koko maa juhli, huilasi ja otti tavallista rennommin, kaupungilla ei riittänyt voi mia, valmiutta tai halua korvata hurjasti kasvanutta kysyntää mukavasta ja hyödyllisestä ajanvietteestä. Etenkin lapsiperheiden vanhemmat miettivät päänsä puhki lomapäiviensä sisältöä. Paikallisten teatterei den kulttuurisalkun anti oli monipuolista, mutta vai keasti tavoitettavaa. Mattimyöhäiset lipunostajat eivät saaneet pientä katsojaa jouluesitykseen tuttavakau pallakaan. Odottamattoman vilkkaan kysynnän takia teatterit joutuivat järjestämään lisänäytäntöjä, mutta nekin loppuunmyytiin muutamassa tunnissa. Teatte rikassoilla riitti tunkua, mutta moni innokas lipunos taja joutui pettymään. Konserttilaitosten tarjonta oli vapaapäivinä hyvin laimeata, eivätkä näyttelysalien tavanomaiset näyt telyt oikein houkutelleet kävijöitä. Elokuvateatteril la meni kumminkin paremmin. Jopa kuusisalinen Mi rage-elokuvateatteri oli täynnä etenkin päiväsaikaan. Silti kulttuuritarjonnan puutteessa moni käänsi kat seensa kauppojen tarjontaan. Petroskoilaisten elintason noustessa etenkin kaupat tekivät voittoa. Aikaisemmin kaupunkilaisten palkka oli jo huvennut ennen vuoden vaihtumista. Nyt tal viloman aikana tehtiin suurempia ostoksia: sänkyjä, vaatekaappeja ja kodin elektroniikkaa. Tietysti suu rin osa kaupoista tehtiin luotolla, mutta yleinen vai kutelma paikallisissa marketeissa oli, että petroskoi laisten elintaso on kohonnut. Osasyynä Petroskoin huonoihin ulkourheilumahdolli suuksiin oli lumen puute. Kaupunki ei reagoinut asuk kaiden lisääntyneeseen kiinnostukseen urheiluharras tuksia kohtaan. Junost-stadionin kaukalon jään laatu oli alin mahdollinen, mutta sitä ei olisi uskonut luis telijoiden määrästä päätellen. Ilmaisia kelkkamäkiä ei ollut missään, mutta orto doksisen joulun jälkeen satanut lumi auttoi asiaa. Kau punkilaiset ryhtyivät tuumasta toimeen ja tekivät nii tä puistojen mäkiin. Silloin vasta riemua riitti niin lap sille kuin aikuisille aina keskiyöhön saakka. Kuinka moni petroskoilainen jää kaupunkiin ensi talviloman ajaksi, jos kaupunki ei paranna kulttuuritarjontaansa? 2 Karjalan Sanomat Uutiset Pietariin nopeasti ja edullisesti Petroskoi Petroskoin ja Pie tarin välinen ju namatka lyhenee viikonloppuisin. Uusi juna pysäh tyy välillä vain kolme kertaa. Julia Veselova Karjalan Sanomat Petroskoista Pietariin pää see nyt viidessä tunnissa. 13. tammikuuta alkaen kah den kaupungin välillä liiken nöi uusi pikajuna. Juna kulkee vain kaksi kertaa viikossa. Aikataulut sopivat erityisesti niille, jot ka matkustavat viikonlopuk Uuden pikajunan aikataulut sopivat Pietarissa asuville tai opiskeleville, jotka haluavat viettää viikonloppua Petroskoissa. si Karjalaan. Pietarista juna lähtee per jantaisin klo 17.58 ja saapuu Petroskoihin klo 23.40. Ta kaisin Pietariin Petroskois ta se lähtee sunnuntaisin klo 18.05 ja saapuu perille Laatokan rautatieasemalle klo 23.37. Junan numero on 005/006. — Monet petroskoilaiset opiskelevat tai työskentele vät Pietarissa. Heille pika juna on ihana mahdollisuus päästä nopeasti ja halvem malla hinnalla Petroskoi hin, Venäjän rautatieyhtiön tiedottaja Julia Lutshkina selittää. Kahdeksanvaunuises sa pikajunassa on yksi toi sen luokan vaunu. Muissa on vain istumapaikkoja. Is tumapaikka maksaa noin 380 ruplaa. Toisen luokan makuupaikan hinta on noin 1200 ruplaa. — Junan matka-aika lyhe nee etupäässä sen ansiosta, että se pysähtyy vain Syvä rissä, Lotinapellolla ja Vol hovstroi 1:ssä. Pysäkillä ju na seisoo vain pari minuut tia. KS Yhdessä ja erillään Mielipide Semjonovien su vun tarina on kar jalaisten suuren katastrofin pieni kuva. 6. joulukuuta vietetään Suo men tasavallan itsenäisyys päivää. Perinteisesti tuona päivänä asetetaan kynttilä edesmenneiden president tien haudoilla sekä Suomen tasavallan presidentti järjes tää juhlavastaanoton presi dentinlinnassa. Vuonna 2011 juhlavastaanotto ei ollut iloi nen. Nykyisen presidentin Tarja Halosen toimikausi päättyy. Hänen vieraina oli vat kaikki presidenttiehdok kaat. Siis yksi vieraista vuo den kuluttua itse järjestää juhlavastaanoton... Nykyään tilanne EU:ssa on vaikea. Suomen liittyessä Viikon kuva Äänisen aallot lainehtivat Petroskoi 09.01.2012. Karjalan alkutalvi on ollut epätavallisen lämmin. Vesistöt ovat vielä vapaat jäistä. Petroskoilaisia käy Äänisen rantakadulla ruokkimassa sorsia. Kuva: Mikko Ollikainen Mikko Nesvitski päätoimittaja Keskiviikkona 11. 01. 2012 Euroopan Unioniin poliiti kot lupasivat kansalle uu sia etuja. Esimerkiksi ihmi sen ei tarvitsisi hukata aikaa rahanvaihtoon. Tosiasiassa hinnat vain nousivat. Kaikil la Suomen naapurimailla on omat rahayksiköt, plus dol lari ja rupla... Rahanvaihto siis on säilynyt. Nyt poliiti kot puolustavat itseään sa nomalla, että he halusivat parempaa... Kysymys ei kuitenkaan ole siitä. Kyllä, suomalaiset pre sidentin valitsevat. Suomen itsenäisyyspäivänä muistin pohjoiskarjalaisen Semjono vien suvun tarinan. Suvun tunnetuin Jakov Semjonov oli työssä Neuvostoliiton tie dusteluhallinnossa ja osallis tui vuonna 1979 tapahtunee seen hyökkäykseen Afganis tanin presidentin palatsiin. 1900-luvun alussa Semjo novit asuivat Paanajärvellä. Nykyään se on kansallispuis ton keskus Karjalan tasaval lan luoteisosassa. Venäläisruotsalaiset sodat vetivät rajan siellä. Kylät, joissa or todoksit asuivat, siirtyivät Venäjälle. Ne, joissa tun nustettiin ”ruotsalaista us kontoa”, Ruotsille. Paanajärven asukkaat har joittivat poronhoitoa, kalas tusta, metsästystä, lehmien hoitoa ja maanviljelyä. Mutta 1900-luvun alussa ruotsalais ten tulitikkujen salakuljetus oli erittäin kannattava. Tuliti kut ostettiin Suomessa ja kul jetettiin Tshupaan ja Kieretin kylään. Venäjällä oli korkea tulitikkuvero ja ne maksoi vat paljon. Pohjoisessa tuli tikkujen arvo kalastajilla ja metsästäjillä oli tärkeä. Voit to salakuljetuksesta sanottiin saaliiksi. Saaliin ansiosta mo net ansaitsivat paljon. Alussa vuosi 1917 ei tuo nut Paanajärveen muutok sia. Ihmiset elivät tavallista elämäänsä. He kävivät Suo messa, koska rajaa ei ollut. Vähän ajan kuluttua bolse vikit tulivat Paanajärveen. Raja suljettiin. Tällä oli suu ria seurauksia Semjonovien perheelle. Vähän aikaa ennen rajan sul kemista perheen isäntä pur jehti veneellä Suomeen seit semän lapsen kanssa. Äi ti muiden lasten ja lehmien kanssa jäi kotikylään. He odottivat, että isä hakee hei dät, mutta hän ei jaksanut... Näin Suomen itsenäisyys ja koi Semjonovien perheen. Semjonovien suvun tarina on karjalaisten suuren katast rofin pieni kuva. Luonnol listen suhteiden lopettami nen, muutto kotipaikoista, ihmisten kuolema sodassa, elämäntilan muuttaminen ja muut tekijät johtivat siihen, että karjalan kieli oli melkein kuollut 1900-luvulla. Konstantin Kotshnev Mineralnyje vody Krasnodarin alue Karjalan Sanomat Keskiviikkona 11. 01. 2012 3 Rauhantuli muistuttaa meitä rauhan tärkeydestä, kehottaa etsimään valoa pimeän keskelläkin. Petroskoi on hankkinut uutta aurauskalustoa Uusi paloasema avattiin hengenpelastajan päiväksi Petroskoi. Deu-Service- teiden kunnossapitolaitos on hankkinut jalkakäytä vien ja kapeiden katujen aurauskalustoa. Ensim mäinen kuudesta liisauk sella hankitusta autosta on jo auraamassa Drevljan kan ja Kukonmäen katu ja. Japanilainen Mazda-au to on varustettu kaapimel la, hiekan levityslaitteella ja kääntösiivellä. Autolla pystytään au raamaan lumet kapeilta ka duilta, jalkakäytäviltä ja pi ha-alueilta. Kesää lähes tyessä auto varustetaan kastelusuuttimella sekä la kaisu- ja siivouslaitteella. Sitä käytetään puistokatu jen ja puistikkopolkujen sii voamiseen. Auto toimii pö lynimurin tapaan. Ensin se harjaa pois maahan karis seet lehdet ja roskat. Sitten imuroi roskasäiliöönsä pö lyt ja liat. Auto pystyy pur kamaan imuroidut roskat kaatopaikalle. Samanlaisia autoja on käytetty pitkään Euroopas sa. Petroskoin teiden kun nossapitolaitoksen työn tekijät ovat varmoja, et tä tästä lähtien kaupungin katuja pystytään siivoa maan entistä paremmin ja nopeammin. Petroskoi Vasta valmistuneella paloasemalla on tär keä merkitys nykyis ten Drevljankan lä hiön ja viereen raken nettavan Drevljanka 2 -lähiön turvaamisessa tulipalolta. Uusi paloasema avattiin juhlalli sesti Petroskoissa. Paloasema on sijoittunut Drevljankan lähiöön Popovinkadulle. Avajaistilaisuu teen osallistuivat Karjalan vara päämies Juri Kantsher, Venäjän poikkeustilaministeriön Karjalan yksikön päällikkö kenraalimajuri Vladimir Gusev ja Petroskoin va rajohtaja Jevgeni Zhuravljov. Paloasema on rakennettu liitto valtion tarkoitusperäisen ohjelman mukaan ja sillä on tärkeä merkitys asuinlähiön ja viereen rakennetta van Drevljanka 2 -lähiön turvaami sessa tulipalolta. Samalla palolaitos on saanut uusia erikoispaloautoja. Yksi au to on varustettu ajanmukaisella säiliöllä ja viidenkymmenen met rin palotikkailla, joiden avulla voidaan pelastaa ihmisiä jopa 16. kerroksesta. Uuden paloaseman rakennuk sen toisessa kerroksessa on ope tushuoneet, kuntosali, ruokala ja rentoutumishuone. Kerrosten vä liin on asennettu tanko, jonka myö ,, Vanha asema Erikoispaloauton avulla voidaan pelastaa ihmisiä jopa 16. kerroksesta. ten palomiehet pystyvät laskeutu maan pikaisesti autotalliin. Paloaseman vanha rakennus si jaitsee Puteiskajakadulla eikä vas taa enää nykyajan vaatimuksia. ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Katja Koskela Joulukuun lopulla kaksi uut ta paloautoa lähti Belomorskiin ja Suojärveen. Antti Rantanen Maaherra vai päämies? Oikeusjuttu Käräjäoikeus kumosi lainsäädän tökokouksen enti sen jäsenen jutun Pet roskoin varakaupun ginjohtajaa vastaan. Anatoli Grigorjevilla ei riittänyt todisteita. Jevgenia Fofanova Karjalan Sanomat Entisellä Karjalan kansanedusta jalla Anatoli Grigorjevilla ei riittä nyt todisteita Jevgeni Zhuravljo vin rikkomuksesta. Kaupungin oi keus kumosi Grigorjevin syytöksen Petroskoin varakaupunginjohtajaa vastaan siitä, että tämä oli nimen nyt Karjalan päämiestä Andrei Neli dovia väärällä maaherra-termillä. Karjalan kongressin puheenjoh taja Grigorjev syytti Jevgeni Zhu ravljovia siitä, että tämä välitti hä Karjalaisten puolustajan Anatoli Grigorjevin mielestä Nelidovin suhteen käytettävä maaherra-nimi loukkaa kansan kunniaa. ,, Oikeujutun voitto olisi voinut tuoda Grigorjeville viisi miljoonaa. nen kunniaansa loukkaavia tietoja. Grigorjevin mielestä viranomaisen käyttämä maaherra-nimitys on mo raaliton ja palauttaa karjalaisia oi keudettomiin aikoihin. Kantaja arvioi loukkaantunut ta kansallista ihmisarvoa viideksi miljoonaksi ruplaksi. Anatoli Gri gorjev myös vaati Zhuravljovil ta tietojen julkista kumoavaa lau suntoa televisiossa. Viime vuoden 20. lokakuuta Jev geni Zhuravljov oli vieraana tv-oh jelmassa Nika+ -kanavalla ja sanoi suorassa lähetyksessä Karjalan pää miestä maaherraksi. Petroskoin va rajohtaja osallistui myös lainsää däntökokouksen istuntoon, jossa käytti samaa titteliä. Karjalaisten puolustajan Grigor jevin sanojen mukaan tuo nimitys on vanhentunut ja palauttaa yhteis kuntaa entisiin aikoihin ja vanhaan poliittiseen järjestelmään, jolloin karjalaisten asema oli heikko. Anatoli Grigorjev oli jo aikaisem min jättänyt samanlaisen valitus kirjeen tasavallan syyttäjälaitok seen. Siitä tuli vastaus, että liit tovaltiosubjektien johtajia pitää nimetä Venäjän perustuslain mu kaan heidän virkaansa tarkoitta essa. Toisin sanoen Andrei Neli dovin virallinen toimi on Karjalan päämies, mutta hänen sosiaalinen asemansa on samalla maaherra. Sitä nimeä voidaan käyttää muun muassa televisiossakin. Näin ollen Jevgeni Zhuravljov to tesi, että oli sanonut Karjalan pää miestä maaherraksi, muttei tarken tanut missä mielessä. Tuomarikaan ei pystynyt saamaan siitä tietoja, koska Anatoli Grigorjev ei esittä nyt riittävästi todisteita. Kantaja ei hankkinut tv-yhtiöltä videoaineis toa, jolla tilanne olisi selvinnyt. Oikeusjutun häviö ei tyydyttä nyt Grigorjevia. Hän on valmis edel leenkin puolustamaan oikeudessa omaa kunniaan ja karjalaisten ih misarvoa. Lain mukaan tuomioon tyytymätön puoli voi kymmenes sä päivässä hakea muutosta oikeu den päätökseen. Grigorjevin juttu jatkuu vielä uutena vuonna, tam mikuussa. ks Betlehemin rauhantuli saapui Karjalaan Petroskoi. Ortodoksi sen joulun aattona Karja lan partiolaiset -järjestö ja koi Betlehemin rauhantulta Petroskoin kirkkoihin. Sii tä ilmoitti Karjalan nuoriso -nettisivusto. Petroskoihin tuli saapui Moskovan ja Pietarin kautta ukrainalaisilta partiolaisilta Lvovista. Venäjällä Betlehemin rauhantuli on kulkenut kä destä käteen, kirkosta kirk koon, partiolaisten toi mipisteistä uskonnollis ten koteihin jo 15 vuotta peräkkäin. Betlehemin rauhantu li -tilaisuuden ovat järjestä neet Euroopan ja Venäjän partiolaisten järjestöt. Hy väntekeväisyystoimen ta voite on tuoda jokaiseen tuomiokirkkoon pyhää tul ta, joka on sytytetty Jeesuk sen synnyinpaikalla Betle hemin kallioluolassa. Rau hantuli muistuttaa meitä rauhan tärkeydestä ja ke hottaa etsimään valoa pi meän keskelläkin. 4 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 11. 01. 2012 Sosiaalihuolto & terveys Valion vientiä vähennetään kotimaan kysynnän vuoksi Julia Veselova Karjalan Sanomat Ruoka. Suomen Valio- yhtiö aikoo vähentää voin vientiä. Valion tuottamasta voista noin puolet on men nyt vientiin. Viime aikoi na Suomessa on kotimaisen voin kova kysyntä. Valiovoita on ollut heikosti tar jolla tai se on loppunut ko konaan kaupoista. Ei ole nyt selviä tietoja, mistä vientialueesta voin vientiä supistetaan. – Venäjälle voin vientiä ei kuitenkaan enää vähennetä, koska se on tärkeä markkinaalue. Valio saa voista enem män rahaa Venäjällä kuin Suomessa, rasvoista ja juus toista vastaava tulosyksikön johtaja Reima Luomala kom mentoi. Valio lopettaa myös teol lisuusvoin myynnin vuoden alusta kokonaan. Teollisuus voita on toimitettu etenkin Keski-Eurooppaan. Se salli saada esimerkiksi Suomen ja Venäjän markkinoille usei ta tuhansia tonneja lisää vo lyymia. Kuluttajavoista mak setaan enemmän kuin teolli suusvoista. Petroskoilainen Valentina Pavlova valitsee aina Valion voihyllyltä, vaikka voin vali koima kaupassa on laaja. – Luotan Valio-yhtiöön. Valio maksaa tietysti enem män kuin paikalliset tuot teet. Pavlova maksaa Valion puolen kilon voipaketista noin kaksisataa ruplaa. Valion Venäjän yksikön johtaja Mika Koskinen ar velee, että suomalainen voi on suosittu Venäjällä sen ta kia, että sitä on ollut saata villa Venäjällä jo kauan. En simmäistä kertaa suomalais ta voita tuotiin Venäjälle jo vuonna 1908. KS Eläkeläiset saavat eläkkeensä säästöosuuden Tasavalta Venäjän duuma on hyväksynyt eläkkeen säästöosuuden maksamista koskevan lain, joka astuu voimaan heinäkuussa 2012. Marina Petrova Karjalan Sanomat Tämän vuoden heinäkuusta alkaen Venäjän eläkerahasto ja yksityiset eläkerahastot alkavat maksaa eläk keen säästöosuutta vanhuuseläk keellä oleville ihmisille. Säästö osuus palautetaan eläkeläisille ker tamaksulla tai osamaksuilla. Ihminen voi saada rahansa ker ralla, jos eläkkeen säästöosuus on alle viisi prosenttia hänen työeläk keestään. Tätä etua voivat käyttää vuosina 1953–1966 syntyneet mie het ja 1957–1966 syntyneet naiset, joiden työnantajat ovat siirtäneet vakuutusmaksut heidän eläkkeen sä säästöosuuteen vuosina 2002– 2004. – Mainittuina vuosina syntynei den kertamaksut eivät ole kovin suuria, koska silloin säästömaksut olivat vain kaksi prosenttia palkas ta. Ennakkolaskelmien mukaan ih miset saavat 2 000–15 000 ruplaa kerallaan, Venäjän eläkerahaston Karjalan osaston päällikkö Natalia Vartanova sanoo. Säästöosuus maksetaan kerral laan myös sosiaali- ja työkyvyttö myyseläkkeen saajille sekä eläkeiän saavuttaneille, jotka eivät ole saa neet työeläkettä viisivuotisen va kuutuksen puutteesta. Sukulaiset perivät kuolleen säästöjen loppuosan Aikaisemmin pääperillinen sai kuolleen sukulaisen säästöt, jollei tämä ole alkanut käyttää niitä. Tästä lähtien lakikorjauksen mukaan sukulaiset voivat periä kuolleen myös säästöjen loppuosan. Lakikorjaukset koskevat ensisijaisesti henkilöitä, jotka ovat osallistuneet eläkkeen säästöosuuden lisää- ,,Säästöosuus Zaozerjen maanviljelijä Tatjana Vasiljeva odottaa eläkkeensä säästöosuuden maksua. Kuva: Mikko Ollikainen mistä kannustavaan ohjelmaan. Kuolleen henkilön eläkkeen säästöosuus maksetaan leskille, lapsille tai vanhemmille. Äitiyspääoman avulla lisätty eläke annetaan perintönä puolisolle ja lapsille. Perillisten puutteen vuoksi säästöt siirretään Venäjän eläkerahastoon. maksetaan eläkeläisille kertatai osamaksuilla, jotka venyvät yli kymmeneksi vuodeksi. Eläkkeen säästöosuuden lisäämis tä kannustavan ohjelman osanot tajille palautetaan säästöosuus osa maksuilla. Säästöt jakautuvat kuu kausittain vähintään kymmeneksi vuodeksi. – Osamaksut ovat edullisia tä män ohjelman osanottajille, koska ne lasketaan uudelleen joka vuo si ottaen huomioon uudet talle tukset säästöosuuteen, Vartanova huomauttaa. Hän muistuttaa, että eläkkeen taso riippuu muun muassa säästö varojen tuotosta. Kansalainen voi sijoittaa eläkkeen säästöosuuden li säämiseksi vähintään 2 000 ruplaa ja enintään 12 000 ruplaa. Sen jäl keen valtio kaksinkertaistaa talle tusta. Tämän aloitteen on hyväk synyt kolmisentoista tuhatta Kar jalan asukasta. Myös osamaksuilla maksetaan eläkkeen säästöosuutta äitiyspää oman saajille, jotka siirtävät avus tuksensa eläkkeensä säästöosuu den lisäämistä varten. Säästöosuuden maksurakenne on vielä syntymässä. Nyt eläke läisten ei tarvitse kirjoittaa hake muksia eläkerahastoon. Kenties osamaksut maksetaan automaatti sesti ilman hakemuksen jättämistä eläkerahastoon. KS Ryynit kallistuivat eniten Tasavalta Marina Petrova Karjalan Sanomat Viime vuoden tammi–marraskuus sa tavaroiden ja palvelujen hinnat kasvoivat Karjalassa 4,5 prosenttia, mikä oli 4,02 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden samana aika na. Venäjällä viimevuotiset hinnat Viime vuonna tavarat ja palvelut kallistuivat 4,5 prosenttia edellisvuotisesta. Kasvuvauhti on osoittautunut edellisvuotta hitaammaksi. Kuva: Mikko Ollikainen nousivat 5,6 prosenttia. Karjalan talousministeriön mu kaan elintarvikkeiden hintojen huippukasvu oli Karjalassa tam mi–huhtikuussa. Silloin ruokata varat kallistuivat 5,3 prosenttia. Syynä oli kunnallispalveluiden ja polttoaineiden hintojen nousu. Vä hittäiskauppayritysten kuluista yli 30 prosenttia menee kunnallispal veluihin ja polttoaineisiin. Vuoden ensimmäisellä neljän neksellä tattari- ja hirssiryynien hinta kasvoi 1,7- ja 1,5-kertaisesti vastaavasti. Kasviöljy kallistui 11,1 prosenttia. Vihannesten hinnat nousivat 10,8–35,5 prosenttia. Syys–lokakuussa muutami en elintarvikkeiden hinnat kään tyivät laskuun. Näin kananmu nat halpenivat 7,7 prosenttia, so keri 22,5 prosenttia, vehnäjauhot 1,1 prosenttia, riisi 1,2 prosenttia, hirssi 5,3 prosenttia, tattari 7,6 pro senttia ja vihannekset 44–73 pro senttia. Lihan, kalan, voin, maidon, suo lan, ruisleivän ja vehnäjauhos ta valmistettujen leipätuotteiden hinnat kasvoivat Karjalassa nope ammin kuin Venäjällä. Kasviöljyn, teen ja lankamakaronien hintojen kasvuvauhti oli hitaampi kuin Ve näjällä. KS Karjalan Sanomat Keskiviikkona 11. 01. 2012 5 “Liikkuva terveysasema on hyvä konsti järjestää hoitoa syrjäisissä kylissä.” Lääkärinhoidon puute on yleistynyt maaseudulla Tasavalta Lääkärinavun saaminen tasavallan piireissä on erittäin vaikeata, osin jopa mahdotonta. Karjalan Sanomat Potilaat saavat tarvittavaa hoitoa piirisairaalassa Karjalassa on yli 400 pientä kylää, joissa asuu enintään satakunta asu kasta. He kaipaavat tehokasta lää ,, Suurin osa piireissä toimivista lääkäreistä on eläkkeellä tai tulee pian eläkeikään. Lähiliikenteen junaliput ovat kallistuneet Junalippujen hinnat lähilii kenteessä nousivat 1. tam mikuuta. Hintojen muutos johtui yleisen kustannusta son noususta. Ensimmäisestä kymme nestä kilometristä matkus taja maksaa 15,40 ruplaa. Jokaisesta seuraavasta kilo metristä 1,54 ruplaa. Viime vuonna tariffi oli 15 ruplaa ja 1,40 ruplaa vastaa vasti. Karjalan tariffien ja hin tojen säännöstelykomitean mukaan eläinten, polkupyö rien ja television kuljettami nen on maksullinen, jos ne painavat yli 36 kiloa. Lippu maksaa 15,40 ruplaa. Ilona Veikkolainen Lääkäreistä on suuri ja huutava pu la monissa piirisairaaloissa. Karja lan tasavallan pohjoiset piirit kärsi vät lääkärivajeesta enemmän kuin muut piirit. Viidessä piirisairaalassa noin puolet lääkärin viroista on avoin na. Asuntojen myöntäminen ja pal kanlisät voisivat houkutella lääkä reitä syrjäiselle seudulle. Paikallis viranomaiset viittaavat rahanpuut teeseen eivätkä auta saapuneita lääkäreitä kotiutumaan uudelle paikalle. Nyt piireissä suurin osa toimivis ta lääkäreistä on jo eläkeläisiä tai lä hestyy eläkeikää. – Viime vuosikymmenellä maa seudulle ei ole tullut yhtään nuor ta lääkäriä, Kontupohjan piirisai raalan ylilääkäri Ljudmila Jegoro va sanoo. Rautatie Liikkuva terveysasema on kiertänyt Prääsän piiriä jo kolme vuotta. Yli 3 000 henkilöä on käynyt erikoislääkärien vastaanotolla. Kuva: Mikko Ollikainen kärinhoitoa. Viranomaiset eivät pe rusta uusia terveysasemia pieneen kylään, koska se on taloudellisesti epäedullista. Terveysministeriössä kerro taan, ettei kukaan jää ilman lääkä rinhoitoa. Terveysasemat jatkavat toimintaansa pienissä kylissä, jois sa ei ole erikoislääkäreitä. Maaseu dulla ei tehdä leikkauksia. Potilaat saavat tarvittavaa hoitoa piirisai raalassa. Ensiapukurssin käynyt jopa ter veysalaan kuulumaton henkilö saa toimia lääkärin virassa kylän ter veysasemalla. Hädän sattuessa en siapukurssilta valmistunut henkilö ottaa yhteyttä piirisairaalan lääkä riin ja kutsuu ambulanssin. Viime vuonna suunniteltiin, et tä pienet terveysasemat aloittavat toimintaansa sadassa kylässä. Vii me vuoden lopulla terveysasemat toimivat vain 17 taajamassa. – Väestö ei uskalla ottaa itselleen vastuuta sairaan henkilön elämäs tä. Usein pienen terveysaseman pe rustaminen on mahdotonta, Ljud mila Jegorova lisää. Liikkuvan terveysaseman toiminta hankaloituu Liikkuva terveysasema on myös hyvä konsti järjestää hoitoa syrjäi sissä kylissä. Vuodesta 2009 alkaen Prääsän piirissä on toiminut liikkuva ter veysasema. Pienten kylien asuk kailla on ainut mahdollisuus käy dä erikoislääkärin vastaanotolla. Liikkuva terveysasema on ottanut vastaan kolmessa vuodessa yli kol me tuhatta potilasta. Tänä vuonna Karjalan terveys ministeriö haluaa hankkia neljä uutta terveysasemaa. Liikkuvan terveysaseman toi minta hankaloituu huonokuntoi sen tien vuoksi. – Puudosin piirissä tiet ovat rap peutuneet pahasti. Ambulanssin edestakainen matka kestää monta Fakta • Karjalassa asuu noin 640 000 henkeä, joista maaseudulla 22 prosenttia. • Maaseudulla asuvien miesten keskimääräinen elinikä on 56 vuotta, naisten – 70 vuotta. • Kaupunkilaisten keskimääräinen elinikä on neljä vuotta pitempi kuin maalaisten. • Maaseudulla ihmiset sairastuvat yhä useammin tuberkuloosiin, suolistosairauksiin, sukupuolitauteihin ja kärsivät myös alkoholimyrkytystä. • Viime vuosina niukasta rahoituksesta Kontupohjan piirissä ei ole järjestetty tuberkuloositutkimusta. Yhden potilaan tutkimus maksaa noin 170 ruplaa. tuntia. Joskus sydänpotilas joutuu sairaalaan kahdeksan tunnin kulut tua sydänkohtauksen jälkeen, Puu dosin piirisairaalan ylilääkäri Valen tina Shirokova kertoo. KS Neljä rautatietasoristeystä korjataan tänä vuonna Tänä vuonna jatketaan rau tatietasoristeysten uudista mista. Venäjän rautatiehal linnon suunnitelmissa on korjata neljä tasoristeystä Karjalan tasavallan alueella. Ne ovat Latva–Tokari ja De revjanka–Onezhski -radal la sekä 393. kilometrillä ja Nadvoitsan asemalla. Taso risteyksiin asennetaan uu det pylväät ja kannet. Tien varret kunnostetaan. Taso risteysten korjaus aloitetaan kesäkuussa. Rautatiehallinnon mu kaan viime vuonna korjat tiin kaksi tasoristeystä To kari–Latva ja Urosjärvi–Riihi järvi -radanosuudella. Myös kannet kunnostettiin Liet majärven ja Kotshkoman ta soristeyksillä sekä Perguba– Predmedgorski ja Onezhski– Golikovka -radalla. KS Sairaaloihin ostetaan uusia hoitolaitteita Tasavalta Karjalan tasavallan terveysala nykyaikaistuu edelleen. Lähes 884 miljoonaa ruplaa käytettiin terveysalaan kuuluvien laitosten tietokoneistamiseen. Viime vuonna ostettiin kolmisensataa hoitolaitetta viidestäsadasta suunnitellusta. Ilona Veikkolainen Kuva: Mikko Ollikainen Karjalan Sanomat Vuonna 2010 Karjalan sosiaali- ja terveysministeriössä laadittiin muutossuunnitelma ja kustan nuslaskelma. Muutokset suunni teltiin vuosiksi 2011–2012. Viime vuonna Karjalan terveysalan ke hitykseen myönnettiin kaksi mil jardia ruplaa. Rahaa käytettiin uu sien hoitolaitteiden hankintoihin, sairaaloiden ja poliklinikkojen tie tokoneistamiseen ja terveydenhoi tolaitosten peruskorjaukseen. Lähes 884 miljoonaa ruplaa käy tettiin terveysalaan kuuluvien lai tosten tietokoneistamiseen. Yli miljardi ruplaa annettiin sairaaloiden korjaustöihin ja lait teiden hankintoihin. Korjaustöi tä tehtiin 32 hoitolaitoksessa ja 53 hoitolaitoksessa remontti jatkuu myös tänä vuonna. Sairaaloiden rakennustyöt vietiin loppuun Ka levalassa ja Segezhan piirissä Val dain kylässä. Vuoden 2010 lopussa tarkistet tiin jokaisen hoitolaitoksen laitteis toa ja välineistöä. Piireissä tutkit tiin myös tautien yleisyyttä. – Kalliita laitteita valmistetaan ulkomailla ja tilauksesta. Niiden valmistukseen kuuluu joskus mon ta kuukautta, siksi niiden toimitus viipyy, Karjalan sosiaali- ja terveys ministeriön osastopäällikkö Anato li Golubtshenko selittää. Viime vuonna suunniteltiin 560 hoitolaitteen hankintaa. On ostet tu vain 302. Suurin osa hankituista laitteista on tarkoitettu sydän- ja syöpätau tisille potilaille. – Kahdenkymmenen viime vuo den aikana terveysalan ongelmat ovat lisääntyneet ja mutkistuneet. Kahden vuoden kuluessa me emme ole pystyneet selviytymään kaikis ta ongelmista, Anatoli Golubtshen ko sanoo. Tasavalta kaipaa yli 18 miljardia ruplaa kaikkien sairaanhoitolaitos ten kunnostamiseen ja uusien lait teiden hankintoihin. KS 6 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 11. 01. 2012 Karjalan piirit Moskovasta lomailemaan Vienan Karjalaan Asukkaat torjuvat susien hyökkäyksiä Louhi. Viime vuonna Louhen hal linnon arkkitehtuuriosasto myön si 74 lupaa yksityisten talojen ra kentamiseksi piirissä. Suuri määrä osastoon jätetyistä hakemuksis ta oli Moskovan, Pietarin, Tverin, Murmanskin ja Petroskoin asuk kailta. Vienan Karjalassa on puhdas ympäristö eikä se ole teollisen tuo tannon alue. Siellä on hiljaista, rai tis ilma sekä paljon kirkkaita järviä ja tiheää metsää. Luonto ja eten kin Vienanmeren rannikko hou kuttelevat Keski-Venäjän asukkai ta. Paikallisetkin asukkaat haluavat rakentaa itselleen uusia kesämök kejä ja pieniä majoja. Paikalliset myös rakentavat yhä enemmän omakotitaloja. Vuonna 2011 lähes 40 perhettä muutti uu siin omiin taloihinsa, muun muas sa Nilmilahden, Louhen, Pääjärven ja Puulongin taajamassa. Uusia teollisuuslaitoksia ei ra kenneta piirissä. Useimmiten yk sityiset yrittäjät vain laajentavat kauppojen tai tuotantotilojen van hoja taloja rakentamalla siipiraken nuksia. Valeri Behterev Orpo sai asunnon uudenvuoden lahjaksi Puudosi. 23-vuotias orpo NN pääsi Puudosin lastenkodista vie lä muutama vuosi sitten, mutta sai hänelle lain mukaan kuuluvan asunnon vasta nyt uudenvuoden lahjaksi. Uuden asunnon omistaja na esiintyy kunta, ja orpo saa mah dollisuuden vuokrata sitä. NN:n kohtalo muistuttaa mui den hylättyjen lapsien kohtaloita. Varhaislapsuudessa hän asui van hempainkodissa Kubovon kylässä. Kun 3-vuotiaaan tytön vanhemmil ta riistettiin vuonna 1990 vanhem painoikeudet, hän joutui siskonsa kanssa lastenkotiin. Päästyään lastenkodista NN me ni opiskelemaan Segezhan opis toon, minkä jälkeen vuonna 2006 palasi kotikyläänsä. Vanhempainta lo oli kuitenkin jo purettu. Tytön pi ti taas lähteä Segezhaan, koska ku kaan ei pystynyt auttamaan häntä etsimään uutta asuntoa. Segezhassa NN aloitti työelämän ja meni jokin aika sitten naimisiin. Hänelle syntyi lapsi. NN:n miehen asunnossa asui niinä aikoina jo kuu si henkeä, silloin hän päätti palata Puudosiin ja pyytää lain mukaan hänelle kuuluvaa asuntoa. 20. syyskuuta Puudosin oikeus määräsi kaupungin ostamaan NN:lle uuden vuokra-asunnon. Ensin kaupunginhallitus pyysi pi dentämään päätöksen suoritusai kaa 31. joulukuuta asti, mutta eh ti ostamaan asunnon vielä uuden vuodenjuhlaan mennessä. Kaupunginhallitus osti valtion avustuksella entiselle lastenkodin kasvatille sellaisen yksiön viisiker roksisessa talossa, jossa on 33,3 ne liömetriä ja kaikki mukavuudet. Jelena Avdysheva Aina on olemassa vaara, että vinosilmäiset pedot syöksyvät ihmisiin kiinni. Uusi Maasjärvi. Uuden Maasjärven asuk kaat ovat ottaneet haravansa aseekseen. Piik kilapaisilla työvälineillä he torjuvat susien hyökkäyksiä. Kahdessa kuukaudessa har maat pedot ovat raadelleet yli 60 koiraa ja yli 20 kissaa. — Varustaudumme kuka milläkin päästäk semme työpaikalle ja viedäksemme lapset päiväkotiin, Belomorskin piirin Uuden Maas järven asukkaat valittavat. Asukkaat ottavat aseekseen mukaan ha ravoita, nuijia tai ilotulitteita. Katuvalaistus puuttuu taajaman monesta paikasta. Aina on olemassa vaara, että vinosilmäiset pe dot syöksyvät ihmisiin kiinni. Nykyisin lapsia viedään kouluun bussil la, vaikka koulurakennus on hyvin lähellä. Vanhemmat eivät uskalla päästää lapsiaan kouluun yksin. Uuden Maasjärven asukkaat ovat etsineet apua kaikkialta. Susien hyökkäyksiä viran omaiset pitävät kuitenkin hyvin vähäisenä ongelmana. Karjalan maatalousministeriössä ollaan tietoisia ongelmasta. Viranomaiset ovat val miit järjestämään metsästystä vasta saatuaan todisteita susien tekemistä syöksyistä. Olisi hyvä esittää maatalousministeriölle vinosil mäisten valokuvia tai jälkiä. Asukkaiden pu heita ei viranomaisille riitä. Ksenia Sorokina Kaksoset edelleen yhdessä Louhi Karjalainen perhe juhli kerrallaan kahta 85vuotisjuhlavuotta. Jemeljanovin ja Kuikinin perheet Louhes ta juhlivat vuoden lopulla kerrallaan kahta suurta juhlavuotta. Äidit, mummot ja isoäi din sekä isoisän äidit, kaksoset Vera Jemel janova ja Zinaida Kuikina täyttivät sinä päi vänä 85 vuotta. Sisarukset asuvat Karjalan pohjoises sa Louhen turkistilan asutuksessa. Heidän naapuritalonsa sijaitsevat Panovojärven ran nalla. Tiilitalojen vieressä seisoo tietysti sau na. Veran ja Zinaidan perheessä oli kuusi sisarus ta, kaksi veljeä ja neljä sisarta. Nyt eloon jäi vät vain kaksoset. Sisarten isä Aukusti Sairanen oli kansalli suudeltaan suomalainen. Hän oli syntyisin Helsingin seudulta, mutta asui koko ikänsä Kiestingin kylässä. Kiestingissä isällä oli om pelimo, koska Aukusti oli ammatiltaan rää täli. Hän ompeli miesten pukuja, takkeja ja puoliturkkeja. — Isä opetti meille suomea. Nyt vävyni tuo minulle suomalaisia lehtiä sekä Karjalan Sa nomat -lehden. Lueskelen mielelläni niitä, kertoo Vera Jemeljanova. Kaksoset osaavat myös karjalaa ja keskus televat naapureiden kanssa karjalan ja suo men kielellä. Veran ja Zinaidan äiti Ksenia Uvarova oli peräisin Lounais-Venäjältä Orjolin alueelta. Hän oli keskivarakasta sukua, koska perheel lä oli kolme lehmää ja hevonen. Maatalou den kollektivoimisen aikana perheen omai suus takavarikoitiin ja ihmiset karkotettiin Siperiaan. — Isäni ja äitini kertoivat, että tutustuivat ,, Suomalaisen isän ja venäläisen äidin tyttäret ja karjalaisten miesten puolisot Vera ja Zinaida taitavat suomea, venäjää ja karjalaa. Kaksoset Vera (vas.) ja Zinaida ovat 85 vuotta eläneet sulassa sovussa. toisiinsa Siperiassa Omskin alueella Novi Re velin taajamassa. Niinä aikoina se paikka oli suomalaisten siirtola, Zinaida muistelee van hempiensa kertomia tarinoita. Aukusti toi sitten perheensä Karjalaan. Lou hesta tuli heidän uusi kotipaikkansa. Van hempi veli Mihail kuoli sodan aikana puo lustaessaan Leningradin kaupunkia. Isä Au kusti menehtyi sodan lopussa paluumatkalla Arkangelin alueelta, missä perhe oli evakos sa. Nuorempi veli Armas oli aivan isänsä nä köinen ja myös punatukkainen. Hän kuoli traagisesti 1960-luvun alussa. Nuorempi sis ko Hilja kuoli 1980-luvulla. Vanhempi Marja oli ennen sotaa toiminut Kiestingin syyttä jälaitoksessa tutkintatuomarina ja myöhem min hänestä tuli jo piirin valtionsyyttäjä. Sotatoimet ulottuivat Kiestingille. Lento koneet pommittivat Louhen asemaa. Niin ai kuiset kuin lapset kaivoivat juoksuhautoja ja auttoivat haavoittuneita. Väestö evakuoi tiin. Sairasen perhe siirrettiin ensin Tshupan kylään ja sieltä Vienanmeren kautta proo mulla Onegan kaupunkiin Arkangelin alu eelle. — Edellisenä iltana vihollisen lentokoneet pommittivat Vienanmerellä kahta samanlais ta proomua, joissa oli evakkoja. Meitä onnis ti, pääsimme perille, Vera palauttaa muisto ja mieleensä. Evakossa ollessaan Vera kävi ammatti koulua ja rakensi kuunareita, ja äiti lapsi neen työskenteli Arkangelin tienoilla sijait sevassa kolhoosissa. Palattuaan Karjalaan kaikki osallistuivat kylän jälleenrakentamiseen, suon kuivatta miseen, metsänhakkuuseen ja tekivät maa taloustöitä koetilalla. Miehet palasivat rin tamalta. Elämä muuttui paremmaksi. Naiset me nivät naimisiin, olivat työssä karjanhoito- ja kasvinviljelytilalla sekä synnyttivät lapsia. — Miehemme olivat karjalaisesta Pingan kylästä kotoisin, ahkeria karjalaispoikia. He kuolivat aikaisin, siksi elätimme perheitä it se, Vera kertoo. Zinaidalla on kuusi lasta, ja on sama määrä Verallakin. Hänen on vaikea uskoa, että yksi pojistaan on jo kuollut. Myös Zinaidan kolme poikaa ovat jo muuttaneet tuon ilmaisille. — Lapsen kuolema on äidin katkera suru, huoahtaa Vera. Tärkeä on tietysti se, että kaksoset Vera ja Zinaida ovat edelleenkin yhdessä. Heidän lapsensa, lastenlapsensa ja lastenlastenlap sensa käyvät usein kylässä mummojen luo na. Sisarukset saivat juhlapäivänä postikor tit eläkesäätiöltä, mikä miellytti vanhoja nai sia. Kun perheessä vallitsee sopusointu, elä mä tuntuu mukavalta. Valeri Behterev Karjalan Sanomat Keskiviikkona 11. 01. 2012 7 ”Prääsässä tammikuussa pidettävien koiravaljakkokilpailujen järjestäjät tuskin pärjäävät ilman piirihallituksen tukea." Nikolai Stoljarov Kuutamosta Kuutamo koiravaljakko urheilun uranuurtajana Kuutamo Uudella lajilla on hyvin paljon kannattajia. Järjestäjiltä puuttuu alan tuntemus. Oleg Gerasjuk Karjalan Sanomat Ensimmäisiin kansainvälisiin koira valjakkokilpailuihin saapui Prääsän piiriin Kuutamon taajamaan joulu kuun puolivälissä 38 joukkuetta. Kahden päivän aikana tehtiin kak si koiravaljakkoajoa. — Tämä laji on meille uutta ei kä koko tasavallasta löydy alan am mattilaisia. Olen pyytänyt avukse ni Venäjän maajoukkueen pääval mentajaa Sergei Panjuhinia, joka on opastanut minua ajokilpailujen jär jestämisessä, paikallisen matkailu majan omistaja ja kilpailujen järjes täjä Nikolai Stoljarov kertoo. Stoljarov on varma, että tätä ur heilulajia on syytä kehittää, koska tasavallassa on siihen kaikki tarvit tavat olot olemassa. Kuitenkin alkutalvesta lunta sa toi hyvin vähän ja järjestäjät näki vät vaivaa kilparadan tiivistämises sä ja tasoittamisessa. Lunta kerät tiin taajaman lähettyviltä ja tuotiin radalle öisin kahdenkymmenen miehen voimin kahden viikon ai kana ennen kilpailuja. — Ensimmäisen ajon jälkeen yöl lä satoi vettä ja lumi suli. Seuraava na aamupäivänä toimme lunta ra dalle moottorikelkoilla. Traktoria emme voineet käyttää, koska se oli ,, Toimme lunta Kuutamon tarhassa kasvatetaan alaskanmalamuutteja ja siperianhuskyjä. Kuva: Oleg Gerasjuk si pilannut koko tien, Nikolai Stol jarov kertoo. Perheyrityksen johta jan mukaan se oli kova urakka, jon ka jälkeen oli pakko levähtää. Lumen puutteesta järjestäjät tyy tyivät yhteen ajolenkkiin. Alkupe räisestä neljän ja puolen kilometrin matkasta jouduttiin kieltäytymään. Kahden ja puolen tuhannen metrin matkalla voitti kokenut puolalainen osanottaja. Kuutamo otti vastaan puolisen tuhatta vierasta Syrjäisessä taajamassa on käynyt kaikkiaan viitisensata kilpailujen osanottajaa ja vierasta, jotka ovat tyytyväisiä kilpailujen järjestämi seen. Kaikki vieraat eivät tietenkään mahtuneet matkailumajaan, jo ka voi ottaa vastaan yhtaikaisesti viisikymmentä henkeä. Järjestäjät ovat joutuneet huolehtimaan mui den vieraiden majoituksesta. Ma kuupaikkoja lisää haettiin Kuuta mon taajamasta ja viereisestä Lah den kylästä. Nikolai Stoljarov aikoo järjestää Kuutamossa koiravaljakkokilpailuja jatkossakin. Ensimmäisiin kilpailui hin on mennyt lähes miljoona rup laa muun muassa alueen raivauk seen stadioniksi. Stoljarov uskoo, että vastaisuudessa järjestysmenot saattavat supistua huomattavasti. — Nyt tiedämme, mitä tarvitaan ensi kerralla. Tammikuussa Prää sässä pidetään Venäjän valjakkokoi rien pika-ajokilpailuja, joihin Kuu tamosta lähtee kolme joukkuetta. Joukkueeseen kuuluu yleensä yk si ajomies, kaksi, neljä tai kuusi val jakkokoiraa ja yksi apulaismies, jo ka huolehtii eläimistä ennen lähtöä, Nikolai Stoljarov sanoo. Stoljarovin poika Aleksandr ai radalle moottorikelkoilla. Traktoria emme voineet käyttää, koska se olisi pilannut koko tien. koo osallistua tammikuisiin kilpai luihin, joita hän pitää harjoitteluti laisuutena helmikuisten Euroopan mestaruuskilpailujen kynnyksellä. Aleksandr on osallistunut aiem min Venäjän koiravaljakkokilpai luihin, joissa on päässyt palkinto sijoille. Nikolai Stoljarovin mieles tä edessä olevia kilpailuja tuskin pystytään järjestämään kunnolla ilman Prääsän piirihallituksen tu kea, koska kilparata kulkee piirikes kusta pitkin ja jatkuu Pyhäjärvelle asti. Lisäksi matka menee vanhaa ajotietä myöten eikä ole varmuut ta, ettei kukaan tule kilpailijoita vastaan. Nikolai Stoljarov aikoo käydä Prääsän kilpailuissa vieraana ja sa malla neuvoa paikallisia järjestäjiä, miten voidaan välttyä möhläyksil tä ja erehdyksiltä. KS Koiratehtailijat perustivat liiton Nikolai Stoljarov on käynyt koiravaljakkokilpailuissa kokemuksen haussa Tverissä ja Murmanskissa ja muualla Venäjällä. Kuva: Oleg Gerasjuk Tätä nykyä valjakkokoiria kasvatetaan ainoastaan Kuutamon taajamassa ja Matroosan kylässä. Kuutamon tarhassa on satakunta vetokoiraa ja Matroosassa seitsemänkymmentä. Kalevalassa on vain neljä valjakkokoiraa ja varsinaista koiratarhaa ei ole. Hiljattain koiratarhurit ovat yhdistäneet voimansa ja perustaneet Karjalan valjakkourheiluliiton. Uutisia Suomesta Arvio: Halosen Venäjä-suhteet pintapuolisesti hyvät Tasavallan presidentti Tarja Halosen Venäjä-suhteet ar vioidaan tuoreessa kirjassa pintapuolisesti hyviksi. Niis tä katsotaan puuttuneen mo lemmin puolin uusia ajatuk sia ja avauksia. Kansainvälisen politii kan professori Hiski Hauk kala Tampereen yliopistos ta kirjoittaa teoksessaan Suomen muuttuvat koordi naatit (Gummerus), että Suo men uuden presidentin va linta ja Venäjän presidentin vaihdos tarjoavat Suomelle tilaisuuden syventää Venä jä-suhdettaan. Suomen olisi Haukkalan mielestä päästävä osallisek si arktisesta buumista. Hän arvioi, että Norja on onnis tunut lähes varkain luomaan hyvän yhteistyösuhteen Ve näjän kanssa pohjoisessa. Suomen on menestyäk seen tuettava Haukkalan mielestä myös EU:ta ja mui ta läntisiä rakenteita ja väl tettävä niitä heikentävää ”venkoilua”, kuten Kreikan takuuasiassa. Työryhmä: Guggenheimmuseo Katajanokalle Guggenheim-selvitysryhmä ehdottaa, että Helsinkiin ra kennettaisiin uusi Guggen heim-museo. Sen paikaksi esitetään nykyisen Kanava terminaalin tonttia Kataja nokalla. Eteläsataman ran nalla sijaitsevan tontin omis taa kaupunki. Selvitysryhmän laatima konsepti- ja kehitysselvitys luovutettiin Helsingin kau pungille tiistaiaamuna. Hel singin kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät rapor tin ehdotuksia lähiviikkoina. Tarkoitus on, että kaupun ginvaltuusto tekisi asiasta päätöksen jo helmikuussa. Museon kokonaispintaalaksi esitetään noin 12 000 neliötä, josta näyttelytilaa olisi noin 4 000 neliötä. Näin se olisi suuruudel taan suunnilleen New Yorkin Guggenheim-museon kokoi nen, mutta selvästi pienem pi kuin Bilbaon Guggenheimmuseo. Kiasman kokonais pinta-ala on myös noin 12 000 neliötä, josta museoti loja on noin 9 000 neliötä. Rakennuksen rakennut taa ja rahoittaa Helsingin kaupunki. Uutiset on lainattu Helsingin Sanomissa. Lisää uutisia www. hs.fi. 8 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 11.01. 2012 Kirjat Vuonna 2011 runsas kirjasato lin, iče nägin kuuluu yksitoista vep säläistä kansansatua. Kirjan erikoi suutena on se, että kirja on kaksi kielinen: sadut on esitetty vepsän ja venäjän kielellä. — Halusimme tutustuttaa myös venäjänkielisiä lukijoita vepsäläisiin satuihin. Kirjaan on kerätty ”vepsä läisimpiä” satuja, vepsän kielen tut kija Nina Zaitseva sanoo. Kirjauutuudet Kulunut vuosi toi paljon uutta lukemista suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Uutuuksien joukossa oli myös lastenkirjoja. Anna Umberg Karjalan Sanomat Karjalan kansalliskielet kehitty vät edelleen. Siinä auttavat kirjat, jotka on tarkoitettu kaikille karja laa, vepsää ja suomea opiskelevil le. Näin Tatjana Boiko ja Ljudmila Markianova ovat laatineet Suuren venäläis-karjalaisen sanakirjan li vvin murteella. — Se on karjalan kielen uusim man sanaston ensimmäinen ja suu rin sanakirja. Se sisältää noin 20 000 sanaa ja sanontaa politiikan, talou den, yhteiskunnan ja tekniikan alalla, Tatjana Boiko kertoo. Sanakirja on kauan odotettu. Sen julkaisemista suunniteltiin jo vuonna 2010, mutta se lykkääntyi kuitenkin seuraavaan vuoteen. Vuonna 2011 julkaistiin yhteen sä yli kymmenen kirjaa suomen-, karjalan- ja vepsän kielellä, venä läis-karjalaisesta sanakirjasta las tenkirjoihin ja värikkääseen ka lenteriin asti. Etnomusiikin tutkija Irina Semakova (oik.) pyysi kauan Olga Muhorovaa kirjoittamaan jotakin lapsille. Olga alkoi kirjoittaa runoja vasta kun oli synnyttänyt lapsen. Kuva: Mikko Ollikainen Moni petroskoilainen ehti jo tu tustua karjalaisten kansanviisau den lähteeseen. Viktor Makarovin laatima kokoelma Karjalaiset sa nanlaskut ja sananparret on muo kattu versio kirjasta, jonka Petros koin kustantamo Periodika julkai si vuonna 2009. Uuden tuotteen erikoisuus on siinä, että karjalan- ja venäjänkie liset sananlaskut ja sananparret on jaettu aiheittain ryhmiin. Jokaisen aiheen aloittaa mustavalkoinen ku vitus. Kulunut vuosi oli tärkeä kansallis kirjallisuudelle myös sen vuoksi, että se avasi lukijoille monta uut ta nuorta kirjailijaa. Heidän joukos saan ovat Olga Zhukova, Olga Mu horova (Ogneva) ja Ilja Moshnikov. Kirjat ovat kuvittaneet nuoret tai teilijat. Nuoret tekijät kirjoittavat en nen kaikkea lapsiyleisölle. Lasta odottaessaan karjalan ja vepsän kielen laitoksen opettaja Olga Zhu kova alkoi kirjoittaa lyhyitä vep sänkielisiä runoja. Karjalan tun nettu etnomusiikin tutkija Irina Semakova ryhtyi heti säveltämään musiikia hänen runoihinsa. Näin on syntynyt lastenkirja Mähude (Mäen päällä). Zhukovan toiseen kirjaan Iče ku Uutta luettavaa ilmestyi viime vuonna karjalankielisille lapsille kin. Olga Muhorova alkoi kirjoit taa runoja, kun oli synnyttänyt lapsen. — Istuin lapseni kanssa kotona ja kirjoitin siitä, mitä näin ja kuulin ympärilläni, tekijä kertoo. Kirjan L´ošan päivy päähenki lönä esiintyvä pieni poika kasvaa, tutustuu uusiin esineisiin ja leikkii lempileluillaan. Kirjasta löytyy iloi sia lauluja, jonka musiikin on sävel tänyt Irina Semakova. Livvin murteella on ilmestynyt myös Ilja Moshnikovin lastenkirja Midä mielel, sidä kielel. Joulukuu toi uutta lukemista suomenkielisille lapsillekin. Päi vänvaloon tuli Aleksandr Valenti kin uusi runokirja Hauska kaksin leikkiä. Se on kaksikielinen kirja: runot on esitetty venäjän ja suo men kielellä. Suomennoksen te ki runoilija ja kääntäjä Armas Mis hin. Kirja odotti pitkään ilmestymis tään. — Kirja oli valmis vielä kolme vuotta sitten, muttei mikään kus tantamo halunnut julkaista sitä, koska se ei olisi tuottanut voittoa. Onneksi Periodika suostui julkaise maan sen, Valentik kertoo. ks Kaksi albumia päivänvaloon Kaupungin näyttelysalissa kirjojen esittelytilaisuudessa mukana olleet saivat ilmaiseksi kansalliskielisiä kirjoja. Kuva: Mikko Ollikainen • Päivänvaloon tuli viime vuonna kolmas karjalankielinen Taival-albumi. Kaksi ensimmäistä julkaistiin vuonna 2006 ja 2009. • Aineistoa ovat keränneet Karjalan etujärjestöjen jäsenet. Karjalankielisten lehtien Oma muan ja Vienan Karjalan toimittajat auttoivat aineiston keräämisessä ja sen toimittamisessa. • Albumiin kuuluu teoksia varsinaiskarjalan kielellä sekä livvin, lyydin ja tverinkarjalaisten murteella. Proosateosten ja runojen lisäksi albumissa on julkaistu kriittisiä kirjoituksia ja arvosteluja karjalankielisistä teoksista. • Päivänvalon näki ensimmäistä kertaa vepsänkielinen albumi Verez tullei. Albumi koostuu sekä vepsänkielisestä aineistosta että vepsäksi käännetyistä teoksista. Tekijöiden joukosta löytyy tunnettuja kirjailijoita ja runoilijoita sekä nuoria aloittelevia. • Aineistoa on kerännyt vepsäläisen kulttuurin seura. Vepsänkielisen Kodima-lehden toimittajat ja vepsän kielen tutkija Nina Zaitseva ovat toimittaneet teoksia. • Molemman albumin on julkaissut Carelia-lehti kustantamossa Periodika. Kieliopas karjalan kieltä opiskeleville Anna Umberg Karjalan Sanomat Karjalan kieltä opiskeleville on il mestynyt hyvä kieliopas. Karja lan ja vepsän osaston dosentti Ol ga Karlova on monia vuosia tutki nut varsinaiskarjalaa, ja tuloksena on syntynyt kirja Vienankarjalan alkeiskurssi. – Karjalankieliset opettajat poh tivat jo kauan sellaisen kirjan jul kaisemisen ideaa. Lopultakin idea on toteutunut, tekijä sanoo. Kirja koostuu kahdestatois ta osasta ja karjalais-venäläises tä sanakirjasta. Jokaisessa osas sa on kieliopillista aineistoa, teh täviä, harjoituksia, dialogeja ja tekstejä. Lukija oppii hauskasti arkipäi vän tilanteisiin liittyvää keskeistä sanastoa ja ilmauksia, lisäksi tu tustuu tärkeisiin kielen rakentei siin. Kirjan avulla pärjää monen laisissa tilanteissa karjalankielis ten kanssa. Tekijä käyttää kirjassa myös kan sanperinneaineistoa – arvoituksia, sananlaskuja ja loruja. Kirjan erikoisuus on siinä, että se on varustettu CD-levyllä. Sille on nauhoitettu Olga Karlovan ja Kan sallisen teatterin näyttelijän Santeri Kuikan äänittämiä foneettisia har joituksia, tekstejä ja dialogeja. Kirjassa on myös kuvituksia. Uusi kirja on hyvä lisä aikaisem min julkaistuihin karjalankielisiin oppikirjoihin, kirjoihin ja sanakir joihin. ks Olga Karlova on monia vuosia tutkinut varsinaiskarjaa, tuloksena on syntynyt Vienankarjalan alkeiskurssi. Kuva: Mikko Ollikainen Karjalan Sanomat 9 Keskiviikkona 11.01. 2012 Koulutus Uusi opetusohjelma ehkäisee kielteisiä ilmiöitä Uusi ohjelma Karjalan lapset oppivat ilmaisemaan omia tunteitaan ja käsittelemään omia ongelmiaan aikuisten kanssa. Uusi tunti halutaan aloittaa jo tänä keväänä tasavallan kolmessa oppilaitoksessa. Ilona Veikkolainen Karjalan Sanomat Karjalan esiluokkalaiset oppivat il maisemaan omia tunteitaan ja aja tuksia ääneen. Uuteen opetusohjelmaan kuu luu 24 tuntia, jokainen kestää 45 minuuttia. Oletetaan, että viikos sa pidetään kaksi tuntia. Niitä pi detään vain alakoulussa. Ensiluokkalaiset käyvät lukujär jestyksen ulkopuolella olevilla tun neilla vanhempiensa luvalla. Vanhemmille on valmistettu kirja, jossa kerrotaan ohjelman ta voitteista. Jokainen vanhemmista päättää, kannattaako hänen lap sensa käydä tunneilla tai ei. — Olen varma, että enemmis tö vanhemmista hyväksyy ohjel man. Sehän opettaa jokaista ilmai semaan omia tunteitaan ja tekojaan selkeästi. Lasta opetetaan ilmaise maan myös kielteisiä tunteita ku ten kademieltä ja vihaa, ohjelman järjestäjä ja Sodeistvije-kansalais järjestön johtaja Ilona Kosheleva kertoo. Opetetaan hyviä käytöstapoja Ohjelma on kielteisten ilmiöiden ennaltaehkäisy. Miksi nuoret käyt tävät huumeita ja alkoholia, tai te kevät joskus itsemurhia? — Nuori törmää ongelmaan, jos ta hän ei pysty selviytymään. Hän ei löydä muita keinoja paitsi kuin käyttää alkoholia väärin, Koshele va olettaa. Jos nuori oppii käsittelemään omia ongelmiaan aikuisten kans sa, tuskin hän lähtee etsimään vas ,, Nykyajan koululaiset kaipaavat ohjelmaa, joka auttaisi heitä selviytymään ongelmallisista elämäntilanteista. Olga Abrosimova (vas.), Irina Shilkina ja Olga Nivina ovat ensimmäisiä opettajia, jotka ovat saaneet koulutusta ongelmien ennaltaehkäisyongelmaan. KUVA: Ilona Veikkolainen tauksia kysymyksiinsä viinapullon pohjasta. Tunneilla lapsia opetetaan nou dattamaan käytöstapoja puhumat ta siivottomia. Ilona Kosheleva on varma, että ohjelma auttaa jokaista lasta tunte maan itsensä onnelliseksi. Emotionaalinen terveys on myös tärkeä Tänä vuonna ohjelma toteutuu Karjalan kolmessa oppilaitokses sa: Petroskoin päiväkodissa nro 21, kymnaasissa nro 17 ja Kontu pohjan koulussa nro 8. Yhdeksän opettajaa on jo saanut tarvittavan koulutuksen. — Ainakin alkuvaiheessa opet tajalla on vaikeuksia. Minun on hankala ennustaa, miten lapsen ja hänen vanhempansa reagoivat ohjelmaan. Nykyajan koululaiset kaipaavat ohjelmaa, joka auttaisi heitä selviytymään ongelmallisis ta elämäntilanteista, Kontupohjan koulun nro kahdeksan opettaja Ol ga Nivina sanoo. Opettaja on varma, että monet vanhemmat pitävät ohjelmasta. Sen tavoitteena on lapsen emotio naalinen terveys. — Ohjelman ehdottamat toi menpiteet ovat aivan uusia mi nulle. Nyt koulussa kiinnitetään huomiota lapsen ruumiilliseen ,,Koulussa kiinnitetään huomiota lapsen ruumiilliseen kehitykseen huomaamatta hänen sisäisia ongelmiaan. kehitykseen huomaamatta hänen sisäisiä ongelmiaan. Uusi ohjelma kehittää lapsen tunneperäisiä ko kemuksia. Sehän on hyvä! opetta ja jatkaa. Olga Nivinan kollega Olga Abro simova haluaisi käyttää ohjelman menetelmiä käytännössä. — Koulussa käy erilaisia lapsia. Toiset ovat aktiivisia ja toiset kai noja. Uskon, että toimet auttavat opettajaa rauhoittamaan aktiivisia lapsia ja rohkaisemaan epävarmo ja ja arkoja, Olga Abrosimova toi voo. Palautteet ovat myönteisiä Ennen tunteja ja niiden jälkeen ohjelmaan osallistuvia lapsia tes tataan. Oppilaiden vanhemmat ja opettajat vastaavat lomakkeen ky symyksiin. Edellytetään, että ohjelman lopussa lapsi muuttuu. Hän tu lee ystävälliseksi ja myötätuntoi seksi. Lapsi oppii ymmärtämään omia ja ympäröivien ihmisten tunteita. — Liettuassa vastaavaa mene telmää on toteutettu yksitoista vuotta. Hiljan sen ensimmäiset osanottajat testattiin. 89 prosent tia osallistuneista sanoi pitäneen sä ohjelmasta. Varhaislapsuudessa saadut tiedot ovat auttaneet osan ottajia selviytymään monenlaisis ta ongelmista, Ilona Kosheleva ker too. Joskus henkilö törmää ratkaise mattomaan tilanteeseen. Lemmi kin kuolema aiheuttaa paljon su rua lapselle. Usein hän syyttää it seään siitä. Tunneilla lasta opetetaan alis tumaan kohtaloonsa eikä kidut tamaan itseään nuhteilla. Jos lap si joutuu ratkaisemattomaan tilan teeseen, hänen pitää oppia elämään uusissa oloissa. — Olen varma, että Karjalassa ohjelma menestyy hyvin. Ohjel maa on toteutettu monessa maas sa. Palautteet ovat myönteisiä. Luulen, että maassamme ohjelma myös juurtuu ja kehittyy, Olga Ab rosimova uskoo. ks Kielteisten ilmiöiden ennaltaehkäisyohjelma • Ohjelma kehittyi kymmenisen vuotta sitten Tanskassa. • Ohjelmaa on toteutettu jo 25 maassa. • Karjala on Venäjän ensimmäinen alue, jolla lapsia opetetaan ilmaisemaan omia tunteitaan. • Karjalassa saavutettava kokemus jaetaan myöhemmin Venäjän muille alueille. • Ohjelman järjestäjänä toimii Petroskoin Sodeistvije-kansalaisjärjestö. 10 Karjalan Sanomat Uutisia Suomesta Jungner Demarille: Puoluesihteeri vaihtoon, jos Lipponen ei menesty Keskiviikkona 11.01. 2012 Uudenvuoden loma Sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner uskoo Sdp:n puoluesihteerin vaihtu van toukokuun puoluekokouksessa, mikäli puolueen presidenttiehdokas Paavo Lipponen ei menesty vaaleissa. Jungner kertoo asiasta tiistaina ilmes tyneessä Uutispäivä Demarissa. Vaikka Paavo Lipponen ei olekaan menestynyt vaaligallupeissa, Jungner ei silti myönnä olevansa huolestunut tilanteesta. Hän uskoo kaiken olevan mahdollista vielä tässä vaiheessa, kun yhtään ääntä ei ole annettu ja kun kol masosa äänestäjistä vielä miettii eh dokastaan. — Paavo Lipposesta voi tulla presi dentti, Jungner uskoo. Mikael Jungner on toiminut Sdp:n puoluesihteerinä toukokuusta 2010. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa hä net valittiin kansanedustajaksi. Alahärmän puukotuksen taustalla ehkä nuorten aiemmat riidat Poliisin mukaan on mahdollista, että Alahärmän maanantaisen koulupuu kotuksen taustalla ovat aiemmin ta pahtuneet nuorten välienselvittelyt. Poliisin mukaan teosta epäilty nuo rukainen oli puukotuksen jälkeen lä hettänyt joitakin tekstiviestejä muil le nuorille. Sen sijaan poliisilla ei ole tietoa uhkaavista viesteistä ennen te koa. Puukotuksen uhri, 18-vuotias nuo ri nainen, on leikattu ja hänen tilansa on tällä hetkellä vakaa. Epäilty puu kottaja sai surmansa törmättyään hen kilöautolla vastaantulevan rekan keu laan. Varkaat koruliikkeen sisään autolla Tampereella – saalis jopa satojentuhansien arvoinen Tamperelaiseen kultasepänliikkee seen murtauduttiin ajamalla auto liik keen ikkunasta sisään Tampereen kes kustassa varhain tiistaiaamuna. Poliisi sai hälytyksen murrosta kello 5.33. Murtautuminen tehtiin Pirkan kello -liikkeeseen Kuninkaankadulla. Teki jät poistuivat paikalta tummalla Saab 9000 -merkkisellä henkilöautolla. Au to oli varastettu aiemmin Tampereel ta Koulukatu 8 kohdalta. Liikkeen ikkunaan ajettu BMW 520 -henkilöauto jätettiin tekopaikalle. Se oli varastettu muutaman sadan met rin päästä tekopaikasta Satakunnan kadun ja Kortelahdenkadun risteyk sen paikkeilta. Anastetusta omaisuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Omaisuuden arvo on alustavan arvion mukaan sa tojentuhansien eurojen suuruinen. Uutiset on lainattu Helsingin Sanomissa. Lisää uutisia www. hs.fi. Nuoret viettävät uuttavuotta yhdessä kotona, yöklubeissa sekä saunoissa. Ulkomaanmatkat, mässäily ja sauna Miten kului kymmenen lomapäivää? Julia Veselova Karjalan Sanomat K ymmenen lomapäivää vuoden alus sa. Mitä tehdä ja minne mennä? Jo kainen suunnittelee jotakin oman maun mukaan: matkoja ulkomail le, hiihtoretkiä metsässä ja vierailuja ystä vien luo. Monet petroskoilaiset eivät keksineet mi tään erikoista ja viettivät lepopäiviä kotona perhepiirissä. — Olin niin väsynyt työstä, etten suunni tellut mitään pikkulomalle. Kymmenen päi vää vietin sohvalla telkkarin ääressä. Mässäi lin, rakennusyhtiöllä työskentelevä Aleksei Shtropin kertoo. Vierailut sukulaisten ja ystävien luona ovat kuitenkin perinteisiä. Ihmiset lähtevät kyläilemään muihin kaupunkeihin ja maa seudulle. Uusivuosi ja joulu ovat tietysti per heen juhlia. — Uudeksivuodeksi ja vapaapäiviksi mat kustin äidin luokse. Hän asuu Värtsilässä. Oli kiva viettää lomaa pienessä rauhallises sa taajamassa, sihteeri Irina Shilnjakovska ja selittää. — Lomalla vierailin paljon ystävien ja su kulaisten luona. Se oli todella ihanaa, kos ka monia heistä en ollut nähnyt jo pitkään, suunnittelija Maria Natshinova muistelee. Lomalla matkoille Juhlan aikana petroskoilaiset matkustavat yhä useammin pois kotoa. Euroopan maat tai esimerkiksi Turkki ovat monien mieles tä paras vaihtoehto lomapäiville. Eikä hin ta kauhistuta. — Neljän päivän loma Turkissa uudenvuo den aikana maksoi meille samaa kuin kahden viikon loma siellä heinäkuussa, ekonomisti Ljubov Korovina muistelee. Joka vuosi talvilomalla Korovina lähtee johonkin etelämaahan. — Emme uineet Turkissa. Ulkona oli vain 15 astetta lämmintä. Palasin kotiin vähän rus kettuneena. Olen tietysti ladannut akut. Jotakuta harrastukset kutsuvat matkal le. Petroskoilaiset lähtevät suomalaisiin hiihtokeskuksiin hiihtämään ja lumilautai lemaan. — Lumilautailu on perheemme harrastus. Muutaman kerran vuodessa matkustamme Suomeen, vuokraamme mökin ja koko päi vän vietämme rinteellä, verotarkastaja Svet lana Vladimirova kertoo. Kaikki eivät lähde kaupungista kauas. Mö kit ja saunat viehättävät tietysti. — Melkein koko loman vietin mökillä. Pais toimme lihaa ja kävimme saunassa, kuljetta ja Viktor Amosov sanoo. Kalastus, hiihto ja luonnon ihailu liittyvät myös mökkielämään ja ajanviettoon siellä. Juhla tuoksuu piirakoille — En tykkää uudenvuoden vapaapäivistä. Kaikki lepäävät, mutta raukoilla opiskelijoil la on tenttikausi. Aloin valmistautua tenttei hin jo 2. tammikuuta, koska ensimmäinen tentti on 11. tammikuuta, opiskelija Ivan Ma ,, Jotakuta harrastukset kutsuvat matkalle. Petroskoilaiset lähtevät suomalaisiin hiihtokeskuksiin hiihtämään ja lumilautailemaan. tikainen valittaa. Lomasta haaveilevat myös ne, jotka ovat töissä kymmenen vapaapäivän aikana. Lo man aikana petroskoilaiset hankkivat lisä tuloja Suomesta. — Olin Suomessa oppaana turistien kans sa, matkatoimiston työntekijä Maria Koives toinen kertoo. — Tammikuun alussa olimme mieheni kanssa töissä tulkkeina Suomessa. Vaihdoim me miljöötä, rentouduimme sekä saimme li sää rahaa, tulkki Maria Dorofejeva selittää. Venäjän keittiössä ei ole erityisiä uuden vuoden ruokia. Kuitenkin juhlapöytä on ai na täynnä herkkuja. Se jatkuu kymmenen päivän aikana, erityisesti kuin taloon vie raat tulevat. — Ortodoksisen joulun aikana vierailem me aina Munjärven lahdella. Mummolassa on mukava. Äiti paistaa piirakoita ja koko perhe kokoontuu pöydän ääreen, Karjala– Norja-ystävyysseuran puheenjohtaja Jele na Rybalova kertoo. ks Karjalan Sanomat 11 Keskiviikkona 11.01. 2012 Tärkeintä on se, että koko perhe voi olla yhdessä kiireisen arkielämän vastapainoksi. Liisa Koponen Kolme joulupukkia odottaa Suomessa Venäläiset turistit etsivät uusia vaikutelmia talvisesta Suomesta. He voivat saada niitä Joulupukin kylässä Rovaniemellä, joulumaassa Kuhmossa ja joulupukin kodissa Kuopiossa. Marina Tolstyh Karjalan Sanomat U usivuosi suomalaisittain, joulu- ja talvilomat Suo messa sekä vierailumat kat Joulupukin luokse. Näitä valmismatkoja Venäjän Kar jalan matkatoimistot tarjoavat ve näläisille turisteille joulukuun lo pulta tammikuun puoliväliin asti. Matkareitillä Petroskoista Ro vaniemelle on ollut kova kysyntä, mutta esimerkiksi noin 700 kilo metrin pituinen bussikuljetus on ollut tietysti hyvin raskasta. Reitti voi jakaa siis kahteen osaan: Petros koista Kostamukseen junalla ja siel tä suomalaisella linja-autolla. Viime vuosina turisteille on tar jottu matkoja myös Joulupukin ky liin, jotka sijaitsevat muutamien ki lometrien päässä Kuopista ja Kuh mosta. Kuopion brändi venäläisille turisteille Petroskoista Kuopioon välimatka on noin 470 kilometriä ja se kestää linja-autolla 7—8 tuntia. Kuuden ki lometrin päässä Kuopiosta Rauha lahdessa on Joulupukin Koti. — Joulupukin Koti on aikoinaan suunniteltu täysin Kuopioon tule via venäläisturisteja varten, mark kinointipäällikkö Liisa Koponen sa noo. Varsinainen toiminta venäläis ten turistien kanssa alkaa siellä muutamaa päivää ennen vuoden vaihdetta. Alueelle alkavat saapua charter-junat Moskovasta ja venä läiset autoillaan. Silloin Joulupukin Koti on au ki tammikuun 10. päivään asti. Alueelle on sisäänpääsymaksu ja siellä on paljon tekemistä ja koke mista koko perheelle. Suomalaisia ei kovinkaan kiin nosta enää joulun jälkeen mennä tapaamaan Joulupukkia. Tuona ajankohtana melkein kaikki kävi jät ovat venäläisiä. — Monet venäläiset sanovat, et tä he tulevat tänne katsomaan puk kia ja kokemaan talviaktiviteetteja sekä nauttimaan kylpyläelämästä. Tärkeintä on se, että koko perhe voi olla yhdessä kiireisen arkielämän ,, Noin 80 Joulupukin puuhat Rauhalahdessa lisääntyvät, kun venäläiset matkustajat tulevat. Kuva: Liisa Koponen prosenttia Suomeen matkustavista moskovalaisista on ollut Suomen Joulupukin kylässä Rovaniemellä jo useita kertoja. vastapainoksi, Koponen jatkaa. Rauhalahdessa sanotaan, et tä joulukuun alussa Joulupukki asustelee Kuopiossa Puijon Tor nilla. Jouluaattona hän piipahtaa alueelle kuulemassa viimeiset jou lutoiveet ja sitten muuttaa Joulu pukin Kodille uudenvuoden ja ve näläisen joulun ajaksi. — Lapissa pukki taitaa olla vain keväällä, kesällä ja syksyllä, Kopo nen tarinoi. Kuhmon Joulupukki kiinnostaa moskovalaisia Moskovalaiset ja pietarilaiset turis tit käyvät myös mielellään Kuhmon Joulupukin luona ja Joulumaassa. — Noin 80 prosenttia Suomeen matkustavista moskovalaisista on ollut Suomen Joulupukin kyläs sä Rovaniemellä jo useita kertoja. Tietysti tämä on kyllästyttänyt ve näläisiä ja he etsivät nyt uusia elä myksiä Kuhmosta, Kuhmon-mat kat järjestävä Aleksandra Bagaje va selittää. Bagajevan mielestä miljöö on siellä viihtyisä ja mukava sekä mat ka sinne on halvempi kuin Rova niemelle. Taas Karjalan asukkaita kuten esimerkiksi kostamuslaisia Kuh mon joulupukki ei kiinnosta paljon. Aito Joulupukki asuu heidän mie lestään pelkästään Rovaniemellä. Kostamuslaiset lähtevät Kuh moon ennen kaikkea ostoksille. Matka Kostamuksen ja Kuhmon välillä on yli 100 kilometriä. ks ,, Karjalan asukkaiden mielestä aito Joulupukki asuu Rovaniemellä. Lomalle ja ostoksille Pohjois-Karjalaan Marina Tolstyh Karjalan Sanomat K arelia Expert Matkailupalvelu Oy:n mu kaan Pohjois-Karjalan alueelle eniten venäläisiä matkailijoita saapuu Pieta rista ja Moskovasta. — Venäläiset matkailijat saapuvat tänne lomailemaan lomamökeissä, lomakylissä tai hotelleissa, talvisin laskettelemaan ja hiihtä mään sekä myös ostoksille, myyntipäällikkö Tarja Harinen sanoo. Harisen mukaan talvimökit Kolin alueel la olivat venäläisten joululomalla suurelta osin varattuja. — Heikko lumitilanne aiheuttaa omat on gelmansa. Sää on ollut niin lämmintä, että Kolin rinteillä on ollut vähän lunta. Ensilu men latu on kuitenkin jo ollut käytössä, täl lä hetkellä Kolilla voi hiihtää noin 7 kilomet riä ensilumen latua, Harinen jatkaa. Suurin osa matkailijoista saapuu maa kunnan alueelle omilla autoillaan. Venäjän Karjalasta saapuvat turistit ovat pääosin os tosmatkailijoita. Harisen mukaan he viipy vät alueella yleensä lyhyemmän ajan kuin muualta Venäjältä tulleet turistit. — Sokos Hotel Bomban turistit ovat olleet yleensä Moskovasta, mutta esimerkiksi lo makeskus Huhmarissa Joensuun lähellä ma jailevat venäläisturistit ovat kotoisin Petros koista ja Pietarin seudulta, Harinen lisää. Harisen mukaan uutena vuotena venäläis turisteille suunnattu tarjonta Pohjois-Karja lassa on melkein samaa kuin edellisvuosina. Kiteellä on uusi Pajarinhovi-viihdekylpylä, joka voi myös vetää turisteja. Tax free -kaupan tilastot osoittavat, että verovapaa myynti on ollut Joensuussa hui massa kasvussa. Joensuu on tilastoissa 4. si jalla Helsingin, Lappeenrannan ja Imatran jälkeen. Ostajat ovat olleet etupäässä venäläi siä. Esimerkiksi lokakuussa turistit käyttivät ostoksiinsa noin 7,6 miljoonaa euroa. ks 12 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 11. 01. 2012 Europan tuulet Crno Gora pyrkii luksuskohteeksi Päävauhdin kehitykselle antavat venäläiset. He ovat ostaneet suuria hotelleja, kymmeniä tuhansia asuntoja, ja ovat monien hotellien pääasiakaskunta. Matkailu Venäläiset ovat täällä! Heiltäkin putoaa joskus aski rantakivikolle aivan kuten alkuperäis väestöltäkin. O len viettänyt vuo sittain aikaani pie nessä Razevicin kylässä Monteneg rossa (Crno Gora) jo yli kym menen vuoden ajan. Kylä on lähellä suomalaistenkin tun temaa Budvan kaupunkia. Sinne tehtiin entisen Jugo slavian aikana runsaasti seu ramatkoja Suomesta. Montenegro on pieni noin 400 000 asukkaan kääpiö valtio Adrianmeren rannal la, meren ja ”mustien vuor ten” puristuksessa. Paikka Razevicin kylässä, mihin ai ka ajoin palaan, on nimel tään Skojidcevoika. Nimellä on traaginen his toria, kuten lähes jokaisella paikalla Balkanilla. Nimi liit tyy tietenkin kuolemaan. Ky symys ei kuitenkaan ole kan sanmurhasta, sotatantereesta tai etnisestä yhteenotosta. Ni men takana on nuoren naisen henkilökohtainen tragedia. Kalliolta kuolemaan Tarinan mukaan neito pa kotettiin avioliittoon mie hen kanssa, jota hän ei ra kastanut. Hänen sydämen sä oli toisen nuoren miehen taskussa. Tyttö ei kestänyt Majatalon pitäjät Sonja (vas), Luka, Martin, Sandra ja Marko Pribilovic sekä toimittaja Tuula Koponen montenegrolaisen pöydän ääressä. pakkoavioliittoa ja joutumis ta hänelle vastenmieliseen syliin, ja niinpä hän hyppäsi kalliolta alas mereen kuole man käsiin. Siitä sai nimen sä Skojidcevojka. Tälle kalliolle rakennetus sa pienessä majatalossa olen asunut lähes kaikki Monte negrossa viettämäni päivät ai na vuodesta 1998 lähtien. Ta lon omistavat Sandra ja Marko Pribilovic. Siinä asuvat myös heidän kaksi kouluikäistä poi kaansa, Martin ja Luka sekä Markon äiti, Sonja. Euroopan tuulet -palstalla julkaisemme EU:ssa kiertävien suomalaisten toimittajien Tuula Koposen ja Pentti Väistön näkemyksiä ja kokemuksia Euroopan maissa puhaltavista poliittisista ja sosiaalisista tuulista. Edelliset jutut olivat lehdessä marras- ja joulukuussa. Auringonnousut Adrianmerellä ovat vaikuttavia. Pieni majatalo traagisella kalliolla on antanut hyvän tarkastelupaikan Monteneg ron kehittymiseen Jugosla vian hajoamissotien jälkeen. Montenegro ei oikeastaan ollut sotatoimien kohteena koko hajoamisprosessin ai kana. Se eli omaa elämään sä; tupakan, alkoholin ja ih missalakuljettajien toimies sa jokseenkin avoimesti. Luksusta venäläisille Tälle historialle luontaista jatkoa on se, mitä maassa tapahtuu nyt. Montenegrolla on tavoitteena tulla raharik kaiden paratiisiksi kuten oli vat aikoinaan Nizza, Cannes ja St. Tropez Ranskassa. Päävauhdin kehityksel le antavat venäläiset. Turis tikeskus Budvan, idyllisen pikkukaupungin Tivatin, hengästyttävän kauniin Ko torin ja satamakaupunki Ba rin kaduilla kuulee nyt lähes yhtä paljon puhuttavan ve näjää kuin serbiaa. Venäläi set ovat ostaneet suuria ho telleja, kymmeniä tuhansia asuntoja, ja ovat monien ho tellien pääasiakaskunta. Montenegron kehitys ei välttämättä ole kaikkien mie leen, mutta niin tämä maail ma vaan nyt muuttuu. Raha ei tule yksin. Se tuo muka naan hyviä ja huonoja ihmi siä, meteliä ja bisnestä, vau rautta ja rikollisuutta sekä vieraita tapoja ja kulttuuria mukanaan. Kaikkialla Euroopas sa tiedetään, että venäläi set haluavat luksusta. Mon tenegro haluaa tarjota sitä. Montenegro on venäläisil le siinäkin mielessä mielui nen paikka, ettei heidän tar vitse juurikaan kärsiä kieli vaikeuksista. Venäjän ja serbian kielet ovat läheisiä, ja vanhempi väki Montenegrossa pakotet tiin Jugoslavian aikaan opis kelemaan pakkovenäjää, jo ten Adrianmeren rannikolla on nyt otettu lusikka kau niiseen käteen ja kaupoissa, ravintoloissa ja hotelleis sa tarjotaan ensimmäisenä vieraana kielenä venäjää, ei englantia. Tom, Vladimir ja Milo Olisin halunnut, että Pribilo vicien talo olisi saanut halli ta kalliota, mutta toisin kä vi. Ensin Markon naapuriin rakensi talon amerikkalai nen Tom. Sitten rantaan löy si paikkansa venäläinen Vla dimir, sitten montenegrolai nen Milo. Nyt läpi liuskeisen kallion raivataan tietä alas, ja sinne tulee ties ketä. ,, Kaikkialla Euroopassa tiedetään, että venäläiset haluavat luksusta. Montenegro haluaa tarjota sitä. Vladimiria en ole koskaan tavannut, hän pistäytyy ta loonsa parin viikon ajak si vuodessa, Tomin kans sa sen sijaan kävin vaelte lemassa Petrovacin vuorten rinteillä. Tom ei enää aurinkoaller giansa vuoksi voi viettää ke siä Skojidcevoikassa, ja niin pä hän on siirtynyt Skandi naviaan. Viime kesänä hän oli Ruotsissa, ensi kesänä hän purjehtii Turun saaris toon Suomeen. Yllytin hän tä koukkaamaan Venäjän ja Saimaan kanavan kautta ItäSuomeen. Myös Marko on kiinnostu nut Suomesta. Hän haluaisi tuoda perheensä Suomeen jonain tammikuuna, kaikkein kylmimpänä aikana. Lupasin toimia opastajana, tehdä per heen kanssa asunnonvaihto sopimuksen, ja häipyä siksi aikaa itse — mihinkäs muu alle kuin Venäjälle. Pentti Väistö Karjalan Sanomat 13 Keskiviikkona 11. 01. 2012 Lukijalta ”Meit auta näkemään taivaitas..” Joulun sanomaa korostava laulu herättää syvällisiä tunteita N uo Sibeliuksen joululau lun sanat tulivat mieleeni istuessani kirkossa Nur meksen joulumusiikin avauskonsertissa. Laulajatar Mari Palon ja häntä säestäneiden taiteili joiden toiminta oli todella mieleen painuvaa. Jos haluaa tässä kovassa ajassamme kokea jotain syvällistä ja ikuista, sen suo minulle ja jokai selle, jolla on kuulevat korvat, jou lun sanomaa korostava laulu. Opetusneuvos Jouni Pirisen ja hänen kanssaan vuosia työsken nelleiden työ on nyt siirtynyt nuo rempien käsiin. Heidän onkin help poa jatkaa valmiiksi viitoitetulla, arvokkaalla kulttuurityön linjalla. Vuosia sitten vietin joulua Salzbur gissa, kuuluisassa Mozartin syn tymäkaupungissa. Silloin vielä oli lunta, läheinen alppivuoristo hoh ti ihmeellistä kuulautta. Lapsoset luistelivat ja posket hohtivat pu naa. Aikuiset kulkivat pakkassääs sä arvokkaissa turkiksissa. ,, Jokainen kirkollinen tilaisuus Salzburgissa päättyi lauluun ”Jouluyö, juhlayö”. ,, Aseet vaikenivat ja tunnelmallinen hymni levisi juoksuhautojen ja pahoin runneltuneen taistelukentän ylle. Paikalliset konserttisalit ja kirkot täyttyivät sadunomaisesta joulun musiikista. Jokainen kirkollinen tilaisuus päättyi lauluun ”Joulu yö, juhlayö”. Pyhästä temppelistä palaavien katse suuntautui pakot tomasti kohti korkeutta. Päätin vaimoni kanssa lähteä kuu luisan joululaulun synnyinsijoil le läheiseen Oberndorfin kylään. Kirkko oli kaikessa koruttomuu dessaan vaatimattoman kaunis. Vuonna 1818 seurakunnan pas tori Joseph Mohr oli valmistele massa saarnaa, kun hänet kesken kaiken hälytettiin siunaamaan vastasyntynyttä vuorelle. Miilun polttajan vaatimattomassa majassa pastori näki äidin vauva sylissään. Näystään hän palattuaan kirjoitti runon, jonka kanttori Franz Gru ber samassa sävelsi. Koska Pyhän Nikolauksen kappelin urut olivat rikki, keskiyön messus sa pappi ja kanttori esittivät yhdes sä kaksiäänisen joululaulun kitaran säestyksellä. Seurakunta kuunteli haltioituneena ”Stille Nachtin” en si esitystä. Tästä pienestä alusta syntyi maailman ehkä tunnetuin joulu laulu. Se levisi Itävallasta vankku reiden ja muusikkojen mukana eri puolille Keski-Eurooppaa. Kauan luultiin, että laulun säveltäjä olisi ollut itse Franz Schubert, kunnes viimein selvisi sävellyksen historia. Säveltäjien samantyylinen nimi oli hämäännyksen aiheuttaja. Ensimmäisen maailmansodan ajal ta kerrotaan monia jouluisia tari noita etulinjasta. Kuuluisimpia niistä ovat ne, jolloin hetkellinen rauha palasi vihollisten välille. Kun saksalaisten sotilaiden joukko alkoi laulaa ”Jouluyötä”, ranskalaiset lauloivat omalla kie lellään samaa laulua. Aseet vai kenivat ja tunnelmallinen hym ni levisi juoksuhautojen ja pahoin runneltuneen taistelukentän ylle. Sotilaat muistivat silloin oman jou luisen kotinsa, kotikirkkojensa jou lumessut, kynttilät, rakkaat lähei sensä. Rauhan aika kajasti kuin ih me sieltä jostain kaukaa. Joululaulu auttoi pahoin vä syneitä miehiä näkemään samaa, mistä oman mestarimme säveltä mä ja Vilkku Joukahaisen sanoit tama joululaulu meillekin kertoo. ”Oi anna, Jumala armoas, kun jou lu, joulu on meillä, ja kansaa suo jaa sun voimallas, meit auta näke mään taivaitas, kun joulu, joulu on meillä!” Veikko Huotarinen Franz Gruben ja Joseph Mohrin Jouluyö, juhlayö -laulu kuultiin ensimmäistä kertaa Oberndorfin kylän Pyhän Nikolauksen kappelissa 1818. Suomalaisena Moskovassa Hyvää uutta vuotta KS:ien lukijoille ti. Minoksella riitti hauskaa loppuun saak ka Moskovassa, eikä vähintään lumivalleissa möyriessä. Minos on todella jääkarhujen su kua, sillä se voisi loputtomiin leikkiä lumessa ja liukastella pikkutassuillaan jäällä. Minok sen Mami tosin ei viettänyt ihan niin haus kaa vanhan vuoden loppua ja uuden vuo den alkua, kuin mitä karvainen ystävänsä, vaan terveydentila taas horjahteli sinne tän ne. No, Moskovassahan ei parivaljakon ol lut tarkoitus olla kuin kaksi kuukautta, joten vain muutamaa päivää ennen töiden loppua lähdettiin kohti kotia. Mutta ennen sitä Mi nos nautti täysin rinnoin saamastaan huomi osta uudessa asunnossa lähellä Smolenskin aukiota. Venäläisethän osoittavat avoimesti tunteensa niin vihassa kuin rakkaudessa ja tällä kertaa onneksi koiranpentu herätti po sitiivisia tunteita Mamin naapureissa. Joulu tuli ja meni kun Mami oli töissä Mosko vassa, mutta Minosta ei joulupukki unohta nut vaan se sai jouluaattona järsittäväkseen uusia, mehukkaita luita ja vinkuvaa ääntä pi tävän muoviluun, joka huvitti sitä erityises Minos pääsi kuljeskelemaan ja nuuskimaan sinne tänne Moskovaa, tosin ei niin paljon kuin mitä sen energiavarat pitäisivät sisällään. Minoshan on kiinnostunut kaikesta ja kaikis ta, niin purkasta maassa kuin pilvenpiirtäjistä! Olisi kiva Mamin tietää, että mitä se koiruli jää eniten kaipaamaan Moskovasta. Petroskois ta Minos jäi varmaankin kaipaamaan Karjalan Sanomien kollegoiden huolenpitoa viime ke sänä. Sitten koitti taas se väistämätön matka päivä tällä kertaan Aleksandr Nevski -junal la Suomeen. Onneksi oli taas helppo EU-lem mikkieläinpassia heilutellen Minoksen lähteä matkaan. Junamatka oli pitkä, mutta rauhal linen. Venäjän puolella tullikoiran nuuhkais tessa Minoksen ja Mamin hyttiin, niin Minos ärähti Mamin suureksi ihmeeksi aika pahas ti rauhaisalle labradorinnoutajalle. No, se oli varmaan jo aika väsynyt junan kolkkeeseen ja alkoi opetella ison koiran tavoille ja alkaa puo lustaa pikku hiljaa omaa reviiriään kuten uu dessa asunnossa Smolenskinaukion lähellä. Uupuneet matkalaiset pääsivät turvallisesti takaisin koti-Suomeen ja taas oli yksi seik kailu Minoksella ja Mamilla takana Venäjäl lä. Mami tosin ei varmaankaan enää ottaisi Minosta suurkaupunkiin mukaan, koska ne eivät ole aina niin koiraystävällisiä paikkoja ja Moskovassakaan Mami ei uskaltaunut ih mispaljouteen metroon koiran kanssa. Vä lillä työn ja koiranhoitamisen yhteensovit taminen oli todella vaikeaa Mamille, mutta onneksi Minos on niin kiltti koira loppujen lopuksi, että se tuli hienosti vastaan olemalla aika kiltisti yksin kotona pitkiäkin päiviä. Hy västi siis Moskova ja Venäjä tällä kertaa. Mi nos on taas sopeutunut hienosti rauhaisaan kotiinsa Suomessa. Välillä Mamista tuntuu, että se on todella rauhallinen ja varmaankin myös helpottunut, kun raskas reissuelämä on takana ja pääsee pinkomaan Suomen lu missa kotitalon metsissä. Hyvää alkanutta vuotta 2012 Karjalan Sa nomien lukijoille Minokselta ja Mamilta. Oli taas hienoa, että jaksoitte seurata Krei kan pojan tapahtumarikasta elämää toisen kerran Venäjän maaperällä. Nyt Minos ja Ma mi rauhoittuvat Suomeen, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus pitää Minok sen varalta. Sehän on ilmiselvästi syntynyt reissaamaan! Minoksen raportointi Venäjäl tä päättyy tähän. Mielenrauhaa ja terveyttä kaikille lukijoille! Katri Tukiainen 14 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 11.01. 2012 Vapaa-aika Kieli-ikkuna Täydennä tekstiin oikeat muodot. Sanat löydät sulkumerkkien sisältä. Mieti, milloin käytät monikkoa ja milloin yksikköä. Onnellista uutta vuotta! Nykyisen suomalaisen ___________ (jouluperinne) mukaan joulupukki asuu joulumuorin, joulutonttujen ja porojen kanssa Korvatunturilla Suomen Lapissa. Hän on isovatsainen, isokokoinen ja hyväntahtoinen ukko, _________ (joka) on tuuhea valkoinen parta. Hän on hyvin vanha, _______________ (ikä) jopa satoja vuosia. Tontut ovat joulupukin ____________ (apuri). He auttavat pukkia ______________ (tehdä) lahjat joulupukin pajassa. Tontut myös tarkkailevat _________________ (ikkuna) lasten touhuja ympäri __________ (vuosi) ja kertovat sitten joulupukille, __________ (kuka) lapsista ovat olleet kilttejä. Suomessa joulupukki tulee taloon _______________________ (jouluaattoilta). Tullessaan hän kysyy ”Onkos täällä kilttejä lapsia?” _____________ (pukki) on punainen kaapu yllään. Koska pukki on vanha, hän saattaa käyttää _____________ (puinen) kävelykeppiä. _______________ (lahja) pukki kuljettaa mukanaan suuressa säkissä. Lapset laulavat usein pukille, ja sitten ______________ (jakaa) lahjat. ____________ _______________ (moni perhe) perinteisiin kuuluu, että lapset kirjoittavat joulupukille kirjeitä. _____________ (lapsi) on tapana kirjoittaa lista toivomistaan lahjoista. Kirje annetaan usein __________________ (vanhemmat) toimitettavaksi perille joulupukin pajaan. Pukilla on _____________________ (kulkuväline) porovaljakon vetämä reki. _____________ (reki) pukki ehtii kuljettaa jouluaattona jokaisen lapsen lahjat perille. Tehtävän on laatinut Marianne Nissinen, Petroskoin yliopiston vieraileva suomen kielen lehtori. Näyttelyssä on esillä 80 työtä. Tauluissa voi nähdä venäläisten ja ulkomaisten julkkisten muotokuvia. Kuva: Mikko Ollikainen. Näyttely ei nähnyt tekijäänsä Nikas Safronov muutti mielensä eikä lentänyt Petroskoihin näyttelynsä avajaisiin Anna Umberg Karjalan Sanomat Nikas Safronov on taiteilija, jota rakastetaan ja vihataan. Venäläis ten ja ulkomaisten presidenttien, viihdetaiteilijoiden ja elokuvatäh tien suosikki on Venäjän myydyin ja muodikkain taiteilija. Silti, tai juuri sen takia, avajaisiin Petros koin taidemuseon upeisiin tiloi hin mahtuivat hädin tuskin kaikki halukkaat näkemään omin silmin nykytaiteen elävän legendan. Paradoksi on siinä, että taiteili jan nimi puhuu enemmän kuin tu hat teosta. Television ansiosta mel kein kaikki tuntevat Nikas Safrono vin, mutta harva on nähnyt hänen töitään. Nikas Safronov on hyvin tuotteli as taiteilija. Taiteilijan tilillä on niin paljon teoksia, että jopa Safronovin impressaarin on vaikea vastata kysy mykseen hänen töidensä määrästä. Yksistään länsimäiset keräilijät ovat ostaneet hänen yli 800 työ tään. Kumpikin kahdesta kiertä västä näyttelystä käsittää 80 tau lua. Petroskoihin näyttely saapui Kaliningradista, jolla oli järjestäji en mukaan suuri yleisömenestys. ,,Paradoksi on siinä, että taiteilijan nimi puhuu enemmän kuin tuhat teosta. Näyttely Nikas Safronov: 80 muotokuvaa ja maisemaa. Karjalan taidemuseo, 15.01. saakka. Toinen näyttely toimii nyt Omskis sa. Muut työt esitellään Venäjän ja Euroopan museoissa. Siis töitä on yli tuhat. Hämmästyttää se, kuinka no peasti taiteilija maalaa teoksiaan. — Taiteilija työskentelee öisin ja yön aikana hän voi maalata yhden työn, impressaari Galina Ahmedo va paljastaa. Taiteilijan töiden omistajien jou kosta löytyvät muun muassa Alen Delon, Montserrat Caballé, Mihail Gorbatshov, Sophia Loren, Alla Pu gatshova, Jean-Paul Belmondo, Ni kita Mihalkov, Pierre Cardin, Dia na Ross ja Madonna. Hän on luo nut myös Venäjän, Yhdysvaltojen, Turkin, Azerbaidzhanin, Turkme nian ja Ukrainan presidenttien se kä Espanjan, Jordanian ja Brunein kuninkaiden muotokuvat. Taiteilija on lisäksi hyvä kaup paaja. Hän ehdotti, että Madonna ostaisi muotokuvansa 70 000 dol larilla. Madonna vastasi, että se on kallista eikä hän osta tauluja enem män kuin 30 000 dollarilla. Tulok sena popdiiva osti kuitenkin muo tokuvansa 50 000 dollarilla. Petroskoin näyttelyssä jokainen halukas voi ostaa mieleisensä työn ja jopa tilata muotokuvansa. Muo tokuva maksaa keskimäärin 20 000 euroa. — Taiteilija voi myydä alennuk sella, taidemuseon johtaja Natalia Vavilova lisää. Nikas Safronovin piti itse avata näyttelynsä. Alussa Vavilova ilmoit ti, että huonon sään takia lentoko ne viipyy eikä Safronov ehdi ajois sa. Kaikki odottivat. Poliittinen eliit ti kukkineen katseli tarkkaavaisesti hänen töitään ja ihasteli niitä. Tavallisesti ministerit, lainsää däntökokouksen edustajat ja virka miehet ovat harvinaisia näyttelyvie raita, mutta Safronovin näyttely oli poikkeus. Heitä oli hyvin paljon. Kaikissa näyttelyissä käyviä tai teilijoita oli päinvastoin liian vä hän. Pari näyttelyyn tullutta taitei lijaa ilmaisi aivan skeptisiä mielipi teitä Safronovin luomistyöstä. Tavallinen yleisö jakautui kah teen leiriin: toiset jumaloivat hän tä ja toiset eivät hyväksyneet. Mielestäni Safronov kuuluu tai teilijoihin, jotka maalaavat kauniis ti ja vaikuttavasti, mutteivät hei dän taulunsa herätä voimakkaita tunteita. Monilla muilla taiteilijoil la on töitä, jotka eivät ehkä sovi rik kaan huoneen interiööriin, mutta ovat täynnä intohimoa ja surua. Ne koskettavat. Näyttelyvieraita odotti petty mys: Safronov muutti mielensä eikä lentänyt Petroskoihin. Nikolai Safronov • Syntynyt Uljanovskissa 8. huhtikuuta 1956. • Kahdeksannen luokan päätettyään pääsi Odessan merenkulkuopistoon, mutta opiskeli vain vuoden. • Opiskeli Donin Rostovin taideopistossa ja samanaikaisesti työskenteli tarpeistonhoitajana nuoren katsojan teatterissa. • Palveli armeijassa Virossa. • Armeijan jälkeen työskenteli Liettuassa taiteilijana. • Vuosina 1978–1982 opiskeli Vilnan taideakatemiassa suunnittelutiedekunnassa. • Vuodesta 1983 asunut ja työskennellyt Moskovassa. Karjalan Sanomat 15 Keskiviikkona 11. 01. 2012 Menot 11.01.–18.01. Teatteri Kizhin näyttelykeskus Fedosovankatu 19, ma–su 10.00–18.00, puh. 775116, liput 10–35 rpl. Kansallinen teatteri Karl Marxin katu 19, kassa avoinna ti– pe 14–19, la–su 14–18, puh. 782674, 599020 (automaattinen puhelinpalvelu) 19.01. Uutenavuotena lapsuuteen. Näyttely kertoo joulukuusen historiasta Venäjällä sekä kuusenkoristeista ja joulukorteista. 14.01. Hämminki hellästä sydämestä. Sollogub. Vaudeville, pieni näyttämö, venäjän kielellä, klo 18.00. Muu näytös 24.01. klo 19.00 15.01. Jäähyväiset kesäkuussa. Vampilov. Suuri näyttämö, klo 18.00 Filharmonian yläaula Kirovinkatu 12, ma–su 10.00–18.00 Vapaa pääsy 1.02. asti. Gennadi Tikan valokuvien näyttely. Avajaiset 16.01. Kansallisten kulttuurien keskus Musiikkiteatteri Kirovinaukio 4, kassa avoinna ma–pe 11.00–19.00, la–su 10.00–18.00, puh. 783738, 785662 13.01. Pähkinänsärkijä. Tshaikovski. Kaksinäytöksinen baletti, suuri näyttämö, kesto 1 h 35 min., klo 22.00. Lippujen hinnat 100–600 rpl. 15.01. Musta kana. Lvovitsh. Kaksinäytöksinen ooppera-musikaali, suuri näyttämö, kesto 1 h 40 min., klo 13.00. Lippujen hinnat 80–150 rpl. 18.01. Pulcinella ja Kevätuhri. Igor Stravinsky. Suuri näyttämö, klo 19.00. Lippujen hinnat 150–600 rpl. Karjalan draamateatteri Kirovinkatu 12, kassa avoinna ti–su 13– 19, puh. 767127, 768076 11.01. Puhtaasti venäläinen murha. Tupikov. Myyttinen rikoskomedia, klo 19.00 12.01. Hyvin yksinkertainen tarina. Lado. klo 19.00 13.01. Langenneet enkelit. Coward. klo 19.00 14.01. Päivä ihmisten. Avertshenko. Komedia, klo 19.00 15.01. Marjan pelto. Bogajev. Satu aikuisille, klo 19.00 17.01. Paritonnumeroinen enkeli. Zhukova. klo 19.00 18.01. 13. Cooney. Komedia, klo 19.00 Musiikki Filharmonian suuri sali Kirovinkatu 12 13.01. Ilta takkatulen ääressä. Folkyhtye Skylark ja folkstudio Artforge esittävät Irlannin, Skotlannin ja Skandinavian musiikkia. klo 19.00. Lippujen hinnat 200–600 rpl. 18.01. Venäläisen elokuvan musiikkia. Karjalan sinfoniaorkesteri soittaa ylikapellimestari Marius Stravinskin johdolla musiikkia suosituista venäläisistä elokuvista. klo 19.00. Lippujen hinnat 150–350 rpl. Joulunpyhien historiaa näkee ja oppii Näyttelyt 19.01. asti. Uutenavuotena lapsuuteen. Kizhin näyttelykeskus, Fedosovankatu 12, Petroskoi. K ansatieteellinen koulutus- ja huviohjelma Pohjoiset joulunpyhät opettaa ja viihdyttää kävijöitä Kizhin museon näyttelysalissa Fedosovankadulla. Tammikuun alkuviikoille perinteisesti ajoitettava ohjelma on osa joulunaiheista näyttelyä Uutenavuotena lapsuuteen. Itse näyttely esittelee uuteenvuo- Näyttelyt Karjalan kansallinen museo Lenininaukio 1, ti–su 10.00–17.30, puh. 769479, liput 10–60 rpl. Vakituiset näyttelyt. Kuvernöörinsali, Kivet kertovat, Jäätikön jäljet, Taigaseutu, Kivikirjat, Pohjoinen rajaseutu, Pietarin tehtaat, Kaupunki–tehdas, Kaivosmiehet ja puunhakkaajat, Kuninkaallisesta asetuksesta, Aunuksen läänin papisto, Läänin pääkaupunki, Valtion palveluksessa, Kaupungin eläjät, Muinaisen heimon vieraisilla, Olemme korela, Kansan hyväksi. 1.04. asti. Rintama Äänisellä 1941– 1944. Äänisjärven sotalaivaston 70vuotispäivälle omistettu näyttely. 15.01. asti. Kuusi tuoksuu mandariineille. Neuvosto-Karjalan uudenvuoden juhlan perinteistä kertova näyttely. teen ja jouluun kuuluvia venäläisiä tapoja ja perinteitä. Juhlan historian ja perinteiden ympärille rakentuu myös koulutusohjelma. Näyttelyesineiden taustalla lapset ja nuoret näkevät lyhyen joulunaiheisen esityksen, oppivat tekemään jouluenkelin, tutustuvat perinteisiin venäläisiin seuraleikkeihin Kizhin museon folkloreryhmän taiteilijoiden johdolla. Fedosovankadun näyttelysali on avoinna kello 10.00–18.00. Pohjoiset joulunpyhät -ohjelman ennakko varaukset ja tilaukset puh. 775116. rooppalaista taidetta, Venäjän Pohjola: 2000-luku, Viimeinen tuomio. 29.01. asti. Boheemi. Karjalan näyttelijöitä, ohjaajia, laulajia, muusikoita ja kuvataiteilijoita maalauksissa, piirroksissa ja valokuvissa. 15.01. asti. Kuvataiteilija Nikas Safronovin (Moskova) töiden näyttely. Esillä 80 muotokuvaa ja maalausta. Lippujen hinnat 200–300 rpl. Kizhin museo Kirovinaukio 10a, ma–su 10.00–18.00, puh. 783591, liput 10–35 rpl. 29.01. saakka. Yksinkertaiset esineet. Jokapäiväisten nykyesineiden edeltäjiä esittelevä näyttely. Esillä vanhoja koulu- ja keittiötarvikkeita, leluja, laskureja, levysoittimia ja piirrosfilmejä. Kaupungin näyttelysali Karjalan taidemuseo Lenininkatu 26, ti–su 12.00–19.00, puh. 781650, liput 15–40 rpl. Sali suljettu 17.01. ja 18.01. Vakituiset näyttelyt. Muinaisvenäläistä taidetta, kansantaidetta, länsieu- 15.01. asti. Talviaika. Joulu- ja uudenvuodenkorttien näyttely. Esillä petroskoilaisten ammattitaiteilijoiden ja kaupungin lasten taidekoulun oppilaiden töitä. Karl Marxin katu 8, ti–su 10.00–18.00, puh. 783713, Liput 30–100 rpl. Lenininaukio 2, ma–pe 12.00–17.00, puh. 782048 Vapaa pääsy 15.01. Norjalaiset vaikutelmat. Norjan vuoden 2010 Riddu-Riddu-festivaalista kertova valokuvanäyttely. Nukkekoti-galleria La Rochellen katu 13, ti–la 12.00–17.00, puh. 773456 28.01. Kaleidoskooppi. Esillä keramiikkatöitä, nauhakoristeita, miniatyyritaidetta (taloja) ja nalleja. Lapsille Nukketeatteri Karl Marxin katu 19, kassa avoinna ke– pe 12–18, la–su 10–16, puh. 785092, 765664 14.01. Masha ja karhu. Landau. Suositeltava yli 2-vuotiaille, kesto 35 min., klo klo 11.00, 13.00 Liput 150 rpl. 15.01. Umka. Jakovlev. Suositeltava yli 3-vuotiaille, kesto 40 min., klo 11.00, 13.00 Liput 140 rpl. Rock & Pop 12.01. Top of Europop Night. klo 23.00 Vapaa pääsy. Art-kahvila FM, Kirovinkatu 12. 13.01. Perjantai- ja lauantaiweekend. Disko. Ennen klo 20.00 vapaa pääsy, myöhemmin 150 rpl. 14.01. ennen klo 20.00 vapaa pääsy, myöhemmin 200 rpl. Face control, Dress control, 18+. Art-kahvila FM, Kirovinkatu 12. 16.01. Konserttimaanantai. Esiintyy Istinnyj Oblik (rock & alternative, Petroskoi), klo 20.30 Vapaa pääsy. Artkahvila FM, Kirovinkatu 12. 17.01. Sähköiset arjet. Euphory Action (live, electrobreakz, Pietari) ja Neonicle (live, electro, Pietari). klo 22.00 Vapaa pääsy. Art-kahvila FM, Kirovinkatu 12. Horoskooppi Oinas 21.03.–20.04. Vuosi 2012 on Oinaille ihan kultaista aikaa vauhdittamaan elämänmenoa. Ei ole mitään syytä jättää ainutlaatuisia tilaisuuksia käyttämättä heti tammikuusta lukien. Härkä 21.04.–20.05. Hurjin vauhti on päällä alkuvuonna. Reippaammin homma lähtee kulkemaan jo toukokuussa. Nauti silloin kaikesta ihanasta ja onni seuraa sinua koko loppuvuoden. Kaksoset 21.05.–21.06. Olet auttamatta pienessä paitsiossa vuoden 2012 aikana ja elämä vaikuttaa ajoittain sietämättömän tylsältä. Rakkauselämän kannalta romanttisin jakso osuu kesäkuulle. Rapu 22.06.–22.07. Ravun vauhdikkain ja kuluttavin vaihe siirtyy nyt vuoden 2012 puolelle. Energiaa riittää vaikka kuinka paljon, mutta vain sellaiseen tekemiseen, joka tosissaan iskee kipinää. Leijona 23.07.–23.08. Etenkin tammikuusta kesäkuuhun kannattaa panostaa suurten suunnitelmiesi toteuttamiseen. Uskalla vapautua aikaisemmista energiaasi kuluttavista turhista velvoitteista. Neitsyt 24.08.–23.09. Alkuvuosi on kieltämättä hiukan veltto. Loppuvuonna on uskallettava ottaa koko kunnia itselle ja samoin tehdä kovia ja peruuttamattomia päätöksiä, jotka lopulta muuttavat koko elämäsi aivan toisenlaiseksi. Vaaka 24.09.–23.10. Sisäinen paine muutoksille on sitä kovempi, mitä kauempana olet juuri nyt unelmiesi elämästä. Jos siinä on mielestäsi jotain parannettavaa, niin vain sinä itse voit vaikuttaa tilanteeseen. Skorpioni 24.10.–22.11. Ystäväpiirisi tulee uudistumaan melkoisesti, sillä paikoilleen jumiintuneet ”entiset” ystäväsi eivät enää kestä seuraasi. Rakkauden ja intohimon tunnelmat ovat vahvimmillaan lokakuussa. Jousimies 23.11.–21.12. Asiat alkavat jälleen luistaa huomattavasti sukkelammin kuin kuluneen vuoden loppupuoliskolla. Syyskuusta asti on tavallista tehokkaampi työjakso. Rakkauselämä on kiihkeimmillään koko marraskuun. Kauris 22.12.–20.01. Tee parhaasi irrottautuaksesi kaikesta turhauttavasta tekemisestä ennen kesää. Viimeistään kesäkuussa 2012 sinun on oltava valmis suuriin siirtoihin ja selkeisiin valintoihin. Vesimies 21.01.–19.02. Kevätkausi on todella jännittävää ja eksoottista aikaa. Virtaa ja upeita oivalluksia riittää kevään kynnyksellä vaikka mihin. Siihen on hyvä kohdistaa suurimmat siirtymiset elämäsi kaikilla aloilla. Kalat 20.02.–20.03. Hiukan ahdistunut energia pyrkii vapauttamaan sinua aikaisemmista sidoksista. Kesän koittaessa olet mahdollisimman riippumaton ja kypsä ottamaan elämä enemmän omiin käsiisi. Kari Karjalassa Jana Sinjavskaja Niin paljon väkeä niin pieneen bussiin! Aih! Hei sinä, ota reppu pois! Pysähdy! Miks bussi ajoi pysäkin ohi? Luento alkoi 15 minuuttia sitten. Voi että! 16 Karjalan Sanomat Sää Huomenna –9 .. –6 Tammikuusta odotetaan tavallista lämpimämpää. Ennuste: gizmeteo.ru Keskiviikkona 11. 01. 2012 –8 .. –6 Perjantaina –7 .. –6 –7 .. –6 –8 .. –6 –3 .. –2 –1 .. +1 Viikonloppuna –10 .. –8 –6 .. –5 –3 .. –1 –3 .. +1 –3 .. –1 Jouluale –10 .. –8 Tänään on viimeinen päivä tilata Karjalan Sanomien pdf-lehden omaan sähköpostiin alehintaan. Kampanja koskee pdf-lehden tilauksia niin ulkomaille kuin Karjalaan ja Venäjälle. Tarkempaa tietoa: www.karjalansanomat.ru tai lähetä postia: [email protected]. –6 .. –5 –6 .. –4 –1 .. –1 –5 .. –3 –5 .. –2 Fakta Vuoden 2012 kieltoja Uusi vuosi tuo aina mukanaan paljon uutta, muun muassa kieltoja. Viime vuonna tavallisena ollut muutama asia on tänä vuonna kielletty. 45 minuuttia ja sitä enemmän kestävissä tv-ohjelmissa Kiinassa ei saa näyttää mainoksia. Lisäksi tv-kanavalla näytetään enintään kaksi tosi-tv:tä viikossa. Illalla viihdeohjelmien kesto ei voi ylittää 90 minuuttia. 2500 ruplaa sakkoa pikkubussin eli marshrutkan kuljettaja Venäjällä joutuu maksamaan, jos bussista puuttuu glonass-paikannusjärjestelmä. Autonkuljettajan työllistänyt yhtiö rangaistaan vuorostaan 30 000 ruplan sakolla. Järjestelmän hinta on yli 20 000 ruplaa. 134. Tupolev-lentokoneet eivät putoa enää maahan, koska niillä neuvostoajalta jääneillä koneilla ei enää lennetä. Käytöstä on otettu pois myös Antonov An- ja Jakovlev Jak -lentokoneet. 1. tammikuusta alkaen ei saa enää polttaa Suomen hotelleissa sekä Norwegian Cruise Line –laivoilla ja suositulla Camp Noustadionilla Barcelonassa. Voimassa ollut tupakointikieltolaki on kiristymässä. ”Yövuoroni oli Pietari–Petroskoi -junalla. Kaikki vaununhoitajat juhlivat uuttavuotta ravintolavaunussa. Kuuntelimme tietysti presidentin puhetta. Junan kuljettaja onnitteli meitä. Pysäkillä ulkona sytytimme ilotulitteita. Juhlayönä matkustajia oli vähän ja he käyttäytyivät rauhallisesti. Kolmannen luokan lipun ostaneet ihmiset matkustivat toisen luokan vaunuissa.” Tamara Tatarenkova vaununhoitaja Kun kello lyö 12... Kun kello lyö 12, kohotamme samppanjamaljan uudenvuoden kunniaksi ja toivotamme toisillemme onnea ja terveyttä, iloa ja menestystä uutena vuotena. Olemme tottuneet viettämään juhlaa perhepiirissä tai ystävien seurassa. Silti hyvin moni kuulee juhlayönä Spasskin tornikellon lyönnit ja maan presidentin onnittelut omalla työpaikallaan. Karjalan Sanomien gallup kertoo niistä ihmisistä, joille uudenvuodenyö merkitsi uuden vuoden ensimmäistä työvuoroa. 1000 ruplaa sakkoa maksaa autonkuljettaja Venäjällä, jos hän ajaa punaisen valon palaessa. Sama sakko annetaan, jos ajaessaan tienristeykselle kuljettaja tekee ruuhkan. 800 ruplaa maksaa STOP-viivan ylittäminen tienristeyksellä. 0 miliisiä jää Venäjällä vuonna 2012. Vielä viime vuoden maaliskuussa hyväksyttiin laki, jonka mukaan miliiseistä tulivat poliisit, mutta vasta nyt nimityksestä miliisi tulee asiaton. Kaikissa kylteissä, asiakirjoissa ja tunnuskuvissa lukee vain poliisi. Myös univormu on muuttanut värinsä harmaasta tummansiniseen. KS ”Minun lisäksi työvuorolla oli vielä kolme ihmistä. Meillä ei ollut paljon työtä. Juhlasuunnitelmiamme olimme pohtineet etukäteen. Jopa työpaikalla uusivuosi ei voinut olla ilman samppanjaa, mandariineja ja salaatteja. Loppujen lopuksi hauskaa voi pitää myös työssä, kun porukka on kiva. Lohdutuksena oli se, ettei työvuoroni osunut tammikuun ensimmäiseksi päiväksi. Se varmasti olisi ollut vielä hauskempi kokemus.” Darja Trofimova vakuutusyhtiön asiantuntija ”Minun on pitänyt mennä töihin uudenvuodenyönä yksitoista vuotta peräkkäin. Porukassa on lähes 14 henkeä, mukana ovat aura-, hiekka- ja harja-auton kuljettajat. Kukaan ei ottanut samppanjaryyppyäkään. Pitää aina olla valmis kiitämään puhdistamaan teitä lumesta. Kun sataa lunta, ei ole aikaa katselemaan presidentin onnitteluja televisiosta.” Viktor Biljushov aurausauton kuljettaja ”Minä ja muutama yöhoitaja päivystimme sairaalassa. Päätimme etukäteen, kenelle toisistamme ojennamme lahjoja. Kun kellojen lyöntiin saakka oli jäänyt pari tuntia, ambulanssi toi sairaalaan pakkaseen paleltuneen asunnottoman mummon. Hän oli ollut kylmässä liian kauan, emmekä pystyneet säilyttämään häntä hengissä. Kamalinta oli, että kirppulauma riensi karkuun kuolleesta ruumiista. Joukko potilaita turvautui lääkärinapuun jo aamuyönä. Perinteen mukaan heillä oli pisto- ja viiltohaavoja.” Aleksandra Jastrebova kirurgi ” Minun työvuoroni alkoi kello 2 yöllä, joten ehdin katsoa presidentin puheen ja kohottamaan limsamaljan perhepiirissä. Taksinkuljettajan uudenvuodenyö muistuttaa paljon tavallisten viikonloppujen yötä. Asiakkaita on kumpanakin yönä yllin kyllin. Erona on se, että taksintilaushoitajat toivoivat kuskeille onnea uudelle vuodelle sekä matkustajat olivat ystävällisempiä. Eräs asiakas lahjoitti minulle lohikäärmemagneetin.” Oleg Tarasov taksinkuljettaja ”Petroskoin jokaisella palomiehellä on työvuoro juhlayönä kerran neljässä vuodessa. Katoimme juhlapöydän etukäteen. Alkoholia ei ollut, vaan hedelmiä, suklaata ja kakkua. Kello 23 hätäkello soi. Pelkäsimme, ettemme ehdi palata takaisin kello 24 asti. Tulipalo ei ollut suuri. Juopot lämmittivät huonetta pienellä hellalla. Puupyykkipoika putosi hellalle. Savua oli hyvin paljon. Pärjäsimme nopeasti ja ehdimme jopa katsoa presidentti Medvedevin puheen televisiosta.” Nikolai Shorohov palomies
© Copyright 2024