Koko lehti nettiversiona pdf-muodossa
LAP S E T TOM IE N Y HD ISTYS SIM P U K K A RY:N JÄ S EN LEHTI 1 201 4 Näin selvisin masennuksesta Hedelmöityshoidot ja palkallinen sairausloma Keramiikkataidetta hedelmättömyydestä Lapsettoman SELVIYTYMISKEINOT Sari Vuori: Avoimuus on tuonut tukea, ymmärrystä ja voimia Fertinova on osa Terveystalo-konsernia. Sisällys 1 | 2014 Teema: Lapsettomuuden selviytymiskeinot 4 | Terveisiä toimistolta 5 | Pääkirjoitus 6 | Sari Vuori: Lapsen sijaan syntyi lastenlevy 9 | Simpukka-lehti uudistui 10 | Keramiikkataidetta lapsettomuudesta 12 | Masennus ja lapsettomuus Lapsettomuuteen kuuluva ahdistus ja alakulo ei välttämättä ole masennusta. Monille lapsettomuus aiheuttaa myös masennusta. Masennus on niin yleistä, että sitä ei tarvitse hävetä. Se on hoidettavissa, kunhan masentunut vain hakee itselleen apua. 16 | Hedelmöityshoidot ja sairausloma Tukea uuden elämän syntyyn Haaveena oma lapsi? Jos oma lapsi syystä tai toisesta antaa odottaa itseään, lapsettomuuden hoitoon erikoistuneet asiantuntijamme voivat auttaa. Lapsettomuushoidolla voidaan auttaa jopa 80 % lapsettomista pareista saamaan oma lapsi. Olemme auttaneet jo tuhansia pariskuntia ja itsellisiä naisia. Kuuntelemme sinun toiveitasi Aina elämä ei mene suunnitelmien mukaan. Asianajajana työskentelevä Sari Vuori on löytänyt elämäänsä ilon musiikista ja sukulaislapsista. Lapsettomuushoitopotilaalla oikeus sairausajan palkkaan, mutta vain tietyin edellytyksin selviää Piia Nyströmin tekemästä oikeustieteen gradusta. 19 | SimpukkaParit-projekti Huhtikuussa starttaava projekti tarjoaa voimavaroja parisuhteeseen vertaistuen avulla. 26 | Tutkimuskatsaus 20 | Vapaaehtoistoiminta selviytymiskeinona Vapaaehtoistoiminta mielletään auttamiseksi: teen vapaaehtoistyötä, koska haluan auttaa muita. Näyttää siltä, että parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta voi auttaa selviytymään lapsettomuudesta. Jo ensimmäisen henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä voimme suunnitella aikataulua. 22 | Simpukan uudet kotisivut Uusi nimi, tunnustettu osaaminen 25 | Haalea Viiva Lapsettomuuskokemuksista syntyi monologiesitys. Fertinovassa yhdistyvät Helsingin Fertinovan, Turun ja Tampereen AVAklinikoiden sekä Jyväskylän In-Tiimin palvelut ja kokemus. Sinua palvellaan luotettavasti ja luottamuksella. Noudatamme toiminnassamme hedelmöityshoitolakia. Jokainen tapaus on ainutkertainen, ymmärrämme ihmisten yksilölliset huolet ja tarpeet. Teemme jokaiselle asiakkaallemme henkilökohtaisen hoitosuunnitelman. 6 28 | Selviytymiskeinoja 10 Miia Kallio käsittelee lapsettomuutta ja hedelmöityshoitoja taiteen avulla. Suvun lapsettomat naiset ovat antaneen rohkaisevan esimerkin siitä, että ilman omia lapsiakin voi elää täyttä elämää. Kysyimme Simpukan lukijoilta mitkä selviytymiskeinot ovat hyväksi havaittuja, mitkä eivät toimi lainkaan ja mitä voisi vielä kokeilla. 30 | Hallitus 2014 Hallitus on täynnä supervoimia: joukosta löytyy niin optimisti, eroguru, kikkailija, uskaltaja kuin Excel-velhokin. 32 | Vertaistuki 34 | Lukijan tarina: Miten selvisin masennuksesta 37 | Seuraavassa Simpukassa 38 | Yhdistys tiedottaa 22 Hanna Jylhä IVF-bioteknologi Antti Perheentupa vastaava lääkäri Annamari Lähteenmäki lapsettomuuslääkäri OTA Y HTE Y TTÄ : [email protected], puhelin (09) 6220 3210 • [email protected], puhelin (02) 275 9500 Tamperelainen mainos- ja viestintätoimisto Villivisio suunnitteli ja toteutti Simpukka ry:lle visuaalisen ilmeen ja www-sivut. Villivision ja yhdistyksen välillä yhteinen sävel löytyi lähes välittömästi. • [email protected], puhelin (03) 3392 6500 • [email protected], puhelin (014) 263 000 ELÄ M Ä NT E H TÄVÄ NÄ U U S I EL ÄM Ä Simpukka 1 | 2014 3 Simpukka on Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n jäsenlehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenille jäsenetuna. ILMOITUSHINNAT 1/8 sivu 100 euroa, 1/4 sivu 160 euroa, 1/2 sivu 234 euroa, 1/1 sivu 390 euroa Kaikki ilmoitukset ovat värillisiä. LEHDEN HINTA MUILLE KUIN JÄSENILLE Vuosikerta 28 euroa Irtonumero 7,50 euroa (+ postituskulut) Irtonumero jäsenille 6,75 euroa (+ postituskulut) SIMPUKAN TOIMITUS Anne Lindfors, päätoimittaja [email protected] Satu Rautakallio-Hokkanen, toimitussihteeri [email protected] Esa Kynäslahti, Miia Mikkonen ja Tiina Nieminen Postiosoite Verstaankatu 5 A LH 3, 33100 Tampere SIMPUKAN TILAUKSET, OSOITTEET JA JÄSENASIAT [email protected] SIMPUKAN AIKATAULU Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Simpukka ilmestyy huhti-toukokuussa. Aineisto lehteen tulee olla toimituksessa viimeistään 17.3.2014. Kannen kuva: Raisa Kyllikki Ranta Ulkoasu ja taitto: Reija Jokinen Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2014 ISSN 1797-8564 l TERVEISIÄ TOIMISTOLTA Kampauksia ja kotisivuja ”Komee afro, Satu.” Näin lausahti jo aikuinen kummipoikani muutama vuosi sitten kun katseli ristiäiskuviaan, joissa hän oli kumminsa sylissä. Minä tietysti puolustauduin vastaamalla, että kampaukseni oli 80-luvun lopulla aivan viimeisintä huutoa, vaikka totuuden nimissä on myönnettävä, että sillä hetkellä enemmän nolotti kuin nauratti. Muistan hyvin kun vuonna 2010 innosta täristen katselimme Simpukkayhdistyksen täysin uudistettuja kotisivuja. Miten hienolta ja uudelta kaikki silloin näyttikään! Uusi värimaailma ja logo piristivät kuin auringonpaiste ja uusi esite kiilteli kädessäni. Tuntui, että olimme astuneet jättiharppauksen nykypäivään ja niinhän me olimmekin. Projekti oli sujunut loistavasti, osapuolet olivat tyytyväisiä ja sivuilla oli kaikenmaailman uudet vekottimet, mitä keksiä voi. Tämän päivän teknologia rynnistää eteenpäin ja haastaa meitä aina vain nopeampaan tempoon. Se, mikä on tänään kädessäsi, tuntuu huomenna jo 80-luvulta. Viime vuonna heräsi ajatus kotisivujen uudistamisesta ja kun vauhtiin päästiin, samalla hujauksella saamme tänä vuonna uusitun logon ja visuaalisen ulkoasun. Uusien yhteistyökumppanien rautainen ammattitaito on taannut meille sujuvan projektin, joka on täyttänyt kaikki toiveemme ja vähän enemmänkin. Muutos on hyväksi kun se on perusteltua, ei vain siksi, että on pakko tai kun muutkin niin tekevät. Mukaan kannattaa hypätä omien resurssien mukaan. Kun katselen uusien sivujen koeversiota, en voisi olla tyytyväisempi. Taas on kuin uusi aurinko paistaisi, enkä malta odottaa millaisen vastaanoton uudistus tuo. Toivottavasti kuulemme teiltä miten tällä kertaa onnistuimme? Se kampaus kyllä nolottaa edelleen… Satu Rautakallio-Hokkanen LAPSETTOMIEN YHDISTYS SIMPUKKA RY Toiminnanjohtaja Anne Lindfors [email protected], 040 181 7911 Toimisto Verstaankatu 5 A LH 3, 33100 Tampere 0400 844 823 Puheenjohtaja Miia Rajamäki [email protected] 040 721 4858 JÄSENMAKSUT 26 euroa/henkilö 6 euroa/perhejäsen 260 euroa/ainaisjäsen 320 euroa/ainaisjäsen, pariskunta 35 euroa/ammattilaisjäsen 10 euroa/kannatusjäsenmaksu 75 euroa/kannatusyhdistysmaksu Tilinumero FI07 4726 0010 0110 26 www.simpukka.info Ristiriitainen raskaus Odotettuani raskaaksi tulemista useamman vuoden luulin olevani varsin valmis tulemaan raskaaksi, olemaan raskaana yhdeksän kuukautta ja synnyttämään. Väärin luulin. Plussauutista seuraavat päivät olin aivan varma, että olin saanut toisen ihmisen testin tuloksen. En uskonut koko asiaa, ennen kuin varhaisultrassa näin sen pienen katkaravun näköisen otuksen kohdussani ja kuulin sen sydänäänet. Pelkäsin keskenmenoa tietenkin. Pahoinvointi sai raskauden tuntumaan todelliselta, mutta oli muuten erittäin epämiellyttävää. Kehon muuttuminen oli hämmentävää, ehkä kaikkein vaikeinta minun oli sopeutua juuri siihen. Olin päättänyt hiljaa mielessäni, että jos joskus olen raskaana, en valita mistään. Ei olisi pitänyt päättää. Oli raskaus saanut alkunsa lyhyen tai pitkän odotuksen jälkeen, millä tavalla hyvänsä, niin raskaana oleva nainen on kuitenkin ensisijaisesti raskaana oleva nainen. Vaivoja voi olla tai olla olematta, ne voivat olla lieviä tai hyvin vaikeita. Mutta että kieltää itseltään tuntemuksiensa purkaminen ääneen, tai edes hiljaa mielessään. Se on kohtuutonta itseään kohtaan, ymmärrän nyt. Jälkeenpäin ymmärrän senkin, että olin niin valmistautunut jäämään kokonaan lapsettomaksi, että en selvittänyt millaista on olla raskaana ja, etenkin, millaista on olla raskaana hedelmöityshoitojen jälkeen. Väitän, että se on erilaista. Lapsenkaipuu on ollut niin voimakas, että on päättänyt, ettei valita mistään. Pelko keskenmenosta tai kohtukuolemasta on läsnä synnytykseen asti. Kaikki tunteet piilottaa sisälleen. Minä uskon, että osa kaikista paineista, joita itse itselleni asetin, johtui lapsettomuudesta. Siitä, että oli päättänyt etukäteen, miten kaiken pitää mennä, jos joskus olen raskaana. Voi kunpa minulla olisi ollut älyä ottaa asioista ajoissa ja paremmin selvää. Suurin osa tahattomasti lapsettomista saa jossain vaiheessa lapsen tavalla tai toisella. Niin raskauteen kuin vanhemmuuteen liittyy lapsettomuuden kokeneilla omanlaisiaan ajatuksia. Siksi meillä Simpukassa on vertaistukiryhmiä myös lapsellisille lapsettomille. Ainoa lapseni täyttää kesällä jo kuusi vuotta. Minun olisi pitänyt vaihtaa ajatuksia näistä teemoista jo kauan sitten, purkaa kokemuksiani saman kokeneiden kanssa. Kunpa olisin ymmärtänyt aloittaa sen jo silloin, kun tulin raskaaksi. Parempi myöhään kuin ei lainkaan ja siksipä aion tänä vuonna osallistua Tampereella toimintansa aloittavan lapsellisten lapsettomien vertaistukiryhmän tapaamisiin. Miia Rajamäki Simpukan helmi Sari Vuori | Uudistuneen Simpukka-lehden kannessa annetaan kasvot lapsettomuudelle. Ensimmäinen rohkea kansikasvo on Sari Vuori. Sari näyttää, että tahatonta lapsettomuutta ei tarvitse hävetä tai peitellä. Hän myös jakaa avoimesti omat selviytymisvinkkinsä mm. lastenlaulujen tekemisen ja lapsenmielisyyden säilyttämisen ja osoittaa esimerkillään, että ilman omia lapsia ja puolisoa voi elää hyvää ja täyttä elämää. www.facebook.com/simpukka.info Kuvassa vasemmalta: järjestösihteeri Satu, vertaistukikoordinaattori Johanna ja toiminnanjohtaja Anne. 4 Simpukka 1 | 2014 PÄÄKIRJOITUS l Simpukka-yhdistys myöntää Simpukan Helmen henkilölle tai taholle, joka on edistänyt lapsettomien hyvinvointia yhteiskunnassamme. Simpukka 1 | 2014 5 l SYKE Lapsen sijaan syntyi lastenlevy Sari Vuori alkoi kirjoittaa lastenloruja käydessään lapsettomuushoidoissa. Hoidot päättyivät tuloksettomina ja parisuhdekin päättyi, mutta Sarilla oli ainekset lastenlevyyn. Asianajajana työskentelevä Sari kokosi ympärilleen bändin, julkaisi levyn ja päätti lahjoittaa tuotot hyväntekeväisyyteen – lapsille. O TEKSTI: LAURA ROININEN KUVAT: RAISA KYLLIKKI RANTA ikeastaan levyn tekeminen juuri silloin ei tuntunut Sari Vuoresta ajankohtaiselta. Koko ajan hän jaksoi uskoa, että lapsettomuushoidot toisivat sen kaivatuimman. Musiikki oli vain B-suunnitelma siltä varalta, että asiat eivät menisikään toivotusti. Eivät ne menneet. Kului vuosia, tehtiin lukuisia koeputkihedelmöityksiä. Kaksi kertaa Sari oli raskaana. Ensimmäinen raskaus oli kohdun ulkopuolinen, toinen keskeytyi raskausviikolla 12. Samaan aikaan Sari runoili. ”Laiskalöllerö löllötti, sohvallansa köllötti, ei liiku liha ei liiku älli, löllyyden loppu olis karmea tälli.” Lastenlorujen tekeminen ei tunnu kaikkein luontevimmalta tavalta käsitellä tapahtumia, mutta Sarilla se toimi. – Olen aina ollut lapsenmielinen. Lastenmusiikin tekeminen oli hauskaa ja rentoa, sitä pystyi tekemään ilon kautta. Lastenmusiikki voi olla kaikkein arvokkainta, mitä tulen musiikin saralla tekemään, sillä ihmisiä koskettavat syvällisimmin lapsena koetut kulttuurielämykset, Sari arvioi. Niin paljon hyvää, niin paljon surua Sari on aina tiennyt haluavansa äidiksi. Hän toivoi lasta jo edellisessä suhteessaan. Selitys raskaaksi tulon vaikeuteen löytyi myöhemmin, kun Sarilla todettiin ärhäkkä endometrioosi. Kun hoidot päättyivät ja toinenkin parisuhde loppui, toipumisessa auttoi se, että Sari etsi hyväntekeväisyyteen suostuvaisia muusikoita. Lopulta Sarilla oli 10-henkinen yhtye Tyly helistin, lastenlevy ja hyväntekeväisyyskohde SOS Lapsikylä. Ei levy lasta korvannut, tietenkään, mutta levyntekovuosi oli hyvä. Kaiken surun ja päivittäin itkemisen jälkeen tapahtui jotain mukavaakin. – Levyn tekeminen oli eheyttävä kokemus. Samalla hyväksyin lopullisen lapsettomuuden ja tein surutyötä. Tuntui lohduttavalta, että pystyimme bändin kanssa saamaan aikaan niin paljon hyvää, vaikka samaan aikaan oli niin paljon surua, Sari muistelee. Rankinta sen sijaan oli käydä töissä. Sari työskentelee julkisena oikeusavustajana oikeusaputoimistossa. Tapaukset ovat lähinnä perhe- ja rikosoikeutta, eli muun muassa lasten huostaanottoja. > Sari Vuorelle levyn tekeminen oli myös terapiaa rankkojen lapsettomuusvuosien jälkeen. Eipä parisuhdetta voi tilata, niin kuin ei lapsiakaan. 6 Simpukka 1 | 2014 Simpukka 4 | 2013 7 l SYKE Nyt Sari haaveilee uuden musiikin tekemisestä ja kirjan kirjoittamisesta. Kaikesta pääsee näköjään yli, vaikka kuvittelin, että tästä ei pääse. – Silloin minun piti mennä työpäivän aikana välillä vessaan itkemään. Että jotkut saavat lapsia miten päin vaan, mutta eivät sitten pidä näistä huolta, tai tappelevat erotilanteissa verissä päin. Raskaimmassa vaiheessa Sari olikin vuorotteluvapaalla. Apua oli myös siitä, että töissä muutama työkaveri tiesi tilanteesta ja ymmärsi pahan olon puuskat. – Olen ollut lapsettomuuden suhteen niin avoin, kuin ihminen vaan voi olla. Avoimuus on tuonut tukea, ymmärrystä ja myös itselle voimia. En ole hävennyt, vaan olen itkenyt pahan olon aina pois. Uuteen suhteeseen ilman paineita Vuosia jyllännyt endometrioosi vei Sarin leikkaussaliin. Kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen jälkeen Sari kokee olevansa terveempi ja jaksavansa paremmin kuin aikaisemmin. – Olen fyysisesti parhaassa kunnossa nyt, vaikka en ikinä ole ollut mitenkään huonossa kunnossa. Myös toiveissa olevaan uuteen suhteeseen on helpompi lähteä, kun mielessä eivät pyöri pakko lapsen saamisesta tai pelko endometrioosin aiheuttamista yhdyntäkivuista. – Olisi hienoa tutustua ihanaan ihmiseen paineista vapaana. Mutta eipä parisuhdetta voi tilata, niin kuin ei lapsiakaan. Tulee jos on tullakseen, siihen tarvitaan hyvää tuuria. Suunnitelmissa on tehdä Tylyn helistimen kanssa aikuisten musiikkia ja keikkailla muutenkin kuin hyväntekeväisyyspohjalta. Lastenlevyä ei kuitenkaan unohdeta; myös sen kappaleita voidaan edelleen esittää uuden musiikin lomassa. Lisäksi Sari suunnittelee jäävänsä jälleen vuorotteluvapaalle. Tällä kertaa kirjoittaakseen kirjan. – Aina oma elämä peilautuu tekstiin, mutta tarkoitus ei ole tehdä lapsettomuus- tai terapiaromaania. Arpia voi edelleen vihlaista Nyt lapsettomuuden paha olo alkaa olla voitettu, ja Sari on tyytyväinen elämäänsä. Vuosien surutyö on tehnyt tehtävänsä. – Olen hyväksynyt lapsettomuuden kokonaan, vaikka arvet ovat toki olemassa ja edelleen välillä vähän vihlaisee. Kaikesta pääsee näköjään yli, vaikka kuvittelin, että tästä ei pääse. Lapsettomuus on niin lopullinen, iso ja merkityksellinen asia. Tukea Sari on saanut perheeltään sekä muutamalta läheiseltä ystävältä. Erityisen tärkeitä ovat veljen lapset, joiden kanssa hän viettää paljon aikaa. – Näin lapsen maailma on kuitenkin läsnä ja minulla säilyy kosketus lapsiperhearkeen. Tätinä saan nauttia lasten hauskimmista puolista. Ei tämä tosin tietysti ole samanlaista, kuin jos olisin äiti. Voimia on antanut myös hengellisyys, rukoilu ja mietiskely. Sari on kiinnostunut uskonnoista ja kuvailee itseään spirituaaliseksi etsijäksi. 8 Simpukka 1 | 2014 Uusi Simpukka-lehti Ylpeänä esittelemme uudistuneen Simpukan. Isoin muutos näkyy kannessa. Käytimme Anneli Heikkisen taidetta lähes kymmenen vuoden ajan. Sydämellinen kiitos ihanalle Annelille, jonka taide on varmasti antanut monelle voimia! N fakta SARI VUORI • 44-vuotias asianajaja. Työskentelee julkisena oikeusavustajana oikeusaputoimistossa Helsingissä. On harrastanut musiikkia pienestä pitäen. Alkoi soittaa pianoa • 5-vuotiaana, teki ensimmäisen sävellyksen 10-vuotiaana. • Tylyn helistimen levy Herra Alakulo ja rouva Yläilo ilmestyi toukokuussa 2012. Levyä voi tiedustella sähköpostiosoitteesta sarijvuori@gmail. • com tai Simpukan toimistosta. • Sari Vuoren runoja löytyy myös Simpukan runokirjasta Lapsettoman paikka. Haaveet viiden vuoden päähän: Vierellä olisi uusi kumppani, • julkaistuna uutta musiikkia ja kirja. Lisäksi matkoja ulkomaille kahdestaan veljen lapsen kanssa. – En voi nimetä yhtä uskontoa, mutta uskon, että on jotain korkeampaa ja että elämä jatkuu tämän jälkeen. En sulje pois mahdollisuutta, että voisin saada lapsia toisessa elämässä. Ehkä minulla on vähän buddhalainen katsomus. Lapsettomuus tuntuisi pahemmalta, jos ajattelisin, että elämällä ei ole mitään jatkumoa. yt siirrymme eteenpäin. On ilo ja kunnia saada julkaista Raisa Kyllikki Rannan vaikuttavia valokuvia. Kannen lisäksi muutoksia on lehden muussa ulkoasussa. Luottotaittajamme Reija Jokinen on uudistanut taittoa käyttäen apuna mainostoimisto Villivision suunnittelemaa visuaalista ilmettä. Lehden rakenteeseen teimme lukijoiden toivoman lisäyksen. Merkitsemme jatkossa eri teemat omilla tunnuksillaan: SYKE on lyhenne sanoista Simpukan yksin- ja kaksinelävät. Nimi tulee uudesta SYKEverkostosta. Näissä jutuissa puhutaan elämästä ilman lapsia. HELMINAUHA on niin ikään saanut nimensä verkostolta. Tämän tunnuksen alla käsittelemme lahjasukusoluhoitoihin liittyviä asioita. LAPSELLISET LAPSETTOMAT -sivuilla pohdimme niin raskautta kuin monenlaista vanhemmuuttakin. Tähän kategoriaan kuuluvat myös adoptio- ja sijaisperheasiat. SIMPUKKAPARIT pitää sisällään parisuhteeseen liittyviä aiheita. HEDELMÖITYSHOIDOT – no, nimi itsessään kertoo mistä on kyse. Tarkoituksena on helpottaa lukijoita löytämään juuri itseä kiinnostavat jutut. Ne, joita hedelmöityshoidot eivät voisi vähempää kiinnostaa, voivat kätevästi hypätä osion yli. Toisaalta taas joku voi haluta säästää tulevaisuutta varten vaikkapa lehden, jossa on helminauha-asioita. Lehteä selaillessa huomaat, että tästä numerosta puuttuvat osiot helminauha ja lapselliset lapsettomat. Simpukkaan 2/14 on tulossa juttuja molemmista teemoista. Pyrimme tasapuolisuuteen, mutta lehden sisältö voisi olla aika tylsä, jos pitäisi jokaiseen lehteen vähän väkisin kirjoittaa kuhunkin osioon sopivia juttuja. Ja kaikkia juttutyyppejä ei nimetä teemojen mukaan. Tässäkin lehdessä käsitellään lapsellisia lapsettomia pääkirjoituksessa ja helminauha-asioita vakiokolumnissa Lahjaksi saatu lapsi. Mitä mieltä olet lehdestä? Odotamme innolla palautetta! Anne Lindfors Päätoimittaja Kasvot lapsettomuudelle Minulta pyydettiin valokuvia uudistuvan Simpukka-lehden kanteen. Tartuin mahdollisuuteen, sillä olen käsitellyt lapsettomuutta valokuvan keinoin jo pidemmän aikaa. Teen pitkäkestoista dokumentaarista valokuvaprojektia tahattomasta lapsettomuudesta. Syksyllä 2011 aloitin kuvaukset kuuden Simpukan vertaistoiminnan kautta löytyneen lapsettoman kanssa. Olemme heidän kanssaan pohtineet miten kertoa valokuvin, aidosti ja avoimesti niin vaikeasta asiasta. Lapsettomuudessa ei ole mitään surkuteltavaa, siitä on voitava puhua kuten muistakin elämän suurista kriiseistä. Tänään olen onnekas kahden lapsen äiti, mutta joitain vuosia sitten en ollut. Minun tarinani meni niin, että niinä vuosina kun surin lapsettomuutta, isäni sairasti vakavaa syöpää. Olin siis kirjaimellisesti elämän ja kuoleman välissä. Saamaan aikaan kun surin läheisen väistämätöntä kuolemaa, surin uuden elämän alkamattomuutta. Surin sitä, etteivät sukupolvet kohtaa toisiaan täällä. Keskenmeno oli se kohta, jossa tajusin, etteivät he tule ehtimään tänne yhtä aikaa. Mutta olin onnekas. Isälleni jäi mukaan tieto seuraavasta raskaudesta. Tieto alusta, josta syntyi esikoiseni puoli vuotta isäni kuoleman jälkeen. Valokuvaprojektista on tekeillä kirja, jonka tarkoituksena on antaa ääni niille kuudelle rohkealle, jotka ovat päästäneet minut dokumentoimaan maailmaansa. Projekti jatkuu vielä useamman vuoden, kuvaamme kunnes heidän lapsettomuustarinansa vähitellen hahmottuvat, tulevat valmiiksi tai eivät tule. Jatkossa myös Simpukka-lehden kansissa tulemme näkemään rohkeita miehiä ja naisia, jotka antavat lapsettomuudelle kasvot. Iloiset, surulliset, seesteiset, pelokkaat tai ylpeät kasvot. Omat, aidot, läsnä olevat kasvonsa, kuten Sari Vuori tämän ensimmäisen numeron kannessa. Näissä kansissa ei tarvitse aina hymyillä kuten naistenlehdissä. Teksti ja kuva: Raisa Kyllikki Ranta Etsimme kansikasvoja! Ota rohkeasti yhteyttä: [email protected] Simpukka 1 | 2014 9 l SYKE Keramiikkataidetta hedelmättömyydestä Aina hedelmöityshoidot eivät auta, ja parin on lopulta tehtävä päätös hoitojen lopettamisesta. Minä ja puolisoni teimme lopettamispäätöksen elokuussa 2012. Silloin takana oli neljä ja puoli vuotta yrityksiä, tutkimuksia ja hedelmöityshoitoja. Mitään selvää syytä meidän lapsettomuuteemme ei koskaan löytynyt. TEKSTI: MIIA KALLIO KUVAT: OTTO SANTALA N äyttelyni Kaikki siemenet eivät idä – kokemuksia hedelmättömyydestä käsittelee hedelmättömyyttä, sen hoitoa ja lapsettomuuden hyväksymisen prosessia. Suru lapsettomuudesta on usein näkymätöntä ja sanatonta. Näyttelyn tavoitteena on tehdä toisaalta näkyväksi meitä tahattomasti lapsettomia ja meidän kokemusmaailmaamme ja toisaalta antaa toivoa toisille lapsettomille. Suru on lopulta mahdollista hyväksyä, ja rakentaa oma elämä onnelliseksi. Hitautta ja huumoria Näyttelytyöt ovat keraamisia veistoksia, joihin on yhdistetty myös muita luonnonmateriaaleja. Työt on valmistettu useimmiten suomalaisesta punasavesta, ja osa on lisäksi mustasavustettu. Näyttelyteokset ovat sekä useampiosaisia tilallisia kokonaisuuksia että yksittäisiä veistoksia. Osa teoksista käsittelee hedelmöityshoitojen aikana ilmeneviä tunteita. Teoksen Kahdesta ei tule kolmea molemmat puolet kuvaavat lapsettomuuden kokemusta suhteessa hoitoihin käytettyyn aikaan. Toinen puoli isoine oviaukkoineen kuvaa hoitojen alun optimistista luottamusta. Prosessin myötä ovet pienenevät ja lähenevät toisiaan teoksen toisella puolen. Kokemus lapsettomuudesta myös lähentää puolisoita. Toisia näyttelyteoksia on mahdollista tarkastella myös mustan huumorin keinoin. 10 Simpukka 1 | 2014 Teoksessa Näyttääkö tutulta? sarja ihmiskasvoisia siittiöitä leijuu kohti katsojaa. Teos pohjautuu Naistenklinikan käytäntöön varmistaa inseminaation yhteydessä sperman oikeellisuus. Naiselle inseminaatio tehdään aina iltapäivällä, kun taas mies luovuttaa sperman jo aamuvarhaisella. Oikean sperman käyttö täytyy tietenkin varmistaa naiselta. Käytännössä hoitaja näyttää naiselle koeputkea, jossa on puolison pesty sperma ja kysyy: ”Näyttääkö tutulta?”. Oman rajallisen kokemukseni mukaan kaikkien sperma on kuitenkin samannäköistä. Työskentely suomalaisella punasavella kysyy kärsivällisyyttä ja aikaa. Koen työs- Yritykset, 2013, suomalainen punasavi. kentelyprosessin hitauden erityisen osuvana tämän näyttelyn tematiikkaan. Raskaan ja omakohtaisen aiheen käsittely vaatii taiteilijalta aikaa, jotta näyttelykokonaisuudesta muodostuu yleisemmin ihmisiä puhutteleva. Lapsettomuutta ja lapsia Olen kertonut hedelmöityshoidoista vain harvoille ystäville. Monelle läheiselle näyttelyn tematiikka tulee yllätyksenä. Taide on minulle yksi selviytymiskeino. Työskennellessäni työhuoneellani käsittelen konkreettisesti käsieni kautta omaa suruani ja pettymyksen tunteita. Osaa tunteistani on vaikea sanallistaa, ja ne tulevat paremmin ja monisyisemmin näkyviin ja ymmärrettäviksi teoksessa. Suvussani on ollut ja on useita naimattomia ja lapsettomia tätejä. He ovat minulle esimerkkejä siitä, kuinka on mahdollista elää onnellista elämää ja luoda toimivia kontakteja sukulaislapsiin. Näyttelyn toteutuksen mahdollistaa osuuteni lapsettoman isotätini Ulla Aakkulan perinnöstä. Kiitän kaikkia sukuni eläviä ja edesmenneitä lapsettomia naisia, jotka ovat vakuuttavia todisteita kyvystä elää täyttä elämää. Muita selviytymiskeinoja minulla ovat ystävien – niin lapsellisten kuin lapsettomien – tuki ja tärkeimpänä puolisoni tuki. Meitä lapsettomuuden yhteinen kokeminen on lähentänyt. Tapaan mielelläni ystävieni lapsia. Minulla on kaksi kummilasta, ja rakastan veljieni lapsia. Olen follikkeli, 2013, suomalainen punasavi, juuttinaru. Taiteellisen työni lisäksi opetan 5–19 -vuotiaita lasten ja nuorten kuvataidekouluissa. Koen, että toimiminen lasten ja nuorten parissa ainakin osaltaan ehkäisee minun kohdallani katkeroitumista. Työni on estänyt minua käpertymästä suruuni. Vaikeinakin aikoina minun on ollut pakko toimia lasten parissa ja ohjata heitä. Jotkut tuntemani lapsettomat ovat toisinaan vältelleet lapsikontakteja kaikin keinoin. Minulla ei ole ollut sitä mahdollisuutta, eikä näin ollen ole syntynyt muuria ympärilleni. Ajattelen niin, että kun jotakin vaikeaa asiaa välttelee, niin samalla sen vaikeus ja tuska vain kasvaa. Kaikki siemenet eivät idä – kokemuksia hedelmättömyydestä Laterna Magicassa (Rauhankatu 7, Helsinki) 5.3.–22.3. www.miiakallio.fi Suru on lopulta mahdollista hyväksyä, ja rakentaa oma elämä onnelliseksi. Harrastuksista rakkaimpia Miia Kalliolla on oman palstan viljely Helsingin Mellunkylässä. Retiisi on itänyt. fakta KERAMIIKKATAITEILIJA MIIA KALLIO • Syntynyt 1972 • Artenomi (AMK) ja HUK 2000 (Helsingin Yliopisto, taidehistoria) • Keramiikka ilmaisun pääväline • Osallistunut myös useisiin ympäristötaidenäyttelyihin • Näyttelyitä : • Yksityisnäyttely ”Tiellä” Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa 2011 • OTTO, Taiteilijat O:n esittäytymisnäyttely Vantaan taidemuseossa 2008 • Ceramic Art Museum of Scandinavian pysyvä näyttely Kiinassa 2008 Simpukka 1 | 2014 11 Särkyneitä sydämiä. Simpukan valokuvakilpailun satoa, kuvaaja Petro Moilanen. Joskus elämä kolhii niin pahasti, että kivulta on päästävä suojaan. Masennuksen on sanottu olevan ihmisen luonnollinen keino suojautua – ihminen käpertyy omaan kuoreensa ja omat tunteet turtuvat. Lapsettomuus ja masennus M asennus, joka on Suomessa luokiteltu kansansairaudeksi, on niin yleistä, että sitä ei tarvitse hävetä; se ei laske ihmisarvoa. Se on hoidettavissa, kunhan masentunut vain hakee itselleen apua. Masennukseen eli depressioon sairastuu lähes joka viides suomalainen jossakin elämänsä vaiheessa. Se on huomattavaa kärsimystä aiheuttava ja toimintakykyä sekä elämänhalua lamaava tila, jonka pitää kestää vähintään kaksi viikkoa, jotta se voidaan diagnosoida sairaudeksi. Hyvin usein masennukseen liittyy ahdistus, joka voidaan kokea fyysisinä häiriöinä, kuten poltteena tai möykkynä rinnassa. Siihen liittyvät myös arvottomuuden ja pelon tunteet, epämääräinen levottomuus sekä keskittymisvaikeudet, vakavimmillaan myös itsetuhoiset ajatukset ja itsetuhoisuus. Hoitomuoto masennuksen mukaan Virallinen hoitosuositus masennukseen on psykoterapia tai lääkehoito yhdessä tai erikseen. Lääkehoidon tulisi suositusten mukaan kestää vähintään puoli vuotta. Masennuslääkkeiden hyödyistä kiistellään, sillä eräiden tutkimusten mukaan lääkkeet lievittävät masennusoireita vain vähän verrattuna lumehoitoon. Jos ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, lääkkeellä aikaan saatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa. Psykoterapian tavoitteena on palauttaa potilaan toimintakyky vaikuttamalla hänen ajatusmalleihinsa, mielikuviinsa, tunne-elämäänsä sekä minäkäsitykseensä. Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa psykoterapia ja itsehoito tuottanevat vähintään yhtä hyvän tehon kuin lääkehoito. Vakavassa masennuksessa psykoterapian ja lääkehoidon yhdistäminen on tehokkaam- Alakulo muuttaa kotiin asumaan lapsettomuuden myötä. Sen voi herättää tv-sarja, muisto, mikä vaan. Olennaista on, että alakulo tulee ja menee, eikä muutu pitkäaikaiseksi masennukseksi. Ero niiden välillä liikkuu ja on joskus vaikea nähdä. 12 Simpukka 1 | 2014 Pahimmillaan masennus on PMS:n aikaan, jolloin en saa otetta töistä. Kritisoin miestäni ääneen ja haaveilen siitä, että voisin kävellä ulos merkityksettömästä elämästäni. Kuukautisten jälkeen työ, mies ja oma arki alkaa tuntua taas siedettävämmiltä. paa kuin kumpikin hoito yksinään. Masennuslääkkeet näyttävät lisäävän aivojen muovautuvuutta monilla alueilla, ja näin voidaan päästä käsiksi vääriin kytkentöihin, jotka aiheuttavat ongelmia. Terapiassa aivoille on näytettävä, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla. Hoito aloitetaan kuitenkin usein pelkillä lääkkeillä, sillä terapia vaatii paljon resursseja. Sähköhoitoa käytetään yleensä vakavan, psykoottisen masennuksen hoidossa vasta, jos lääkitys ja psykososiaalinen hoito eivät riitä. Itsehoitona muun muassa Omega 3-rasvahapot, kirkasvalolamppu sekä liikunta saattavat helpottaa lievää ja keskivaikeaa masennusta. Raskautta yritettäessä nämä itsehoitovaihtoehdot ovat sikiön kannalta turvallisia. Masentunut voi saada apua myös vertaisten tapaamisesta, tietoisen läsnäolon harjoittelusta ja toiminnallisista menetelmistä, kuten kirjoittamisesta, kuvataiteista ja musiikista. Lääkehoito ja toive lapsesta Toive raskauden alkamisesta ei ole este masennuslääkkeiden käytölle. Masennuslääkkeissä on monia eri tavoin vaikuttavia lääkeryhmiä, ja niistä löytyy myös sikiön kehitykselle todennäköisesti turvallisia vaihtoehtoja. Raskauden aikana käytetyt lääkkeet voivat kuitenkin eri tavoin vaikuttaa sikiön kehitykseen, joten on aina tarkoin pohdittava lääkärin kanssa lääkkeen käytön hyötyjä ja haittoja. Psyykenlääkkeitä pitäisi välttää raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Joissain tapauksissa lääkemäärää voidaan vähentää alkuraskauden ajaksi. Kaikki psyykenlääkkeet läpäisevät istukan, joten sikiö altistuu lääkkeiden vaikutuksille. Lääkkeet voivat lisätä sikiön epämuodostumia, ja vastasyntyneellä saattaa ilmetä vieroitusoireita äidin käyttämästä lääkkeestä. Tosin syy-yh- teyttä raskauden aikana käytettyjen lääkkeiden ja vastasyntyneen ärtyisyyden välillä on vaikea osoittaa, sillä myös äidin masennuksen tiedetään vaikuttavan samantapaisesti lapsen vointiin. Masennuslääkkeiden käyttö voi olla tarpeellista, mikäli äidin oireet edellyttävät lääkkeen käyttöä. Tärkeintä kuitenkin koko perheelle on se, että lasta toivova nainen saa masennukseen mahdollisimman tehokasta hoitoa: ei vain lääkehoitoa, vaan tarpeen mukaan sen lisäksi tai sen sijasta terapiaa ja neuvoja itsehoitoon. Masennus tuhoaa hermot? Uusissa tutkimuksissa masennuksen syyksi on noussut hermosolujen tuhoutuminen. Stressille altistuneen ihmisen keho erittää kortisolia, joka suurena määränä katkoo hermosolujen yhteyksiä. Mitä kauemmin tilanne kestää ja mitä suurempaa hermosolukato on, sitä syvemmäksi masennus muuttuu. Masennuspotilaiden uskotaan joutuvan negatiivisen ajattelun kierteeseen juuri hermosolujen tuhoutumisen vuoksi. Aivot reagoivat stressiin vahvistamalla suoraan stressin aiheuttajaan liittyviä hermoratoja, jolloin muut hermoradat jäävät käyttämättä ja kortisoli pääsee helpommin tuhoamaan ne. Negatiiviset ajatukset alkavat kiertää samaa kehää, sillä vaihtoehtoisia hermoratoja ei enää ole. Suomalaistutkimuksessa on saatu viitteitä, että kuten lääkehoito ja terapia, myös liikunta voisi kasvattaa uusia yhteyksiä hermosolujen välille, jolloin masentuneen aivot löytävät ajatuksiinsa uusia reittejä ja mahdollistaa taas positiiviset havainnot. Liikunnan ja lääkehoidon yhdistäminen näyttäisi nopeuttavan masennuksesta toipumista, mutta säännöllinenkään liikunta ei korvaa masennuksen muuta hoitoa. Yöunet häiriintyvät, aloitekyky häviää, elämä tuntuu merkityksettömältä, tulevaisuutta ei jaksa suunnitella, itkettää, ei pysty iloitsemaan toisten vauvoista, syön suruuni ja lihon. > Simpukka 1 | 2014 13 TERAPEUTIT l LAPSETTOMUUTEEN PEREHTYNEET Tuntui siltä, että on jonkinlaisessa kehässä mistä ei ole ulospääsyä, lapsettomuusasiat hallitsivat päätä päivittäin. Alkoi tulla paljon fyysisiä vaivoja, se vaikutti henkiseen jaksamiseen. TERAPEUTIT ESPOO Kirsi Juutilainen psykoterapeutti (varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapia ET, paripsykoterapiakoulutus 2011-2014) p. 044 5544 210, Soukanahde 7, [email protected] www.vauvaperhetyo.fi Mirja Sarkkinen Vauvaperhepsykologi, varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapia (vet) ja aikuisten yksilöpsykoterapia (yet) p. 040 842 3456 [email protected] Fallåker 10 talo 5, Espoo Hinta sopimuksen mukaan Masentunut lapseton Lapsettomuuteen kuuluva ahdistus ja alakulo ei välttämättä ole masennusta. Lapsettoman masennus saattaa kuitenkin jäädä piiloon ja hoitamatta. Kerro oireistasi rohkeasti lääkärille tai terapeutille. Masentunut tarvitsee läheisten tukea. Masennusalttiitten ihmisten sanotaan olevan luonteeltaan enemmän alistuvaisia kuin hallitsevia. He pitävät asiat mieluummin omanaan kuin jakavat niitä muiden ”vaivaksi”. Jos olet masentunut, ethän koe siitä huonoa omaatuntoa tai ajattele olevasi huonompi kuin muut – koska et ole. Muista, että masennus vääristää usein ihmisen ajatuksia. Puhu, kyllä sinua kuunnellaan! HELSINKI Aila Kallio YTM, psykoterapeutti (Valvira), paripsykoterapeutti (ET), Kela-pätevyys: paripsykoterapia/ vanhempainohjaus Vastaanotto: Pohjoisranta 8 B 47, 00170 Helsinki Ajanvaraus: p. 050 361 2975, [email protected] Hinta: Yksilökäynti 70 € / 60 min, parikäynti 100 € / 90 min. Kirsi Juutilainen psykoterapeutti (varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapia ET, paripsykoterapiakoulutus 2011-2014) p. (09) 7510 1000, Lääkäriasema Femeda, Kalevankatu 9 www.femeda.fi Teksti: Tiina Laine, työryhmässä myös Mirka Paavilainen (psykologi ja psykoterapeutti), Miia Mikkonen ja Anne Lindfors Sitaatit ja selviytymisvinkit Simpukan lukijakyselystä. Lue myös masennuksesta selviytyneen lapsettoman tarina sivulta 34. Leena Nissinen Psykoterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja p. 040 727 1914, Mannerheimintie 40 D 85a, Helsinki [email protected], www.acoma.fi Lähteet: Auli Rihkanen-Suihko YTM, laillistettu psykologi ja psykoterapeutti (KELA, Valvira) Eiran lääkäriasema, ajanvaraus internetissä (www.eiransairaala.fi) tai (09) 162 0570, tai [email protected], 050 536 4858 Museokatu 20-22 A 10, 00100 Helsinki Depression Käypä hoito -suositus www.kaypahoito.fi, www.terveyskirjasto.fi http://terve.fi/masennus/masennus Jani Kaaro: Masennus lievittyy liikunnalla. http://www.hyvaterveys.fi Matti O. Huttunen: Psyykenlääkkeet ja raskaus. http://www.terveyskirjasto.fi Tomi Rantamäki: Lääke antaa masentuneelle mahdollisuuden. Tiede 11/2013 Lisää selviytymiskeinoja sivulla 28. Alakulo pysäyttää, muuttaa ajan hitaaksi ja ilman harmaaksi. Se saa herkäksi ja tulkitsemaan asioita ensisijaisesti negatiivisesti. 14 Simpukka 1 | 2014 Katoavaa. Simpukan valokuvakilpailun satoa, kuvaaja Marko Hyppönen. Mistä apu masennukseen? • • • • • • • Hyvästä parisuhteesta, mielenkiintoisesta työstä. Suosittelen aloittamaan uuden harrastuksen. Etenkin liikuntaharrastus on vaikuttanut itsetuntooni kohottavasti. Asiat on syytä selvittää ja kohdata. Ne muuttuvat pahemmiksi, jos niitä hautoo. Alakuloon auttaa itsetuntemus, kyky pohtia ja haaveilla, kyky elättää toivoa omasta hyvästä elämästä keskittymällä positiivisuuteen. Se lähtee itsestä, mutta siinä auttavat läheiset. Suosittelen lämpimästi ammattiapua, jos tuntuu että omat voimat eivät enää riitä ja että alkaa kuormittaa perhettä ja ystäviä. Työterveyslääkärin ja työpsykologin tehostetut käynnit auttoivat pääsemään pahimmasta kehästä pois ja tunsin vähitellen voimaantuvani ja sain elämäniloni takaisin. Ilman psykologia en olisi osannut muuttaa ajatussuuntiani terveempiä ajatuksia kohti. Se on ollut pitkä prosessi, mutta auttanut. Psykoterapiapalvelu Ajatus Marja-Liisa Tirronen YET, psykoterapeutti Valvira, Kela p. 045 1548006, [email protected] www.terapeuttipalvelu.fi Psykoterapiapalvelu Tunnetila Riikka Toivanen Psykologi, psykoterapeutti (Valvira, Kela), p. 040 509 0797 Maiju Tokola Psykologi, psykoterapeutti (Valvira, Kela), p. 050 567 1846 Terhi Vihko Psykologi, psykoterapeutti (Valvira, Kela), p. 045 139 7861 [email protected], www.tunnetila.net Annankatu 29 A 14, 00100 HELSINKI Yksilökäynti 85€/45 min, parikäynti 160€/90 min Kati Väisänen Psykoterapeutti, toimintaterapeutti p. 050 5511 448, [email protected] Vastaanotot: Oulu ja Muhos, myös kotikäynnit Maija Tulppala Psykoterapeutti (yksilö-, pari- ja perheterapeutti) VET synnytysten- ja naistentautien erikoislääkäri p. (09) 751 010 00, Femeda Psykoterapia, Kalevankatu 9 A, III krs Käynneistä normaali sairausvakuutuskorvaus. Paula Yliniemi Psykoterapeutti, pari- ja seksuaaliterapeutti p. 040 724 8061, Lapin perheklinikka, Kansankatu 9, Rovaniemi Minna Tuominen TM, sosiaalikasvattaja, ET paripsykoterapeutti (Valvira, KELA) Vastaanotot: Helsinki ja Porvoo, myös kotikäynnit mahdollisia Ajanvaraus: 050 3465 111, [email protected] Palvelut ja hinnat: Yksilökäynti 70 € 60 min, parikäynti 100 €/ 90 min Aila Ikonen Psykoterapeutti (Valvira), Theraplay-terapeutti, työnohjaaja STOry Kela-pätevyys: pari- ja perheterapia/ vanhempien ohjaus Vastaanotto: Suvantokatu 1 E, (ilta-aikaan) p. 050 307 3105 [email protected], www.psykoterapiaailaikonen.fi Nina Tapio Kriisi- ja traumapsykoterapeutti, perheneuvoja, työnohjaaja (Valvira,Kela,Story) Psykoterapiakeskus Vastaamo, Malmin kauppatie 8 B Ajanvaraus: 044 4141 101 tai www.vastaamo.fi/psykoterapia JYVÄSKYLÄ Kaija-Leena Kaijaluoto Psykologi, työnohjaaja Yhteystiedot: 040 508 2656, natale@natale. fi, Vapaudenkatu 79 B 14, Jyväskylä, www.natale.fi KERAVA Sanna Välimäki Sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (Valvira), perheterapeutti (ET, kriisi- ja traumapainotteinen), Kela-pätevyys: perheterapia Vastaanotto: Keravalla, ilta- ja viikonloppuaikoja Tiedustelut ja ajanvaraukset: p. 050 325 6966, [email protected] www.mindcatching.fi ROVANIEMI TAMPERE Mirka Paavilainen Laillistettu psykologi, seksuaalineuvoja Vastaanotto: Ovumia Oy, Biokatu 12, Finn-Medi 5, 33520 Tampere. Ajanvaraus: 020 747 9310, muut tiedustelut 045 313 1450/Mirka, [email protected] Sari Tuomaala-Keskinen Laillistettu psykologi ja psykoterapeutti YET (Valvira) Vastaanotto: Fertinova Tampere, Keskustori 1 A 9, 33100 Tampere Ajanvaraus: (03) 3392 6500 [email protected], www.fertinova.fi TURKU Pirkko Hänninen Psykologi ja psykoterapeutti Yhteystiedot: p. 050 320 4766, [email protected] Tietotaito Group Suomi Oy, Sepänkatu 1 rak. 2, 70100 Kuopio Solmukohta Sanna Lindroos psykologi, pari- ja perheterapeutti (ET) (Valvira, Kela) p. 040 931 5225 Riikka Koskela sosiaalityöntekijä, pari- ja perheterapeutti (ET) (Valvira, Kela) p. 040-820 4296 [email protected], www.solmukohta.fi Psykiatrian Erikoislääkärit, Yliopistonkatu 33 C, Turku Ajanvaraus (02) 231 3333 Hinnat: parikäynti 150€/90min, yksilökäynti 95€/60min OULU VANTAA Tiina Pouta Perhe- ja psykoterapeutti (TEO), työnohjaaja Vastaanotto: Väestöliiton klinikat Oy, Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu Ajanvaraus: (08) 5359 600 Hinnat: Yksilökäynti 80 €, parikäynti 120 € www.vaestoliitto.fi Esa Kynäslahden terapiapalvelut Sairaanhoitaja (AMK), ET Perheterapeutti (Valvira, KELA) Tiedustelut ja ajanvaraukset: 050 5123 270, vastaanotto lauantaisin Yhteystiedot: [email protected] www.perheterapeutti.eu KUOPIO Terapeuttilista löytyy myös osoitteesta simpukka.info Simpukka 1 | 2014 15 l HEDELMÖITYSHOIDOT Lapsettomuushoitopotilaalla oikeus sairausajan palkkaan – mutta vain tietyin edellytyksin Koeputkihedelmöitys ei oikeuta palkalliseen sairauslomaan, koska työtuomioistuimen mukaan lapsettomuus ei ole sairaus. Lapsettomuushoitopotilaan kannalta tilanne on hankala. Koeputkihedelmöitys aiheuttaa naiselle useimmiten muutaman päivän työkyvyttömyyden. Myös palkanmenetys kohdistuu naiseen huolimatta siitä, onko lapsettomuuden lääketieteellinen syy naisessa vai miehessä. PIIA NYSTRÖM HEDELMÖITYSHOIDOT l T utkin lapsettomuushoitopotilaan oikeutta sairausajan palkkaan oikeustieteellisessä pro gradu -tutkielmassani. Selvitin, millä edellytyksillä lapsettomuushoitopotilaalle voi syntyä oikeus sairausajan palkkaan. Työtuomioistuin on käsitellyt lapsettomuushoitoihin liittyvää palkanmaksua kolmesti. Kyse on joka kerta ollut koeputkihedelmöityksen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Aihe on ollut työtuomioistuimessa esillä noin kymmenen vuoden välein, vuosina 1986, 1996 ja 2004. Työtuomioistuin on katsonut, että lapsettomuushoitopotilaalle voi syntyä oikeus sairausajan palkkaan vain silloin, kun hoidetaan lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta. Pelkästään hedelmöitystarkoituksessa tehtävä toimenpide, kuten koeputkihedelmöitys, ei ole sairauden hoitoa, eikä oikeuta sairausajan palkkaan. Käytännössä työtuomioistuimen linja tarkoittaa sitä, että eri syystä lapsettomia kohdellaan eri tavalla. Esimerkiksi selittämättömästi lapsettomat jäävät aina ilman palkkaa, koska heistä ei ole löydetty lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta. Työehtosopimus vai laki? Oikeus sairausajan palkkaan syntyy myös, jos lapsettomuushoitoja koskevasta palkanmaksuvelvollisuudesta on säädetty työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijän työkyvyttömyys johtuu lapsettomuuden hoitamisesta. Tällöin merkitystä ei tarvitse antaa sille, missä tai kenessä lapsettomuuden lääketieteellinen syy on. Työehtosopimusten ongelma on, että ne takaavat tasapuolisen kohtelun vain niille työntekijöille, joihin sovelletaan samaa työehtosopimusta. Esimerkiksi lapsettomuushoidoissa käyvää tarjoilijaa voidaan kohdella eri tavalla kuin lapsettomuushoidoissa käyvää sairaanhoitajaa. Lainsäädännöllä ei toistaiseksi ole suoraan puututtu lapsettomuushoitopotilaiden asemaan työelämässä. Työoikeudellista suojaa saavat vain raskaana olevat ja perheelliset. Raskaana olevia ja perhevapaita käyttäviä työntekijöitä koskee esimerkiksi tehostettu irtisanomissuoja ja raskaana olevalla työnteki- 16 Simpukka 1 | 2014 jällä on lain mukaan oikeus käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työajalla ilman palkan menetystä. Mielestäni tulisi pohtia, pitäisikö vastaavanlaista erityissuojaa tarjota myös niille työntekijöille, jotka vasta yrittävät raskautta. Tällöin olisi mahdollista säätää suoraan esimerkiksi lapsettomuushoitojen aikaisesta palkanmaksusta. Nainen jää ilman palkkaa Tarkastelin aihetta myös sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Koska hedelmöityshoidot on rajattu palkanmaksun ulkopuolelle, nykyinen oikeustila luokittelee palkattomaksi juuri ne lapsettomuushoidot, jotka on lisääntymisbiologisista syistä kohdistettava naiseen. Lapsettomuushoidoissa käyvä nainen jää siis useammin ilman palkkaa kuin lapsettomuushoidoissa käyvä mies. Syynä tähän on se, että miehen lapsettomuutta voidaan hoitaa vain hoitamalla miehessä olevaa sairautta. Jos miehessä ei ole diagnosoitu sairautta, ei ole mitään mitä hoitaa. Pohdin, voisiko lapsettomuushoitoja koskevassa palkanmaksukäytännössä olla kyse tasa-arvolain mukaisesta välillisestä syrjinnästä. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan menettelyä, joka vaikuttaa sukupuoleen nähden neutraalilta, mutta jonka vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolensa perusteella. Kiinnitin huomiota siihen, että työtuomioistuin ei ole ratkaisuissaan toistaiseksi juurikaan viitannut tasa-arvonäkökohtiin. Katson, että välillisen syrjinnän tunnusmerkistön täyttyminen on lapsettomuushoitotapauksissa mahdollista. Mielestäni lapsettomuushoitopotilaan oikeus sairausajan palkkaan pitäisikin oikeudellisesti arvioida uudelleen. Arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon tasa-arvolain asettamat vaatimukset ja erityisesti välillisen syrjinnän kielto. Tämä voisi johtaa siihen, että työtuomioistuin joutuisi muuttamaan nykyistä linjaansa esimerkiksi koeputkihedelmöitysten palkattomuudesta. Nyström, Piia: Lapsettomuushoitopotilaan oikeus sairausajan palkkaan. Oikeustieteen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto 2013. Lainattavissa Helsingin yliopiston pääkirjastosta osoitteesta Fabianinkatu 30, 00014 Helsingin yliopisto. Lapsettomuushoidoissa käyvä nainen jää useammin ilman palkkaa kuin lapsettomuushoidoissa käyvä mies. fakta PIIA NYSTRÖM • 29-vuotias oikeustieteen maisteri ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti Löysi tutkimuksensa aiheen • sattumalta toisena opiskeluvuonna työoikeuden tenttikirjan alaviitteestä Kiinnostunut lääkintä- ja • bio-oikeudesta, johon kuuluu olennaisena osana muun muassa lapsettomuushoitoja koskeva sääntely Harrastaa koripalloa ja • laskettelua Simpukka 1 | 2014 17 > l HEDELMÖITYSHOIDOT SIMPUKKAPARIT l Voimavaroja Pitääkö työnantajalle kertoa lapsettomuuden syy? Työntekijällä on velvollisuus esittää työnantajalleen luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Selvityksen perusteella työnantaja voi arvioida, onko työntekijälle maksettava työkyvyttömyysajalta palkkaa. Selvitys pitää antaa vain, jos työnantaja sitä pyytää. Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan esimerkiksi lääkärintodistusta, jossa on taudin diagnoosi. Lapsettomuushoitopotilaan tietojenantovelvollisuuden laajuuteen vaikutta alalla sovellettava työehtosopimus. Jos työehtosopimuksessa on säädetty, että lapsettomuushoidot ovat palkallisia, työntekijän ei tarvitse kertoa työnantajalleen varsinaista diagnoositietoa. Tieto tutkimuksen tai hoidon olemassaolosta tai ajankohdasta on kerrottava. Jos taas palkanmaksuvelvollisuudesta ei säädetä työehtoso- pimuksessa, on työntekijän pyydettäessä kerrottava myös lapsettomuuden lääketieteellinen syy. Jälkimmäinen tilanne on ongelmallinen erityisesti silloin, kun lapsettomuuden syy ei ole työntekijässä, vaan tämän puolisossa. Lääkärintodistukseen lapsettomuushoitojen syyksi on saatettu merkitä esimerkiksi N97.4-koodi eli ”miehestä aiheutuviin tekijöihin liittyvä naisen hedelmättömyys”. Jos koodia käytetään, työnantaja saa tietoonsa työntekijän puolisoa koskevia terveystietoja. Tämä loukkaa työntekijän puolison yksityisyyttä, sillä puolison terveystiedot eivät kuulu työnantajalle. Piia Nyström Lukuisten yritysten jälkeen he olivat jo luopumassa toivosta. Kunnes eräänä päivänä yrittäminen muuttui odottamiseksi. KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS: TEIDÄN PERHE PÄÄNÄYTTELIJÄ: PALJASTUU MYÖHEMMIN TEKNINEN ALKUTOTEUTUS: OVUMIA HEDELMÖITYSHOITOKLINIKKA Ajanvaraus ja tiedustelut ma-pe 8.15-11.30 ja 12.00-15.30 p. 020 747 9310 • www.ovumia.fi • Biokatu 12, Tampere 18 Simpukka 1 | 2014 parisuhteeseen vertaistuen avulla Saimme joulukuussa iloisia uutisia, kun Raha-automaattiyhdistys myönsi rahoituksen kolmivuotiselle SimpukkaParit-projektille. Kaivattujen lisäresurssien myötä yhdistyksen on mahdollista laajentaa vertaistukitoimintaa, kehittää parisuhdeosaamista ja ennen kaikkea tarjota tahattomasti lapsettomille kohdennettua tukea parisuhteen hoitamiseen. L apsettomuus vaikuttaa parisuhteeseen väistämättä, yksilöllisesti ja elämäntilanteiden mukana muuttuvin tavoin. Lapsettomuus saattaa aiheuttaa parisuhteeseen kriisin, toisaalta hyvä parisuhde auttaa selviytymään lapsettomuuskriisistä. Jos ja kun kriisistä selviytyy yhdessä, on parisuhde entistä tiiviimpi. Hyvä parisuhde on tärkeä niille, jotka lopulta saavat lapsia, sillä se antaa pohjan myös lasten hyvinvoinnille. Erityisen tärkeä toimiva parisuhde on niille, jotka päätyvät elämään kaksin. Valtaosalle lapsettomista oma puoliso on tärkein tukija lapsettomuuden eri vaiheissa. Vertaistukea parisuhteeseen Tarve parisuhteiden tukemiselle lapsettomuuden keskellä on noussut voimakkaasti esiin Simpukan toiminnassa. Vertaistuen merkitys parisuhdetoiminnassa on korvaamatonta. Vastaavaa, lapsettomuuden aiheuttamien kokemusten huomioivaa tukea ei saa tavanomaisilla parisuhdekursseilla tai edes pariterapiassa. Simpukan parisuhdetoiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä parisuhteen kriisiytymistä, antaa työkaluja parisuhteen vahvistamiseen ja uusien voimavarojen löytämiseen yhteiseen elämään. SimpukkaParit-projektin tavoitteena on luoda malli tahatonta lapsettomuutta kokeneiden parisuhteen tukemiseksi vertaistuen keinoin. Projektin aikana parisuhdetapaamisista tulee pysyvä osa Simpukan vertaistukitoimintaa. Samalla tahattomasti lapsettomat saavat mahdollisuuden mielenkiintoiseen vapaaehtoistyöhön parisuhdeohjaajina. Mallia parisuhteen tukemiseksi vertaistuen keinoin kehitetään lukuisissa parisuhdeilloissa, -päivissä ja viikonlopun mittaisilla parikursseilla. Projekti ja SimpukkaParit-toiminta käynnistyy huhtikuussa ja ensimmäinen parisuhdepäivä järjestetään toukokuussa Tampereella. Ensimmäiset parisuhdeillat ajoittuvat touko- ja kesäkuulle. Syksyllä järjestetään parisuhdeiltoja eri puolilla Suomea sekä yksi parisuhdepäivä ja -viikonloppu. Mielenkiintoista vapaaehtoistyötä Parisuhdetapaamiset on tarkoitettu kaikille tahatonta lapsettomuutta kokeneille, elämäntilanteesta ja lapsettomuuden syistä riippumat- ta. Tapaamisissa käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa vuorovaikutus parisuhteessa, parisuhteen voimavarat, ”rakkauden kielet” ja kommunikaatio. Parisuhdetapaamisia ohjaavat Parisuhdekeskus Kataja ry:n koulutetut työntekijät ja vapaaehtoiset sekä Simpukan työntekijät. Projektin toisen vuoden aikana Simpukan koulutetut vertaisohjaajat alkavat projektin henkilöstön ja Kataja ry:n tukemana ohjata itse parisuhdepäiviä ja -iltoja. SimpukkaParit-toiminnassa tahatonta lapsettomuutta kokeneilla on erinomainen mahdollisuus oman parisuhteen vahvistamisen lisäksi kehittää parisuhdeosaamistaan ja hyödyntää sitä mielenkiintoisessa vapaaehtoistyössä. Parisuhdeiltoihin, -päiviin ja -viikonloppuun osallistuville tarjotaan mahdollisuutta kouluttautua vertaisohjaajiksi. Koulutus on maksutonta ja antaa valmiudet ohjata lapsettomien parisuhdetapaamisia. Vertaisohjaajat saavat työnohjausta ja tukea Simpukasta. Vertaisohjaajien koulutukset käynnistyvät alkuvuonna 2015. Projektissa työskentelevät huhtikuun alusta alkaen projektipäällikkö ja osa-aikainen projektityöntekijä. Parisuhdetoiminta on alusta saakka kiinteä osa Simpukan muuta vertaistukitoimintaa, joten vertaistukikoordinaattori ja muu Simpukan henkilökunta ovat tiiviisti mukana SimpukkaParit-toiminnan toteuttamisessa. Koko Simpukan toimiston ja hallituksen väki on todella iloissaan ja innoissaan siitä, että toiminta laajenee ja kehittyy. Ja ennen kaikkea siitä, että voimme tarjota tarpeellista ja ainutlaatuista tukea tahatonta lapsettomuutta kokeneille pareille! Johanna Repo Projektipäällikkö Simpukka 1 | 2014 19 Saksittua Vapaaehtoistoiminta selviytymiskeinona Monesti vapaaehtoistoiminta mielletään auttamiseksi: vapaaehtoistyötä tehdään auttamisen halusta. Olen sosiaalipolitiikan pro gradussani tutkinut Simpukan vapaaehtoisten vertaistukijoiden motiiveja. Tulokset osoittavat, että vapaaehtoistoimintaan liittyy paitsi antamista, myös saamista. Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta voi auttaa selviytymään lapsettomuudesta. ANNE LINDFORS H aastattelin Simpukan vertaistukijoita. Analysoin aineiston sekä purkamalla sen pieniin osiin motiivimaininnoiksi että yhdistämällä vastaukset tarinoiksi. Tässä artikkelissa olevat lainaukset eivät ole yksittäisten haastateltavien puhetta, vaan narratiivisuuden avulla koottuja yhteisiä tarinoita. Valoisa tulevaisuus Mitä lapsettomuudesta selviytyminen oikeastaan tarkoittaa? Me lapsettomathan tiedämme, että lapsettomuuden lääke ei ole lapsen saaminen. Lapsitoiveen toteutumattomuus on jotain paljon monisyisempää. Ymmärrän lapsettomuuden niin, että itse asiassa ei ole merkitystä sillä, onko henkilöllä lapsia vai ei, vaan enemmänkin siitä, onko hänen lapsitoiveensa toteutunut. Lapsettomuus ei ole siis kirjaimellisesti sitä, ettei ole lapsia, vaan sitä, että voimakkaasti kaivattua lasta ei kuulu. Haastatteluaineistoni perusteella lapsettomuudesta selviämisessä ratkaisevaa näyttää olevan se, että lapsettomaksi jääminen ei enää tunnu maailmanlopulta. Selviytymistarinoita yhdistää valoisa kuva tulevaisuudesta. Nyt pystyn taas ajattelemaan ja suunnittelemaan tulevaisuutta ja hoitoja. Se, onnistuvatko hoidot ei tunnu enää maailmanlopulta. Osaan suhtautua realistisemmin. Jollain tavalla täällä taustalla on pitkä prosessi sen hyväksymiseksi, että mitä sitten, jos ei niitä omia lapsia tule. Se prosessi kulkee tässä hoitoputken rinnalla vähän niin kuin omaa viivaansa. Eihän elämä voi aina olla tällaista, on kuitenkin mennyt jo kolmatta vuotta. 20 Simpukka 1 | 2014 Kirjavuudellaan tekstit viestivät sitä tärkeintä: jopa 20 prosenttia lasta haluavista pariskunnista joutuu kohtaamaan lapsettomuuden ongelmat. Meitä on kaikkialla. Alkaa pikku hiljaa vahvistumaan se ajatus, että tässä niinku elämää on, vaikka lapsia ei tule. Voin sanoa, että jos sitä voi ikinä olla lapsettomuuden kanssa sinut, niin nyt mä olen sellaisessa henkisessä tilassa, että tiedän, että mä pärjään, tapahtu mitä vaan. Tulevaisuus näyttää ihan hyvältä. Vertaistuki osoittautui todella merkittäväksi selviytymiskeinoksi. Itselleni se on ainakin ollut ihan olennainen asia. Se on ollut tosi tärkeää lapsettomuudesta toipumisessa. Voi samalla käsitellä omaa lapsettomuutta ja sitten auttaa muita. Olen huomannut oman kehityksen. Miten paljon enemmän jaksaa ja pystyy käsittelemään asioita, kun niistä puhuu niin paljon ja lapsettomuus ei enää tunnu niin vaikealta. Vertaistuen mahdollisuudet ovat rajattomat. Antoisa vapaaehtoistoiminta Tavoitteenani oli selvittää, missä määrin lapsettomuudesta selviytyminen on johtunut vertaistuesta, vai voidaanko sanoa, että vapaaehtoistoiminta on ollut selviytymisen kannalta ratkaisevaa. Se, että mä olen toiminut yhdistyksessä on ollut ihan erottamaton siitä, että selviän lapsettomuudesta. Olen käsitellyt lapsettomuutta toimimalla yhdistyksessä. Se on ihan valtavasti muuttanut minua. Jos en olisi lähtenyt yhdistykseen, niin oisin paljon sulkeutuneempi, varsinkin lapsettomuuden suhteen. Ja varmasti lapsettomuus olisi vaikuttanut muhun paljon enemmän negatiivisesti kuin nyt. Ehkä tämä on ihan hyvä näin, luontaista. Vapaaehtoistoiminnasta saan itsellekin jotain henkistä pääomaa. Koen itseni tärkeäksi: ilman minua tässä kaupungissa ei olisi vertaistukiryhmää. Vaikka tulisi vain yksi ihminenkin ryhmään, niin se voi olla se hetki sille tosi tärkeä. Tulee semmoinen olo, että tekemäni vapaaehtoistoiminta on tärkeää. Se on yksi iso asia, että näkee sen muutoksen ja kehityksen, mikä ryhmäläisissä tapahtuu. On hienoa huomata, että on voinut olla jollekin avuksi. Että joku on saanut purettua vähän huoliaan. Mun silmiä on avannut ihan Muusikkituottaja Kalle Chydenius Lapsettoman paikka -runokirjan arviossa, Adoptioperheet 3/13. Yhteiskunta on muuttunut, joten nykyään myös minulle haave vanhemmuudesta on todellisuutta. Ydinperhe ei ole enää se ainoa oikea tapa olla perhe. Erilaiset muodot ja tavat hyväksytään yhä paremmin. Turvallisuus ja yhteisöllisyys kuuluvat kaikille. Jani Toivola Kaksplus.fi 17.10.2013. hirvittävästi se, että musta on todella valaisevaa, että ihmiset, jotka on noin niinku paperilla ihan samassa tilanteessa niin kuinka eri tavalla ne ajattelee. Koskaan ei pitäisi tuomita ketään, joka ajattelee asioista eri tavalla kuin minä itse. Että kyllä tässä on tosiaan saanut sellaiset avaimet, joista on koko loppuelämän hyötyä, olen oppinut kunnioittamaan toisia ihmisiä. Pelkkä vertaistuki ei mulle oikein riittänyt tai sopinut. Mulle sopii paremmin olla aktiivisemmassa roolissa. Mä voin oikeesti tehdä jotain jonkun hyväksi, saan tästä paljon enemmän. Olen saanut ison roolin. Tuntuu että on tekemässä jotain suurempaa. Vaikka selviytymiseen vaikuttaa tietysti moni muukin tekijä kuin vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta, mielestäni viesti on selvä. Näihin molempiin liittyy toki myös haasteita, eivätkä ne sovi kaikille. Kannattaa kuitenkin kokeilla. Jos haluat selviytyä lapsettomuudesta ja nähdä valoisamman tulevaisuuden, osallistu rohkeasti vertaistukeen! Harkitse myös vapaaehtoistoimijaksi ryhtymistä, mutta varo, sillä se voi muuttaa koko elämäsi. Perustuu tekeillä olevaan pro graduun Kun Simpukka aukeaa – Tahattomasti lapsettomien vapaaehtoistoiminnan motiivit Alkaa pikku hiljaa vahvistumaan se ajatus, että tässä niinku elämää on, vaikka lapsia ei tule. Kaikki lapsettomat myös tietävät kiusallisen hyvin, että lisääntyminen on oletusarvo, johon yhteiskunta kannustaa ja on jossain määrin jopa valmistautunut. Alle nelikymppinen nainen on huono rekrytointi, koska hän on potentiaalinen äiti Project Mama -blogia pitävä Katja Lahti Helsingin Sanomien verkkokolumnissaan 23.10.2013. En kadu koskaan sitä, että adoptoin. Sitä kyllä mietin, miksi juuri minun pojalleni kävi näin. Olenko epäonnistunut äitinä? Samalla tiedän, että en olisi voinut tehdä toisin. Maarit Karhu kertoo haastavasta adoptioäitiydestä Anna-lehdessä 17.10.2013 Pitäisi viestittää, että tässä maassa on kuitenkin aika hyvä saada lapsia ja että jokainen lapsi on tervetullut. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch muistuttaa, ettei perheenlisäystä kannata lykätä taantuman takia liian pitkälle eteenpäin. Helsingin Sanomien artikkeli Taantuma jäädytti monen parin vauvahaaveet 4.11.2013. Lapsettomuus on yhteiskunnassa suuri tabu, sillä ei munasarjojen toiminta ole oikein sopiva puheenaihe kahvipöydässä. Merja Kyllönen, Satakunnan Kansa 14.12.2013 En ole antanut itseni edes haaveilla lapsista, koska olen ajatellut, etten varmasti pääse kiloistani eroon. Silloin lapsettomuus olisi sattunut vieläkin enemmän. Katja osallistui Jutta ja puolen vuoden superdieetit -ohjelmaan. Laihdutusmotivaatiota lisäsi toive lapsesta. IltaSanomat 14.1. Simpukka 1 | 2014 21 Simpukan uudet www-sivut. Villivision toimitusjohtaja Pasi Kuhmonen (edessä) ja AD Henri Mattila raikastivat Simpukka ry:n uusien wwwsivujen ilmettä. Simpukan nettisivut tuotiin nykyaikaan Tamperelainen mainos- ja viestintätoimisto Villivisio suunnitteli ja toteutti Simpukka ry:lle visuaalisen ilmeen ja www-sivut. Villivision ja yhdistyksen välillä yhteinen sävel löytyi lähes välittömästi. S TEKSTI: KATI HALTTUNEN KUVAT: HANNA LEPPÄNEN impukka ry:n väki kertoi meidän olevan ensimmäinen mainos- ja viestintätoimisto, joka todella ymmärtää heidän toimintaansa. Tältä pohjalta oli hienoa lähteä viemään yhteistyötä eteenpäin, ja osoittautua heidän luottamuksensa arvoiseksi, kertoo projektia johtanut Villivisio Oy:n toimitusjohtaja Pasi Kuhmonen. Pasi koki Simpukka ry:n yhteydenoton erittäin kiinnostavana ja houkuttelevana. Hän ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä tuumasta toimeen ja ottaa uusi asiakas ilolla vastaan. Simpukka ry on Villivision ensimmäinen järjestöasiakas. 22 Simpukka 1 | 2014 – Simpukka ry:n organisaatiomuoto ei sinänsä vaikuta meidän työhömme. Otimme projektin osaaviin käsiimme aivan kuten muutkin toimeksiannot. Yhdistys on yhtälailla asiantuntijaorganisaatio kuin myös me omalla toimialallamme. Pasin tuttavapiirissä lapsettomuus on tuttu aihe, ja hän arvostaa suuresti, että Villivisio pääsi osaksi tärkeää työtä tekevän järjestön toimintaa. – Halusin, että me markkinointiviestinnän kumppanina olemme mukana tekemässä aihetta helpommin lähestyttävämmäksi ja lisäämässä ihmisten tietoisuutta lapsettomuudesta. Tässä haastavassa tehtävässä halusim- me auttaa ainoaa suomalaista toimijaa tällä tärkeällä sektorilla. Villivisiolaisten työtä helpotti suuresti se, että aihe oli jo entuudestaan melko tuttu. – Lapsettomuutta käsittelevän tahon työ ei aiheuttanut meissä ihmetystä tai hämmennystä, vaan työskentelemme ammattilaisina kuin minkä tahansa muun aihepiirin parissa, Pasi täsmentää. Raikkautta ja positiivisuutta uuteen ilmeeseen Uutta visuaalista ilmettä lähdettiin rakentamaan lähes puhtaalta pöydältä, sillä edellinen sivusto oli palvellut jo oman aikansa. – Halusimme rakentaa yhdistykselle täysin uudenlaisen ilmeen, ja päästä pois esimerkiksi synkistä värisävyistä. Visuaalinen ilme pohjautuu raikkautta ja positiivisuutta huokuviin fontteihin ja väreihin. Simpukan muotokielen hyödyntäminen oli minulle alusta saakka täysin selvää, kuvailee Villivision AD Henri Mattila visuaalisen ilmeen luomista. Uudistetuilla verkkosivuilla on myös verkkokauppa, jossa myytävänä ovat muun muassa yhdistyksen kirjat. – Toteutimme Simpukka ry:lle hyvin laajasisältöiset www-sivut, joiden yksi elementti on uudistettu helppokäyttöinen verkkokauppa. Toimme sivustolle myös muita uudenlaisia toimintoja, kuten blogityyppiset tarinat, Henri kertoo. Nettisivujen ilmeen uudistuksen lisäksi myös sisältörakenteeseen kiinnitettiin paljon huomiota. Uusi sivusto on rakennettu selkeäksi kokonaisuudeksi, josta tarvittava tieto löytyy helposti. Henri kertoo sivujen responsiivisuuden tukevan käytettävyyttä. – Halusimme tuoda sivuston myös käytettävyyden kannalta nykyaikaan, joten ne ovat toteutettu responsiivisena. Sivusto on siis jatkossa käytettävissä laadukkaasti myös mobiililaitteissa, kuten älypuhelimissa. Pasin ja Henrin ei tarvitse kahdesti miettiä, haluavatko he jatkaa yhteistyötä Simpukka ry:n kanssa. – Projekti oli erittäin mielenkiintoinen, ja yhteyshenkilömme ovat huipputyyppejä, joten innolla odotamme tulevia töitä, tuumaavat miehet yhteen ääneen. Kolmas ja viides kerta toden sanoivat Villivision myyntijohtaja Olli Lehtisaloa ja hänen Anna-vaimoaan lapsettomuus on koskettanut henkilökohtaisesti. Lehtisalot kävivät raskaissa hedelmöityshoidoissa viisi kertaa. – Olemme Annan kanssa selvinneet yhdestä vaikeimmista asioista, jonka pariskunta voi kohdata. Uskon, että avioliittomme on kokemamme ansiosta entistä vahvempi, Olli sanoo. Lehtisaloille oman lähiverkoston tuki on ollut ehdottoman tärkeää. Aiheen käsittelyä helpotti se, että lapsettomuus on koskettanut myös heidän ystäväpiiriään. – Oma tukiverkostomme on ollut meille korvaamaton. Myös Simpukka ry tuli meille tutuksi hoitojen aikaan. Tiesimme, että heidän kauttaan vertaistukea on tarpeen tullen helposti saatavilla. Olli muistaa, että pettymys epäonnistuneiden hoitojen jälkeen oli tuskallinen. Hoitokäynnit olivat vaikea aloittaa alusta, ja Lehtisalot pelkäsivät, että lopputulos ei koskaan muuttuisi. – Huonojen uutisten jälkeen annoimme itsellemme yhden illan aikaa nuolla haavat, sitten elämän oli jatkuttava. Näin jälkikäteen en osaa sanoa, miten onnistuimme säilyttämään optimistisuutemme. Unelma omasta lapsesta oli vain niin vahva ja kannustava voima. Lehtisalot pitivät tärkeänä puhua myös rankoista hetkistä ystävilleen. Ollin mielestä lapsettomuus on liian vaiettu ja häpeilty asia. Hän toivoo, että tulevaisuudessa näistä haasteista uskalletaan puhua avoimemmin. Lehtisaloja onnisti kolmannella ja viidennellä ICSI-hoitokerralla. Maaliskuussa 2011 syntyi heidän esikoispoika, Oskari, ja helmikuussa 2014 perheeseen toivotettiin tervetulleeksi Oskarin pikkusisko. Villivision myyntijohtaja Olli Lehtisalo on 3-vuotiaan Oskarin ja helmikuussa 2014 syntyneen tytön isä. Simpukka 1 | 2014 23 Joka viides pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Kenenkään ei tarvitse olla ongelman kanssa yksin. Lapsettomuuden hoitoon on ratkaisu. Haalea Viiva – monologi lapsettomuudesta Lääkärikeskus -Yhtymän Mitä on lapsettomuus? Tila, tunne, sairaus, vamma, vääryys, onnettomuus, onni, sattuma, valinta, suru. Jotain noista. Lapsettomuus on halu ja se on pettymys. Joillekin siitä tulee kalvo, jonka läpi kaikki suodattuu ja joka taittaa ympäristön ja kokemukset. Ihmiset näyttävät erilaisilta, kuulostavat erilaisilta, provosoivat ja satuttavat tarkoituksella. Lapsettomuus eristää. Lapsettomuus lähentää. Tuleeko läheisistä ja ympäröivästä elämästä vastustaja vai tuki? Haalea Viiva on voimakas kuvaus siitä, miten lapsettomuus vaikuttaa erään naisen elämään ja miten se ottaa sen haltuunsa. Teksti rakentuu kirjoittajan omista kokemuksista, haastattelumateriaalista, asian kanssa tekemisissä olevien ihmisten kommenteista sekä tutkimusmateriaalista. Monologiesityksen tavoitteena on tuoda esille vaiettu ja hyvin vaikea asia. Esitys on toteutettu yhteistyössä Simpukan kanssa. Graviditas Lapsettomuusklinikalla tehdään kaikkia lapsettomuuden syihin liittyviä tutkimuksia. Tutkimuksiin voi hakeutua ilman lähetettä, eikä lääkärille pääsyä tarvitse jonottaa. Hyvä hoito aloitetaan huolellisella syiden selvittämisellä. Tutkimukset kannattaa käynnistää, jos raskauden onnistuminen huolestuttaa. Lue lisää osoitteesta www. lapsettomuudenhoito.fi Graviditas Lapsettomuusklinikka | Aleksanterinkatu 21 A, 5 krs. | 00100 Helsinki Haalea Viiva Lapsettomien lauantaissa Helsingissä 10.5. klo 14 Stoa (Turunlinnantie 1, Itäkeskus) Käsikirjoitus ja näyttelijä: Marjo Lankinen Ohjaus ja dramatisointi: Mika Kiviniemi Tuottaja: Kulttuuriosuuskunta ILME Esitykset Oulun Tähtisirkuksessa (Kurkelantie 2) 15.3. saakka. Liput 15/10e. Tarkemmat tiedot: kulttuuriosuuskuntailme.fi Ohjelmassa myös kahvitarjoilu klo 13.30 alkaen, puheenvuoroja ja mahdollisuus keskustella esityksen jälkeen tekijöiden kanssa. Tervetuloa! Maksuttoman tilaisuuden mahdollistaa Simpukan yhteistyökumppani Väestöliiton Klinikat. www.graviditas.fi Ajanvaraus: 010 380 2600 ja 050 381 5566 Simpukka 1 | 2014 25 l TUTKIMUSKATSAUS TUTKIMUSKATSAUS l koonnut Satu Rautakallio-Hokkanen Astma voi pitkittää raskaaksi tulemista Ensimmäinen vauva syntynyt Englannissa uuden IVF-teknologian avulla Koeputkihoitojen onnistumisen alamäki alkaa naisen 37 ikävuoden jälkeen Kaksosilla tehty tanskalaistutkimus on osoittanut, että astmaa sairastavilla naisilla, ja erityisesti heillä, jotka hoitavat sairauttaan huonosti, raskaaksi tuleminen kestää pidempään kuin naisilla joilla ei ole astmaa. Astman negatiivinen vaikutus raskaaksi tulemiseen kasvaa naisen iän myötä. Tutkimuksen hyvä uutinen oli, että loppujen lopuksi astmaa sairastaville tulee yhtä paljon lapsia. Tämä antaa kuitenkin lisäviitteitä siitä, että krooninen tulehdustila saattaa vaikuttaa haitallisesti raskaaksi tulemiseen. Oliver Lush-Camps syntyi viime vuoden lopulla Southamptonissa Englannissa. Hän sai alkunsa klinikalla, joka käytti upouutta teknologiaa nimeltään Eeva (Early Embryo Viability Assesment). Tämän teknologian ansiosta hedelmöittyneiden alkioiden jou- Skotlannissa Aberdeenin yliopistossa todettiin, että 35-vuotiaana naisen onnistumisprosentti hoidoissa alkaa laskea ja lasku jyrkkenee erityisesti 37-vuotiaana. Tutkimusjoukon naisille tehtiin koeputkihoitoja omilla munasoluilla. kosta pystytään valitsemaan tarkasti ne, joilla on paras kehitysmahdollisuus jatkon kannalta. http://www.dailyecho.co.uk/news/10873585. Baby_is_first_to_be_born_in_Southampton_ using_new_IVF_technology/ 37–39 -vuotiaiden naisten keskenmenoriski oli 43 % suurempi kuin nuorempien naisten ja 40–42 -vuotiailla riski oli jo lähes kaksinkertainen. Koeputkihoidossa on useita avaintekijöitä, jotka vaikuttavat hoidon onnistumiseen. Professori Bhattacharyan mukaan korkeampi ikä vaikuttaa haitallisesti näihin kaikkiin. http://erj.ersjournals.com/content/ear- north-east-orkney-shetland-25258483 Monisikiöraskauksien vähentäminen antaisi mahdollisuuden useampiin hoitokertoihin ly/2013/10/30/09031936.00148713.abstract Kuinka kauan pakastetut alkiot säilyvät? Jos koeputkihoidon tuloksena saadaan useampi alkiota, kuin niitä siirretään tuoresiirtona, ylimääräiset alkiot voidaan pakastaa. Jäädyttäminen tehdään erityisessä liuoksessa. Tämä tehdään niin nopeasti, että vesimolekyylit eivät ehdi muodostaa jääkiteitä. Pakastettujen solujen säilymisaikaa ei tarkasti tunneta, mutta Yhdysvalloissa vanhin tapaus tunnetaan viime vuodelta, jolloin 17 vuotta sitten pakastetuilla alkioilla syntyi kaksoset. Marie Laurent tuli hoidolla raskaaksi ja synnytti ensimmäisen lapsensa vuonna 1995. Hoidon tuloksena saatiin kaksi ylimääräistä alkiota, jotka pakastettiin. Vuonna 2012 Marie ja hänen miehensä Jean päättivät, että viimeiset alkiot siirretään, ja seurauksena oli kaksosraskaus. Tämä on todennäköisesti pisin aika, jonka jälkeen pakastetuilla soluilla on saatu aikaan raskaus, joka johtaa synnytykseen. New Englandin lisääntymistieteen keskuksen lääkäri Samuel Pang kertookin, että jos pakastetut solut säilytetään huolellisesti nestetypessä, ei todennäköisesti ole mitään rajaa kuinka kauan ne säilyvät siirtokykyisinä. Yhden alkion siirtäminen hedelmöityshoidoissa pienentää merkittävästi monisikiöraskauksia. Nyt Belgiassa Leuven yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että siitä on myös taloudellista hyötyä. Belgiassa yhden alkion politiikka määritellään laissa ja potilaille annettaan 6 korvattua hoitokiertoa. Tämä ei tutkijoiden mukaan laske syntyvyyttä. Monisiköraskauksien määrän laskiessa saavutetaan kuitenkin taloudellista hyötyä ja vähennetään äitien ja syntyvien lasten riskejä. Belgiassa kyseisen lain tul- Louise Brown kunnioitti vanhempiensa muistoa Maailman ensimmäinen koeputkilapsi Louise Brown (s. 1978) istutti sisarensa kanssa puun edesmenneiden vanhempiensa muistolle Bourne Hallin klinikan puistoon Cambridgeshireen Englantiin. Klinikan perustivat aikoinaan hedelmöityshoitojen pioneerit Patrick Steptoe ja Robert Edwards. Puun vieressä on muistolaatta. Sen tekstissä kiitetään Lesley ja John Brownin rohkeutta ja määrätietoisuutta, jonka ansiosta miljoonat lapsettomat saivat uutta toivoa. Louise Brownin sisko Natalie oli maailman ensimmäinen IVF lapsi joka sai lapsen. prweb11384433.htm ”Seuraavaksi keskitymme tutkimukseen, jolla osoittaa, että monisiköraskauksien väheneminen säästää yhteiskunnan kuluja ja mahdollistaa kuuden kierron korvaamisen potilaille, ” sanoi professori Thomas D’Hooghe. article-2515585/Louise-Brown-Worlds- Luonnollisempi hormoni aktivoimaan munasarjoja hoitojen aikana releases/Press-releases-2013/Policy-oftransferring-fewer-embryos.aspx Helsinkiin viime vuonna avattu uusi lapsettomuusklinikka Dextra on hankkinut käyttöönsä uuden tutkimusmenetelmän, jolla voidaan yhä tarkemmin tutkia alkion kromosomit ja mahdolliset geenivirheet. Tämän avulla esim. perinnöllistä sairautta kantavien vanhempien alkioista voidaan ennen siirtoa jo valita ne alkiot, jotka eivät ole sairauden kantajia. Helmikuussa Dextra julkisti, että heidän klinikallaan on tällä teknologialla saatu aikaan pohjoismaiden ensimmäinen raskaus. toivoa-lapsettomille.html Musiikkipäällikkö ja bloggaaja Peppi Lankinen, 28, Me Naiset-lehti 9.1. Lehtijuttu sai minut pohtimaan tuttavapiiriäni, johon kuuluu monia lapsettomia sinkkuja, mutta myös lapsettomia pareja. Onpa sellaisiakin tuttavia, joilla on lapsia, mutta joiden lapset ovat syystä taikka toisesta hylänneet vanhempansa. Tyhjän sylin messu voisi lohduttaa heitäkin. On niin monta tapaa olla lapseton, monta tapaa ”menettää lapsi”. Kirjailija Anja Snellman Käsi kädessä -lehden 6/2013 kolumnissa. Hän viittaa Kirkko ja kaupunki -lehden juttuun Tyhjän sylin messuista. http://www.eshre.eu/Press-Room/Press- http://www.epressi.com/tiedotteet/uuttahttp://www.dailymail.co.uk/news/ Uusi spermatesti vähentää biopsioita Miehiltä, joilta ei spermanäytteissä löydetä lainkaan siittiöitä, saatetaan saada toimivia siittiöitä kiveksistä leikkauksen avulla. Tähän asti kivesbiopsia on ollut ainoa keino selvittää tämä mahdollisuus. Torontolaisessa Mount Sinai -sairaalassa on kehitetty testi, joka tunnistaa spermasta kaksi biomarkkeria (tekijää tai ominaisuutta, jotka ilmentävät ympäristön tai eliön biologisen tilan muutosta), joiden avulla voidaan ennakoida löytyykö kiveksistä siittiöitä. Lääkäri Keith Jarvin mukaan testin kehittämisen tarkoituksena on välttää biopsioiden tekemistä. Tämä johtaisi myös taloudelliseen säästöön ja säästäisi miehiä leikkauksen vaivalta. Testin tarkempiin tutkimuksiin menee vielä noin 1–2 vuotta. test-tube-baby-pays-emotional-tributeparents.html http://www.prweb.com/releases/2013/12/ tua voimaan vuonna 2003 kaksosraskaudet puolittuivat. Uusi teknologia saattaa mullistaa lapsettomuushoidot Ainolla (Pepin ystävä) on ollut todella iso merkitys siinä, millainen minusta on tullut. Hän on yhtä rakas kuin sijaisvanhempani, jotka ovat hyväksyneet minut juuri tällaisena kuin olen. Heitä, Ainoa, mummiani ja poikaystävääni kutsun oikeaksi perheekseni. http://www.bbc.co.uk/news/uk-scotland- http://yle.fi/uutiset/astma_voi_lykata_raskautta/6953405 Saksittua http://www.bbc.co.uk/news/ Koeputkihoitojen yksi suurimpia riskejä on munasarjojen hyperstimulaatio. Joskus stimulointi saa naisen munasarjat tuottamaan liikaa munasoluja ja tämä saattaa johtaa hengenvaaralliseen tilaan. Tutkijat ovatkin nyt löytäneet stimulointiin luonnollisen hormonin nimeltään kisspeptin. Lontoolaisessa sairaalassa hoidettiin 30 naista kisspeptinillä ja näistä 28 naisen munasoluja pystyttiin käyttämään koeputkihoidossa. Yksi ryhmän naisista synnytti tällä hormonihoidolla alkunsa saaneen lapsen viime kesänä. Tutkijaryhmän lääkäri Geoffrey Trew on innoissaan tästä tuloksesta. Jos tästä uudesta hoidosta osoitetaan olevan apua jatkossakin, se tarkoittaa, että hyperstimulaation riski vähenee ja hoidot tulevat merkittävästi turvallisemmiksi. Ryhmä toivookin nyt voivansa aloittaa laajemmat tutkimukset naisilla, joilla on muutenkin kohonnut riski saada hyperstimulaatio. Edessä on kuitenkin vielä useampien vuosien tarkemmat tutkimukset. health-25018137 Toki tiedostan, että minunkin rikos- ja sakkorekisterini alkaa olla pitkä, ja sillä voi olla vaikutusta tulevaisuuteeni. Minulla on muutama aktivistiystävä, joiden adoptioprosessit ovat tyssänneet taustan vuoksi. Ympäristöaktivisti Sini Saarela kertoo aktivismin seuraamuksista, Me Naiset 23.1. Mulla ei mene jakeluun, että on yhä oikeutettua pohtia, mikä on normaali perhe ja millaista vanhemmuutta me sallitaan. Kuitenkin puhutaan perheistä, jotka ovat olemassa ja joiden elämät tapahtuvat. Se loukkaa ihmisarvoa. Tuore isä ja kansanedustaja Jani Toivola, Me Naiset 6.2. On hyvin epätodennäköistä, että saan lapsia. Asian kanssa on joskus vaikeaa elää, mutta en voi sille mitään. Voisin olla katkera tai sitten voin keskittyä hyviin asioihin. Meillä on kaksi koiraa ja yhdeksän kummilasta. Tunnen onnen hetkiä päivittäin, ja parisuhteessani on vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Pin-up -malli ja tatuoija Sini Tarkkinen on oppinut olemaan murehtimatta asioista, joihin hän ei voi vaikuttaa, Me Naiset 13.2. http://www.bbc.co.uk/news/ health-22935211 26 Simpukka 1 | 2014 Simpukka 1 | 2014 27 Selviytymiskeinoja Miten lapsettomuudesta voi selviytyä? Kysyimme Simpukan lukijoilta ja saimme paljon vastauksia. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Vastaajien kesken on arvottu palkinnoksi verkkokauppamme tuote. Hyväksi havaitut Koiraharrastuspiireissä on paljon tahallisesti ja tahattomasti lapsettomia. Siellä ei puhuta pienten lasten hoidosta. Nautin siitä, mitä voin hankkia palkallani itselleni ja läheisilleni: värianalyysiä, kampaajakäyntejä, lahjoja kummilapsille, terapiaa. Mitä sitä rahaa säästelemään, kun ei ole omia lapsia eikä niitä välttämättä tule. Toimiva parisuhde, ystävät, vertaistuki, henkisesti raskas työ sekä mukaansa tempaava harrastus. Usko. Vanha talo ja ikuinen remontti, sisustaminen ja lehtien lukeminen. Vertaistuki netissä. Karvainen kaveri, joka kuuntelee eikä ikinä tuomitse eikä syyttele. Koiralta jos joltakin saa pyyteetöntä rakkautta. Positiivinen asenne ja periksiantamattomuus. Välillä on pitänyt ottaa etäisyyttä asiaan. Lapsettomuutta käsitelleet kirjat ovat tuoneet tunteen, että asian kanssa ei ole yksin. Liikunnalla olen saanut puhtia elämään ja muuta ajateltavaa. Olen paennut lapsettomuuden kipua työhöni, siinä olen voinut kokea asioiden olevan hallinnassa. Se, että yrittää tehdä itselle mieleisiä juttuja ja raivaa kalenteristaan niille oikeasti tilaa. Hyvä hoitosuhde lääkärin kanssa. Innostuminen harrastuksista, pienistä arjen askareista. Rutiinitkin luovat omaa turvaansa, samoin kuin puolison kanssa yhdessä rakennetut meidän kahden perinteet. Lapsettomuus on hyväksyttävä osaksi identiteettiä. Ei niin tärkeää asiaa voi koskaan unohtaa. En olisi se ihminen, joka olen ilman lapsettomuutta. Se on osa minua ja puolisoani. Se on yhdistäväkin tekijä tietyllä tapaa, vaikka aina ei siltä tunnu. Läheisten kanssa vietetty aika ja ajatusten jakaminen. ”Lainalapset” hassuine höpötyksineen ja yhdessä touhottamisineen. Ja toisaalta myös se tunne, kun palauttaa heidät kotiinsa ja huokaisee helpotuksesta. Ajoittainen sureminen ja romahduspäivät: kun surun antaa tulla, olotila tasapainottuu ja paranee. Mietin, mitä haluaisin elämältäni ja mikä tekisi minut onnellisemmaksi, jos minulla ei ole koskaan lapsia ja aloin elää sen mukaan. Pitkän pohdinnan, kokeilun ja tuskailun jälkeen vaihdoin harrastukset, työn ja maan, ja päädyimme eroon mieheni kanssa. Toivon edelleen, että voin jonain päivänä saada lapsia, mutta haluan olla onnellinen nyt. Simpukan facebook-sivulla keskustelu. 28 Simpukka 1 | 2014 Asioiden käsittely ja miettiminen sekä päätösten tekeminen. Ollessani todella pohjalla aloitin opiskelut. Vertaisten kanssa keskustelut ovat tuoneet voimaa ja ymmärrystä siihen, että muutkin kamppailevat samojen ajatusten ja tunteiden kanssa. Oivalsin syvällisemmin että lapsettomuuteen en voi vaikuttaa, mutta kaikkeen muuhun voin. Aloin arvostamaan siten parisuhdettani enemmän. Sitä minä haluan vahvistaa ja se minun elämässäni saa ja tulee olla hyvää ja arvokasta. Sen avulla voin olla elämässäni vielä onnellinen. Yksi tärkeä asia itselle on myös se, että on jotain odotettavaa tiedossa ja sitä tulee aktiivisesti järjestää. Ei tarvitse lähteä kahdeksi viikoksi Thaimaahan, vaan esimerkiksi viikonloppu eri kaupungissa, kylpylässä, urheiluopistolla. Useiden nettiblogien lukeminen, koska ne päättyvät aina onnellisesti. Toiveiden elätteleminen itsekseen ja se, että asiasta ei puhu kenellekään. Lapsettomuuden poissulkeminen mielestä. Puhuminen sellaiselle, jolla ei omakohtaista kokemusta ja muiden hyvää tarkoittavat neuvot. Korvaaminen: ei lapsettomuutta korvata harrastuksella tai kotiaskareilla. Oleellisempaa on ehkä löytää se oma asenne: nautin elämästäni sellaisena kuin se on ja minulla on lupa olla oma itseni ilman häpeää. Yksinäisyys ja vetäytyminen. Riitely. Syyttely, itsen tai toisen. Asian välttely. Puhumattomuus. Lääkärin lykkääminen. Elämän muusta kivasta luopuminen. Katkeruus. Kateus. Vertaistapaamiset kiinnostaisivat kovasti, mutta vielä en ole rohjennut mukaan. Lapsesta haaveileminen ja siihen varautuminen. Ostimme naimisiin mentyämme asunnon, jossa oli lastenhuone. Loppujen lopuksi vuosien lapsettomuuden jälkeen en kestänyt enää tulla kotiin ja nähdä sitä huonetta. Ei auttanut, vaikka muutimme sen työhuoneeksi. Näitä voisin kokeilla Jokin psykoterapia tai muu pitkäjänteisempi työskentely. Kuntosalia olen harkinnut, mutta en ole ikinä vielä sinne asti päässyt. Vaihtoehtoiset hoitomuodot, esimerkiksi vyöhyketerapia. Vertaistukea, jos olisi vaikka jokin yhteistoiminta. Joogaavat lapsettomat? Vauvaavailla vaellus? Vertaisuus ja siihen liittyvä osallisuus voisi jossain kohtaa olla hyvä asia. Parisuhdeterapiaa. Haluaisin kokeilla, koska miehen pääkoppakin tarvitsee huoltamista eikä siihen enää omat taidot riitä (kun ei oikein riitä itsestäkään huolehtimiseen). Simpukan tapaamiset. Haulaisin kokeilla uusia urheilulajeja, kuten surffausta, matkustaa ja vaihtaa kokemusta kerättyäni uuteen työpaikkaan. Jonkinlaista surutyöterapiaa. Koonnut: Anne Lindfors Vertaistukiryhmää ja terapiaa olen harkinnut. Rajata lapsiperheet elämän ulkopuolelle. Aina se ei ole helppoa, mutta ystävieni kanssa tapaamme esimerkiksi vain pariskuntina tai kahdestaan. Tämä rajaaminen on surullista, mutta se on tehnyt elämästäni helpompaa. Lisäksi moni on ymmärtänyt asian, eikä minua ole tämän vuoksi tuomittu. Kyllä lapselliset kaipaavat aikaa ilman lapsia ja me voimme sitä tarjota. Voiko itsetunnolleen parempaa tehdä, kuin liikkua, laihtua ja voida sen avulla fyysisesti hyvin. Lisäksi se tuo paljon sisältöä elämään. Ja parasta olisi, jos oma puoliso harrastaisi mukana. Testattu on, ei toimi Lapsettomuusblogien ja -sarjakuvien lukeminen myöhään illalla yksin kotona ollessa. Itsensä siedättäminen ja teeskenteleminen, että mitään ongelmaa ei ole. Tekoreippaus ja asiasta vaikeneminen. Uteliaat sukulaiset ja ei-ymmärtäväiset kaverit. Simpukka 1 | 2014 29 KOLUMNI: ELÄMÄ ILMAN LAPSIA l l HALLITUS V uoden ensimmäisessä kokouksessa löysimme omat supervoimamme, jotka toivottavasti siivittävät meidät ennennäkemättömiin saavutuksiin. Koska hallitus ei kokoonnu joka kuukausi, kasaantuu yhteen kokoukseen useimmiten paljon asioita. Jatkossa meillä on yksi suuri kokonaisuus lisää käsittelyssä, kun SimpukkaParitprojekti käynnistyy. KAKSIN ELÄVIÄ lapsettomia edustavat Tahdonvoima-Satu ja Välittäjä-Maria ovat kehittäneet yhdessä Lahden vertaistukiryhmän kanssa Simpukan toimintaa kahden viimeisen vuoden aikana. Voidaanpa sanoa, että SimpukkaParit-toiminta on syntynyt Lahdessa. Satu tuo hallitukseen jalat maassa -ajattelua ja näkemystä parisuhdeasioihin. Marian vahvuus on näkemyksellisyys vertaistukityön kehittämisessä. Kaksin elää myös innostumisenerginen Heidi V., hänelläkin on kokemusta vertaistukiryhmän vetämisestä. Simpukan hallitus 2014 Puheenjohtaja Miia Rajamäki, Tampere Varsinaiset jäsenet Susanna Keski-Kuha, Espoo Laura Isotalo, Helsinki Satu Rantamaa, Tornio Heidi Puumalainen, Tuusula Heidi Väisänen, Jyväskylä Maria Kuosa, Lahti Varajäsenet Laura Aarnio-Holappa, Helsinki Mari Korhonen, Espoo Janne Syrjä, Valkeakoski Esa Kynäslahti, Mäntsälä Supervoimia Simpukan hallitukseen Simpukan hallitukseen on valittu täksikin vuodeksi erilaisia hyviä ihmisiä. Hallitukseen on tärkeä valikoitua ihmisiä, jotka edustavat yhdistyksen jäseniä mahdollisimman monipuolisesti ja – erityisesti – uskaltavat sanoa mielipiteensä ääneen. Minulla on totisesti ollut onnea puheenjohtajana: kahtena vuonna peräkkäin erinomaisen hyvä hallitus. 30 Simpukka 1 | 2014 Optimisti-Laura I. ja Eroguru-Heidi P. ovat YKSIN ELÄVIÄ lapsettomia. Lauralla on monenlaista kokemusta vapaaehtoistyöstä ja hän teki merkittävän työn kootessaan Lapsettoman paikka -runoantologian. Varapuheenjohtajana Laura I. on puheenjohtajalle tärkeä keskustelukumppani. Heidi taas on usein se henkilö, joka tekee hankalimmat kysymykset ja haastaa perustelemaan tarkemmin. LAPSELLISIA LAPSETTOMIA on useita: Kikkailija-Esa, Uskaltaja-Janne, Empaattinen kotoilija Laura A-H, Pohdiskelija-Mari ja Excelvelho-Miia. Jokaisella vähän erilaisia kokemuksia siitä, miten lapsi on tullut perheeseen. Esalla on kokemusta parisuhdetyössä ja hän osallistuu myös lehden tekemiseen. Toisen tärkeän miesnäkökulman keskusteluun tuo Janne, joka hänkin on ollut jo pidempään Simpukan toiminnassa. Mari tuntee hoitojen tekniikkaa työnsä puolesta paremmin kuin muut. Alkuvuodesta Mari keskittyy pieniin vauvoihin kotona (Simpukka onnittelee!). Laura A-H:n lisäksi UUSI HALLITUKSEN JÄSEN on myös analyyttinen realisti Susanna, joka tuo hallitukseen edunvalvontanäkemystä ja, niin uskon, some-osaamista. Maria ja Janne muodostavat hetken aikaa Simpukan Tansanian sivutoimipisteen. Maria on maassa alkuvuodesta vapaaehtoistyöntekijänä ja Janne menee sinne työkomennukselle. Hauska sattuma sekin, että myös Laura I:llä on Tansaniakokemus muutaman vuoden takaa. Tällä porukalla me teemme päätöksiä Simpukan jäsenten puolesta, syyskokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion ohjaamana. Toimintamme arvioidaan sitten aina toimintavuotta seuraavassa kevätkokouksessa. Hallitukselle voi tietenkin ja mielellään lähettää toiveita, kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia koska tahansa. Olemme Simpukan jäsenten palveluksessa. Miia Rajamäki Miia on puheenjohtaja. Hän pitää keskustelun sopivasti aisoissa. Lohtu jonka aavistin Viisaita neuvoja riittää siihen, miten selättää lapsettomuuden tuska. Hanki koira. Matkustele. Panosta työelämään tai parisuhteeseen, nyt kun aikaa on. Neuvon viisaus ja oikeellisuus riippuu ihmisestä. Onnen avaimet eivät ole samoja kaikille – muutenhan selviytyminen olisi yksinkertaista. Seitsemän vuotta lopullisesti lapsettomana on kerryttänyt minulle omia keinojani toipua. Kerron niistä tässä, en neuvona, jota sinun täytyy noudattaa, vaan esimerkkinä yhden ihmisen selviytymisestä. Se ei ole sankari- tai ihmetarina, vaan pienempiä ja isompia ponnisteluja. Suren. Suren tarpeeksi, mutta en liikaa. Annan menetykselle sen arvon. En kiistä ja mitätöi sitä. Etsin elämääni hyvää. Etsin arjen kauneutta. Teen sellaista, joka tekee minulle hyvää. Kokeilen uusia asioita ennakkoluulottomasti. Kokeilemalla löydän sen, joka auttaa minua. Etsin iloa. Kun alkaa tuntua hyvältä, nauran. Nauran aina, kun voin. Etsin tekemistä, joka on minulle merkityksellistä, jossa tunnen itseni merkittäväksi, tärkeäksi. Olen ihmisten kanssa. Puhun, jos siltä tuntuu. Kysyn, mitä heille kuuluu. Kerron, mitä minulle kuuluu. Etsin läheisyyttä. Rakastan ja olen lähellä puolisoani, ystäviäni, kissojani. Otan rakkautta vastaan. Hyväksyn, että tulee hyviä ja huonoja päiviä. Huonolla hetkellä hengitän sisään ja ulos. Mikä on hyvää? Mikä on huonosti? Kumpaan haluan nyt keskittyä? Hyväksyn, että lapsettomuus tapahtui minulle. Opettelen päästämään irti. Uskallan alkaa haaveilla. Ja toistan nämä aina tarvittaessa. Miia Mikkonen Herään, ehkä vielä toivunkin ja toivon joskus vielä uskonkin se saapuu lohtu jonka aavistin tänään sillä päivä se on kaunis Anna Puu: Kaunis päivä (sanat Heimo Hatakka) Simpukka 1 | 2014 31 l VERTAISTUKI VERTAISTUKI l koonnut Johanna Repo Vertaistukija esittäytyy SYKE-verkosto käynnistyi liikkuen SYKE-verkosto (Simpukan yksin ja kaksin elävien verkosto) otti ensiaskeleensa liikunnan ja rentoutumisen merkeissä Karjalohjalla helmikuun alussa. Viikonloppuun osallistui kahdeksan henkilöä varustautuneina ilolla, huumorilla ja pienellä jännityksellä. Pääsimme kokeilemaan kahvakuulatreenia ja pilatesta ammattilaisten huomassa ja nautimme löylyt rantasaunalla jatkaen illanviettoa keskustelun ja rennon yhdessäolon merkeissä. Verkoston tapaamiset saavat jatkoa, kun keväällä kokeillaan yhdessä geokätköilyä pääkaupunkiseudulla. Kesän korvalle suunnitteilla on iltapäivän mittainen hopeakorutyöpaja. Verkostolla on olemassa suljettu keskusteluryhmä facebookissa. Tervetuloa mukaan keskustelemaan, tutustumaan uusiin ihmisiin ja suunnittelemaan tapaamisia! Verkosto on suunnattu niille tahattomasti lapsettomille, joilla lapsitoive ei ole enää aktiivinen. Vertaistuki verkossa Simpukan keskustelufoorumi kaikille tahatonta lapsettomuutta kokeville osoitteessa www.simpukka.info. Keskusteluryhmät facebookissa: Suljettu Simpukka on vertaistukiryhmä kaikille tahatonta lapsettomuutta kokeville. Keskusteluryhmä on suljettu. SYKE-verkosto on suljettu keskusteluryhmä niille tahattomasti lapsettomille, joiden elämä jatkuu yksin tai kaksin. Lapselliset lapsettomat -keskusteluryhmä on suljettu keskusteluryhmä niille tahatonta lapsettomuutta kokeneille, jotka tavalla tai toisella ovat saaneet lapsen tai ovat raskaana. Ajankohtaista Olen Heli, kohta 30-vuotias lapsellinen lapseton Seinäjoelta. Työs- kentelen tällä hetkellä sairaanhoitajana terveyskeskuksessa. Perheeseemme kuuluu lisäkseni puolisoni Samuli ja IVF-hoidolla syntynyt 1-vuotias Nooa-poikamme. Sydäntäni lähellä on kiireettömät aamut koko perheen kanssa. Vertaistuki on tärkeää, koska muut eivät katso asioita samoin silmin, kuin toinen saman kokenut. On helpompi jakaa asioita sellaisen ihmisen kanssa, joka käy tai on käynyt läpi saman. Parasta vertaistukitoiminnassa on kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen. Ryhdyin vertaistukijaksi koska halu vertaisteni pariin oli todella voimakas. Koen olevani ryhmässämme ennemmin koollekutsuja ja ryhmän tasavertainen jäsen, kuin varsinainen ryhmänvetäjä. Tulevaisuudessa haluaisin hyödyntää lapsettomuustaustaa amma- tissanikin. Haaveissa on kouluttautuminen kätilöksi. Lapsettomuushoidoilla alkunsa saaneet raskaudet voivat olla tunneskaalaltaan niin erilaiset, että mielestäni hoitotaustan tulisi saada hieman ylimääräistä huomiota niin neuvolassa, kuin synnyttäneiden vuodeosastollakin. Lisäksi haluaisin sanoa, että meidän Seinäjoen lapsellisten po- rukka on aivan kauhian kiva! 32 Simpukka 1 | 2014 Uusia ryhmiä käynnistyy alkuvuodesta viidellä paikkakunnalla. Turussa käynnistyy ryhmä yksin ja kaksin eläville (SYKE). Vaasassa lapsettomien ryhmä aloittaa toimintansa ja Mäntsälässä on käynnistetty ryhmätoiminta lapsellisille lapsettomille. Tampereella lapselliset lapsettomat tapaavat ensimmäisen kerran maaliskuussa ja Espoossa lapsellisten lapsettomien ryhmä käynnistyy huhtikuussa. Tampereella järjestettiin myös alkuvuodesta ensimmäinen kaksin elävien tapaaminen, joka saa jatkoa huhtikuussa. Tapaamisajoista saat tietoa nettisivuiltamme, ryhmien vetäjiltä ja vertaistukikoordinaattori Johannalta. Tervetuloa mukaan! Ryhmänvetäjiä kaivataan! Tampereella lapsettomien ryhmä kaipaa vastuuhenkilöä kevätkauden jälkeen. Turussa taas Helminauharyhmä on tauolla odottamassa ryhmän vetäjän löytymistä. Oletko sinä kiinnostunut ryhmän vetämisestä? Lisää tietoa saat vertaistukikoordinaattori Johannalta! Ryhmänohjaajien koulutuspäivä Tampereella 8.3. ja Oulussa 5.4. klo 12-17. Peruskoulutus ryhmän ohjaamisesta kiinnostuneille ja ryhmiä jo vetäville. Järjestetään yhdessä Monimuotoiset perheet -verkoston järjestöjen kanssa. Koulutus on maksuton, korvaamme puolet matkakuluista. Simpukan vertaistukijoiden koulutuspäivä Tampereella 22.3. klo 12.30 – 17.30. Koulutuspäivässä saat vinkkejä ja käytännön työkaluja ryhmän vetämiseen ja tapaat muita Simpukan vertaistukijoita. Työnohjauksesta vastaa aurinkoinen Aila Marjamaa. Parisuhdetoiminta vahvistuu SimpukkaParit -projektin myötä! Vuonna 2014 järjestetään useita parisuhdeiltoja, -päiviä ja parisuhdeviikonloppu. Kiinnostuneilla on myös mahdollisuus kouluttautua jatkossa parisuhdetapaamisten vertaisohjaajiksi. Ensimmäinen parisuhdepäivä on Tampereella 17.5. Vertaistukiryhmät Ryhmien tapaamisajat löydät Simpukan kotisivujen keskustelufoorumin ”Vertaistukiryhmät” -otsikon alta. Sinne päivitetään ajantasaiset tiedot tapaamisista. Ryhmien toiminnasta voit tiedustella sähköpostitse suoraan ryhmien vetäjiltä. Lisätietoa saat myös yhdistyksestä. Simpukka-yhdistyksellä toimii tällä hetkellä kolmenlaisia vertaistukiryhmiä. Lapsettomien vertaistukiryhmään ovat tervetulleita kaikki lapsettomat, yksin tai yhdessä puolison kanssa. Tahattoman lapsettomuuden kriisi järisyttää koko elämää. Toivon ja epätoivon tunteiden vuorottelu vie voimia, ja valmiita ratkaisuja ei ole tarjolla. Ryhmä antaa tukea vaativassa elämäntilanteessa. Helminauharyhmä on tarkoitettu lahjasoluilla tehtäviä lapsettomuushoitoja harkitseville, hoitoja läpi käyville tai jo lapsen saaneille. Lahjasukusoluihin liittyy paljon pohdintaa. Vertaistukiryhmässä on mahdollista keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa mieltä askarruttavista kysymyksistä. Lapselliset lapsettomat -vertaistukiryhmä on tarkoitettu niille, joiden perheeseen on saatu kaivattu lapsi vaikkapa lapsettomuushoitojen tai adoption kautta. Lapsettomuuden kokemus ei aina häviä, vaikka perhe kasvaisikin – se kulkee usein mukana läpi elämän. HELSINKI 1) Lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] 2) Helminauharyhmä: [email protected] 3) Lapselliset lapsettomat: [email protected] 4) Kaksin elävien ryhmä: [email protected] 5) Eronneiden lapsettomien ryhmä: [email protected] Lisäksi Helsingissä kokoontuu Kohtuuttomat ry:n kohduttomien ryhmä. Lisätietoa: [email protected] ESPOO Lapsellisten lapsettomien ryhmä käynnistyy: [email protected] LAHTI Lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] MIKKELI Lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] MÄNTSÄLÄ Lapsellisten lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] OULU Lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] ROVANIEMI: Lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] JOENSUU 1) Lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] 2) Lapselliset lapsettomat: [email protected] SEINÄJOKI Lapsellisten lapsettomien ryhmä: [email protected] JYVÄSKYLÄ Lapsettomien vertaistukiryhmä on tauolla. Olisitko sinä kiinnostunut ryhmän vetämisestä tai siihen osallistumisesta? Ota yhteyttä: [email protected] TAMPERE 1) Lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] 2) Helminauharyhmä: [email protected] 3) Lapsellisten lapsettomien ryhmä: [email protected] KEMI-TORNIO Lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] KUOPIO Lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] TURKU 1) Lapsettomien vertaistukiryhmä: [email protected] 2) Helminauharyhmä (tauolla): [email protected] 3) Ryhmä yksin ja kaksin eläville: [email protected] VAASA Lapsettomien vertaistukiryhmän toiminta käynnistyy. Lisätietoa: [email protected] Oletko kiinnostunut vertaistukiryhmän ohjaamisesta? Voisitko toimia tukihenkilönä? Puuttuuko sinun paikkakunnaltasi ryhmä? Simpukka-yhdistys on valmis tukemaan ja opastamaan uusia vertaistukiryhmänvetäjiä toiminnan käynnistämisessä. Ota yhteyttä vertaistukikoordinaattoriin. Lämpimästi tervetuloa mukaan ryhmätoimintaan! Vertaistukikoordinaattori Johanna Repo [email protected] 040 480 8676 www.simpukka.info Simpukka 1 | 2014 33 l LUKIJOILTA LUKIJOILTA l Niin kuin minä apua tarvitsisin Lenkille lähtö piristää ja lisää mielihyvähormonia. Liikunta toimii siis lievän masennuksen karkottajana. Niin, lievän masennuksen. Kun paha olo jyllää ruumiissasi ja vellot itsesäälissä, kerää kaikki jäljellä oleva voimasi ja lähde kävelemään ulos. Hitaasti, nopeasti tai takaperin, kunhan vain liikut ulkona. Ai sinusta ei nyt ole siihen? No ei minustakaan ollut. Ei todellakaan. Miten voi ajatella lähtevänsä ehdoin tahdoin kävelemään, kun jalat ovat aina niin väsyneet, että ne juuri ja juuri jaksavat kantaa niiden päällä keikkuvaa ruumista? Kyse ei siis ehkä olekaan vain lievästä masennuksesta. En ymmärtänyt, ettei pitkään jatkunut voimaton, epäsosiaalinen ja alavireinen olo olekaan ihan normaalia. Tuntemukset olivat kasvaneet osaksi elämääni – ja miksi olisin mitään apua hakenut, koska en sellaista ennenkään ollut tarvinnut. Kaikki oli kuten ennenkin – niin ainakin uskoin: kävin töissä ja makasin iltaisin sohvalla, sillä työt veivät kaiken energian. Eivätkö kaikki muutkin ole väsyneitä työpäivän jälkeen? Lapsettomuus ja siihen liittyvät hoidot olivat kulkeneet vuosia elämässäni mukana. Harvahan nauttii täysillä elämästään lapsettomuushoitojen keskellä. Vaikka voisi luulla, että useimmat ihmiset huomaisivat henkisen tilansa huononemisen, minun paha oloni lisääntyi kuin varkain. En pysty sanomaan, milloin alakuloisuus muuttui masennukseksi. Kävikö se nopeasti jonkin tapahtuman myötä, vai kasvoiko masennus hiljalleen, syöden onnellisuutta tieltään? Pelkoa, huonoa itsetuntoa ja lamaannusta En halunnut vaivata lähipiiriäni omilla asioillani, jotka voivat tuntua muiden mielestä kiusallisilta. En myöskään tahtonut valittaa ajatuksistani miehelleni, sillä halusin yrittää pitää päänsisäisen kriisini erillään parisuhteesta. Pelkäsin, että muille tulee kovin paha mieli minun takiani. Halusin, että suhde perustuu hyviin asioihin ilman, että siitä muodostuisi minun pahan olon oksennukseni kaatopaikka. Mietin siis tilannettani yksin omassa päässäni itseäni surkutellen ja alaspäin vajoten. Lapsettomuus oli koko maailmani, lapsensaanti ainoa päämääräni. Minun karmea kohtaloni oli kaiken keskipiste ja muut asiat olivat toissijaisia. Menetin mielenkiintoni keskustella muiden ihmisten kanssa. En vain jaksanut esittää välittäväni mistään. Kotona ja töissä tunsin olevani pelkkä ihmisen kuori, mutta vanhem34 Simpukka 1 | 2014 pieni seurassa minun oli pakko petrata. Minä kurja turhake olin tekemässä heistä lapsenlapsettomia; olisiko minun pitänyt vielä lisätä heidän kärsimystään näyttämällä, että elämäni onkin turha. Yksi, ainutlaatuinen elämä, jonka he suurella rakkaudella ovat minulle tarjonneet. Minä kiittämätön ja itsekäs tytär! Eläisin tuomittuna samaan harmauteen päivästä toiseen ja vuodesta toiseen. Masennus aiheutti minulle ahdistusta ja pelkotiloja. Heräsin öisin hiestä märkänä väkivaltaisten kauhu-unien vuoksi. Aloin pelätä sisälläni olevaa vihaa, ihmissuhteiden loppumista, vanhempieni surua, yksin kuolemista, loputonta masennusta ja katkeruutta, alkoholisoitumista sekä koko loppuelämääni, joka oli yksi iso kysymysmerkki. Millainen olen lapsettomana? Mitä jos elämäni ei muutu, vaan elän jokaisen päiväni samalla tavalla kuten Bill Murray elokuvassa Päiväni murmelina. Minun elämääni kun lapsi ei toisi yllätyksiä ja naurua, minun kun ei tarvitsisi kehittää itseäni, jotta voisin paremmin opettaa jälkikasvuani. Minä kun en saisi edes mitään äitiyslomaa vastaavaa töistä. Minä eläisin tuomittuna samaan harmauteen päivästä toiseen ja vuodesta toiseen. Tiedän olevani kovin itsekriittinen ja ehkä turhankin kiltti. Silloinkaan en halunnut olla pois töistä ilman näkyvää sairautta. Ja koska tunsin olevani pakotettu käymään töissä, minun oli pakko varoa, etten lähtisi ulos ilman vaatteita, minun oli pakko ajaa autolla ilman kuolemantuottamusta, minun oli pakko sietää muita ihmisiä ympärilläni ja mikä tuskallisinta, minun oli pakko nousta aamuisin sängystä ylös. Masennus ammensi minusta voimia, muttei antanut mitään tilalle. Olin tyhjenevä ämpäri, ja joskus ämpäristä nostetaan se viimeinenkin tippa. Silloin jäljelle jää vain ämpärin varjo sekä varjon sisällä hiipivä hiljainen tuska, joka nousee painona varjon rintakehän kohdalle. Jokin puhalsi sumutorven ääntä korviini. Se jokin myös täytti mieleni massalla, jotta ajatukseni ei enää kulkisi. Se onnistui. Lamaannus valtasi sekä ruumiini että mieleni. Minä istuin töissä. Minä istuin kotona. Minä tuijotin seinää. Sumutorvi soi lakkaamatta korvissani. Aivojeni verenkierto keskittyi ylläpitämään tuota tasaista humisevaa ääntä, eikä ajatuksilleni ollut tilaa. Olisiko minulla edes ollut ajatuksia? Työpaikan seinätaulussa luki ”Päivän ajatus: itseluottamus”. Minä luin sen toistuvasti ”Päivän ajatus: itsemurha”. Päässäni oli kaaos ja ruumiini oli lamaantunut. Minä istuin, minä makasin. Menetin hermoni: miksi sinä kysyt noin vaikeita, koska minä en jaksa ajatella vastausta? Mikset sinä voi arvata, mitä minä olen sanomassa, koska minä nyt vain en muista niitä sanoja! Avunpyyntöä ja epäilyjä Eräänä päivänä se tyhjennetty ämpäri kaatui kolisten. Hetken huumassa vuodatin kaiken pahan oloni työkaverilleni, joka sanoikin sen, mitä olin hiljaa toivonut kuulevani: nyt on mentävä työterveyslääkärin puheille. Tottelin kiitollisena ja pelkäsin samalla, ettei ongelmani olisikaan todellinen; että lääkäri ajattelisi minun haluavan vain laiskotella. Olin kirjoittanut paperille argumentteja, miksi en mielestäni kykene hoitamaan töitäni, ja yritin henkisesti valmistautua puolustamaan itseäni. Yllätykseni olikin suuri, kun lääkäri kuunteli minua tarkkaan ja otti asiani tosissaan. Lääkäri määräsi minulle sekä mielialalääkkeitä että ulkoilukuurin. Minun piti vannoa, että liikun ulkona tunnin päivässä. Liikunta kuulemma tehostaa lääkekuuria, ja mieliala nousee nopeammin. Vannoin, vaikka epäilin kovasti itseäni. Jalat painoivat muutenkin liikaa. En myöskään uskonut, että mielialalääkkeet auttaisivat yhtään mitään. Ahdistus oli niin konkreettisesti läsnä, että se tuntui jo kasvaneen osaksi minua. Huonontaisivatko lääkkeet edelleen alkion kiinnittymistä? Silti en voinut olla miettimättä, haluaisiko arvoisa neiti tai herra alkio kiinnittyä masentuneeseen ja huonosti voivaan kroppaan. Lääkitystä piti siis kokeilla. En osannut ollenkaan kuvitella, miten lääkitys voisi auttaa tilannettani, mutta toisaalta en menettäisikään siinä kuin hieman rahaa ja mahdollisesti libidoni. Sain kuukauden sairauslomaa töistä. Olin kauhuissani – pitäisikö minun siinä ajassa eheytyä ja saada ajatukseni kasaan sekä palata niin pian taas töihin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan? Mietin, että pitääkö minun oivaltaa jokin suuri asia, jolla saan masennukseni kuriin, ja mitä minun pitää ottaa opikseni tulevaisuutta varten? Ja miten, kun olen tällainen heikko, jumissa oleva pieni ihminen? Minulle varattiin keskusteluaikoja saman lääkärin lisäksi psykologille, mutta silti tunsin, että minut jätettiin heitteille. En > Simpukka 1 | 2014 35 todellakaan uskonut, että mitään parannusta tapahtuisi kuukaudessa. Kohti parempaa Pidin lääkärille antamani lupauksen ja kävin lenkillä joka päivä. Tosin hyvin harvoin omaaloitteisesti, sillä olin niin voimaton. Mieheni oli onneksi ottanut asiakseen lenkittää minua. Yritin motivoida itseäni ajattelemalla, että lenkin jälkeen saan taas olla rauhassa seuraavan vuorokauden. Ja niin se ihme vain tapahtui; pikkuhiljaa rinnan ahdistus, lamaannus ja unihäiriöt lievenivät. Syy oli siis kuitenkin sekä ulkoilman taiassa että pienissä pillereissä. Paraneminen kävi niin pikkuhiljaa, etten huomannut sinä aikana muutosta. Noin kahden, kolmen viikon jälkeen pystyin jo vertaamaan tilannettani aikaisempaan ja toteamaan, että oloni oli helpottunut jonkin verran. Töihin palasinkin kuukauden päästä askel ja mieli kevyempänä. Huomasin, ettei paremman olon saamiseen vaaditakaan mitään ”suuren asian oivaltamista”. Puolen vuoden kuluttua olin käynyt kuukausittain psykologilla juttelemassa peloistani ja miettimässä tulevaisuuttani. Lapsettomuushoidot olivat minun ja mieheni yhteisestä päätöksestä tauolla – aikaisemmin en olisi uskonut pystyväni sellaiseen. Nyt tauko tuntui juuri siltä, mitä olin tietämättäni todella pitkään kaivannutkin. Vähitellen pystyin keskittymään muihin asioihin, kuten käsityöharrastuksen jälleenlöytämiseen sekä ystävien tärkeyteen. Huomasin yhä useammin nauttivani elämästä. Aluksi podin siitäkin huonoa omaatuntoa; lapsen saamisenhan piti olla minulle se tärkein asia. Eikö se enää merkitsekään minulle mitään? Voiko näin kylmä ihminen enää edes käydä hoidoissa? Nyt vielä myöhemmin ymmärrän, että oman hyvinvoinnin kustannuksella ei kannata havitella mitään. Minä olen tärkeä. Minun kannattaa pitää itsestäni huolta sekä oman itseni että elämässäni olevien ihmisten vuoksi. Silloin tällöin minusta tuntuu, että elämällä on niin paljon muuta annettavaa sekä seikkailuja, jotka vain odottavat löytäjäänsä. Minulle ja miehelleni on avoinna lukemattomia ovia, oli meillä lasta tai ei. Näiden ajatusten myötä mietin, olenko jo sopeutumassa lapsettomuuteeni. Ikinä en olisi uskonut pääseväni joskus tähän pisteeseen. Paha takana, hyvä edessä Nykyään mietin silloin tällöin, ylläpitikö masennukseni pakkomiellettä lapsensaantiin. Olisiko siis mahdollinen lapsettomuudesta selviytyminen voinut alkaa sitä nopeammin mitä aikaisemmin olisin aloittanut lääkityk36 Simpukka 1 | 2014 Minä olen tärkeä. Minun kannattaa pitää itsestäni huolta. sen? Vai oliko tapahtuneesta riippumatta juuri nyt elämässäni se aika, jolloin aloin nähdä jo muutakin kuin lapsettomuuden? Totean, että sen ei ole väliäkään, sillä pääsin yli pahasta elämänvaiheesta ja pystyn taas elämään elämääni. Tosin lääkitystä en uskalla vielä lopettaa, sillä eräs pelko minulle on jäänyt – masennuksen uusiutumisen pelko. Nyt ainakin uskon täysin mielialalääkkeiden auttavaan voimaan. Niiden ja liikunnan. Aikaisempi elämänvaihe muistuu mieleeni suttuisena ja takkuilevana. Itsetuntoni oli aivan olematon ja vertasin itseäni lakkaamatta muihin. Vielä sairauslomalla ollessani sätin itseäni omasta heikkoudestani ja typeryydestäni; olin päästänyt itseni niin pitkäksi aikaa irtaantumaan omasta elämästäni. Miksi en voinut puhua muille ja hakea apua paljon aikaisemmin? Olin vihainen itselleni siitä, että olin tuhlannut elämääni. Nyt näen silloiset ajatukseni ja pelkoni aivan uudessa valossa. Olin kuin eri ihminen. Enää minua ei harmita, sillä ajattelen, että ehkä en olisi nyt näin kiitollinen elämästäni ja ihmisistä ympärilläni. En ajattele enää olleeni heikko tai typerä, sillä siinä tilanteessa en vain ymmärtänyt tarvitsevani apua; masennus oli saanut ajatukseni vääristymään. Psykologi totesikin, että vaadin itseltäni aivan liikaa. Minun pitäisi olla itselleni armollinen. Vaikka tunnenkin olevani voiton puolella, minulla on kuitenkin vielä opittavaa itsestäni. Lapsettomuuden käsittely vie vielä aikaa. Toki minua lapsettomuus edelleen surettaa, ja tulevaisuuskin pelottaa välillä. Ne asiat eivät välttämättä tule koskaan muuttumaan. Odotan, että opin hyväksymään itseni. Matka positiiviseen kanssakäymiseen oman itseni kanssa onkin jo alkanut, ja tunnen, että tulen selviytymään tästä. Tärkeänä oppimisen aiheena on uskallus puhua aroista asioista läheisilleni ja näyttää heille heikkouteni ja avuntarpeeni. Tuskinpa he menevät siitä rikki! Päinvastoin, se vain osoittaisi luottamusta ja tiivistäisi yhteenkuuluvuutta. Minulla on nyt niin paljon enemmän hyviä kuin huonoja päiviä, ja olen siitä onnellinen. Nykyään hymyilen paljon ihmisille, myös tuntemattomille. On hauska nähdä hymyn heijastuvan toisen ihmisen kasvoilla. Hyvä ystäväni tiivistikin osuvasti, että juuri myrskyn jälkeen osaa parhaiten arvostaa elämän pieniä iloja. Piirros ja teksti: Tiina Laine Seuraavassa Simpukassa Käy vierelläni tämä tie Vaihe vaiheelta edeten Tilanteeseen heräten Toiveita herätellen Ajatukseen totutellen Hoitoon ryhtyen Epäonnistumisia kohdaten Surua ja pettymystä tuntien Kyyneleitä pyyhkien Toivon rippeitä keräten Uuteen yritykseen suunnaten Tietoa ei päämäärästä Epäuskoa tuntien Pelkoa tulevasta Toinen toistaan tukien Halaten, lähellä pitäen. Tulossa tv-sarja lapsettomuudesta 2/14 Lapseton ja läheiset Toisen kanssa Ajatus adoptiosta muuttui sijaisvanhemmuuteen - Hedelmätön draamakomedia Saarasta ja Toukosta Kuusiosaisen sarjan päähenkilö, Saara (Krista Kosonen) on kärsinyt pitkään lapsettomuudesta. Tilanne vaikuttaa toivottomalta. Kesäisillä sukujuhlilla Saara murehtii tilannettaan laiturilla, kun Matti (Mikko Nousiainen) ui paikalle… Saara saa eniten toivomansa, mutta uhkaa menettää kaiken muun. Aviomies Touko (Mikko Leppilampi) ei odottamattomasta tilanteesta ilahdu, eikä uusi mies Mattikaan. Asunto menee alta ja tilanne vaikuttaa voimakkaasti myös Saaran työhön sosiaalityöntekijänä. Mutta Saara on omatahtoinen taistelija niin töissä kuin kotona. Yksityiselämän tilanteissa Saaran elämään tarttuu vahvaa komediallisuutta, mutta sen vastapainona työelämän tilanteet ovat rankkoja realistisuudessaan. Kuvat: Anne Hämäläinen / Yle Kuvapalvelu \”S\” Yle TV2 keskiviikkoisin alkaen 26.3. klo 21 Miten läheinen voi tukea? Mitä kuuluu PNG:n piirtäjälle Riina Björkwallille nyt? Esittelyssä Simpukan uudet työntekijät Ilmestyy huhti-toukokuussa. Kirjoita Simpukkaan, arvomme kirjapalkinnon. Aineisto viimeistään 17.3. kotisivujen lomakkeella tai [email protected] www.simpukka.info Käsikirjoitus: Marika Kuortti Ohjaus: Lauri Nurkse Rooleissa mm.: Krista Kosonen, Mikko Leppilampi, Laura Malmivaara, Miina Maasola, Juha-Pekka Mikkola ja Mikko Nousiainen Tuottaja: Pekka Ruohoranta / Yle Draama Simpukka 1 | 2014 37 l YHDISTYS TIEDOTTAA Tervetuloa yhdistyksen kevätkokoukseen ja Lapsettomuus ja parisuhde -yleisötilaisuuteen Helsinkiin lauantaina 12.4.2014 klo 14 Paikkana Kataja-Parisuhdekeskus ry:n tilat (Lapinlahdenkatu 3 A, 3. krs.) Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus 2.Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa 3.Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5.Käsitellään edellisen vuoden vuosikertomus 6.Esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto 7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 8.Käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat 9.Kokouksen päättäminen Vuorovaikutustaidot parisuhteessa Parisuhdekouluttaja, perheterapeutti Terhi Väisänen Kataja-Parisuhdekeskus ry:stä SimpukkaParit-toiminta: Mitä, missä, milloin, kenelle? Projektipäällikkö Johanna Repo Keskustelua Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin, lämpimästi tervetuloa! Tarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista viimeistään perjantaina 4.4.2013 [email protected] tai puh.0400 844 823. 13.3. Lapsellisten lapsettomien tapaaminen Tampereella klo 18–20, Simpukan toimistolla. 20.3. Kahvihetki Simpukan toimistolla klo 17–19 22.3. Simpukan vertaistukijoiden koulutuspäivä Tampereella klo 12.30–17.30. Ohjelma ja lisätietoa www.simpukka.info. Ilmoittautumiset Johannalle 17.3. mennessä. 1.4. Kaksin elävien tapaaminen Tampereella klo 17.30–19.30, Simpukan toimistolla 17.5. Parisuhdepäivä Tampereella klo 10–16. Lisätietoa SimpukkaParit -tapahtumista on luvassa huhtikuussa! Simpukka-viikko 5.5.–11.5. 6.5. Kahvihetki Simpukan toimistolla Tampereella klo 17–19. Tervetuloa tapaamaan muita lapsettomia ja Simpukan henkilökuntaa! 8.5. Tyhjän sylin messu Tampereella Viinikan kirkossa (Kaartotie 1) klo 18. 10.5. Lapsettomien lauantai - Päätapahtuma Helsingissä klo 14, ohjelmassa mm. Haalea Viiva -monologin esitys (lisätietoa sivulla 25). - Tyhjän sylin messu Oulussa Pyhän Luukkaan kappelissa (Yliopistokatu 7) klo 18. - Tilaisuuksia myös muilla paikkakunnilla, lisätietoa: www.simpukka.info. Voisitko sinä olla mukana järjestämässä tilaisuutta omalle paikkakunnallesi? Ota yhteyttä: [email protected] Jokainen lapsettomuushoito on yksilöllinen. www.felicitas.fi Rekrytointiuutisia SimpukkaParit-projektin (2014–2016) projektipäälliköksi on valittu nykyinen vertaistukikoordinaattori Johanna Repo. Projektityöntekijäksi on valittu Leena Tuutijärvi. Vt. vertaistukikoordinaattoriksi on valittu Laura Isotalo. Uudet työntekijät aloittavat projektin käynnistyessä 1.4. Ei ole kahta samanlaista ihmistä, eikä kahta samanlaista lapsettomuushoitoa. Meillä jokainen hoitosuunnitelma laaditaan yksilöllisesti niin, että asiakas saa juuri hänelle sopivan hoidon. Koko hoitosuhteen ajan asiointi tapahtuu omalla lapsettomuuslääkärillä, jolla on tarvittaessa käytettävissään koko klinikan asiantuntemus. Tällä toimintatavalla on saavutettu erinomaisia raskaustuloksia. Autamme luontoa onnistumaan. Tykkää Simpukasta Facebookissa – saat tietoa ajankohtaisista asioista. www.facebook.com/simpukka.info Felicitas-Klinikka Helsinki, Urho Kekkosen katu 4–6 A, 00100 Helsinki. Ajanvaraus ma-pe klo 8–16, puh. (09) 612 2750. Felicitas-Klinikka Lappeenranta, Toikankatu 4, 53100 Lappeenranta. Ajanvaraus ma-to klo 8–16 ja pe klo 8–14, puh. (05) 544 7300. Olemme osa Mehiläinen-konsernia. 38 Simpukka 1 | 2014 OLEN MIRVA, 3 v. koeputkilapsi Suomessa on paljon pariskuntia, jotka eivät saa lapsia – toiveistaan huolimatta. Väestöliiton klinikat Oy on arvostettu ja Suomen suurin lapsettomuushoitoihin erikoistunut yritys. Yksilölliset palvelut ovat kohtuuhintaisia ja kaikille avoimia. Varaa aika ensikäynnille. Uskomme, että voimme auttaa. Helsinki (09) 616 221 Oulu (08) 535 9600 Turku (02) 212 0800
© Copyright 2024