Olemme nyt YH Kodit Oy
YH KODIT OY:N ASIAKASLEHTI 2/2012 Kesäisiä herkkuja Kotikeittiössä Mihin energialuokkaan kuulut? Raision Kaislaniityssä luonto lähellä Asuntomessualue valmistuu aikataulussa Seppo Malmi Olemme nyt YH Kodit Oy paljon enemmän kuin pelkkä asunto Kotosalla on nykyaikainen ja ainutlaatuinen päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistava asumismuoto yli 55-vuotiaille. Kotosalla tarjoaa asukkaalle turvallisen kodin, toimivan ympäristön ja palveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien muodostaman laadukkaan kokonaisuuden. Laadukkaita vuokrakoteja Aurajoen rannalla TYYLIÄ, TURVAA & TUNNELMAA Aurastrandin alueen odotettu Kotosalla-vuokrakohde, Turun Kuunari valmistui Tuomaansillan viereen huhtikussa 2012. Lännen YH-Asunnot Oy Turun Kuunari Helsinginkatu 13, 20500 Turku Tyyppi Koko Vuokra 1h+kk+alk+viherh. 39,0-41,0 m² 532,67-612,75 2h+kk+p 41,0-59,5 m² 544,35-897,75 2h+kk+viherh. 53,5-60,0 m² 688,86-897,75 3h+k+p 78,0 m² 907,73-982,56 Vuokraan sisältyy jäsenpalvelumaksu sekä laajakaistayhteys. Vesi ja sähkö maksetaan kulutuksen mukaan. Viihtyisät Kotosalla-kodit sijoittuvat Kuunarin kerroksiin 1 ja 4-8. Talon toiseen ja kolmanteen kerrokseen valmistuu kaksi nykyaikaista ympärivuorokautista huolenpitoa tarjoavaa hoivakotia pääasiassa ikääntyneille kehitysvammaisille. Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat kaikkien Aurastrandin alueen Kotosalla-talojen yhteiset oleskelu- ja kuntoilutilat. Lisätietoja: Nettisivuiltamme osoitteesta www.yhkodit.fi ja puhelimitse numerosta 010 227 3773 Hakemukset palautetaan liitteineen osoitteeseen YH Kodit Oy, Humalistonkatu 12, 20100 Turku Puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min. Pääkirjoitus Kodikkaasti YH Kodit YH Länsi Oy:n nimi vaihtui YH Kodit Oy:ksi. Muutos ei ollut iso, koska olemme käyttäneet kotoisaa nimeä jo pitkään konsernin toimintojen markkinoinnissa. Tämä oli helppo muutos, koska kaikki yhteystiedot pysyvät ennallaan. Myös yrityksen omistuspohja on sama eli YH Kodit -konsernin omistavat pääosin Tampereen ja Turun seudun kunnat. Uusi nimi siivittää kasvuamme ja asumisen palvelujemme monipuolistumista. YH Kodit tarkoittavat jatkossakin jotain muuta kuin pelkkää asuntoa – meille huoneisto on osa asumisen kokonaisuutta, johon liittyy palveluja. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Kotosalla-kotien palveluohjaajat ja viime syksynä aloitettu asumisenneuvojan työ Tampereella Winterin alueella. Aikomuksenamme on myös rakentaa entistä enemmän ja valtakunnallisesti. Uusia hankkeita on jo vireillä esimerkiksi Hämeenlinnassa ja pääkaupunkiseudulla. Tänä vuonna tavoitteenamme on rakentaa tuhat uutta asuntoa. Tässä lehdessä kerromme toiminnastamme, Vuoreksen asuntomessualueen rakentumisesta ja piipahdamme Raisiossa tapaamassa Saija ja Michael Freytä ja katsomassa heidän kotimaisemaansa. Loppusilauspalstalla aloitamme kevään ja kesän juhlakauden. Toukokuussa alamme herätä kesään. Nyt voi jo nauttia aamukahvit parvekkeella. Pihojen yhteiset grillikatoksetkin on otettu käyttöön ja vaihdettu kuulumiset naapureiden kanssa. Jos pakkanen piti väen sisällä, niin annetaan auringon houkutella kaikki ulos vauvasta vaariin. Rentouttavaa kesää, nähdään asuntomessuilla! Jari Tyvimaa markkinointipäällikkö YH Kodit Oy Tässä lehdessä 4 Kotikeittiössä 6 Pulma&Ratkaisu 7 Nyt 8 Ajatuksia 9 Kotimaisemani 10 Säästämällä energiaa voit vaikuttaa asumisen kustannuksiin. Mihin energialuokkaan kuulut? Kädestä pitäen 12 10 YH Kodit -nimi kertoo toiminnasta Kannessa 13 Toimitusjohtaja Seppo Malmi kertoo YH Kodit Oy:n kuulumisia. 4 Saija ja Michael Frey viihtyvät Raision Kaislaniityssä. 13 Asuntomessut etenevät suunnitelmien mukaan 18 Yhteystiedot 19 16 Loppusilaus 3 RAISION KAISLANIITTY Rantatie 3, 21200 Raisio Viisi yksi- ja kaksikerroksista rivitaloa 25 asumisoikeusasuntoa Huoneistotyypit 2H+KT+S 44,5 m² 2H+K+S 55,5 m² 3H+K+S 70,5 m²-84,5m² 3–4H+K+S 84,5m² 4H+K+S 84,5m² Valmistumisvuosi 2012 Teksti Simo Arvo Kuva Mikael Soininen Lähellä luontoa R aision Merinuorikkalassa sijaitseva Kaislaniityn rivitalo on ihanteellinen koti Saija Freylle, hänen aviomiehelleen Michaelille, sekä heidän kahdelle koiralleen. Luonnon läheisyys on pariskunnalle kaikki kaikessa. “Hyvät ulkoilumahdollisuudet olivat ehdoton edellytys asuinpaikkamme valinnalle. Nyt pihaltamme avautuvat lähes rajattomat lenkkimaastot, joissa koiramme Leevi ja Laku voivat ulkoilla. Poluilla voi käydä lyhyellä aamulenkillä tai tehdä tunnin kierroksen Raisionlahden ympäri. Laaja luonnonsuojelualue alkaa heti kiinteistön tontin nurkalta. Muutimme kotiimme huhtikuun alussa, heti kun talo valmistui. Sitä ennen asuimme neljä kuukautta YH Kotien viereisessä asumisoikeusyhtiössä. Harkitsimme myös siihen 4 jäämistä, mutta mahdollisuus asua aivan uudessa talossa sai meidät muuttamaan. Olemme erityisesti pitäneet talossamme olevasta lattialämmityksestä. Ennen Merinuorikkalaan muuttoa myimme omistusasuntomme muualta päin Raisiota. Pidämme kaupungista, vaikkei kumpikaan meistä ole täältä kotoisin. Kotimme on hyvällä paikalla, sillä kauppa, kuntosali sekä keila- ja uimahallit ovat kaikki alle kolmen kilometrin päässä. Käyn Turun keskustassa töissä ja ajan sinne autolla alle vartissa eli liikenneyhteydet ovat myös hyvät. Asuinalue on ennen kaikkea rauhallinen. Makuuhuoneestamme aukeaa näkymä pellon yli merelle. Tämä on kuin maalla asuisi, sillä näemme usein aamuisin takapihallamme kettuja ja jäniksiä.”¢ Kotimaisemani Hyvät ulkoilumahdollisuudet olivat ehdoton edellytys asuinpaikkamme valinnalle. 5 Kotikeittiössä a u t i o n i ar lohta Tilllilm a u t t a i gr ea Ohje J n-Fra ta 4 annos nçois ) 012 SOY 2 estari (W t Grillim Malle 6 Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat WSOY lliä retta ti kua tuo ½ ruuk a ri e musok 1 rkl to olaa u s ri e 2 rkl m vaviittia 2 rkl ak meniä ta inansie laa loh 1 tl kum n n ospa a ta is ll 4 naha iviöljyä ½ dl oli n mehu i, 1 limeti a kvaviitt pippuri suola, a kseen sokeri, o suolaa, e a s ll t e s la lauta alapa si. a isolla Aseta k tillistä. 4 tunnik i. Sekoit ll a ti s o a n n m n ri tu aan u s u u s a Hieno ja m t ne piin nsieme jääkaap ja kumina us öljyä in. Nosta ä p s la a iille ripa li n o u le p e a h iv li pois. S arinadi äntäen. enin m ta is easti kä lo p a o k n a le s e sta s tt u Tapu ia lop ljy. Mau minuutt ja oliiviö 5 u 1 h a e a ll im gri limett tamalla y sekoit lj iö tt e lim ta Valmista ja maus . ettiöljyä isilpulla ll m ti li a e ll ll u ä lop sten pä sä anno vietäes e ll o rj ele ta in Pirskott a. nä tällö ; vähen pippurill ta ja s a a ii ll s la suo ruuan tamalla a valmis tt je h o .¢ oleen untaa äärä pu Voit mu okerin m s ja n suola Marinadi Pulma&Ratkaisu syventää makua V almiiksi marinoidut grillaustuotteet ovat helppokäyttöisiä. Jos on aikaa paneutua grillaamisen saloihin, saa uusia makuelämyksiä, kun suunnittelee oman mausteliemen eli marinadin. Se antaa grilliruoalle omatekoisen maun ja mureuttaa grillattavan lihan. Mureuttava vaikutus perustuu siihen, että marinadissa on jotain hapanta, esimerkiksi viinietikkaa tai viiniä. Myös jogurtti sopii hyvin marinadiin. Marinointi ei ole kiireisen puuhaa: kokonaisen fileen maustuminen vie noin vuorokauden, vartaat, pihvit ja kyljykset mureutuvat muutamassa tunnissa. Marinadeja voi käyttää myös kypsien ruokien kastikkeina. Lisukkeena tarjottava marinadi on pidettävä erillään siitä, jossa on marinoitu kypsentämättömät raaka-aineet. Marinadien ohjeita löytyy keittokirjoista, lehdistä ja netin ruokasivustoilta. ¢ 80 ohjetta Grillimestarilta J Teksti Simo Arvo Kuva Dreamstime ean-François Malletin Grillimestari (WSOY 2012) on kevään keittokirjauutuus. Kirjassa on yli 80 helppoa valmistusohjetta erilaisille liha-, kala- ja vihannesruuille. Perinteisten grillireseptien lisäksi teos tarjoaa monia kekseliäitä ja juhlaviakin erikoisuuksia, kuten pestolla maustetut pihvikääröt, tonnikalavartaat, rommissa liekitetyt banaanit ja laventelissa haudutetut aprikoosit. Myös Mallet nostaa grillauksen yhdeksi osa-alueeksi marinoinnin. Kirja alkaa näyttävällä marinadit ja mausteseokset -jaksolla, jossa on mukana niin perinteisiä kuin yllättäviäkin yhdistelmiä. Grilliruokien maustamiseen voi käyttää esimerkiksi timjamia, hunajaa, korianteria tai seesaminsiemeniä. Makujen kirjo on vain keksijän mielikuvituksesta kiinni. Mallet toteaakin kirjassaan: ”Grillaus ei ole pelkästään näppärä tapa kypsyttää elintarvikkeita, vaan se voi olla myös todellinen ruuanvalmistusseikkailu.”¢ grillin valintaan, puhdistukseen ja kesäiseen ruuanlaittoon APUA Parvekkeella on kiva syödä YH Kodit Oy:n isännöitsijä Ritva Haapanen ohjaa, miten ottaa naapurit huomioon grillatessa. Voinko grillata omalla parvekkeellani? Ruuan valmistusta parvekkeella pyydetään välttämään. Ainakin pitäisi miettiä hyvin huolellisesti mitä valmistaa, sillä siitä voi aiheutua naapureille hajuhaittoja. Kuten muutenkin kaupunkiasumisessa, myös tässä asiassa on hyvä ottaa naapurit huomioon. Suosittelenkin, että grillaamisesta ja siihen liittyvistä käytännöistä on hyvä keskustella asukaskokouksessa. Asukaskokouskutsuun lisätään yhdeksi kohdaksi parvekkeella grillaus ja siitä tehty yhteinen päätös kirjataan pöytäkirjaan ja mahdollisesti myös talon järjestyssääntöihin. Onko grillin tyypillä väliä? Jos asukaskokous päättää sallia parvekkeella grillaamisen, on se mahdollista vain sähkögrillillä. Avotulen sytyttäminen on parvekkeella ehdottomasti kiellettyä, joten hiili- tai kaasugrilliä ei saa käyttää missään tapauksessa. Ruuan valmistus kannattaa pääosin hoitaa muualla, mutta viihtyisästi sisustettu parveke on ruokailuun kesällä mitä erinomaisin paikka. www.ruokala.net Ruokalan kokit ovat laatineet yli 3 000 herkullista reseptiä. Reseptihaulla reseptejä voi hakea myös muista verkkopalveluista ja ruokablogeista. Ruokalassa julkaistaan lisäksi kotikokkien tuotoksia ja jälkipelit jatkuvat kommenteissa. Missä muualla voin grillata? www.kotikokki.net Kotikokki on itsenäinen ja sitoutumaton reseptipalvelu. Sivustolla on reseptejä ja ideoita aloittelijoista guruihin. Reseptit ovat muiden käyttäjien laatimia ja hyviksi toteamia. Monissa taloyhtiöissä on pihalla yhteinen grillipaikka, jota kaikki asukkaat voivat halutessaan käyttää. Rivi- ja erillistalon omalla pihalla saa myös grillata, mutta silloinkin grilli tulee sijoittaa niin, ettei siitä aiheudu tulipalovaaraa. Talon yhteinen grillaushetki luo myös taloon yhteisöllisyyttä. Grilliä käytettäessä tulee ottaa huomioon myös paloviranomaisten antamat määräykset.¢ 7 Nyt Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat YH Kodit Oy Turun Kuunari muuttovalmis YH Länsi Oy on nyt YH Kodit Oy YH Länsi -konsernin yhtiökokous päätti 10. toukokuuta muuttaa yrityksen nimen YH Kodit Oy:ksi. Uusi nimi kertoo konsernin toimivan valtakunnallisesti asuntotuotantomarkkinoilla. Toimitusjohtaja Seppo Malmi kertoo asiasta lisää sivulta 13 alkavassa haastattelussa. ¢ T urun ensimmäiseen Kotosalla-kortteliin valmistui huhtikuun lopussa 90 viihtyisää yli 55-vuotiaille tarkoitettua vuokraasuntoa. Asunnoissa on valinnanvaraa yksiöistä tilaviin kolmioihin. Kotosalla-kodit ovat kiinteistön 1. ja 4.–8. kerroksissa. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien ikääntyvien kehitysvammaisten ryhmäkoteja. Kuunari sijaitsee Tuomaansillan läheisyydessä Aurastrandin alueella. Lisätietoja asunnoista osoitteessa www.yhkodit.fi ja puhelimitse 010 227 3773. ¢ Nokian Pähkinälehdon ASO-rivitalot valmistuvat elokuussa. Nokian Pähkinälehtoon elokuussa 29 rivitaloasuntoa Turun Kuunarin ylimmässä kerroksessa sijaitsee upea yhteinen saunatila, jossa voi ihastella kaupunkia ja nauttia mahtavista näköaloista. N okian Pähkinälehtoon valmistuu elokuussa 29 tasokkaasti varustettua rivitaloasuntoa asumisoikeusasukkaille. Kohde sijaitsee Tampereen ja Nokian rajan tuntumassa osoitteessa Metsä-Purrankatu 1–3. Alueelle on hyvät kulkuyhteydet. Pähkinälehdon kohde on vain muutaman sadan metrin päässä Kolmenkulman kauppa-alueesta. Pähkinälehdon kodit ovat yksikerroksisia rivitaloasuntoja. Taloissa on oma pieni piha ja reilut varastotilat. Ympäristö on luonnonläheinen ja mukavan väljästi rakennettu. Lähellä ovat myös hyvät ulkoilumaastot ja järvi. Lisää tietoa www.yhkodit.fi ja myynnistä puhelimitse 010 227 3000. ¢ Tampereen Eliaksessa on myös maanalaisia autohallipaikkoja, joista on sisäyhteys asuinkerroksiin. Asuntomyynti muutti alakertaan Tampereen Elias valmistui YH T Kodit Oy:n asuntojen myynti hoituu nyt helposti Aleksis Kiven katu 26:n katutason toimistosta. Toimistosta saa muun muassa tietoja eri kohteista ja esitteitä. Asuntomyynti muutti kolmannesta kerroksesta katutasolle 7. toukokuuta. Asuntomyynnissä palvelevat asuntomyyjät Marianne Soikkeli (puh. 010 227 3019) ja Outi Nikama (puh. 010 227 3076). Heidät tavoittaa myös myynti.tampere@yhkodit.fi. ¢ 8 ampereen keskustan läheisyyteen, Kalevan palvelujen lähelle valmistui huhtikuun lopussa As Oy Tampereen Elias. Kuusikerroksisissa taloissa on kaikkiaan 96 Kotosalla-kotia. Turonkadun ja Sammonkadun kulmassa olevien rakennusten välissä on avara ja valoisa yhteisoleskelutila. Yhtiössä on viihtyisät sauna- ja oleskelutilat sekä asukkaiden yhteinen kuntoiluhuone. Taloon on tulossa myös lounasravintola. Kysy lisää YH Kodit Oy:n asuntomyynnistä. ¢ Ajatuksia Sirpa Numminen on helsinkiläinen toimittaja ja kolumnisti. Kuva Markku Ojala Miksi hitossa minun pitäisi päteä ikkunanpesijänä? Osaan monia muita asioita. Rantu lasissa O li taas aika kutsua ikkunanpesijä, ammatti-ihminen, sillä uskon vihdoin, että omat taitoni ja kärsivällisyyteni eivät riitä. Olen elämässäni pessyt luvuttoman määrän ikkunoita ja tulen pesemään edelleenkin, mutta hyvää jälkeä en saa aikaan. Äiti opetti aikanaan, miten ikkunat keväällä kirkastetaan rypistetyn sanomalehtitullon avulla. Meillä oli vanhat kaksiosaiset pieniruutuiset ikkunat – neljätoista kaikkiaan – joista keväisin poistettiin tuplat. Nekin pestiin ennen ullakolle vientiä. Kun parin päivän urakka oli tehty, sormet olivat pinttyneet mustiksi painomusteesta ja kynnet katkenneet. Onneksi ikivanhan talon ikivanha ikkunalasi oli luonnostaan täynnä valuvirheitä, niin että pienet puutteet pesutuloksessa eivät haitanneet muita kuin äitiä. Kun sain omat ikkunat, opettelin sinnikkäästi erilaisten pesuaineuutuuksien ja perin käteväksi mainostetun lastan käyttöä. Lastan salaisuudet eivät auenneet minulle. Vaikka miten pyöräytin vehjettä, aina jäi lasiin harmaa kaareva rantu. Lopulta luovutin. Miksi hitossa minun pitäisi päteä ikkunanpesijänä? Osaan monia muita asioita. Viime vuonna ikkunat siis pesi pikkuinen filippiinitär, joka huhtikuisen loskan läpi ilmestyi ovemme taakse jaloissa oranssit crocksit, kädessä punainen sanko ja totta kai se välttämätön lasta. Hän pesi lasit tahrattomiksi, mutta jätti ikkunavälit koskematta. Kun hän uurasti toisessa huoneessa, putsasin välit salavihkaa itse. En kehdannut huomauttaa virheestä, sillä tunsin huonoa omaatuntoa. Tytöllä oli kotimaassa aviomies ja neljävuotias poika, joita hän kyynelsilmin toivoi pääsevänsä tapaamaan kahden vuoden kuluttua, mikäli ehtii tienata tarpeeksi. Minun pölyiset ikkunavälinikö olisivat tärkeitä? Tänä vuonna tilasin tutun ammattilaisen, joka toisinaan käy kirkastamassa elämääni. Hän ei ehkä tiedä, minkälaista vaivaa hänen tervetullut käyntinsä minulle aiheuttaa. Ikkunoillemme on kertynyt kaikenlaista roinaa, joka on raivattava pois, jotta akkunat saa ylipäätään auki. On toisiinsa kietoutuneita viherkasveja ja koriste-esineitä, kukkavaaseja, kynttilänjalkoja. Kaksi koripupua, joiden sisällä on johdonpätkiä, ruuveja, jostakin vehkeestä irronneita tunnistamattomia osia, avaimia unohtuneisiin oviin. Syystä tai toisesta myös lukuisat teippirullat ja kaikki viisisataa kuulakärkikynäämme ovat pesiytyneet ikkunalle, samoin kuin vuosia sitten laimentuneiden mausteiden kokoelma. En kerro enempää, ettei ala itkettää. Olen kuullut, että monen muunkin kuin minun on ennen siivoojan tuloa siivottava. Ties mitä siivooja muuten ajattelisi meistä! Kun ikkunanpesijä saapuu, olen huivi päässä vastassa. Huivi näet viestittää ahkeroinnista. Enhän minä voi olla toimettomana, kun palkattu apu raataa töissä, jotka kuuluisivat oikeastaan minulle. Minun on kasvot säilyttääkseni ainakin näennäisesti siivottava jotakin samaan aikaan. Päätän pyyhkiä kosmetiikkapurkkieni kannet sormenjäljistä. Olen käyttänyt ostettua siivousapua jo vuosia, mutta tunnen itseni epämääräisellä tavalla huonoksi aina, kun vieras ihminen putsaa kotiani. Kiusallinen ääni kuiskii sisälläni, että olen laiska ja hyödytön ylellisyysrouva, kun en huolehdi kodistani itse. Väitän sisäiselle äänelleni vastaan: minähän työllistän, juuri tätä varten on perustettu kotitalousvähennys, ja minulla on tärkeämpääkin tekemistä! Sitä paitsi näin jälki on parempaa. Mutta eivät perustelut auta, kun vastassa ovat mielikuvat sanomalehtitullosta ja äidistä. Eikö oikea nainen sentään osaisi pestä omat ikkunansa? ¢ 9 Teksti Maija Rauha Kuva Dreamstime Mihin energialuokkaan kuulut? Säästämällä energiaa kotona vaikutat omiin asumiskustannuksiisi ja otat vastuuta ympäristöstä. Mihin energialuokkaan sinä kuulut? K odinkoneet jaetaan energialuokkiin sen perusteella, miten paljon energiaa ne kuluttavat. Millainen tarra sinun olkavarteesi voitaisiin liimata energiankulutuksesi perusteella? Asumiseen ja kotielämään liittyy paljon energiavalintoja. Pienetkin käyttötottumuksien muutokset voivat johtaa niin suureen säästöön, että kohoat parhaaseen A-ryhmään ilman erityisiä uhrauksia. Miten? Valtion omistamassa, energiansäästöön liittyviä palveluja tuottavassa Motivassa se tiedetään. Alla olevat neuvot on koottu Motivan aineistosta. Säästöä lämpöpumpuilla Ensimmäisen energiatekosi teit jo ennen muuttoasi. Millaisen talon ja huoneiston valitsit? Pieni kerrostaloasunto on ympäristöystävällisin, koska sen lämmittämiseen ja valaisemiseen kuluu vähemmän energiaa kuin ison huoneiston ylläpitoon. Lämmitys vie Suomessa yksinään noin puolet kotien energiankulutuksesta. Energiankulutus otetaan huomioon jo rakennusvaiheessa. Talon energiankulutusta voi pienentää lämmön talteenotolla poistoilmasta. Poistoilmalämpöpumppu kerää talteen lämpöenergian, joka voidaan ohjata esimerkiksi lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen keskuslämmitykseen. Maalämpöpumpun avulla voidaan talvella säästää energiaa ja kesällä viilentää taloa. Se on ympäristöystävällinen tapa lämmittää, koska maalämpö on uusiutuvaa energiaa. Järjestelmän perustamiskustannukset ovat melko korkeat, koska lämmön talteenottoa varten pitää yleensä tehdä porakaivo, mutta käyttökustannukset ovat pienet. Maalämmöllä voidaan korvata osa perinteisestä lämmöntuotannosta. Huonelämmöllä on väliä Ellei näitä rakenteellisia ratkaisuja oteta huomioon, huonelämpötilan alentaminen on tärkein yksittäinen keino, jolla voi laskea talon lämmityskustannuksia ja pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi lämpöaste säästää lämmityskuluja viisi prosenttia. Suositeltava huonelämpötila on 20–21 astetta, makuuhuoneissa 18–20 astetta. Lämpöpattereiden toiminta on hyvä tarkistaa aika ajoin. Jos vain patterin alaosa on lämmin, patteri pitää ilmata. Samasta tarpeesta kertoo loriseva ääni patterissa. Patteria ei pidä peittää verhoilla tai työntää huonekaluja siihen kiinni, jotta sen termostaatti osaa säätää lämmön oikein. 10 Jos talvipakkasella alkaa tuntua viileältä, otatko lisälämmittimen esiin vai turvaudutko mieluummin villasukkiin? Energiapihi lisää vaatetta, ei lämpöä. Lisälämmitin voi lisätä kodin energiankulutusta huomattavasti. Jos tuntuu vetoiselta, kannattaa tarkistaa ikkunoiden ja parvekkeen oven tiivistykset. Kun aurinko alkaa keväällä lämmittää, tuhlari avaa tuuletusikkunan tai parvekkeen oven ja tuulettaa lämmön harakoille. Energiapihi sulkee patterit ja tuulettaa nopeasti ristivedolla. Olennaista on pitää laitteita ja valoja päällä vain tarpeen mukaan. Motivassa on laskettu, että vaihtamalla viisi 60 watin hehkulamppua 15 watin energiansäästölamppuihin paikassa, jossa pidetään valoja päivittäin parin tunnin ajan, säästetään vuodessa sähköä 165 kWh (noin 20 euroa). Lisäksi sähköntuotannosta kertyvät hiilidioksidipäästöt keventyvät 33 kiloa. Sähköä järkevästi käyttävän kiuas lämpiää juuri sopivaan aikaan, ei tuntia ennen löylyyn menoa. Suositeltava löylyn lämpötila on 70–80 astetta. Tätä kuumemmaksi lämmittäminen voi lisätä saunomisen energiankulutusta jopa 30 prosenttia. Valaistuksesta säästöjä helposti Energialuokkaan A ei yllä se, joka viilentää kesäisin kotinsa ilmastointilaitteella. Energiapihi sulkee verhot ja kaihtimet ja tuulettaa varjon puolelta tai huoneiston läpi. Riippuu huoneiston muodosta ja ilmansuunnista, mikä tuuletustekniikka on tehokkain. Valaistuksen osuus kotien sähkönkulutuksesta on runsaat 20 prosenttia. Valaistuksessa syntyy säästöjä vaivattomasti. Olennaista on pitää valoja päällä vain tarpeen mukaan. Mahdollisimman monen valaisimen hehkulamput on hyvä vaihtaa energiansäästölampuiksi, koska niiden käyttöikä on moninkertainen hehkulamppuihin verrattuna. Kohdevaloina kannattaa suosia LED-valoja, jotka kuluttavat selvästi vähemmän energiaa kuin hehku- tai halogeenilamput. Koristevalot kannattaa varustaa ajastimella sammumaan päivän ajaksi ja silloin, kun kotona nukutaan. Sammuta laite käytön jälkeen Kolmannes kotien käyttämästä sähköstä kuluu valaistukseen ja sähkölaitteisiin. Kun uuden kodinkoneen hankinta on ajankohtaista, kannattaa ensin miettiä, tarvitaanko sitä todella. Jos tarvitaan, on syytä valita mahdollisimman energiapihi malli – ja mielellään sellainen, jonka voi sammuttaa kokonaan. Viihde-elektroniikan valmiustilat ovat yksi turhimmista tavoista käyttää energiaa. Ota tavaksi sammuttaa virta laitteista, kun niitä ei käytetä. Kylmälaitteet ovat aina päällä, joten oikein valittu, sijoitettu ja käytetty laite voi säästää energiaa suhteessa enemmän kuin moni muu kodinkone. Ilman pitää päästä kiertämään laitteiden ympärillä, koska muuten ne lämpenevät ja niiden sähkönkulutus voi jopa kolminkertaistua. Pakastin tulee sulattaa säännöllisesti ja tiivisteiden pitää olla kunnossa. Ruoanvalmistuksessa voi säästää sähköä valitsemalla oikean kokoisen kattilan ja pitämällä kantta sen päällä sekä säätämällä tehon pienemmälle heti ruoan kiehumisen jälkeen. Myös uunin jälkilämpö kannattaa hyödyntää. Pienet annokset on parasta valmistaa ja lämmittää mikroaaltouunissa. Tietokone käyttää saman verran sähköä kuin kaikki sen oheislaitteet, kuten näytöt ja tulostimet, yhteensä. Kannettava tietokone kuluttaa vain kymmenesosan pöytäkoneen energiantarpeesta. Pöytäkoneenkin energiankulutusta voidaan pienentää 75 prosenttia sulkemalla se aina käytön jälkeen. Älä tuhlaa lämmintä vettä Viidesosa suomalaisen energiankulutuksesta kertyy lämpimän veden käytöstä kotona. Veden käyttötottumukset vaihtelevat kuitenkin paljon. Jotkut kuluttavat 90 litraa päivässä, toiset lotraavat lähes 300 litraa päivässä. Jos energialuokkaan A pääseminen kiinnostaa, kannattaa ottaa kylvyn sijasta suihku ja sulkea hana saippuoinnin ja sampoon lisäämisen ajaksi. Kaikki turha veden juoksuttaminen tulisi lopettaa. Esimerkiksi astioiden huuhtelu juoksevalla vedellä voi nostaa tiskauksen vedenkulutuksen kuusinkertaiseksi astianpesukoneeseen verrattuna. Taloudellisinta on kuitenkin tiskaus käsin altaissa. Testaa energialuokkasi osoitteessa Pyykinpesussa voi säästää energiaa www.motiva.fi à laskureita. pesemällä täysiä koneellisia tai käyttämällä vajaatäyttöohjelmia. Sähkön kulutus puolittuu, kun 60 asteen sijasta valitaan 40 asteen pesulämpötila. Jos vaatteen pesuohje sallii, pyykin voi pestä sitäkin viileämmässä vedessä. Tehokas linkous pienentää energiankulutusta ja nopeuttaa vaatteiden kuivumista. Vuotavasta hanasta tai wc-istumesta tulee ilmoittaa heti huoltoon. Wc:n jatkuva vuoto voi tuoda jopa useiden tuhansien eurojen lisälaskun taloyhtiölle.¢ 11 Kädestä pitäen Teksti ja kuvat Anssi Ketonen Kylpyhuoneen siivous Kosteiden tilojen siisteys vaatii erityistä huomiota, sillä terveysriskit ja kosteusvauriot syntyvät juuri kylpyhuoneissa. V araa kaikki tarvittavat välineet käden ulottuville ennen siivouksen aloittamista. Käytä saniteettitiloissa omia siivousliinoja ja välineitä, älä käytä niitä muualla. Wc- ja pesutiloihin tarkoitetut puhdistusaineet, naarmuttamaton puhdistussieni, siivousliina, pehmeä wc-harja sekä talouskäsineet helpottavat siivoustyötä. Muutaman kerran vuodessa on hyvä tehdä peruspuhdistus emäksisellä tai vahvasti emäksisellä aineella, jonka pH-arvo on yli 8. Kalkkija ruostesaostumat poistetaan happamalla aineella, jonka pH-arvo on alle 6. Turvallisuuden vuoksi on tärkeää ottaa huomioon, että hapan aine ja klooripitoinen aine eivät sovellu samanaikaisesti käytettäväksi. Huolehdi siivouksen aikana tilan riittävästä ilmanvaihdosta. 1 PESE KÄSIENPESUALLAS liinalla tai astianpesuharjalla. Kastele allas ja lisää desinfioivaa puhdistusainetta altaan pinnoille. Pyyhi/harjaa allas, sekä hana ja tulppa puhtaaksi (1). Pese myös hanan juuri, ylivuoto- ja viemäriaukot. Huuhtele allas. Pyyhi käsisuihku ja altaan ympäristö roiskekorkeudelta kostealla liinalla. TEHOPUHDISTA ERITYISESTI suihkua ympäröivät seinät ja suihkunurkkaus roiskekorkeudelta. Pese seinät harjalla, liinalla tai pesusienellä. Suihkutilan alaosaan kertyy rasva- ja kalkkisaostumia, joten säännöllinen puhdistus on tärkeää. Pese hanat ja suihku. Suihkupää on hyvä puhdistaa joskus perusteellisemmin desinfioivalla puhdistusaineella. Mikäli havaitset seinän saumoissa punahometta, harjaa klooripitoisella pesuaineella muutamia kertoja seuraavien viikkojen aikana (2). Punahome on punaista kasvustoa, jota kertyy suihkuverhoon ja kaakelien saumoihin. Nimestään huolimatta punahome ei ole hometta, vaan se on levää. Säännöllinen pesu pitää levän poissa. PUHDISTA LATTIAKAIVO. Nosta lattiakaivon ritilä pois avustaen esimerkiksi ruuvimeisselillä. Poista irtonaiset roskat ja hiukset. Laske lattiakaivoon puhdasta vettä. Pesuaineena voit käyttää astianpesuainetta tai desinfioivaa puhdistusainetta. Pese ritilä molemmilta puolilta ja harjaa lattiakaivo puhtaaksi (3). Vanha astianpesuharja sopii hyvin tähän tarkoitukseen. Irrota ja puhdista samalla myös käsienpesualtaan hajulukko. DESINFIOI WC-ISTUIN. Pyyhi desinfioivaan puhdistusaineeseen kastetulla liinalla kansi, istuinrengas, vesisäiliö ja vetonuppi. Varaa wcistuimelle oma liina, jota käytät vain tähän tarkoitukseen. Lorauta klooripitoista puhdistusainetta wc-pönttöön ja harjaa allas sisäpuolelta wc-harjalla. Anna kloorin vaikuttaa hetki. Harjaa kunnolla reunusten lisäksi myös pohja (4). Huuhtele lopuksi wc ja pidä samalla harjaa altaan sisällä, jotta sekin tulee huuhdottua. Puhdista myös wc-harjan säilytysteline. PYYHI PEILI kostealla, pesuaineeseen kastetulla liinalla ja kuivaa lastalla tai talouspaperilla (5). Samalla pyyhi myös hyllyt, kylpyhuonekaappien ovet ja ovenkahvat. Puhdista valokatkaisijat suihkuttamalla kuivaan liinaan hiukan puhdistusainetta.¢ 12 2 3 5 4 Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Janne Viinanen YH Kodit -nimi kertoo toiminnasta YH Länsi -nimi siirtyi toukokuussa historiaan, kun konsernin uudeksi nimeksi tuli YH Kodit. Uusi nimi kertoo yrityksen toimivan valtakunnallisesti asuntotuotantomarkkinoilla. Yrityksen omistuspohja säilyy ennallaan. Kotosalla-asuminen on yksi YH Kodit -konsernin konsepteista, jota lähdetään toteuttamaan Tampereen ja Turun seutukuntien lisäksi nyt myös pääkaupunkiseudulla. Yhtiöllä on vireillä monia kaavoitushankkeita. Seppo Malmin takana Tampereen Kalevaan huhtikuun lopussa valmistunut Elias, jossa on yhteensä 96 Kotosalla-asuntoa. 13 YH Kodit rakennuttaa vuodessa vajaat 1 000 asuntoa. Esimerkiksi asumisoikeusasuntoja haluttaisiin rakentaa lisää, mutta tuotantoa hidastavat krooninen tonttipuute ja rahoituksen tiukat ehdot. T oimitusjohtaja Seppo Malmi on tyytyväinen nimenvaihdokseen. YH-osan säilyttäminen viestii yrityksen perustamisen lähtökohdista ja yleishyödyllisestä asuntotuotannosta. Se on hyvä olla mukana. – Kodit-osa taas kertoo liiketoiminnastamme. YH Kodit tarjoaa asukkailleen kokonaisvaltaisia asumisen ratkaisuja. Asunnot ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Toimintamme tavoite on parantaa asiakkaidemme elämänlaatua tarjoamalla toimivia koteja sekä asukkaiden yksilöllisiä ja sosiaalisia tarpeita tukevia asumisen palveluja, tiivistää Malmi. Tuttu nimi Yhtiö on tunnettu Tampereen alueella aiemmin nimillä YHPirkanmaa Oy, Pirkanmaan YH-Rakennuttajaosuuskunta ja Osuuskunta Pirkanmaan Haka. Vuonna 2007 yhtiöstä muodostui YH Länsi Oy, kun toiminta laajeni koko Länsi-Suomen läänin alueelle Turun seudulla toimineen vastaavan rakennuttajayhtiön fuusion kautta. Yhtiö rakennuttaa, isännöi ja omistaa vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja tarjoaa monipuolisia asumisen palveluja esimerkiksi yli 55-vuotiaille Kotosalla Säätiön kanssa. Konsernin omistavat pääosin Tampereen ja Turun seudun kunnat. Työn alla on useita kaavahankkeita Tampereen ja Turun seutukuntien lisäksi muun muassa pääkaupunkiseudulla. 14 – Nimen vaihdos ei vaikuta toimintaamme tai omistuspohjaan. Olemme edelleen vakaasti kuntien omistuksessa, toteaa Seppo Malmi. YH Kodit -nimi ei ole uusi, vaan sitä on käytetty jo pitkään markkinointinimenä konsernin toiminnoissa. Muun muassa sähköpostit ja nettisivut on nimetty jo aiemmin yhkodit. fi-muotoon. Myös tuttu avainlogo sekä Koti jota etsit löytyy meiltä -tunnus säilyvät ennallaan. Asumisen palvelut kehittyvät YH Kodit -konsernin toiminnassa on eletty monenlaisia vaiheita. Alussa toiminta painottui yleishyödylliseen rakennuttamiseen. 1990-luvulla mukaan tuli myös ARA-rahoitteisten omistusasuntojen ja sittemmin myös vapaarahoitteisten RSomistuasuntojen rakennuttaminen. Vuosikymmen myöhemmin eli 2000-luvun alussa alettiin kehittää asumisen palveluja. – Ajan seuraaminen ja tuotteen kehittäminen ovat toiminnassa keskeisellä sijalla. Olimme esimerkiksi ensimmäisiä, jotka lähtivät kehittämään senioriasumisen muotoja. Nyt taas yli 55-vuotiaiden Kotosalla-asumisesta saatuja kokemuksia on alettu muokata vuokra- ja asumisoikeusasuntojen palveluiksi. Tästä on esimerkkinä syksyllä alkanut asumisenneuvojan työ, jota ollaan laajentamassa. Seppo Malmi toteaakin, että meillä on aina haluttu tarjota jotain enemmän. Esimerkiksi Kotosalla-kohteissa ei ole vain turvallisia asuntoja, vaan kokonaisuus tukee mahdollisuutta asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Palveluohjaajien työskentely tukee asukkaiden arjen sujumista. Tonttipula haittaa rakennuttamista YH Kodit laajentaa ja monipuolistaa toimintaansa. Tavoitteena on rakennuttaa vuosittain 600–1 000 asuntoa. Vuonna 2010 asuntoja valmistui 916 ja viime vuonna noin 600. Tälle vuodelle tavoite on noin tuhannessa asunnossa. Näillä määrillä YH – YH Kodit -konsernin tavoitteena on tuottaa monipuolisia asumisen ratkaisuja. Huoneisto ei ole vain asunto vaan toimiva koti, johon liittyy asukkaiden yksilöllisiä ja sosiaalisia tarpeita tukevia asumisen palveluja, sanoo Seppo Malmi. Kodit on merkittävä valtakunnallinen asuntotuottaja. – Olemme muutamassa vuodessa laajentaneet toimintaamme erityisryhmien tehostetun asumisen rakennuttamiseen. Näitä kohteita on esimerkiksi Turussa sekä Tampereella ja suunnitelmia rakennuttamisesta on monilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Vuoreksen asuntomessualueelle rakennutetaan kehitysvammaisille tarkoitettu ryhmäkoti. Seppo Malmin mielestä on valitettavaa, että asumisoikeusasuntojen rakennuttaminen on voimakkaasti vähentymässä valtion rahoituspolitiikan takia. Näin laskusuhdanteen aikana asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja tulisi rakentaa enemmän korvaamaan puuttuvaa kovan rahan tuotantoa. – Asumisoikeusasunnoille on runsaasti kysyntää. Rahoituksen raskaat ehdot nostavat kuitenkin uusien asumisoikeusasuntojen vastikkeiden hintatasoa liian monen asukkaan saavuttamattomiin. Niin asumisoikeusasuntojen kuin kaikkien muidenkin asuntojen rakennuttamista hidastaa krooninen tonttipula. Varsinkin suurimmissa kasvukeskuksissa rakentamiselle on paineita, mutta tonttitarjontaa ei ole. – Kuntien pitäisi nopeuttaa kaavoitusprosesseja. Kokonaisuus pitäisi saada tehokkaammaksi, jotta markkinoille tulisi enemmän tontteja. Uustuotannon kautta YH Kotien nykyisille asukkaille tarjoutuisi mahdollisuus siirtyä tasokkaampiin asuntoihin pääosin kaksikymmentä vuotta sitten rakennetuista asunnoista. Näin vanhoja asuntoja saataisiin peruskorjattaviksi ja tarjolla olevaa asuntokantaa uudistetuksi. Konserni aikoo myös myydä osan rajoituksista vapautuneista asunnoista joko asukkaille itselleen tai vapailla markkinoilla. Toiminta laajenee valtakunnalliseksi YH Kodit -konsernin strategisena kulmakivenä on asuntojen määrän säilyttäminen. Meneillään onkin useita rakennus- hankkeita Tampereen ja Turun seutukuntien lisäksi muun muassa pääkaupunkiseudulla. – Laajennamme asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa on meneillään kaavoitushanke, jota voidaan päästä rakentamaan kahden vuoden sisällä. Hankkeita on myös Hämeenlinnassa, Jyväskylässä sekä Helsingissä ja Espoossa. – Tavoitteenamme on erityisesti saada Kotosalla-kohteita eri puolille Suomea. Pääkaupunkiseudun kunnissa on havaittu, että tasokkaat ikääntyvien asumispalvelut auttavat myös kuntia selviytymään kustannushaasteiden keskellä, kun osa ikäryhmästä tekee itse valintansa jo hyvissä ajoin. Kotosalla-kodissa voidaan tuetusti asua hyvin pitkään, kertoo Seppo Malmi. YH Kodit -konsernin tulevaisuuden visiona on vuonna 2015 olla maan johtava asumista ja asumisen palveluja tuottava ja niitä yhdistävä toimija.¢ YH Kodit – avainluvut miljoonaa euroa vuonna 2011 Liikevaihto 72,9 Liikevoitto 21,9 Prosentteina liikevaihdosta 30,1 Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 9,2 Prosentteina liikevaihdosta 12,6 Tilikauden voitto 3,9 prosentteina liikevaihdosta 5,4 YH Kodit rakennuttaa vuodessa 600–1 000 asuntoa. Yhtiö omistaa noin 8 000 asuntoa ja isännöi yli 12 000 omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa. Kotosallaasuntoja on 982. 15 Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Janne Viinanen ja Suomen Asuntomessut Vuorekseen on nousemassa monipuolinen kokonaisuus. Vuoreksen asuntomessualueella on menossa kiireinen pihojen ja viheralueiden rakentaminen. Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen vakuuttaa, että kaikki on valmiina 13. heinäkuuta, kun messuportit avataan. M essualueelle nousevat YH-Asumisoikeus Länsi Oy:n rakennuttamat asumisoikeuskerrostalot sekä rivi- ja paritalo. Lännen YHAsunnot rakennuttaa alueelle kehitysvammaisille tarkoitetun ryhmäkodin, joka toimii messujen ajan messutoimistona, jossa on yleisöpalvelu- ja tiedotuspisteet, ryhmäesittelytilat ja johdon huoneet. – Oli hienoa, että saamme käyttömme ison tilan. Me myös esittelemme taloa halukkaille. Ainakin ammattilaisvieraat ovat varmaan kiinnostuneita, Pasi Heiskanen Osuuskunta Suomen Asuntomessuista kertoo. Heiskasen mukaan Vuorekseen on nousemassa monipuolinen kokonaisuus, jossa on esillä kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja sekä palveluasumista. Teknisiä ratkaisuja on paljon, yksi mielenkiintoisimmista kohteista on esimerkiksi Aalto-yliopiston tuottama puinen 0-energiatalo. Keittiöt ovat myös perinteisesti olleet suosittuja. Asuntomessujen yhtenä tehtävänä on kertoa uusista rakentamisen ja asumisen ratkaisuista. Näin esimerkiksi automaattisen jätteiden putkikeräyksen esittely sopii hyvin messujen rooliin. Pirkanmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Simo Isoaho toteaa putkikeräyksen edustavan ekologista ja modernia kaupungin infrastruktuuria. Järjestelmän rakennuttaja on Pirkan Putkikeräys Oy, joka on Pirkanmaan Jätehuollon tytäryhtiö. – Vuores on rakentamisen uudisalue, jonne muun muassa lainsäädäntö mahdollisti putkijärjestelmän tekemisen. Järjestelmän talous- ja ympäristöedut vaativat, että kaikki alueen asukkaat ja muut jätteentuottajat tulevat sen käyttäjiksi. Putkijärjestelmä on monen toimijan yhteisprojekti. Järjestelmän toimittaa MariMatic Oy. Isoaho kertoo, että kiinteistöjen rakentajille kuuluvat keräyspaikkojen ja liityntäputkien kaivantojen tekeminen sekä sähkön tuonti keräyspaikkoihin. – Suuren teknisen järjestelmän rakentaminen on aina haasteellista. Olemme jo nyt tuottaneet yhteistyössä ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla on luotu uuden infrastruktuurin toteuttamisen edellyttämää osaamista, Simo Isoaho toteaa. ¢ Asuntomessut etenevät suunnitelmien mukaan YH Asumisoikeus Länsi Oy:n rakennuttama asuntomessukohde etenee aikataulussa. Toukokuussa taloissa tehdään viimeistelytöitä. Kerrostalo on muuttovalmis kesäkuussa. Rivi- ja paritaloihin pääsee elokuussa messujen jälkeen. 16 Simo Isoaho kertoo jätteiden putkijärjestelmän koostuvan keräyspaikoista, maanalaisesta putkistosta ja koonta-asemasta. Jätteet lajitellaan kotona ja tuodaan keräyspaikoille, joissa on maan päälle näkyvä syöttöputki jokaiselle jätelajille. Putken luukku aukeaa automaattisesti sähköisellä avaimella. Jätteet laitetaan putken lokeroon, josta ne putoavat maanalaiseen varastoon. Automaattinen täyttöasteen tunnistin käynnistää imukoneiston, joka tyhjentää jätteen tarpeen mukaan syöttöputken varastosta. Modernin jätteiden keräysjärjestelmän lisäksi Vuoreksen alue kuvastaa modernia puutarhakaupunkia. Alueelle on tulossa muun muassa viljelypalstoja, puistoja ja leikkipuistoja. Keskuspuistoon tulee myös taidetta. Koonta-asema on järjestelmän yhteinen rakennus, jossa on imukoneisto ja ohjauslaitteisto sekä kontit jätelajeille. Asema valmistuu kesäkuun alussa. Putkistoa on rakennettu alueella yli kolme kilometriä. Vuoreksen tulevasta asema-kaavoituksesta riippuen putkistoa tulee kaikkiaan vajaat 14 kilometriä ja keräyspaikkoja noin 100. Asuntomessualueelle nousee asuntojen lisäksi esittely- ja yleisötiloja kuten ravintoloita. Pasi Heiskanen uskoo heinäkuun ensimmäisten viikkojen olevan kiireisiä, kun kaikki pitää saada valmiiksi. Messujen järjestäjät ovat varmoja, että kävijöitä tulee taas entiseen tapaan. Tampereella oli asuntomessut viimeksi vuonna 1990, jolloin maksaneita kävijöitä oli 191 000. Heiskasen mielestä asuntomessukonsepti on toimiva ja tapahtuman tulevaisuus näyttää hyvältä. Asuntoja on näytteillä 39. Näytteilleasettajia on noin 150. 17 Loppusilaus Koonnut Maija Rauha Kuvat Hemtex ja Dreamstime Ei mikkä vanhainkoti eikä vaivaistalo Juhlien ja kukkien aika K M ukat ja kukkakuosit ovat helppo ja trendikäs tapa tuoda juhlailmettä kotiin. Ruusu- tai mansikkakuvioiset kodintekstiilit sopivat rentoihin juhlatilanteisiin. Perinteisempi ilme syntyy valkoisilla pöytä- ja lautasliinoilla, jolloin väriä ja raikkautta saadaan värillisillä astioilla ja leikkokukilla. Lautasliinan ympärille voi sitoa vaikka pitkän, taipuisan ruohonlehden. Pöytäliinoina voi käyttää myös sileitä lakanoita tai ikkunaverhoja. Kaikenlaiset isoäidin pitsiaarteet ovat nyt huippumuodikkaita.¢ Ruusuja, ruusuja! Y Käytä kesäkukkia E dullinen tapa koristella kotia ovat astioihin tai koreihin istutetut kesäkukkien taimet, jotka voi juhlakäytön jälkeen siirtää kukkapenkkiin tai parvekkeelle. Orvokit sopivat tähän tarkoitukseen mainiosti. Jos tiedetään, että vieraat tuovat kukkia, pöytäkoristeina voi käyttää myös viherkasveja. Niihin voi lisätä halutessaan leikkokukkia pienen vesisäiliön avulla. Leikkokukista voi teettää ison pöytäasetelman esimerkiksi perintöastiaan, jonka monet sukujuhlan vieraat tunnistavat. Helpoimmalla pääsee, kun sijoittaa laseihin tai tuikkukippoihin kuhunkin yhden kukan. Näitä pikkumaljakoita voi sitten koota ryhmiksi ja siirrellä tarpeen mukaan.¢ lioppilas- ja valmistujaisjuhlat, rippijuhlat tai syntymäpäivät tulossa? Varaa riittävästi maljakoita ruusuille. Suosituimmat ylioppilasruusut ovat erittäin pitkävartisia, joten niitä varten tarvitaan korkea maljakko. Tällaisen maljakon voi sijoittaa myös lattialle. Yksittäin tuodut kukat kannattaa lajitella värin ja varren pituuden mukaan.¢ Naapuritapoja ja -apua K uuluu hyviin naapuritapoihin kertoa juhlista ilmoitustaululle kiinnitetyllä lapulla hyvissä ajoin. Ilmoituksesta huolimatta on hyvä laskea pirskeiden melutasoa kello 22:n jälkeen. Juhlat eivät saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä muille. Kysymällä rohkeasti voi naapurilta saada myös monenlaista apua, kuten jääkaappitilaa kakuille, tuoleja ja pöytiä lainaksi tai säilytystilaa turhille huonekaluille juhlan ajaksi. Mieti jo vieraita kutsuessasi, minne he voivat pysäköidä, ja anna tarvittavat ohjeet. Pidä huolta, etteivät vieraat tuki pihaa autoillaan. Muiden asukkaiden pitää päästä liikkumaan pihaan ja pihasta normaalisti. Taloyhtiön kerhotilaa kannattaa harkita juhlapaikaksi, jos sellainen on.¢ Ekovinkki ee muutettin miähen kans yli pari vuat takaperi Kotosalla-kotti. Ei muutettu kovin kaukka ko Naantalin Vanhastkaupunkist uure osuskaupan viäre. Siit o ainaki jo kolme vuatt aikka – taita oll enemmänki – ko me nähti ensmäne ilmotus Turu Sanomiss, ett Kotosalla-säätiö rakentta Naantalisse yli 55-vuatiaill semmose senioritalo. Mee mentti miähen kans heti YH-lännen toimisto Turu Humalistonkarull ja varatti heti ylimmäst kerroksest 74 m2 kokkose huanesto ja alhalt autotalli. Myähemmi kiinnostutti sitt viäl autokatoksest. Meinatti, ett ko ennemmi o asuttu piänemmäs ja isommas maalaistalos ja parisatavuatt vanhas pappilas, nii koiteta ny, kummost o assu kerrostaloss ja oikke senioritaloss, ku kerra vanhoi ihmissi olla. Ja see täyty sanno, ett ainaki meijä huushollill tämmöne asumismuato passa oikke hyvi. Palvelu ova lähell, jokku peräte saman kato all. Ja oma sauna saa lämmittä sillon, ko tykkä. Yks hyvä puali asiass o se, ett talos o erilaissi palvelui ja tapahtumi, ettei kukka vaa tuntis oloas yksnäiseks. Nykyän hoetan kovaste semmost sana ko ”yhteisöllisyys”. Sitä o kylläki Suames ollu maailma sivu ja o viäläki, ainaki meijän talos ilma mittä erityissi sanoi. Turuspäin pruukata leikillisest morkata tamperelaissi, mutt kyll see täyty sanno, ett hyvä irea Tamperen suunnalt o tänneppäin tullu tämmönen Kotosalla-talo. Meijä viäre valmistus se jälkke naapuritalo. Sen väki voi tull meijänpualell jumppama, ja mee voira mennä heijänpualell väestösuaja, jos semmone o tarppelist. Turkku o tullu kans näit samalaissi taloi Aurajoe rannall, eikä mittä muut voi ko kovaste suasitell.¢ Terveissi vaa Naantalin Paronist toivotta Tammise Marja Vuokraa astiat ja pöytäliinat Oikeat, pestävät astiat ja pöytäliinat ovat ympäristöystävällisempi valinta kuin kertakäyttöiset. Esimerkiksi monet Marttayhdistykset vuokraavat kahvi- ja ruokailuastioita, kahvinkeittimiä ja tarjoiluastioita, jotkut myös pöytäliinoja. Monet pesulat vuokraavat pöytäliinoja ja lautasliinoja. Vuokrattavia astioita voi kysyä myös työpaikkaruokalasta, työväenopistosta, seurakunnalta, maa- ja kotitalousnaisilta tai ammattioppilaitoksesta, jossa on kokkikoulutusta. Pitopalveluista saa yleensä ruokien lisäksi sekä astiat että tekstiilit. 18 Juttuideoita asukastoiminnasta Kerro osoitteeseen kotiavain@yhkodit.fi juttuideoita Kotiavain-lehteen. Toimitus ottaa mielellään vastaan aiheita esimerkiksi asukastoiminnasta. Voit myös kirjoittaa itse lyhyitä tekstejä tai lähettää valokuvia talkoista ja tapahtumista. ¢ Yhteystiedot Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Vuokrat ja vastikkeet Vuokrat ja vastikkeet Vuokrat ja vastikkeet YH Kodit Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Lakea Oy etunimi.sukunimi@lakea.fi Brita Korkia-aho YH Kodit Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Virpi Mänty-Sorvari Vuokravalvonta Tiina Rantanen 010 227 3036 Vuokravalvonta, vakuuden vapautukset Päivi Vuori 010 227 3074 Perintä Mirja-Liisa Yrjölä 010 227 3028 Isännöinti Isännöinti Lakea Oy etunimi.sukunimi@lakea.fi Pasi Oksanen YH Kodit Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Isännöinti Asunnoista tietoa YH Kodit Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Lakea Oy etunimi.sukunimi@lakea.fi www.lakea.fi Isännöinti: isannointi.tampere@yhkodit.fi Ritva Haapanen Merja Lemmetyinen Kari Luomanperä Minna Mäkinen Ismo Niiniharju Stefan Stortz Katariina Tuhola 010 227 3142 010 227 3110 010 227 3116 010 227 3170 010 227 3114 010 227 3173 010 227 3179 Kiinteistösihteerit: Raisa Lehikoinen Päivi Rikala 010 227 3177 010 227 3178 040 186 2646 Vuokra-asunnot: Kokkola Tarja Partanen Marleena Tilus Seinäjoki Brita Korkia-aho Vaasa Kim Dahlbacka 040 559 5759 050 302 3753 0400 285 336 Asumisoikeusasunnot: aso.tampere@yhkodit.fi Kirsi-Maarit Asplund Tuula Högman Leevi Kangas Helena Otsamo 010 227 3027 010 227 3050 010 227 3041 010 227 3039 040 705 9772 Vuokra-asunnot: vuokraus.tampere@yhkodit.fi Palvelunumero Soile Itkonen Tuija Kiviaho-Koski Maarit Koivisto Tuija Rauhala 010 227 3022 010 227 3043 010 227 3018 010 227 3011 010 227 3051 Opiskelija-asunnot: opiskelija-asunnot@yhkodit.fi Suvi Mironoff Päivi Rajala 010 227 3054 010 227 3049 Omistus- ja Kotosalla-asunnot: myynti.tampere@yhkodit.fi Marianne Soikkeli Outi Nikama 010 227 3019 010 227 3076 (02) 621 2429 (02) 621 2413 (02) 621 2412 Asunnoista tietoa Porin YH-Asunnot Oy etunimi.sukunimi@pori.fi Pirjo Läntinen Pirkko Puolamäki Susanne Viitala Kiinteistösihteeri: Leila Launto Fiona Nurminen 010 227 3713 010 227 3705 YH Kodit Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Omistus- ja Kotosalla-asunnot: Myynnin asiakaspalvelu Johanna Jokinen Marjo Vahlsten Isännöinti Porin YH-Asunnot Oy etunimi.sukunimi@pori.fi Toni Wahlman (IAT) 010 227 3777 010 227 3710 010 227 3705 010 227 3704 Asunnoista tietoa Satakunta Porin YH-Asunnot Oy etunimi.sukunimi@pori.fi Pirjo Läntinen Virpi Mäkitalo YH Kodit Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Isännöinti: isannointi.turku@yhkodit.fi Palvelunumero Marja Aaltonen Fiona Nurminen Anna-Maija Vuollet 040 186 2646 Vuokrat ja vastikkeet Asunnoista tietoa 010 227 3055 010 227 3700 010 227 3726 010 227 3709 Asumisoikeus- ja vuokra-asunnot (myös Kotosalla): aso.turku@yhkodit.fi vuokraus.turku@yhkodit.fi Palvelunumero 010 227 3773 Katri Aro 010 227 3718 Tuula Envall 010 227 3714 Satu Forss 010 227 3716 Johanna Jokinen 010 227 3726 Marjo Keto 010 227 3708 www.yhkodit.fi (02) 621 2429 (02) 621 2421 (02) 621 2418 YH Kodit Oy:n asiakaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa • kotiavain@yhkodit.fi Julkaisija YH Kodit Oy, Aleksis Kiven katu 26, 33200 Tampere, p. 010 227 3000 • www.yhkodit.fi Päätoimittaja Jari Tyvimaa, jari.tyvimaa@yhkodit.fi Toimitusneuvosto Mikko Laurila, Jari Tyvimaa, Johanna Pelto-Timperi ja Toni Perez Toimitus ja taitto OS/G Viestintä, www.osgviestinta.fi Painos 9 200 Paino PunaMusta Oy Paperi Novapress Gloss 115 g/m2. Tuote täyttää Joutsenmerkkivaatimukset. Osoitelähde YH Kodit Oy:n asukas- ja sidosryhmärekisteri. 19 YH-Asumisoikeus Länsi Oy UUSIA ASUMISOIKEUSASUNTOJA Kangasalan Kesätuuli Vääränkallionkuja 2, 36220 Kangasala Kangasalan Suoramalle rakennettava Kesätuuli on 42 viihtyisää asumis-oikeusasuntoa käsittävä kohde. Yhtiöön tulee yksi viisikerroksinen kerrostalo sekä kolme kaksitasoista rivitaloa. Kangasalan keskustan palvelut ovat vain parin kilometrin päässä ja hyvät ulkoilumaastot lähes kotiovella. tyyppi m2 aso-maksu alk. € vastike alk. €/kk 1h+kt 2h+kt 40,5 15 987 456,52 46 17 154 489,85 2h+kt 53 18 993 542,37 2h+kt+s 57 20 231 577,72 2h+kt+s 63 22 141 632,26 3h+kt+s 66 22 955 655,49 3h+kt+s 72,5 24 688 704,98 Rivitalot Muuttovalmis 3h+k+s 79,5 27 376 781,74 SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3039 4h+k+s 88 29 675 847,39 Vuoreksen Welho Nokian Pähkinälehto Lagerlöfinkatu 3, 33870 Tampere Metsä-Purrankatu 1–3, 37150 Nokia Tampereen asuntomessualueelle valmistuva kohde, johon tulee sekä kerros-, rivi- että paritalokoteja, yhteensä 52 asuntoa. Alueelle tulee palveluja kuten lähikauppa ja päiväkoti. Särkijärven silta ja tulevat linjaautoyhteydet helpottavat kulkemista kaupungin keskustaan. Luonto ja upeat lenkkeilymaastot sekä hyvät kulkuyhteydet ovat merkittäviä valtteja tällä uudella asuinalueella. Täällä asut laadukkaasti, sillä asuntoihin tulee parkettilattiat, laatoitetut kosteat tilat, astianpesukoneet ja lasitetut parvekkeet. Kerrostaloon pääset muuttamaan jo ensi kesänä ennen messuja. Rivi- ja paritaloasuntoihin pääsee muuttamaan elokuun 2012 lopulla, sillä osa niistä on messukäytössä. SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3027 Esimerkkejä huoneistotyypeistä Pähkinälehtoon tulee 29 ajanmukaisesti varusteltua, yksikerroksista rivitaloasuntoa. Kolmenkulman kautta kulkeva ohitustie tarjoaa sujuvat yhteydet kaikkiin suuntiin Nokian, Ylöjärven, Sarankulman ja Lielahden kauppakeskuksiin. Nokian keskustaan on matkaa viisi kilometriä ja Tampereen keskustaan kymmenen kilometriä. tyyppi m2 aso-maksu alk. € vastike alk. €/kk 1h+tupak 44,5 16 503 563,94 2h+kk 46,0 17 067 583,22 Arvioitu valmistumisaika 8/2012 SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3027 kpl tyyppi m2 aso-maksu alk. € vastike alk. €/kk 3 2h+kt+s 52 18 533 585,53 8 3h+kt+s 70 23 275 735,34 9 4h+kt+s 85 27 416 849,28 2h+k+s 54,5 19 253 657,93 3h+kk+s 65,0 22 039 753,13 3h+k+s 71,5 24 366 832,66 Tutustu tarjontaamme nettisivuillamme www.yhkodit.fi Puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min. YH Kodit Oy Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere Puh. 010 227 3000
© Copyright 2024