Kotiavain 1/2012 - YH
YH-LÄNSI -KONSERNIN ASIAKASLEHTI 1/2012 Kotosalla Aurajoen rannalla ARA kannustaa rakentamaan Sikke Sumari Kotikeittiössä Messutalot etenevät vauhdilla Annika Pihlaja Parasta kodissamme on piha paljon enemmän kuin pelkkä asunto Kotosalla on nykyaikainen ja ainutlaatuinen päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistava asumismuoto yli 55-vuotiaille. Kotosalla tarjoaa asukkaalle turvallisen kodin, toimivan ympäristön ja palveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien muodostaman laadukkaan kokonaisuuden. Laadukkaita vuokrakoteja Aurajoen rannalla TYYLIÄ, TURVAA & TUNNELMAA Aurastrandin alueen odotettu Kotosalla-vuokrakohde, Turun Kuunari valmistuu Tuomaansillan viereen huhtikussa 2012. Hakuaika asuntoihin on käynnissä! Lännen YH-Asunnot Oy Turun Kuunari Helsinginkatu 13, 20500 Turku Tyyppi Koko Vuokra 1h+kk+alk+viherh. 39,0-41,0 m² 532,67-612,75 2h+kk+p 41,0-59,5 m² 544,35-897,75 2h+kk+viherh. 53,5-60,0 m² 688,86-897,75 3h+k+p 78,0 m² 907,73-982,56 Vuokraan sisältyy jäsenpalvelumaksu sekä laajakaistayhteys. Vesi ja sähkö maksetaan kulutuksen mukaan. Viihtyisät Kotosalla-kodit sijoittuvat Kuunarin kerroksiin 1 ja 4-8. Talon toiseen ja kolmanteen kerrokseen valmistuu kaksi nykyaikaista ympärivuorokautista huolenpitoa tarjoavaa hoivakotia pääasiassa ikääntyneille kehitysvammaisille. Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat kaikkien Aurastrandin alueen Kotosalla-talojen yhteiset oleskelu- ja kuntoilutilat. Lisätietoja: Nettisivuiltamme osoitteesta www.yhkodit.fi ja puhelimitse numerosta 010 227 3773 Hakemukset palautetaan liitteineen osoitteeseen YH Länsi Oy, Humalistonkatu 12, 20100 Turku Puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min. Pääkirjoitus Lisää asuntoja YH Länsi lisää tasaisesti yleishyödyllisten asuntojen rakennuttamista Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Parhaillaankin on suunnitteilla tai rakenteilla monia vuokrataloja ja asumisoikeusasuntoja. Ylitimme 3 000 asumisoikeusasunnon rajan tammikuussa. Vuokra-asuntoja on noin 5 000. Asuntotuotannon lisäämisen kannalla on myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka myöntää tänä vuonna korkotukilainaa 7 000 uuden asunnon rakentamiseen. Lisää ARAn toiminnasta tässä lehdessä aukeamalla 10–11. Kehitämme yli 55-vuotiaille tarkoitettua Kotosalla-asumista yhdessä Kotosalla Säätiön kanssa. Tässä lehdessä kerromme Turun Aurastrandin alueelle nousseista ja rakenteilla olevista Kotosallaasunnoista. Tampereen Linnainmaalle valmistuivat tammikuussa ensimmäiset Kotosalla-asumisoikeusasunnot. Näin maaliskuussa alkaa uskoa, että talvi on voitettu. Päivän pitenemisestä on voitu nauttia jo useampi viikko. Kevättä ja kesää odotetaan myös Vuoreksen asuntomessualueella, jossa messutalot nousevat aikataulussaan. Me seuraamme kohteittemme etenemistä aukeamalla 16–17. Jari Tyvimaa markkinointipäällikkö YH Länsi Oy Nautinnollista kevään odotuksen aikaa! Tässä lehdessä 4 Kotikeittiössä 6 Pulma&Ratkaisu 7 Nyt 8 Ajatuksia 9 Kotimaisemani Turun Aurastrand nousee joen rannalle. 13 ARA kannustaa 10 Kädestä pitäen 12 rakentamaan Kotosalla Aurajoen rannalla Kannessa Pihlajan perhe viihtyy Linnainmaalla. 4 13 Messutalot etenevät 16 Vuoreksen messualue valmistuu aikataulussa. 16 Loppusilaus 18 Yhteystiedot 19 vauhdikkaasti 3 Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuva Janne Viinanen Pihametsikköön seikkailemaan A nnika ja Matti Pihlaja muuttivat pienen Paula-tyttönsä kanssa Tampereen Linnainmaalle asumisoikeuskolmioon vuonna 2008, kun opiskelija-asunnosta piti luopua. Nyt perhe asuu saman taloyhtiön rivitaloasunnossa. Tuulia syntyi vuosi sitten. ”Harkitsimme ensin omistusasunnon ostamista, mutta asumisoikeus tuntui parhaalta ratkaisulta elämäntilanteessamme. Omistusasuntoon verrattuna saimme isomman kodin emmekä tarvinneet lainaa. Tämä oli taloudellisesti turvallinen ratkaisu, koska olen kotona lasten kanssa. Päädyimme Linnainmaalle Piettasenkadulle, koska halusimme asunnon Tampereen itäpuolelta. Ihastuimme heti asuntomme avariin näköaloihin ja taloyhtiön pihan pieneen metsään, jonne lapset pääsevät leikkimään. Olemme viihtyneet täällä todella hy- 4 vin. Läheltä löytyy metsä lenkkipolkuineen sekä tärkeimmät palvelut, kuten kaksi ruokakauppaa, apteekki ja posti. Vain lähikirjastoa kaipaamme, mutta onneksi bussilla pääsee hyvin kulkemaan. Parasta kodissamme on oma piha, joka on tärkeä asia lapsiperheelle. Nyt olemme tehneet sinne lumiukkoja. Takapihalta löytyy myös omenapuu ja odotamme, että saamme omia omenoita ensi syksynä. Muutimme vuosi sitten marraskuussa viereisestä kerrostalosta nykyiseen rivitaloasuntoomme. Päätimme muuttaa taloyhtiön sisällä, koska olemme viihtyneet hyvin ja naapurit ovat tuttuja. Asuntokin oli tuttu, koska olimme vierailleet tässä ennen asuneen perheen luona. Pidämme asunnon pohjaratkaisusta. Olen ollut aikaisemminkin mukana asukastoiminnassa ja täällä päädyin mu- kaan asukastoimikuntaan. Meillä on asukaskokousten lisäksi ainakin kevättalkoot ja toisinaan myös syystalkoot. Yhteisvoimin on pystytetty pihalle uusi liukumäki. Hallituksen kesken ja isännöitsijän kanssa viestimme sujuvasti sähköpostitse yhtiön asioista. ASO-asukkaana voi vaikuttaa moniin asioihin. Meillä on esimerkiksi tartuttu yhdessä aurausongelmiin. Asukkaiden toiveesta ensi kesänä vaihdetaan pihavalaisimia. On tärkeää, että ongelmakohdista kerrotaan isännöitsijälle, jotta viestit kulkevat eteenpäin. Meillä on taloyhtiössä pääosin hyvä yhteishenki. Pihalla jutellaan ja naapurilta voi mennä lainaamaan vaikkapa kananmunia, kun lapsi vahingossa rikkoo viimeisen lattialle kesken leipomisen. Saimme naapureilta apua myös muutossa.”| Kotimaisemani Parasta kodissamme on oma piha, joka on tärkeä asia lapsiperheelle. 5 Kotikeittiössä Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat Benjamin Ilmoni ja Dreamstime srittarit a o t h c n Freremmat köyhät alla i kotois sa pitäis s o k iä ii h v y isi kö kerran i rakasta e hintään ä a v p a tä k s iele a. Ja ku marin m lkiruoka Sikke Su myös jä ta o rj a ta nhaa illallisell ivän va iten pä ! lu a ie it m re , rita ullaa ää tai p ista leip o lk a v letta 4 viipa nmuna a n a 1k itoa 1 dl ma keria aniljaso v s ripau eria nelisok 1 rkl ka iseen i aistam ttavaks voita p aahdote v a a rm vispike era a ja hillon k sokerill tarjoile in e vanilja n ta s le u o mm ja ma aleet m puolelta ja maito in ullaviip a k p a n i u lt ta a m m ä a it m ip o u le k k e a S Kasta voiss kerilla. ista ne kaneliso on ja pa o it a i. s m ik a un reunais puolin m a, ja rapea i s ik e k ja hilloll s ahdolla kullanru a v a rm et ke t viipale paistetu le te is e .| Viim pihdata tarvitse joita ei eli pa 6 Pulma&Ratkaisu S Ruoka maistuu hyvässä seurassa ikk SSumarin ikke i alkuvuodesta lk ilmestynyt ja järjestyksessä jo seitsemäs keittokirja, Sikke – ruokaa rakkaudella, syntyi Siken oman tv-ohjelman kuvausten yhteydessä Italian Toscanassa Cretin kylässä. Keittokirjassa on kotoisasti sovussa Italian ja kotimaan herkkuja. Kuvat kirjaan on ottanut Siken poika Benjamin Ilmoni. Siken ruokafilosofian punaisena lankana on kotoisa ateria, joka tuo hyvän mielen, jos ulkomaailma käy liian kovaksi ja vaativaksi. Hänen keittiössään valmistettu lohturuoka on rakkaudella laitettua kotiruokaa, jota nautitaan hyvässä seurassa rennosti, rauhallisesti ja hitaasti. Kirjasta voi valita pitkään ja hartaasti kypsennettäviä ruokaohjeita tai pikaisesti loihdittavia aterioita. Siken mielestä ruuanlaiton lopputulosta ei mitata keittiössä vietetyn ajan perusteella, koska kaikkein tärkein ja alati mukana kulkeva raaka-aine sekä maailman paras mauste on rakkaus valmistajalta nautiskelijalle.| Teksti Simo Arvo Kuva Abloy Ne avaimet... YH Länsi Oy:n YH Kotien isännöitsijä Anna-Maija Vuollet kertoo, mitä kannattaa tehdä, jos jää lukkojen taakse. Mitä asukkaan pitää tehdä, jos avain unohtuu kotiin? Kiinteistöhuoltoyhtiöillä on maksullinen ovenavauspalvelu. Avauksen hinta määräytyy yleensä vuorokaudenajan mukaan. Huoltoyhtiön tiedot ovat talon ilmoitustaululla ja lisäksi yhteystiedot näkee yleisesti käytetystä pienestä tarrasta esimerkiksi ulko-ovessa. Monet asukkaat antavat tutulle naapurille, ystävälle tai lähellä asuvalle sukulaiselle kotiavaimensa, jotta avain olisi saatavilla, jos oma avain jää kotiin. Ovimaton alle en suosittele avainta piilottamaan. Mikä on talonkirja? Talonkirja on asukasluettelo, johon kirjataan kaikki asunnossa asuvat henkilöt henkilötunnuksineen. Talonkirjaa pitää yleensä huoltoyhtiö. Tätä tietoa tarvitaan, kun avain jää kotiin ja joudutaan tilaamaan kiinteistöhuollolta oven avaus. Huoltomies päästää sisään ainoastaan talonkirjassa olevan henkilön tarkistettuaan ensin hänen henkilöllisyytensä. 100 K suosituinta ruokablogia eittokirjojen lisäksi reseptejä ja ruokatunnelmia on tarjolla netissä. Esimerkiksi osoitteessa top100ruokablogit.com, kerrotaan, mitkä ovat Suomen suosituimmat ruokablogit juuri nyt. Sivusto listaa kuumimmat ruokablogit, ja sijoitukset muuttuvat päivittäin. Listaa ylläpitää itsekin aktiivinen ruokabloggaaja Ankerias Vipunen, jonka oma sivusto on osoitteessa ankeriasvipunen.blogspot.com. Kannattaa käydä tutustumassa esimerkiksi Pastanjauhantaa-blogiin osoitteessa www.pastanjauhantaa.blogspot.com, jossa kerrotaan oululaisen pariskunnan ruokakokemuksista. Toinen suosittu sivusto on valokuvaaja ja ruokabloggaaja Jenni Häyrisen ylläpitämä Liemessä osoitteessa liemessa.blogspot.com. Kokeiltavia reseptejä löytyy myös osoitteesta siskotkokkaa.blogspot.com.| Voiko luvan oven avaamiseen antaa myös jollekin muulle kuin asunnon asukkaalle? Voi antaa, mutta siihen tarvitaan valtakirja asunnon asukkaalta. Pelkkä puhelinsoitto ei tässä tapauksessa riitä. Miten asunnon avaimista voi teettää lisäkappaleen? Vanhoja Classic-avaimiahan saa teetettyä lukkosepällä, mutta niitä ei taida enää monessakaan asuntoyhtiössä olla. Yleisimpiä avainmalleja ovat Abloyn Exec tai Sento, jotka ovat mustaperäisiä avaimia. Niitä ei voi teettää itse lukkosepällä, vaan avaintilaukset on tehtävä isännöitsijätoimiston kautta. Isännöitsijällä on lukoston tunnukset ja tilauskohtaiset tunnusluvut, joiden avulla tilaus lähetetään lukkoliikkeen kautta lukkotehtaalle.| 7 Nyt Koonnut Johanna Pelto-Timperi Ensimmäinen ASO-kohde valmistui yli 55-vuotiaille Yli 3 000 ASO-kotia YH Lännellä on suunnitteilla tai rakenteilla 13 asumisoikeuskohdetta, joista 6 on Pirkanmaalla ja 7 Varsinais-Suomessa. Valmiita kohteita yhtiöllä on kaikkiaan 104, joissa on yli 3 000 asuntoa. YH-Asumisoikeus Länsi Oy on Pirkanmaalla selvä markkinajohtaja asumisoikeusasuntojen omistamisessa noin 61 prosentin osuudella. | T ampereen Linnainmaalle valmistui tammikuun lopussa YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön ensimmäinen yli 55-vuotiaille tarkoitettu asumisoikeuskohde. Mäentakusenkadulla olevassa Pistaasimantelissa on 69 laadukasta kerrostalokotia. Yli 55-vuotiaille tarkoitettuja asumisoikeusasuntoja alettiin suunnitella YH Lännessä ja Kotosalla Säätiössä kaksi vuotta sitten, kun asukkailta tuli toiveita asuntokannan laajentamiseen. Aikaisemmin Kotosalla-asunnot ovat olleet vuokrakohteita. | Vuoreksen Welhon asumioikeusasuntoihin päästään muuttamaan kesäkuussa. Harjannostajaiset Vuoreksen Welhossa Tampereen Linnainmaan Pistaasimantelissa on 69 asumisoikeusasuntoa. Pirkka 6 -opiskelijatalossa on 16 kerrosta. T ampereen asuntomessualueelle rakennettava Vuoreksen Welho on kohonnut harjannostajaisvaiheeseen. Pääurakoitsija Visura Oy aloitti kohteen rakentamisen kesäkuussa. Harjannostajaisia juhlittiin 23. Helmikuuta Tampereella. – Vuoreksen Welho edustaa uudenlaista asumisoikeusasumista. Samalla tontilla on valittavana kolme eri talotyyppiä, jotka kaikki tarjoavat mahdollisuuden turvalliseen ja luonnonläheiseen asumiseen. Alueen valmistuttua vuoden 2020 paikkeilla Vuoreksessa on yli 13 000 asukasta. Alueelle rakennetaan myös liike- ja toimistorakennuksia ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa Vuorekseen syntyy tuhansia työpaikkoja, kertoi YH Länsi Oy:n rakennuttajapäällikkö Arto Teittinen tilaisuudessa. Paikalla oli YH Asumisoikeus Länsi Oy:n hallituksen jäsenistä asukasedustaja Pasi Collander sekä YH Lännen Mikko Laurila ja Raili Siiskonen. Mukana olivat myös Tampereen kaupungin tonttipäällikkö Reino Pulkkinen ja asuntosihteeri Tarja Lampinen ja Vuoresprojektin edustajana projektijohtaja Pertti Tamminen. Vuoreksen Welhoon tulee kerros-, rivi- ja paritalokoteja. Valmistumassa on yhteensä 52 tilavaa, tyylikästä ja varustustasoltaan laadukasta asuntoa. Kerrostalon kodit on muuttovalmiita tulevana kesänä ennen asuntomessujen alkamista. Rivi- ja paritaloasuntoihin pääsee muuttamaan elokuun lopulla, sillä osa asunnoista on messukäytössä. Toiseen messuasuntoon järjestetään sisustussuunnittelukilpailu kierrätyshuonekaluteemalla. Soita ja tilaa esite puh. 010 227 3027. | Vuokra-asuntoja Tampereelle ja Kangasalle T 8 ampereelle Sorakuopankatu 3:een valmistuu keväällä 2013 kerrostaloon 42 vuokra-asuntoa. Kohde sijaitsee Raholan kaupunginosassa. Kangasalan Vääränkallionkuja 4:ään valmistuu lokakuun loppuun mennessä 29 kerrostaloasuntoa. Kesäniityn asunnot ovat varattavissa loppukesästä. | YH Länsi rakennutti Tampereen korkeimman asuintalon P irkan Opiskelija-asunnot Oy:n ja YH Länsi Oy:n yhdessä rakennuttama opiskelijatalo Pirkka 6 on Tampereen korkein asuinkerrostalo. 55 metriä korkeassa tornitalossa on yhteensä 16 kerrosta ja 108 asuntoa. Talo valmistui joulukuussa. – Talon ulkopuolelle on rakennettu muun muassa kierreportaikko, joita saa käyttää vain hätätilanteissa. Joka toiseen kerrokseen on tehty vesipisteet palomiehille, kertoo YH Lännen rakennusvalvoja Riku Hakala korkean asuintalon turvallisuusasioista. Urakoitsijana rakennusprojektissa toimi Lemminkäinen Talo Oy, ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri Oy. Pirkka 6 on ensimmäinen Hervannan valtaväylän varteen rakennettavista kolmesta tornitalosta, jotka muodostavat uuden sisääntulonäkymän kaupunginosaan. | Ajatuksia Sirpa Numminen on helsinkiläinen toimittaja ja kolumnisti. Kuva Markku Ojala Vaikka paikat repsottavatkin, asunnolla tuntuu olevan sielu. Remontin paikka? O len kuulemma taloyhtiömme vanhin asukas. En halua tietää, tarkoittaako tämä biologista ikää vai asuinikää. Kotimme on vanhan kerrostalon vinttiasunto, jonka remontointi on joskus vilahtanut mielessä, mutta minä ja mieheni emme ole remontti-ihmisiä. Syksyllä kaatosateiden aikaan katosta alkoi vuotaa vettä. Hain ämpärin putouksen alle ja soitin isännöitsijän ovikelloa. Meillä on vielä sellainen harvinaisuus: isännöitsijä, joka on ihmisyksilö eikä toimisto. Mukava mies. Isännöitsijä tiiraili kanssamme kattoa niska kenossa ja sanoi, että pitää pyytää mies siirtämään sitä peltiä. Savupiipun juuressa on kuulemma pelti, joka tuulessa liukuu pois paikoiltaan. Me nyökkäilimme, vaikka ajattelimme väristen, että pellin alla on siis jonkinlainen kuoppa, jonne vesi kerääntyy ja alkaa lopulta tihkua meille ja ties minne. Tätä ajatellessamme tuli pakkanen ja vedentulo loppui. Päätimme soittaa keväällä uudelleen isännöitsijän ovikelloa. Ehkä silloin on syytä katsoa pellin alle. Kenties koko sisäkatto pitää repiä. JONKIN AJAN KULUTTUA meillä kyläili nuori mies, joka ei ollut koskaan nähnyt antiikkista vessaa, jossa on yläsäiliö ja naru. Narusta tempaistaan, kun halutaan huuhtoa vessa. Pitää osata vetäistä narua juuri sopivasti, jotta mekanismi toimii. Tämä nuorukainen ei osannut, joten vessa mykistyi. Oli perjantai-ilta, kuten aina on, kun jokin menee rikki tai joku sairastuu. Mistään ei löytynyt päivystävää putkifirmaa, eikä huoltoyhtiön päivystysnumero vastannut. Viikonlopun käytimme ämpäriä vessan huuhtelemiseen. Systeemi toimi osittain. Maanantaina soitin huoltoyhtiöön, josta toimitettiin mies tutkimaan pulmaa. Vessa on niin pieni, että tikkaat eivät mahdu sinne, mutta neuvokas mies onnistui kurotta- maan baarijakkaran päältä sen verran, että äkkäsi vian korkealla killuvassa säiliössä: uimuri oli hajonnut. Mies lupasi ryhtyä metsästämään uutta, vaikka epäili suuresti onnistumistaan. JATKOIMME ÄMPÄRIPELIÄ, kunnes meidän mies ei pystynyt enää pidättelemään. Hän päätti soittaa putkifirmaan, jonka spesialisti oli vuosia sitten onnistunut korjaamaan saman lakkoilleen vessan. Spesialisti tuli, totesi tikasprobleeman, mutta kiipesi sitten ällistyttävästi jalkojaan seiniin tukien säiliölle. Sama diagnoosi: uimuri sökönä. Tällä miehelläpä sattui olemaan autossa kaivattu varaosa, luultavasti Suomen toiseksi viimeinen. Kohta vessa toimi kuin enkeli – suokaa anteeksi vertaus. Soitin huoltoyhtiöön huohottaen, että pysäyttäkää edellinen putkimies, vessa on jo kunnossa. Kahden päivän kuluttua voitonriemuinen ensimmäinen putkimies soitti: ”Uusi uimuri on löytynyt!” Mies oli korvin kuullen pettynyt ja hiukan syyttävä kuullessaan kilpailijan onnistumisesta. Sen hyvin ymmärrän. Ammattimiehillä on ammattiylpeytensä. Olin noloudesta kiemurassa, vaikka vikahan oli huoltoyhtiön tiedonkulun. NYT KÄSITTELEMME vessaa erityisen hellästi, kattovuodosta muistuttavat vain vähäiset vesijäljet. Ei ole akuuttia tarvetta ryhtyä remonttiin. Kävin kuitenkin hiukan mietteliääksi, kun ystävän keittiö renoveerattiin perusteellisesti, vaikka se oli minun silmissäni täydellinen kuin kauneussalonki. Rajansa tietenkin kaikella, mutta eivätkö useimmat remontit olekin turhaa puleerausta, kuin vasta pikkuisen ikääntyneiden kasvojen kohotus? Koetan katsoa kämppäämme kriittisesti. Se on ikääntynyt samaan tahtiin kuin minäkin. Silti se miellyttää minua. Vaikka paikat repsottavatkin, asunnolla tuntuu olevan sielu. Seuraavaksi menen peilin eteen.| 9 Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuva Dreamstime ARA tukee uusien asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle asuntotilanteen helpottamiseksi. Tänä vuonna korkotukilainaa myönnetään 7 000 uuden asunnon rakentamiseen. kannustaa rakentamaan A sumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus eli ARA on ympäristöministeriön hallinnonalan virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikkaan liittyvistä toimenpiteistä. Sen tärkein tehtävä on kestävän ja kohtuuhintaisen asumisen edistäminen, ja siihen liittyen ARA myöntää tukia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen. – Tarkoituksena on, että valtion tuella rakennetaan asuntoja juuri sinne, missä on suurin kysyntä. ARA myös ohjaa ja valvoo valtion tuella rakennettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen käyttöä. Lisäksi viraston vastuulla on asuntojen rakentamisen ja korjaamisen kehittäminen, kertoo erikoissuunnittelija Kimmo Huovinen. Valtion tuella rakennetuissa eli ARA-asunnoissa on rajoituksia, joilla varmistetaan, että asunnot ovat tarkoituksenmukaisessa käytössä. ARA valvoo, että valtion tuki hyödyttää asukasta ja asuminen pysyy kohtuuhintaisena. Omistajien pitää myös kehittää asuntoja ja taloja aktiivisesti. ARAn toimipaikka on Lahdessa, ja virastossa työskentelee 50 henkeä. Valtiolta lisää kannustimia Valtio on yleensä aktiivisesti mukana rakentamisessa laskusuhdanteen aikana, kun markkinaehtoista rakentamista on vähän. 2000-luvulla rakennettiin Suomessa reilut 30 000 uutta asuntoa vuosittain. Viime vuonna alkoi 32 000 uuden asunnon rakentaminen, joista 6 700 oli ARA-tuotantoa. Huovisen mukaan asuntojen hinnat ja vuokrat ovat kuitenkin nousseet etenkin pääkaupunkiseudulla voimakkaasti, eikä tuotanto ole riittävää kysyntään nähden. – Lopulta vain rakentamalla aiempaa enemmän uusia asuntoja voidaan kestävästi vaikuttaa kasvukeskusten ja pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen. Vaikka ARA-tuo- 10 tanto painottuu rakentamisen laskusuhdanteeseen, on tärkeää, että vuokra- ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan koko ajan riittävästi ja siihen on myös kannustimia. Huovinen kertoo, että ARA-asuntotuotannon lisäämiseksi on parannettu niin sanottujen normaalien vuokra-asuntojen rakentamisen tukiehtoja ja lisätty korkotukilainavaltuutta. – Tavoitteenamme on kannustaa kuntien yhtiöitä ja yleishyödyllisiä omistajia rakentamaan lisää asuntoja. Korkotukilainavaltuutta on kasvatettu viime vuoteen verrattuna ja se mahdollistaa noin 7 000 uuden asunnon rakentamisen. Näistä puolet on tavallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja puolet erityisryhmille kuten vanhuksille ja kehitysvammaisille tarkoitettuja asuntoja. – Määrä on mielestäni hyvä, jos sitä verrataan 2000-luvun puoliväliin, jolloin rakennettiin vuosittain vajaat 4 000 ARAasuntoa. Tosin ainakin pääkaupunkiseudulla asuntotuotantoa pitäisi olla nykyistäkin enemmän. ARA-asuntoja 450 000 Yleishyödyllisten rakennuttajien asuntotuotanto on Huovisen mielestä merkittävä osa asuntotarjontaa, ja sen merkitys korostuu, koska vuokrat ja käyttövastikkeet eivät määräydy markkinaehtoisesti. Tärkein tehtävä on kestävän ja kohtuuhintaisen asumisen edistäminen. ARA keskittyy valtion tukeman asuntotuotannon lisäksi asumisen kehittämiseen ja uudistamiseen. Kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistamia ARAasuntoja on noin 450 000. – On tärkeää, että asuntomarkkinoilla on tarjolla vapaarahoitteisten asuntojen lisäksi myös erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattuja asuntoja, toteaa Kimmo Huovinen. Asuntotuotanto 1993–2012 vapaarahoitteinen ja ARA-tuotanto As. kpl 40 000 ARA mukana muutoksessa – Asumisen kehitystyön haasteet ovat nykyään toisenlaisia kuin aiemmin, jolloin painopisteenä oli vain rakentaa lisää asuntoja. Uusia asuntoja tarvitaan edelleenkin, mutta nyt toimintamme keskeisiä haasteita ovat myös ympäristöystävällinen rakentamisen ja asuminen edistäminen. Korjaustarvetta on paljon, etenkin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa taloissa on edessä mittavat saneeraukset. Hyviä yksittäisiä kehittämishankkeita muun muassa energiatehokkaan rakentamisen osalta on jo toteutettu. Kimmo Huovisen mielestä olisi tärkeää, että yksittäisistä hankkeista päästäisiin laajempaan uudistamiseen ja tätä ARA myös tavoittelee. Hän toteaakin, että ARAn rooli on muuttunut pelkästä tukien myöntäjästä aiempaa laajemmaksi toimijaksi esimerkiksi asumisen ja rakentamisen kehittämistarpeiden toteuttajana.| 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 ––– ARA-asunnot ––– aloitetut asunnot ––– vapaarahoitteinen tuotanto 11 Kädestä pitäen 1 Teksti Maija Rauha Kuvat Jasmin Rauha Jääkaapin siivous Jääkaappi on hyvä siivota aina, kun se näyttää likaiselta, kun sinne on kertynyt huurretta tai muutaman kuukauden välein. SÄÄNNÖLLINEN PUHDISTUS pidentää jääkaapin ja jääkaappi-pakastimen käyttöikää ja pienentää sen energiankulutusta. Käyttöohje kertoo, pitääkö laite kytkeä erilliseen sulatusasentoon vai kokonaan pois päältä (1). Tarkista, ettei laitteen poistovesiaukko ole tukkeutunut, puhdista se tarvittaessa vanupuikolla ja aseta sen alapuolelle astia sulatusvettä varten, jos tarpeen. 2 3 TYHJENNÄ JÄÄKAAPPI. Heitä pilaantuneet ruoat ja viimeisen käyttöpäivänsä ohittaneet tuotteet pois (2) ja siirrä muu sisältö viileään mahdollisuuksien mukaan. Jos laitteessa on paljon huurretta, nopeuta sen sulamista asettelemalla tyhjille hyllyille astioita, joissa on kuumaa vettä. Älä käytä teräviä esineitä huurteen poistoon. IRROTA HYLLYT ja lokerot ja pese ne astianpesualtaassa tiskiharjaa ja käsiastianpesuainetta käyttäen tai pyyhi ne kostealla mikrokuituliinalla (3). Nosta ne valumaan pyyhkeen päälle ja kuivaa ne lopuksi astiapyyhkeellä. PYYHI JÄÄKAAPIN sisusta kostealla mikrokuituliinalla (4). Jos haluat käyttää pesuainetta, kostuta liina vedellä, jossa on hieman käsiastianpesuainetta. Pyyhi myös ovi ja sen tiivisteet. Älä käytä hankausainetta, soodaa tai hapanta puhdistusainetta, koska ne voivat laikuttaa muovia. VEDÄ JÄÄKAAPPI ulos seinästä, irrota sähköpistoke ja imuroi kaapin takaosan ritilä (5). Tämä on tärkeää, koska lauhduttimen ympärille kertynyt pöly muodostaa tulipalovaaran. Lisäksi imurointi muutaman kuukauden välein vähentää laitteen energiankulutusta. Jos jääkaappisi sulamisvesi kertyy kompressorin päälle haihdutusaltaaseen, tarkista samalla, että vesikouru ja allas ovat ehjät. Kytke pistoke takaisin, työnnä jääkaappi paikoilleen ja kytke virta. Järjestä tavarat takaisin jääkaappiin.| 12 5 4 Teksti Pirkko Soininen Kuva Mikael Soininen Kotosalla Aurajoen rannalla Tammikuun loppupuolella Aurastrandin alue oli vielä työmiehiä kuhiseva rakennustyömaa. Turkuun on valmistumassa merkittävä uusi Kotosalla-kohde, Aurastrand. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa jo huhtikuun lopussa.f 13 Marjo Jaakkola ja Marjo Vahlsten vierailivat työmaalla tammikuun loppupuolella. Aurastrandin sijainti on ihanteellinen. A urastand sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla Aurajoen rannalla. Kolmion mallinen kortteli rajoittuu Aurajokeen, Helsinginkatuun ja rautatiehen. Rakennuskokonaisuus sisältää vanhoja entisöityjä tehdasrakennuksia, joihin sijoittuu toimistotiloja sekä kolme uutta Kotosalla-asuinrakennusta. Osa asunnoista on vuokrattavia ja osa omistusasuntoja. – Tämä on merkittävä rakennuskokonaisuus. Olen tavattoman iloinen siitä, että saimme vihdoin myös Turkuun Kotosalla-korttelin, toteaa aluepäällikkö Marjo Jaakkola YH Kodista. Sijainti on ihanteellinen, sillä torille on matkaa vain vajaa pari kilometriä. Myös rautatie- ja linja-autoasemat ovat parin kilometrin säteellä, joten julkisillakin pääsee vaivattomasti kulkemaan. Vaikka kohde sijaitsee vilkkaasti liikennöidyssä paikassa, meluaita ja rakennukset suojaavat piha-aluetta ääniltä. Myös asuntojen suunnittelussa on monin eri ratkaisuin minimoitu melun kantautuminen asuntoihin. Positiivinen kyläyhteisö Kotosalla on enemmän kuin asunto. Se on yli 55-vuotiaille suunnattu asumisen malli, jossa ihminen asuu itsenäisesti, mutta yhteisön jäsenenä. – Monet iäkkäät ihmiset ovat yksinäisiä, mutta Kotosallayhteisön osana he voivat halutessaan nauttia muiden seurasta. Toisten tuki, kuuntelevat korvat ja olkapää, ovat lähellä, toteaa Kotosalla Säätiön palvelujohtaja Tuija Kanto-Hannula. Hyvän elämän elementit ovat Kotosalla-kohteissa lähellä. Kukaan ei tule ilman lupaa kotiisi, mutta apu on lähellä, jos tarvitset jotain. Itsemääräämisoike- Kotosalla on enemmän kuin asunto. 14 us säilyy ja kotiovesta ei kukaan kävele pyytämättä sisään. Kun oman talon väki tulee tutuksi, turvallisuuden tunne lisääntyy. Taloissa järjestetään monipuolista viikko-ohjelmaa: kahvitteluhetkiä, jumppia, lukupiirejä ja käsityökerhoja. – Palveluohjaaja tekee ohjelman asukkaiden toiveiden mukaiseksi. Jossain on kirjallisuuspiiri kutsunut kirjailijan kertomaan työstään, toisessa on rakennettu omin käsin maitolaitureita, Kanto-Hannula kertoo. Kotosalla-kodissa voi osallistua yhteiseen ohjelmaan juuri omien tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti. Joskus elämäntilanne muuttuu kesken asumisen, puoliso kuolee, jäädään eläkkeelle tai lapset muuttavat pois kotikaupungista. Silloin ohjattua toimintaa kaipaakin ehkä enemmän kuin aikaisemmin. – Kotosalla vallitsee parhaimmillaan vanha hyvänajan kylämeininki, Kanto-Hannula tiivistää. Upea kokonaisuus Aurastrand tarjoaa nyt Turun seudun 55+ ihmisille mahdollisuuden uudentyyppiseen asumiseen. Jo huhtikuussa asukkaat pääsevät muuttamaan Kuunariin, Fregatti valmistuu heinäkuussa ja Kreijarinkin rakentaminen pyritään aloittamaan vielä tämän vuoden puolella. Yhdyskäytäviä pitkin pääsee kulkemaan talosta toiseen ja esimerkiksi lounasravintolaan, joka sijaitsee viereisessä toimistoiksi saneeratussa vanhassa tehdasrakennuksessa. – Talojen suunnittelussa on kiinnitetty huomio siihen, että sekä niiden sisä- että ulkotilat olisivat ikääntyvien näkökulmasta toimivia, turvallisia ja viihtyisiä. Toimivuus näkyy asunnoissa esimerkiksi oviaukkojen ja huoneiden mitoituksessa, kynnysten minimoimisessa, vetimissä ja kahvoissa sekä korotetuissa wc-istuimissa ja kaiteellisissa pesualtaissa, Jaakkola kertoo. Aurastrand pähkinäkuoressa Kuunari, valmistuu huhtikuun lopussa 90 Kotosalla-vuokra-asuntoa Fregatti, valmistuu heinäkuussa 27 Kotosalla-omistusasuntoa Kreijari, rakentaminen alkaa tänä vuonna noin 35 Kotosalla-asuntoa (hallintamuotoa ei ole päätetty) – Esimerkiksi Fregatin asunnot eivät ole tyyppihuoneistoja, vaan yksilöllisiä ja hyvinkin erikoisia pohjaratkaisuja hyödyntäviä koteja. Joitakin asuntomalleja on vain yksi. Tulevat asukkaat tuntuvatkin arvostavan sitä, että heidän kotinsa on yksilöllinen, sanoo asuntomyyjä Marjo Vahlsten. Aurastrandin yhteistilat, kuten esimerkiksi Messiksi nimetty olohuone ja ylimmän kerroksen saunaosasto takkahuoneineen, sijoittuvat Kuunariin. Saunatiloista pääsee isolle terassille, josta on upeat näköalat yli kaupungin kattojen aina Tuomiokirkolle saakka. Myös palveluohjaajan toimisto, talopesula ja kuntosali löytyvät Kuunarista. Rakennusten rajaamalle suojaisalle sisäpihalle valmistuu vehreä piha-alue, jonne sijoitetaan oleskeluryhmiä ja keinuja. Asukkaat voivat halutessaan myös hoitaa puutarhaa. Kuunarin vuokra-asuntoihin voi hakea edelleen ja myös Fregatin omistusasuntoja on vielä tarjolla. Myös vuokraasuntojonoon kannattaa ilmoittautua, jos haaveilee lähitulevaisuudessa Kotosalla-asumisesta. ARA-rahoitteisten asuntojen haussa otetaan huomioon tulo- ja varallisuusrajat. | Kuunari-talon päätyä koristaa kaunis meriaiheinen kuva. Kutomokadun yläkerrassa on yhteistilat, joista on hulppeat näköalat yli Turun kattojen. Uusi Aurastrandin alue näkyy tänne asti, samoin kuin Tuomiokirkko, Tähtitorninmäki ja yliopiston rakennukset. Aurajoki virtaa lähes talon vierestä. – Keväällä täällä on varmasti huikean kaunista, Sinikka Hämäläinen povaa. Sinikka arvostaa turvallisuutta K otosalla-kodissa on turvallista asua. En ole niin yksin kuin tavallisessa asuintalossa, vaan voin osallistua toimintaan sen verran kuin haluan, sanoo Sinikka Hämäläinen, joka muutti Turun ensimmäiseen Kotosalla-kohteeseen Kutomonkadulle, kun se valmistui viime lokakuussa. Kutomonkadun aulassa on kova tohina. Naisporukka on juuri lähdössä jokaviikkoiselle sauvakävelylenkille ja palveluohjaaja saattelee heitä matkaan. Kaikki huikkaavat toisilleen hyvät huomenet ja nauru täyttää eteisen. – Täällä on ihan erilainen henki kuin tavallisessa kerrostalossa. Kaikki tervehtivät toisiaan ja pysähtyvät vaihtamaan muutaman sanan, Sinikkä Hämäläinen kertoo. Hän muutti Turkuun seitsemäntoista vuotta sitten ja on asunut siitä lähtien vuokralla yksityisellä, viime viisi vuotta Majakkarannassa. – Halusin turvallisemman asumismuodon, sillä yksityisellä asuessa takaraivossa jumputtaa aina pelko siitä, että tulee häätö. Tiedän, että hakijoita tähän Kotosalla-kohteeseen oli paljon. Minulla kävi siis hyvä tuuri. Sinikka Hämäläinen on innokas lukija, viikossa menee parikin dekkaria. Kutomonkadun yhteistiloissa on kirjahylly, josta voi lainata luettavaa. Lähellä palveluita Sinikka Hämäläinen asuu 50,5 neliön kaksiossa viidennessä kerroksessa. Huoneisto on avara, sillä eteinen, keittiö ja olohuone ovat kaikki yhtä tilaa. Vain makuuhuone on erotettu ovella. Kutomokadun sijaintia hän kehuu. – Tästä kävelee kymmenessä minuutissa torille ja linja-autoasema on lähellä. Se on mukavaa, sillä reissaan aika paljon. Myös lenkkimaastot ovat vieressä ja Aurajoen rantapenkereillä kulkevat kävelytiet. Hän kiittelee palveluohjaan järjestämää vapaa-ajan toimintaa: sauvakävelyä, jumppia, kahvitteluhetkiä, peli-iltoja, käsityöpiiriä ja lenkkisaunoja. Tosin hän ei itse ole vielä ehtinyt mukaan kovin moneen, sillä vapaaaika kuluu pitkälti Turun Seudun Työttömien senioritoiminnassa. Tämä toiminta vie paljon aikaa. – Meillä on 5-10 hengen porukka, joka teki viime vuonna 1 500 tuntia vapaaehtoistyötä vanhusten palvelutaloissa. On kuitenkin hienoa, että täälläkin järjestetään kaikenlaista. Jossain vaiheessa kunto ehkä heikkenee, enkä jaksa enää käydä muualla harrastamassa. Kutomonkadun kuntosali oli vielä tammikuun lopussa remontin kourissa, mutta Sinikka Hämäläinen aikoo aloittaa harjoittelun heti, kun sali valmistuu. – Meistä pidetään hyvää huolta, sillä terveydenhoitaja on paikalla aina keskiviikkoisin ja hän tekee lisämaksusta myös kotikäyntejä. Jos ei jaksa itse tehdä ruokaa, kadun toisella puolella on Verkahovin kiinteistö, jossa on ravintola sekä kahvila. – Uskon, että tästä kehittyy erittäin viihtyisiä asuinyhteisö, kunhan opimme vielä paremmin tuntemaan toisemme, hän sanoo hymyillen. | 15 Messutalot etenevät vauhdikkaasti Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Janne Viinanen Vuoreksen asuntomessualueen asumisoikeustalojen ja ryhmäkodin rakentaminen etenevät aikataulussa. Rakentajat odottavat työtahdin kiihtyvän kesää ja messuja lähestyttäessä. -Asumisoikeus Länsi Oy rakennuttaa asuntomessualueelle 52 asumisoikeusasunnon kokonaisuuden, johon kuuluu kerrostaloasuntojen lisäksi rivitalo ja paritalo. Messukohteina esitellään yksi paritaloasunto ja yksi rivitaloasunto. Vuoreksen Welhon rakentaminen on sujunut aikataulussa. Harjannostajaisia viette ettttii i n 233. he helm lmikuuta. Lä L änn nen en YH H--A Assun unno not Oy y rak aken e nu utt ttaa taa aa aluee ee ell l e kehitysvam mmaisille tar arrko k ii tetu te t n rry yhm hmäkod äk kod din n, jo jonk jonk nka oon n tar a kooittus vaallmist miissttua m ua tou uk kooku oku k usssa. sa a. Lä Lämm Lämm mmin in syk ykssy y ja lop ja ppu puv vu uos o i on on aut uttaanu nutt ra rake ak keent ent n am a issen ete tene nemi mist s ä. Vu uoorrek ekse kse s nW Weelhon lh hon on rak akeen ntta aa Vi Visu sura rra a Oy ja a vas asta taavan ta aav van na m meessttar arin in ina na on M Miikk kko o Ku K ulm ulm lma allla a. R Ry yhm yhm hmäk hmäk äkood din in rak aken entta aja j on Ak Aki Hy Hyrk rk kk kööne nen en Oy Oy ja vaast staaava van naa mesesstari ta riin naa toi oimi miii Sami Old den n. – Yhteistyö on sujjun nu utt hyvin yvin yv i rak aken e nu en n tt ttaj ajan aj an n kanss an nss ssa. ssa. a. Par aras ras asta ta on se elk lkeä eätt pelisäännöt eli tiedet etäään k ku ukaa tek kee e mittäk äkin in n, Sami Old den n sel elit itttä äää. ä. ä. – YH YH-A Asumi su umi missooiik keus eus Lä eu Länsi nssi Oy O :n kan anss sssa on on teeh hty ty enn nnen enki kin tö töittä. ä Vissur u a Oy hoi oita taaa su uu un nn niittellus ustta ta läh ähti hti tien n koh hte teen n valmi alm al miiiik iksi ik kssii, ke keert rrtttoo oo Mik oo i ko o Kul ulma mala la.. la Asuntome esssuj ujen jeen n tee eem eema ma aana na on mo na mode od deern rni pu rni puut utarrha haka kaup upun un nki. kii. Al Alue lu ueeel ella kor ella o oosstetaan a viherra r ke ken nttam missen n lissäk äksi s eko kologi g su gi suut uttta ta,, en nerrgi giat ateh hok kaassta rak ken enta tamista ja uusiu utu uva van n en nerrg giiaan n kääy ytt ttöä öä. Asuntome esssut jär ärje jest sttet etään 13.7.–112 12.88.201 20122. | Parasta on selkeät pelisäännöt eli tiedetään kuka tekee mitäkin. 16 Messualueelle rakentaminen lisää Mikko Kulmalan mielestä kohteen mielenkiintoa. Welhon autokatosten julkisivuun tulee Puistokadulle päin hieno taideteos, joka jo sinänsä on näkemisen arvoinen. Koska Welhossa on niin kerrostaloja, rivitalo kuin paritalokin, on se kohteena mielenkiintoinen ja pitää rakentajan hereillä erilaisine haasteineen. Mikko Kulmala kertoo, että Vuoreksen Welhon rakentaminen on sujunut hyvin. Jos messujen aikataulua ei kiristetä, niin aikataulussa pysytään. Projekti on edennyt hyvässä hengessä. Seuraavana on vuorossa sisäpuolella parkettien asennukset ja sen jälkeen ovien asennus ja listoitustyö. Maaliskuussa alkaa myös autokatosten ja ulkovarastojen rakentaminen. Messujen aikataulu ei vaikuta ryhmäkodin rakentamiseen, vaan aikataulusta on sovittu Lännen YH-Asunnot Oy:n kanssa. Sami Olden uskoo, että keväällä messualueella alkaa kova touhu, kun katujen ja muun infrastruktuurin rakentaminen käynnistyy. Hän odottaa mielenkiinnolla, miten kaikki etenee. Sami Olden kertoo lämpimän loppuvuoden suosineen ryhmäkodin perustusten tekemistä. Lämpö saatiin rakennukselle pari viikkoa myöhässä, mikä kiristi lattioiden pinnoituksen aloittamista. Nyt vauhti on päällä, ja seuraavana on vuorossa mattotyöt. Ryhmäkodin esteettömyysvaatimukset otetaan huomioon kaikissa työvaiheissa ja erikoisratkaisuja tehdään esimerkiksi peseytymistiloihin. 17 Loppusilaus Koonnut Maija Rauha Kuvat Dreamstime ja Vileda Siistiä vähemmälläkin K evätsiivouksessa pääsee pitkälle muutamalla välineellä ja aineella. Pinnat lähtevät puhtaiksi mikrokuituliinalla ilman pesuainettakin, mutta jos välttämättä haluaa käyttää jotakin, käsiastianpesuaine sopii lähes kaikkeen. Liotus ja lämpimän veden käyttö parantavat puhdistustulosta. Tiukimpia tilanteita varten voidaan tarvita emäksistä (pH yli 8) tai hapanta (pH alle 6) puhdistusainetta. Emäksisyys lisää lianirrotuskykyä, kun taas hapan aine irrottaa kalkkisaostumia. Pinnat on huuhdeltava hyvin näiden aineiden käytön jälkeen, koska ne ovat voimakkaita ja voivat vahingoittaa pintoja. Kannattaa lukea käyttöohje! Monissa siivouskaapeissa on myös wc:n puhdistusainetta, jonka voi halutessaan korvata sitruunanmehulla. Kaikkia aineita tulee annostella ohjeen mukaan, mieluummin vähemmän kuin enemmän. Imuri löytynee joka taloudesta. Lattiat voi puhdistaa myös kuivalla tai kostealla mopilla, parkettiliinalla tai lastalla riippuen lattian materiaalista ja likaisuuden asteesta. Matoilta roskat voi harjata pois. Hankaussienestä on hyötyä keittiössä ja kylpyhuoneessa. Keraaminen taso puhdistetaan erityispesuaineella tai -sienellä ja terävällä puhdistuslastalla. Jotkut pitävät suihkepulloa välttämättömänä, toiset eivät tiedä, mitä sillä tekisivät. Myös ikkunanpesun suhteen välineiden käyttötottumukset vaihtelevat. Yhdet luottavat ikkunaliinaan, toiset tarvitsevat pesimen ja lastan. Wc-harja ja tiskiharja tarvitaan joka taloudessa. Sanko on tarpeen ainakin ikkunoita pestessä. | Kevät kotiin S iisti koti saa viimeisen silauksen keväisestä koristelusta. Asettele maljakkoon tulppaaneja tai narsisseja, kylvä laakealle alustalle rairuohoa tai ohraa ja koristele pajunoksat värikkäillä höyhenillä. Helpoimman pöytäkoristeen saat asettelemalla muutaman muhkean sipulin kulhossa valoisaan paikkaan. Ne alkavat pian työntää kauniita, vihreitä versoja. Näyttääkö sohva kuluneelta? Heitä sen päälle viltti, sängynpeite tai muutama tyyny keltaisen, oranssin, beigen, vihreän ja valkoisen sävyissä. Näppärimmät virkkaavat tyynyt tai jopa rahin itse paksusta langasta isolla koukulla. Jotkut vaihtavat kevääksi myös ohuemmat verhot. Keltainen tuo auringon huoneeseen ja vaaleat värit valaisevat.| Puhdasta jälkeä ihmemopilla Ekovinkki Tuuleta taiten. Ilma vaihtuu parhaiten ristivedolla, jolloin avatut ikkunat ovat kulmittain toisiinsa nähden. Yhtä tehokas on läpiveto, jolloin vastapäätä toisiaan olevat ikkunat ovat auki. Tuuleta nopeasti, jotta lämpöä ei karkaa harakoille ja energiaa säästyy. Sulje patterit tuuletuksen ajaksi. Älä jätä tuuletusikkunoita raolleen koko päiväksi. K uraiset jalan- ja tassunjäljet lähtevät helposti lattioilta uudella Vileda 1.2. Spray -mopilla, jonka varressa on säiliö vedelle tai valmiille puhdistusaineliuokselle. Kahvan painallus, ja neste suihkuaa mopin eteen, suoraan tahroille. Ihmemoppi sopii myös miesten ja lasten käteen.| Juttuideoita asukastoiminnasta Kerro osoitteeseen kotiavain@yhkodit.fi juttuideoita Kotiavain-lehteen. Toimitus ottaa mielellään vastaan aiheita esimerkiksi asukastoiminnasta. Voit myös kirjoittaa itse lyhyitä tekstejä tai lähettää valokuvia talkoista ja tapahtumista. | 18 Yhteystiedot Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Vuokrat ja vastikkeet Vuokrat ja vastikkeet Vuokrat ja vastikkeet YH Länsi Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Lakea Oy etunimi.sukunimi@lakea.fi Brita Korkia-aho YH Länsi Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Seija Hartikainen Vuokravalvonta Tiina Rantanen 010 227 3036 Vuokravalvonta, vakuuden vapautukset Päivi Vuori 010 227 3074 Perintä Mirja-Liisa Yrjölä 010 227 3028 Isännöinti Isännöinti Lakea Oy etunimi.sukunimi@lakea.fi Pasi Oksanen YH Länsi Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Isännöinti Asunnoista tietoa YH Länsi Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Lakea Oy etunimi.sukunimi@lakea.fi www.lakea.fi Isännöinti: isannointi.tampere@yhkodit.fi Ritva Haapanen Merja Lemmetyinen Kari Luomanperä Minna Mäkinen Ismo Niiniharju Stefan Stortz Katariina Tuhola 010 227 3142 010 227 3110 010 227 3116 010 227 3170 010 227 3114 010 227 3173 010 227 3179 Kiinteistösihteerit: Raisa Lehikoinen Päivi Rikala 010 227 3177 010 227 3178 040 186 2646 Vuokra-asunnot: Kokkola Tarja Partanen Marleena Tilus Seinäjoki Brita Korkia-aho Vaasa Kim Dahlbacka 040 559 5759 050 302 3753 0400 285 336 Asumisoikeusasunnot: aso.tampere@yhkodit.fi Kirsi-Maarit Asplund Tuula Högman Helena Otsamo 010 227 3027 010 227 3050 010 227 3039 040 705 9772 Vuokra-asunnot: vuokraus.tampere@yhkodit.fi Palvelunumero Soile Itkonen Tuija Kiviaho-Koski Maarit Koivisto Päivi Rajala Tuija Rauhala Tarja Seeslahti 010 227 3022 010 227 3043 010 227 3018 010 227 3011 010 227 3017 010 227 3051 010 227 3013 Opiskelija-asunnot: opiskelija-asunnot@yhkodit.fi Suvi Mironoff Minna Raivio 010 227 3054 010 227 3049 Omistus- ja Kotosalla-asunnot: myynti.tampere@yhkodit.fi Marianne Soikkeli Outi Nikama 010 227 3019 010 227 3076 (02) 621 2429 (02) 621 2413 010 227 3713 010 227 3705 YH Länsi Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi 010 227 3700 010 227 3726 010 227 3709 Asumisoikeus- ja vuokra-asunnot (myös Kotosalla): aso.turku@yhkodit.fi vuokraus.turku@yhkodit.fi Palvelunumero 010 227 3773 Katri Aro 010 227 3718 Tuula Envall 010 227 3714 Johanna Jokinen 010 227 3726 Marjo Keto 010 227 3708 (02) 621 2412 Asunnoista tietoa Porin YH-Asunnot Oy etunimi.sukunimi@pori.fi Pirjo Läntinen Pirkko Puolamäki Susanne Viitala Kiinteistösihteeri: Leila Launto Fiona Nurminen Omistus- ja Kotosalla-asunnot: Myynnin asiakaspalvelu Johanna Jokinen Marjo Vahlsten Isännöinti Porin YH-Asunnot Oy etunimi.sukunimi@pori.fi Toni Wahlman (IAT) 010 227 3777 010 227 3710 010 227 3705 010 227 3704 Asunnoista tietoa Satakunta Porin YH-Asunnot Oy etunimi.sukunimi@pori.fi Pirjo Läntinen Virpi Mäkitalo YH Länsi Oy etunimi.sukunimi@yhkodit.fi Isännöinti: isannointi.turku@yhkodit.fi Palvelunumero Marja Aaltonen Fiona Nurminen Anna-Maija Vuollet 040 186 2646 Vuokrat ja vastikkeet Asunnoista tietoa 010 227 3020 www.yhkodit.fi (02) 621 2429 (02) 621 2421 (02) 621 2418 YH Länsi Oy:n asiakaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa • kotiavain@yhkodit.fi Julkaisija YH Länsi Oy, Aleksis Kiven katu 26, 33200 Tampere, p. 010 227 3000 • www.yhkodit.fi Päätoimittaja Jari Tyvimaa, jari.tyvimaa@yhkodit.fi Toimitusneuvosto Mikko Laurila, Jari Tyvimaa, Johanna Pelto-Timperi ja Toni Perez Toimitus ja taitto OS/G Viestintä, www.osgviestinta.fi Painos 8 800 Paino PunaMusta Oy Paperi Novapress Gloss 115 g/m2. Tuote täyttää Joutsenmerkkivaatimukset. 19 YH-Asumisoikeus Länsi Oy UUSIA ASUMISOIKEUSASUNTOJA Kangasalan Kesätuuli Vääränkallionkuja 2, 36220 Kangasala Kangasalan Suoramalle rakennettava Kesätuuli on 42 viihtyisää asumis-oikeusasuntoa käsittävä kohde. Yhtiöön tulee yksi viisikerroksinen kerrostalo sekä kolme kaksitasoista rivitaloa. Kangasalan keskustan palvelut ovat vain parin kilometrin päässä ja hyvät ulkoilumaastot lähes kotiovella. tyyppi m2 aso-maksu alk. € vastike alk. €/kk 1h+kt 2h+kt 40,5 15 669 447,43 46 17 154 489,85 2h+kt 53 18 993 542,37 2h+kt+s 57 20 231 577,72 2h+kt+s 63 22 141 632,26 3h+kt+s 66 22 955 655,49 3h+kt+s 72,5 24 688 704,98 Rivitalot Arvioitu valmistumisaika 4/2012 3h+k+s 79,5 27 376 781,74 SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3039 4h+k+s 88 29 675 847,39 Vuoreksen Welho Nokian Pähkinälehto Lagerlöfinkatu 3, 33870 Tampere Metsä-Purrankatu 1–3, 37150 Nokia Tampereen asuntomessualueelle valmistuva kohde, johon tulee sekä kerros-, rivi- että paritalokoteja, yhteensä 52 asuntoa. Alueelle tulee palveluja kuten lähikauppa ja päiväkoti. Särkijärven silta ja tulevat linjaautoyhteydet helpottavat kulkemista kaupungin keskustaan. Luonto ja upeat lenkkeilymaastot sekä hyvät kulkuyhteydet ovat merkittäviä valtteja tällä uudella asuinalueella. Täällä asut laadukkaasti, sillä asuntoihin tulee parkettilattiat, laatoitetut kosteat tilat, astianpesukoneet ja lasitetut parvekkeet. Kerrostaloon pääset muuttamaan jo ensi kesänä ennen messuja. Rivi- ja paritaloasuntoihin pääsee muuttamaan elokuun 2012 lopulla, sillä osa niistä on messukäytössä. SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3027 Esimerkkejä huoneistotyypeistä Pähkinälehtoon tulee 29 ajanmukaisesti varusteltua, yksikerroksista rivitaloasuntoa. Kolmenkulman kautta kulkeva ohitustie tarjoaa sujuvat yhteydet kaikkiin suuntiin Nokian, Ylöjärven, Sarankulman ja Lielahden kauppakeskuksiin. Nokian keskustaan on matkaa viisi kilometriä ja Tampereen keskustaan kymmenen kilometriä. tyyppi m2 aso-maksu alk. € vastike alk. €/kk 2h+kk 43,0 15 939 544,66 2h+kk 46,0 17 067 583,22 Arvioitu valmistumisaika 8/2012 SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3027 2h+kk+s 52,0 18 724 639,86 kpl tyyppi m2 3h+kk+s 65,0 22 039 753,13 aso-maksu alk. € vastike alk. €/kk 3h+k+s 71,5 24 366 832,66 9 2h+kt+s 52 18 533 585,53 3h+k+s 75,0 25 424 868,81 10 3h+kt+s 70 23 275 735,34 4h+k+s 81,5 27 363 935,08 10 4h+kt+s 85 27 416 849,28 Tutustu tarjontaamme nettisivuillamme www.yhkodit.fi Puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min. YH Länsi Oy Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere Puh. 010 227 3000
© Copyright 2024