YMPÄRISTÖKOULUTUS

s
atu
v
s
ka
pa TEKSTI MORTEN EGTVEGT, KUVAT SALME MUJUNEN
a
T
Y
MPÄRISTÖKOULUTUS
10-viikkoinen sileäkarvaisen
noutajan pentu nukkuu kirjoituspöytäni alla. Lähiviikkoina
tulen ajattelemaan melko vähän
hakua, nenätyöskentelyä tai
jälkikeppejä. Nämä koiran tulevaisuuden kannalta tärkeät asiat
voivat odottaa kuukauden tai
kaksi.
Juuri nyt on tärkeämpiäkin asioita opittavana.
22
C ANIS 1/08
Ta
pa
ka
sv
atu
s
E
nsimmäiseksi pennun koulutuksessa pääpaino on niissä perusasioissa, joita
koira tarvitsee aikuisena:
- ympäristökoulutuksessa,
- sosiaalistamisessa,
- käsittelyssä ja
- leikkimisessä.
Tässä artikkelissa keskitytään ennen kaikkea ympäristökoulutukseen.
MITÄ ON YMPÄRISTÖKOULUTUS?
Ympäristökoulutus perustuu oppimismekanismille, jota kutsutaan tottumiseksi.
Tottuminen tarkoittaa sitä, että koira reagoi aina vain vähemmän ja vähemmän ympäristön tuottamiin ärsykkeisiin.
Itse toivon, että voin kulkea koirani kanssa
jalkakäytävällä ilman, että se jahtaa tai muulla tavoin häiritsee pyöräilijöitä tai autoja tai
häiriintyy liikenteen melusta tai muista vastaavista ärsykkeistä. Haluan, että voin viedä koirani ampumaradan lähelle ilman, että
se reagoi laukauksiin, ja että koirani osaa
rentoutua bussissa aivan kuten kotonaan.
Kaikkialla on valtavasti erilaisia näkö-, äänija hajuärsykkeitä, joihin en halua koirani
turhaan kiinnittävän huomiota.
Perhekoiran on opittava rentoutumaan ja
rauhoittumaan huolimatta siitä, mitä sen
ympärillä tapahtuu. Käyttökoiran taas on
tärkeää kyetä toimimaan hyvinkin erilaisissa tilanteissa. Pystyäkseen tähän koiran ei
tulisi juurikaan kiinnittää huomiota ympärillään tapahtuviin sille merkityksettömiin
asioihin.
”Tottuminen on perustavaa laatua oleva prosessi: jos koira ei totu epäolennaisiin ärsykkeisiin, se vaikuttaa huonontavasti sen
keskittymiskykyyn ja uuden oppimiseen. ”
(Svartdal & Flaten, 1998)
Se, mihin aiot käyttää koiraa, ratkaisee, mitä
asioita kannattaa harjoitella ja miten paljon ympäristökoulutukseen tulisi panostaa.
Jokaista koiraa on totutettava niihin tilanteisiin, joita se tulee kohtaamaan tulevaisuudessa.
MITÄ ON SOSIAALISTAMINEN JA
LEIMAANTUMINEN IHMISIIN?
Sosiaalistamisen ja ympäristökoulutuksen
raja on liukuva. Ympäristökoulutus on
totuttamista ympäristön häiriöihin, ja
sosiaalistamisella taas tarkoitetaan sitä, että
koira oppii tulemaan toimeen erilaisten
koirien kanssa. Usein ympäristökoulutuksen yhteydessä tapahtuu myös sosiaalistamista.
Ostoskeskuksessa et voi välttyä siltä, etteivät ihmiset tervehtisi pentuasi. Näin pentu
tottuu samalla ostoskeskuksen vilinään ja
liikenteeseen (ympäristökoulutusta) ja oppii olemaan luontevasti vieraiden ihmisten
kanssa.
TERVEHDYS VAI OHITUS?
Keskityn aina pentuni kanssa ensin siihen,
että se tapaa noin 500 eri koiraa ja 500 eri
ihmistä. Kun pentu on tähän tottunut, ja
se tuntee olonsa turvalliseksi niin ihmisviC ANIS 1/08
23
s
atu
v
as
ak
p
linässä kuin koirien keskuudessakin, alan
Ta
opettaa, ettei kaikkea elollista tarvitsekaan
tervehtiä. Haluan, että pentu kiinnittää
mieluummin huomionsa minuun ja siihen,
mitä harjoittelemme.
Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että on
helpompaa saada koira ohittamaan muut
koirat ja ihmiset, kun sille on ensin luotu
pohjaksi turvallisuuden tunne.
Tämän vaiheen oheen tulee usein myös
käsittelyharjoittelua kaupan päälle. Kun ihmiset tervehtivät pentua, he myös taputtelevat sitä kuka mitenkin, ja koira tottuu
tähän. Emme voi olettaa, että kaikki ihmiset ”osaisivat puhua koiraa”, joten omistajan tehtäväksi jää totuttaa koira kömpelöihinkin tervehdyksiin ja varomattomiin
taputuksiin. Jos koira on tottunut hieman
kovakouraiseen käsittelyyn perheenjäsenten
ja tuttujen ihmisten kanssa, se kestää paremmin myös vieraiden ihmisten erikoisemmatkin tervehdykset.
TOTUTTAMINEN JA HERKISTÄMINEN
Jotta voin paremmin perustella ympäristökoulutuksen tarpeellisuuden, syvennyn ilmiöön nimeltä tottuminen (habituaatio).
Se, mitä varsinaisesti havaitsemme onnistuneen ympäristökoulutuksen tuloksena,
on ärsykkeiden aiheuttamien vasteiden
heikkeneminen. ”Kun ärsyke esiintyy toistuvasti, vaste heikkenee. Tottuminen on
keskushermoston mekanismi.” (Svartdal &
Flaten, 1998)
Vasteen heikkenemiselle on yhdeksän
tunnusmerkkiä (Thompson & Spencer, 1966
24
C ANIS 1/08
/ Svartdal & Flaten, 1998).
Käyn nyt niistä läpi seitsemän tärkeintä ja
sen, mitä ne merkitsevät koiran ympäristökoulutukselle.
1) Ensimmäinen ärsyke laukaisee reaktion
(vasteen), toistuvat ärsykkeet johtavat heikompaan reaktioon.
Tämä on tottumisen pääperiaate. Joka kerran, kun koira kuulee tietyn äänen tai näkee jotain, reaktio heikkenee. Jotta koira voi
tottua ärsykkeeseen, sen on altistuttava tälle
useita kertoja.
2) Kun ärsyke on poissa jonkin aikaa, reaktio ilmenee seuraavalla kerralla vahvempana.
Tätä kutsutaan spontaaniksi palautumiseksi. Vaikka tottumista olisi jo tapahtunut, voi reaktio palautua. Esimerkiksi jos
on yli kuukausi siitä, kun edellisen kerran
kävit ampumaradalla tai ostoskeskuksessa,
on normaalia, että koira reagoi tähän voimakkaammin kuin mitä se reagoi aiemman
harjoittelujakson lopussa. Tästä syystä kai-
kessa ympäristökoulutuksessa jatkuvuus ja
säännöllisyys ovat tärkeitä.
Pidä koulutuspäiväkirjaa, josta näet, milloin
ja missä olet jo käynyt pennun kanssa.
Suunnittele jatko sen perusteella.
3) Toistuva ja säännöllinen harjoittelu
tuottaa tulosta.
Ensimmäisellä kerralla ampumaradalla kestää aikansa, ennen kuin koira lakkaa
reagoimasta laukauksiin ja palautuu. Toisella
kerralla palautuminen tapahtuu nopeammin. Kolmannella kerralla taas entistä nopeammin, mutta vain, jos harjoittelukerrat
ovat ajallisesti lähellä toisiaan.
4) Lyhyt aikaväli ärsykkeen esiintymisessä
nopeuttaa prosessia.
Mitä useammin totutat koiraasi tiettyyn
ympäristöön tai tilanteeseen, sen nopeammin saavutat tavoitteesi. Arvioi, haluatko
priorisoida tietyn ympäristön saavuttaaksesi
mahdollisimman tehokkaasti tuloksia sen
osalta vai onko sinulle tärkeämpää viedä
koira useisiin erilaisiin ympäristöihin, jotta
Ta
pa
ka
sv
atu
s
tottumisen ikävä kaksoisveli eli herkistyminen (sensitisaatio) olisi mukana kuvioissa.
”Kun ärsyke esiintyy toistamiseen, voi reaktio
myös vahvistua. Tätä kutsutaan herkistymiseksi, ja se on tottumisen päinvastainen
reaktio. Herkistyminen on prosessi, joka aktivoi suurta osaa hermostoa.” (Svartdal &
Flaten, 1998)
koira ei ennättäisi ”unohtaa” niitä.
5) Heikkoon ärsykkeeseen tottuu nopeammin kuin vahvaan. Liian vahvaan ärsykkeeseen ei välttämättä totu ollenkaan.
Tämä on itse asiassa hyvin loogista. On
luonnollisesti nopeampaa tottua heikkoon
ärsykkeeseen, kuten lähikaupan muutamaan
ihmiseen tai ampumiseen 200 metrin etäisyydeltä, kuin suuren ostoskeskuksen
vilinään tai aivan korvan juuressa tapahtuvaan ampumiseen. Tästä syystä vahvaan
ärsykkeeseen tottumiseen täytyy varata
enemmän aikaa.
On myös tärkeää muistaa, että jos ärsykkeet ovat liian vahvoja, ei tottumista tapahdu lainkaan. Siksi ei ole järkevää viedä koiraa koko ajan uusien ärsykkeiden äärelle ajatuksella ”niin paljon kuin mahdollista, niin
nopeasti kuin mahdollista”. Tällä on itse
asiassa päinvastainen vaikutus. Paneudumme siihen myöhemmin.
6) Tottuminen jatkuu, vaikka reaktioita ei
enää tule.
Tämä on tärkeää muistaa. Vaikka koira ei
tietyssä ympäristössä enää reagoi ärsyk-
keisiin, se ei tarkoita, että ympäristökoulutus voidaan jo lopettaa. Päinvastoin
sitä kannattaa jatkaa mielellään ”ylitreenaamalla” kaikissa ympäristöissä. Tämä pienentää spontaanin palautumisen riskiä.
7) Tottuminen tiettyyn ärsykkeeseen yleistyy myös muihin vastaavanlaisiin ärsykkeisiin.
Harjoittelu tietyllä rakennustyömaalla näkyy tottumisena myös toisella rakennustyömaalla huolimatta siitä, että äänet ovat
hieman erilaisia. Perusteellinen ympäristökoulutus (ostoskeskukset, liikenne, bussit,
laivat, koiranäyttelyt, maatilat, metsät jne.)
näkyy muissakin uusissa paikoissa, vaikka
näitä ei olisikaan harjoiteltu aikaisemmin.
HERKISTYMINEN – TOTTUMISEN
IKÄVÄ KAKSOISVELI
Nyt tiedämme jo melko paljon tottumisesta
ja tähän asti ympäristökoulutus on tuntunut melko yksinkertaiselta. Altistetaan koira
monille erilaisille äänille, näköärsykkeille ja
hajuille, jotta se tottuisi niihin. Ja kaikki
tämä olisikin juuri näin yksinkertaista, ellei
Jos siis koira ympäristökoulutuksen aikana
alkaa pelätä tiettyjä asioita, et voi vain jatkaa ja ajatella, että kyllä koirasi niihin tottuu, kun vain harjoitutat sitä riittävän pitkään. Se on sama kuin pakottaisit hämähäkkipelkoa potevan henkilön samaan huoneeseen tuhannen hämähäkin kanssa.
”Kohtaa pelkosi” on suosittu sanonta ja
joskus harvoin se voi toimiakin, mutta
useimmiten pelkääjä vain alkaa pelätä koko
ajan yhä enemmän.
Sama tapahtuu ympäristökoulutuksessa. Jos
huomaat koirasi olevan hieman peloissaan
tai reagoivan eritavoin kuin toivoit, odota
hetki ja katso, muuttuuko tilanne paremmaksi. Jos koirasi reaktio pahenee, se täytyy viedä välittömästi pois tilanteesta, tai
muuten otatte ison harppauksen taaksepäin, ja koirasi herkistyy lisää.
Jos koirasi on päässyt herkistymään jollekin ärsykkeelle, se voi alkaa reagoida voimakkaammin myös muihin ärsykkeisiin.
Siitä saattaa tulla selvästikin herkempi. Esimerkiksi jos koirasi herkistyy ampumaradalla, se saattaa alkaa säpsähdellä myös muita
vastaavia miedompia ääniä kuten ovikelloa
C ANIS 1/08
25
s
atu
v
as
ak
p
Ta
tai ääniä, joihin se ei aiemmin reagoinut
lainkaan.
On tärkeää muistaa, että tottuminen vie
aina pitkän ajan, kun taas herkistyminen
tapahtuu suunnilleen sekunnin murto-osassa. Kun siis totutat koiraa erilaisiin ympäristöihin, varmista, että pysyttelet koko ajan
turvallisilla vesillä. Jos koirasi on jo
herkistynyt, vie pitkään, että pääsette samalle tasolle kuin ennen herkistymistilannetta.
26
C ANIS 1/08
KUINKA VOI HARJOITELLA POIS
PELOISTA?
Ympäristökoulutuksen aikana tärkeintä on
tottuminen. Täytyy vain viedä koiraa erilaisiin ympäristöihin ja huolehtia siitä, että
se alkaa reagoida aina vain vähemmän eri
ärsykkeisiin.
Mutta entä jos koira on oppinut pelkäämään jotain? Voit edelleen käyttää totuttamista, mutta aloita se aivan alusta ja ole-
malla niin kaukana pelon kohteesta, ettei
koira vielä reagoi siihen. Lisäksi voit käyttää muutamaa muuta työkalua nopeuttaaksesi tottumisprosessia.
Ensimmäinen työkalu on vastaehdollistaminen. Jos koirasi pelkää hevosia, voit
naksuttaa ja palkita koiraa useita kertoja
hevosaitauksen ulkopuolella. Hevosen haju,
joka aiemmin aiheutti koirallesi pelkoreaktion, saa vähitellen aikaan kuolaamista,
hännän heiluttamista ja muita iloisuuden
merkkejä. Vastaehdollistuminen on alkanut.
Vastaehdollistaminen on tärkeää aloittaa
niin kaukaa, ettei pelkoreaktiota vielä ilmaannu tai ainakin niin kaukaa, että palkkio vielä toimii palkkiona, muuten toivottua vaikutusta ei synny. Sillä ei ole merkitystä, mitä koirasi tässä tilanteessa tekee,
koska tarkoitus on palkita koiraa vain siitä,
että se samanaikaisesti näkee, kuulee ja
haistaa pelkonsa kohteen.
Tottumista voi myös nopeuttaa palkitsemalla koiraa tietystä käytöksestä. Jos
koirallasi on jokin temppu, jota se tekee
erityisen mielellään, voit teettää sitä lähellä
pelon kohdetta. Voit myös palkita koiraa
kontaktista tai muusta aivan yksinkertaisesta käytöksestä. Kun koira saa toistuvasti
palkkion käytöksestä, jonka se osaa hyvin,
tottuminen nopeutuu ja pelko vähenee.
Niin kauan kuin koira pystyy syömään tai
leikkimään leluilla, kuormitus on sopiva ja
tottumista tapahtuu.
KRIITTINEN PERIODI
Kaikkein paras ajanjakso ympäristökoulutukselle ja sosiaalistamiselle alkaa jo
kasvattajan luona kolmen viikon iässä. Le-
gendaarisessa tutkimusprojektissaan Scott
ja Fuller selvittivät, että pentujen elinviikot
3–12 ovat kriittistä kautta. Kriittisellä kaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin pienillä
kokemuksilla on suuri vaikutus eläimen
myöhempään käyttäytymiseen. (Scott &
Fuller, 1965)
”To draw an analogy, it is a great deal like
pulling the trigger on a high-powered rifle. A
very small amount of effort causes the bullet
to travel at high speed and produce a smashing
impact at a great distance.” (Scott & Fuller,
1965)
Suomennus: “Kriittistä kautta voidaan verrata kivääriin: hyvin pieni liike liipaisimella
lähettää luodin matkaan valtavalla nopeudella ja tuottaa räjähtävän vaikutuksen pitkän matkan päässä.”
Koska pennut luovutetaan yleensä 7–8 viikon iässä, uudella omistajalla on vielä noin
kuukauden verran aikaa, kunnes sosiaalistamisikkuna sulkeutuu (Gry Löberg,
2007). Tämän kuukauden aikana on tärkeää, että koira saa tavata niin paljon muita
(ehdottomasti kilttejä!) koiria ja ihmisiä
kuin mahdollista.
Pentu on suhteellisen peloton uusia ihmisiä ja tilanteita kohtaan 3–4 kuukauden
ikään asti. Sen jälkeen pelot uusia asioita
kohtaan alkavat lisääntyä. Tästä syystä kriit-
Ta
pa
ka
sv
atu
s
tisen kauden ympäristökoulutus ja sosiaalis-
taminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Taitojen ylläpitäminen ei vaadi jatkossa juurikaan
panostusta.
Jos ympäristökoulutus ja sosiaalistaminen
aloitetaan vasta, kun pentu on noin neljän
kuukauden ikäinen, ei harjoittelu voi enää
korvata kriittisen kauden aikana tekemättömäksi jäänyttä totuttamista – ei, vaikka
kouluttaja olisi kuinka taitava tahansa.
Tästä syystä on huomattavasti tärkeämpää
totuttaa pentu aluksi ympäristöönsä kuin
kouluttaa sille tottelevaisuutta, agilityä tai
jäljestystä. Näitä asioita voidaan harjoitella
koko koiran loppuelämän ajan niin paljon
kuin halutaan. Ympäristökoulutus ja
sosiaalistaminen on sen sijaan aloitettava
välittömästi pennun saavuttua kotiin. Myöhemmin on liian myöhäistä.
ESIMERKKI YMPÄRISTÖKOULUTUSSUUNNITELMASTA
Vain mielikuvitus rajoittaa ympäristökoulutuksen monipuolisuutta. Alla on esitetty muutamia erilaisia ympäristöjä.
Meluisat paikat:
- kaupungin keskusta
- ostoskeskukset
- rakennustyömaa
C ANIS 1/08
27
s
tu
va
s
ka
pa
a
T
- tavarahissi
- meluisa parkkitalo
- ampumarata
Epävakaat alustat:
- metsä (pois poluilta!)
- portaikot (erityisesti säleikköportaat, joista
näkyy läpi)
- epävakaat jakkarat / kuormalavat / pöydät
ja muut esteet
Kulkuvälineet:
- auto
- vene
- linja-auto
- juna
- lentokone
Paikat, joissa on muita koiria:
- koirakerhot
- koiranäyttelyt
Muut eläimet:
- lampaat
- hevoset
- kissat
Järjestetyt häiriöt – avustaja tuottaa erilaisia häiriöitä sinulle ja koirallesi:
- juoksija juoksee ympyrää
- käsien taputus
- käskijä (kuten tottelevaisuuskokeiden
liikkeenohjaaja)
- kattilankansien kolistelu
- roskapönttöjen kolina / jätteenkuljetusauto
- epäpuhdas laulu
kuunnella ja tottua ympäristöön. Varmista,
ettei koira missään vaiheessa pelkää eikä
tottumisen paha kaksoisveli herkistyminen
pääse valloilleen.
Jonkin ajan kuluttua huomaat, että koirasi
lakkaa katselemasta ympärilleen, ja se rentoutuu. Seuraavan kerran kun menet samaan ympäristöön, huomaat todennäköisesti, että aikaa kuluu huomattavasti vähemmän hämmennyksen loppumiseen. Lopulta totuttautumisaikaa ei tarvita enää juuri
lainkaan. Totuttaminen on onnistunut.
2. LEIKKIMINEN / SYÖMINEN
Voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen vasta, kun
havaitset, että koirasi kykenee leikkimään
ykköskohdan ympäristössä (olipa se sitten
vaikka ostoskeskus, hissi tai ritiläportaiden
tasanne). On tärkeää, että tämä vaihe tulee
todellakin vasta toisena – et siis voi hypätä
ykkösvaiheen yli. Seuraavaksi sinun täytyy
tarkistaa, että koirasi kykenee leikkimään ja
että se on kiinnostunut makupaloista samalla lailla kuten tutussakin harjoitteluympäristössä. Koirasi ei ole riittävän tottunut ympäristöön, jos se ei kiinnostu leikistä, eivätkä makupalat maistu. Jos näin käy,
koirasi ei ole vielä selvittänyt ensimmäistä
vaihetta.
Jatka totutusta, kunnes koirasi leikkii ja syö
kuten tutussa häiriöttömässä paikassa.
KOLMEN VAIHEEN YMPÄRISTÖKOULUTUS
Käyttökoirille suosittelen kolmen vaiheen
ympäristökoulutusta. Perhekoirille riittää
usein ensimmäinen vaihe.
1. Totuttaminen
2. Leikkiminen / syöminen
3. Harjoittelu
3. HARJOITTELU
Kun huomaat, että koirasi kykenee leikkimään ja ahmii tarjoamasi makupalat, voit
aloittaa kolmannen vaiheen harjoittelun.
Älä koskaan harjoittele uudessa ympäristössä ennen kuin olet tarkistanut, että syöminen ja/tai leikkiminen onnistuu.
Mene nyt ostoskeskuksen ulkopuolelle,
ampumaradalle, portaikkoon, tavarahissiin
tai missä ikinä oleskeletkaan – ja harjoittele
liikkeitä, jotka olet opettanut koirallesi jo
kotona. Palkitse useammin kuin palkitsisit
kotona.
1. TOTUTTAMINEN
Ensimmäinen vaihe yksinkertaisessa ja
helpossa ympäristökoulutuksessa on etsiä
harjoitteluun sopiva ympäristö, hankkiutua
sinne ja oleskella siellä rauhallisesti sanomatta tai tekemättä mitään.
Anna koiran itsenäisesti katsella, haistella,
Tässä vaiheessa voit tehdä myös vaikkapa
yksinkertaisia hakuharjoituksia totutusalueilla. Kun olette selvittäneet ensimmäisen
ja toisen vaiheen esimerkiksi rakennustyömaalla, voit antaa koirasi nähdä maalimiehen katoavan tuolle alueelle ja piiloutuvan. Sen jälkeen voit katsoa, selvittääkö
pentu alueella olevat esteet löytääkseen
28
C ANIS 1/08
maalimiehen. Sama yksinkertainen hakuharjoitus voidaan tehdä myös muissa turvallisissa ympäristöissä. Kun teet näin,
ympäristökoulutus on kirjaimellisesti sanoen kuin leikkiä! Kun koirasi pystyy tekemään aiemmin opitut liikkeet uudessa ympäristöissä yhtä hyvin kuin kotona, voit
onnitella itseäsi. Ympäristökoulutus katsotaan nyt suoritetuksi tuossa ympäristössä ja
tilanteessa. Seuraavaksi voitkin siirtyä toisenlaiseen totuttamisympäristöön.
YHTEENVETO
Ympäristökoulutus ja sosiaalistaminen ovat
tärkeimpiä asioita, joita pitää tehdä pennun
kanssa niiden ensimmäisten viikkojen jälkeen, kun se muuttaa kotiisi. Kriittinen
kausi, jolloin pienet tapahtumat vaikuttavat suuresti koiran loppuelämään, kestää 12
viikon ikään saakka.
Käytä koulutuspäiväkirjaa, johon voit kirjata, kuinka monta kertaa olet missäkin tilanteessa harjoitellut ja kirjaa ylös, miten
harjoitus sujui. Voit myös kirjata, missä vaiheessa olet menossa kunkin paikan kohdalla
asteikolla: 1) totuttaminen, 2) leikkiminen
ja syöminen, 3) harjoittelu.
Jos et halua kouluttaa koiraasi näin perusteellisesti, voit vain ottaa pennun mukaasi
kaikkiin päivittäisiin aktiviteetteihin. Jos
pentu on mukana käytännöllisesti katsoen
kaikkialla, minne menet, se saa riittävän
ympäristökoulutuksen selvitäkseen jatkossa tässä kummallisessa maailmassa.
V
iitteet:
Svart & Flaten, Laeringspsykologi, Ad Notam Gyldendal 1998
Scott & Fuller, Genetics and the
Social Behavior of the Dog, The
University of Chicago Press, 1997
Gry Loberg, Valpesosialisering,
Canis Forlag, 2007
Koste & Egtvedt, Lydighetstrening
I teori og praksis, Canis Forlag,
2005