YMPÄRISTÖKOULUTUS
s atu v s ka pa TEKSTI MORTEN EGTVEGT, KUVAT SALME MUJUNEN a T Y MPÄRISTÖKOULUTUS 10-viikkoinen sileäkarvaisen noutajan pentu nukkuu kirjoituspöytäni alla. Lähiviikkoina tulen ajattelemaan melko vähän hakua, nenätyöskentelyä tai jälkikeppejä. Nämä koiran tulevaisuuden kannalta tärkeät asiat voivat odottaa kuukauden tai kaksi. Juuri nyt on tärkeämpiäkin asioita opittavana. 22 C ANIS 1/08 Ta pa ka sv atu s E nsimmäiseksi pennun koulutuksessa pääpaino on niissä perusasioissa, joita koira tarvitsee aikuisena: - ympäristökoulutuksessa, - sosiaalistamisessa, - käsittelyssä ja - leikkimisessä. Tässä artikkelissa keskitytään ennen kaikkea ympäristökoulutukseen. MITÄ ON YMPÄRISTÖKOULUTUS? Ympäristökoulutus perustuu oppimismekanismille, jota kutsutaan tottumiseksi. Tottuminen tarkoittaa sitä, että koira reagoi aina vain vähemmän ja vähemmän ympäristön tuottamiin ärsykkeisiin. Itse toivon, että voin kulkea koirani kanssa jalkakäytävällä ilman, että se jahtaa tai muulla tavoin häiritsee pyöräilijöitä tai autoja tai häiriintyy liikenteen melusta tai muista vastaavista ärsykkeistä. Haluan, että voin viedä koirani ampumaradan lähelle ilman, että se reagoi laukauksiin, ja että koirani osaa rentoutua bussissa aivan kuten kotonaan. Kaikkialla on valtavasti erilaisia näkö-, äänija hajuärsykkeitä, joihin en halua koirani turhaan kiinnittävän huomiota. Perhekoiran on opittava rentoutumaan ja rauhoittumaan huolimatta siitä, mitä sen ympärillä tapahtuu. Käyttökoiran taas on tärkeää kyetä toimimaan hyvinkin erilaisissa tilanteissa. Pystyäkseen tähän koiran ei tulisi juurikaan kiinnittää huomiota ympärillään tapahtuviin sille merkityksettömiin asioihin. ”Tottuminen on perustavaa laatua oleva prosessi: jos koira ei totu epäolennaisiin ärsykkeisiin, se vaikuttaa huonontavasti sen keskittymiskykyyn ja uuden oppimiseen. ” (Svartdal & Flaten, 1998) Se, mihin aiot käyttää koiraa, ratkaisee, mitä asioita kannattaa harjoitella ja miten paljon ympäristökoulutukseen tulisi panostaa. Jokaista koiraa on totutettava niihin tilanteisiin, joita se tulee kohtaamaan tulevaisuudessa. MITÄ ON SOSIAALISTAMINEN JA LEIMAANTUMINEN IHMISIIN? Sosiaalistamisen ja ympäristökoulutuksen raja on liukuva. Ympäristökoulutus on totuttamista ympäristön häiriöihin, ja sosiaalistamisella taas tarkoitetaan sitä, että koira oppii tulemaan toimeen erilaisten koirien kanssa. Usein ympäristökoulutuksen yhteydessä tapahtuu myös sosiaalistamista. Ostoskeskuksessa et voi välttyä siltä, etteivät ihmiset tervehtisi pentuasi. Näin pentu tottuu samalla ostoskeskuksen vilinään ja liikenteeseen (ympäristökoulutusta) ja oppii olemaan luontevasti vieraiden ihmisten kanssa. TERVEHDYS VAI OHITUS? Keskityn aina pentuni kanssa ensin siihen, että se tapaa noin 500 eri koiraa ja 500 eri ihmistä. Kun pentu on tähän tottunut, ja se tuntee olonsa turvalliseksi niin ihmisviC ANIS 1/08 23 s atu v as ak p linässä kuin koirien keskuudessakin, alan Ta opettaa, ettei kaikkea elollista tarvitsekaan tervehtiä. Haluan, että pentu kiinnittää mieluummin huomionsa minuun ja siihen, mitä harjoittelemme. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että on helpompaa saada koira ohittamaan muut koirat ja ihmiset, kun sille on ensin luotu pohjaksi turvallisuuden tunne. Tämän vaiheen oheen tulee usein myös käsittelyharjoittelua kaupan päälle. Kun ihmiset tervehtivät pentua, he myös taputtelevat sitä kuka mitenkin, ja koira tottuu tähän. Emme voi olettaa, että kaikki ihmiset ”osaisivat puhua koiraa”, joten omistajan tehtäväksi jää totuttaa koira kömpelöihinkin tervehdyksiin ja varomattomiin taputuksiin. Jos koira on tottunut hieman kovakouraiseen käsittelyyn perheenjäsenten ja tuttujen ihmisten kanssa, se kestää paremmin myös vieraiden ihmisten erikoisemmatkin tervehdykset. TOTUTTAMINEN JA HERKISTÄMINEN Jotta voin paremmin perustella ympäristökoulutuksen tarpeellisuuden, syvennyn ilmiöön nimeltä tottuminen (habituaatio). Se, mitä varsinaisesti havaitsemme onnistuneen ympäristökoulutuksen tuloksena, on ärsykkeiden aiheuttamien vasteiden heikkeneminen. ”Kun ärsyke esiintyy toistuvasti, vaste heikkenee. Tottuminen on keskushermoston mekanismi.” (Svartdal & Flaten, 1998) Vasteen heikkenemiselle on yhdeksän tunnusmerkkiä (Thompson & Spencer, 1966 24 C ANIS 1/08 / Svartdal & Flaten, 1998). Käyn nyt niistä läpi seitsemän tärkeintä ja sen, mitä ne merkitsevät koiran ympäristökoulutukselle. 1) Ensimmäinen ärsyke laukaisee reaktion (vasteen), toistuvat ärsykkeet johtavat heikompaan reaktioon. Tämä on tottumisen pääperiaate. Joka kerran, kun koira kuulee tietyn äänen tai näkee jotain, reaktio heikkenee. Jotta koira voi tottua ärsykkeeseen, sen on altistuttava tälle useita kertoja. 2) Kun ärsyke on poissa jonkin aikaa, reaktio ilmenee seuraavalla kerralla vahvempana. Tätä kutsutaan spontaaniksi palautumiseksi. Vaikka tottumista olisi jo tapahtunut, voi reaktio palautua. Esimerkiksi jos on yli kuukausi siitä, kun edellisen kerran kävit ampumaradalla tai ostoskeskuksessa, on normaalia, että koira reagoi tähän voimakkaammin kuin mitä se reagoi aiemman harjoittelujakson lopussa. Tästä syystä kai- kessa ympäristökoulutuksessa jatkuvuus ja säännöllisyys ovat tärkeitä. Pidä koulutuspäiväkirjaa, josta näet, milloin ja missä olet jo käynyt pennun kanssa. Suunnittele jatko sen perusteella. 3) Toistuva ja säännöllinen harjoittelu tuottaa tulosta. Ensimmäisellä kerralla ampumaradalla kestää aikansa, ennen kuin koira lakkaa reagoimasta laukauksiin ja palautuu. Toisella kerralla palautuminen tapahtuu nopeammin. Kolmannella kerralla taas entistä nopeammin, mutta vain, jos harjoittelukerrat ovat ajallisesti lähellä toisiaan. 4) Lyhyt aikaväli ärsykkeen esiintymisessä nopeuttaa prosessia. Mitä useammin totutat koiraasi tiettyyn ympäristöön tai tilanteeseen, sen nopeammin saavutat tavoitteesi. Arvioi, haluatko priorisoida tietyn ympäristön saavuttaaksesi mahdollisimman tehokkaasti tuloksia sen osalta vai onko sinulle tärkeämpää viedä koira useisiin erilaisiin ympäristöihin, jotta Ta pa ka sv atu s tottumisen ikävä kaksoisveli eli herkistyminen (sensitisaatio) olisi mukana kuvioissa. ”Kun ärsyke esiintyy toistamiseen, voi reaktio myös vahvistua. Tätä kutsutaan herkistymiseksi, ja se on tottumisen päinvastainen reaktio. Herkistyminen on prosessi, joka aktivoi suurta osaa hermostoa.” (Svartdal & Flaten, 1998) koira ei ennättäisi ”unohtaa” niitä. 5) Heikkoon ärsykkeeseen tottuu nopeammin kuin vahvaan. Liian vahvaan ärsykkeeseen ei välttämättä totu ollenkaan. Tämä on itse asiassa hyvin loogista. On luonnollisesti nopeampaa tottua heikkoon ärsykkeeseen, kuten lähikaupan muutamaan ihmiseen tai ampumiseen 200 metrin etäisyydeltä, kuin suuren ostoskeskuksen vilinään tai aivan korvan juuressa tapahtuvaan ampumiseen. Tästä syystä vahvaan ärsykkeeseen tottumiseen täytyy varata enemmän aikaa. On myös tärkeää muistaa, että jos ärsykkeet ovat liian vahvoja, ei tottumista tapahdu lainkaan. Siksi ei ole järkevää viedä koiraa koko ajan uusien ärsykkeiden äärelle ajatuksella ”niin paljon kuin mahdollista, niin nopeasti kuin mahdollista”. Tällä on itse asiassa päinvastainen vaikutus. Paneudumme siihen myöhemmin. 6) Tottuminen jatkuu, vaikka reaktioita ei enää tule. Tämä on tärkeää muistaa. Vaikka koira ei tietyssä ympäristössä enää reagoi ärsyk- keisiin, se ei tarkoita, että ympäristökoulutus voidaan jo lopettaa. Päinvastoin sitä kannattaa jatkaa mielellään ”ylitreenaamalla” kaikissa ympäristöissä. Tämä pienentää spontaanin palautumisen riskiä. 7) Tottuminen tiettyyn ärsykkeeseen yleistyy myös muihin vastaavanlaisiin ärsykkeisiin. Harjoittelu tietyllä rakennustyömaalla näkyy tottumisena myös toisella rakennustyömaalla huolimatta siitä, että äänet ovat hieman erilaisia. Perusteellinen ympäristökoulutus (ostoskeskukset, liikenne, bussit, laivat, koiranäyttelyt, maatilat, metsät jne.) näkyy muissakin uusissa paikoissa, vaikka näitä ei olisikaan harjoiteltu aikaisemmin. HERKISTYMINEN – TOTTUMISEN IKÄVÄ KAKSOISVELI Nyt tiedämme jo melko paljon tottumisesta ja tähän asti ympäristökoulutus on tuntunut melko yksinkertaiselta. Altistetaan koira monille erilaisille äänille, näköärsykkeille ja hajuille, jotta se tottuisi niihin. Ja kaikki tämä olisikin juuri näin yksinkertaista, ellei Jos siis koira ympäristökoulutuksen aikana alkaa pelätä tiettyjä asioita, et voi vain jatkaa ja ajatella, että kyllä koirasi niihin tottuu, kun vain harjoitutat sitä riittävän pitkään. Se on sama kuin pakottaisit hämähäkkipelkoa potevan henkilön samaan huoneeseen tuhannen hämähäkin kanssa. ”Kohtaa pelkosi” on suosittu sanonta ja joskus harvoin se voi toimiakin, mutta useimmiten pelkääjä vain alkaa pelätä koko ajan yhä enemmän. Sama tapahtuu ympäristökoulutuksessa. Jos huomaat koirasi olevan hieman peloissaan tai reagoivan eritavoin kuin toivoit, odota hetki ja katso, muuttuuko tilanne paremmaksi. Jos koirasi reaktio pahenee, se täytyy viedä välittömästi pois tilanteesta, tai muuten otatte ison harppauksen taaksepäin, ja koirasi herkistyy lisää. Jos koirasi on päässyt herkistymään jollekin ärsykkeelle, se voi alkaa reagoida voimakkaammin myös muihin ärsykkeisiin. Siitä saattaa tulla selvästikin herkempi. Esimerkiksi jos koirasi herkistyy ampumaradalla, se saattaa alkaa säpsähdellä myös muita vastaavia miedompia ääniä kuten ovikelloa C ANIS 1/08 25 s atu v as ak p Ta tai ääniä, joihin se ei aiemmin reagoinut lainkaan. On tärkeää muistaa, että tottuminen vie aina pitkän ajan, kun taas herkistyminen tapahtuu suunnilleen sekunnin murto-osassa. Kun siis totutat koiraa erilaisiin ympäristöihin, varmista, että pysyttelet koko ajan turvallisilla vesillä. Jos koirasi on jo herkistynyt, vie pitkään, että pääsette samalle tasolle kuin ennen herkistymistilannetta. 26 C ANIS 1/08 KUINKA VOI HARJOITELLA POIS PELOISTA? Ympäristökoulutuksen aikana tärkeintä on tottuminen. Täytyy vain viedä koiraa erilaisiin ympäristöihin ja huolehtia siitä, että se alkaa reagoida aina vain vähemmän eri ärsykkeisiin. Mutta entä jos koira on oppinut pelkäämään jotain? Voit edelleen käyttää totuttamista, mutta aloita se aivan alusta ja ole- malla niin kaukana pelon kohteesta, ettei koira vielä reagoi siihen. Lisäksi voit käyttää muutamaa muuta työkalua nopeuttaaksesi tottumisprosessia. Ensimmäinen työkalu on vastaehdollistaminen. Jos koirasi pelkää hevosia, voit naksuttaa ja palkita koiraa useita kertoja hevosaitauksen ulkopuolella. Hevosen haju, joka aiemmin aiheutti koirallesi pelkoreaktion, saa vähitellen aikaan kuolaamista, hännän heiluttamista ja muita iloisuuden merkkejä. Vastaehdollistuminen on alkanut. Vastaehdollistaminen on tärkeää aloittaa niin kaukaa, ettei pelkoreaktiota vielä ilmaannu tai ainakin niin kaukaa, että palkkio vielä toimii palkkiona, muuten toivottua vaikutusta ei synny. Sillä ei ole merkitystä, mitä koirasi tässä tilanteessa tekee, koska tarkoitus on palkita koiraa vain siitä, että se samanaikaisesti näkee, kuulee ja haistaa pelkonsa kohteen. Tottumista voi myös nopeuttaa palkitsemalla koiraa tietystä käytöksestä. Jos koirallasi on jokin temppu, jota se tekee erityisen mielellään, voit teettää sitä lähellä pelon kohdetta. Voit myös palkita koiraa kontaktista tai muusta aivan yksinkertaisesta käytöksestä. Kun koira saa toistuvasti palkkion käytöksestä, jonka se osaa hyvin, tottuminen nopeutuu ja pelko vähenee. Niin kauan kuin koira pystyy syömään tai leikkimään leluilla, kuormitus on sopiva ja tottumista tapahtuu. KRIITTINEN PERIODI Kaikkein paras ajanjakso ympäristökoulutukselle ja sosiaalistamiselle alkaa jo kasvattajan luona kolmen viikon iässä. Le- gendaarisessa tutkimusprojektissaan Scott ja Fuller selvittivät, että pentujen elinviikot 3–12 ovat kriittistä kautta. Kriittisellä kaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin pienillä kokemuksilla on suuri vaikutus eläimen myöhempään käyttäytymiseen. (Scott & Fuller, 1965) ”To draw an analogy, it is a great deal like pulling the trigger on a high-powered rifle. A very small amount of effort causes the bullet to travel at high speed and produce a smashing impact at a great distance.” (Scott & Fuller, 1965) Suomennus: “Kriittistä kautta voidaan verrata kivääriin: hyvin pieni liike liipaisimella lähettää luodin matkaan valtavalla nopeudella ja tuottaa räjähtävän vaikutuksen pitkän matkan päässä.” Koska pennut luovutetaan yleensä 7–8 viikon iässä, uudella omistajalla on vielä noin kuukauden verran aikaa, kunnes sosiaalistamisikkuna sulkeutuu (Gry Löberg, 2007). Tämän kuukauden aikana on tärkeää, että koira saa tavata niin paljon muita (ehdottomasti kilttejä!) koiria ja ihmisiä kuin mahdollista. Pentu on suhteellisen peloton uusia ihmisiä ja tilanteita kohtaan 3–4 kuukauden ikään asti. Sen jälkeen pelot uusia asioita kohtaan alkavat lisääntyä. Tästä syystä kriit- Ta pa ka sv atu s tisen kauden ympäristökoulutus ja sosiaalis- taminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Taitojen ylläpitäminen ei vaadi jatkossa juurikaan panostusta. Jos ympäristökoulutus ja sosiaalistaminen aloitetaan vasta, kun pentu on noin neljän kuukauden ikäinen, ei harjoittelu voi enää korvata kriittisen kauden aikana tekemättömäksi jäänyttä totuttamista – ei, vaikka kouluttaja olisi kuinka taitava tahansa. Tästä syystä on huomattavasti tärkeämpää totuttaa pentu aluksi ympäristöönsä kuin kouluttaa sille tottelevaisuutta, agilityä tai jäljestystä. Näitä asioita voidaan harjoitella koko koiran loppuelämän ajan niin paljon kuin halutaan. Ympäristökoulutus ja sosiaalistaminen on sen sijaan aloitettava välittömästi pennun saavuttua kotiin. Myöhemmin on liian myöhäistä. ESIMERKKI YMPÄRISTÖKOULUTUSSUUNNITELMASTA Vain mielikuvitus rajoittaa ympäristökoulutuksen monipuolisuutta. Alla on esitetty muutamia erilaisia ympäristöjä. Meluisat paikat: - kaupungin keskusta - ostoskeskukset - rakennustyömaa C ANIS 1/08 27 s tu va s ka pa a T - tavarahissi - meluisa parkkitalo - ampumarata Epävakaat alustat: - metsä (pois poluilta!) - portaikot (erityisesti säleikköportaat, joista näkyy läpi) - epävakaat jakkarat / kuormalavat / pöydät ja muut esteet Kulkuvälineet: - auto - vene - linja-auto - juna - lentokone Paikat, joissa on muita koiria: - koirakerhot - koiranäyttelyt Muut eläimet: - lampaat - hevoset - kissat Järjestetyt häiriöt – avustaja tuottaa erilaisia häiriöitä sinulle ja koirallesi: - juoksija juoksee ympyrää - käsien taputus - käskijä (kuten tottelevaisuuskokeiden liikkeenohjaaja) - kattilankansien kolistelu - roskapönttöjen kolina / jätteenkuljetusauto - epäpuhdas laulu kuunnella ja tottua ympäristöön. Varmista, ettei koira missään vaiheessa pelkää eikä tottumisen paha kaksoisveli herkistyminen pääse valloilleen. Jonkin ajan kuluttua huomaat, että koirasi lakkaa katselemasta ympärilleen, ja se rentoutuu. Seuraavan kerran kun menet samaan ympäristöön, huomaat todennäköisesti, että aikaa kuluu huomattavasti vähemmän hämmennyksen loppumiseen. Lopulta totuttautumisaikaa ei tarvita enää juuri lainkaan. Totuttaminen on onnistunut. 2. LEIKKIMINEN / SYÖMINEN Voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen vasta, kun havaitset, että koirasi kykenee leikkimään ykköskohdan ympäristössä (olipa se sitten vaikka ostoskeskus, hissi tai ritiläportaiden tasanne). On tärkeää, että tämä vaihe tulee todellakin vasta toisena – et siis voi hypätä ykkösvaiheen yli. Seuraavaksi sinun täytyy tarkistaa, että koirasi kykenee leikkimään ja että se on kiinnostunut makupaloista samalla lailla kuten tutussakin harjoitteluympäristössä. Koirasi ei ole riittävän tottunut ympäristöön, jos se ei kiinnostu leikistä, eivätkä makupalat maistu. Jos näin käy, koirasi ei ole vielä selvittänyt ensimmäistä vaihetta. Jatka totutusta, kunnes koirasi leikkii ja syö kuten tutussa häiriöttömässä paikassa. KOLMEN VAIHEEN YMPÄRISTÖKOULUTUS Käyttökoirille suosittelen kolmen vaiheen ympäristökoulutusta. Perhekoirille riittää usein ensimmäinen vaihe. 1. Totuttaminen 2. Leikkiminen / syöminen 3. Harjoittelu 3. HARJOITTELU Kun huomaat, että koirasi kykenee leikkimään ja ahmii tarjoamasi makupalat, voit aloittaa kolmannen vaiheen harjoittelun. Älä koskaan harjoittele uudessa ympäristössä ennen kuin olet tarkistanut, että syöminen ja/tai leikkiminen onnistuu. Mene nyt ostoskeskuksen ulkopuolelle, ampumaradalle, portaikkoon, tavarahissiin tai missä ikinä oleskeletkaan – ja harjoittele liikkeitä, jotka olet opettanut koirallesi jo kotona. Palkitse useammin kuin palkitsisit kotona. 1. TOTUTTAMINEN Ensimmäinen vaihe yksinkertaisessa ja helpossa ympäristökoulutuksessa on etsiä harjoitteluun sopiva ympäristö, hankkiutua sinne ja oleskella siellä rauhallisesti sanomatta tai tekemättä mitään. Anna koiran itsenäisesti katsella, haistella, Tässä vaiheessa voit tehdä myös vaikkapa yksinkertaisia hakuharjoituksia totutusalueilla. Kun olette selvittäneet ensimmäisen ja toisen vaiheen esimerkiksi rakennustyömaalla, voit antaa koirasi nähdä maalimiehen katoavan tuolle alueelle ja piiloutuvan. Sen jälkeen voit katsoa, selvittääkö pentu alueella olevat esteet löytääkseen 28 C ANIS 1/08 maalimiehen. Sama yksinkertainen hakuharjoitus voidaan tehdä myös muissa turvallisissa ympäristöissä. Kun teet näin, ympäristökoulutus on kirjaimellisesti sanoen kuin leikkiä! Kun koirasi pystyy tekemään aiemmin opitut liikkeet uudessa ympäristöissä yhtä hyvin kuin kotona, voit onnitella itseäsi. Ympäristökoulutus katsotaan nyt suoritetuksi tuossa ympäristössä ja tilanteessa. Seuraavaksi voitkin siirtyä toisenlaiseen totuttamisympäristöön. YHTEENVETO Ympäristökoulutus ja sosiaalistaminen ovat tärkeimpiä asioita, joita pitää tehdä pennun kanssa niiden ensimmäisten viikkojen jälkeen, kun se muuttaa kotiisi. Kriittinen kausi, jolloin pienet tapahtumat vaikuttavat suuresti koiran loppuelämään, kestää 12 viikon ikään saakka. Käytä koulutuspäiväkirjaa, johon voit kirjata, kuinka monta kertaa olet missäkin tilanteessa harjoitellut ja kirjaa ylös, miten harjoitus sujui. Voit myös kirjata, missä vaiheessa olet menossa kunkin paikan kohdalla asteikolla: 1) totuttaminen, 2) leikkiminen ja syöminen, 3) harjoittelu. Jos et halua kouluttaa koiraasi näin perusteellisesti, voit vain ottaa pennun mukaasi kaikkiin päivittäisiin aktiviteetteihin. Jos pentu on mukana käytännöllisesti katsoen kaikkialla, minne menet, se saa riittävän ympäristökoulutuksen selvitäkseen jatkossa tässä kummallisessa maailmassa. V iitteet: Svart & Flaten, Laeringspsykologi, Ad Notam Gyldendal 1998 Scott & Fuller, Genetics and the Social Behavior of the Dog, The University of Chicago Press, 1997 Gry Loberg, Valpesosialisering, Canis Forlag, 2007 Koste & Egtvedt, Lydighetstrening I teori og praksis, Canis Forlag, 2005
© Copyright 2024