1. No category

MITÄ TEHDÄ, JOS KOIRA KARKAA/KATOAA
 Ks. yleiset ilmoitteluohjeet
 Koiran kadotessa kannattaa ottaa yhteyttä Etsijäkoiraliittoon:
www.etsijakoiraliitto.fi, päivystysnumero:
040-724 8614. Heiltä saa suullisia neuvoja
ja heillä on myös etsijäkoiria. Jotkut etsijäkoirat etsivät myös kissoja. Muitakin
eläimiä on mahdollista etsiä, kuten kilpikonnia.
Susanna Nyberg ja Salama etsintätyössä.
(Kuva Maija Ankkuri)
 Kadonneen etsiminen aloitetaan heti.
Yritä rauhoittua ja miettiä miksi koira lähti: pelästyikö se vai lähtikö esim. riistan tai
juoksuisen nartun perään? Jos koirasi pelästyy, älä juokse sen perään. Silloin koirasi pelästyy vain entistä enemmän. Koiralla on tapana pyrkiä takaisin, ellei se
lähtenyt pelästymisen takia
 Ellei koira ole kaukana, kutsu (normaalilla äänellä, ei vihaisesti) ja vihellä ja usuta mahdollinen kaverikoira haukkumaan.
Kovallakin äänellä voi huutaa, jos karkuun
yrittäminen on jokapäiväistä. Ulvo, koska
ulvominen on luokse kutsu oman lauman
jäsenille. Aina parempi, jos saat mahdollisen koirakaverin ulvomaan. Jos koira tulee
takaisin, älä moiti sitä karkaamisesta. Tä-
mä pätee myös silloin, kun koira on ollut
pitkään kateissa. Pitkään kateissa olleeseen koiraan kutsu harvoin tehoaa, joten
yleensä huuteleminen on turhaa. Usein
kadonnut koira on kuitenkin niin keskittynyt selviytymiseen, että se muuttuu ”kuuroksi”. Kutsu ei tehoa pentuunkaan, jos se
on päättänyt piileskellä.
 Jos kadonnut koira on hoitokoirasi, ilmoita katoamisesta koiran omistajalle.
 Ellei koira ilmesty näköpiiriin, käynnistä
auto, ehkä se silloin viimeistään porhaltaa
luo, kun luulee sinun lähtevän jonnekin.
(Älä käynnistä, jos koira pelkää autoa/autokyytiä!). Autolla ajelu tuottaa koiranetsinnässä hyvin harvoin tulosta, mutta
poikkeus vahvistaa säännön. Jos sinulla on
tapana polttaa tupakkaa, istu alas ja sytytä
tupakka. Koirasi haistaa sen ja palaa todennäköisesti luoksesi.
 Jos koira ei palaa takaisin, lähde etsimään sitä, mutta jätä karkaamispaikalle
reppusi tai vaatteesi, jotta koira jäisi paikalle odottamaan, kun olet etsimässä.
Omaa hajua voi jättää neljään ilmansuuntaan. Yritä rauhoittua vaikka se onkin vaikeaa. Jos mukanasi on karkulaisen koirakaveri, etsikää yhdessä ja yritä saada koirakaveri ääntelemään. Mikäli koiraa ei
kuulu, soita jollekin ystävällesi tai perheenjäsenellesi ja pyydä häntä tuomaan
sinulle kertakäyttögrilli tai retkikeitin ja
makkaraa. Myös nuotiolla voi grillata. Jos
lähdet itse autolla hakemaan grilliä, makkaraa tms. on vaarana, että koirasi seuraa
autosi jälkiä ja jää auton alle. Istukaa rauhassa grillaamaan makkaraa tai jotain
muuta hyväntuoksuista. Pysy siis mahdollisimman kauan metsässä. Jos koira ei kuitenkaan palaa luoksesi, jätä metsään tuttu
haju ja ruokaa. Palaa aamulla katsomaan,
odottaako koirasi sinua tai ovatko ruoat
kadonneet.
 Huomioi, että arka nuori pentu on saattanut piiloutua. Jos pentu on pelästynyt ja
lähtenyt esim. isosta koiralaumasta livohkaan, sitä kannattaa etsiä vain lauman kilteimmän koiran kanssa, sen jota se ei pelkää. Ellei pennun hankkimisesta ole pitkä
aika, tai jos emä asuu pennun kotona, etsi
pentua emän kanssa. Alle juoksuikäinen
pentu saattaa hakeutua turvaa etsiessään
ihmisen luo, mutta se voi myös piiloutua
peloissaan. Juoksuiän saavuttanut pentu
saattaa mennä viettien viemänä pitkällekin.
 Jos koira on karannut aitauksen kolosta,
ei koloa saa tukkia ennen kuin koira on
löytynyt, koska se saattaa pyrkiä samasta
aukosta takaisin. Myös aitaukseen jätetään
tuttu tuoksu ja ruokaa.
 Jos koira on lähtenyt pihasta, pyydä jotain ihmistä viemään sinut autolla vähän
matkan päähän ja kävele sieltä kotiin. Jos
perheessä on muita koiria, ota koirakaveri
mukaan. Voit myös tehostaa hajujälkeä
lihaliemellä. Tee neljään ilmansuuntaan
hajujälki, joka tuo kotiin, ja grillaa pihallasi.
 Koiralle jätetty ruoka on hyvä peittää,
ettei se houkuttele lintuja syömään. Kesällä on varottava myös ruokaa, joka kelpaa
muurahaisille sekä helposti pilaantuvaa
ruokaa. Paikalle, jossa ei ole muurahaisia,
voi jättää esimerkiksi kermaviiliä, raejuustoa, raakaa jauhelihaa, pakastettua sulatettua naudan vatsalaukkua, keitettyä sydäntä
tai kieltä keitinvesineen sekä sitä kuivamuonaa, jota koira on tottunut syömään.
Houkuttimeksi voi jättää myös esimerkiksi
pieniä määriä makkaraa, maksaa, siankorvia, naudan vatsalaukkua tai jotain muuta
vahvasti tuoksuvaa koiranherkkua.
 Ellei karkulainen löydy tunnin sisällä,
niin koirasta kannattaa ilmoittaa lähialueen löytöeläintaloihin ja poliisille. Tässä
vaiheessa kannattaa myös yrittää hankkia
etsintäapua.
 Etsi koiraa pienellä porukalla, jotta se ei
pelästy. Karkuria etsitään rauhallisesti ja
metelöimättä. Kerro ohjeet myös etsinnässä auttaville.
 Käytä apuna perheen toista koiraa tai
kaverikoiraa. Koira on parempi etsimään
kuin ihminen. Käytä vain yhtä koiraa kerrallaan. Iso lauma todennäköisesti pelästyttää karkurin ja karkottaa sen muualle.
Jos karannut koira on uros, juoksuaikainen
narttu saattaa houkutella sen paikalle.
Muulloinkin mielenkiintoinen koira voi
herättää irrallaan olevan koiran mielenkiinnon niin, että se tulee lähemmäksi.
 Jos käytetään vierasta koiraa, etsitään
vain valoisaan aikaan. Etsivälle koiralle
annetaan etsittävän haju esim. petivaatteen
palasesta, kaulapannasta tms. Ne säilytetään puhtaassa muovipussissa tai lasipurkissa. Etsiminen perustuu etsittävän yksilölliseen ominaistuoksuun. Koiran hajuaisti on 1,5 miljoonaa kertaa voimakkaampi
kuin ihmisen. Etsijä pidetään liinassa, ettei
sekin katoa tai joudu esim. heikoille jäille
tai liikenteen jalkoihin.
 Jos koiralle on jätetty ruokaa jonnekin,
ei ruokintapaikan lähelle kannata mennä
vieraan koiran kanssa. Etsittävä koira voi
tällöin kokea, että sen reviirille on tunkeuduttu ja vaihtaa maisemaa.
 Jos koirasi on pentu, sairas, vanha tai se
on lähtenyt karkuun hihna/flexi perässään,
kannattaa mahdollisimman pian kysyä,
ehditäänkö koiraa tulla koulutetun etsijäkoiran kanssa etsimään. Samoin on laita,
jos koira joutuu auton töytäisemäksi. Muita koiria etsitään resurssien mukaan.
 Maaseudulla tutkitaan koiran kanssa tai
ilman omat ja lähinaapureiden kaivot
(etenkin huonokantiset), ladot, viljasiilot
(avosiilot), perunakellarit (kellariin voi
päästä tuuletusaukostakin), kuivurikuopat,
kannettomat kuopat ja muut loukut, joihin
karkulainen on voinut pudota ja joista se
ei pääse pois. Tutuille naapureille kannattaa soittaa ja pyytää palvelusta, eli tarkastamaan siilot, kaivot, kuopat jne. Olisi hyvä saada joku paikkakuntalainen soittamaan läpi kaikki karkaamisseudun maatalot ja pyytää tarkastamaan tontillaan olevat siilot, kaivot, kuopat jne. Koiria putoaa
kovin usein esim. kaivoihin. Kuulostele
vielä aamuvarhaisella, jolloin on hiljaista,
kuuluuko koirasi ääntä jostain. Talvikelillä
huomioidaan myös heikot jäät.
 Kadonnut koira yleensä pakenee etsijöitään. Se siis yritetään houkutella luokse tai
sille jätetään tuttu haju (esim. koiran peti,
lempilelu, lakana omistajan sängystä,
omistajan vaatteita tms.) ja ruokaa. Koiraa
ei siis lähestytä, eikä lähdetä porukalla
tarkistamaan lähiympäristöä kohta kohdalta. Tällainen etsintä vain pelästyttää koiran
kauemmas. Avuliaat ystävät voi valjastaa
ilmoituksia jakamaan. Harvaan asutulla
alueella kannattaa soittaa ovikelloa, kertoa
kadonneesta koirasta ja jättää katoamisilmoitus joka kotiin. Niihin taloihin, missä
isäntäväki ei ole kotona, jätetään lappu
karkulaisesta postilaatikkoon.
la, jossa koirasta on saata useita havaintoja. Grillatun ruuan tuoksu leviää laajalle.
Mm. huoltoasemilla myydään alumiinifoliossa olevaa kertakäyttögrilliä. Myös nuotiolla voi grillata. Jotta koira saataisiin
asettumaan grillaamispaikalle, viedään
tuttu haju ja ruokaa. Vain tuttujen ihmisten kannattaa houkutella koiraa siellä.
 Etsimistä ei kannata lopettaa vaikka se
tuntuisi toivottomalta. Useimmat karanneet löytyvät ensimmäisten katoamisen
jälkeisten päivien aikana tehokkaan ilmoittelun ansioista. Jotkut lemmikkinsä
kadottaneet ovat ottaneet jopa töistä lomaa, jottei etsiminen keskeytyisi.
 Ellei karkuria löydetä, karkaamispaikalle
viedään ruokaa ja tuttu haju ennen kuin
lähdetään kotiin huilaamaan. Etsintää ei
lopeteta siihen vaan sitä jatketaan seuraavana päivänä. Jotkut etsivät läpi yönkin.
Omistajan kannattaa mieluummin jäädä
paikoilleen istumaan ja grillata jotain hyvän tuoksuista kuin kävellä metsää ristiin
rastiin ja huudella äänensä käheäksi. Koira
pelästyy helposti paniikissa olevaa omistajaansa. Yritä siis rauhoittua, vaikka se onkin vaikeaa, istua aloillasi ja tuoksua tutulta.
 Jos koiraa ei ole seuraavaan päivään
mennessä löytynyt, aloitetaan laajempi
ilmoittelu.
 Ellei naapurissa tai muissa tutuissasi ole
avuliaita koiraihmisiä, tarkistakaa onko
karkaamisseudulla etsintäjoukkoja:
www.etsintajoukot.net
 Tutki jokainen saamasi havainto koirasta. Osa niistä saattaa olla vääriä, mutta älä
anna periksi. Jokaiseen havaintopaikkaan
on hyvä viedä ilmoituksia. Kannattaa
myös jättää koiranruokaa niihin paikkoihin, joissa koira on nähty. Käy tarkistamassa ruokintapaikat.
 Hyvä nälkäisen koiran houkuttelukeino
on makkaran, broilerin (huom. ei broilerinluita koiralle!) tms. grillaaminen alueel-
 Merkkaa kartalle havaintopaikat ja tutki
onko niissä toistuvuutta. Usein koira kulkee samoja reittejä.
 Kun ruoka alkaa hävitä tietystä paikasta,
lisää ruokaa tuo vain kadonneen koiran
perheen jäsen tai kaksi jäsentä. Jos ruokintapaikalla käy useampia ihmisiä tai muita
koiria, voi kadonnut koira pelästyä ja lähteä pois. Jos epäilet, että kissa tai supi syö
jättämäsi ruoat, jätä suuri lenkkimakkaran
pala ja laita ruokaa kiinni kupin reunoihin.
Kissa ei pysty syömään suuria makkaran
paloja, eikä supi nuole kupin reunoja.
 Kun koira on paikallistettu, alkaa kiinniottaminen. Suurin osa kadonneista koirista ”villiintyy” eivätkä ne välttämättä
tunnista omistajaansa eivätkä tule luokse
kutsuttaessa. On hyvä valmistautua siihen,
että näin saattaa käydä.
 Jos pääset näköetäisyydelle koirasta, istu
paikallasi ja pysyttele rauhallisena. Tärkeintä on, ettet pelästytä koiraa. Älä lähesty etsittävää koiraa, vaan anna sen lähestyä itseäsi. Älä katso koiraa suoraan silmiin, koska koira tulkitsee sen uhkaukseksi. Muita koiraa rauhoittavia eleitä ovat
haukottelu, pään pois kääntäminen ja
maanpinnan tutkiminen. Sitä voi myös
houkutella luokse kyykistymällä maahan
"tutkimaan" herkkupalaa. Yritä vaikuttaa
välinpitämättömältä, niin koira ei koe sinua uhkaavana.
 Koiria voidaan houkutella tulemaan
luokse perheen toisen koiran, koirakaverin
tai lelun avulla. Lelun avulla koira saadaan innostumaan leikkimisestä niin, että
se unohtaa varovaisuutensa. Etenkin pentuja houkuteltaessa kannattaa leikkiä sen
lempilelulla. Jos sinulla on oma koira mukana, houkuta se leikkimään. Uroskoiria
voidaan houkutella tulemaan luokse myös
juoksuaikaisen nartun avulla. Vie paikalle
vain yksi houkuttelukoira kerrallaan, ettei
houkuteltava pelästy!
 Jos koira ei heti uskalla tulla luokse, sen
lähelle voi heitellä herkkupaloja. Herkkupaloja heitetään kerta kerralta lähemmäs
ihmistä, niin että koira lopulta uskaltaa
tulla kosketusetäisyydelle.
 Kun koira on kosketusetäisyydellä, sen
annetaan haistella kättä. Koiralle voi myös
tarjota makupalan ja ottaa samalla toisella
kädellä tukevasti kiinni kaulapannasta. Jos
koiralla ei ole kaulapantaa, niin varaudu
silmukkahihnalla. Koiralle puhellaan kaiken aikaa rauhallisesti. Tuntemattoman
koiran päätä tai selkää ei pidä taputtaa tai
silittää. Koiralla pitää olla mahdollisuus
väistää lähestyvää ihmistä - nurkkaan ahdistettu koira saattaa käyttäytyä aggressiivisesti.
 Jos koira ei tule lähelle niin jätä sille
ruokaa sekä tuttuja hajuja ja palaa illalla
tai seuraavana päivänä takaisin ja yritä
uudestaan.
 Jos karkuteillä olevan on äskettäin kotia
vaihtanut täysikasvuinen koira ja kasvattaja tai koiran edellinen omistaja lähestyy
koiran valitsemaa reviiriä, on mahdollista
että pakoilija ”antautuu.”
 Jos karkulainen pysyttelee määrätyllä
alueella eikä tule luo, se pyydystetään
loukulla, houkutellaan autoon tai aitaukseen.
Pyydystä villiintynyt koira ruokintapaikalta loukun avulla
Loukuttaminen on turvallinen tapa saada
vapauden makuun päässyt koira kiinni.
Koirat villiintyvät yllättävän nopeasti,
mutta ne toipuvat yleensä hyvin kokemuksistaan. Tosin jotkut karkulaiset eivät mene loukkuun. Loukkuja voi tiedustella lainaksi eläinsuojeluyhdistyksistä, löytö-
eläinten talteenottopaikoista, eläinsuojeluvalvojilta, terveystarkastajilta, metsästäjiltä, koiraetsijöiltä jne. Koiraetsijöillä on
isoillekin koirille tarkoitettuja loukkuja.
Loukkua ei saa virittää vieraalle maalle
ilman maanomistajan lupaa. Loukun päälle kiinnitetään lappu, josta käy ilmi loukuttamissyy ja loukuttajan puhelinnumero.
Kun saat ruokittua koiraa tiettyyn paikkaan, tuo ruokintapaikan läheisyyteen
loukku. Loukkua ei tule sijoittaa liian lähelle (vaan n. 100 m päähän) ruokintapaikkaa ettei koira pelästy sitä. Loukun
pohjalle laitetaan hiekkaa ja loukku yritetään naamioida muutenkin metsään sopivaksi. Hiekan päälle loukun pohjalle laitetaan koiran oma peitto tmv. Ensin loukkua
ei pidetä laukaisuvalmiina. Sinne tehdään
ruokavana. Voidaan käyttää esimerkiksi
makkaravanaa, broilerinlihaa tai jotain
muuta koiran herkkua. Pelkkä kuivamuona ei ole riittävän houkuttelevaa. Ruokaa
on siis myös loukun ulkopuolella, jotta
arka koira vahingossa kävelisi loukkuun
asti ruokavanaa seuraten. Kun koira on
uskaltanut syödä loukustakin, viritetään
loukku. Loukku tulee tarkistaa usein oman
koiran ja muidenkin eläinten vuoksi.
Loukku on tarkistettava vähintään kerran
päivässä kesällä ja kahdesti talvella. Pakkasella on tärkeää huolehtia, että loukku
on tuulensuojaisessa paikassa, jotta loukkuun jäänyt eläin ei palele. Loukun paikka
kannattaa pitää salassa. Jos loukulle menee uteliaita ihmisiä tai vieraita koiria, voi
karannut koira kokea, että sen reviirille on
tunkeuduttu. Tällöin on suuri vaara, että
kadonnut koira etsii itselleen uuden rauhallisemman reviiripaikan. Etsijäkoirakaan ei saa mennä lähelle loukkua. On
parasta, että loukun käy tarkistamassa vain
etsijäkoiran omistaja(t) tai jos koiraa loukutetaan kaukana kotoa, loukun tarkastaa
ja ruokaa lisää aina yksi ja sama henkilö.
Jos loukkuun menee vieras koira, se toimitetaan kunnan talteenottopaikkaan!
Kun saat koiran takaisin, käytä se eläinlääkärissä, jos se oli pitkään karkuteillä. Jos koira on ollut pitkään pakkasessa,
totuta se pikku hiljaa lämpöön. Jos koira
vaikuttaa erityisen sairaalta, horjuu eikä
ole lainkaan oma itsensä, lääkäriin pitää
päästä heti!
Tekstin kokosi & muokkasi Ulla Räsänen
seuraavista lähteistä, joissa tekstit kokonaisuudessaan: www.karkurit.fi,
www.koiraetsijat.fi,
www.etsijakoirat.info, www.hesy.fi.
Tekstiä on muokattu Marja Huovilan antamien lisävinkkien mukaan.