Suositus
SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ SUOSITUS 13/2013 PISTORASIAN ASENNUS SAMAAN TILAAN BIDEE –SUIHKUN KANSSA Kysymys: Onko bidee (bidé) -suihkulla vaikutusta pistorasian asennuskohtaan? 2015 SÄHKÖINFO OY 2 SUOSITUS 13/2013 PISTORASIAN ASENNUS SAMAAN TILAAN BIDEE –SUIHKUN KANSSA Suositus: Kylpy- ja suihkutiloja koskevan standardin SFS 6000-7-701 soveltamisalan mukaan kyseisen standardin erityisvaatimukset koskevat sähköasennuksia tiloissa, joissa on kiinteä kylpyamme tai koko vartalon pesemiseen tarkoitettu suihku ja näitä ympäröiviä alueita. Pelkkä bidee-suihku ei siis tee tilasta erikoistilaa, joka edellyttäisi erityisvaatimuksia 2015 SÄHKÖINFO OY 3 SUOSITUS 16/2013 MUUNTAMOAUTOMAATIO JA EROTTIMEN TOIMINTA Kysymys: Miten varmistetaan erottimen kolminapainen toiminta työkohteen erottamisessa? Pitääkö muuntamossa käydä varmistamassa erottimen erotustoiminta, kun käytetään muuntamon erottimen kaukokäyttöä? Voiko päätyömaadoittaa tarkastamatta paikan päällä erottimen asentoa? Mikä on luotettava asennonosoitin tässä tapauksessa, kun tieto tulee kuitenkin vain yhdestä vaiheesta mikrokytkimen kautta? Kohteissa voi olla tai ei ole kapasitiivinen jännitteenilmaisin. 2015 SÄHKÖINFO OY 4 SUOSITUS 16/2013 MUUNTAMOAUTOMAATIO JA EROTTIMEN TOIMINTA Suositus: SFS 6002 (2005) kohdan 6.2.3 Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen mukaan: Jännitteettömyys pitää todeta sähkölaitteiston kaikista navoista työalueella tai niin lähellä työaluetta kuin on käytännössä mahdollista. Jännitteettömäksi saatettujen osien tila on varmistettava paikallisissa ohjeissa määriteltyjen käytäntöjen mukaisesti. Nämä ohjeet sisältävät esimerkiksi laitteeseen sisäänrakennettujen jännitteenilmaisu-järjestelmien tai erillisten jännitteenkoettimien käytön 2015 SÄHKÖINFO OY Jatkuu… 5 SUOSITUS 16/2013 MUUNTAMOAUTOMAATIO JA EROTTIMEN TOIMINTA Suositus jatkuu: Erillisten jännitteenkoettimien toiminta pitää kokeilla välittömästi ennen käyttöä ja jos mahdollista myös käytön jälkeen. Jos kyseessä on kaapeleilla liitetyt sähkölaitteistot, ja jännitteettömiä kaapeleita ei voida varmasti tunnistaa työkohteessa, on käytettävä muita vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Nämä voivat sisältää sopivien kaapelin katkaisu- tai lävistyslaitteiden käytön Kun sähkölaitteiston jännitteettömyyden varmistamiseen käytetään kaukoohjattuja maadoituserottimia, kauko-ohjaus- tai valvontajärjestelmän pitää siirtää luotettavasti viesti maadoituserottimen kytkentäasennosta 2015 SÄHKÖINFO OY 6 SUOSITUS 17/2013 SÄHKÖTILAN LUKITSEMINEN Kysymys: Voidaanko erotustyössä hyväksyä luotettavaksi erottamiseksi se, että sähkötilan ovi, kuten puistomuuntamon ovi on lukossa, mutta erottimessa ei ole lukitusmahdollisuutta. Ovet saattavat avautua esim. ilkivallasta tai ikääntymisen myötä. 2015 SÄHKÖINFO OY 7 SUOSITUS 17/2013 SÄHKÖTILAN LUKITSEMINEN Suositus: SFS 6002 (2005) kohdassa 6.2.2 Jännitteen kytkemisen estäminen todetaan mm: ”Kaikki sähkölaitteiston erottamiseen työskentelyä varten käytetyt kytkinlaitteet pitää varmistaa uudelleenkytkentää vastaan mieluimmin lukitsemalla käyttömekanismi. Jos lukituslaitteita ei ole käytettävissä, pitää käyttää vastaavia vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä uudelleenkytkennän estämiseksi”. Jatkuu… 2015 SÄHKÖINFO OY 8 Suositus 17/2013 SÄHKÖTILAN LUKITSEMINEN Suositus jatkuu: Saman kohdan kansallisessa lisävaatimuksessa todetaan mm: ”Jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään lukitsemalla erotuslaite tai sen sijaintitila” ”Erotuskohta tai ohjauselin on lisäksi varustettava tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa kielletään kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana” 2015 SÄHKÖINFO OY 9 SUOSITUS 20/2013 SIIRRETTÄVÄN TYÖMAADOITUSVÄLINEEN KORJAUS Kysymys: Onko siirrettävän työmaadoitusvälineen korjaaminen sallittua? 2015 SÄHKÖINFO OY 10 SUOSITUS 20/2013 SIIRRETTÄVÄN TYÖMAADOITUSVÄLINEEN KORJAUS Suositus: Yleisesti laitteiden korjaaminen on mahdollista vain valmistajan antamien huolto- ja korjausohjeiden mukaisesti. Lisäksi standardin SFS-EN 61230 ”Jännitetyöt. Siirrettävät työmaadoitusvälineet tai työmaadoitus- ja oikosulkuvälineet” opastavissa tiedoissa todetaan mm: • Kohta C.3.2.1, silmin havaittavat viat johdineristyksessä tai johtimen kuoriutuminen paljaaksi on aina tulkittava vakavaksi viaksi ja väline tulisi näissä tapauksissa poistaa käytöstä. 2015 SÄHKÖINFO OY 11 SUOSITUS 1/2014 SÄHKÖASENNUSTEN DOKUMENTAATIOSSA ESITETTÄVÄKSI VAADITUT TIEDOT Kysymys: SFS 6000 (2012) kohdassa 514.5.1 sanotaan: Dokumenttien tulee sisältää seuraavat yksityiskohtaiset tiedot, siltä osin kuin ne ovat tarpeen kussakin asennuksessa: • johtimien tyypit ja poikkipinnat • virtapiirien pituudet, joita tarvitaan suojausta tai jännitteen alenemaa koskevien laskelmien tekemiseen (yleensä riittää mitoituksessa käytetyt maksimipituudet) • suojalaitteiden lajit ja tyypit • suojalaitteiden mitoitusvirrat tai asettelut • prospektiiviset oikosulkuvirrat ja suojalaitteiden katkaisukyvyt. Nämä tiedot pitää olla käytettävissä asennuksen jokaisesta piiristä. Pitääkö prospektiiviset oikosulkuvirrat laskea jokaisesta piiristä vai ei? 2015 SÄHKÖINFO OY 12 SUOSITUS 1/2014 SÄHKÖASENNUSTEN DOKUMENTAATIOSSA ESITETTÄVÄKSI VAADITUT TIEDOT Suositus: Vikasuojaustarkastelussa varmistetaan, että vaihe- ja suojajohtimen välisessä viassa oikosulkuvirta on riittävä nopean poiskytkennän aikaansaamiseksi. Käytännössä tulee selvittää kunkin suojalaitetyypin pienimmät vikavirrat keskuksissa sekä määrittää näin saadut suurimmat sallitut ryhmäjohtopituudet. Vaihtoehtoisesti voidaan määrittää myös pienin oikosulkuvirta ryhmäjohdon päässä, jos johtopituus tiedetään. Ryhmissä, joissa on VVS lisäsuojana, suojaus toteutuu vikavirtasuojalla. 2015 SÄHKÖINFO OY 13 SUOSITUS 1/2014 SÄHKÖASENNUSTEN DOKUMENTAATIOSSA ESITETTÄVÄKSI VAADITUT TIEDOT Suositus jatkuu: Oikosulkusuojauksen toimivuuden varmistamiseksi täytyy selvittää suurimmat ja pienimmät oikosulkuvirrat keskuksissa ja tarvittaessa myös pienin oikosulkuvirta ( L-N ) ryhmäjohdon päässä. Suojaustarkasteluun vaikuttaa se, että käytetäänkö oikosulkusuojana ylikuormitussuojasta erillistä suojalaitetta, vai onko ylikuormitussuoja ja oikosulkusuoja yhteinen. Mikäli käytetään yhteistä ylikuormitus- ja oikosulkusuojaa, täytyy varmistaa, että ylikuormitussuojaus toteutuu ja että suojalaitteen katkaisukyky on riittävä. jatkuu… 2015 SÄHKÖINFO OY 14 SUOSITUS 1/2014 SÄHKÖASENNUSTEN DOKUMENTAATIOSSA ESITETTÄVÄKSI VAADITUT TIEDOT Suositus jatkuu: Katkaisukykyä arvioitaessa tulee käyttää vertailukohtana prospektiivista oikosulkuvirtaa, jolloin sulakkeen oikosulkuvirtaa rajoittaa vaikutusta ei voida ottaa huomioon. Virtaa rajoittava vaikutus voidaan kuitenkin ottaa huomioon keskuksen oikosulkukestoisuutta määritettäessä. jatkuu… 2015 SÄHKÖINFO OY 15 SUOSITUS 1/2014 SÄHKÖASENNUSTEN DOKUMENTAATIOSSA ESITETTÄVÄKSI VAADITUT TIEDOT Suositus jatkuu: Tarvittavat tiedot ovat siis: • suojalaitteen sijoituspaikan (tavallisesti keskuksen) maksimi oikosulkuvirta suojalaitteen katkaisukyvyn kannalta ja lisäksi keskuksen oikosulkulujuuden kannalta. • virtapiirin minimi oikosulkuvirta suojalaitteen toiminnan kannalta ja maksimi oikosulkuvirta johdon oikosulkulujuuden kannalta Erillistä oikosulkusuojaa käytettäessä tarkistetaan suojauksen toteutuminen laskentakaavan tai valmiiksi laskettujen taulukoiden avulla. 2015 SÄHKÖINFO OY 16 SUOSITUS 2/2014 24 V DC –PIIRIEN ERISTYSTILAN MITTAAMINEN Kysymys: Laajaan sähkönjakelun kokonaistoimitusprojektiin voi sisältyä iso määrä erinäisiä ohjauskaapeleita, joissa jännitetaso on joko 230 V AC, 110 V DC tai 24 V DC. Samoin myös iso määrä Nomak- ja Jamak-tyyppisellä kaapelilla tehtävää kenttälaiteinstrumentointia, enimmäkseen automaatioon liitettäviä ohjauksia ja signaaleja, joissa jännitetaso on 24 VDC. Tähän asti olemme eristysvastusmitanneet kaikki voimakaapelit ja syöttökaapelit. Myös isommat komponentit, kuten keskusten pääkiskostot, generaattorin käämit, muuntajan käämit, moottorin käämit ja vastaavat olemme tietenkin mitanneet. Ohjauskaapeleita, mittauskaapeleita ja 24 V DC-piireihin liittyviä kaapeleita emme ole lainkaan mitanneet. Kysymys jatkuu… 2015 SÄHKÖINFO OY 17 SUOSITUS 2/2014 24 V DC –PIIRIEN ERISTYSTILAN MITTAAMINEN Kysymys jatkuu: Nyt on joiltakin tahoilta esitetty että nämäkin tulisi mitata ja on myös vaadittu että esimerkiksi jännite- ja virtamittauspiiritkin (jännite- ja virtamuuntajien toisiopiirit) tulisi mitata. Mitä siis oikein tarkoitetaan standardin SFS 6000 osan 6 Tarkastukset eristysvastusmittaukset osiolla ja onko tätä alettu nyttemmin tulkitsemaan toisin? Onko asia niin että KAIKKI sähkökeskuksesta ja ohjauskaapista ulos lähtevät kaapelit, jännitetasosta riippumatta, tulee eristysvastus mitata suojamaata vasten ja lisäksi SELV- ja PELV- piirien osalta ne tulee mitata muiden piirien jännitteisiä osia vasten? Tuleeko täten myös keskuksen ja automaatiokaapin tai vastaavan sisäinen johdotus myös kaikilta osin eristysvastus mitata? 2015 SÄHKÖINFO OY 18 SUOSITUS 2/2014 24 V DC –PIIRIEN ERISTYSTILAN MITTAAMINEN Suositus: Pienoisjännitteisten piirien erotuksen varmentamisvaatimukset riippuvat siitä, mitä standardia laitteiston rakentamisessa sovelletaan. Esim. keskuksille tehdään normaalisti jännitekoe ja pinta- ja ilmavälien mittaukset valmistuksen yhteydessä. Tätä mittausta ei tarvitse enää käyttöpaikalla toistaa. Myös kone- ja instrumentointiasennuksille noudatetaan omia standardeja Jos asennus kuuluu SFS 6000 piiriin, mittaukset toteutetaan SFS 6000 (2012) kohdan 61.3.3 mukaan. jatkuu… 2015 SÄHKÖINFO OY 19 SUOSITUS 2/2014 24 V DC –PIIRIEN ERISTYSTILAN MITTAAMINEN Suositus jatkuu: Asennuksen eristysresistanssi todetaan yksiselitteisesti, että eristysresistanssi on mitattava kaikkien jännitteisten johtimien ja maadoitusjärjestelmään kytketyn suojajohtimen väliltä. Palovaarallisissa tiloissa eristysresistanssi suositellaan mitattavaksi lisäksi kaikkien jännitteisten johtimien väliltä. Kohtien 61.3.4.1 ja 61.3.4.2 mukaisesti SELV-järjestelmän jännitteisten osien erotus muiden virtapiirien jännitteisistä osista ja maasta todetaan mittaamalla eristysresistanssi. PELV-järjestelmän jännitteisten osien erotus muiden virtapiirien jännitteisistä osista todetaan mittaamalla eristysresistanssi käyttömaadoitus PELV-piiristä irrotettuna. FELV-järjestelmät mitataan kuten verkkojännitteiset piirit. 2015 SÄHKÖINFO OY 20 SUOSITUS 3/2014 TILAPÄISLAITTEISTON MAADOITUSELEKTRODI Kysymys: Tuleeko tilapäislaitteistolle, esim. työmaakeskukselle, olla oma maadoituselektrodi, vai riittääkö enintään 200 m etäisyydellä jakeluverkossa oleva elektrodi? Esimerkiksi rakennustyömaalla maadoituselektrodia ei välttämättä voida sijoittaa lopulliseen sijoituspaikkaansa työmaan alkuvaiheissa. 2015 SÄHKÖINFO OY 21 SUOSITUS 3/2014 TILAPÄISLAITTEISTON MAADOITUSELEKTRODI Suositus: Maadoituselektrodin rakentamista vaaditaan yleensä sähköliittymälle tai laajassa sähköliittymässä kaukana pääkeskuksesta sijaitsevalle rakennukselle, jota syötetään TN-C-järjestelmällä. SFS 6000 (2012 painos) mukaan muut kiinteän asennuksen rakennukset tulee syöttää TN-S järjestelmällä. Jos työmaakeskus syöttää esim. tilapäistä työmaata tai näyttelyä varten ja syöttö verkosta toteutetaan TN-S-järjestelmällä, ei järjestelmään tarvita maadoituselektrodia. Rakennustyömaalla, jossa käytetään tulevaa kiinteän asennuksen pääkeskusta työmaakeskuksena, maadoituselektrodi pitää rakentaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 2015 SÄHKÖINFO OY 22 SUOSITUS 4/2014 KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS LAAJENNUSTÖISSÄ Kysymys: Kun olemassa olevaa asennusta esimerkiksi laajennetaan, missä laajuudessa käyttöönottotarkastuksen yhteydessä on tarkastettava vanhaa, olemassa olevaa asennusta? 2015 SÄHKÖINFO OY 23 SUOSITUS 4/2014 KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS LAAJENNUSTÖISSÄ Suositus: Laajennustöiden käyttöönottotarkastuksesta on annettu ohjeita SFS 6000-6 ja SFS 6000-8-802 standardeissa. Tarkastustarve riippuu laajennuksen luonteesta ja suuruudesta. Olemassa olevaa asennusta tarkastetaan harkinnan mukaan. Jos siellä havaitaan selkeitä puutteita, ne kirjataan ja ilmoitetaan laitteiston haltijalle. jatkuu… 2015 SÄHKÖINFO OY 24 SUOSITUS 4/2014 KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS LAAJENNUSTÖISSÄ Suositus jatkuu: Yleisissä laajennustoimenpiteissä tehdään ainakin seuraavat tarkastukset: • Jos esim. lisätään ryhmäjohto olemassa olevaan keskukseen, uuden ryhmäjohdon suojajohtimen jatkuvuus ja eristysresistanssi pitää mitata • Jos asennetaan uusi keskus, myös vanhojen suojajohtimien jatkuvuus on varmistettava keskukselle asti • Eristysresistanssi mitataan silloin, kun epäillään eristysresistanssin heikentyneen esim. johtimien eristyksen murenemisen takia. 2015 SÄHKÖINFO OY 25 VIKAVIRTASUOJAKYTKIN REMONTTIKOHTEESSA Kysymys: 90-luvulla rakennettuun omakotitaloon tehdään pesuhuoneremontti (asunnon jakokeskuksessa ei ole vikavirtasuojia). Pistorasiallinen peilikaappi vaihdetaan vastaavanlaiseen uuteen. Saako syötön jättää ilman vikavirtaa kuten tähänkin asti? Jos lisään pesuhuoneeseen pistorasian, saako se lain mukaan olla ilman vikavirtaa, sen ajan säännöksillä asennettuna? 2015 SÄHKÖINFO OY 26 VIKAVIRTASUOJAKYTKIN REMONTTIKOHTEESSA Vastaus: Silloin kun sähkölaite vaihdetaan rikkoontumisen tai jonkun muun syyn takia samaan paikkaan, missä aiempi laite on ollut, on kyseessä korjaustyö. Korjaustyössä laitteen voi yleensä korvata vastaavanlaisella, mikäli asennus on täyttänyt alkuperäisen asennusajankohdan vaatimuksen. Tässä tapauksessa peilikaapin pistorasian voi jättää ilman vikavirtasuojaa, vaikka toki pistorasian suojaaminen vikavirtasuojalla on suositeltavaa. Silloin kun pesuhuoneeseen lisätään pistorasia, se tulee suojata enintään 30 mA vikavirtasuojalla. 2015 SÄHKÖINFO OY 27 VANHOJEN NOLLATTUJEN JA MAADOITTAMATTOMIEN RYHMÄJOHTOJEN VIKAVIRTASUOJAUS? Kysymys: Miten saneerauskohteissa pitäisi toimia nollattujen ja maadoittamattomien ryhmien vikavirtasuojauksen kanssa? Voiko nämä ryhmät suojata vikavirtasuojalla? 2015 SÄHKÖINFO OY 28 VANHAT NOLLATUT JA MAADOITTAMAOTTOMAT RYHMÄJOHDOT Suositus: Vikavirtasuoja mittaa vaihe- ja nollajohtimien virtojen summaa ja jos summavirta on suurempi kuin vikavirtasuojan nimellistoimintavirta, suojalaite laukeaa. Kun käytössä on virtapiiri, jossa on ainoastaan vaihe- ja nollajohdin (esimerkiksi maadoittamaton pistorasia), normaalitilanteessa vaihe- ja nollavirta ovat samansuuruisia, mutta erisuuntaisia, eikä vikavirtasuoja laukea. Jos virtapiiriin tulee eristysvika ja laite on sijoitettu siten, että osa nollavirrasta harhautuu muihin johtaviin rakenteisiin, vikavirta laukeaa, mikäli nimellistoimintavirta ylittyy. Esteitä virtapiirin suojaamiseksi vikavirtasuojalla ei kuitenkaan ole, vaikka suojalaitteen toiminta ei ole yhtä luotettavaa, kuin virtapiirissä, jossa on suojajohdin. suositus jatkuu… 2015 SÄHKÖINFO OY 29 VANHAT NOLLATUT JA MAADOITTAMAOTTOMAT RYHMÄJOHDOT Suositus jatkuu… Mikäli pistorasia on nollattu, mahdollisessa vikatilanteessa paluuvirta saattaa kokonaisuudessaan kulkea nollajohdinta pitkin, jolloin vikavirtasuoja ei välttämättä laukea. Jos osa vikavirrasta harhautuu muihin johtaviin rakenteisiin, vikavirtasuoja saattaa laueta. Samoin voi tosin käydä myös tilanteessa, jossa nollattuun pistorasiaan on kytketty suojamaadoitettu laite, joka on yhteydessä johtaviin rakenteisiin. Vikavirtasuoja voi laueta, vaikkei eritysvikaa olisikaan. Tästä syystä virtapiiriä, jossa on nollattu pistorasia, ei voi suojata vikavirtasuojalla. Haluttaessa suojata nollattu pistorasia vikavirtasuojalla, vikavirtasuoja tulee olla pistorasian yhteydessä. 2015 SÄHKÖINFO OY 30 VAPAA-AJAN ASUNNON TILALUOKITUS Kysymys: Millaiseksi tilaksi luokitellaan vapaa-ajan asunnot, jos ne pidetään talvella kylmänä? Suositus: Vapaa-ajan asuntojen sisätilat luokitellaan kuiviksi tiloiksi. Kuivalla tilalla tarkoitetaan huonetta tai sen osaa, jossa ilma on niin kuivaa, ettei seinille, kattoon tai sähkölaitteiden pinnalle normaalikäytössä tiivisty kosteutta. Yleensä kuivissa tiloissa lämpötila on välillä -5 °C – + 40°C, mutta vapaa-ajan asuntojen asuinhuoneet katsotaan olevan kuivia tiloja, vaikka lämpötila on tätä alhaisempi. 2015 SÄHKÖINFO OY 31 RYHMIEN TUNNISTUS KESKUKSESSA Kysymys: SFS 6000 edellyttää, että nolla- ja suojamaajohtimista pitää olla eroteltavissa mihin ryhmään kukin kuuluu. Miten tämä tapahtuu keskuksessa? Laitetaanko johtimiin numerot vai riittääkö perinteinen johtimista nykiminen, siihen että tiedetään mikä on mikin? Suositus: Standardin SFS 6000 vuoden 2007 painoksessa kysymyksessä mainittu asia oli suosituksena, ja standardin SFS 6000 vuoden 2012 painoksessa asia on esitetty opastavan liitteen suosituksena. Liittimet suositellaan varustettavaksi tunnuksilla, esim. ryhmänumeroilla, ellei niitä pysty tunnistamaan sijaintinsa puolesta. Jakokeskusstandardin vaatimuksena sen sijaan on, että kaikilla keskukseen tulevan ja lähtevän johdon nolla- ja suojajohtimilla on omat erilliset liittimensä. 2015 SÄHKÖINFO OY 32 0-LUOKAN PISTORASIOIDEN VAIHTAMINEN SANEERAUKSESSA MAADOITETUIKSI Kysymys: Saneeraamme vanhaa taloa ja haluaisimme vaihtaa nollaluokan pistorasioiden tilalle maadoitetut. Kevi-johdin lisätään mahdollisimman pitkälle, mutta miten on vikavirtasuojauksen kanssa? Voimmeko muuttaa nollaluokan rasiat maadoitetuksi ilman vikavirtasuojan lisäystä siten, että asennuksesta tulee standardin mukainen. 2015 SÄHKÖINFO OY 33 0-LUOKAN PISTORASIOIDEN VAIHTAMINEN SANEERAUKSESSA MAADOITETUIKSI Suositus: Kun vaihdetaan nollaluokan pistorasioiden tilalle maadoitetut pistorasiat suositellaan näiden pistorasioiden suojaamista vikavirtasuojalla. Monesti tämä on kuitenkin hyvin hankala toteuttaa, ellei samanaikaisesti uusita sekä syöttävää keskusta että ryhmäjohtoja. Tämän takia vikavirtasuojaus ei ole pakollista vaihdettaessa pistorasiat esitetyllä tavalla. Tämä lievennys ei koske kuitenkaan tilanteita, joissa pistorasia tulee esimerkiksi ulos tai suihkutiloihin. 2015 SÄHKÖINFO OY 34 SUOJAJOHTIMIEN JATKUVUUSMITTAUS RÄJÄHDYSVAARALLISISSA TILOISSA • Kysymys: Meidän tulee suorittaa huolto-ohjelman mukaan suojajohtimien ja potentiaalintasauksien kunnossapitomittauksia räjähdysvaarallisissa tiloissa tietyin väliajoin. Suorittaessaan ko. työtä sähköasentajamme ovat havainneet kipinöintiä mittapäissä vuosien varrella. Miten mittaukset tulisi suorittaa turvallisesti/oikein? • Suositus: Työ tehdään erityisellä työluvalla, jolloin on varmistettu, että tilassa ei ole räjähdysvaaraa. Yleensä tämä vastaa tulityölupaa 2015 SÄHKÖINFO OY 35 KAAPELOINTI POISTUMISREITILLÄ • Kysymys: Meneillään olevassa urakassa saneerataan oppilaitoksesta päiväkoti. Ovatko ulos johtavat käytävät sellaisia tiloja, joiden kautta kulkevien kaapeleiden tulisi olla halogeenivapaita ja nippupolttokokeen läpäisseitä? Käytäviin on sähkösuunnitelmissa määrätty poistumistievalaistus. 2015 SÄHKÖINFO OY 36 KAAPELOINTI POISTUMISREITILLÄ • • Suositus Uloskäytävään saa sijoittaa ilman erityistä suojausta ainoastaan sellaisia kaapeleita, jotka syöttävät ko. tilassa olevia sähkölaitteita. Uloskäytävällä tarkoitetaan omaksi paloosastokseen rakennettavaa reittiä, jota kautta rakennuksesta poistutaan. Mikäli uloskäytävässä on kaapeleita, jotka syöttävät muita kuin uloskäytävässä olevia laitteita, näiden kaapeleiden täytyy olla halogeenittomia, paloa levittämättömiä ja vähäisen savunmuodostuksen omaavia. Sähköasennusstandardin SFS 6000 mukaan vaihtoehtoisesti voidaan kaapelit sijoittaa EI 30 mukaisen suojauksen antavan kotelon sisälle. Rakennusvalvontaviranomaiset voivat edellyttää EI 30 kotelointia, vaikka kaapelit olisivat palosuojattuja. Jos kyseessä on turvajärjestelmien kaapeli, jonka täytyy säilyttää toimintakykynsä tulipalossa, tulee kaapeloinnissa käyttää palonkestoisia kaapeleita. 2015 SÄHKÖINFO OY 37 VESIJOHTOJEN KYTKEMINEN POTENTIAALINTASAUKSEEN LINJASANEERAUSKOHTEESSA Kysymys: Linjasaneerauskohteessa nousuvesiputket ovat komposiittia ja kerroksissa putket muuttuvat kupariputkiksi, joilla vesi jaetaan asuntoihin. Pitääkö kupariosuudet kytkeä potentiaalintasaukseen? 2015 SÄHKÖINFO OY 38 VESIJOHTOJEN KYTKEMINEN POTENTIAALINTASAUKSEEN LINJASANEERAUSKOHTEESSA Suositus: Jos rakennuksessa on pääpotentiaalintasaus, kerroksissa olevia putkistoja ei tarvitse erikseen liittää lisäpotentiaalintasaukseen. Jos rakennuksessa ei ole pääpotentiaalintasausta, kylpy- tai suihkuhuoneen vesi- ja viemärijärjestelmien johtavat osat on liitettävä lisäpotentiaalintasaukseen (ks. SFS 6000-7-701 kohta 701.415.2) 2015 SÄHKÖINFO OY 39 Suihkutilan aluejako Kysymys: Teen sähkösuunnitelmaa hoivakotiin ja minulle ilmeni kysymys. Mitataanko sähköpisteen varoetäisyys suihkusta kiinteästä pisteestä vai suihkuletkun päästä? Suositus: Suihkutilat jaetaan alueisiin 0, 1 ja 2. Alue 1 ulottuu sivusuunnassa 120 cm etäisyydelle kiinteän vesipisteen keskikohdasta. 2015 SÄHKÖINFO OY 40 Antennimaston maadoitus • Kysymys: Millainen poikkipinta vaaditaan antennimaston maadoittamiseen ja mihin maadoitus liitetään? • Suositus: Antennimasto on maadoitettava mukaisesti poikkipinta-alaltaan vähintään 16 mm 2 keltavihreällä kuparijohtimella kiinteistön perusmaadoituselektrodiin. Johdin voidaan liittää suoraan maadoituselektrodiin tai se voidaan liittää myös rakennuksen päämaadoituskiskoon 2015 SÄHKÖINFO OY 41
© Copyright 2024