1. No category

14 Hima 2 | 2013
Vuonna 1955 valmistunut
Siilitie 1 on rakennettu
luonnonmuotoja
mukaillen.
Rappu ÖÖ on
suomalainen
harvinaisuus.
Siilitiellä on rappuja
A-kirjaimesta
ÖÖ:hön.
Hima 2 | 2013
Hekan
huudit
15 teksti ja Kuvat Minna Huuhka
©Kaupunkimittausosasto, Helsinki 027/2013
Rappu ÖÖ
ihmetyttää
Helsingin kadunnimet ja osoitteet ovat yleensä
asiallisia ja yksinkertaisia. Poikkeuksiakin löytyy.
Kalasataman asuinalueen valmistuessa
kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen alkoi saada uusilta
asukkailta ihmetteleviä puhelinsoitto­
ja. Mikä ihmeen Arielinkatu, Arcturuk­
senkatu tai Capellanaukio?
– Kalasataman nimistössä on käytet­
ty Sörnäisten satamassa liikennöineiden rahtilaivojen
nimiä, Lehtonen kertoo.
Uudet kadunnimet eivät synny sattumalta. Hel­
singin kaupungin nimistötoimikunta uhraa nimistön
suunnitteluun vuosia. Viimeaikoina toimikunta on
suunnitellut Kalasataman lisäksi muun muassa Jät­
käsaareen, Kuninkaantammeen sekä Kruunuvuoren­
rantaan.
– Helsinkiläiset ovat toivoneet kovasti katua Tove
Janssonille. Kyllä hän varmasti katunsa saa lähitule­
vaisuudessa kaupunginosasta, jossa näkyy meri ja
merellisyys, Lehtonen lupaa.
Kun Herttoniemeen rakennettiin uutta kaupunginosaa
1950-luvulla, nimistön suunnittelijat valitsivat alueen
teemaksi nisäkkäät. Siilitie 1:stä tuli aikansa mitta­
puulla jättiläinen. Sen porraskäytäviä nimettäessä
aakkoset loppuivat kesken. Ilman kirjaimia jääneestä
porraskäytävästä tuli rappu ÖÖ.
Nimistönsuunnittelija Lehtonen, Väestörekiste­
rin viranomaiset, lukuisat taksikuskit, pitsalähetit ja
putkimiehet voivat todistaa, että rappu ÖÖ on harvi­
nainen poikkeus suomalaisten porraskäytävien jou­
kossa.
– Ulkopuolisissa ÖÖ herättää edelleen kummastus­
ta. Oman talon väki ei pidä sitä minään, onhan meillä
myös raput W, X, Z, Å, Ä ja Ö, kertoo rapussa vuodesta
1989 asunut Sirpa Granath-Nylund. Taksin tilaami­
nen on Granath-Nylundin mukaan aina jännittävää.
– Kerran jouduin odottamaan tilaamaani taksia
hyvän aikaa. Kun auto viimein tuli, oli kuski ihmeis­
sään. Hän oli varma, ettei osoitetta ollut olemassa­
kaan ja kertoi ajaneensa paikalle ajankulukseen.
Ei ole harvinaista, että paikalle tilattu sähkö- tai putki­
mies on mennyt naapurirapun kellariin toteamaan,
ettei siellä ole mitään vikaa.
Ja mitä Granath-Nylund vain ikinä tilaakin, aina
varmistellaan, että osoite tuli oikein ja usein soitetaan
vielä perään. Silti hän ei muuttaisi tutusta ÖÖ-rapusta
mihinkään. Siilitie on ihana paikka asua: sopivan väl­
jä, luonnonläheinen ja niin hyvillä liikenneyhteyksillä
varustettu, ettei parempaa voisi toivoa.
Helsingin nimistössä suurmiehet ovat aina olleet varsin
suosittuja, vaikka heistä monet ovatkin jo unohtuneet
historian saatossa. Viimevuosina myös suuret suoma­
laiset naiset ovat saaneet nimikkokatuja.
Helsingin esikaupungit olivat vielä jokunen
vuosikymmen sitten maaseutua. Siksi moni nykyi­
nen kaupunginosa on saanut nimistönsä tilojen ja
muiden vanhojen maanviljelysaiheiden mukaan.
Kaupungin kasvaessa nimistön suunnittelijoilta on
vaadittu myös mielikuvitusta. Monessa kaupungin­
osassa nimet noudattavat yhteistä teemaa. Kannel­
mäessä teemana on kansanmusiikki, Länsi-Pasilassa
seikkailevat Raamatun naiset ja Vallilasta löytyy suo­
malaisia kaupunkien ja pitäjien nimiä.
Nimistönsuunnittelija Lehtosen mukaan kadun­
nimistön aihepiirin on oltava neutraali ja jollain
tavoin paikkaan liittyvä. Helsingin tuhansista ka­
dunnimistä hän paljastaa pitävänsä esimerkiksi Laa­
jasalossa sijaitsevasta Kuukiventiestä.
Lehtonen kertoo, ettei kuusta ole koskaan tippu­
nut kiviä Laajasaloon. Sen sijaan siellä on sijainnut
­Månsten eli Kuukivi-niminen luoto, jonka kunniaksi
tämä tie on sittemmin nimetty.
turha kai­
vaa.
– Koomiset ja oudot nimet karsitaan­jo suunnitte­
luvaiheessa. Takavuosina­joitakin­kömmähdyksiä on
saattanut tulla. Hyvä kadunnimi ei saa olla liian pitkä,
monimutkainen tai vaikeasti äännettävä.
Lehtonen epäilee, että esimerkiksi Viikissä sijaitse­
va Leskirouva Freytagin kuja voi tuottaa joillekin han­
kaluuksia. Toisaalta kovin lyhyt nimi voi ihmetyttää.
Heikinlaaksosta löytyy kadunnimiä, jotka koostuvat
vain yhdestä sienilajin nimestä.
Jos kotikatu on nimeltään Rousku, Orakas tai Tat­
ti, voi varautua selittämään asiaa useaan kertaan.
­Suomalaiset ovat tottuneet osoitteisiin, joista löytyy
sana tie, katu, kuja tai polku.
Siilitie lyhyesti
•
Herttoniemen itäinen osa
asuintaloineen ja nimistöineen suunniteltiin 1940- ja
50-lukujen taitteessa.
• Siilitie 1 valmistui vuonna
1955.
• Vihreistä, punaisilla
parvekkeilla varustetuista
taloista koostuva Siilitie 1
käsittää viisi rakennusta, 30
porraskäytävää ja 270 asuntoa yksiöistä neljän huoneen
perheasuntoihin.
• Asuntojen erikoisuutena
on kaasuliedet.
• Siilitie on ainoa tie, jolla on
oma metroasema.
Hassutuksia on Helsingin kadunnimistöstä
Siilitie 1:n ÖÖ-rappu sijaitsee kauimpana
Itäväylästä.